Opetustieteen perustajan juhlakirja Professori Inkeri Vikaisen satavuotismuistoksi Katri Karasma ja Sirkka-Liisa Rauramo (toim.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetustieteen perustajan juhlakirja Professori Inkeri Vikaisen satavuotismuistoksi 11.10.2014. Katri Karasma ja Sirkka-Liisa Rauramo (toim."

Transkriptio

1 Opetustieteen perustajan juhlakirja Professori Inkeri Vikaisen satavuotismuistoksi Katri Karasma ja Sirkka-Liisa Rauramo (toim.)

2 Kirjan tilaus Äidinkielen Opetustieteen Seura Piilopolku 3 A Espoo Puh S-posti: k.karasma@gmail.com tai a.o.s@kolumbus.fi Hinta 30 euroa + alv 3 euroa

3 Opetustieteen perustajan juhlakirja

4 Professori Inkeri Vikainen Valokuvasta tehty muotokuva Turun yliopiston Educariumissa

5 Opetustieteen perustajan juhlakirja Professori Inkeri Vikaisen satavuotismuistoksi Katri Karasma ja Sirkka-Liisa Rauramo (toim.) Äidinkielen Opetustieteen Seuran julkaisuja

6 Toimittajat, kirjoittajat ja Äidinkielen Opetustieteen Seura www. aidinkielenopetustieteenseurary.com Kustantaja: Äidinkielen Opetustieteen Seura, Espoo Painopaikka: Multiprint Oy, Helsinki ISBN Kannen kuvassa Inkeri ja Olavi Vikainen Säkylän Pyhäjärvellä

7 Sisällys Esipuhe Miksi tämä kirja? 9 Osa 1 Tiedenaisen poikkeuksellinen elämäkerta Merja Vikainen: Vuokko Inkeri Laurinen. Lapsuus 15 Sirkka-Liisa Rauramo: Vuokko Inkeri Vikainen, o.s. Laurinen 21 Vuokko Laurinen 22 Inkeri Laurinen 31 Inkeri Vikainen 35 Merja Vikainen: Vuokosta Inkeri, Laurisesta Vikainen 44 Ella Lampinen: Isoäitini Inkeri Vikainen 50 Katri Karasma: 70-vuotisjuhlat 52 Aikakauskirjan Äidinkielen opetustiede julkistaminen 60 Osa 2 Artikkelit Katri Karasma: Uusien tieteiden tieteenteoriaa 65 Kaisa Häkkinen: Koulut ja opetus Mikael Agricolan elämässä ja teoksissa 89 Aerila, Juli-Anna & Niinistö, Eeva-Maija: Lukuilo syntyy mukavista lukuhetkistä, hyvästä seurasta ja kiinnostavasta kirjallisuudesta 106 Nina Maunu: Uteliaisuus, yhteisöllisyys, ilo toiminnallisen kieliopin mahdollisuuksia 131

8 Niina Hämäläinen: Lyyrisen kansanrunon merkitys Kalevalassa. Tapaus Kullervo. 165 Pirjo Suvilehto: Painajaisuni on viesti. Kirjallisuusterapeuttinen toiminta analyyttisessa unityöskentelyssä. 187 Johanna Rautio: Tove Jansson ja muumit kahdessa yläkoulun ja lukion oppikirjasarjassa. Tarkastelussa Aleksis, Loitsu ja Särmä sekä Äidinkieli ja kirjallisuus 210 Veli-Matti Purmonen: Veikko Huovinen lukion oppikirjoissa 229 Riitta Sahipakka: Äidinkieli ammatillisessa peruskoulutuksessa. Lähtökohtana opetussuunnitelma ja oppikirja. 248

9 Miksi tämä kirja? Olemme viettäneet tänä vuonna Tove Janssonin satavuotisjuhlaa. Hänen merkkipäivänsä on 9.8. Hänelle toimitettiin juhlakirjaksi lukumuistoja. Toinen merkittävä samana vuonna syntynyt on professori Vuokko Inkeri Vikainen (o.s. Laurinen), jonka elämänkaari jäi hieman lyhyemmäksi. Se alkoi Vaasasta ja päättyi Turussa. Inkeri Vikainen teki merkittävän elämäntyön Suomen ensimmäisenä kasvatustieteen naisprofessorina. Hänet nimitettiin Turun yliopiston kasvatus- ja opetusopin professorin virkaan. Vaikka nimike muutettiin 1967 kasvatustieteen professoriksi, hän ei unohtanut opetusoppia ja sen tieteellistämistä. Hän perusti Turun yliopistoon opetustieteen linjan 1970, joka oli käytössä hänen eläkkeelle siirtymiseensä asti. Tämän kirjan toisella toimittajalla, KT Sirkka-Liisa Rauramolla, lukee FK-todistuksessaan opetustiede. Monelle on jäänyt epäselväksi, mitä opetustiede merkitsee ja miten se auttaa opettajaa. Se tarkoittaa tieteellisten tutkimusmenetelmien käyttöä opetuksen kysymysten ratkaisemisessa. Ei sen kummempaa kuin muidenkaan alojen tieteellinen tarkastelu. Se painottaa tutkimusta ja tutkimukseen perustuvaa tietoa. Samaa mitä opetussuunnitelmakin painottaa. Käytännön toteutus on opettajalla opetusopillista eli didaktista. Opetustiede on opetuksen tutkimusta. Äidinkielen opetustiede eroaa kuitenkin opetuksen tutkimuksesta siinä, että opetustieteessä oppiaineesta ja sen opetuksen ilmiöistä kootaan systemaattinen oma kokonaisuus. Sitä ei jätetä erillisten ja yksittäisten tutkimusten varaan. Yliopistossa pitäisi olla oppiaine, äidinkielen opetustiede, kuten muillakin tieteillä. Äidinkielen opetustieteen tutkimuskohde eroaa kaikista muista tieteistä, siksi sillä on oikeutus erottautua omaksi tieteekseen (demarkaatio). Tähän kirjaan on koottu professorimme elämänvaiheista entistä laajempi selvitys. Hänen elämäkertansa on koskettava, hän joutui koke- 9

10 maan sota-ajan järkytyksiä, joista emme voi olla liikuttumatta. Silti hän jaksoi ponnistella myös opetuksen ja kasvatuksen tutkimuksen parissa ja pätevöityi professoriksi, alansa ensimmäiseksi Suomessa. Tämän ja erityisesti hänen Turun yliopistoon 1970 perustamansa opetustieteen linjan vuoksi toimitamme juhlakirjan, jossa muistelemme hänen valloittavaa persoonallisuuttaan ja tuomme esiin nykytutkimusta. Kirjan alkuperäisestä suunnitelmasta on enemmän artikkelissani Uusien tieteiden tieteenteoriaa, joten en toista sitä tässä. Kirjahanke käynnistyi 2012, jolloin sekä Turun opettajankoulutuslaitoksessa että kasvatustieteiden laitoksessa siitä kerrottiin henkilökuntakokouksissa ja ilmoitettiin, että artikkeleita otetaan vastaan. Äidinkielen Opetustieteen Seuran verkkosivulla on ollut osasto Satavuotisjuhlakirja. Acatiimi-lehdessä on ollut kirjoituskutsu. Kirjoituksissa on ollut käytössä vertaisarviointi. Kirjan taitto on luovaa työtä ja lopputulos on tekijällekin yllätys. Kiitoksen ansaitsevat opiskelijat, jotka olivat valmiit luovuttamaan tutkielmiaan siltä varalta, että kirjaan ei olisi tullut tarpeeksi kirjoituksia. Nyt läheskään kaikki tarjotut kirjoitukset eivät mahtuneet mukaan. Kirja olisi ansainnut artikkelin naistutkijoiden tilasta. Nyt professorimme elämänvaiheet kertovat siitä, millaista naistutkijan elämä on ollut. Lasikattoilmiötä tiedemaailmasta ei paljoa paljastu, sillä Inkeri Vikainen ei valittanut yksinäisyyttään. Hänen elämänsä muuttui onnelliseksi kolmen lapsen mummaksi. Me haluamme muistella häntä edelläkävijänä. Inkeri Laurisen väitöskirja Lausetajun kehityksestä suomenkielisen kansakoulun kirjoituksenopetuksen valossa tarkastettiin Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä osastossa klo 12 luentosalissa XII. Vastaväittäjänä oli vt. professori Matti Koskenniemi ja kustoksena professori Lauri Hakulinen. Koskenniemi kiitti väittelijää siitä, että hän tutki lausetajua laajasta näkökulmasta tarkaten oppilaiden kirjallisia ilmauksia kokonaisuuksina ottaen huomioon lapsenomaisuuden. Tässä maist. Laurinen on selvästi päässyt pitemmälle kuin yksikään niistä lukuisista lausetajun ilmausten eri puolia käsittelevistä aikaisemmista tutkimuksista, joita hän teoksessaan esittelee ja terävästi kritikoi. Evelyn Fox Keller (1988, 150) esittää kirjassaan Tieteen sisarpuoli, että sukupuoli vaikuttaa parhaina pidettyjen päämäärien, arvojen, metodologioiden ja selitysten muotoiluun ja valintaan. nykytiede 10

11 on sitoutunut tiettyyn miehisyyskäsitykseen. Keller päätyy siihen, että tiedettä ei saa pitää miesten yksinomaisuutena. Tiedettä pitää hyödyntää sen omista ehdoista käsin, inhimillisenä eikä miehisenä pyrkimyksenä. Opetus- ja kasvatusalalla on nykyään lähes saman verran nais- kuin miesprofessoreita, onpa naisilla jopa hienoinen etumatka. Siitä saamme kiittää alamme ensimmäistä. Hän näytti rohkeasti tietä opetustieteelle, jolla on edelleen matkaa kuljettavanaan kohti lopullista päämäärää. Äidinkielen opetustieteen seminaarissa Turun opettajankoulutuslaitoksessa on tehty paljon oppikirjatutkimusta. Tähän kirjaan on otettu Tove Janssonista ja Veikko Huovisesta tehdyt työt. Jotta ammattioppilaitokset tulisivat myös jotenkin mukaan, niistä on yksi oppikirjatutkimus. Nuorille tutkijoille pitäisi tarjota julkaisufoorumeita. Opiskelijat ovat nykyään lähes ainoita, jotka selvittelevät opetukseen liittyviä kysymyksiä. Valmiit opettajat eivät etsi enää uusinta lähdekirjallisuutta ja tee teoriaan pohjautuvaa tutkimusta. Äidinkielen opetustieteen kehittäminen on näin ollen opiskelijoiden varassa. Kirjan oikoluvusta esitän kiitokset aviomiehelleni Jouko Karasmalle. Espoossa ja Nauvossa Katri Karasma ja Sirkka-Liisa Rauramo 11

12

13 Osa 1 Tiedenaisen poikkeuksellinen elämäkerta

14

15 Merja Vikainen VUOKKO INKERI LAURINEN Lapsuus Vuokko Inkeri Laurinen syntyi Vaasassa, silloisessa Nikolainkaupungissa esikoislapsena virkamiesperheeseen. Vanhemmat Helmi ja Väinö Laurinen olivat sukujuuriltaan lounaissuomalaisia; isä oli syntynyt Marttilassa, äiti Halikossa. Vasta-avioituneet Helmi ja Väinö muuttivat Vaasaan Väinön saatua töitä Vaasan teollisuuskoulun lehtorina. Äiti Helmi (o.s. Leinola) hoiti kotia ajan tavan mukaisesti kotiavun tukemana. Vuokko Inkerin syntymäkoti Koulukatu 52, Vaasa 15

16 Inkerin vanhemmat Helmi ja Väinö Laurinen Vuokko sai Vaasassa asuessaan pikkusiskon, Orvokki syntyi tammikuussa Vanhemmat toivoivat pystyvänsä muuttamaan takaisin Turkuun sukulaisten lähelle. Kun isä Väinö sai viran Turun teollisuuskoulusta, jäi Helmi yksin vastaamaan kahden pienen lapsen hoidosta, Vaasan asunnon myynnistä ja muuttotavaroiden pakkaamisesta. Helmi onkin eräässä kirjeessään Väinölle kertonut, miten Vuokko itki ja ikävöi kovin isäänsä. Vähän ennen joulua 1917 Helmi Laurinen tyttärineen pääsi muuttamaan 16

17 Vuokko Inkeri viisivuotiaana Turkuun Agricolankadulle. Lapsena Vuokko oli hiljainen ja yksikseen viihtyvä. Hänen mieluisin leikkinsä oli puisten kirjainpalikoiden järjesteleminen tavuiksi ja sanoiksi. Palikoiden avulla hän olikin oppinut lukemaan jo kolmivuotiaana. Vuokon lukutaito tuli ilmi, kun hän kertoi vanhemmilleen lukeneensa ystävänsä Kertun kuolinilmoituksen lehdestä. Vanhemmat eivät häntä aluksi uskoneet, saipa Vuokko kertomastaan moitteitakin, mutta sanomalehdestä heille selvisi pian tiedon oikeellisuus ja samalla Vuokon lukutaito tuli äidin ja isänkin tietoon. Turun kodin naapurustossa asui muitakin lapsiperheitä. Koska 17

18 asunnot olivat lähellä Aurajokea, oli lapsia varoitettu menemästä kurkkimaan joelle, jossa Näkki voisi napata veden alle. Vuokon leikkitoveri ei pelottelusta piitannut, vaan meni joen reunalle ja putosi jokeen. Vuokko oli uimataidoton, mutta ei epäröinyt hypätä veteen ja onnistuikin pelastamaan ystävänsä varmalta hukkumiselta. Kiitoksen tai kunnian sijasta tuli ankaria nuhteita tottelemattomuudesta. Näin jälkeenpäin voi ajatella tapahtuman kuvastaneen hyvin Vuokon luonnetta: aikuisenakin hän toimi aina siten kuin oikeaksi näki, itsensä puolesta pelkäämättä. Perhettä kohtasi suuri suru, kun Orvokki-sisko kuoli alle kaksivuotiaana tulirokkoon. Vain muutamaa viikkoa aiemmin olivat Väinön sisaren kaksi poikaa kuolleet kurkkumätään. Niiltä ajoilta Vuokko muisti äidin ikävän ja tuskan, kun hän itki kuolleita lapsia. Vuonna 1921, kaksi vuotta Orvokin kuoleman jälkeen, perheeseen syntyi kolmas tytär, Marja Sinikka. Vuokko kävi neljä vuotta Kerttulin kansakoulua ja seuraavat yhdeksän vuotta Turun Tyttölyseota. Hän oli monipuolisesti lahjakas oppilas; musiikki, kuvataiteet ja käsityöt olivat hänen lempiaineitaan. Liikunta ja urheilu kiinnostivat häntä vähiten, eikä matematiikkakaan yltänyt suosikiksi. Helmi-äiti kirjoitti eräässä kirjeessään työnsä puolesta paljon matkustaneelle Väinölle Vuokon epäonnistuneen matematiikan kokeessa, Helmin oman arvion mukaan, hosumisen tähden. Vuokko harrasti kouluaikana pianon- ja viulunsoittoa. Olipa hän serkkujensa kanssa perustanut soittotrionkin, jossa itse soitti pianoa. Vuokko teki myös pari pienimuotoista sävellystä. Vuokon harrastuksiin kuuluivat lisäksi maalaus ja käsityöt. Partiotoimintaan hän liittyi 13-vuotiaana ja toimi vanhempana Tapiolan tytöissä johtotehtävissä usean vuoden ajan. Myös seurakunnan toiminta oli jo nuorena lähellä Vuokon sydäntä, ja hän toimi mm. isoisena ohjaten rippikoululaisia. Vaikka Vuokon isä Väinö oli luonteeltaan hiljainen ja mieluummin syr- 18

19 jään vetäytyvä, vietti perhe vilkasta seuraelämää muutamien sukulais- ja tuttavaperheiden kanssa. Kesiä he viettivät täysihoitoloiden lisäksi mm. Angelniemen Päärnäspäässä, Paimion Tuuvalassa ja Säkylän kappalaispappilassa. Kesäpaikkoihin olivat ystävät aina tervetulleita. Heillä olikin tapana käydä vierailijoiden kanssa lähiympäristössä eväsretkillä. Mukana oli monenlaisia herkkuja, kahvi keitettiin nuotiolla ja se juotiin posliinikupeista. Säkylän kesistä on Vuokko (silloin jo nimellä Inkeri Vikainen) kirjoittanut pienen muistelmaosan kirjaan Lannistumaton sananpalvelija K.K. Käes (kirj. Yrjö Luojola). Kirjoituksessaan hän muistelee lämmöllä erityisesti kesiä Säkylässä, joiden kuvailee olleen lapsuutensa parhaita. Perheen tilanne muuttui dramaattisesti kesällä Isä Väinö Laurinen oli kotitilallaan Marttilassa tutkinut yhdessä tilaa hoitavan veljensä kanssa viljasadon kypsyyttä. Vehnän jyvää maistellessa jyvän vihne tarttui hänen kurkkuunsa. Vihnettä ei saatu pois, vaan se aiheutti haavauman, joka tulehtui. Tulehduksesta levisi yleinen verenmyrkytys, joka johti Väinö Laurisen kuolemaan 49-vuotiaana. Helmi Laurisesta tuli yllättäen leski 43-vuotiaana. Elämä kahden alaikäisen tyttären yksinhuoltajana toi haasteita, joita sota-ajan vaikeudet lisäsivät. Suurena apuna etenkin talousasioiden hoitamisessa oli tuolloin Kuusjoen eno, Helmin Kustaa-veli. Äidin ja tyttärien välit olivat erittäin läheiset ja lämpimät. Vuokko ja Marja asuivat kumpikin äitinsä kanssa vielä aikuisina, Marja aina Helmin kuolemaan asti. Isän kuolema muutti Vuokon ennakkosuunnitelmia elämänurasta. Aikaisempana haaveenaan Vuokolla oli arkkitehdin opinnot Helsingissä. Koska Vuokko ei halunnut jättää äitiään ja sisartaan, päätti hän hylätä ajatukset opiskelusta Turun ulkopuolella. Ylioppilaaksi tultuaan Vuokko aloitti opinnot Turun yliopistossa pääaineenaan germaaninen filologia. Muiksi aineikseen hän valitsi kasvatusopin, kirjallisuuden, filosofian ja 19

20 englannin. Lähdössä vanhojen tansseihin Tipulaan Ylioppilas 1934 Nuoruudenkuva 20

21 Sirkka-Liisa Rauramo VUOKKO INKERI VIKAINEN, o.s. LAURINEN Inkeri Vikaisen elämä sattui maailmanlaajuisten suurten yhteiskunnallisten muutosten aikaan. Hän syntyi aikakausien murrokseen, jossa ikivanhat monarkiat vaihtuivat kansanvalloiksi ja maaseutuyhteiskunta kaupunkilaistui. Hänen elämänsä aikana ihmiskäsitys muuttui ratkaisevasti ja koulutus tuli kaikkien ulottuville. Olosuhteet ja sattuma, etenkin odottamaton kuolema, ovat muovanneet Inkeri Vikaisen elämää ja poikkeuksellista uraa. Jotta ymmärtäisi Inkeri Vikaisen uran kehitystä, on välttämätöntä tarkastella hänen elämänsä yksityiskohtia. Mitkä seikat ovat vaikuttaneet siihen, että Vuokko Laurinen ei valinnut oman aikansa tyypillistä naisen elämänuraa? Miksi hän ei ruvennut perheenemännäksi tai koulun opettajaksi? Miksi hän ei ruvennut tiedemiehen vaimoksi, joka olisi tukenut aviomiehen uran rakentamista? Miksi hänestä itsestään tuli tieteentekijä? Miten hän päätyi opetuksen ja nimenomaan äidinkielen opetuksen uudistajaksi ja opetustieteilijäksi? Seuraavilla sivuilla olen valinnut Vikaisen henkilöhistoriasta muutamia katkelmia, jotka toivottavasti ainakin osaltaan selittävät tapahtumain kulkua. Tämän artikkelin kirjoitustyön aikana varovaisen ja hieman etäiseksi jääneen opettajan olemus on täydentynyt myös selvitystyötä tehneen oppilaan mielessä. Kuitenkaan en mihinkään täydelliseen tulokseen ole päässyt, vaan olen omalta osaltani täydentämässä käsityksiä Inkeri Vikaisen työstä ja urasta. Tiedot seuraavilla sivuilla Inkeri Vikaisen yksityiselämästä perustuvat ennen kaikkea Merja-tyttären mittavaan ennakkotyöhön. Merja Vikainen on kirjannut yksityiskohtaisia tapahtumia sekä koonnut kuvamateriaalia äitinsä elämästä ja työstä. Mukana on työtovereitten kertomuksia, joista mainittakoon Aila ja Seppo Kanerviston kirjoitukset kokemuksistaan sekä työtoverina että Vikaisen oppimateriaalien käyttäjinä. Tärkeinä kirjallisina lähteinäni ovat olleet Timo Tarmion teos Päin nousevan Suomen rantaa ja etenkin Katri Sarmavuoren toimittama Professo- 21

22 ri Vikaisen 70-vuotispäivän juhlakirja Opetustiede ja opetuksen tutkimus. Paljolti sisältö nojautuu myös Vikaisen omiin kirjoituksiin, julkaisemattomiin artikkeleihin ja kirjeisiin. Koska sain olla kasvatustieteiden laudatur-seminaarissa Vikaisen oppilaana, osa tiedoista perustuu tähän tuttavuuteeni ja omiin kokemuksiini. Ikuisesti kiitollinen olen hänelle, että sain tehdä hänen väitöskirja-aineistostaan oman väitöskirjani, jota hän ansiokkaasti ohjasi eläkkeelle vetäytymiseensä saakka. Mahdolliset virheet ja väärinymmärrykset seuraavilla sivuilla ovat omiani. Haluaisin sanoa kuin kohteena oleva Inkeri Vikainen, että onnistumiseni ovat muitten työlle perustuvia. Haluaisin kiittää kaikkia asianosaisia. Valitettavasti jokaista tämä kiitokseni ei enää tavoita. Seuraavassa artikkelissa Inkeri Vikaisen elämänuraa tarkastelen aikajärjestyksessä. Olen otsikoinut kappaleet hänen käyttämiensä nimien mukaan. Vuosina häntä nimitettiin Vuokko Lauriseksi, Inkeri Lauriseksi ja vuodesta 1955 lähtien Inkeri Vikaiseksi. VUOKKO LAURINEN Vuokko Inkeri Laurinen syntyi Vaasassa, silloisessa Nikolainkaupungissa Valtiolliset olot olivat tuolloin levottomat, sillä Suomi oli sodassa. Ensimmäinen maailmansota oli alkanut samana vuonna muutamaa kuukautta aikaisemmin. Eurooppa oli suurten muutosten edessä. Saksan, Itävalta-Unkarin ja Venäjän keisarikunnat väistyivät uusien demokratioitten tieltä. Suomen oloissa muutokset olivat erityisen suuret, kun silloinen suuriruhtinaskunta irrottautui Venäjästä, itsenäistyi ja ajautui kansalaissotaan. Isän kuolema 1932 vaikutti tuolloin lukioluokilla olleen Vuokon opintojen valintaan. Kuolinyönään isä oli esittänyt Vuokon sanoin ihmeellisen selvänäköisiä lausumia, jotka ovat näyttäneet myöhemminkin tähtenä elämäntietä (Vikainen 1983). Ylioppilaaksi tultuaan 1934 Vuokko Inkeri aloitti opinnot Turun yliopistossa pääaineenaan germaaninen filologia. Muiksi aineikseen hän oli valinnut kasvatusopin, kirjallisuuden, filosofian ja englannin. Tämä 22

23 aineyhdistelmä tuotti kielten aineopettajan pätevyyden. Maisteri 1943 Turun yliopiston ohjelmassa ei Vuokko Laurisen opiskeluaikoina ollut erillistä kasvatuksen oppiainetta, vaan kasvatusoppi oli psykologian professuuriin liitettynä, osana lasten ja nuorten psykologiaa. Kasvatustiede oli vasta järjestäytymässä ja erikoistumassa omaksi oppiaineekseen kahdenkymmenen vuoden päässä tulevaisuudessa. Silloisen kasvatusopin opinnoissa painopiste oli opetuksen historiassa ja kasvatusfilosofiassa. Kasvatusopin opiskelu oli paljolti kasvatusajattelijoiden elämäkertojen tarkastelua ja biografisten tekijöiden tutkimista Psykologian opintojen johdossa Vikaisen opiskeluaikoina oli filosofi J.E.Salomaa. Hän hoiti filosofian professuurin ohella psykologian professuuria ja hänen tehtävänään oli ohjesäännön mukaan pitää silloin tällöin joitakin johdattavia luentosarjoja kasvatusopin alalta (Tarmio 2000,181). Ymmärrettävästi 23

24 Inkeri Laurinen matkalla. Yläkuvassa Kölnissä Alakuvassa Frankfurtin kasvitieteellisessä puutarhassa Alakuvassa oikealla matkalla Helsingistä Saksaan

25 filosofiset kysymykset ja historia painottuivat tässä opetuksessa. On kuitenkin mainittava, että filosofisten ja historiallisten sisältöjen lisäksi positivistisen tutkimusnäkemyksen sisällöt tekivät tuloaan. Jo J. E. Salomaan edeltäjä Eino Kaila oli perustanut 1920-luvulla Turkuun psykologian laboratorion. Siellä tutkittiin kokeellisen psykologian keinoin yksilöllisiä suorituksia, myös lapsen oppimista ja älykkyyttä. Salomaa jatkoi laboratorion psykologisia sovelluksia ja hänen johdollaan kehiteltiin mm. suomalainen versio käytössä olleista lahjakkuustesteistä. Kasvatusoppi painottui kuitenkin voimakkaasti aatehistoriaan. Kantin, Snellmanin, Schopenhauerin sekä Rousseaun ajatukset olivat kasvatusnäkemyksien perustana. Kasvatus oli kulttuurin välitystä ja työtä sen hyväksi, että yleisesti hyväksytyt arvot ja periaatteet saavutettiin. Tuon ajan väitöskirjat todistivat kuitenkin jo empiirisen kasvatustieteen ja seurantatutkimuksen esiaskeleita. Samoin havaittiin, että sosiaaliset suhteet ja oppimisyhteisö vaikuttavat oppimiseen ja yksilön suoritukset voivat selittyä luokkayhteisön merkityksestä. Tämä oli varsinkin pariin otteeseen myös Turussa vaikuttaneen Matti Koskenniemen väitöstutkimuksen (1936) aihe. Talvisotaa edeltänyt aika oli synnyttänyt kaikkialla isänmaallisen toimintakulttuurin. Oman sukupolvensa nuorten tavoin Vuokko Laurinen oli hakeutunut Akateemiseen Karjala -seuraan. Hän oli myös jäsenenä ylioppilaiden raittiusyhdistyksessä ja kristillisessä yhdistyksessä. Jälkimmäisessä hän tapasi Juhani Juvan, yliopiston silloisen rehtorin vanhimman pojan. Tämä oli aktiivinen toimija ylioppilaselämässä ja hän veti myös Vuokko Inkerin mukaan ylioppilaspolitiikkaan ja kristilliseen ylioppilasliikkeeseen. Nuoret kihlautuivat. Juhani alkoi valmistella omaa väitöskirjatutkimustaan. Opiskeluaikoinaan Vuokko toimi opettajien sijaisena eri kouluissa. Kotona tarvittiin kipeästi lisätuloja, joita sijaisuudet toivat. Hän oli mm. useaan otteeseen aineopettajan sijaisena omassa opinahjossaan, Turun Tyttölyseossa, maineikkaassa Tipulassa. Ennen talvisodan syttymistä Vuokko Laurinen ehti toimia vielä kesällä 1939 Oulun lähettyvillä tohtori Hedmanssonin lasten kotiopettajana ja saksan kielen lehtorin sijaisena Forssan yhteiskoulussa, kun käsky ylimääräisiin sotaharjoituksiin kävi. Tuskin kukaan tiesi silloin, että maailmanpalo on ovella ja onnelliset, huolettomat päivät loppuvat 25

26 vuosiksi. Pian sen jälkeen alkanut talvisota ja sitä seuranneet viisi sotavuotta toivat jokaisen suomalaisen elämään rajoituksia, puutetta, tuhoa ja kuolemaa. Vuokon ja Juhani Juvan kihlajaiskuva Sota tuli myös Vuokko Laurisen elämään karulla tavalla. Kihlattu sulhanen Juhani Juva oli komennettu jatkosodan alussa muiden varsinaissuomalaisten joukkojen mukana Petsamoon. Turkulaisten tunturisota 26

27 käytiin karunkauniissa suojattomassa maastossa, jossa ei kasvanut lainkaan metsää. Kovaan tunturimaahan ei voinut kaivaa juoksuhautoja tai suojaavia maakorsuja. Luutnantti Juhani Juva määrättiin kenttätykistörykmentin komppanianpäälliköksi. Kihlakumppanukset kirjoittelivat päivittäin toisilleen. Juhani lohduttaa ja rauhoittaa huolestunutta morsiantaan kaikin tavoin. Hän kirjoittaa elokuussa 1941 Petsamon rintamalta: Etkö usko kun sanon, että tämä on koko ajan ollut ehkä helpoin rintama (kirje ). Minun telttani on korkean vuoren kupeella, suojaisessa takarinteessä. (kirje ). Ja sulhanen lähettää kirjeessään Ostmarkin kuivattuja kukkia, Lapin edelweissejä morsiamelleen. Telttakangas ei kuitenkaan edes suojaisessa vuorenrinteessä osoittautunut riittäväksi, kun neuvostoliittolaiset joukot halusivat vaientaa suomalaisten kenttätykin. Juhani Juva kaatui tykistökeskityksessä yhdessä parinkymmenen muun komppaniansa miehen kanssa. Viitisenkymmentä miestä haavoittui. (Suomen sota , 5.osa s ). Puuttomassa kalliomaisemassa suojattomat JR 14:n miehet joutuivat väistelemään ristitulta; ylhäältä tulittivat englantilaisten taistelukoneet ja idästä neuvostoliittolaiset joukot (Valli 1991, s ). Sotien vuosina Vuokko Laurinen toimi lottakomennuksissa monissa erilaisissa tehtävissä. Kielitaitonsa ansiosta hän oli saksan ja englannin kielen tulkkina ja erilaisten tekstien kääntäjänä. Hänet määrättiin välillä postin palvelukseen sotasensoriksi tarkastamaan, että rintamalta kulkevissa kirjeissä ei ole sodan kannalta arkaluontoisia tietoja. Jatkosodan aikana hän oli lisäksi Malmin lentokentällä kääntämässä lentotoimintaan liittyviä viestejä. Kaikkien näitten komennusten ohella hän toimi lukuvuosien aikana sijaisena useaan otteeseen, sekä kansakoulunopettajana että laulunopettajana, siis nykynimityksin luokanopettajana ja musiikinopettajana. Opettajan sijaisuuksissa hän tutustui myös kansakoulujen tarkastajaan, jonka tehtävänä oli mm. pitää huolta, että opetus tapahtui asianmukaisesti ja sijaisuuksia hoitavat opettajat olivat tehtäviensä tasalla. Silloinen Turun piirin kansakoulujen tarkastaja Antti Hämäläinen oli inkeriläinen. Hän alkoi sodan vielä jatkuessa järjestää kurssia inkeriläisten opettajien jatkokoulutusta varten. Keväällä 1943 Vuokko Laurista pyydettiin mukaan opettajien jatkokouluttajaksi. Kysymys oli saksalais- 27

28 ten miehittämien Neuvostoliitolta vallattujen alueitten opetuksen uudelleen organisoinnista ja pätevien opettajien jatkokoulutuksesta. Sijoituspaikka olisi Inkerinmaan Spankkovan alue, jossa puhuttiin suomea. Tavoitteena oli kouluttaa Neuvostoliiton marxilaisen opettajateknikumin koulutuksen saaneita suomea puhuvia inkeriläisopettajia edelleen. Inkerinmaalla oli ollut Kolppanan suomenkielinen seminaari, joka oli perustettu samana vuonna 1863 kuin Jyväskylän seminaari. Venäjän luterilainen seurakunta rahoitti seminaarin toiminnan koko sen 57-vuotisen olemassaolon ajan. Seminaari joutui kuitenkin lopettamaan toimintansa vuonna (Hämäläinen 1944). Keväällä 1943 uskottiin vielä Saksan voittoon ja opettajia uskottiin tarvittavan vapautettujen inkeriläisalueitten opettajiksi. Vaihtoehtoisena suunnitelmana oli, että nämä heimokansan opettajat sijoittuisivat Suomen kouluihin. Opettajankouluttajan tehtävää varten Laurinen suoritti erityisluvalla kansakoulunopettajan tutkinnon kahdessa kuukaudessa Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa. Hän pätevöityi näin opettajien jatkokouluttajaksi tilapäiseen seminaariin Inkerinmaalle. Oppimateriaali tuotiin Suomesta. Opettajia oli neljä. Muut kouluttajat tarkastaja Hämäläisen ja Vuokon lisäksi olivat opettaja Tellervo Hämäläinen sekä jo aikaisemmin inkeriläisseminaarissa johtajana toiminut FT Jussi Ahtinen-Karsikko. Oppilaita koottiin Inkerinmaan suomenkielisiltä alueilta puolentoista sataa. Vuokko Laurisen tehtäväksi jäi kasvatusaineiden, muutamien kansakouluaineiden ja suomen kielen opetus. Suurin osa oppilaista hallitsi suomen kielen hyvin, mutta mukana oli muutama venäläistynyt inkeriläinen, joiden kanssa työ oli haasteellista, koska heille piti opettaa ensin välttävä suomen kielen taito. Luentosalina oli aluksi Spankkovan kirkko. Kirkko oli säästetty sodan hävitykseltä ehjänä, vaikka monet Venäjän kirkot oli neuvostoliittolainen järkeistäminen ja ateismi raunioittanut. Suomesta lähetetty oppimateriaali oli hävinnyt matkalla. Kerrotaan mm., että ensimmäiset taululiidut leikattiin uunin kalkkipinnasta. Ajan mittaan tarvikelähetys löytyi ja saapui perille kesällä juuri kurssin lopuksi ja oppilaille jaettiin oppikirjat ja muut tarvikkeet omia harjoituksia varten. 28

29 Kesä 1943 Inkerinmaalla Spankkovan kirkonkylässä. Max-aasi vetää vesikärryä, Inkeri ohjaa. Uusia ongelmia syntyi, kun saksalainen rintama vetäytyi heinäkuun 15. päivä 1943 ja kouluttajat, myöhemmin myös koulutettavat, jouduttiin evakuoimaan. Perääntyminen tapahtui dramaattisissa oloissa yöllä kuorma-auton lavalla vihollisen ammuksia väistellen Tallinnan ja Paldiskin kautta takaisin Suomeen. (Thureson 1986, 241). Jatkokoulutus käynnistettiin uudelleen Suomessa. Inkeriläiset 29

30 koulutettavat olivat saapuneet eri teitä Suomeen. Osa jatkoi matkaansa välittömästi ja laittomasti Ruotsiin ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin. Osa lähti vasta koulutuksen jälkeen Ruotsiin, osa jäi Suomeen opettajiksi. Moni näistä Suomeen jääneistä joutui kuitenkin muuttamaan rauhanehtojen velvoittamina takaisin Neuvostoliittoon. Kaikki olivat joutuneet allekirjoittamaan paluumuuttositoumuksen saapuessaan Suomeen. (Vikainen, painamaton artikkeli). Koska saksalaiset olivat joutuneet perääntymään, eikä etenemistä uudelleen enää tapahtunut, Spankkovan seminaarin opetus siirtyi kokonaan pidettäväksi Suomessa.Vuoden 1943 marraskuun 1. päivänä jatkui inkeriläisten opettajien koulutus Pitkälahden kansanopistossa. Paikkaa siirrettiin useita kertoja. Pitkälahdesta koulutus siirtyi ensinvehmersalmelle, sieltä Kuopioon ja lopuksi seminaarikaupunki Kajaaniin. Inkeriläisten opettajien koulutuskomennus kesti näin kaikkiaan katkoiset kaksi vuotta Ensimmäiset kaksi kuukautta toteutettiin Inkerinmaalla, loppuosa Suomessa. Tässä vaiheessa Vuokko Laurinen alkoi suunnitella omaa väitöskirjatutkimustaan. Sekä kansakoulunopettajan opinnot Jyväskylässä että inkeriläisten opettajien jatkokoulutuksen toteutus saivat Laurisen ajattelemaan opettamisen ongelmakenttää entistä laaja-alaisemmin. Suomen ja sukukielten yhtäläisyydet alkoivat elää uudella tavalla samoin kuin opetuksen käytännön ongelmat. Laurinen tunsi koulutuksensa puutteellisuuden toimittuaan inkeriläisten opettajien aineopettajana. Hän pahoitteli taitojensa puuttumista, kun kirjoitti oppilaalleen Ida Partaselle Kupanitsaan Inkerinmaalle Pitkälahden kansanopistosta: Voittekohan arvata, missä nyt olen työssä? Olen inkeriläisten seminaarissa suomenkielen opettajana, ala jota hallitsen opintojeni puolesta paremmin kuin viimekesäisiä aineitani (kirje ) Laurinen jatkoi opintojensa täydentämistä suorittaen suomen ja sukukielten approbaturin 1944 ja vuotta myöhemmin laudatur-arvosanan. Samana vuonna hän auskultoi harjoittelukoulun aineenopettajan tehtävää varten. Inkeriläisten opettajien jatkokoulutuskomennuksen päätyttyä hän sai Jyväskylän harjoittelukoulun aineopettajan viran Väitöskirjan kirjoittaminen sujui opetustyön ohella. Kirja käsitteli lapsen kieltä, erityisesti lauseitten muodostamista, lausetajun kehitystä ja 30

31 kielen sosiaalista tehtävää. INKERI LAURINEN Alkoi uusi kausi kohti opetuksen ja erityisesti äidinkielen opetuksen tieteellisyyttä. Kuin aikakauden vaihtumisen symbolina Laurinen alkoi käyttää toista etunimeään Inkeriä. Se muistutti läheisestä ja selvästikin mieluisasta tehtävästä inkerinsuomalaisten jatkokouluttajana. Samalla kun hänen kasvatusnäkemyksensä kehittyivät, muuttui elämäntilanne ja etunimi. Jyväskylässä Inkeri Laurisen esimieheksi tuli modernia kasvatuspsykologiaa ja kasvatussosiologiaa edustava Matti Koskenniemi. Turusta Jyväskylään siirtynyt Koskenniemi kehitti useita kasvatuksen alan joukkotestejä, jotka kouluväki otti kiitollisena vastaan. Koskenniemi oli erityisesti sosiaalisen kasvatustieteen edustaja. Tutkimuksiaan varten hän oli samalla kehittänyt ja soveltanut Suomen oloihin myös sosiologisia testauksia. Siirtyminen Jyväskylään oli merkinnyt samalla Lauriselle siirtymistä moderniin kasvatustieteeseen. Herbartilaisuus opettajajohtoisine ja opettajakeskeisine menetelmineen oli väistymässä uusien kasvatusfilosofisten näkemyksien tieltä. Reformipedagogiset ideat, jotka korostavat lapsen yksilöllisyyttä ja valinnanvapautta olivat saapuneet Suomeen ensiksi Koskenniemen mukana Jyväskylään. Tunnettu saksalainen reformipedagogi Peter Petersen oli lukenut Koskenniemen saksaksi kirjoitetun väitöskirjan ja kutsui tämän luokseen. Petersen johti maailmankuulua Jena-koulua, johon Koskenniemi Saksassa tutustui. Koskenniemen Kansakoulun opetusoppia (1944) pidetään vedenjakajana vanhan ja uuden kasvatustieteen välillä. Tästä syystä reformipedagogiset ideat juurtuivat Suomessa ensimmäiseksi juuri kansakoulupedagogiikkaan ( Inkeri Laurinen oli ehkä ensimmäinen nuori tutkija, joka pääsi soveltamaan reformipedagogisia ideoita sekä käytännössä että teoriassa. Tutkimusote oli maailmanlaajuisesti uusi ja Euroopassakin muualla kuin Saksassa vielä varsin tuntematon. Onnekkaan sattuman ansiosta Suomessa ja juuri Jyväskylässä ruvettiin soveltamaan näitä maailman- 31

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Elina Harjunen Elina Harjunen

Elina Harjunen Elina Harjunen Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Luento 1. Tieteenteoriaa. Miksi tarvitaan äidinkielen opetustiedettä? Mitä se on?

Luento 1. Tieteenteoriaa. Miksi tarvitaan äidinkielen opetustiedettä? Mitä se on? Luennot Äidinkielen opetustieteen perusteet Katri Sarmavuori Luento 1. Tieteenteoriaa. Miksi tarvitaan äidinkielen opetustiedettä? Mitä se on? Luento 2. Lukemisen opetuksen teoriaa Luento 3. Kirjallisuuden

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Tutkija: Koulun kirjoittamisopetuksen pitää uudistua blogit ja rap-lyriikkaa aineiden tilalle?

Tutkija: Koulun kirjoittamisopetuksen pitää uudistua blogit ja rap-lyriikkaa aineiden tilalle? Tutkija: Koulun kirjoittamisopetuksen pitää uudistua blogit ja rap-lyriikkaa aineiden tilalle? Kieliopin pänttäys ei kiinnosta nuoria, kirjoittamista pitäisikin opettaa luovuuden ja yhteisöllisyyden kautta

Lisätiedot

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Sinustako tulevaisuuden opettaja? Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa

Lisätiedot

Summanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

Summanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kevät 2013 Perusopetuksen päättövaihe Arviointiin osallistui 3 652 oppilasta, joista 1. tyttöjä 1 754 (48,0 %)

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka PROFESSORILUENTO Professori Heini-Marja Järvinen Vieraiden kielten didaktiikka Kasvatustieteiden tiedekunta 30.9.2015 Professori Heini-Marja Järvinen pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela

Lisätiedot

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Sanomalehtien Liitto

Sanomalehtien Liitto 12.6.2019 Sanomalehtien Liitto Mediakasvatuksen asema perusopetuksessa Terhi Hyvönen, Emilia Valtola & Kati Valta TIIVISTELMÄ Mediakasvatuksen tärkeys Kuinka tärkeänä näet mediakasvatuksen? Erittäin tärkeänä

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Englanninkielinen ylioppilastutkinto. HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta

Englanninkielinen ylioppilastutkinto. HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta Englanninkielinen ylioppilastutkinto HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta 28.11.2018 Englanninkielisen yo-tutkinnon kohderyhmät ja tavoitteet a. Väliaikaisesti Suomeen tulevat, korkean

Lisätiedot

Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015

Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat

Lisätiedot

Lisää iloa kieliopin opettamiseen

Lisää iloa kieliopin opettamiseen Lisää iloa kieliopin opettamiseen Toiminnalliset menetelmät kielen rakenteiden oppimisessa I II III IV V Mitä, miksi? Menetelmistä, harjoituksista Käytännön esimerkkejä paperilla, toiminnassa ja videolla

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019 Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019 Kysely ilmastovastuun oppimisesta oppilaille, opiskelijoille, opettajille ja koulutuksen toimijoille ja sidosryhmille Kevät 2019 Ilmastovastuu koulutuksessa -vaikutusohjelma

Lisätiedot

Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin

Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Posted on 18.12.2013 by Eeva-Liisa Viitala 2 Helsingin yliopiston kirjaston keväällä 2013 eläkkeelle jäänyt ylikirjastonhoitaja

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu

Lisätiedot

Messuan Historia. on nis tuu.

Messuan Historia. on nis tuu. on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

LUKIO-OPINNOT. Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho

LUKIO-OPINNOT. Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho LUKIO-OPINNOT Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho Opinto-ohjaajat Riina Laasonen 1 D, E, F Salla Purho - 1 A, B, C MITÄ LUKIOSTA ON HYVÄ TIETÄÄ? Oppimateriaalit hankittava

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen lehtorin viran täyttäminen / valitus / lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle

Lukiokoulutuksen lehtorin viran täyttäminen / valitus / lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle Opetus- ja kasvatuslautakunta 105 27.10.2016 Lukiokoulutuksen lehtorin viran täyttäminen / valitus / lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle 559/01.01.01.01/2016 OPEKAS 105 valmistelijat: hallintopäällikkö

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Hannele Ikäheimo www.opperi.fi 1(3)

Hannele Ikäheimo www.opperi.fi 1(3) Hannele Ikäheimo www.opperi.fi 1(3) Junnauskoe 0 20 A ja B Opettajan ohje Tarkoitus: Tavoite: Testaus: Junnauskokeen 0-20 avulla saadaan selville oppilaiden käyttämät käyttämät laskustrategiat sekä yhteen-

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Osviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka

Osviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka 1 Osviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka 21.11.2017 Kuva: Hanna Vilkka, Kivimuseo, Vapriikki 2 Lue: Ammattikasvatuksen aikauskirja Kasvatus & Aika Kasvatus-lehti Aikuiskasvatus-lehti Journal of Education

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Puh: Pääaine: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Minut valittiin ranskan kielen opiskelijaksi vuonna.

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Tyttö, joka eli kahdesti

Nettiraamattu lapsille. Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible

Lisätiedot

Humanistiset tieteet

Humanistiset tieteet Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Esikoululuokka on lastasi varten

Esikoululuokka on lastasi varten Finska Esikoululuokka on lastasi varten ESITE ESIKOULULUOKASTA Lapsesi aloittaa esikoululuokan Tämä esite antaa sinulle tietoa esikoululuokasta ja sen tehtävästä. Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä T ä y d e n n y s k o u l u t u s Liikuntakasvatuksen koulutusjärjestelmä Suomessa Koulutus (liikuntakasvatus)

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan

Lisätiedot

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot