Opetustieteen perustajan juhlakirja Professori Inkeri Vikaisen satavuotismuistoksi Katri Karasma ja Sirkka-Liisa Rauramo (toim.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetustieteen perustajan juhlakirja Professori Inkeri Vikaisen satavuotismuistoksi 11.10.2014. Katri Karasma ja Sirkka-Liisa Rauramo (toim."

Transkriptio

1 Opetustieteen perustajan juhlakirja Professori Inkeri Vikaisen satavuotismuistoksi Katri Karasma ja Sirkka-Liisa Rauramo (toim.)

2 Kirjan tilaus Äidinkielen Opetustieteen Seura Piilopolku 3 A Espoo Puh S-posti: tai Hinta 30 euroa + alv 3 euroa

3 Opetustieteen perustajan juhlakirja

4 Professori Inkeri Vikainen Valokuvasta tehty muotokuva Turun yliopiston Educariumissa

5 Opetustieteen perustajan juhlakirja Professori Inkeri Vikaisen satavuotismuistoksi Katri Karasma ja Sirkka-Liisa Rauramo (toim.) Äidinkielen Opetustieteen Seuran julkaisuja

6 Toimittajat, kirjoittajat ja Äidinkielen Opetustieteen Seura www. aidinkielenopetustieteenseurary.com Kustantaja: Äidinkielen Opetustieteen Seura, Espoo Painopaikka: Multiprint Oy, Helsinki ISBN Kannen kuvassa Inkeri ja Olavi Vikainen Säkylän Pyhäjärvellä

7 Sisällys Esipuhe Miksi tämä kirja? 9 Osa 1 Tiedenaisen poikkeuksellinen elämäkerta Merja Vikainen: Vuokko Inkeri Laurinen. Lapsuus 15 Sirkka-Liisa Rauramo: Vuokko Inkeri Vikainen, o.s. Laurinen 21 Vuokko Laurinen 22 Inkeri Laurinen 31 Inkeri Vikainen 35 Merja Vikainen: Vuokosta Inkeri, Laurisesta Vikainen 44 Ella Lampinen: Isoäitini Inkeri Vikainen 50 Katri Karasma: 70-vuotisjuhlat 52 Aikakauskirjan Äidinkielen opetustiede julkistaminen 60 Osa 2 Artikkelit Katri Karasma: Uusien tieteiden tieteenteoriaa 65 Kaisa Häkkinen: Koulut ja opetus Mikael Agricolan elämässä ja teoksissa 89 Aerila, Juli-Anna & Niinistö, Eeva-Maija: Lukuilo syntyy mukavista lukuhetkistä, hyvästä seurasta ja kiinnostavasta kirjallisuudesta 106 Nina Maunu: Uteliaisuus, yhteisöllisyys, ilo toiminnallisen kieliopin mahdollisuuksia 131

8 Niina Hämäläinen: Lyyrisen kansanrunon merkitys Kalevalassa. Tapaus Kullervo. 165 Pirjo Suvilehto: Painajaisuni on viesti. Kirjallisuusterapeuttinen toiminta analyyttisessa unityöskentelyssä. 187 Johanna Rautio: Tove Jansson ja muumit kahdessa yläkoulun ja lukion oppikirjasarjassa. Tarkastelussa Aleksis, Loitsu ja Särmä sekä Äidinkieli ja kirjallisuus 210 Veli-Matti Purmonen: Veikko Huovinen lukion oppikirjoissa 229 Riitta Sahipakka: Äidinkieli ammatillisessa peruskoulutuksessa. Lähtökohtana opetussuunnitelma ja oppikirja. 248

9 Miksi tämä kirja? Olemme viettäneet tänä vuonna Tove Janssonin satavuotisjuhlaa. Hänen merkkipäivänsä on 9.8. Hänelle toimitettiin juhlakirjaksi lukumuistoja. Toinen merkittävä samana vuonna syntynyt on professori Vuokko Inkeri Vikainen (o.s. Laurinen), jonka elämänkaari jäi hieman lyhyemmäksi. Se alkoi Vaasasta ja päättyi Turussa. Inkeri Vikainen teki merkittävän elämäntyön Suomen ensimmäisenä kasvatustieteen naisprofessorina. Hänet nimitettiin Turun yliopiston kasvatus- ja opetusopin professorin virkaan. Vaikka nimike muutettiin 1967 kasvatustieteen professoriksi, hän ei unohtanut opetusoppia ja sen tieteellistämistä. Hän perusti Turun yliopistoon opetustieteen linjan 1970, joka oli käytössä hänen eläkkeelle siirtymiseensä asti. Tämän kirjan toisella toimittajalla, KT Sirkka-Liisa Rauramolla, lukee FK-todistuksessaan opetustiede. Monelle on jäänyt epäselväksi, mitä opetustiede merkitsee ja miten se auttaa opettajaa. Se tarkoittaa tieteellisten tutkimusmenetelmien käyttöä opetuksen kysymysten ratkaisemisessa. Ei sen kummempaa kuin muidenkaan alojen tieteellinen tarkastelu. Se painottaa tutkimusta ja tutkimukseen perustuvaa tietoa. Samaa mitä opetussuunnitelmakin painottaa. Käytännön toteutus on opettajalla opetusopillista eli didaktista. Opetustiede on opetuksen tutkimusta. Äidinkielen opetustiede eroaa kuitenkin opetuksen tutkimuksesta siinä, että opetustieteessä oppiaineesta ja sen opetuksen ilmiöistä kootaan systemaattinen oma kokonaisuus. Sitä ei jätetä erillisten ja yksittäisten tutkimusten varaan. Yliopistossa pitäisi olla oppiaine, äidinkielen opetustiede, kuten muillakin tieteillä. Äidinkielen opetustieteen tutkimuskohde eroaa kaikista muista tieteistä, siksi sillä on oikeutus erottautua omaksi tieteekseen (demarkaatio). Tähän kirjaan on koottu professorimme elämänvaiheista entistä laajempi selvitys. Hänen elämäkertansa on koskettava, hän joutui koke- 9

10 maan sota-ajan järkytyksiä, joista emme voi olla liikuttumatta. Silti hän jaksoi ponnistella myös opetuksen ja kasvatuksen tutkimuksen parissa ja pätevöityi professoriksi, alansa ensimmäiseksi Suomessa. Tämän ja erityisesti hänen Turun yliopistoon 1970 perustamansa opetustieteen linjan vuoksi toimitamme juhlakirjan, jossa muistelemme hänen valloittavaa persoonallisuuttaan ja tuomme esiin nykytutkimusta. Kirjan alkuperäisestä suunnitelmasta on enemmän artikkelissani Uusien tieteiden tieteenteoriaa, joten en toista sitä tässä. Kirjahanke käynnistyi 2012, jolloin sekä Turun opettajankoulutuslaitoksessa että kasvatustieteiden laitoksessa siitä kerrottiin henkilökuntakokouksissa ja ilmoitettiin, että artikkeleita otetaan vastaan. Äidinkielen Opetustieteen Seuran verkkosivulla on ollut osasto Satavuotisjuhlakirja. Acatiimi-lehdessä on ollut kirjoituskutsu. Kirjoituksissa on ollut käytössä vertaisarviointi. Kirjan taitto on luovaa työtä ja lopputulos on tekijällekin yllätys. Kiitoksen ansaitsevat opiskelijat, jotka olivat valmiit luovuttamaan tutkielmiaan siltä varalta, että kirjaan ei olisi tullut tarpeeksi kirjoituksia. Nyt läheskään kaikki tarjotut kirjoitukset eivät mahtuneet mukaan. Kirja olisi ansainnut artikkelin naistutkijoiden tilasta. Nyt professorimme elämänvaiheet kertovat siitä, millaista naistutkijan elämä on ollut. Lasikattoilmiötä tiedemaailmasta ei paljoa paljastu, sillä Inkeri Vikainen ei valittanut yksinäisyyttään. Hänen elämänsä muuttui onnelliseksi kolmen lapsen mummaksi. Me haluamme muistella häntä edelläkävijänä. Inkeri Laurisen väitöskirja Lausetajun kehityksestä suomenkielisen kansakoulun kirjoituksenopetuksen valossa tarkastettiin Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä osastossa klo 12 luentosalissa XII. Vastaväittäjänä oli vt. professori Matti Koskenniemi ja kustoksena professori Lauri Hakulinen. Koskenniemi kiitti väittelijää siitä, että hän tutki lausetajua laajasta näkökulmasta tarkaten oppilaiden kirjallisia ilmauksia kokonaisuuksina ottaen huomioon lapsenomaisuuden. Tässä maist. Laurinen on selvästi päässyt pitemmälle kuin yksikään niistä lukuisista lausetajun ilmausten eri puolia käsittelevistä aikaisemmista tutkimuksista, joita hän teoksessaan esittelee ja terävästi kritikoi. Evelyn Fox Keller (1988, 150) esittää kirjassaan Tieteen sisarpuoli, että sukupuoli vaikuttaa parhaina pidettyjen päämäärien, arvojen, metodologioiden ja selitysten muotoiluun ja valintaan. nykytiede 10

11 on sitoutunut tiettyyn miehisyyskäsitykseen. Keller päätyy siihen, että tiedettä ei saa pitää miesten yksinomaisuutena. Tiedettä pitää hyödyntää sen omista ehdoista käsin, inhimillisenä eikä miehisenä pyrkimyksenä. Opetus- ja kasvatusalalla on nykyään lähes saman verran nais- kuin miesprofessoreita, onpa naisilla jopa hienoinen etumatka. Siitä saamme kiittää alamme ensimmäistä. Hän näytti rohkeasti tietä opetustieteelle, jolla on edelleen matkaa kuljettavanaan kohti lopullista päämäärää. Äidinkielen opetustieteen seminaarissa Turun opettajankoulutuslaitoksessa on tehty paljon oppikirjatutkimusta. Tähän kirjaan on otettu Tove Janssonista ja Veikko Huovisesta tehdyt työt. Jotta ammattioppilaitokset tulisivat myös jotenkin mukaan, niistä on yksi oppikirjatutkimus. Nuorille tutkijoille pitäisi tarjota julkaisufoorumeita. Opiskelijat ovat nykyään lähes ainoita, jotka selvittelevät opetukseen liittyviä kysymyksiä. Valmiit opettajat eivät etsi enää uusinta lähdekirjallisuutta ja tee teoriaan pohjautuvaa tutkimusta. Äidinkielen opetustieteen kehittäminen on näin ollen opiskelijoiden varassa. Kirjan oikoluvusta esitän kiitokset aviomiehelleni Jouko Karasmalle. Espoossa ja Nauvossa Katri Karasma ja Sirkka-Liisa Rauramo 11

12

13 Osa 1 Tiedenaisen poikkeuksellinen elämäkerta

14

15 Merja Vikainen VUOKKO INKERI LAURINEN Lapsuus Vuokko Inkeri Laurinen syntyi Vaasassa, silloisessa Nikolainkaupungissa esikoislapsena virkamiesperheeseen. Vanhemmat Helmi ja Väinö Laurinen olivat sukujuuriltaan lounaissuomalaisia; isä oli syntynyt Marttilassa, äiti Halikossa. Vasta-avioituneet Helmi ja Väinö muuttivat Vaasaan Väinön saatua töitä Vaasan teollisuuskoulun lehtorina. Äiti Helmi (o.s. Leinola) hoiti kotia ajan tavan mukaisesti kotiavun tukemana. Vuokko Inkerin syntymäkoti Koulukatu 52, Vaasa 15

16 Inkerin vanhemmat Helmi ja Väinö Laurinen Vuokko sai Vaasassa asuessaan pikkusiskon, Orvokki syntyi tammikuussa Vanhemmat toivoivat pystyvänsä muuttamaan takaisin Turkuun sukulaisten lähelle. Kun isä Väinö sai viran Turun teollisuuskoulusta, jäi Helmi yksin vastaamaan kahden pienen lapsen hoidosta, Vaasan asunnon myynnistä ja muuttotavaroiden pakkaamisesta. Helmi onkin eräässä kirjeessään Väinölle kertonut, miten Vuokko itki ja ikävöi kovin isäänsä. Vähän ennen joulua 1917 Helmi Laurinen tyttärineen pääsi muuttamaan 16

17 Vuokko Inkeri viisivuotiaana Turkuun Agricolankadulle. Lapsena Vuokko oli hiljainen ja yksikseen viihtyvä. Hänen mieluisin leikkinsä oli puisten kirjainpalikoiden järjesteleminen tavuiksi ja sanoiksi. Palikoiden avulla hän olikin oppinut lukemaan jo kolmivuotiaana. Vuokon lukutaito tuli ilmi, kun hän kertoi vanhemmilleen lukeneensa ystävänsä Kertun kuolinilmoituksen lehdestä. Vanhemmat eivät häntä aluksi uskoneet, saipa Vuokko kertomastaan moitteitakin, mutta sanomalehdestä heille selvisi pian tiedon oikeellisuus ja samalla Vuokon lukutaito tuli äidin ja isänkin tietoon. Turun kodin naapurustossa asui muitakin lapsiperheitä. Koska 17

18 asunnot olivat lähellä Aurajokea, oli lapsia varoitettu menemästä kurkkimaan joelle, jossa Näkki voisi napata veden alle. Vuokon leikkitoveri ei pelottelusta piitannut, vaan meni joen reunalle ja putosi jokeen. Vuokko oli uimataidoton, mutta ei epäröinyt hypätä veteen ja onnistuikin pelastamaan ystävänsä varmalta hukkumiselta. Kiitoksen tai kunnian sijasta tuli ankaria nuhteita tottelemattomuudesta. Näin jälkeenpäin voi ajatella tapahtuman kuvastaneen hyvin Vuokon luonnetta: aikuisenakin hän toimi aina siten kuin oikeaksi näki, itsensä puolesta pelkäämättä. Perhettä kohtasi suuri suru, kun Orvokki-sisko kuoli alle kaksivuotiaana tulirokkoon. Vain muutamaa viikkoa aiemmin olivat Väinön sisaren kaksi poikaa kuolleet kurkkumätään. Niiltä ajoilta Vuokko muisti äidin ikävän ja tuskan, kun hän itki kuolleita lapsia. Vuonna 1921, kaksi vuotta Orvokin kuoleman jälkeen, perheeseen syntyi kolmas tytär, Marja Sinikka. Vuokko kävi neljä vuotta Kerttulin kansakoulua ja seuraavat yhdeksän vuotta Turun Tyttölyseota. Hän oli monipuolisesti lahjakas oppilas; musiikki, kuvataiteet ja käsityöt olivat hänen lempiaineitaan. Liikunta ja urheilu kiinnostivat häntä vähiten, eikä matematiikkakaan yltänyt suosikiksi. Helmi-äiti kirjoitti eräässä kirjeessään työnsä puolesta paljon matkustaneelle Väinölle Vuokon epäonnistuneen matematiikan kokeessa, Helmin oman arvion mukaan, hosumisen tähden. Vuokko harrasti kouluaikana pianon- ja viulunsoittoa. Olipa hän serkkujensa kanssa perustanut soittotrionkin, jossa itse soitti pianoa. Vuokko teki myös pari pienimuotoista sävellystä. Vuokon harrastuksiin kuuluivat lisäksi maalaus ja käsityöt. Partiotoimintaan hän liittyi 13-vuotiaana ja toimi vanhempana Tapiolan tytöissä johtotehtävissä usean vuoden ajan. Myös seurakunnan toiminta oli jo nuorena lähellä Vuokon sydäntä, ja hän toimi mm. isoisena ohjaten rippikoululaisia. Vaikka Vuokon isä Väinö oli luonteeltaan hiljainen ja mieluummin syr- 18

19 jään vetäytyvä, vietti perhe vilkasta seuraelämää muutamien sukulais- ja tuttavaperheiden kanssa. Kesiä he viettivät täysihoitoloiden lisäksi mm. Angelniemen Päärnäspäässä, Paimion Tuuvalassa ja Säkylän kappalaispappilassa. Kesäpaikkoihin olivat ystävät aina tervetulleita. Heillä olikin tapana käydä vierailijoiden kanssa lähiympäristössä eväsretkillä. Mukana oli monenlaisia herkkuja, kahvi keitettiin nuotiolla ja se juotiin posliinikupeista. Säkylän kesistä on Vuokko (silloin jo nimellä Inkeri Vikainen) kirjoittanut pienen muistelmaosan kirjaan Lannistumaton sananpalvelija K.K. Käes (kirj. Yrjö Luojola). Kirjoituksessaan hän muistelee lämmöllä erityisesti kesiä Säkylässä, joiden kuvailee olleen lapsuutensa parhaita. Perheen tilanne muuttui dramaattisesti kesällä Isä Väinö Laurinen oli kotitilallaan Marttilassa tutkinut yhdessä tilaa hoitavan veljensä kanssa viljasadon kypsyyttä. Vehnän jyvää maistellessa jyvän vihne tarttui hänen kurkkuunsa. Vihnettä ei saatu pois, vaan se aiheutti haavauman, joka tulehtui. Tulehduksesta levisi yleinen verenmyrkytys, joka johti Väinö Laurisen kuolemaan 49-vuotiaana. Helmi Laurisesta tuli yllättäen leski 43-vuotiaana. Elämä kahden alaikäisen tyttären yksinhuoltajana toi haasteita, joita sota-ajan vaikeudet lisäsivät. Suurena apuna etenkin talousasioiden hoitamisessa oli tuolloin Kuusjoen eno, Helmin Kustaa-veli. Äidin ja tyttärien välit olivat erittäin läheiset ja lämpimät. Vuokko ja Marja asuivat kumpikin äitinsä kanssa vielä aikuisina, Marja aina Helmin kuolemaan asti. Isän kuolema muutti Vuokon ennakkosuunnitelmia elämänurasta. Aikaisempana haaveenaan Vuokolla oli arkkitehdin opinnot Helsingissä. Koska Vuokko ei halunnut jättää äitiään ja sisartaan, päätti hän hylätä ajatukset opiskelusta Turun ulkopuolella. Ylioppilaaksi tultuaan Vuokko aloitti opinnot Turun yliopistossa pääaineenaan germaaninen filologia. Muiksi aineikseen hän valitsi kasvatusopin, kirjallisuuden, filosofian ja 19

20 englannin. Lähdössä vanhojen tansseihin Tipulaan Ylioppilas 1934 Nuoruudenkuva 20

21 Sirkka-Liisa Rauramo VUOKKO INKERI VIKAINEN, o.s. LAURINEN Inkeri Vikaisen elämä sattui maailmanlaajuisten suurten yhteiskunnallisten muutosten aikaan. Hän syntyi aikakausien murrokseen, jossa ikivanhat monarkiat vaihtuivat kansanvalloiksi ja maaseutuyhteiskunta kaupunkilaistui. Hänen elämänsä aikana ihmiskäsitys muuttui ratkaisevasti ja koulutus tuli kaikkien ulottuville. Olosuhteet ja sattuma, etenkin odottamaton kuolema, ovat muovanneet Inkeri Vikaisen elämää ja poikkeuksellista uraa. Jotta ymmärtäisi Inkeri Vikaisen uran kehitystä, on välttämätöntä tarkastella hänen elämänsä yksityiskohtia. Mitkä seikat ovat vaikuttaneet siihen, että Vuokko Laurinen ei valinnut oman aikansa tyypillistä naisen elämänuraa? Miksi hän ei ruvennut perheenemännäksi tai koulun opettajaksi? Miksi hän ei ruvennut tiedemiehen vaimoksi, joka olisi tukenut aviomiehen uran rakentamista? Miksi hänestä itsestään tuli tieteentekijä? Miten hän päätyi opetuksen ja nimenomaan äidinkielen opetuksen uudistajaksi ja opetustieteilijäksi? Seuraavilla sivuilla olen valinnut Vikaisen henkilöhistoriasta muutamia katkelmia, jotka toivottavasti ainakin osaltaan selittävät tapahtumain kulkua. Tämän artikkelin kirjoitustyön aikana varovaisen ja hieman etäiseksi jääneen opettajan olemus on täydentynyt myös selvitystyötä tehneen oppilaan mielessä. Kuitenkaan en mihinkään täydelliseen tulokseen ole päässyt, vaan olen omalta osaltani täydentämässä käsityksiä Inkeri Vikaisen työstä ja urasta. Tiedot seuraavilla sivuilla Inkeri Vikaisen yksityiselämästä perustuvat ennen kaikkea Merja-tyttären mittavaan ennakkotyöhön. Merja Vikainen on kirjannut yksityiskohtaisia tapahtumia sekä koonnut kuvamateriaalia äitinsä elämästä ja työstä. Mukana on työtovereitten kertomuksia, joista mainittakoon Aila ja Seppo Kanerviston kirjoitukset kokemuksistaan sekä työtoverina että Vikaisen oppimateriaalien käyttäjinä. Tärkeinä kirjallisina lähteinäni ovat olleet Timo Tarmion teos Päin nousevan Suomen rantaa ja etenkin Katri Sarmavuoren toimittama Professo- 21

22 ri Vikaisen 70-vuotispäivän juhlakirja Opetustiede ja opetuksen tutkimus. Paljolti sisältö nojautuu myös Vikaisen omiin kirjoituksiin, julkaisemattomiin artikkeleihin ja kirjeisiin. Koska sain olla kasvatustieteiden laudatur-seminaarissa Vikaisen oppilaana, osa tiedoista perustuu tähän tuttavuuteeni ja omiin kokemuksiini. Ikuisesti kiitollinen olen hänelle, että sain tehdä hänen väitöskirja-aineistostaan oman väitöskirjani, jota hän ansiokkaasti ohjasi eläkkeelle vetäytymiseensä saakka. Mahdolliset virheet ja väärinymmärrykset seuraavilla sivuilla ovat omiani. Haluaisin sanoa kuin kohteena oleva Inkeri Vikainen, että onnistumiseni ovat muitten työlle perustuvia. Haluaisin kiittää kaikkia asianosaisia. Valitettavasti jokaista tämä kiitokseni ei enää tavoita. Seuraavassa artikkelissa Inkeri Vikaisen elämänuraa tarkastelen aikajärjestyksessä. Olen otsikoinut kappaleet hänen käyttämiensä nimien mukaan. Vuosina häntä nimitettiin Vuokko Lauriseksi, Inkeri Lauriseksi ja vuodesta 1955 lähtien Inkeri Vikaiseksi. VUOKKO LAURINEN Vuokko Inkeri Laurinen syntyi Vaasassa, silloisessa Nikolainkaupungissa Valtiolliset olot olivat tuolloin levottomat, sillä Suomi oli sodassa. Ensimmäinen maailmansota oli alkanut samana vuonna muutamaa kuukautta aikaisemmin. Eurooppa oli suurten muutosten edessä. Saksan, Itävalta-Unkarin ja Venäjän keisarikunnat väistyivät uusien demokratioitten tieltä. Suomen oloissa muutokset olivat erityisen suuret, kun silloinen suuriruhtinaskunta irrottautui Venäjästä, itsenäistyi ja ajautui kansalaissotaan. Isän kuolema 1932 vaikutti tuolloin lukioluokilla olleen Vuokon opintojen valintaan. Kuolinyönään isä oli esittänyt Vuokon sanoin ihmeellisen selvänäköisiä lausumia, jotka ovat näyttäneet myöhemminkin tähtenä elämäntietä (Vikainen 1983). Ylioppilaaksi tultuaan 1934 Vuokko Inkeri aloitti opinnot Turun yliopistossa pääaineenaan germaaninen filologia. Muiksi aineikseen hän oli valinnut kasvatusopin, kirjallisuuden, filosofian ja englannin. Tämä 22

23 aineyhdistelmä tuotti kielten aineopettajan pätevyyden. Maisteri 1943 Turun yliopiston ohjelmassa ei Vuokko Laurisen opiskeluaikoina ollut erillistä kasvatuksen oppiainetta, vaan kasvatusoppi oli psykologian professuuriin liitettynä, osana lasten ja nuorten psykologiaa. Kasvatustiede oli vasta järjestäytymässä ja erikoistumassa omaksi oppiaineekseen kahdenkymmenen vuoden päässä tulevaisuudessa. Silloisen kasvatusopin opinnoissa painopiste oli opetuksen historiassa ja kasvatusfilosofiassa. Kasvatusopin opiskelu oli paljolti kasvatusajattelijoiden elämäkertojen tarkastelua ja biografisten tekijöiden tutkimista Psykologian opintojen johdossa Vikaisen opiskeluaikoina oli filosofi J.E.Salomaa. Hän hoiti filosofian professuurin ohella psykologian professuuria ja hänen tehtävänään oli ohjesäännön mukaan pitää silloin tällöin joitakin johdattavia luentosarjoja kasvatusopin alalta (Tarmio 2000,181). Ymmärrettävästi 23

24 Inkeri Laurinen matkalla. Yläkuvassa Kölnissä Alakuvassa Frankfurtin kasvitieteellisessä puutarhassa Alakuvassa oikealla matkalla Helsingistä Saksaan

25 filosofiset kysymykset ja historia painottuivat tässä opetuksessa. On kuitenkin mainittava, että filosofisten ja historiallisten sisältöjen lisäksi positivistisen tutkimusnäkemyksen sisällöt tekivät tuloaan. Jo J. E. Salomaan edeltäjä Eino Kaila oli perustanut 1920-luvulla Turkuun psykologian laboratorion. Siellä tutkittiin kokeellisen psykologian keinoin yksilöllisiä suorituksia, myös lapsen oppimista ja älykkyyttä. Salomaa jatkoi laboratorion psykologisia sovelluksia ja hänen johdollaan kehiteltiin mm. suomalainen versio käytössä olleista lahjakkuustesteistä. Kasvatusoppi painottui kuitenkin voimakkaasti aatehistoriaan. Kantin, Snellmanin, Schopenhauerin sekä Rousseaun ajatukset olivat kasvatusnäkemyksien perustana. Kasvatus oli kulttuurin välitystä ja työtä sen hyväksi, että yleisesti hyväksytyt arvot ja periaatteet saavutettiin. Tuon ajan väitöskirjat todistivat kuitenkin jo empiirisen kasvatustieteen ja seurantatutkimuksen esiaskeleita. Samoin havaittiin, että sosiaaliset suhteet ja oppimisyhteisö vaikuttavat oppimiseen ja yksilön suoritukset voivat selittyä luokkayhteisön merkityksestä. Tämä oli varsinkin pariin otteeseen myös Turussa vaikuttaneen Matti Koskenniemen väitöstutkimuksen (1936) aihe. Talvisotaa edeltänyt aika oli synnyttänyt kaikkialla isänmaallisen toimintakulttuurin. Oman sukupolvensa nuorten tavoin Vuokko Laurinen oli hakeutunut Akateemiseen Karjala -seuraan. Hän oli myös jäsenenä ylioppilaiden raittiusyhdistyksessä ja kristillisessä yhdistyksessä. Jälkimmäisessä hän tapasi Juhani Juvan, yliopiston silloisen rehtorin vanhimman pojan. Tämä oli aktiivinen toimija ylioppilaselämässä ja hän veti myös Vuokko Inkerin mukaan ylioppilaspolitiikkaan ja kristilliseen ylioppilasliikkeeseen. Nuoret kihlautuivat. Juhani alkoi valmistella omaa väitöskirjatutkimustaan. Opiskeluaikoinaan Vuokko toimi opettajien sijaisena eri kouluissa. Kotona tarvittiin kipeästi lisätuloja, joita sijaisuudet toivat. Hän oli mm. useaan otteeseen aineopettajan sijaisena omassa opinahjossaan, Turun Tyttölyseossa, maineikkaassa Tipulassa. Ennen talvisodan syttymistä Vuokko Laurinen ehti toimia vielä kesällä 1939 Oulun lähettyvillä tohtori Hedmanssonin lasten kotiopettajana ja saksan kielen lehtorin sijaisena Forssan yhteiskoulussa, kun käsky ylimääräisiin sotaharjoituksiin kävi. Tuskin kukaan tiesi silloin, että maailmanpalo on ovella ja onnelliset, huolettomat päivät loppuvat 25

26 vuosiksi. Pian sen jälkeen alkanut talvisota ja sitä seuranneet viisi sotavuotta toivat jokaisen suomalaisen elämään rajoituksia, puutetta, tuhoa ja kuolemaa. Vuokon ja Juhani Juvan kihlajaiskuva Sota tuli myös Vuokko Laurisen elämään karulla tavalla. Kihlattu sulhanen Juhani Juva oli komennettu jatkosodan alussa muiden varsinaissuomalaisten joukkojen mukana Petsamoon. Turkulaisten tunturisota 26

27 käytiin karunkauniissa suojattomassa maastossa, jossa ei kasvanut lainkaan metsää. Kovaan tunturimaahan ei voinut kaivaa juoksuhautoja tai suojaavia maakorsuja. Luutnantti Juhani Juva määrättiin kenttätykistörykmentin komppanianpäälliköksi. Kihlakumppanukset kirjoittelivat päivittäin toisilleen. Juhani lohduttaa ja rauhoittaa huolestunutta morsiantaan kaikin tavoin. Hän kirjoittaa elokuussa 1941 Petsamon rintamalta: Etkö usko kun sanon, että tämä on koko ajan ollut ehkä helpoin rintama (kirje ). Minun telttani on korkean vuoren kupeella, suojaisessa takarinteessä. (kirje ). Ja sulhanen lähettää kirjeessään Ostmarkin kuivattuja kukkia, Lapin edelweissejä morsiamelleen. Telttakangas ei kuitenkaan edes suojaisessa vuorenrinteessä osoittautunut riittäväksi, kun neuvostoliittolaiset joukot halusivat vaientaa suomalaisten kenttätykin. Juhani Juva kaatui tykistökeskityksessä yhdessä parinkymmenen muun komppaniansa miehen kanssa. Viitisenkymmentä miestä haavoittui. (Suomen sota , 5.osa s ). Puuttomassa kalliomaisemassa suojattomat JR 14:n miehet joutuivat väistelemään ristitulta; ylhäältä tulittivat englantilaisten taistelukoneet ja idästä neuvostoliittolaiset joukot (Valli 1991, s ). Sotien vuosina Vuokko Laurinen toimi lottakomennuksissa monissa erilaisissa tehtävissä. Kielitaitonsa ansiosta hän oli saksan ja englannin kielen tulkkina ja erilaisten tekstien kääntäjänä. Hänet määrättiin välillä postin palvelukseen sotasensoriksi tarkastamaan, että rintamalta kulkevissa kirjeissä ei ole sodan kannalta arkaluontoisia tietoja. Jatkosodan aikana hän oli lisäksi Malmin lentokentällä kääntämässä lentotoimintaan liittyviä viestejä. Kaikkien näitten komennusten ohella hän toimi lukuvuosien aikana sijaisena useaan otteeseen, sekä kansakoulunopettajana että laulunopettajana, siis nykynimityksin luokanopettajana ja musiikinopettajana. Opettajan sijaisuuksissa hän tutustui myös kansakoulujen tarkastajaan, jonka tehtävänä oli mm. pitää huolta, että opetus tapahtui asianmukaisesti ja sijaisuuksia hoitavat opettajat olivat tehtäviensä tasalla. Silloinen Turun piirin kansakoulujen tarkastaja Antti Hämäläinen oli inkeriläinen. Hän alkoi sodan vielä jatkuessa järjestää kurssia inkeriläisten opettajien jatkokoulutusta varten. Keväällä 1943 Vuokko Laurista pyydettiin mukaan opettajien jatkokouluttajaksi. Kysymys oli saksalais- 27

28 ten miehittämien Neuvostoliitolta vallattujen alueitten opetuksen uudelleen organisoinnista ja pätevien opettajien jatkokoulutuksesta. Sijoituspaikka olisi Inkerinmaan Spankkovan alue, jossa puhuttiin suomea. Tavoitteena oli kouluttaa Neuvostoliiton marxilaisen opettajateknikumin koulutuksen saaneita suomea puhuvia inkeriläisopettajia edelleen. Inkerinmaalla oli ollut Kolppanan suomenkielinen seminaari, joka oli perustettu samana vuonna 1863 kuin Jyväskylän seminaari. Venäjän luterilainen seurakunta rahoitti seminaarin toiminnan koko sen 57-vuotisen olemassaolon ajan. Seminaari joutui kuitenkin lopettamaan toimintansa vuonna (Hämäläinen 1944). Keväällä 1943 uskottiin vielä Saksan voittoon ja opettajia uskottiin tarvittavan vapautettujen inkeriläisalueitten opettajiksi. Vaihtoehtoisena suunnitelmana oli, että nämä heimokansan opettajat sijoittuisivat Suomen kouluihin. Opettajankouluttajan tehtävää varten Laurinen suoritti erityisluvalla kansakoulunopettajan tutkinnon kahdessa kuukaudessa Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa. Hän pätevöityi näin opettajien jatkokouluttajaksi tilapäiseen seminaariin Inkerinmaalle. Oppimateriaali tuotiin Suomesta. Opettajia oli neljä. Muut kouluttajat tarkastaja Hämäläisen ja Vuokon lisäksi olivat opettaja Tellervo Hämäläinen sekä jo aikaisemmin inkeriläisseminaarissa johtajana toiminut FT Jussi Ahtinen-Karsikko. Oppilaita koottiin Inkerinmaan suomenkielisiltä alueilta puolentoista sataa. Vuokko Laurisen tehtäväksi jäi kasvatusaineiden, muutamien kansakouluaineiden ja suomen kielen opetus. Suurin osa oppilaista hallitsi suomen kielen hyvin, mutta mukana oli muutama venäläistynyt inkeriläinen, joiden kanssa työ oli haasteellista, koska heille piti opettaa ensin välttävä suomen kielen taito. Luentosalina oli aluksi Spankkovan kirkko. Kirkko oli säästetty sodan hävitykseltä ehjänä, vaikka monet Venäjän kirkot oli neuvostoliittolainen järkeistäminen ja ateismi raunioittanut. Suomesta lähetetty oppimateriaali oli hävinnyt matkalla. Kerrotaan mm., että ensimmäiset taululiidut leikattiin uunin kalkkipinnasta. Ajan mittaan tarvikelähetys löytyi ja saapui perille kesällä juuri kurssin lopuksi ja oppilaille jaettiin oppikirjat ja muut tarvikkeet omia harjoituksia varten. 28

29 Kesä 1943 Inkerinmaalla Spankkovan kirkonkylässä. Max-aasi vetää vesikärryä, Inkeri ohjaa. Uusia ongelmia syntyi, kun saksalainen rintama vetäytyi heinäkuun 15. päivä 1943 ja kouluttajat, myöhemmin myös koulutettavat, jouduttiin evakuoimaan. Perääntyminen tapahtui dramaattisissa oloissa yöllä kuorma-auton lavalla vihollisen ammuksia väistellen Tallinnan ja Paldiskin kautta takaisin Suomeen. (Thureson 1986, 241). Jatkokoulutus käynnistettiin uudelleen Suomessa. Inkeriläiset 29

30 koulutettavat olivat saapuneet eri teitä Suomeen. Osa jatkoi matkaansa välittömästi ja laittomasti Ruotsiin ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin. Osa lähti vasta koulutuksen jälkeen Ruotsiin, osa jäi Suomeen opettajiksi. Moni näistä Suomeen jääneistä joutui kuitenkin muuttamaan rauhanehtojen velvoittamina takaisin Neuvostoliittoon. Kaikki olivat joutuneet allekirjoittamaan paluumuuttositoumuksen saapuessaan Suomeen. (Vikainen, painamaton artikkeli). Koska saksalaiset olivat joutuneet perääntymään, eikä etenemistä uudelleen enää tapahtunut, Spankkovan seminaarin opetus siirtyi kokonaan pidettäväksi Suomessa.Vuoden 1943 marraskuun 1. päivänä jatkui inkeriläisten opettajien koulutus Pitkälahden kansanopistossa. Paikkaa siirrettiin useita kertoja. Pitkälahdesta koulutus siirtyi ensinvehmersalmelle, sieltä Kuopioon ja lopuksi seminaarikaupunki Kajaaniin. Inkeriläisten opettajien koulutuskomennus kesti näin kaikkiaan katkoiset kaksi vuotta Ensimmäiset kaksi kuukautta toteutettiin Inkerinmaalla, loppuosa Suomessa. Tässä vaiheessa Vuokko Laurinen alkoi suunnitella omaa väitöskirjatutkimustaan. Sekä kansakoulunopettajan opinnot Jyväskylässä että inkeriläisten opettajien jatkokoulutuksen toteutus saivat Laurisen ajattelemaan opettamisen ongelmakenttää entistä laaja-alaisemmin. Suomen ja sukukielten yhtäläisyydet alkoivat elää uudella tavalla samoin kuin opetuksen käytännön ongelmat. Laurinen tunsi koulutuksensa puutteellisuuden toimittuaan inkeriläisten opettajien aineopettajana. Hän pahoitteli taitojensa puuttumista, kun kirjoitti oppilaalleen Ida Partaselle Kupanitsaan Inkerinmaalle Pitkälahden kansanopistosta: Voittekohan arvata, missä nyt olen työssä? Olen inkeriläisten seminaarissa suomenkielen opettajana, ala jota hallitsen opintojeni puolesta paremmin kuin viimekesäisiä aineitani (kirje ) Laurinen jatkoi opintojensa täydentämistä suorittaen suomen ja sukukielten approbaturin 1944 ja vuotta myöhemmin laudatur-arvosanan. Samana vuonna hän auskultoi harjoittelukoulun aineenopettajan tehtävää varten. Inkeriläisten opettajien jatkokoulutuskomennuksen päätyttyä hän sai Jyväskylän harjoittelukoulun aineopettajan viran Väitöskirjan kirjoittaminen sujui opetustyön ohella. Kirja käsitteli lapsen kieltä, erityisesti lauseitten muodostamista, lausetajun kehitystä ja 30

31 kielen sosiaalista tehtävää. INKERI LAURINEN Alkoi uusi kausi kohti opetuksen ja erityisesti äidinkielen opetuksen tieteellisyyttä. Kuin aikakauden vaihtumisen symbolina Laurinen alkoi käyttää toista etunimeään Inkeriä. Se muistutti läheisestä ja selvästikin mieluisasta tehtävästä inkerinsuomalaisten jatkokouluttajana. Samalla kun hänen kasvatusnäkemyksensä kehittyivät, muuttui elämäntilanne ja etunimi. Jyväskylässä Inkeri Laurisen esimieheksi tuli modernia kasvatuspsykologiaa ja kasvatussosiologiaa edustava Matti Koskenniemi. Turusta Jyväskylään siirtynyt Koskenniemi kehitti useita kasvatuksen alan joukkotestejä, jotka kouluväki otti kiitollisena vastaan. Koskenniemi oli erityisesti sosiaalisen kasvatustieteen edustaja. Tutkimuksiaan varten hän oli samalla kehittänyt ja soveltanut Suomen oloihin myös sosiologisia testauksia. Siirtyminen Jyväskylään oli merkinnyt samalla Lauriselle siirtymistä moderniin kasvatustieteeseen. Herbartilaisuus opettajajohtoisine ja opettajakeskeisine menetelmineen oli väistymässä uusien kasvatusfilosofisten näkemyksien tieltä. Reformipedagogiset ideat, jotka korostavat lapsen yksilöllisyyttä ja valinnanvapautta olivat saapuneet Suomeen ensiksi Koskenniemen mukana Jyväskylään. Tunnettu saksalainen reformipedagogi Peter Petersen oli lukenut Koskenniemen saksaksi kirjoitetun väitöskirjan ja kutsui tämän luokseen. Petersen johti maailmankuulua Jena-koulua, johon Koskenniemi Saksassa tutustui. Koskenniemen Kansakoulun opetusoppia (1944) pidetään vedenjakajana vanhan ja uuden kasvatustieteen välillä. Tästä syystä reformipedagogiset ideat juurtuivat Suomessa ensimmäiseksi juuri kansakoulupedagogiikkaan (www.helsinki.fi/kasvatustieteet/historia). Inkeri Laurinen oli ehkä ensimmäinen nuori tutkija, joka pääsi soveltamaan reformipedagogisia ideoita sekä käytännössä että teoriassa. Tutkimusote oli maailmanlaajuisesti uusi ja Euroopassakin muualla kuin Saksassa vielä varsin tuntematon. Onnekkaan sattuman ansiosta Suomessa ja juuri Jyväskylässä ruvettiin soveltamaan näitä maailman- 31

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Luento 1. Tieteenteoriaa. Miksi tarvitaan äidinkielen opetustiedettä? Mitä se on?

Luento 1. Tieteenteoriaa. Miksi tarvitaan äidinkielen opetustiedettä? Mitä se on? Luennot Äidinkielen opetustieteen perusteet Katri Sarmavuori Luento 1. Tieteenteoriaa. Miksi tarvitaan äidinkielen opetustiedettä? Mitä se on? Luento 2. Lukemisen opetuksen teoriaa Luento 3. Kirjallisuuden

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka PROFESSORILUENTO Professori Heini-Marja Järvinen Vieraiden kielten didaktiikka Kasvatustieteiden tiedekunta 30.9.2015 Professori Heini-Marja Järvinen pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Lisää iloa kieliopin opettamiseen

Lisää iloa kieliopin opettamiseen Lisää iloa kieliopin opettamiseen Toiminnalliset menetelmät kielen rakenteiden oppimisessa I II III IV V Mitä, miksi? Menetelmistä, harjoituksista Käytännön esimerkkejä paperilla, toiminnassa ja videolla

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Kokeileva painanta ja värjäys

Kokeileva painanta ja värjäys Kokeileva painanta ja värjäys Elämys vastakarvaan Tekstiiliteosnäyttely 2012 Johanna Hytönen Mistä on kyse Saimme itse vaikuttaa kurssin sisältöön ja toiveenamme olikin tehdä taidetekstiilejä. Saimme idean

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 76/2006 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 26/2008 18.4.2008 Asia Korvausvaatimus Virasto yliopisto Korvausvaatimus Yliopisto on määrättävä maksamaan A:lle 24 kuukauden palkkaa

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

ANSIOLUETTELO 24.04.2013. Jussi Ylinen. Siviilisääty Avioliitossa, tytöt syntyneet 2004 ja 2009

ANSIOLUETTELO 24.04.2013. Jussi Ylinen. Siviilisääty Avioliitossa, tytöt syntyneet 2004 ja 2009 Eerolantie 22 40270 Palokka ANSIOLUETTELO 24.04.2013 040 5829493 jussi.ylinen@suomi24.fi http://koti.mbnet.fi/jusylin Henkilötiedot Nimi Syntymäaika ja paikka Ylinen Jussi Heikki 04.07.1973 Espoo Siviilisääty

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN PÄÄAINEEN MUUTOKSET

LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN PÄÄAINEEN MUUTOKSET LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN PÄÄAINEEN MUUTOKSET Jarmo Kinos Dosentti Turun yliopisto - Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle SEKTORIPOHJAISEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN 1970-luvulla Koulutusuudistuksen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Pääaine: Puh: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Ylioppilastutkinnon jälkeen / ennen saksan

Lisätiedot

Espoon työväenopiston vuosikymmenet

Espoon työväenopiston vuosikymmenet Espoon työväenopiston vuosikymmenet 1950-luku Perustaminen ja ensimmäinen työkausi. 1957 Valtuusto päätti tammikuussa 1957 perustaa kuntaan kaksikielisen varttuneille nuorille ja aikuisille tarkoitetun

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajan pedagogiset opinnot, humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen ala 60 op OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajankoulutuksen intensiiviviikot Syksy 2015 vk 36-38 ma 31.8. ti 15.9. vk

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE Toiminnallista matematiikkaa opettajille hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Puh: Pääaine: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Minut valittiin ranskan kielen opiskelijaksi vuonna.

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot