Osallisuus opetussuunnitelmatyössä yliopisto-opettajien kertomana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osallisuus opetussuunnitelmatyössä yliopisto-opettajien kertomana"

Transkriptio

1 Osallisuus opetussuunnitelmatyössä yliopisto-opettajien kertomana Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden yksikkö Kandidaatintutkielma Kasvatustiede Sara Partanen & Petra Ruusunen Maaliskuu 2013

2 TIIVISTELMÄ Tutkimuskohteena tässä tutkimuksessa on Tampereen yliopistossa toteutetun Ylipistopedagogiikan jatkokurssin vuonna 2011 suorittaneet yliopisto-opettajat. Tavoitteena on selvittää yliopistopedagogiikan jatkokurssille osallistuneiden opettajien osallisuuden muutosta opetussuunnitelmatyössä heidän omiin kokemuksiinsa perustuen. Tutkimus antaa tietoa Campus Conexus - projekteille sekä vuoden 2011 jatkokurssin vetäjälle, Sanna Vehviläiselle, opettajien käsityksistä osallisuudesta sekä jatkokurssin vaikutuksista opettajien osallisuuden kehitykseen opetussuunnitelmatyössä. Tutkimuksen kautta pyritään antamaan tietoa jatkokurssin toimivuudesta tutkimusaiheemme näkökulmasta sekä tuottamaan kehitysehdotuksia jatkokurssia varten. Tulkintakehyksenä tutkimuksessa ovat yliopistopedagogiikan, opetussuunnitelman ja osallisuuden käsitteet. Tutkijoita tässä tutkimuksessa oli kaksi. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla. Haastateltavia oli kuusi jatkokurssin suorittanutta opettajaa eri tieteenalayksiköistä ja haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluilla. Haastatteluaineistot analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jossa muodostui tutkimuskysymyksiin vastaavia osa-alueita. Osallisuutta kuvaavia osaalueita nousi opettajien puheesta viisi ja osallisuuden muutoksesta kertovia kolme. Tärkeimpiä osallisuuteen kuuluvia piirteitä olivat haastateltujen opettajien mukaan vaikuttamaan pääseminen ja riittävä tiedotus. Osallisuus on lisäksi heidän mielestään monitasoista ja siihen kuuluu tasa-arvoinen työtapa ja toisten arvostaminen. Myös opiskelijoiden mukaan ottaminen opetussuunnitelmatyöhön koettiin osallisuuteen kuuluvaksi. Tutkimuksemme perusteella ei voida täysin sanoa osallisuuden muutoksen johtuneen jatkokurssista, mutta jatkokurssin jälkeisellä aikajaksolla oli haastattelujen perusteella havaittavissa opettajien oman vaikuttamisen asteen lisääntymistä. Opettaja on omalla aktiivisella ja osallistavalla toiminnallaan mahdollisesti lisännyt myös muiden opettajien ja opiskelijoiden vaikuttamisen mahdollisuuksia. Keskeiset käsitteet: osallisuus opetussuunnitelmatyössä, yliopisto-opettajien osallisuus työyhteisössä, yliopistopedagogiikka

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO YLIOPISTOPEDAGOGIIKKA Yliopistopedagogiikka Tampereen yliopistossa Yliopistopedagogiikan jatkokurssi OPETUSSUUNNITELMATYÖN KÄSITTEELLINEN TAUSTA Osaamisperustaisuus opetussuunnitelmatyön pohjana OSALLISUUDEN HAHMOTTAMINEN TYÖYHTEISÖSSÄ TUTKIMUSASETELMA Tutkimuskohde, -ongelma ja -kysymykset Tutkimusmenetelmä ja aineiston keruu Analyysitapa TULOKSET Opettajien osallisuudelle antamia merkityksiä Osallisuuden muutos opettajien kertomana Keskeiset tulokset JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET LUOTETTAVUUS LIITTEET Saatekirje Saatekirje LÄHTEET...47

4 1. JOHDANTO Kandiprojektimme alkoi oikeastaan jo keväällä 2012, kun päädyimme yhdessä samalle tutkimusmenetelmäkurssille. Kurssin ryhmätöiden yhteydessä tutustuimme paremmin toistemme työtapoihin sekä tapaan kirjoittaa tieteellisiä tekstejä ja hankkia tietoa. Huomasimme, että työtapamme on melko yhdenmukainen, ja yhteistyömme jo menetelmäkurssilla sujui hyvin. Kandidaatintyö oli kurssin aikana tietysti monessa kohtaa esillä, ja aloimme pohtia, voisiko työn tehdä parityönä. Idea parityöstä eli koko kevään ajan, ja jätimme kesän ajaksi ideat hautumaan. Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen opintosuunnassa opinnäytetyön tekeminen parityönä on valitettavan harvinaista, vaikka nykyään tutkimuksiakin tehdään enemmän yhteistyössä kuin yksin. Tekemällä tutkielman yhdessä ajattelimme, että tutkimuksestamme tulisi monipuolisempi, syvällisempi ja laadukkaampi. Prosessin alussa emme kuitenkaan aavistaneet, kuinka antoisaa tutkimuksen tekeminen yhdessä voisi lopulta ollakaan. Sen lisäksi, että opimme tekemään tutkimusta ja arvioimaan sitä kriittisesti, opimme sovittamaan näkemyksiämme yhteen, antamaan ja vastaanottamaan rakentavaa palautetta toisiltamme, perustelemaan mielipiteitämme ja valintoja toisillemme, luottamaan toisen asiantuntemukseen sekä sopeutumaan toistemme aikatauluihin. Toisin sanoen emme oppineet ainoastaan tieteellisen tutkimuksen tekemistä vaan myös työelämässä tärkeitä ryhmätyötaitoja. Mahdollisia tutkimusaiheita aloimme pohtia omien kiinnostustemme pohjalta. Kumpikin meistä oli kiinnostunut yleisesti opetus- ja oppimismenetelmistä korkeakoulutasolla, mutta mitään suurempia intohimoja minkään aiheen tutkimiseen meillä ei erityisesti ollut. Siksi onkin mielenkiintoista huomata tästä tutkimuksestamme, kuinka olemme lopulta päätyneet hyvinkin yksityiskohtaiseen, ja tutkimuksen alkuvaiheessa vielä varsin vieraaseen tutkimusaiheeseen. Tutkimusaiheemme alkoi tarkentua, kun tutustuimme Campus Conexus -projekteihin heidän nettisivujensa kautta ja kiinnostuimme niistä kovasti. Projektien tavoitteena on ollut ehkäistä korkeakouluopiskelijoiden syrjäytymistä luomalla opintoihin kiinnittymistä edesauttavia käytänteitä sekä tukea yliopistoja opiskelijoiden ja opettajien osallistavien käytäntöjen 1

5 vakiinnuttamiseksi yliopistojen toimintakulttuuriin (Campus Conexus 2013/ Campus Conexus/ Projektin tavoitteet ja koordinointi). Otimme yhteyttä projektiin ja meille tarjottiin mielenkiintoisia aiheita, joista valitsimme yliopistopedagogiikkaa ja yliopistopedagogiikan jatkokurssin vaikutuksia koskevan tutkimusaiheen. Kiinnostuimme yliopistopedagogiikasta ja tarjotusta aiheesta niiden ajankohtaisuuden vuoksi sekä pinnalla olevan, etenkin yliopistotoimijoissa intohimoja herättävän, opetus-tutkimus - keskustelun vuoksi. Tutkimusta pidetään yliopistojen ensisijaisena tehtävänä, mutta myös opetuksen kehittäminen yliopistoissa on saanut jalansijaa viime vuosina. Kysymys siitä kumpi on tärkeämpää, tutkimus vai opetus, on ollut paljon keskustelun aiheena yliopistoissa. Yliopistopedagogiikan keinoin pyritään kehittämään opetusta yliopistoissa, mutta sen tarjoamin keinoin voidaan kehittää myös opettajien toimintaa työyhteisöissä, niin omassa yksikössä kuin yli yksikkörajojenkin. Voidaan sanoa, että otimme hypyn tuntemattomaan, sillä mitään aikaisempaa käsitystä yliopisto-pedagogiikasta meillä ei ollut. Lisäksi koulutusuudistus ja sitä kautta uudet opetussuunnitelmat oli otettu käyttöön vuoden 2012 syksyllä opiskelijoiden näkökulmasta enemmän ja vähemmän onnistuneesti. Siksi halusimme irrottautua omista ennakko-oletuksistamme opiskelijoina ja hahmottaa uudistusta vaihteeksi aidan toiselta puolen, opettajien näkökulmasta. Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessamme ovat osallisuus, yliopistopedagogiikka ja opetussuunnitelmatyö. Näiden käsitteiden määrittelyn kautta pyrimme muodostamaan tutkimuksellemme tulkintakehyksen, jonka kautta osaltaan tarkastelemme opettajien osallisuudelle antamia merkityksiä ja osallisuuden muutosta opetussuunnitelmatyössä. Tutkimuksemme tarkoituksena on siis selvittää, millaisia ovat yliopisto-opettajien käsitykset omasta osallisuuden muutoksesta Tampereen yliopistossa vuonna 2011 toteutetun Yliopistopedagogiikan jatkokurssin jälkeen. Kurssin käyneistä opettajista valitsimme kuusi haastateltavaa, jotka kaikki edustavat eri yksiköitä. Yliopistopedagoginen koulutus on Tampereen yliopistossa henkilöstökoulutusta. Yliopistopedagogiikka käsittelemme hyvin yleisellä tasolla, mutta myös konkreettisesti, mitä se on Tampereen yliopistossa. Opetussuunnitelmaa ja opetussuunnitelmatyötä käsittelemme lähinnä koulutusuudistuksen myötä tärkeiksi tulleiden näkökulmien kautta. Osallisuuden käsitteen hahmottamisessa käytämme Wengerin sosiaalisen oppimisen ja käytäntöyhteisöjen 2

6 teoriaa, Rogoffin participatory appropriation -näkemystä sekä Korhosen ja Törmän yliopistoopettajien työkulttuuria käsittelevää tutkimusta. Lisäksi hyödynnämme Tampereen yliopiston nettisivujen materiaaleja yliopistopedagogisia opintoja ja jatkokurssia koskien, vuoden 2011 Yliopistopedagogiikan vastuuopettaja Sanna Vehviläisen haastattelua sekä Campus Conexus - projektien toimitettuja teoksia, kuten Korkeajännityksiä - Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta (2011) ja Osallistava korkeakoulutus (2012). Tutkielmamme aloitamme kertomalla tutkimuksemme edellä mainitusta tulkintakehyksestä. Sitten siirrymme kuvailemaan toteuttamaamme tutkimusta sekä siitä saatuja tuloksia. Tämän jälkeen kerromme tekemiämme johtopäätöksiä sekä jatkotutkimusehdotuksiamme. Lopuksi arvioimme tutkimuksen luotettavuutta. 3

7 2. YLIOPISTOPEDAGOGIIKKA Suomen yliopistot ovat tällä hetkellä murrostilassa. Muutospaineita ovat aiheuttaneet muun muassa yliopistolaitoksen ja yliopistolain uudistaminen vuonna 2010 (Opetus- ja kulttuuriministeriö/ Koulutus/ Koulutuspolitiikka/ Kehittämishankkeet/ Yliopistolaitoksen uudistaminen). Uudella lailla (2010) säädetään yliopiston hallinnosta, yliopiston tehtävistä, tutkimuksesta ja opetuksesta sekä toiminnan rahoituksesta. Tarkoituksena uudella yliopistolailla (2010) on ollut lisätä esimerkiksi yliopistojen kansainvälistä kilpailukykyä sekä ulkomaista tutkimusrahoitusta. Yliopistojen perustehtävät, opetus ja tutkiminen, ovat säilyneet ennallaan, vaikkakin yliopistojen rahoitusmallin uudistaminen vuoden 2013 alusta lähtien kannustaa tieteellisten julkaisujen määrään ja opiskelijoiden nopeaan tutkintojen suorittamiseen (Opetus- ja kulttuuriministeriö/ Koulutus/ Koulutuspolitiikka/ Kehittämishankkeet/ Yliopistolaitoksen uudistaminen ja Opetus- ja kulttuuriministeriö/ Tiedotteet/ Yliopistojen rahoitus uudistuu vuoden 2013 alusta). Tampereen yliopisto on toiminut uuden lain toteutuksessa suunnannäyttäjänä uudistamalla strategiansa kokonaisvaltaisesi niin koulutuksen kuin hallintomallinsa osalta vuoden 2012 syksyyn mennessä. Uuden yliopistolain (2010) pohjalta kysymykseksi kuitenkin nousee, miten opetus ja sen merkitys nähdään suhteessa tutkimukseen. Jos opiskelijat nähdään vain tutkinnon suorittajina, ja kun rahoituskin on pitkälti kiinni tieteellisten julkaisujen määrästä, millainen asema opetukselle sitten jää? Tampereen yliopistossa tämä huoli on huomioitu niin, että uusissa opetussuunnitelmissa on kansainvälisyyden lisäksi huomioitu yhteisöllinen näkökulma. Opetussuunnitelmatyö on haluttu nähdä osallistavaksi prosessiksi, jossa parhaassa tapauksessa olisivat mukana kaikkien yliopisto-opettajien lisäksi opiskelijat. Yliopistopedagogiikka onkin yksi alue, jossa opiskelijat ja tutkijaopettajat toimivat yhdessä ja jolla voidaan varmistaa sekä yliopisto-opetuksen että tutkimuksen riittävä laatu. Poikelan (2005) mukaan yliopisto-opetus, -tutkimus ja yliopiston kehittäminen kuuluvat yhteen, mihin palaamme myöhemmin tässä luvussa. 4

8 Yliopistopedagogiikka on monitieteinen tutkimusalue, johon Lindblom-Ylänteen ja Nevgin (2009, 26 27) mukaan Malcolm Tight (2004) määrittelee kuuluvan yliopistoissa tapahtuvan opetuksen ja oppimisen, opetussuunnitelmat, opiskelijoiden kokemukset, koulutuksen laadun, yliopistopolitiikan, yliopiston hallintojärjestelmät, akateemisen työn sekä tiedon eri tieteenaloista. Lista ei ole kaiken kattava, mutta kuvaa hyvin yliopistopedagogiikan tutkimusalueen laajuutta sekä sitä, mitä kaikkea yliopistopedagogiikkaa tutkittaessa voidaan ottaa huomioon (Lindblom-Ylänne & Nevgi 2009, 27). Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikkö määrittelee verkkosivuillaan (2013) tiiviisti, että Yliopistopedagogiikka on oppimisen, opetuksen ja koulutuksen tutkimusta yliopistokontekstissa. Yliopistopedagogiikka liittyy läheisesti kaikkiin yliopistossa opetettaviin tieteenaloihin, sillä sen on tarkoitus tarjota opettamista edesauttavia työkaluja kaikille yliopisto-opettajille. Yliopistopedagogiikka on monitieteinen tutkimusala, jossa hyödynnetään niin kasvatustieteitä, psykologiaa, sosiaalipsykologiaa, filosofiaa ja sosiologiaa kuin myös muita käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteitä. (Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö 2013.) Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkkosivujen (2013) mukaan yliopistopedagogiikka tukee opettajia ja opettajayhteisöjä yliopistopedagogisissa koulutuksissa. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikkö painottaa myös kumppanuutta yksikköjen pedagogisessa kehittämistyössä. Yliopistopedagogiikan käsite syntyi 1990-luvulla, kun ammattikorkeakoulut syntyivät ja vanha käsite, korkeakoulupedagogiikka, tuli korvata yliopistojen omaa pedagogiikka kuvaavalla termillä. Korkeakoulupedagogiikka jäi kuvaamaan sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen pedagogista toimintaa, ja sen lisäksi molemmille korkeakoululaitoksille luotiin omat käsitteensä ammattikorkeakoulu- ja yliopistopedagogiikka (Lindblom-Ylänne & Nevgi 2009, 18). Sanojen yliopisto ja pedagogiikka yhdistäminen ei tunnu välttämättä loogiselta, koska pedagogiikalla yleensä viitataan lasten ja nuorten ohjaamiseen, ja yliopistossa opiskelevat ovat aikuisia. Pedagogiikan synonyyminä voidaankin käyttää yliopistoandragogiikan käsitettä, joka tarkoittaa aikuisten opettamista ja ohjausta korostaen aikuisten oppimisen itseohjautuvuutta. Käsitettä on ajoittain käytetty myös aikuiskasvatuksen synonyyminä, mutta Linblom-Ylänne ja Nevgi näkevät käsitteen ongelmallisena, koska sitä ei koeta aidoksi tutkimusalueeksi. He hylkäävätkin andragogiikan käsitteen liikaa lasten ja aikuisten oppimistapojen eroja korosta- 5

9 vana suuntauksena ja määrittelevät, että yliopistopedagogiikka tarkoittaa opiskelijoiden kasvattamista täysivaltaisiksi oman alansa asiantuntijoiksi ja tutkijoiksi. (Linblom-Ylänne ja Nevgi 2002, ) Yliopistopedagogiikka ei rajoitu opettamiseen ja ohjaukseen ja niiden tutkimiseen. Poikelan (2005, 64) mukaan yliopistoissa opettaminen, tutkiminen ja kehittäminen kuuluvat olennaisesti yhteen, eikä niitä sovi erottaa toisistaan itsenäisiksi alueiksi. Yliopistossa opettamisen lähtökohta on opettaa opiskelijoille tutkijoiden omien tutkimustulosten kautta. Poikela (2005, 64) kirjoittaa, että tutkiminen opitaan parhaiten tekemällä, ja siksi opiskelijoiden olisi saatava osallistua tutkimusprosesseihin opintojen alusta lähtien. Yliopisto kouluttaa ensisijaisesti tutkijoita, ja sen tehtävänä on antaa ylintä tutkimukseen perustuvaa opetusta (Yliopistolaki 2009, 2 ). Poikela (2005, 63) määrittääkin yliopistopedagogiikan muodostuvan tutkimisen, kehittämisen ja opettamisen yhdistämisestä, jolloin pedagogiikan lähtökohdiksi tulevat oppimisen ja osaamisen tuottaminen, akateemisen pätevyyden ja tieteenalaosaamisen tuottaminen sekä pedagoginen johtaminen. Yliopistopedagogiikka nähdäänkin akateemisena ydinpätevyytenä, jonka saavuttamiseen kuluu pidemmän aikaa (Poikela 2005, 64). On siis virheellistä olettaa, että tutkijoille ja opettajille tarjottujen pedagogisten opintojen kokonaisuuksien käymisen jälkeen ihminen olisi ydinosaaja yliopistopedagogiikassa. Opinnot ennemminkin auttavat tutkijaa työssään yhdistämään tutkimuksen, opetuksen ja kehittämisen. Tutkijoiden tulisi huomata paremmin tämä yhteys tutkimuksen ja opetuksen yhdistämisessä, koska Poikelan (2005, 64) mukaan yliopistomaailmassa tutkimuksen arvostaminen on paljon korkeammalla kuin opetuksen. Pedagogiset opinnot ovatkin omasta aktiivisuudesta kiinni, eikä niihin osallistumista tueta palkankorotuksella tai muilla palkkioilla (mt. 64). Esimerkiksi Tampereen yliopistossa yliopistopedagogiset opinnot ovat henkilöstökoulutusta. 2.1 Yliopistopedagogiikka Tampereen yliopistossa Tampereen yliopistossa voi suorittaa Yliopistopedagogiikan perusopinnot (25op), jotka koostuvat Yliopistopedagogiikan perusteista (10op) ja Yliopistopedagogiikan jatkokurssista (15op). Ensisijaisesti yliopistopedagoginen koulutus on suunnattu Tampereen yliopiston opettajille ja ohjaajille, ja on siis henkilöstökoulutusta. Yliopistopedagogiikan perusteet muodos- 6

10 tuvat kahdesta viiden opintopisteen kokonaisuudesta: Oppiminen asiantuntijuuden kehittymisenä sekä Osaamistavoitteet ja oppimisen arviointi. (Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden yksikkö/ Yliopistopedagogiikka/ Yliopistopedagoginen koulutus 2013.) Tässä tutkimuksessamme keskitymme tarkasti kuitenkin Yliopistopedagogiikan jatkokurssin sisältöihin ja tavoitteisiin sekä vertailemme niitä ja opettajien osallisuuden kokemuksia toisiinsa. Yliopistopedagogiikan jatkokurssi koostuu kolmesta viiden opintopisteen kokonaisuudesta, joita ovat Osallistava opetussuunnitelmatyö, Ohjaus yliopisto-opetuksessa sekä Kehittämistehtävä (Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden yksikkö/ Yliopistopedagogiikka/ Yliopistopedagoginen koulutus 2013). Tampereen yliopiston opinto-oppaasta ( ) tärkeimmäksi koulutuksen tavoitteeksi nousee pedagogisen käyttöteorian laajentuminen ja sen hyödyntäminen niin opettajan omassa opetustyössä kuin opettajayhteisön toiminnassa. Tutkimuksemme kannalta Yliopistopedagogiikan jatkokurssin opintojaksoista olennaisimmiksi nousevat Osallistava opetussuunnitelmatyö ja Kehittämistehtävä sekä näiden jaksojen työyhteisöllisen näkökulman painotus. Toisaalta Ohjaus yliopistossa -opintojaksonkin sisällöissä painotetaan yhteisöllisten toimintatapojen hyödyntämistä, mutta niitä tarkastellaan enemmän ohjauksen näkökulmasta (Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden yksikön opinto-opas /Ohjaus yliopistossa). Osallistava opetussuunnitelmatyö -opintojaksolla syvennetään ymmärrystä osaamisperustaisesta opetussuunnitelmasta sekä opetussuunnitelmatyöstä yhteisöllisenä ja pedagogisena prosessina. Tarkoituksena on, että opettajat pystyisivät soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja omien yhteisöjensä opetussuunnitelmatyössä (Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden yksikön opinto-opas /Osallistava opetussuunnitelmatyö.) Osaamistavoitteissa painottuu selkeästi yhteisöllisen toiminnan, dialogin ja osallistumisen näkökulmien ymmärtäminen opetussuunnitelmatyössä. Opettajien tulisi opintojakson käytyään osata muun muassa hyödyntää yhteisöllisiä toimintatapoja opetussuunnitelmatyössä ja perustella opetussuunnitelmatyöhön liittyviä ratkaisuja opetussuunnitelmaan ja opetussuunnitelmatyöhön liittyvien käsitteiden ja teoreettisten kysymysten avulla. (Mt.) 7

11 2.2 Yliopistopedagogiikan jatkokurssi 2011 Tutkimuskohteenamme on Yliopistopedagogiikan jatkokurssi, joka toteutettiin Tampereen yliopistossa vuonna Kurssi sijoittui aikaan, jolloin uudet yksiköt aloittivat vuoden 2012 alusta toimintansa korvaten vanhat laitokset ja tiedekunnat. Uusi opetussuunnitelmatyö aloitettiin myös samana vuonna, ja tätä opettajien työtä tukemaan järjestettiin Yliopistopedagogiikan jatkokurssi. Jatkokurssin vetäjäksi pyydettiin Sanna Vehviläistä, jolla oli jo aiempaa kokemusta yliopistopedagogiikan kurssien vetämisestä Tampereen yliopistossa. Kurssi aloitettiinkin aika pelokkaissa ja ristiriitaisissa tunnelmissa; kurssin vetäjä oli saatu rekrytoitua kuukautta ennen kurssin alkua, ja monet opettajat olivat närkästyneitä muutoksen nopeasta tahdista ja siitä, etteivät he pysyneet muutoksen vauhdissa mukana. (Sanna Vehviläinen ) Osallistava opetussuunnitelmatyö -opintojaksolla tärkeitä teemoja olivat opetussuunnitelman osaamisperustaisuus sekä opetussuunnitelman näkeminen dynaamisena. Uusien opintojaksojen tavoitteissa osaamisperustaisuus tarkoittaa sitä, mitä opiskelijan tulisi osata kurssin suoritettuaan. Kurssin sisällön tulisi määräytyä tämän mukaan. Osaamisperustaisuuden määrittelyyn syvennymme tarkemmin luvussa 3.1. Dynaaminen näkemys opetussuunnitelmasta tarkoittaa sitä, että opetussuunnitelmatyö nähdään enemmänkin toimintana kuin kirjoitettuna opetussuunnitelmapaperina. Toisin sanoen opettajien tulisi ymmärtää opetussuunnitelma prosessina ja syklisenä työnä, joka on jokapäiväistä. Opetussuunnitelmatyössä tulisi noin kolmen vuoden välein tarkastella opetussuunnitelmaa kokonaisvaltaisemmin, mutta kurssikuvausten, - sisältöjen ja -arvioinnin tarkastelun ja kehittämisen pitäisi olla jokapäiväistä opettajan työssä. Jatkokurssin yhtenä tavoitteena olikin saada yliopisto-opettajat näkemään opetussuunnitelmatyö jatkuvana ja dynaamisena sekä toteuttamaan sitä sellaisena. (Sanna Vehviläinen ) Dynaamista opetussuunnitelmaa käsittelemme myöhemmin myös Mäkisen ja Annalan (2012) kautta. Osallisuuden ja osallistamisen käsitteet tulivat Yliopistopedagogiikan jatkokurssilla esille kehittämistehtävän yhteydessä, kun opintojaksolle osallistuvat opettajat saivat tehtäväkseen toteuttaa jonkin tehtävän opetussuunnitelmatyöhön liittyen omassa yksikössään. Kyseessä oli konkreettinen esimerkki siitä, miten opettajat pääsisivät osallisiksi opetussuunnitelmatyöhön, koska heidän oli tehtävää varten otettava selville, kuka yksikössä vastaa opetussuunnitelmatyöstä ja missä vaiheessa työ on meneillään. (Sanna Vehviläinen ) 8

12 3. OPETUSSUUNNITELMATYÖN KÄSITTEELLINEN TAUSTA Opetussuunnitelmatyön termiä korkeakouluasteella kartoittaessa voi huomata usein käsitteitä: opetussuunnitelma, opetussuunnitelmaprosessi ja opetussuunnittelu. Monessa yhteydessä näillä kaikilla käsitteillä saatetaan tarkoittaa opetussuunnitelmatyötä tai niitä käytetään korvaamaan opetussuunnitelmatyön käsite. Opetussuunnitelmatyöstä onkin vaikea puhua selventämättä edellä mainittuja käsitteitä. Suoranaisesti itse opetussuunnitelmatyötä ei ole kovinkaan usein määritelty vaan sitä lähdetään purkamaan esimerkiksi opetussuunnitelman ja siihen liitettävien käsitteiden ja toimintojen kautta tai sitten opetussuunnitelmatyö on rinnastettu opetussuunnitteluun ja/tai opetussuunnitelmaprosessiin. Käytännössä opetussuunnitelmatyöksi voidaan hahmottaa laajemmassa näkökulmassa kaikki ne suunnittelun ja toiminnan tasot, joilla opetussuunnitelmaa laativat, arvioivat ja kehittävät henkilöt toimivat. Suppeimmillaan opetussuunnitelmatyön ja etenkin opetussuunnitelman laatimisen voi käsittää Karjalaisen, Jaakkolan, Alhan ja Lapinlammen (2003, 57) mukaan kurssin vastuuhenkilön kurssikuvauksen kirjaamisena opinto-oppaaseen. Opetussuunnitelman käsitteelle löytyy monenlaisia määritelmiä riippuen siitä koulutuksen tasosta, jolla liikutaan. Tässä tutkimuksessamme keskitymme luonnollisesti opetussuunnitelmaan yliopistotasolla, ja minkälaisia merkityksiä se saa kyseisessä kontekstissa. Lyhykäisyydessään opetussuunnitelma tarkoittaa etukäteen suunniteltua opetusta (Karjalainen, Lapinlampi, Jaakkola & Alha 2003, 26). Opetussuunnitelma voidaan nähdä eräänlaisena toimintasuunnitelmana, johon on kirjattu kaikki koulutusta, opetusta, opiskelua ja oppimista määrittävät ja ohjaavat säädökset (mt.). Kukkosen (2011, 84) mukaan opetussuunnitelmalla määritetään myös opettajan ja opiskelijan toiminnan rajoja ja mahdollisuuksia. Opetussuunnitelman perustana pidetään perinteisesti tieteen- tai koulutusalan subjektitietoainesta, mutta tässä tutkimuksessa pyrimme hahmottamaan opetussuunnitelman laajemmin osaamisperustaisuuden kautta sekä ottamaan huomioon myös sen, että opetussuunnitelmassa olisi tärkeää jättää tilaa myös olemiselle ja ajattelulle sekä 9

13 identiteettityölle. Tällaista käsitystä opetussuunnitelmasta kutsutaan moniulotteiseksi, jossa nimenomaan otetaan huomioon ja tunnistetaan oman ajattelun, toiminnan, ammattialan ja työyhteisön kriittinen tarkastelu. (Kukkonen 2012, ) Opetussuunnitelmatyö voidaan käsittää myös prosessina. Opetussuunnitelmaprosessista puhutaan usein silloin, kun opetussuunnitelmaa aletaan rakentaa alusta alkaen ikään kuin puhtaalta pöydältä. Tutkimuskohteemme eli vuonna 2011 Tampereen yliopiston Yliopistopedagogiikan jatkokurssin käyneet opettajat olivat kurssia käydessään samaan aikaan luomassa kokonaan uusia tutkinto-ohjelmia ja niiden opetussuunnitelmia. Opetussuunnitelmaprosessia ja suunnitteilla olevia koulutuksia määrittävät valtakunnallisesti säädetyt tavoitteet ja tutkintoasetus (ks. Valtioneuvoston asetus yliopiston tutkinnoista 2004). Opetussuunnitelmaprosessiin kuuluu viisi osa-aluetta, jotka ovat: 1. koulutuksen perustehtävän määrittely 2. kompetenssien ja yleistavoitteiden määrittely 3. opetussuunnitelmamallin määrittely 4. opintokokonaisuuksien ja oppikurssien sisältöjen, kuormittavuuden ja työtapojen määrittely sekä 5. opetussuunnitelman arvioinnin ja kehittämisen määrittely (Karjalainen ym. 2003, 58 59). Kolme ensimmäistä osa-aluetta ovat selkeästi sellaisia, jotka muodostavat pohjan uudelle koulutukselle. Näiden osa-alueiden suunnittelu on ikään kuin kertaluontoista ja siksi tärkeää, koska ne muodostavat lähtökohdat opetussuunnitelman sisällöille. Ensimmäiset kolme osa-aluetta eivät ole enää aktiivisen suunnittelun tai toiminnan kohteena opetussuunnitelman lähtökohtien määrittelyn jälkeen. Tutkimuksemme kannalta tärkeiksi opetussuunnitelmaprosessin osa-alueista nousevat kohdat neljä ja viisi, sillä ne ovat päivityksen kohteena muulloinkin kuin vain uuden koulutuksen tai tutkinto-ohjelmien suunnittelun yhteydessä. Siksi opetussuunnitelmatyö voidaankin käsittää myös jatkuvana prosessina eikä vain useamman vuoden välein tapahtuvana suurempana uudistuksena. Voidaan puhua siis dynaamisesta opetussuunnitelmasta, joka tulee esiin opetussuunnitelman osaamisperustaisuuden yhteydessä, Tampereen yliopiston Yliopistopedagogiikan jatkokurssin (2011) vastuuopettajan Sanna Vehviläisen haastattelussa sekä lopulta tulososiossa haastattelemiemme opettajien vastauksissa. Vaiheessa neljä, opintokokonaisuuksien ja oppikurssien sisältöjen, kuormittavuuden ja työtapojen määrittely, tutkinnon osaamisvaatimuksista tehdään oppimista parhaiten edistäviä opintokokonaisuuksia ja -jaksoja sekä varataan tarvittavat aikaresurssit kokonaistuntimäärien puit- 10

14 teissa. Lisäksi punnitaan oppimisen kannalta parhaimpia työtapoja ja arviointimenetelmiä. Viides opetussuunnitelmaprosessin osa-alue, opetussuunnitelman arvioinnin ja kehittämisen määrittely, on niin ikään jatkuvan työn alla. Opetussuunnitelmaa tulisi pyrkiä arvioimaan ja päivittämään jatkuvasti. Tärkeää opetussuunnitelman arvioinnissa ja kehittämisessä on se, että pyritään luomaan sellaisia rakenteita, jotka mahdollistavat niin opettajien, opiskelijoiden kuin sidosryhmienkin mukaantulon kehittämistyöhön. (Karjalainen ym. 2003, 59.) Yliopistopedagogiikan jatkokurssin (2011) vastaava opettaja Sanna Vehviläinen näkee opetussuunnitelman dynaamisena ja jatkuvana prosessina, jonka tulisi olla osa opettajien jokapäiväisessä työssä ja ilmetä nimenomaan opettajien välisenä yhteistyönä. Nyt kun Tampereen yliopiston koulutusuudistuksen suurimmat muutokset on tehty ja uudet tutkinto-ohjelmat ja niiden opetussuunnitelmat luotu, on painopiste opetussuunnitelmatyössä siirtynyt arviointi- ja palautejärjestelmien kehittämiseen. Tarkastellaan esimerkiksi sitä, ovatko arviointikäytännöt yhtenäisiä ja miten osaamista voisi parhaiten arvioida. Opetussuunnitelma on siis jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen kohteena. Osaamisperustaisuuden ymmärtäminen nousee kuitenkin suureksi haasteeksi nykyisen opetussuunnitelman toteuttamisessa, koska kirjallinen opetussuunnitelma on vain suuntaa ohjaava versio, ei se, mitä opettajat tuovat esiin jokapäiväisessä työssään. (Vehviläinen ) 3.1 Osaamisperustaisuus opetussuunnitelmatyön pohjana Osaamisperustaisuus on ollut vahvasti puheenaiheena yliopistokontekstissa viime aikoina. Tutkintouudistuksen myötä Tampereen yliopiston opetussuunnitelmat muutettiin osaamisperustaisiksi ja tutkinto-ohjelmat laaja-alaisiksi. Käsitykset osaamisperustaisuudesta ovat olleet kuitenkin opettajien keskuudessa moniselitteisiä ja jopa määrittelemättömiä, kuten Mäkisen ja Annalan (2012, ) vuonna 2009 tehty tutkimus osoittaa. Termin moniselitteisyyden ja määrittelemättömyyden on huomannut myös Sanna Vehviläinen, jonka mukaan esimerkiksi joillakin vuonna 2011 jatkokurssille tulleilla opettajilla ei ollut ennakkotehtävän perusteella selviä näkemyksiä osaamisperustaisuuden tai opetussuunnitelmatyön käsitteistä (Vehviläinen ). Osaamisperustaisuutta määriteltäessä onkin tärkeä tietää, millaiseksi itse osaaminen käsitetään. Tampereen yliopistossa osaaminen hahmotetaan dynaamisesti valmiuksiksi ja proses- 11

15 seiksi niin yksilön, toimintayhteisöjen kuin globaalillakin tasolla. (Opetussuunnitelmatyön käsikirja/tampereen yliopiston intranetti 2012.) Tällaista näkemystä tukee myös dynaaminen tulkinta opetussuunnitelman osaamisperustaisuudesta. Dynaamisen tulkinnan mukaan osaaminen ei ole vain opetussuunnitelmalla tavoiteltava lopputulos vaan se rakentuu syklisessä oppimisprosessissa, jossa yhdistyvät opiskelijan aikaisemmat kokemukset sekä mielikuvat tulevaisuudesta ja joka jatkuu myös myöhemmin koulutuksen jälkeisessä elämässä, kuten työelämässä. (Mäkinen & Annala 2012, 139; 145.) Lisäksi dynaamiseen osaamisperustaisuuden tulkintaan liittyy vahvasti näkemys opiskelijan potentiaalien ja valmiuksien tukemisesta koko opintopolun ajan (Mäkinen & Annala 2012, ). Tämä vaatii opettajilta todellista dynaamisen osaamisperustaisuuden ymmärtämistä ja sisäistämistä opetuksessa ja opetussuunnitelmatyössä, kuten jo aiemmin totesimme. Osaamisperustaisuus on kuvattu niin opiskelijan kuin yliopistonkin velvollisuudeksi. Opetettavien sisältöjen kuvaamisen sijaan huomio olisi kohdistettava opiskelijan oppimiseen. Yliopiston taas tulisi tukea opiskelijan kasvua akateemiseksi asiantuntijaksi. (Opetussuunnitelmatyön käsikirja/tampereen yliopiston intranetti 2012.) Vehviläinen (2012) puhuukin osaamisperustaisuudesta ja asiantuntijuudesta synonyymeinä. Osaamisen ja osaamisperustaisuuden dynaaminen näkemys edellyttää tiedon jakamista opiskelijan ja yliopiston välillä asiantuntijayhteisössä, jossa opiskelija on aktiivinen tiedon rakentaja (Opetussuunnitelmatyön käsikirja/tampereen yliopiston intranetti 2012). Tämä tarkoittaa myös sitä, että yksilökeskeisestä opettamisen kulttuurista on siirryttävä yhteisöllisempään suuntaan (Mäkinen & Annala 2012, 145). 12

16 4. OSALLISUUDEN HAHMOTTAMINEN TYÖYHTEISÖSSÄ Wenger hahmottaa osallisuuden/osallistumisen (participation) kirjassaan Communities of practice (1998, 55) erityisesti kuulumisena yhteisöihin ja aktiivisena toimintana niissä. Osallisuus tai osallistuminen niin kuin Wenger puhuu, on kuitenkin monimutkainen prosessi, jossa yhdistyvät tekeminen, ajatteleminen, tunteminen, puhuminen ja kuulumisen kokemus (Wenger 1998, 56). Osallistuminen on siis monitahoista, kuten myöhemmin tutkimuksemme tuloksissakin tulee esille. Osallistuminen yhteisöihin ei vain muokkaa yksilön kokemuksia ja oppimista vaan vastavuoroisessa suhteessa myös yhteisöt muotoutuvat niiden ihmisten perusteella, jotka osallistuvat toimintaan. (Wenger 1998, 56 57). Mäkinen ym. (2011, 7) painottavat myös osallisuuteen vahvasti liittyvää kuulumista johonkin itselle merkitykselliseen. Kuulumisen kokemus on omakohtainen, ja siinä ovat tunteet vahvasti läsnä niin, että osallistujalle voi jäädä jopa pysyvä muistijälki tilanteesta (mt.). Yksi tapa lähestyä osallisuuden tai osallistumisen käsitettä nimenomaan kasvatustieteellisestä näkökulmasta on sosiaalisen oppimisen teoria. Siinä oppiminen tapahtuu erityisesti sosiaaliseen toimintaan osallistumalla (Wenger 1998, 4). Wenger (1998, 5) hahmottaa sosiaalisen oppimisen teoriasta osa-alueet identiteetti, merkitys, käytännöt ja yhteisö. Näiden osa-alueiden keskiössä on oppiminen. Mikä merkitys tällaisella oppimisen näkemyksellä on sitten tutkimusaiheemme kannalta? Vaikka kuvaammekin opettajien omia kokemuksia osallisuudesta opetussuunnitelmatyössä, emme pysty sivuuttamaan sitä seikkaa, että opettajat ovat osa työyhteisöään ja toimivat siinä aktiivisesti. Osallisuus yhteisössä hahmottuu myös sen mukaan millaiseksi opettaja ymmärtää oman paikkansa yhteisössä ja toisaalta taas miten yhteisö hyödyntää jäseniään. Wenger nostaakin esille, että se miten kykenemme tai emme kykene vaikuttamaan yhteisöjemme käytänteisiin, vaikuttaa suuresti siihen, miten tai millaisena koemme osallisuutemme kyseisessä yhteisössä (Wenger 1998, 57). Sosiaalisen oppimisen teoriaan liittyy vahvasti myös Wengerin luoma termi käytäntöyhteisö. Käytäntöyhteisö muodostuu, kun ryhmällä tai yhteisöllä on yhteinen kiinnostuksen alue tai 13

17 asia johon se on vahvasti sitoutunut. Yhteisölle ikään kuin muodostuu oma identiteetti ja tietty erityisosaaminen. Toinen merkittävä piirre käytäntöyhteisölle on juuri yhteisö ja sen erityisyys. Yhteisön jäsenet jakavat tietoa, käyvät merkitysneuvotteluja ja ennen kaikkea oppivat toisiltaan. Kolmantena alueena ovat käytänteet, jotka muodostuvat tiiviisti yhdessä toimivalle yhteisölle. Käytänteet voivat olla tietynlaisia työkaluja tai -tapoja, joita yhteisön jäsenet käyttävät toimiessaan yhteisössä. Lisäksi käytänteet voivat olla myös niin sanottua hiljaista tietoa, joka on muodostunut niin yhteisön jäsenten kokemuksista kuin pitkän ajan kuluessa syntyneistä tavoista toimia. (Wenger 1998, ) Käytäntöyhteisöjä voivat olla mitkä tahansa yhteisöt, jotka täyttävät edellä mainitut elementit, esimerkiksi perhe, työyhteisö tai harrastuskerho. Toisaalta toiminnan täytyy aina olla syvällisempää ja yhteisöllä tulee olla yhteisiä mielenkiinnonkohteita sekä tavoitteita, jotta voimme puhua käytäntöyhteisöistä. Esimerkiksi kaveripiiri ei välttämättä täytä näitä ehtoja. Tutkimuksemme kannalta olennainen taustatekijä on se, millaisen käytäntöyhteisön opettajat muodostavat työskennellessään esimerkiksi yksiköissään tai koko yliopistotasolla. Yksiköstä, tutkinto-ohjelmasta tai opintosuunnasta riippuen opettajien yhteisöllä on oma erityinen kiinnostuksen kohteensa, johon se on vahvasti sitoutunut työskentelyssään. Lisäksi opettajayhteisöllä on oma erityisosaamisalueensa, jolla esimerkiksi kasvatustieteilijät erottuvat kauppatieteilijöistä ja toisinpäin. Jokaiselle yhteisölle, jossa opettaja toimii, ovat muodostuneet erityiset käytänteet, joiden puitteissa yksilöt osallistuvat toimintaan, kuten esimerkiksi opetussuunnitelmatyöhön. Myös Barbara Rogoff (1995) käyttää sosiokonstruktiivisessa lähestymistavassaan osallisuudelle läheistä käsitettä. Participatory appropriation tarkoittaa prosessia, jossa yksilön ymmärrys muuttuu hänen oman osallistumisensa kautta sosiaalisissa tapahtumissa (Rogoff 1995, 142; 150). Rogoff korostaa, että yksilön ymmärryksen ja oppimisen lisääminen on jatkuvaa, koska aiemmat tapahtumat ja niissä oivalletut asiat, vaikuttavat siihen, mitä seuraavissa sosiaalisissa tilanteissa opitaan ja minkälaisen tietopohjan päälle uutta tietoa rakennetaan (Rogoff 1995, ). Rogoff käyttää termiään participatory appropriation kolmessa eri merkityksessä. Ensinnäkin siihen kuuluu uuden asian sisäistäminen. Sisäistämisessä otetaan aina huomioon kukin yksilönä, eikä kukaan sisäistä samaa asiaa erilaisten tietopääomien takia samalla tavalla. Rogoff korostaa erityisesti, että yksilö ja ympäristö ovat yhtä, eivät erillisiä, uuden tiedon omaksumi- 14

18 sen tilanteessa. Hän painottaakin, että muutos yksilön ymmärryksessä tapahtuu yksilön oman osallistumisen kautta, eikä osallistuminen ole pelkkää sisäistämistä tai oppimistekniikka. (Rogoff 1995, ) Participatory appropriation -ajatteluun kuuluu myös se, että sosiaalisiin tapahtumiin osallistuvilla yksilöillä on yhteinen tavoite ja vuorovaikutusta keskenään (vrt. Wengerin käytäntöyhteisöt). Sosiaalisissa tapahtumissa yksilöiden on tarkoitus muokata käsityksiään yhtenäisiksi yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. (Rogoff 1995, 153.) Rogoffin ajattelu ja sosiaaliset tapahtumat kuulostavat paljon samalta kuin se, millaista opetussuunnitelmatyöprosessia Tampereen yliopistossakin tavoitellaan. Yliopistopedagogiikan jatkokurssin yhtenä tavoitteena oli saada opettajat näkemään opetussuunnitelmatyö osallistavana ja sosiaalisena prosessina, jossa yhdessä tekemällä ja osallistumalla toteutetaan kaikkien yhteistä tavoitetta, osaamisperustaista opetussuunnitelmaa. Uutta ymmärrystä ja oppimista tulisi tapahtua opettajien keskinäisissä palavereissa ja tapaamisissa sekä jokapäiväisessä työnteossa. Korhonen ja Törmä (2011) ovat haastattelututkimuksessaan Tampereen yliopistossa saaneet selville kaksi toistensa vastakohtaa edustavaa työkulttuuria yliopisto-opettajien keskuudessa. Kollegiaalinen, yhteistyön ja jakamisen kulttuurin piirteitä ovat positiivinen työilmapiiri, toisten arvostus ja avoin keskustelukulttuuri. Avoimen ja julkisemman opetustoiminnan muodostumista on edesauttanut henkilöstön sukupolvenvaihdos. Traditioita ja hierarkkista järjestelmää edustaa puolestaan individualistinen, traditioihin tukeutuva tai autonomisen vastuun työkulttuuri. Pedagoginen kehittyminen ei tällaisessa kulttuurissa ole systemaattista eikä tavoitteellista, vaan kehittyminen jää yksilön itsensä varaan. Kollegoilta ei saada juurikaan palautetta, ja opettajat vastaavat opetuksesta itsenäisesti. Opetusta voidaan pitää traditioihin tukeutuvassa kulttuurissa välttämättömänä pahana tutkimuksen rinnalla. (Korhonen & Törmä 2011, ) Koska kartoitamme tutkimuksessamme opettajien osallisuudelle antamia merkityksiä ja osallisuuden muutosta opetussuunnitelmatyössä opettajien kannalta, voimme samalla tarkastella, hahmottuuko tuloksissamme Korhosen ja Törmän (2011) kuvailemaa kollegiaalista työkulttuuria. Tällöin olisi havaittavissa muun muassa tiimityötä opetussuunnitelmatyössä, yhteistyötä opetuksessa sekä arvioinnissa. Opettajat tukisivat ja arvostaisivat toisiaan. Uusien opettajien olisi helppo liittyä työyhteisöön, sekä uudet innovaatiot otettaisiin hyväksyvästi vastaan. 15

19 Kollaboratiivinen yhteistyö ei välttämättä vaatisi säännöllisiä, pakollisia kokouksia, vaan ne voitaisiin pitää vapaamuotoisesti tarpeen tullen. (Korhonen & Törmä 2011, 159.) 16

20 5. TUTKIMUSASETELMA 5.1 Tutkimuskohde, -ongelma ja -kysymykset Tutkimuskohteenamme oli Yliopistopedagogiikan jatkokurssin Tampereen yliopistossa vuonna 2011 suorittaneet yliopisto-opettajat. Toimeksiannon tutkimukseen saimme kyseisen jatkokurssin vetäjältä Sanna Vehviläiseltä. Yliopistopedagogiikan jatkokurssi (2011) oli osa Campus Conexus -projekteja, ja samalla eräänlainen pilottihanke. Haastattelimme kurssin suorittaneita opettajia noin vuosi kurssin päättymisen jälkeen. Valitsimme haastateltaviksi kuusi opettajaa eri tieteenalayksiköistä, jotta meillä olisi mahdollisuus saada erilaisia näkemyksiä. Emme halunneet tutkia ainoastaan yhden yksikön opettajia, sillä jatkokurssin yksi intressi oli myös tuoda eri yksiköistä ja tutkinto-ohjelmista tulevia opettajia yhteen. Jatkokurssin vetäjä Sanna Vehviläiseltä emme saaneet tarkempaa ohjeistusta siihen, mikä tutkimusongelmamme tulisi olla. Hän kuitenkin antoi meille osviittaa siitä, että haluaisi tietoa Yliopistopedagogiikan jatkokurssin vaikutuksesta yliopisto-opettajien osallisuuteen työyhteisössä, mutta antoi aika vapaat kädet tutkimusongelman muotoiluun aihealueen sisällä. Alkaessamme pohtia tutkimusongelmaa tutustuimme jatkokurssilla käytettyihin materiaaleihin sekä siihen, millaisia tehtäviä opettajat olivat kurssilla tehneet. Jatkokurssin tavoitteet olivat myös jatkuvasti tarkastelumme alla tutkimusongelmaa ja -kysymyksiä pohtiessamme. Koska Tampereen yliopistossa oli toteutettu koulutusuudistus ja otettu käyttöön uudet osaamisperustaiset opetussuunnitelmat, halusimme myös sitä kautta tutkimuksemme olevan ajankohtainen. Tutkimusongelmassamme päädyimmekin yhdistämään yhden jatkokurssin olennaisimman käsitteen, osallisuuden, ja hahmottamaan sitä uudistuneen opetussuunnitelman yhteydessä opetussuunnitelmatyön kautta. Koska tutkimusongelmamme muodostui hyvin pitkälti jatkokurssin sisältöjen, materiaalien ja tavoitteiden kautta, osoittautui teoreettisen viitekehyksen muodostaminen hyvin haasteelliseksi. Vaikka jatkokurssilla käytettyjen materiaalien kautta saimme vihiä siitä, millainen teoreettinen ajatusmaailma kurssin taustalla vaikuttaa, oli teoriaosuuden kokoaminen selkeäksi ja 17

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava 29.8.2012 29.8.2012 Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1 2op) Pakollinen opintojakso kandidaatintutkinnossa

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund

Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund 1 Opetussuunnitelmatutkimus Osallistujat (N = 85) TaY:n opetushenkilöstöä (N = 27) ja TAMKin ja ent. PIRAMKin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

HOPS välineenä. Strategiset rastit: HOPS Sami Hautakangas & Liisa Ahlava

HOPS välineenä. Strategiset rastit: HOPS Sami Hautakangas & Liisa Ahlava 29.3.2012 HOPS välineenä Strategiset rastit: HOPS 29.3.2012 Sami Hautakangas & Liisa Ahlava Kenen/minkä väline? Opiskelijan Ohjausvastaavan / HOPS-opettajan Tutkinto-ohjelman johtajan / vastuutahon Tieteenalayksikön

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI Mirja Tarnanen mirja.tarnanen@jyu.fi Miksi arviointia tulisi kehittää? 2000-luvun muutokset; globaalius, muuttoliikkeet, digitalisaatio, kestävä kehitys Kansalaisena elämisen

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

OHJAUSSUUNNITELMA. Filosofian tutkinto-ohjelma. Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa

OHJAUSSUUNNITELMA. Filosofian tutkinto-ohjelma. Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa OHJAUSSUUNNITELMA Filosofian tutkinto-ohjelma Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa Filosofian tutkinto-ohjelmassa annettava ohjaus kohdistuu sekä opiskelijan opintojen ohjaukseen että opinnäytetöiden

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valtti-hanke

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valtti-hanke Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 10.11.2011 Valtti-hanke Tuutoroinnin tavoite: - Opintojen tehokas käynnistyminen - Opintojen sujuva eteneminen ja oppimisen syventäminen, tieteellisen ajattelun kehittyminen

Lisätiedot

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa?

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Webinaari 9.4.2014 klo 10-11 Opettajankouluttaja, KT Arja Pakkala Lehtori, KM

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

OHJAUSSUUNNITELMA. Historian tutkinto-ohjelma. Ohjaus historian tutkinto-ohjelmassa

OHJAUSSUUNNITELMA. Historian tutkinto-ohjelma. Ohjaus historian tutkinto-ohjelmassa OHJAUSSUUNNITELMA Historian tutkinto-ohjelma Ohjaus historian tutkinto-ohjelmassa Historian tutkinto-ohjelmassa annettava ohjaus kohdistuu sekä opiskelijan opintojen ohjaukseen että opinnäytetöiden ohjaukseen.

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja

Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja Sari Lindblom Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus ja kehittämisyksikkö Kasvatustieteen laitos Tutkimuspohjainen opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot