Osallisuus opetussuunnitelmatyössä yliopisto-opettajien kertomana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osallisuus opetussuunnitelmatyössä yliopisto-opettajien kertomana"

Transkriptio

1 Osallisuus opetussuunnitelmatyössä yliopisto-opettajien kertomana Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden yksikkö Kandidaatintutkielma Kasvatustiede Sara Partanen & Petra Ruusunen Maaliskuu 2013

2 TIIVISTELMÄ Tutkimuskohteena tässä tutkimuksessa on Tampereen yliopistossa toteutetun Ylipistopedagogiikan jatkokurssin vuonna 2011 suorittaneet yliopisto-opettajat. Tavoitteena on selvittää yliopistopedagogiikan jatkokurssille osallistuneiden opettajien osallisuuden muutosta opetussuunnitelmatyössä heidän omiin kokemuksiinsa perustuen. Tutkimus antaa tietoa Campus Conexus - projekteille sekä vuoden 2011 jatkokurssin vetäjälle, Sanna Vehviläiselle, opettajien käsityksistä osallisuudesta sekä jatkokurssin vaikutuksista opettajien osallisuuden kehitykseen opetussuunnitelmatyössä. Tutkimuksen kautta pyritään antamaan tietoa jatkokurssin toimivuudesta tutkimusaiheemme näkökulmasta sekä tuottamaan kehitysehdotuksia jatkokurssia varten. Tulkintakehyksenä tutkimuksessa ovat yliopistopedagogiikan, opetussuunnitelman ja osallisuuden käsitteet. Tutkijoita tässä tutkimuksessa oli kaksi. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla. Haastateltavia oli kuusi jatkokurssin suorittanutta opettajaa eri tieteenalayksiköistä ja haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluilla. Haastatteluaineistot analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jossa muodostui tutkimuskysymyksiin vastaavia osa-alueita. Osallisuutta kuvaavia osaalueita nousi opettajien puheesta viisi ja osallisuuden muutoksesta kertovia kolme. Tärkeimpiä osallisuuteen kuuluvia piirteitä olivat haastateltujen opettajien mukaan vaikuttamaan pääseminen ja riittävä tiedotus. Osallisuus on lisäksi heidän mielestään monitasoista ja siihen kuuluu tasa-arvoinen työtapa ja toisten arvostaminen. Myös opiskelijoiden mukaan ottaminen opetussuunnitelmatyöhön koettiin osallisuuteen kuuluvaksi. Tutkimuksemme perusteella ei voida täysin sanoa osallisuuden muutoksen johtuneen jatkokurssista, mutta jatkokurssin jälkeisellä aikajaksolla oli haastattelujen perusteella havaittavissa opettajien oman vaikuttamisen asteen lisääntymistä. Opettaja on omalla aktiivisella ja osallistavalla toiminnallaan mahdollisesti lisännyt myös muiden opettajien ja opiskelijoiden vaikuttamisen mahdollisuuksia. Keskeiset käsitteet: osallisuus opetussuunnitelmatyössä, yliopisto-opettajien osallisuus työyhteisössä, yliopistopedagogiikka

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO YLIOPISTOPEDAGOGIIKKA Yliopistopedagogiikka Tampereen yliopistossa Yliopistopedagogiikan jatkokurssi OPETUSSUUNNITELMATYÖN KÄSITTEELLINEN TAUSTA Osaamisperustaisuus opetussuunnitelmatyön pohjana OSALLISUUDEN HAHMOTTAMINEN TYÖYHTEISÖSSÄ TUTKIMUSASETELMA Tutkimuskohde, -ongelma ja -kysymykset Tutkimusmenetelmä ja aineiston keruu Analyysitapa TULOKSET Opettajien osallisuudelle antamia merkityksiä Osallisuuden muutos opettajien kertomana Keskeiset tulokset JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET LUOTETTAVUUS LIITTEET Saatekirje Saatekirje LÄHTEET...47

4 1. JOHDANTO Kandiprojektimme alkoi oikeastaan jo keväällä 2012, kun päädyimme yhdessä samalle tutkimusmenetelmäkurssille. Kurssin ryhmätöiden yhteydessä tutustuimme paremmin toistemme työtapoihin sekä tapaan kirjoittaa tieteellisiä tekstejä ja hankkia tietoa. Huomasimme, että työtapamme on melko yhdenmukainen, ja yhteistyömme jo menetelmäkurssilla sujui hyvin. Kandidaatintyö oli kurssin aikana tietysti monessa kohtaa esillä, ja aloimme pohtia, voisiko työn tehdä parityönä. Idea parityöstä eli koko kevään ajan, ja jätimme kesän ajaksi ideat hautumaan. Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen opintosuunnassa opinnäytetyön tekeminen parityönä on valitettavan harvinaista, vaikka nykyään tutkimuksiakin tehdään enemmän yhteistyössä kuin yksin. Tekemällä tutkielman yhdessä ajattelimme, että tutkimuksestamme tulisi monipuolisempi, syvällisempi ja laadukkaampi. Prosessin alussa emme kuitenkaan aavistaneet, kuinka antoisaa tutkimuksen tekeminen yhdessä voisi lopulta ollakaan. Sen lisäksi, että opimme tekemään tutkimusta ja arvioimaan sitä kriittisesti, opimme sovittamaan näkemyksiämme yhteen, antamaan ja vastaanottamaan rakentavaa palautetta toisiltamme, perustelemaan mielipiteitämme ja valintoja toisillemme, luottamaan toisen asiantuntemukseen sekä sopeutumaan toistemme aikatauluihin. Toisin sanoen emme oppineet ainoastaan tieteellisen tutkimuksen tekemistä vaan myös työelämässä tärkeitä ryhmätyötaitoja. Mahdollisia tutkimusaiheita aloimme pohtia omien kiinnostustemme pohjalta. Kumpikin meistä oli kiinnostunut yleisesti opetus- ja oppimismenetelmistä korkeakoulutasolla, mutta mitään suurempia intohimoja minkään aiheen tutkimiseen meillä ei erityisesti ollut. Siksi onkin mielenkiintoista huomata tästä tutkimuksestamme, kuinka olemme lopulta päätyneet hyvinkin yksityiskohtaiseen, ja tutkimuksen alkuvaiheessa vielä varsin vieraaseen tutkimusaiheeseen. Tutkimusaiheemme alkoi tarkentua, kun tutustuimme Campus Conexus -projekteihin heidän nettisivujensa kautta ja kiinnostuimme niistä kovasti. Projektien tavoitteena on ollut ehkäistä korkeakouluopiskelijoiden syrjäytymistä luomalla opintoihin kiinnittymistä edesauttavia käytänteitä sekä tukea yliopistoja opiskelijoiden ja opettajien osallistavien käytäntöjen 1

5 vakiinnuttamiseksi yliopistojen toimintakulttuuriin (Campus Conexus 2013/ Campus Conexus/ Projektin tavoitteet ja koordinointi). Otimme yhteyttä projektiin ja meille tarjottiin mielenkiintoisia aiheita, joista valitsimme yliopistopedagogiikkaa ja yliopistopedagogiikan jatkokurssin vaikutuksia koskevan tutkimusaiheen. Kiinnostuimme yliopistopedagogiikasta ja tarjotusta aiheesta niiden ajankohtaisuuden vuoksi sekä pinnalla olevan, etenkin yliopistotoimijoissa intohimoja herättävän, opetus-tutkimus - keskustelun vuoksi. Tutkimusta pidetään yliopistojen ensisijaisena tehtävänä, mutta myös opetuksen kehittäminen yliopistoissa on saanut jalansijaa viime vuosina. Kysymys siitä kumpi on tärkeämpää, tutkimus vai opetus, on ollut paljon keskustelun aiheena yliopistoissa. Yliopistopedagogiikan keinoin pyritään kehittämään opetusta yliopistoissa, mutta sen tarjoamin keinoin voidaan kehittää myös opettajien toimintaa työyhteisöissä, niin omassa yksikössä kuin yli yksikkörajojenkin. Voidaan sanoa, että otimme hypyn tuntemattomaan, sillä mitään aikaisempaa käsitystä yliopisto-pedagogiikasta meillä ei ollut. Lisäksi koulutusuudistus ja sitä kautta uudet opetussuunnitelmat oli otettu käyttöön vuoden 2012 syksyllä opiskelijoiden näkökulmasta enemmän ja vähemmän onnistuneesti. Siksi halusimme irrottautua omista ennakko-oletuksistamme opiskelijoina ja hahmottaa uudistusta vaihteeksi aidan toiselta puolen, opettajien näkökulmasta. Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessamme ovat osallisuus, yliopistopedagogiikka ja opetussuunnitelmatyö. Näiden käsitteiden määrittelyn kautta pyrimme muodostamaan tutkimuksellemme tulkintakehyksen, jonka kautta osaltaan tarkastelemme opettajien osallisuudelle antamia merkityksiä ja osallisuuden muutosta opetussuunnitelmatyössä. Tutkimuksemme tarkoituksena on siis selvittää, millaisia ovat yliopisto-opettajien käsitykset omasta osallisuuden muutoksesta Tampereen yliopistossa vuonna 2011 toteutetun Yliopistopedagogiikan jatkokurssin jälkeen. Kurssin käyneistä opettajista valitsimme kuusi haastateltavaa, jotka kaikki edustavat eri yksiköitä. Yliopistopedagoginen koulutus on Tampereen yliopistossa henkilöstökoulutusta. Yliopistopedagogiikka käsittelemme hyvin yleisellä tasolla, mutta myös konkreettisesti, mitä se on Tampereen yliopistossa. Opetussuunnitelmaa ja opetussuunnitelmatyötä käsittelemme lähinnä koulutusuudistuksen myötä tärkeiksi tulleiden näkökulmien kautta. Osallisuuden käsitteen hahmottamisessa käytämme Wengerin sosiaalisen oppimisen ja käytäntöyhteisöjen 2

6 teoriaa, Rogoffin participatory appropriation -näkemystä sekä Korhosen ja Törmän yliopistoopettajien työkulttuuria käsittelevää tutkimusta. Lisäksi hyödynnämme Tampereen yliopiston nettisivujen materiaaleja yliopistopedagogisia opintoja ja jatkokurssia koskien, vuoden 2011 Yliopistopedagogiikan vastuuopettaja Sanna Vehviläisen haastattelua sekä Campus Conexus - projektien toimitettuja teoksia, kuten Korkeajännityksiä - Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta (2011) ja Osallistava korkeakoulutus (2012). Tutkielmamme aloitamme kertomalla tutkimuksemme edellä mainitusta tulkintakehyksestä. Sitten siirrymme kuvailemaan toteuttamaamme tutkimusta sekä siitä saatuja tuloksia. Tämän jälkeen kerromme tekemiämme johtopäätöksiä sekä jatkotutkimusehdotuksiamme. Lopuksi arvioimme tutkimuksen luotettavuutta. 3

7 2. YLIOPISTOPEDAGOGIIKKA Suomen yliopistot ovat tällä hetkellä murrostilassa. Muutospaineita ovat aiheuttaneet muun muassa yliopistolaitoksen ja yliopistolain uudistaminen vuonna 2010 (Opetus- ja kulttuuriministeriö/ Koulutus/ Koulutuspolitiikka/ Kehittämishankkeet/ Yliopistolaitoksen uudistaminen). Uudella lailla (2010) säädetään yliopiston hallinnosta, yliopiston tehtävistä, tutkimuksesta ja opetuksesta sekä toiminnan rahoituksesta. Tarkoituksena uudella yliopistolailla (2010) on ollut lisätä esimerkiksi yliopistojen kansainvälistä kilpailukykyä sekä ulkomaista tutkimusrahoitusta. Yliopistojen perustehtävät, opetus ja tutkiminen, ovat säilyneet ennallaan, vaikkakin yliopistojen rahoitusmallin uudistaminen vuoden 2013 alusta lähtien kannustaa tieteellisten julkaisujen määrään ja opiskelijoiden nopeaan tutkintojen suorittamiseen (Opetus- ja kulttuuriministeriö/ Koulutus/ Koulutuspolitiikka/ Kehittämishankkeet/ Yliopistolaitoksen uudistaminen ja Opetus- ja kulttuuriministeriö/ Tiedotteet/ Yliopistojen rahoitus uudistuu vuoden 2013 alusta). Tampereen yliopisto on toiminut uuden lain toteutuksessa suunnannäyttäjänä uudistamalla strategiansa kokonaisvaltaisesi niin koulutuksen kuin hallintomallinsa osalta vuoden 2012 syksyyn mennessä. Uuden yliopistolain (2010) pohjalta kysymykseksi kuitenkin nousee, miten opetus ja sen merkitys nähdään suhteessa tutkimukseen. Jos opiskelijat nähdään vain tutkinnon suorittajina, ja kun rahoituskin on pitkälti kiinni tieteellisten julkaisujen määrästä, millainen asema opetukselle sitten jää? Tampereen yliopistossa tämä huoli on huomioitu niin, että uusissa opetussuunnitelmissa on kansainvälisyyden lisäksi huomioitu yhteisöllinen näkökulma. Opetussuunnitelmatyö on haluttu nähdä osallistavaksi prosessiksi, jossa parhaassa tapauksessa olisivat mukana kaikkien yliopisto-opettajien lisäksi opiskelijat. Yliopistopedagogiikka onkin yksi alue, jossa opiskelijat ja tutkijaopettajat toimivat yhdessä ja jolla voidaan varmistaa sekä yliopisto-opetuksen että tutkimuksen riittävä laatu. Poikelan (2005) mukaan yliopisto-opetus, -tutkimus ja yliopiston kehittäminen kuuluvat yhteen, mihin palaamme myöhemmin tässä luvussa. 4

8 Yliopistopedagogiikka on monitieteinen tutkimusalue, johon Lindblom-Ylänteen ja Nevgin (2009, 26 27) mukaan Malcolm Tight (2004) määrittelee kuuluvan yliopistoissa tapahtuvan opetuksen ja oppimisen, opetussuunnitelmat, opiskelijoiden kokemukset, koulutuksen laadun, yliopistopolitiikan, yliopiston hallintojärjestelmät, akateemisen työn sekä tiedon eri tieteenaloista. Lista ei ole kaiken kattava, mutta kuvaa hyvin yliopistopedagogiikan tutkimusalueen laajuutta sekä sitä, mitä kaikkea yliopistopedagogiikkaa tutkittaessa voidaan ottaa huomioon (Lindblom-Ylänne & Nevgi 2009, 27). Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikkö määrittelee verkkosivuillaan (2013) tiiviisti, että Yliopistopedagogiikka on oppimisen, opetuksen ja koulutuksen tutkimusta yliopistokontekstissa. Yliopistopedagogiikka liittyy läheisesti kaikkiin yliopistossa opetettaviin tieteenaloihin, sillä sen on tarkoitus tarjota opettamista edesauttavia työkaluja kaikille yliopisto-opettajille. Yliopistopedagogiikka on monitieteinen tutkimusala, jossa hyödynnetään niin kasvatustieteitä, psykologiaa, sosiaalipsykologiaa, filosofiaa ja sosiologiaa kuin myös muita käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteitä. (Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö 2013.) Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkkosivujen (2013) mukaan yliopistopedagogiikka tukee opettajia ja opettajayhteisöjä yliopistopedagogisissa koulutuksissa. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikkö painottaa myös kumppanuutta yksikköjen pedagogisessa kehittämistyössä. Yliopistopedagogiikan käsite syntyi 1990-luvulla, kun ammattikorkeakoulut syntyivät ja vanha käsite, korkeakoulupedagogiikka, tuli korvata yliopistojen omaa pedagogiikka kuvaavalla termillä. Korkeakoulupedagogiikka jäi kuvaamaan sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen pedagogista toimintaa, ja sen lisäksi molemmille korkeakoululaitoksille luotiin omat käsitteensä ammattikorkeakoulu- ja yliopistopedagogiikka (Lindblom-Ylänne & Nevgi 2009, 18). Sanojen yliopisto ja pedagogiikka yhdistäminen ei tunnu välttämättä loogiselta, koska pedagogiikalla yleensä viitataan lasten ja nuorten ohjaamiseen, ja yliopistossa opiskelevat ovat aikuisia. Pedagogiikan synonyyminä voidaankin käyttää yliopistoandragogiikan käsitettä, joka tarkoittaa aikuisten opettamista ja ohjausta korostaen aikuisten oppimisen itseohjautuvuutta. Käsitettä on ajoittain käytetty myös aikuiskasvatuksen synonyyminä, mutta Linblom-Ylänne ja Nevgi näkevät käsitteen ongelmallisena, koska sitä ei koeta aidoksi tutkimusalueeksi. He hylkäävätkin andragogiikan käsitteen liikaa lasten ja aikuisten oppimistapojen eroja korosta- 5

9 vana suuntauksena ja määrittelevät, että yliopistopedagogiikka tarkoittaa opiskelijoiden kasvattamista täysivaltaisiksi oman alansa asiantuntijoiksi ja tutkijoiksi. (Linblom-Ylänne ja Nevgi 2002, ) Yliopistopedagogiikka ei rajoitu opettamiseen ja ohjaukseen ja niiden tutkimiseen. Poikelan (2005, 64) mukaan yliopistoissa opettaminen, tutkiminen ja kehittäminen kuuluvat olennaisesti yhteen, eikä niitä sovi erottaa toisistaan itsenäisiksi alueiksi. Yliopistossa opettamisen lähtökohta on opettaa opiskelijoille tutkijoiden omien tutkimustulosten kautta. Poikela (2005, 64) kirjoittaa, että tutkiminen opitaan parhaiten tekemällä, ja siksi opiskelijoiden olisi saatava osallistua tutkimusprosesseihin opintojen alusta lähtien. Yliopisto kouluttaa ensisijaisesti tutkijoita, ja sen tehtävänä on antaa ylintä tutkimukseen perustuvaa opetusta (Yliopistolaki 2009, 2 ). Poikela (2005, 63) määrittääkin yliopistopedagogiikan muodostuvan tutkimisen, kehittämisen ja opettamisen yhdistämisestä, jolloin pedagogiikan lähtökohdiksi tulevat oppimisen ja osaamisen tuottaminen, akateemisen pätevyyden ja tieteenalaosaamisen tuottaminen sekä pedagoginen johtaminen. Yliopistopedagogiikka nähdäänkin akateemisena ydinpätevyytenä, jonka saavuttamiseen kuluu pidemmän aikaa (Poikela 2005, 64). On siis virheellistä olettaa, että tutkijoille ja opettajille tarjottujen pedagogisten opintojen kokonaisuuksien käymisen jälkeen ihminen olisi ydinosaaja yliopistopedagogiikassa. Opinnot ennemminkin auttavat tutkijaa työssään yhdistämään tutkimuksen, opetuksen ja kehittämisen. Tutkijoiden tulisi huomata paremmin tämä yhteys tutkimuksen ja opetuksen yhdistämisessä, koska Poikelan (2005, 64) mukaan yliopistomaailmassa tutkimuksen arvostaminen on paljon korkeammalla kuin opetuksen. Pedagogiset opinnot ovatkin omasta aktiivisuudesta kiinni, eikä niihin osallistumista tueta palkankorotuksella tai muilla palkkioilla (mt. 64). Esimerkiksi Tampereen yliopistossa yliopistopedagogiset opinnot ovat henkilöstökoulutusta. 2.1 Yliopistopedagogiikka Tampereen yliopistossa Tampereen yliopistossa voi suorittaa Yliopistopedagogiikan perusopinnot (25op), jotka koostuvat Yliopistopedagogiikan perusteista (10op) ja Yliopistopedagogiikan jatkokurssista (15op). Ensisijaisesti yliopistopedagoginen koulutus on suunnattu Tampereen yliopiston opettajille ja ohjaajille, ja on siis henkilöstökoulutusta. Yliopistopedagogiikan perusteet muodos- 6

10 tuvat kahdesta viiden opintopisteen kokonaisuudesta: Oppiminen asiantuntijuuden kehittymisenä sekä Osaamistavoitteet ja oppimisen arviointi. (Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden yksikkö/ Yliopistopedagogiikka/ Yliopistopedagoginen koulutus 2013.) Tässä tutkimuksessamme keskitymme tarkasti kuitenkin Yliopistopedagogiikan jatkokurssin sisältöihin ja tavoitteisiin sekä vertailemme niitä ja opettajien osallisuuden kokemuksia toisiinsa. Yliopistopedagogiikan jatkokurssi koostuu kolmesta viiden opintopisteen kokonaisuudesta, joita ovat Osallistava opetussuunnitelmatyö, Ohjaus yliopisto-opetuksessa sekä Kehittämistehtävä (Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden yksikkö/ Yliopistopedagogiikka/ Yliopistopedagoginen koulutus 2013). Tampereen yliopiston opinto-oppaasta ( ) tärkeimmäksi koulutuksen tavoitteeksi nousee pedagogisen käyttöteorian laajentuminen ja sen hyödyntäminen niin opettajan omassa opetustyössä kuin opettajayhteisön toiminnassa. Tutkimuksemme kannalta Yliopistopedagogiikan jatkokurssin opintojaksoista olennaisimmiksi nousevat Osallistava opetussuunnitelmatyö ja Kehittämistehtävä sekä näiden jaksojen työyhteisöllisen näkökulman painotus. Toisaalta Ohjaus yliopistossa -opintojaksonkin sisällöissä painotetaan yhteisöllisten toimintatapojen hyödyntämistä, mutta niitä tarkastellaan enemmän ohjauksen näkökulmasta (Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden yksikön opinto-opas /Ohjaus yliopistossa). Osallistava opetussuunnitelmatyö -opintojaksolla syvennetään ymmärrystä osaamisperustaisesta opetussuunnitelmasta sekä opetussuunnitelmatyöstä yhteisöllisenä ja pedagogisena prosessina. Tarkoituksena on, että opettajat pystyisivät soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja omien yhteisöjensä opetussuunnitelmatyössä (Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden yksikön opinto-opas /Osallistava opetussuunnitelmatyö.) Osaamistavoitteissa painottuu selkeästi yhteisöllisen toiminnan, dialogin ja osallistumisen näkökulmien ymmärtäminen opetussuunnitelmatyössä. Opettajien tulisi opintojakson käytyään osata muun muassa hyödyntää yhteisöllisiä toimintatapoja opetussuunnitelmatyössä ja perustella opetussuunnitelmatyöhön liittyviä ratkaisuja opetussuunnitelmaan ja opetussuunnitelmatyöhön liittyvien käsitteiden ja teoreettisten kysymysten avulla. (Mt.) 7

11 2.2 Yliopistopedagogiikan jatkokurssi 2011 Tutkimuskohteenamme on Yliopistopedagogiikan jatkokurssi, joka toteutettiin Tampereen yliopistossa vuonna Kurssi sijoittui aikaan, jolloin uudet yksiköt aloittivat vuoden 2012 alusta toimintansa korvaten vanhat laitokset ja tiedekunnat. Uusi opetussuunnitelmatyö aloitettiin myös samana vuonna, ja tätä opettajien työtä tukemaan järjestettiin Yliopistopedagogiikan jatkokurssi. Jatkokurssin vetäjäksi pyydettiin Sanna Vehviläistä, jolla oli jo aiempaa kokemusta yliopistopedagogiikan kurssien vetämisestä Tampereen yliopistossa. Kurssi aloitettiinkin aika pelokkaissa ja ristiriitaisissa tunnelmissa; kurssin vetäjä oli saatu rekrytoitua kuukautta ennen kurssin alkua, ja monet opettajat olivat närkästyneitä muutoksen nopeasta tahdista ja siitä, etteivät he pysyneet muutoksen vauhdissa mukana. (Sanna Vehviläinen ) Osallistava opetussuunnitelmatyö -opintojaksolla tärkeitä teemoja olivat opetussuunnitelman osaamisperustaisuus sekä opetussuunnitelman näkeminen dynaamisena. Uusien opintojaksojen tavoitteissa osaamisperustaisuus tarkoittaa sitä, mitä opiskelijan tulisi osata kurssin suoritettuaan. Kurssin sisällön tulisi määräytyä tämän mukaan. Osaamisperustaisuuden määrittelyyn syvennymme tarkemmin luvussa 3.1. Dynaaminen näkemys opetussuunnitelmasta tarkoittaa sitä, että opetussuunnitelmatyö nähdään enemmänkin toimintana kuin kirjoitettuna opetussuunnitelmapaperina. Toisin sanoen opettajien tulisi ymmärtää opetussuunnitelma prosessina ja syklisenä työnä, joka on jokapäiväistä. Opetussuunnitelmatyössä tulisi noin kolmen vuoden välein tarkastella opetussuunnitelmaa kokonaisvaltaisemmin, mutta kurssikuvausten, - sisältöjen ja -arvioinnin tarkastelun ja kehittämisen pitäisi olla jokapäiväistä opettajan työssä. Jatkokurssin yhtenä tavoitteena olikin saada yliopisto-opettajat näkemään opetussuunnitelmatyö jatkuvana ja dynaamisena sekä toteuttamaan sitä sellaisena. (Sanna Vehviläinen ) Dynaamista opetussuunnitelmaa käsittelemme myöhemmin myös Mäkisen ja Annalan (2012) kautta. Osallisuuden ja osallistamisen käsitteet tulivat Yliopistopedagogiikan jatkokurssilla esille kehittämistehtävän yhteydessä, kun opintojaksolle osallistuvat opettajat saivat tehtäväkseen toteuttaa jonkin tehtävän opetussuunnitelmatyöhön liittyen omassa yksikössään. Kyseessä oli konkreettinen esimerkki siitä, miten opettajat pääsisivät osallisiksi opetussuunnitelmatyöhön, koska heidän oli tehtävää varten otettava selville, kuka yksikössä vastaa opetussuunnitelmatyöstä ja missä vaiheessa työ on meneillään. (Sanna Vehviläinen ) 8

12 3. OPETUSSUUNNITELMATYÖN KÄSITTEELLINEN TAUSTA Opetussuunnitelmatyön termiä korkeakouluasteella kartoittaessa voi huomata usein käsitteitä: opetussuunnitelma, opetussuunnitelmaprosessi ja opetussuunnittelu. Monessa yhteydessä näillä kaikilla käsitteillä saatetaan tarkoittaa opetussuunnitelmatyötä tai niitä käytetään korvaamaan opetussuunnitelmatyön käsite. Opetussuunnitelmatyöstä onkin vaikea puhua selventämättä edellä mainittuja käsitteitä. Suoranaisesti itse opetussuunnitelmatyötä ei ole kovinkaan usein määritelty vaan sitä lähdetään purkamaan esimerkiksi opetussuunnitelman ja siihen liitettävien käsitteiden ja toimintojen kautta tai sitten opetussuunnitelmatyö on rinnastettu opetussuunnitteluun ja/tai opetussuunnitelmaprosessiin. Käytännössä opetussuunnitelmatyöksi voidaan hahmottaa laajemmassa näkökulmassa kaikki ne suunnittelun ja toiminnan tasot, joilla opetussuunnitelmaa laativat, arvioivat ja kehittävät henkilöt toimivat. Suppeimmillaan opetussuunnitelmatyön ja etenkin opetussuunnitelman laatimisen voi käsittää Karjalaisen, Jaakkolan, Alhan ja Lapinlammen (2003, 57) mukaan kurssin vastuuhenkilön kurssikuvauksen kirjaamisena opinto-oppaaseen. Opetussuunnitelman käsitteelle löytyy monenlaisia määritelmiä riippuen siitä koulutuksen tasosta, jolla liikutaan. Tässä tutkimuksessamme keskitymme luonnollisesti opetussuunnitelmaan yliopistotasolla, ja minkälaisia merkityksiä se saa kyseisessä kontekstissa. Lyhykäisyydessään opetussuunnitelma tarkoittaa etukäteen suunniteltua opetusta (Karjalainen, Lapinlampi, Jaakkola & Alha 2003, 26). Opetussuunnitelma voidaan nähdä eräänlaisena toimintasuunnitelmana, johon on kirjattu kaikki koulutusta, opetusta, opiskelua ja oppimista määrittävät ja ohjaavat säädökset (mt.). Kukkosen (2011, 84) mukaan opetussuunnitelmalla määritetään myös opettajan ja opiskelijan toiminnan rajoja ja mahdollisuuksia. Opetussuunnitelman perustana pidetään perinteisesti tieteen- tai koulutusalan subjektitietoainesta, mutta tässä tutkimuksessa pyrimme hahmottamaan opetussuunnitelman laajemmin osaamisperustaisuuden kautta sekä ottamaan huomioon myös sen, että opetussuunnitelmassa olisi tärkeää jättää tilaa myös olemiselle ja ajattelulle sekä 9

13 identiteettityölle. Tällaista käsitystä opetussuunnitelmasta kutsutaan moniulotteiseksi, jossa nimenomaan otetaan huomioon ja tunnistetaan oman ajattelun, toiminnan, ammattialan ja työyhteisön kriittinen tarkastelu. (Kukkonen 2012, ) Opetussuunnitelmatyö voidaan käsittää myös prosessina. Opetussuunnitelmaprosessista puhutaan usein silloin, kun opetussuunnitelmaa aletaan rakentaa alusta alkaen ikään kuin puhtaalta pöydältä. Tutkimuskohteemme eli vuonna 2011 Tampereen yliopiston Yliopistopedagogiikan jatkokurssin käyneet opettajat olivat kurssia käydessään samaan aikaan luomassa kokonaan uusia tutkinto-ohjelmia ja niiden opetussuunnitelmia. Opetussuunnitelmaprosessia ja suunnitteilla olevia koulutuksia määrittävät valtakunnallisesti säädetyt tavoitteet ja tutkintoasetus (ks. Valtioneuvoston asetus yliopiston tutkinnoista 2004). Opetussuunnitelmaprosessiin kuuluu viisi osa-aluetta, jotka ovat: 1. koulutuksen perustehtävän määrittely 2. kompetenssien ja yleistavoitteiden määrittely 3. opetussuunnitelmamallin määrittely 4. opintokokonaisuuksien ja oppikurssien sisältöjen, kuormittavuuden ja työtapojen määrittely sekä 5. opetussuunnitelman arvioinnin ja kehittämisen määrittely (Karjalainen ym. 2003, 58 59). Kolme ensimmäistä osa-aluetta ovat selkeästi sellaisia, jotka muodostavat pohjan uudelle koulutukselle. Näiden osa-alueiden suunnittelu on ikään kuin kertaluontoista ja siksi tärkeää, koska ne muodostavat lähtökohdat opetussuunnitelman sisällöille. Ensimmäiset kolme osa-aluetta eivät ole enää aktiivisen suunnittelun tai toiminnan kohteena opetussuunnitelman lähtökohtien määrittelyn jälkeen. Tutkimuksemme kannalta tärkeiksi opetussuunnitelmaprosessin osa-alueista nousevat kohdat neljä ja viisi, sillä ne ovat päivityksen kohteena muulloinkin kuin vain uuden koulutuksen tai tutkinto-ohjelmien suunnittelun yhteydessä. Siksi opetussuunnitelmatyö voidaankin käsittää myös jatkuvana prosessina eikä vain useamman vuoden välein tapahtuvana suurempana uudistuksena. Voidaan puhua siis dynaamisesta opetussuunnitelmasta, joka tulee esiin opetussuunnitelman osaamisperustaisuuden yhteydessä, Tampereen yliopiston Yliopistopedagogiikan jatkokurssin (2011) vastuuopettajan Sanna Vehviläisen haastattelussa sekä lopulta tulososiossa haastattelemiemme opettajien vastauksissa. Vaiheessa neljä, opintokokonaisuuksien ja oppikurssien sisältöjen, kuormittavuuden ja työtapojen määrittely, tutkinnon osaamisvaatimuksista tehdään oppimista parhaiten edistäviä opintokokonaisuuksia ja -jaksoja sekä varataan tarvittavat aikaresurssit kokonaistuntimäärien puit- 10

14 teissa. Lisäksi punnitaan oppimisen kannalta parhaimpia työtapoja ja arviointimenetelmiä. Viides opetussuunnitelmaprosessin osa-alue, opetussuunnitelman arvioinnin ja kehittämisen määrittely, on niin ikään jatkuvan työn alla. Opetussuunnitelmaa tulisi pyrkiä arvioimaan ja päivittämään jatkuvasti. Tärkeää opetussuunnitelman arvioinnissa ja kehittämisessä on se, että pyritään luomaan sellaisia rakenteita, jotka mahdollistavat niin opettajien, opiskelijoiden kuin sidosryhmienkin mukaantulon kehittämistyöhön. (Karjalainen ym. 2003, 59.) Yliopistopedagogiikan jatkokurssin (2011) vastaava opettaja Sanna Vehviläinen näkee opetussuunnitelman dynaamisena ja jatkuvana prosessina, jonka tulisi olla osa opettajien jokapäiväisessä työssä ja ilmetä nimenomaan opettajien välisenä yhteistyönä. Nyt kun Tampereen yliopiston koulutusuudistuksen suurimmat muutokset on tehty ja uudet tutkinto-ohjelmat ja niiden opetussuunnitelmat luotu, on painopiste opetussuunnitelmatyössä siirtynyt arviointi- ja palautejärjestelmien kehittämiseen. Tarkastellaan esimerkiksi sitä, ovatko arviointikäytännöt yhtenäisiä ja miten osaamista voisi parhaiten arvioida. Opetussuunnitelma on siis jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen kohteena. Osaamisperustaisuuden ymmärtäminen nousee kuitenkin suureksi haasteeksi nykyisen opetussuunnitelman toteuttamisessa, koska kirjallinen opetussuunnitelma on vain suuntaa ohjaava versio, ei se, mitä opettajat tuovat esiin jokapäiväisessä työssään. (Vehviläinen ) 3.1 Osaamisperustaisuus opetussuunnitelmatyön pohjana Osaamisperustaisuus on ollut vahvasti puheenaiheena yliopistokontekstissa viime aikoina. Tutkintouudistuksen myötä Tampereen yliopiston opetussuunnitelmat muutettiin osaamisperustaisiksi ja tutkinto-ohjelmat laaja-alaisiksi. Käsitykset osaamisperustaisuudesta ovat olleet kuitenkin opettajien keskuudessa moniselitteisiä ja jopa määrittelemättömiä, kuten Mäkisen ja Annalan (2012, ) vuonna 2009 tehty tutkimus osoittaa. Termin moniselitteisyyden ja määrittelemättömyyden on huomannut myös Sanna Vehviläinen, jonka mukaan esimerkiksi joillakin vuonna 2011 jatkokurssille tulleilla opettajilla ei ollut ennakkotehtävän perusteella selviä näkemyksiä osaamisperustaisuuden tai opetussuunnitelmatyön käsitteistä (Vehviläinen ). Osaamisperustaisuutta määriteltäessä onkin tärkeä tietää, millaiseksi itse osaaminen käsitetään. Tampereen yliopistossa osaaminen hahmotetaan dynaamisesti valmiuksiksi ja proses- 11

15 seiksi niin yksilön, toimintayhteisöjen kuin globaalillakin tasolla. (Opetussuunnitelmatyön käsikirja/tampereen yliopiston intranetti 2012.) Tällaista näkemystä tukee myös dynaaminen tulkinta opetussuunnitelman osaamisperustaisuudesta. Dynaamisen tulkinnan mukaan osaaminen ei ole vain opetussuunnitelmalla tavoiteltava lopputulos vaan se rakentuu syklisessä oppimisprosessissa, jossa yhdistyvät opiskelijan aikaisemmat kokemukset sekä mielikuvat tulevaisuudesta ja joka jatkuu myös myöhemmin koulutuksen jälkeisessä elämässä, kuten työelämässä. (Mäkinen & Annala 2012, 139; 145.) Lisäksi dynaamiseen osaamisperustaisuuden tulkintaan liittyy vahvasti näkemys opiskelijan potentiaalien ja valmiuksien tukemisesta koko opintopolun ajan (Mäkinen & Annala 2012, ). Tämä vaatii opettajilta todellista dynaamisen osaamisperustaisuuden ymmärtämistä ja sisäistämistä opetuksessa ja opetussuunnitelmatyössä, kuten jo aiemmin totesimme. Osaamisperustaisuus on kuvattu niin opiskelijan kuin yliopistonkin velvollisuudeksi. Opetettavien sisältöjen kuvaamisen sijaan huomio olisi kohdistettava opiskelijan oppimiseen. Yliopiston taas tulisi tukea opiskelijan kasvua akateemiseksi asiantuntijaksi. (Opetussuunnitelmatyön käsikirja/tampereen yliopiston intranetti 2012.) Vehviläinen (2012) puhuukin osaamisperustaisuudesta ja asiantuntijuudesta synonyymeinä. Osaamisen ja osaamisperustaisuuden dynaaminen näkemys edellyttää tiedon jakamista opiskelijan ja yliopiston välillä asiantuntijayhteisössä, jossa opiskelija on aktiivinen tiedon rakentaja (Opetussuunnitelmatyön käsikirja/tampereen yliopiston intranetti 2012). Tämä tarkoittaa myös sitä, että yksilökeskeisestä opettamisen kulttuurista on siirryttävä yhteisöllisempään suuntaan (Mäkinen & Annala 2012, 145). 12

16 4. OSALLISUUDEN HAHMOTTAMINEN TYÖYHTEISÖSSÄ Wenger hahmottaa osallisuuden/osallistumisen (participation) kirjassaan Communities of practice (1998, 55) erityisesti kuulumisena yhteisöihin ja aktiivisena toimintana niissä. Osallisuus tai osallistuminen niin kuin Wenger puhuu, on kuitenkin monimutkainen prosessi, jossa yhdistyvät tekeminen, ajatteleminen, tunteminen, puhuminen ja kuulumisen kokemus (Wenger 1998, 56). Osallistuminen on siis monitahoista, kuten myöhemmin tutkimuksemme tuloksissakin tulee esille. Osallistuminen yhteisöihin ei vain muokkaa yksilön kokemuksia ja oppimista vaan vastavuoroisessa suhteessa myös yhteisöt muotoutuvat niiden ihmisten perusteella, jotka osallistuvat toimintaan. (Wenger 1998, 56 57). Mäkinen ym. (2011, 7) painottavat myös osallisuuteen vahvasti liittyvää kuulumista johonkin itselle merkitykselliseen. Kuulumisen kokemus on omakohtainen, ja siinä ovat tunteet vahvasti läsnä niin, että osallistujalle voi jäädä jopa pysyvä muistijälki tilanteesta (mt.). Yksi tapa lähestyä osallisuuden tai osallistumisen käsitettä nimenomaan kasvatustieteellisestä näkökulmasta on sosiaalisen oppimisen teoria. Siinä oppiminen tapahtuu erityisesti sosiaaliseen toimintaan osallistumalla (Wenger 1998, 4). Wenger (1998, 5) hahmottaa sosiaalisen oppimisen teoriasta osa-alueet identiteetti, merkitys, käytännöt ja yhteisö. Näiden osa-alueiden keskiössä on oppiminen. Mikä merkitys tällaisella oppimisen näkemyksellä on sitten tutkimusaiheemme kannalta? Vaikka kuvaammekin opettajien omia kokemuksia osallisuudesta opetussuunnitelmatyössä, emme pysty sivuuttamaan sitä seikkaa, että opettajat ovat osa työyhteisöään ja toimivat siinä aktiivisesti. Osallisuus yhteisössä hahmottuu myös sen mukaan millaiseksi opettaja ymmärtää oman paikkansa yhteisössä ja toisaalta taas miten yhteisö hyödyntää jäseniään. Wenger nostaakin esille, että se miten kykenemme tai emme kykene vaikuttamaan yhteisöjemme käytänteisiin, vaikuttaa suuresti siihen, miten tai millaisena koemme osallisuutemme kyseisessä yhteisössä (Wenger 1998, 57). Sosiaalisen oppimisen teoriaan liittyy vahvasti myös Wengerin luoma termi käytäntöyhteisö. Käytäntöyhteisö muodostuu, kun ryhmällä tai yhteisöllä on yhteinen kiinnostuksen alue tai 13

17 asia johon se on vahvasti sitoutunut. Yhteisölle ikään kuin muodostuu oma identiteetti ja tietty erityisosaaminen. Toinen merkittävä piirre käytäntöyhteisölle on juuri yhteisö ja sen erityisyys. Yhteisön jäsenet jakavat tietoa, käyvät merkitysneuvotteluja ja ennen kaikkea oppivat toisiltaan. Kolmantena alueena ovat käytänteet, jotka muodostuvat tiiviisti yhdessä toimivalle yhteisölle. Käytänteet voivat olla tietynlaisia työkaluja tai -tapoja, joita yhteisön jäsenet käyttävät toimiessaan yhteisössä. Lisäksi käytänteet voivat olla myös niin sanottua hiljaista tietoa, joka on muodostunut niin yhteisön jäsenten kokemuksista kuin pitkän ajan kuluessa syntyneistä tavoista toimia. (Wenger 1998, ) Käytäntöyhteisöjä voivat olla mitkä tahansa yhteisöt, jotka täyttävät edellä mainitut elementit, esimerkiksi perhe, työyhteisö tai harrastuskerho. Toisaalta toiminnan täytyy aina olla syvällisempää ja yhteisöllä tulee olla yhteisiä mielenkiinnonkohteita sekä tavoitteita, jotta voimme puhua käytäntöyhteisöistä. Esimerkiksi kaveripiiri ei välttämättä täytä näitä ehtoja. Tutkimuksemme kannalta olennainen taustatekijä on se, millaisen käytäntöyhteisön opettajat muodostavat työskennellessään esimerkiksi yksiköissään tai koko yliopistotasolla. Yksiköstä, tutkinto-ohjelmasta tai opintosuunnasta riippuen opettajien yhteisöllä on oma erityinen kiinnostuksen kohteensa, johon se on vahvasti sitoutunut työskentelyssään. Lisäksi opettajayhteisöllä on oma erityisosaamisalueensa, jolla esimerkiksi kasvatustieteilijät erottuvat kauppatieteilijöistä ja toisinpäin. Jokaiselle yhteisölle, jossa opettaja toimii, ovat muodostuneet erityiset käytänteet, joiden puitteissa yksilöt osallistuvat toimintaan, kuten esimerkiksi opetussuunnitelmatyöhön. Myös Barbara Rogoff (1995) käyttää sosiokonstruktiivisessa lähestymistavassaan osallisuudelle läheistä käsitettä. Participatory appropriation tarkoittaa prosessia, jossa yksilön ymmärrys muuttuu hänen oman osallistumisensa kautta sosiaalisissa tapahtumissa (Rogoff 1995, 142; 150). Rogoff korostaa, että yksilön ymmärryksen ja oppimisen lisääminen on jatkuvaa, koska aiemmat tapahtumat ja niissä oivalletut asiat, vaikuttavat siihen, mitä seuraavissa sosiaalisissa tilanteissa opitaan ja minkälaisen tietopohjan päälle uutta tietoa rakennetaan (Rogoff 1995, ). Rogoff käyttää termiään participatory appropriation kolmessa eri merkityksessä. Ensinnäkin siihen kuuluu uuden asian sisäistäminen. Sisäistämisessä otetaan aina huomioon kukin yksilönä, eikä kukaan sisäistä samaa asiaa erilaisten tietopääomien takia samalla tavalla. Rogoff korostaa erityisesti, että yksilö ja ympäristö ovat yhtä, eivät erillisiä, uuden tiedon omaksumi- 14

18 sen tilanteessa. Hän painottaakin, että muutos yksilön ymmärryksessä tapahtuu yksilön oman osallistumisen kautta, eikä osallistuminen ole pelkkää sisäistämistä tai oppimistekniikka. (Rogoff 1995, ) Participatory appropriation -ajatteluun kuuluu myös se, että sosiaalisiin tapahtumiin osallistuvilla yksilöillä on yhteinen tavoite ja vuorovaikutusta keskenään (vrt. Wengerin käytäntöyhteisöt). Sosiaalisissa tapahtumissa yksilöiden on tarkoitus muokata käsityksiään yhtenäisiksi yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. (Rogoff 1995, 153.) Rogoffin ajattelu ja sosiaaliset tapahtumat kuulostavat paljon samalta kuin se, millaista opetussuunnitelmatyöprosessia Tampereen yliopistossakin tavoitellaan. Yliopistopedagogiikan jatkokurssin yhtenä tavoitteena oli saada opettajat näkemään opetussuunnitelmatyö osallistavana ja sosiaalisena prosessina, jossa yhdessä tekemällä ja osallistumalla toteutetaan kaikkien yhteistä tavoitetta, osaamisperustaista opetussuunnitelmaa. Uutta ymmärrystä ja oppimista tulisi tapahtua opettajien keskinäisissä palavereissa ja tapaamisissa sekä jokapäiväisessä työnteossa. Korhonen ja Törmä (2011) ovat haastattelututkimuksessaan Tampereen yliopistossa saaneet selville kaksi toistensa vastakohtaa edustavaa työkulttuuria yliopisto-opettajien keskuudessa. Kollegiaalinen, yhteistyön ja jakamisen kulttuurin piirteitä ovat positiivinen työilmapiiri, toisten arvostus ja avoin keskustelukulttuuri. Avoimen ja julkisemman opetustoiminnan muodostumista on edesauttanut henkilöstön sukupolvenvaihdos. Traditioita ja hierarkkista järjestelmää edustaa puolestaan individualistinen, traditioihin tukeutuva tai autonomisen vastuun työkulttuuri. Pedagoginen kehittyminen ei tällaisessa kulttuurissa ole systemaattista eikä tavoitteellista, vaan kehittyminen jää yksilön itsensä varaan. Kollegoilta ei saada juurikaan palautetta, ja opettajat vastaavat opetuksesta itsenäisesti. Opetusta voidaan pitää traditioihin tukeutuvassa kulttuurissa välttämättömänä pahana tutkimuksen rinnalla. (Korhonen & Törmä 2011, ) Koska kartoitamme tutkimuksessamme opettajien osallisuudelle antamia merkityksiä ja osallisuuden muutosta opetussuunnitelmatyössä opettajien kannalta, voimme samalla tarkastella, hahmottuuko tuloksissamme Korhosen ja Törmän (2011) kuvailemaa kollegiaalista työkulttuuria. Tällöin olisi havaittavissa muun muassa tiimityötä opetussuunnitelmatyössä, yhteistyötä opetuksessa sekä arvioinnissa. Opettajat tukisivat ja arvostaisivat toisiaan. Uusien opettajien olisi helppo liittyä työyhteisöön, sekä uudet innovaatiot otettaisiin hyväksyvästi vastaan. 15

19 Kollaboratiivinen yhteistyö ei välttämättä vaatisi säännöllisiä, pakollisia kokouksia, vaan ne voitaisiin pitää vapaamuotoisesti tarpeen tullen. (Korhonen & Törmä 2011, 159.) 16

20 5. TUTKIMUSASETELMA 5.1 Tutkimuskohde, -ongelma ja -kysymykset Tutkimuskohteenamme oli Yliopistopedagogiikan jatkokurssin Tampereen yliopistossa vuonna 2011 suorittaneet yliopisto-opettajat. Toimeksiannon tutkimukseen saimme kyseisen jatkokurssin vetäjältä Sanna Vehviläiseltä. Yliopistopedagogiikan jatkokurssi (2011) oli osa Campus Conexus -projekteja, ja samalla eräänlainen pilottihanke. Haastattelimme kurssin suorittaneita opettajia noin vuosi kurssin päättymisen jälkeen. Valitsimme haastateltaviksi kuusi opettajaa eri tieteenalayksiköistä, jotta meillä olisi mahdollisuus saada erilaisia näkemyksiä. Emme halunneet tutkia ainoastaan yhden yksikön opettajia, sillä jatkokurssin yksi intressi oli myös tuoda eri yksiköistä ja tutkinto-ohjelmista tulevia opettajia yhteen. Jatkokurssin vetäjä Sanna Vehviläiseltä emme saaneet tarkempaa ohjeistusta siihen, mikä tutkimusongelmamme tulisi olla. Hän kuitenkin antoi meille osviittaa siitä, että haluaisi tietoa Yliopistopedagogiikan jatkokurssin vaikutuksesta yliopisto-opettajien osallisuuteen työyhteisössä, mutta antoi aika vapaat kädet tutkimusongelman muotoiluun aihealueen sisällä. Alkaessamme pohtia tutkimusongelmaa tutustuimme jatkokurssilla käytettyihin materiaaleihin sekä siihen, millaisia tehtäviä opettajat olivat kurssilla tehneet. Jatkokurssin tavoitteet olivat myös jatkuvasti tarkastelumme alla tutkimusongelmaa ja -kysymyksiä pohtiessamme. Koska Tampereen yliopistossa oli toteutettu koulutusuudistus ja otettu käyttöön uudet osaamisperustaiset opetussuunnitelmat, halusimme myös sitä kautta tutkimuksemme olevan ajankohtainen. Tutkimusongelmassamme päädyimmekin yhdistämään yhden jatkokurssin olennaisimman käsitteen, osallisuuden, ja hahmottamaan sitä uudistuneen opetussuunnitelman yhteydessä opetussuunnitelmatyön kautta. Koska tutkimusongelmamme muodostui hyvin pitkälti jatkokurssin sisältöjen, materiaalien ja tavoitteiden kautta, osoittautui teoreettisen viitekehyksen muodostaminen hyvin haasteelliseksi. Vaikka jatkokurssilla käytettyjen materiaalien kautta saimme vihiä siitä, millainen teoreettinen ajatusmaailma kurssin taustalla vaikuttaa, oli teoriaosuuden kokoaminen selkeäksi ja 17

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016 Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus -Taidekoulu 2015-2016 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Opintotyyppi Perusopintoja Koulutusala Kasvatustieteellinen Oppiaine Kasvatustiede Vastaava yliopisto Oulun yliopisto

Lisätiedot

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa Linjakas TAHI Palautteen pedagogiikkaa Markku Ihonen 24.9.2012 markku.ihonen@uta.fi Yleistä opiskelijapalautteesta 1 arvioidaan sitä, mihin voidaan vaikuttaa kaikki muodostaa yhdessä tärkeän tietopohjan

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraryhmä toiminta Taiteiden tiedekunnassa - Uraryhmä aloitti syksyllä 2010 - Osallistujia 6-8

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö

Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistuksen arviointi mitä jäi kesken? 15.3.2011 Paasitorni, Helsinki Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö Yhteenveto työryhmän tuloksista aidot osaamistavoitteet

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011 Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos Harri Melin 29.9.2011 Uusi laki uusi yliopisto Yliopistojen autonomian lisääminen Yliopistojen talouden vahvistaminen Yliopistojen johtamisen modernisoiminen

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

AOTT -mestari täydennyskoulutus

AOTT -mestari täydennyskoulutus AOTT -mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä... 4 3. Koulutuksen kohderyhmä... 4 4. Valmistava koulutus... 5 5. Ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin kohteet

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013 27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013 Esittäytyminen: missä roolissa olet osallistunut opetussuunnitelmatyöhön? Opiskelija Opettaja

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot