Klusterilähestymistapa on tarpeen, jotta

Transkriptio

1 Keijo Mäkelä Klusterilähestymistapa on tarpeen, jotta -rakennemuutoksiin perustuvaa toimialaennakointia,ns. työvoimamenetelmää on sovellettu (kohtuullisen onnistuneesti) 1960-luvun lopulta lähtien (Koulutusrakennekomitea 1969 KOUNE , OPHn MITENNA 1997 ) mutta -ymmärretään työelämän muutos, nähdään trendien taakse ja läpi, kaikki liikkuu: tuotteet, tuotanto, pääomat, työvoima, teknologia, osaaminen, opiskelijat rakenteiden hallinnasta virtojen hallintaan. -ymmärretään globalisaatio, tuotannon, työn ja osaaminn liikkuminen -- ymmärretään mitä verkostoitumisen megatrendi tarkoittaa: -- kansainvälisellä tasolla kuten tuotanto lähelle asiakkaita -- yritystasolla kuten alihankinta ja ulkoistaminen -- työntekijätasolla kuten tiimi- ja projektityö -- logistiikan merkityskilpailutekijänä

2 Lähtökohtia, neljän ennakointiprosessin yhteensovitus: 1. Elinkeinorakenne-ennuste ns. HEMAASU-mallilla 2. Klusteriaineistot, mm. toimialadata ja ikäkortit 3. Klusteriryhmät, 3 kpl (valmistus, palvelut, ympäristö) 4. OPH:n ammattirakennetyökalu, 28 toimialaa (ml. valtakunnallinen ammattirakenne-ennuste) 5. Muut aineistot (mm. Työvoima 2025-raportit) ja taustatyö (toimialaryhmät)

3 Työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin peruslogiikka Klusterin, yritysverkoston tai yrityksen jäljittävään ennakointiin perustuva henkilöstön kehittäminen B. Klusterien muutos A. Megatrendit ja innovaatiot Tasot Tuotannonalat *) Ympäristö Teknologia Ravinto Hoiva Palvelut 1 Verkostoituminen 1 Markkinat - alihankinta - asiakkaat - yritysostot ja myynnit - pelaajat - liittoumat - brändit 2 Ikääntyminen 2 Tuotteet/ palvelut - Työkyvyn ylläpito - massatuotteet - Eläköttyminen, poistumat - menestystuotteet - Iäkkäät asiakkaat - uudet tuotteet 4 Globalisaatio 3 Tuotanto - kv-pääoma, sijoittajat - toimintakonsepti - ulkoistaminen - tuotantokonsepti - kv-ketjut Suomeen - teknologia 5 Teknologiat 4 Kilpailukyky - materiaalit - laatu, ainutlaatuisuus - valmistusteknologia - hinta/laatu-suhde - informaatioteknologia - logistiikka, sijainti (KM ) Tuotannon määrä D. Henkilöstön kehittäminen C. Työn muutos Osaamisalueet, kvalifikaatiot **) Ammattirakenne/ammatit Hallinta Asiakas Ydin. Logistiikka Tuki Määrät 1 Aikuiskoulutus 1 Asiantuntijat - porrasnostot - johtajat -muutoskoulutus - ratkaisijat - täydennyskoulutus - kehittäjät, innovaattorit 2 Siirtymät (sisäiset) 2 Asiakastoimijat - organisaation- ja tiiminvaihdot - markkinoijat - tehtävänvaihdot - myyjät, kontaktoijat - poistumat - logistikot 3 Uusi työvoima 3 Tekijät - perustutkintokoulutuksesta - tiimivetäjät - muualta, reservi, työttömät - tiimiosaajat - ulkomailta, mamut - apu- ja tukiosaajat KM 2007

4 Työelämän muutos näkyy pitkällä aikavälillä rakennemuutoksina Elinkeinorakenteen Ammattirakenteen muutos muutos - tuotannon kysyntä - työnjako tuotannossa - tuotannon tarjonta - perusammattilaiset - kilpailukyky - asiantuntijat - tuottavuus - vuorovaikutusammattilaiset HEMAASU-malli - tuonti- ja vienti - uudet työn muodot OPH: ammattirakennetyökalu KLUSTERI- OPH:n laskelmat, tulossa Tuotannon verkosto- Työvoiman koulutusrakenteen (klusteri-) muutos rakenteen muutos TYÖKIRJAT - globaalit verkostot - kasvualojen työvoiman koulutus - paikalliset mikroklusteri - eläköityvien korvaaminen - alihankintaverkostot - ammatillinen liikkuvuus - toimialojen uusi yhteistyö - alueellinen liikkuvuus - tiimityö- ja työpaikkaverkostot - myös kansainvälinen liikkuvuus (OPS:t, aikuiskoulutus) (Koulutuksen järjestäjät) Työvoiman osaamis- Koulutustarjonnan rakenteen muutos rakenteen muutos - pätevyydet, kompetenssit - vanhat koulutusohjelmat - taidot, kvalifikaatiot - uudet koulutusohjelmat - moniosaaminen - koulutusohjelmien yhdistelmät KM 2007

5 Mitä ennakoinnilla tavoitellaan? PL 200, Helsinki Miten teen tulevaisuutta? Mikä on ennakointiongelmasi? [Update ] Ennakointipalvelu -portaali Mitä tapahtuu lähitulevaisuudessa? Milloin murros tulee? Mitä murroksen jälk een? Eilen ja tänään Lyhyen aikavälin ennakointi Keskipitän aikavälin ennakointi Pitkän aikavälin ennakointi Tyypilliset tunnistamistavat Tyypilliset ennakointitavat Tyypilliset ennakointitavat Tyypilliset ennakointitavat - Uutiset, lehdet ja kirjat - Trendiennusteet - Klusterianalyysit (tuotantoverkosto-) - Megatrendianalyysi - Tutkimukset ja tilastot - Kyselyt ja haastattelut - Murrosanalyysit - Heikkojen signaalien analyysi - Kyselyt ja haastattelut - SWOT - Laadulliset ennakointimallit - Visiot ja skenaariot - Tiedon elinkaari ja laatu - Delfi - Innovaatiot(muorroksen aiheuttajat) - Elinkaaret ja evoluutiot - Barometrit - Radikaalit innovaatiot Ennakointipalvelut Ennakointityökaluja Sähköinen kirjasto Tulevaisuuslinkit (Viestinhallinta Oy) (Viestinhallinta Oy) - Tulevaisuusjohtaminen - Megatrendit ja heikot signaalit - Ennakointijärjestelmät - Visio- ja skenaariotyöskentely - Megatrendit ja heikot signaalit - Klusterianalyysimallit (2G, 3G) - Klusterianalyysit - Innovatioanalyysit - Ennakoivat yritysanalyysit - MARE-aleuennakointimalli - Määrälliset koulutustarpeet - Ikäkorttianalyysit - Ennakointiprojektit - Kvalifikaatioanalyysit - Arviointi, koulutus - Ennakoinnin arviointikriteerit? - Kompetenssiarvioinnit

6 ! " #$ % &'#$ # () * # , !) # "-$ $# $# % &. # (/ # # ' / $ !+# Muut palvelut Toimiala tuntematon Tavoitekehitys, alueindikaattoreihin perustuva HEMAASU-malli

7 01 Elintarvikeklusteri Tuotannon kysyntä - kotimainen, maakunnan oma - vienti ja tuontii - rakenteen muutokset - laadun muutokset Elintarviketuotteiden valmistus Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen - verkostoituminen - Alihankinnan lisääntyminen - liiketoimintaosaaminen - globalisaatio - Automaatio - innovaatio- j kehitysosaaminen - teknologia, automaatio, materiaalit - Vaihetyö ulkomaille - asianuntijatyö - energia, bioenergia - Ulkomainen pääoma - verkosto-osaaaminen,logistikot - ilmastonmuutos, kulutus - Ulkomaiset toimijat -perusammattlaiset -väestön ikääntyminen Kilpailukyky - Sijaintiedut - Logistiikka - Tuottavuus, automaatio - Brändit, design - Liiketoimintakonseptit - Osaaminen

8 1 Elintarvikeklusteri A. Ulkoiset muutostekijät (megatrendit, instituutioiden kuten EU:n tai yritysketjujen päätökset, vahvat signaalit, megariskit) 1 Kansainvälisen elintarvikekaupan olosuhteet ja säännöt muuttuvat nopeasti, esimerkiksi sokerintuotanto 2 Ulkomaiset yritykset kiinnostuneita Suomen markkinoista ja yritysostoista 3 Suomalaisten kansainvälistyminen suuntautunut etenkin Baltiaan ja Venäjälle 4 Suuret kauppaketjut vastaavat pääosin elintarvikkeiden jakelusta ja myös hinnottelusta 5 Elintarvikkeiden arvonlisäveron mahdollinen alentaminen parantaa jakelun kilpailukyä 6 Alkoholiveron kohottaminen ei vaikuta merkittävästi elintarvikekauppaan tai tuotantoon (Hämeessä) 7 Lähituotanto kasvaa hitaasti 8 Terveellisten ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kysyntä kasvaa elintapojen hitaasti muuttuessa 9 Viljelyala säilyy, tilakoot nousevat selvästi ja vastaavasti viljelijöiden määrä vähenee selvästi 10 Luomu- ja muu vihannestuotanto säilyy kohtalaisen pienenä B. Maakunnan sisäiset strategiat ja muut valinnat (kuten ekologiset ratkaisut ja innovaatioiden kehitysalueet) 1 Tutkimus- ja kehitystoiminnan lisääminen 2 Teknologiapalvelut etenkin pk-yrityksille 3 Laatujärjestelmien kehittäminen 4 Elintarvikeraaka-aineiden läpinäkyvyys tuotteissa, tuoteinformaation kehittäminen 5 Ostosten ravintosisältöjen avaaminen kaupan palveluna, terveellisyyttä indikoivat ominaisuudet 6 Yrityshautomotoiminta 7 Elintarvikelogistiikan kehittäminen 8 Elintarvike&Terveys-klinikka 9 Elintarvikelan osaamiskekeskus (ELO) 10 Agropolis Oy

9 3 Elintarviketuotteiden valmistus 1. Tuotantoverkosto (klusterirakenne) - elintarviketuotanto, maatalous, puutarha, kauppa, ravitsemustoiminta 2. Muutostekijät - ansainvälisen elintarvikekaupan olosuhteet ja säännöt muuttuvat nopeasti - ulkomaiset yritykset kiinnostuneita Suomen markkinoista ja yritysostoista - suomalaisten kansainvälistyminen suuntautunut etenkin Baltiaan ja Venäjälle - suuret kauppaketju ohjaavat merkittävästi elintarvikkeiden jakelua ja hinnoittelua - alkoholiveron kohottaminen ei vaikuta merkittävästi elintarvikekauppaan tai tuotantoon - lähituotanto kasvaa hitaasti - terveellisten ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kysyntä kasvaa hitaasti 3. Tuotannon tarve (kysyntä, tarjonta) - kysyntä Venäjällä kasvaa, vientiä myös Puolaan ja muihin Pohjoismaihin - ulkomainen tarjonta lisääntyy - kasvu jakelussa, etenkin ravintolatoiminnassa - suoramyynti (brändi)tuotannosta lisääntyy, tehtaanmyymälät - valmisruokien kysyntä kasvaa 4. Tuotantotavan muutos - automaatio lisääntyy, vaihetyö vähenee - elintarviketeollisuus keskittyy 5. Maakunnan kilpailukyky - MTT:n ja Agropolis Oy:n kehityspanokset, HAMK:n koemeijeri - verkostoituminen, ongelmia valmisruokapuolella - liha-alalla potentiaalia 6. Osaamisrakenteet (ammattirakenne, työvoimavirrat) - elintarviketyö (vaihetyö) supistuu lievästi - automaatiosaamisen tarve kasvaa, koneinsinöörityö lisääntyy - teknologia (esimerkiksi puutarha-ala)

10 1 Maa-, riista- ja kalatalous ( ) Toimiala yhteensä Maatalousyrittäjät ja -työntekijät 1.4 Maa- ja metsätalouden asiantuntijat 5.3 Kauppiaat ja myyjät 6.2 Muut toimistotyöntekijät 5.5 Ravitsemisalan työntekijät 1.3 Metsätyöntekijät 3.1 Rakennustyöntekijät [PALKIT ]

11 61... Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat IKÄKORTTI 2000 (TK:n ammattiluokitus) (Ikäkortti 2000,Kanta-Häme) Työhön Työssä Ikääntyvät v Aikuiskoulutustarpeet vuoteen Yhteensä 1 Sisäänajokoulutus (1-6kk) henkeä/vuosi Kaikki koulutusasteet Nuoret/ vastavamistuneet 0 Perusaste Työvoimareservi (ml. työttömät) 0 Yo-tutkinto Alueellinen liikkuvuus 0 Ammatillinen koulutus Ulkomaalaiset 0 AMK-tutkinto Porrasnostot (tavoitekoulutus) henkeä/vuosi Yliopisto Ammatillinen koulutus AMK-tutkinto 0 1. Poistumaennuste 247 '2.3 Maisterintutkinto 0 2. Työllisten muutos (arvio) 0 henkeä/vuosi 2.4 Tohtorintutkinto 0 3. Liikkuvuus (nettoarvio) 0 3 Ammatillinen liikkuvuus (tavoitekoulutus) henkeä/vuosi 4. Uuden työvoiman tarve Ammatillinen koulutus 0 Rekrytointistrategia AMK-tutkinto 0 1. X-alan toisen asteen peruskoulutus 0 '3.3 Maisterintutkinto 0 2. X-alan AMK-peruskoulutus Tohtorintutkinto 0 3.X-alan yliopistokouluus 0 henkeä/vuosi 4. Täydennyskoulutus päivä/henkilö 4. Työvoimakoulutus (työttömistä) Perusvalmiudet 0 5. Muilta aloilta (ammatilliset siirtymät) Ammattiosaaminen 0 6. Muualta (liikkuvuus, mamut) 0 Yhteensä (henkilöt x koulutuspäivät) 0

12 3 Elintarvikkeiden valmistus ( ) Toimiala yhteensä Elintarviketyöntekijät 2.13 Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät 5.3 Kauppiaat ja myyjät 2.14 Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat 4.4 Varastotyöntekijät ja huolitsijat 2.4 Koneasentajat 6.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät [PALKIT ]

13 02 Ympäristöklusteri Tuotannon kysyntä - kotimainen, maakunnan oma - vienti ja tuontii - rakenteen muutokset - laadun muutokset Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen - verkostoituminen - Alihankinnan lisääntyminen - liiketoimintaosaaminen - globalisaatio - Automaatio - innovaatio- j kehitysosaaminen - teknologia, automaatio, materiaalit - Vaihetyö ulkomaille - asianuntijatyö - energia, bioenergia - Ulkomainen pääoma - verkosto-osaaaminen,logistikot - ilmastonmuutos, kulutus - Ulkomaiset toimijat -perusammattlaiset -väestön ikääntyminen Kilpailukyky - Sijaintiedut - Logistiikka - Tuottavuus, automaatio - Brändit, design - Liiketoimintakonseptit - Osaaminen

14 5. Ympäristöteknologian tuotteistaminen A. Ulkoiset muutostekijät (megatrendit kuten teknolgian muutos, instituutioiden kuten EU:n tai suurten yritysten päätökset) 1 Direktiivit luovat tarpeen ja kysynnän laitepuolelle 2 Energian hinnan nousu, materiaalien hintojen nousu - erottelu 3 Brändien luominen ympäristöliiketoimintaan 4 Kansainvälistyminen, globaalit markkinat, etenkin Aasian markkinat 5 Kansaallinen ympäristöteknologian rahoitus 6 Sähköautot B. Maakunnan sisäiset valinnat (suuret valinnat kuten investoinnit ja innovaatiot) 1 Hajautetut ratkaisut kehitysmaihin 2 Teknologiakeskukset, yrityshautomot 3 Maatalous, MTT, teknologian tuotteistaminen 4 Tekesin ja Sitran rahoituksen hyödyntäminen 5 Liiketoiminnan aikaansaaminen perustuen jo olemassa olevaan teknologiaan 6 Langattoman teknologian soveltaminen, paikkatietojärjestelmät ympäristönsuojelussa 7 Ympäristöteknologian huoltopalvelut

15 9 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1. Tuotantoverkosto (klusterirakenne) - rakentaminen, energia, ympäristö 2. Muutostekijät - direktiivit luovat tarpeen ja kysynnän laitepuolelle - energian hinnan nousu, materiaalien hintojen nousu - erottelu - kansainvälistyminen, globaalit markkinat, etenkin Aasian markkinat - hajautetut ratkaisut kehitysmaihin - langattoman teknologian soveltaminen, paikkatietojärjestelmät ympäristönsuojelussa - ympäristöteknologian huoltopalvelut - Teknologiakeskukset, yrityshautomot - liiketoiminnan aikaansaaminen perustuen jo olemassa olevaan teknologiaan - MTT, teknologian tuotteistaminen - Tekesin ja Sitran rahoituksen hyödyntäminen 3. Tuotannon tarve (kysyntä, tarjonta) - polttolaitoksiin perustuva energiantuotanto lisääntyy - biopolttoaineiden tuotanto lisääntyy - maalämmön hyödyntäminen lisääntyy - energiansäästöön kohdistuvat vaatimukset kasvavat (mm. automaatio, led-valaistus) - jätteiden rooli raaka-ainelähteinä korostuu - ulkomaalaisten kiinnostus arvojätettä kohtaan kasvaa 4. Tuotantotavan muutos - jätekuljetuksissa logistiikan merkitys kasvaa, kuljetukset pitkiäkin matkoja - vesihuollossa painopiste siirtyy korjausrakentamiseen - maatilakohtainen energiantuotanto lisääntyy 5. Maakunnan kilpailukyky - vahvuutena ongelmajätteiden käsittely - brändien luominen ympäristöliiketoimintaan, imagotekijöiden hallinta 6. Osaamisrakenteet (ammattirakenne, työvoimavirrat) - tarvitaan monien alojen osaamista - lainsäädännön tuntemus tärkeää - kunnossapidon tarve kasvaa (eri alojen asentajat)

16 9 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto ( ) Toimiala yhteensä Työkoneiden käyttäjät 2.11 Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat 3.1 Rakennustyöntekijät 3.4 Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat 2.10 Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät 5.3 Kauppiaat ja myyjät 6.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät [PALKIT ]

17 17 Kiinteistö- ja jätehuolto 1. Tuotantoverkosto (klusterirakenne) - kiinteistö- ja jätehuolto, rakentaminen, vesi-, sähkö ja energiahuolto, julkinen hallinto 2. Muutostekijät - kiinteistöhuollossa elinkaariajattelu - jätteenkäsittelyn keskittyminen suuriin polttolaitoksiin - jätteenerottelulle lajittelulle vaatimukset - jätteestä merkittävä energian ja raaka-aineiden lähde 3. Tuotannon tarve (kysyntä, tarjonta) - rakennuskannan ikääntyminen lisää kysyntää - väestön ikääntyminen lisää palvelukysyntää 4. Tuotantotavan muutos - palvelutuottajat suuri ketjuja, myös rakennusliikkeitä - haja-asutusalueilla ja etenkin vapaa-ajanasumisessa kysyntää pienimuotoiselle palvelulle - ikääntyneen väestön kohdalla kysymys usein myös hoivan sisältävistä kokonaispalveluista - jätehuolto keskittyy suuriin yksiköihin - etäohjaus lisäsääntyy, automaatio lisääntyy 5. Maakunnan kilpailukyky - jätteenkäsittelyssä mahdollisuuksia ylimaakunnalliseen palvelutarjontaan muunkin kuin ongelmajätteiden osalta 6. Osaamisrakenteet (ammattirakenne, työvoimavirrat) - moniosaajien tarve kasvaa, myös useiden teknologiasukupolvien hallinta - automatio-osaaminen, säätöasiantuntemus - kuljettajien tarve kasvaa jätehuollossa -

18 17 Kiinteistö- ja siivoustoiminta( ) Toimiala yhteensä Siivoustyöntekijät 5.1 Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät 4.1 Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät 3.1 Rakennustyöntekijät 6.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät 2.8 Kemiallisen prosessityön työntekijät 12 Tuntematon [PALKIT ]

19 5 Kemiantuotteiden valmistus 1. Tuotantoverkosto (klusterirakenne) - kemianteollisuus, energiantuotanto (öljy), metalli, rakentaminen, ympäristö 2. Muutostekijät - energian hinta - ympäristödirektiivit 3. Tuotannon tarve (kysyntä, tarjonta) - komposiittituotteiden kysyntä kasvaa - jäteraaka-aineen tarjontaa voidaan lisätä - bioetanolin tuotanto (ohra, sokerijuurikas) - konttilaitokset 4. Tuotantotavan muutos - automaatio lisääntyy, vaihetyö vähenee 5. Maakunnan kilpailukyky - tuotanto suhteellisen vähäistä, kilpailukyky vastaa kansallista tasoa - ongelmajätelaitos 6. Osaamisrakenteet (ammattirakenne, työvoimavirrat) - automaatio-osaamisen lisäys

20 5 Kemiallisten tuotteiden valmistus ( ) Toimiala yhteensä Kemiallisen prosessityön työntekijät 2.9 Kemiallisen prosessityön asiantuntijat 3.1 Rakennustyöntekijät 5.2 Siivoustyöntekijät 5.3 Kauppiaat ja myyjät 2.4 Koneasentajat 5.4 Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat [PALKIT ]

21 03 Puutuoteklusteri Tuotannon kysyntä - kotimainen, maakunnan oma - vienti ja tuontii - rakenteen muutokset - laadun muutokset Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen - verkostoituminen - Alihankinnan lisääntyminen - liiketoimintaosaaminen - globalisaatio - Automaatio - innovaatio- j kehitysosaaminen - teknologia, automaatio, materiaalit - Vaihetyö ulkomaille - asianuntijatyö - energia, bioenergia - Ulkomainen pääoma - verkosto-osaaaminen,logistikot - ilmastonmuutos, kulutus - Ulkomaiset toimijat -perusammattlaiset -väestön ikääntyminen Kilpailukyky - Sijaintiedut - Logistiikka - Tuottavuus, automaatio - Brändit, design - Liiketoimintakonseptit - Osaaminen

22 03 Puutuoteklusteri A. Ulkoiset muutostekijät (megatrendit, instituutioiden kuten EU:n tai yritysketjujen päätökset, vahvat signaalit, megariskit) 1 Uudis- ja korjausrakentamisen markkinat kasvavat 2 Valtio asettanut (2005) tavoitteeksi puunkäytön merkittävän lisäämisen rakentamisessa 3 Puun arvostus rakennusmateriaalina noussut, myös sistuksessa, piharakentamisessa sekä korjaus- ja julkisuvurakenteissa 4 Paperiteollisuuden supistuminen lisää puun tarjontaa mekaaniseen teollisuuteen ja parantaa puun keruun logistiikkaa 5 Metsänkasvatuksen kehittyminen parantaa raaka-aineen laatua 6 Pientaloissa ja vapa-ajan asunnoissa puutalojen osuus korkea ja kasvaa edelleen 7 Brändien ja standarien merkitys kasvaa 8 Puun terveysvaikutukset nousevat keskeiseksi laatukriteeriksi 9 Asiakaskohtainen räätälöinti ohjaa kehitystyötä ja johtaa logistiikan kehittämisvaatimuksiin 10 Puutuotteiden halpatuonti lisääntyy, ssopimusvalmistusta siirtyy ulkomaille. B. Maakunnan sisäiset vahvuudet, strategiat ja muut valinnat (kuten ekologiset ratkaisut ja innovaatioiden kehitysalueet) 1 Laatujärjestelmien sertifiointi 2 Tuotemerkkien kehittäminen 3 Jalostusasteen kohottaminen 4 Tuotepereheiden laajentaminen 5 Sivutuotteiden myynti, raaka-aineiden täysimittainen hyödyntäminen, puun arvoketjun hallinta 6 Käsityövaiheiden poistaminen 7 Turhien siirtojen poistaminen, logistiikan kehittäminen 8 Varastojen pienentäminen ja varastojen rakentaminen 9 Verkostoitumisen edistäminen, kansainvälisen osaamisen ja liiketoimintaosaamisen saaminen verkostoihin 10 Viennin tukeminen kasville puunkäytön markkinoille (Venäjä, Saksa, Iso-Britannia).

23 2 Metsätalous ja metsäteollisuus 1. Tuotantoverkosto (klusterirakenne) - mekaaninen ja kemiallinen metsäteollisuus, metsätalous, koneenrakennus, energia, ympäristö 2. Muutostekijät - uudis- ja korjausrakentamisen markkinat kasvavat - puun arvostus rakennusmateriaalina noussut, myös sisustuksessa, piharakentamisessa - paperiteollisuuden supistuminen lisää puun tarjontaa mekaaniseen teollisuuteen - - metsänkasvatuksen kehittyminen parantaa raaka-aineen laatua - pientaloissa ja vapa-ajan asunnoissa puutalojen osuus korkea ja kasvaa edelleen - brändien ja standardien merkitys kasvaa - puun terveysvaikutukset nousevat keskeiseksi laatukriteeriksi - asiakaskohtainen räätälöinti ohjaa kehitystyötä ja johtaa logistiikan kehittämisvaatimuksiin - puutuotteiden halpatuonti lisääntyy, sopimusvalmistusta siirtyy ulkomaille. - tuontipuun väheneminen, Venäjä oma tuotanto (mekaaninen, kemiallinen) 3. Tuotannon tarve (kysyntä, tarjonta) - saha- ja paperiteollisuuden tuotteiden kysyntä vähenee - rakentamisessa puun käyttö lisääntyy - bioenergian tuotanto kasvava alue 4. Tuotantotavan muutos - automaatio lisääntyy - alihankinta lisääntyy, alihankintaa myös muualle - puun täsmäkeruu, esimerkiksi kannot - logistiikan merkitys kasvaa 5. Maakunnan kilpailukyky - maakunnan vahvan metsäosaamisen hyödyntäminen - papein korkea jalostusaste 6. Osaamisrakenteet (ammattirakenne, työvoimavirrat) - metsurien määrä vähenee vain lievästi, energiatuottajien määrä lisääntyy - puutyöntekijöiden tarve kasvaa, jalostusaste kohoaa - raskaammassa metsäteollisuudessa pienehköjä supistuksia kaikilla tasoilla

24 2 Metsätalous- ja teollisuus ( ) Toimiala yhteensä Puutyöntekijät ja -asiantuntijat 2.8 Kemiallisen prosessityön työntekijät 1.3 Metsätyöntekijät 3.1 Rakennustyöntekijät 1.4 Maa- ja metsätalouden asiantuntijat 2.4 Koneasentajat 2.6 Työkoneiden käyttäjät [PALKIT ]

25 7422. Huonekalu- ja koristepuusepät (Ikäkortti) Työhön Työssä Ikääntyvät v c) Aikuiskoulutustarpeet Huonekalu- ja koristepuusepät Yhteensä 1. Porrasnostojen tarve (vrt. klusterin osaamistason nousu) Yhteensä Ammatillisten siirtymien tarve (uusi laajempi osaaminen) Perusaste Sisäänajotarve, ks. Rekrytointistrategia Ammatillinen Laadulliset tarpeet Yo-tutkinto liiketoimintaosaaminen AMK-taso brändi- ja muoto-osaaminen Yliopisto innovaatio- ja kehitysosaaminen 1. Poistumalaskelma 5 henkeä/vuosi - logistiikkaosaaminen 2. Työllisten muutos (arvio) 0 henkeä/vuosi - ICT-osaaminen 3. Liikkuvuus (nettoarvio) 0 henkeä/vuosi - substanssiteknologiaosaaminen a) Uuden työvoiman tarve 5 henkeä/vuosi - ympäristöosaaminen - kielitaito ja muu viestintäosaaminen b) Rekrytointistrategia 5 /vuosi - työkyvyn ylläpito 1. X-alan toisen asteen peruskoulutus 2. X-alan AMK-peruskoulutus 3. Työvoimakoulutus (työttömistä) 4. Muilta aloilta (ammatilliset siirtymät) 5. Muualta (alueellinen likkuvuus, maahanmuuttajat)

26 2.7 Puutyöntekijät ja -asiantuntijat Koulutusaste e Avain Ammatillinen peruskoulutus 62,23 65,32 88,67 Ammattikorkeakoulututkinto 10,44 10,26 6,32 Yliopistotutkinto 0,39 0,62 0,00 Muu koulutus tai ei tutkintoa 26,94 23,80 5,00 Koulutusaste Opintoala e Avain Ammatillinen peruskoulutus 201 Käsi- ja taideteollisuus 4,46 4,00 9,46 Ammatillinen peruskoulutus 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 7,59 8,53 13,20 Ammatillinen peruskoulutus 502 Kone-, metalli- ja energiatekniikka 7,82 6,93 6,36 Ammatillinen peruskoulutus 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 2,45 2,53 1,19 Ammatillinen peruskoulutus 507 Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka 20,64 22,21 51,94 Ammatillinen peruskoulutus 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 4,82 5,40 4,49 Ammatillinen peruskoulutus 601 Maatilatalous 2,79 2,63 0,66 Ammatillinen peruskoulutus 604 Metsätalous 2,02 1,92 1,37 Ammattikorkeakoulututkinto 201 Käsi- ja taideteollisuus 0,91 1,45 3,61 Ammattikorkeakoulututkinto 402 Tietojenkäsittely 0,19 0,18 0,02 Ammattikorkeakoulututkinto 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 0,60 0,48 0,06 Ammattikorkeakoulututkinto 502 Kone-, metalli- ja energiatekniikka 0,49 0,54 0,05 Ammattikorkeakoulututkinto 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 0,21 0,22 0,02 Ammattikorkeakoulututkinto 507 Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka 3,30 2,23 2,38 Ammattikorkeakoulututkinto 604 Metsätalous 1,49 1,26 0,18 Muu koulutus tai ei tutkintoa 26,94 23,80 5,00 Yhteensä 86,74 84,31 100,00 Avaimeen kuulumaton koulutus 13,26 15,69 0,00 Kaikki yhteensä 100,00 100,00 100,00 Rekrytointi koulutuksista ammattiryhmiin, valtakunnallinen ammatti-koulutusavain, OPH toimittaa maakuntakohtaiset myöhemmin

27 04 Rakennusklusteri Tuotannon kysyntä - kotimainen, maakunnan oma - vienti ja tuontii - rakenteen muutokset - laadun muutokset Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen - verkostoituminen - Alihankinnan lisääntyminen - liiketoimintaosaaminen - globalisaatio - Automaatio - innovaatio- j kehitysosaaminen - teknologia, automaatio, materiaalit - Vaihetyö ulkomaille - asianuntijatyö - energia, bioenergia - Ulkomainen pääoma - verkosto-osaaaminen,logistikot - ilmastonmuutos, kulutus - Ulkomaiset toimijat -perusammattlaiset -väestön ikääntyminen Kilpailukyky - Sijaintiedut - Logistiikka - Tuottavuus, automaatio - Brändit, design - Liiketoimintakonseptit - Osaaminen

28 04 Rakennusklusteri A. Ulkoiset muutostekijät (megatrendit, instituutioiden kuten EU:n tai yritysketjujen päätökset, vahvat signaalit, megariskit) 1 Muuttoliike pääkaupunkiseudulta jatkuu, missä korkeat hinnat ja myös halu asua pientaloissa 2 Valmistalojen osuus merkittävä pientalorakentamisessa, etenkin vapaa-ajan rakentamisessa 3 Korjausrakentminen kasvava markkina 4 Väestön ikääntymisestä johtuva esteetön rakentaminen lisääntyy, sekä uudis- että korjausrakentaminen 5 Kaupan ja pk-teollisuuden rakentaminen lisääntyy, suuri tuotantoyksiköitä ei juurikaan rakenneta 6 Suuria maa- ja vesirakennuskohteita niukalti (Vuosaaren satama, Uudenkaupungin ydinvoimala) 7 Ympäristön tilan kohentamishankkeita runsaasti 8 Asuntolainoituksen korkoriski (koron merkittävä nopea nouseminen) kasvaa 9 Rakennusvienti Venäjälle kasvaa 10 Rakennustarvikekuapassa halpaketjujen lisääntyminen 11 Kiinteistöjen kokonaispalvelut lisääntyvät, kansainväliset yritykset kilpailijoina 12 Asuntojen omistaminen ja myynti merkittävää liiketoimintaa, kansalaisten sijoitustoiminnan pääkohde jatkossakin B. Maakunnan sisäiset vahvuudet, strategiat ja muut valinnat (kuten ekologiset ratkaisut ja innovaatioiden kehitysalueet) 1 Kanta-Hämeen logistinen sijainti Uudenmaan ja Pirkanmaan välissä 2 Kantahämäläiset yritykset rakentajina myös mittavilla pääkaupunkiseudun markkinoilla 3 Talojen (asunnot, toimistot) terveydyttäminen, sisäilman laatu ja kosteusongelmien eliminointi 4 Puun hyödyntäminen korjausrakentamisessa, esimerkiksi kerrostalojen julkisivuissa 5 Hissirakenteet vanhoihin taloihin Laadukkaiden vapaa-ajan asuntojen tarjonta pääkaupunkiseutulaisille oheistarjontoineen (golf, vesi, laskettelu) 10 Mökkitalonmiespalvelut

29 10 Rakentaminen 1. Tuotantoverkosto (klusterirakenne) - rakentaminen, rakennustuoteteollisuus (puu, kivi, muovi), vesi-, energia- ja jätehuolto, kiinteistöpalvelut, logistiikka, kauppa, liike-elämän tekniset palvelut, julkinen hallinto 2. Muutostekijät -muuttoliike pääkaupunkiseudulta jatkuu, missä korkeat hinnat ja myös halu asua pientaloissa - valmistalojen osuus merkittävä pientalorakentamisessa - korjausrakentaminen kasvava markkina -väestön ikääntymisen myötä esteetön rakentaminen lisääntyy - kaupan ja pk-teollisuuden rakentaminen jatkuu - suuria maa- ja vesirakennuskohteita niukalti - ympäristön tilan kohentamishankkeita runsaasti - kiinteistöjen kokonaispalvelut lisääntyvät, kansainväliset yritykset kilpailijoina - teräsrakentaminen innovaatioalue 3. Tuotannon tarve (kysyntä, tarjonta) - rakentamisen kysyntä säilyy korkeana koko radanvarsialueella - asunto-työpaikka-palvelut-kokonaispakettien myynti kasvaa - esteettömän rakentamisen tarve kasvaa (uudis- ja korjausrakentamisessa) - kahdenpaikanasuminen lisääntyy - teräsrakentaminen lisääntyy - rakennusten uusiokäyttö lisääntyy 4. Tuotantotavan muutos - alihankinnassa paluuta kokonaistoimituksiin - valmistaminen tehtaalla lisääntyy 5. Maakunnan kilpailukyky - osaavan työvoiman saaminen 6. Osaamisrakenteet (ammattirakenne, työvoimavirrat) - rakennustyön kysyntä lisääntyy - moniosaajien tarve kasvaa - metallirakentajien tarve lisääntyy - asennustyön määrä lisääntyy

30 10 Rakentaminen ( ) Toimiala yhteensä Rakennustyöntekijät 3.4 Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat 2.10 Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät 3.2 LVI-asentajat 3.3 Rakennusmaalarit 2.6 Työkoneiden käyttäjät 2.3 Metallityöntekijät [PALKIT ]

31 7121. Rakennustyöntekijät IKÄKORTTI 2000 (TK:n ammattiluokitus) (Ikäkortti 2000,Kanta-Häme) Työhön Työssä Ikääntyvät v Aikuiskoulutustarpeet vuoteen Yhteensä 1 Sisäänajokoulutus (1-6kk) henkeä/vuosi Kaikki koulutusasteet Nuoret/ vastavamistuneet 0 Perusaste Työvoimareservi (ml. työttömät) 0 Yo-tutkinto Alueellinen liikkuvuus 0 Ammatillinen koulutus Ulkomaalaiset 0 AMK-tutkinto Porrasnostot (tavoitekoulutus) henkeä/vuosi Yliopisto Ammatillinen koulutus AMK-tutkinto 0 1. Poistumaennuste 40 '2.3 Maisterintutkinto 0 2. Työllisten muutos (arvio) 0 henkeä/vuosi 2.4 Tohtorintutkinto 0 3. Liikkuvuus (nettoarvio) 0 3 Ammatillinen liikkuvuus (tavoitekoulutus) henkeä/vuosi 4. Uuden työvoiman tarve Ammatillinen koulutus 0 Rekrytointistrategia AMK-tutkinto 0 1. X-alan toisen asteen peruskoulutus 0 '3.3 Maisterintutkinto 0 2. X-alan AMK-peruskoulutus Tohtorintutkinto 0 3.X-alan yliopistokouluus 0 henkeä/vuosi 4. Täydennyskoulutus päivä/henkilö 4. Työvoimakoulutus (työttömistä) Perusvalmiudet 0 5. Muilta aloilta (ammatilliset siirtymät) Ammattiosaaminen 0 6. Muualta (liikkuvuus, mamut) 0 Yhteensä (henkilöt x koulutuspäivät) 0

32 05 Metalliklusteri Tuotannon kysyntä - kotimainen, maakunnan oma - vienti ja tuontii - rakenteen muutokset - laadun muutokset Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen - verkostoituminen - Alihankinnan lisääntyminen - liiketoimintaosaaminen - globalisaatio - Automaatio - innovaatio- j kehitysosaaminen - teknologia, automaatio, materiaalit - Vaihetyö ulkomaille - asianuntijatyö - energia, bioenergia - Ulkomainen pääoma - verkosto-osaaaminen,logistikot - ilmastonmuutos, kulutus - Ulkomaiset toimijat -perusammattlaiset -väestön ikääntyminen Kilpailukyky - Sijaintiedut - Logistiikka - Tuottavuus, automaatio - Brändit, design - Liiketoimintakonseptit - Osaaminen

33 05 Metalliklusteri A. Ulkoiset muutostekijät (megatrendit, instituutioiden kuten EU:n tai yritysketjujen päätökset, vahvat signaalit) 1 Brändien merkitys kasvaa, laatu ja merkkisuojaukset kriittisiä kilpailutekijöitä 2 Standardointi lisääntyy, samalla automaation mahdollisuudet laajenevat 3 Logistikka toimitusaikoineen kriittinen kilpailukykytekijä, tuotannon asiakasohjaus lisääntyy 4 Työvoiman liikkuuvuuden edelllytysten kehittyminen EU:ssa ja sen ulkopuolisessa Itä-Euroopassa 5 Eri materiaaleja yhdistelvät tuotteet lisääntyvät, samalla kierrätyksen haasteet kasvat 6 Pintateknologian merkitys kasvaa (älykkyys, terveellisyys, turvallisuus, mukavuus) 7 Ympäristövaatimukset kohovat ilmastonmuutospolitiikan suuntaisesti, rippuen löyhästi tosiasiallisesta muutoksesta - elinkaarien tarkkailu, korvaavat materiaalit, korkeat kierätysvaatimukset, energiankulutuksen pienentäminen 8 Sijoittajat ja markkinapelaajat sekä vahvistavat että häiritsevät markkinoita, epävarmuus lisääntyy 9 Energian hinnan nousu kohtaa myös metallien ja metallituotteiden hintoja 10 Volyymi- eli massatuotanto siirtyy ulkomaille, nopeat siirrot mahdollisia, kehitystyö voi jäädä Suomeen B. Maakunnan sisäiset strategiat ja muut valinnat (kuten ekologiset ratkaisut ja innovaatioiden kehitysalueet) 1 PK-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittäminen (verkostoituminen, tuotantokonspetit, logistiikka) 2 PK-yritysten TK-osaamisen kehittäminen ja tukeminen (amk, verkostot) 3 Erikoistuminen ja pienten sarjojen tuotanto 4 Edellytysten luominen ulkomaisen sijoituspääoman tulolle 5 Tuotannon uudistukset PK-yritysten sukupolvenvaihdoksissa, koulutuksella tuetut kehittämisohjelmat 6 Tuotannon arvostuksen kohottaminen: tuotannon arvoketjujen ja vaikutusten avaaminen 7 Logistiikkastrategia (tuotannonalojen ja ylipätän kuljetusten synergiat) 8 Soveltavan T&K-toiminnan lisääminen paitis koneenrakennuksessa myös muissa klustereissa - potentiaalisia muita sovellusalueita ovat rakentemainen, myös infrastrutuuri, kalusteet 9 Työvoimakoulutusyksiköiden perustaminen Itä.Eurooppaan (mahdollisa rekrytointialueita Baltia, Puola, Ukraina) 10 Palveluyritysten perustaminen kapasiteetin tarjontaan (esimerkiksi työstö, hitsaus, pintakäsittely)

34 4 Metallin ja metallituotteiden valmistus 1. Tuotantoverkosto (klusterirakenne) metallien valmistus, metallituotteiden valmistus, koneiden ja laitteiden valmistus 2. Muutostekijät - brändien merkitys kasvaa, laatu ja merkkisuojaukset kriittisiä kilpailutekijöitä - standardointi lisääntyy, samalla automaation mahdollisuudet laajenevat - logistiikka toimitusaikoineen kriittinen kilpailukykytekijä, tuotannon asiakasohjaus lisääntyy - Työvoiman liikkuvuuden edellytysten kehittyminen EU:ssa ja sen ulkopuolisessa Itä- Euroopassa - eri materiaaleja yhdistelevät tuotteet lisääntyvät, samalla kierrätyksen haasteet kasvat - ympäristövaatimukset kohoavat ilmastonmuutospolitiikan suuntaisesti, - sijoittajat ja markkinapelaajat sekä vahvistavat että häiritsevät markkinoita - energian hinnan nousu kohtaa myös metallien ja metallituotteiden hintoja - volyymi- eli massatuotanto siirtyy ulkomaille 3. Tuotannon tarve (kysyntä, tarjonta) - teräsrakentaminen uusi innovaatioalue 4. Tuotantotavan muutos - automaatio lisääntyy, vaihetyö vähenee - alihankinta lisääntyy, klusterirakenteet vahvistuvat 5. Maakunnan kilpailukyky - ammattitaitoisen työvoiman saaminen kilpailukyvyn edellytys - Kanta-Hämeen hyvä logistinen sijainti - uusien tuotteiden kehittäminen 6. Osaamisrakenteet (ammattirakenne, työvoimavirrat) - projektiosaaminen, etenkin projektien kokonaishallinta korostuu - moniosaajien tarve kasvaa, vaihetyö vähenee - yhdistelmäammatit kuten levyseppä-koneistaja ja rakentaja-metallityöntekijä - alihankinta lisääntyy, työtä tarjolla ammattilaisille lähes rajattomasti - työvoiman uusintamisen nopeuttaminen aikuiskoulutuksella, ikääntyneimpiä vaihetyöntekijöitä muilla aloille kuten hoivapalveluihin, naisten kiinnostusta metalliin lisättävä - mistä maakuntaan kokonaistoimittajia, suku- polvenvaihdos mahdollisuus - konetekniikan asiantuntijoiden määrä?

35 4 Metallien ja metallituotteiden ( ) valmistus Toimiala yhteensä Metallityöntekijät 2.4 Koneasentajat 2.13 Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät 2.14 Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat 2.5 Konetekniikan asiantuntijat 2.6 Työkoneiden käyttäjät 5.4 Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat [PALKIT ]

36 6 Koneiden ja kulkuneuvojen valmistus 1. Tuotantoverkosto (klusterirakenne) - koneiden ja laitteiden valmistus, metallien ja metallituotteiden valmistus, elektroniikkaja sähkötekninen teollisuus, kemianteollisuuden tuotteiden valmistus, liike-elämän tekniset ja hallinnolliset palvelut 2. Muutostekijät 3. Tuotannon tarve (kysyntä, tarjonta) - globaalit markkinat kasvavat 4. Tuotantotavan muutos - alihankinta lisääntyy - koneiden älykkyys lisääntyy 5. Maakunnan kilpailukyky - erikoistuminen, pienen sarjojen tuotanto - uusien päätoimittajien syntyminen alueelle 6. Osaamisrakenteet (ammattirakenne, työvoimavirrat) - verkosto- eli klusterirakenteet vahvistuvat (kokonaistoimittajien rooli, alihankinnan lisääntyminen, joustavuuden lisääntyminen) - teollinen työ ja rakentaminen on luonteeltaan yhä enemmän palvelua - automaation soveltaminen jatkuu, tuottavuuden parantaminen on jatkuva haaste - kansainvälisyys lisääntyy (markkinat, yritykset, työvoiman liikkuminen) - työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta lisättävä, oikea osaaminen oikeaan paikkaan oikeaan aikaan - moniosaajien ja ammattilaisten tarve kasvaa, tarve kehittää opetussuunnitelmia. - liiketoiminnan kasvulle hyvät edellytykset Kanta-Hämeessä, jos vain on saatavilla osaavaa työvoimaa. - suurin työvoimatarve kohdistuu ammattiosaajiin ja työnjohtajiin

37 6 Koneiden ja kulkuneuvojen valmistus ( ) Toimiala yhteensä Metallityöntekijät 2.4 Koneasentajat 2.5 Konetekniikan asiantuntijat 2.10 Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät 5.3 Kauppiaat ja myyjät 6.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät 5.4 Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat [PALKIT ]

38 06 Elektroniikkaklusteri Tuotannon kysyntä - kotimainen, maakunnan oma - vienti ja tuontii - rakenteen muutokset - laadun muutokset Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen - verkostoituminen - Alihankinnan lisääntyminen - liiketoimintaosaaminen - globalisaatio - Automaatio - innovaatio- j kehitysosaaminen - teknologia, automaatio, materiaalit - Vaihetyö ulkomaille - asianuntijatyö - energia, bioenergia - Ulkomainen pääoma - verkosto-osaaaminen,logistikot - ilmastonmuutos, kulutus - Ulkomaiset toimijat -perusammattlaiset -väestön ikääntyminen Kilpailukyky - Sijaintiedut - Logistiikka - Tuottavuus, automaatio - Brändit, design - Liiketoimintakonseptit - Osaaminen

39 6 Elektroniikkaklusteri A. Ulkoiset muutostekijät (megatrendit, instituutioiden kuten EU:n tai yritysketjujen päätökset, vahvat signaalit, megariskit) 1 Piirilevyjen tiheys kasvaa edelleen 2 Arktisten ja muiden ääriolojen elektroniikan kysyntä kasvaa 3 Muistien koko, langattomuus ja datakäsittelykapasiteetit kasvavat edelleen 4 Sähköinen ja langaton tiedonsiirto yleistyvät kaikissa klustereissa 5 Anturi, tunnistin ja käyttöliittymäsovellukset kehittyvät nopeasti, puheohjaus yleistyy 6 Elinkaaret lyhentyneen jatkuvasti, murros toiseen suuntaan mahdollinen ICT-boomin laantuessa 7 Bioteknologian ja elektroniikan sovellukset, nanoteknologia lisääntyy mutta hitaasti 8 Elektroniikan kierrätys ja jäte kasvavat haasteet 9 Lyijyn poistuminen juotoksista 10 Elektroniikan korjaus- ja asiantuntijapalvelujen kysyntä kasvaa, erikoisoaamista pitkienkin etäisyyksien päähän B. Maakunnan sisäiset strategiat ja muut valinnat (kuten ekologiset ratkaisut ja innovaatioiden kehitysalueet) 1 Koneiden etähallinnan teknologian kehittäminen ja tuottaminen 2 Älypakkausten kehittäminen ja tuottaminen logistiikan ja asiakaspalvelun tueksi 3 Hyvinvointiteknologissa on moniaisia sovellustamhdollisuuksia, etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon verrkopalveluissa 4 Ympäristönsuojelussa suuri kysyntä mittausteknologialle 5 Elektorniikan kierrätysvaataimus johtaa uusiin rakenteisiin 6 Panimoteollisuuden säätöjärjestelmät 7 Maatalous- ja metsäkoneiden automaatio- ja mittausteknologia 8 Maatalouden (viljely, karjanhoito) seuranta ja ohjausteknologia 9 Soveltavan T&K-toiminnan lisääminen 10 Eten nuorten teknologiaosaajien yrittäjäkoulutus.

40 7 Elektroniikka- ja sähköteknisten tuotteiden valmistus 1. Tuotantoverkosto (klusterirakenne) - metalli- ja koneklusterit, tietoliikenne, kemianteollisuus, liike-elämän tekninen konsultointi 2. Muutostekijät - piirilevyjen tiheys kasvaa edelleen - muistien koko, langattomuus ja datakäsittelykapasiteetit kasvavat edelleen - sähköinen ja langaton tiedonsiirto yleistyvät kaikissa klustereissa - anturi, tunnistin ja käyttöliittymäsovellukset kehittyvät nopeasti, puheohjaus yleistyy - elinkaaret lyhentyneen jatkuvasti, murros toiseen suuntaan mahdollinen - nanoteknologia lisääntyy mutta hitaasti - elektroniikan kierrätys ja jäte kasvavat haasteet, laitteiden purettavuus - lyijyn poistuminen juotoksista - elektroniikan korjaus- ja asiantuntijapalvelujen kysyntä kasvaa 3. Tuotannon tarve (kysyntä, tarjonta) - markkinat selvästi kasvavat - sovellusten määrä muissakin kuin lähitoimialoilla kasvaa (maatalous, logistiikka, kauppa, sosiaali- ja terveydenhuolto) - massatuotanto siirtyy etupäässä Aasiaan 4. Tuotantotavan muutos - sopimusvalmistus siirtyy ulkomaille - korkean osaamisen tuotanto pk-yrityksissä kilpailukykyistä 5. Maakunnan kilpailukyky - järjestelmä- ja ohjelmisto-osaaminen, vahvistaminen - suhteellisen vähäinen tuotanto muutosherkän ICT:n tuotannossa 6. Osaamisrakenteet (ammattirakenne, työvoimavirrat) - järjestelmätoimittajaosaamisen tarve kasvaa - kokoonpanotyön tarve vähenee

41 7 Sähkö-ja elektroniikkatuotteiden ( ) valmistus Toimiala yhteensä Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät 2.11 Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat 2.3 Metallityöntekijät 2.8 Kemiallisen prosessityön työntekijät 2.5 Konetekniikan asiantuntijat 5.4 Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat 5.3 Kauppiaat ja myyjät [PALKIT ]

42 07 Muut teolliset klusterit Tuotannon kysyntä - kotimainen, maakunnan oma - vienti ja tuontii - rakenteen muutokset - laadun muutokset Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen - verkostoituminen - Alihankinnan lisääntyminen - liiketoimintaosaaminen - globalisaatio - Automaatio - innovaatio- j kehitysosaaminen - teknologia, automaatio, materiaalit - Vaihetyö ulkomaille - asianuntijatyö - energia, bioenergia - Ulkomainen pääoma - verkosto-osaaaminen,logistikot - ilmastonmuutos, kulutus - Ulkomaiset toimijat -perusammattlaiset -väestön ikääntyminen Kilpailukyky - Sijaintiedut - Logistiikka - Tuottavuus, automaatio - Brändit, design - Liiketoimintakonseptit - Osaaminen

43 07 Muu teollisuus A. Ulkoiset muutostekijät (megatrendit, instituutioiden kuten EU:n tai yritysketjujen päätökset, vahvat signaalit, megariskit) 1 Teollisuuteen liittyvien liike-elämän palvelujen kysyntä kasvaa 2 Teollista työtä tuottavien palveluyritysten tarve kasvaa 3 Ympäristö ja etenkin ilmastonmuutos ohjaa arvoilmapiiriä (ympäristöbrändit jatkossakin vahvoja) 4 ICT-boomi tasoittuu, palataan perustarpeisiin ja perustuotantoon ('back to basic') 5 Köyhien ja syrjäytyneiden määrä kasvaa, halpa- ja kierrätystuotteiden kysyntä kasvaa 6 Uuden teollisen tuotannon kilpailukyky perustuu korkeaan teknologiaan, verkostoitumiseen, logistiikkaan ja brändäykseen 7 Merkittävä kysyntäpotentiaali liittyy Euroopan ikääntyvän väestön tarpeisiin 8 EU säätelee merkittävästi tuotestandardeja, mikä suojaa EU:n sisäisi markkinoita 9 Aasian ja Venäjän markkinoilla on kysyntää myös luksustuotteille (vrt. huippukaalit kännykät) 10 Köyhien ja syrjäytyneiden määrä kasvaa, halpa- ja kierrätystuotteiden kysyntä kasvaa B. Maakunnan sisäiset strategiat ja muut valinnat (kuten ekologiset ratkaisut ja innovaatioiden kehitysalueet) 1 Palveluyrittäjyyden kehittäminen 2 Älyn lisääminen marginaalituotteisiin, rajapintatuotteiden aktiivinen etsiminen 3 Äly- ja turvavatteiden kehittäminen, esimerkiksi luukadosta kärsiville 4 Kierrätyspakkaukset, esimerkiksi automaatikuljettimilla hallittavat muoviset minikontit 5 Muovijätteen kierrätys.

44 8 Muu teollisuus 1. Tuotantoverkosto (klusterirakenne) - teva, huonekaluteollisuus, kivi- ja lasiteollisuus 2. Muutostekijät - varakkaan väestön määrä kasvaa sekä Suomessa että muualla 3. Tuotannon tarve (kysyntä, tarjonta) - design-tuotteiden kysyntä on kasvava - ulkomainen halpatuonti lisääntyy 4. Tuotantotavan muutos - lyhyiden sarjojen tuotanto - automaatio lisääntyy 5. Maakunnan kilpailukyky - erikoistunut design-tuotanto - liiketoimintakonseptien hallinta, tuotteistamisen hallinta 6. Osaamisrakenteet (ammattirakenne, työvoimavirrat) - ydin korkean tason ammattilaisissa ja design-osaamisessa

45 8 Muu teollisuus ( ) Toimiala yhteensä Kemiallisen prosessityön työntekijät 2.2 Tekstiili-, vaatetusja nahkatyöntekijät 2.7 Puutyöntekijät ja - asiantuntijat 4.4 Varastotyöntekijät ja huolitsijat 2.3 Metallityöntekijät 3.1 Rakennustyöntekijät 2.13 Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät [PALKIT ]

46 08 Logistiikkaklusteri Tuotannon kysyntä - kotimainen, maakunnan oma - vienti ja tuontii - rakenteen muutokset - laadun muutokset Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen - verkostoituminen - Alihankinnan lisääntyminen - liiketoimintaosaaminen - globalisaatio - Automaatio - innovaatio- j kehitysosaaminen - teknologia, automaatio, materiaalit - Vaihetyö ulkomaille - asianuntijatyö - energia, bioenergia - Ulkomainen pääoma - verkosto-osaaaminen,logistikot - ilmastonmuutos, kulutus - Ulkomaiset toimijat -perusammattlaiset -väestön ikääntyminen Uudet työn muodot Kilpailukyky - Sijaintiedut - Logistiikka - Tuottavuus, automaatio - Brändit, design - Liiketoimintakonseptit - Osaaminen

47 8 Logistiikka A. Ulkoiset muutostekijät (megatrendit, instituutioiden kuten EU:n tai yritysketjujen päätökset, vahvat signaalit, megariskit) 1 Tuotannon (teollisuus, palvelut) verkostoituminen (klusteroituminen) lisää kuljetuksia 2 Logistiikka on tuotannon merkittävimpiä kilpailutekijöitä, korvaaa huonosta sijainnista johtuvia pulmia 3 Tietojärjestelmillä ja niihin liittyen älykkäillä pakkauksilla kasvava merkitys logistiikassa 4 Logistiikka-automaatio kehittyy, pakkaukse kehittyvät (standardoituvat) 5 Polttoaineiden hinnan jatkuva nous ja nopeat hintavaihtelut 6 Tullitoimintoja siirrettään rajoilta sisämaahan, valvonta- ja jäljitysteknologia kehittyy. 7 EU-suosii vesikuljetuksia, mahdollisuudet sisävesillä kuitenkin rajalliset 8 Lentorahtiliikenne kasvaa (kaliit tuotteet, kevyt ICT, toimitusaikojen lyheneminen, kasvava Aasian liikenne) 9 Lähilogistiikka pyritään siirtämään loppuasiakkaille 10 Rekkaliikenteessä ulkomaisten toimijoiden määrä ja osuus kasvaa edelleen B. Maakunnan sisäiset strategiat ja muut valinnat (kuten ekologiset ratkaisut ja innovaatioiden kehitysalueet) 1 Kanta-Hämeen logistinen sijainti muun Suomen näkökulmasta, logistiikkakeskukset (teollisuus, kauppa) 2 Liikennemuotojen niveltäminen saumattomiksi (esimerkiksi taksit asemalaiturien alle ja piensähköautot) 3 PK-yritysten logistiikan kehittämisen tukipalvelut (ICT, verkottuminen, kuljetinteknologia, varastot) 4 Autottomuuskriteerien soveltaminen (asiointi ilmaa omaa henkilöautoa mahdolliseksi) 5 Lisääntyvistä kuljetusriskeistä johtuvien palvelujen kehittäminen 6 Fossiilisten polttoaineiden mittava korvaaminen muilla polttoaineilla 7 Vesimatkailun kehittäminen osana luontomatkailua 8 Ylimaakunnallinen työssäkäynti lisää henkilöliikennettä 9 Matkailu (työ, vapaa-aika) lisää henkilöliikennettä 10 Työpisteet ja neuvottelutilat Helsinki-Tampere juniin

48 14 Kuljetus (logistiikka) 1. Tuotantoverkosto (klusterirakenne) - kuljetukset, kaikki muut toimialat 2. Muutostekijät - tuotannon (teollisuus, palvelut) verkostoituminen (klusteroituminen) lisää kuljetuksia - logistiikka on tuotannon merkittävimpiä kilpailutekijöitä - tietojärjestelmillä ja niihin liittyen älykkäillä pakkauksilla kasvava merkitys logistiikassa - pakkaukset standardoituvat - polttoaineiden hinnan jatkuva nousu ja nopeat hintavaihtelut - rekkaliikenteessä ulkomaisten toimijoiden määrä ja osuus kasvaa edelleen - Kanta-Hämeen logistinen merkitys muulle Suomelle kasvaa - liikennemuotojen niveltäminen saumattomiksi - joukkoliikenteessä yhä enemmän täsmäkuljetuksia - lisääntyvistä kuljetusriskeistä johtuvien palvelujen kehittäminen - fossiilisten polttoaineiden mittava korvaaminen muilla polttoaineilla - kuljettajien työaikojen säätely - ammattiajokortin saannin iän todennäköinen alentaminen 3. Tuotannon tarve (kysyntä, tarjonta) - lähtökohtaisesti kasvava kaikilla aloilla, kasvua erityisesti palveluissa - kasvu suurinta palveluissa, esimerkiksi jätehuollossa - ikääntyneet kasvava henkilöasiakasryhmä - täsmäkuljetukset lisääntyvät 4. Tuotantotavan muutos - teknologian soveltaminen, esimerkiksi paikannusjärjestelmät ja lastausautomaatio - kuljettajien työaikalogistiikka 5. Maakunnan kilpailukyky - hyvä logistinen sijainti - hyvät maantie- ja raideliikenneyhteydet - julkisen liikenteen hinnoittelu suhteessa yksityisautoiluun - lähialueiden kuljetuskapasiteetti merkittävä kilpailija 6. Osaamisrakenteet (ammattirakenne, työvoimavirrat) - suurin tarve ammattiautonkuljettajissa - ammattiajokortti-iän alentaminen siirtää painopistettä nuorten koulutukseen - kuljettajiksi saatavissa ulkomaista työvoimaa

49 14 Kuljetus ( ) Toimiala yhteensä Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät 4.4 Varastotyöntekijät ja huolitsijat 6.2 Muut toimistotyöntekijät 2.6 Työkoneiden käyttäjät 2.4 Koneasentajat 5.2 Siivoustyöntekijät 5.3 Kauppiaat ja myyjät [PALKIT ]

50 15 Posti- ja teleliikenne 1. Tuotantoverkosto (klusterirakenne) - posti- ja teleliikenne, logistiikka, ICT, sähköiset palvelut eri toimialoilla 2. Muutostekijät - langattomuuden lisääntyessä kaapeliverkkojen rakentaminen vähenee - panostukset markkinointiin lisääntyvät (mainosposti) - verkkokauppa lisääntyy (logistiikka) 3. Tuotannon tarve (kysyntä, tarjonta) - postiliikenteessä ei merkittäviä muutostekijöitä - teleliikenteen volyymit kasvavat kumulatiivisesti, millä ei kuitenkaan merkittäviä työllisyysvaikutuksia 4. Tuotantotavan muutos - teleliikenteessä kansallisen tason operaattoreilla keskeinen rooli, ei suurta muutosta - langattomuus lisääntyy - laajakaistapalvelut lisääntyvät - tietoturvariskien kasvaessa suljetut verkot lisääntyvät 5. Maakunnan kilpailukyky - samaistuu kansalliseen tasoon 6. Osaamisrakenteet (ammattirakenne, työvoimavirrat) - verkkokauppaosaaminen