LOVIISAN KAUPUNGIN METSÄSTRATEGIA
|
|
- Inkeri Salonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LOVIISAN KAUPUNGIN METSÄSTRATEGIA
2 1. Metsästrategia Metsästrategia käsittää metsänhoidon periaatteiden tavoitteet. Lisäksi se sisältää ne toimintaperiaatteet, joilla kaupunki toteuttaa tavoitteensa Tavoitteet Taloudellisesti hyvät tulokset puutavaramyynnistä laadittujen suunnitelmien seurannan mukaisesti. Kestävä ja tehokas metsänkäyttö. Hyvän metsänhoidon toteuttaminen metsälain, luonnonsuojelulain, muinaismuistolain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä asemakaavamääräysten edellyttämien ehtojen puitteissa. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja säilyttäminen kaupungin metsissä. Kaupungin metsien tulisi antaa asukkaille virkistystä, luontoelämyksiä ja erilaisia liikuntamahdollisuuksia. 2. Toimintaperiaatteet 2.1 Metsien hoito ja luokitus Vastikään vuonna 2010 laadittu metsänhoitosuunnitelma toimii tärkeänä välineenä metsänhoidossa. Suunnitelma käsittää yhteensä n ,7 ha. Lisäksi on vanhan Loviisan vuonna 2006 laatima taajamametsäsuunnitelma, joka käsittää n. 600 ha. Metsänhoitosuunnitelma käsittää lähinnä talousmetsiin kuuluvat metsäalueet ja taajamametsäsuunnitelma käsittää muun muassa nk. Harmaakallion alueen, Myllyharjun ja vanhan Loviisan eri keskusta-alueiden läheisyydessä sijaitsevat metsäalueet. Kaupungin omistuksessa on myös huomattava metsäpinta-ala fuusiokuntien asemakaava-alueilla, esim. lännestä katsottuna Koskenkylässä, Isnäsissä, Kuggomissa, Sävträskissä, Tesjoella, Ahvenkosken suunnitellulla maa-alueella sekä Ruotsinpyhtään ruukin alueella. Nämä alueet tulisi sisällyttää metsänsuunnitteluun nk. taajamametsinä. 3. Metsämaat Kaupungin metsäalueet on jaettu kahteen eri perusluokkaan ts. Talousmetsät Taajamametsät 2
3 Metsämaat Talousmetsä Taajamametsä Ulkoilu- ja virkis-tysm etsä Suoja-mets ä Metsä Valmen-nu smetsä Lähimetsä Maisemametsä Erityisalueet Suojelu-alu eet Vesialueet 3.1 Talousmetsät Talousmetsiä hoidetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: Metsiä hoidetaan perinteisen metsätalouden hoitomenetelmin. Metsätalouden tavoitteena on korkealuokkainen puuntuotto. Metsätaloutta on suunniteltava pitkällä tähtäimellä metsänhoitosuunnitelmaa noudattaen ja hakkuut eivät saa ylittää keskimääräistä kestävää puutavarakertymää tulevan 10-vuotiskauden aikana. Metsä uudistuu osin luontaisin uudistuksin, koska kaupungin metsät ovat pääosin karuilla mailla kasvavaa mäntymetsää, missä luontaisella uudistuksella on hyvät mahdollisuudet onnistua, ja osin hyvää taimimateriaalia käyttäen. Jos uudistuminen syystä tai toisesta epäonnistuu, täydennetään aloja siinä, missä katsotaan aiheelliseksi. Metsänhoitotoimenpiteet suoritetaan oikeaan aikaan jotta kustannustaso pysyisi tasapainossa. Myöhästyneet hoitotoimenpiteet johtavat yleensä kustannusten nousuun. Talousmetsien hoidossa noudatetaan metsätalouden yleisiä ohjeita, ts. metsälakia, Metsäkeskus Tapion ohjeita hyvästä metsänhoidosta, luontokohteiden hoito-ohjeita, sertifiointia ja muita yhteiskunnan yleisesti hyväksymiä ohjeita. Talousmetsässä voi myös olla arvokkaita luonnonkohteita. Ne sisältyvät olemassa oleviin suunnitelmiin ja ne on otettava huomioon hoitotoimenpiteitä suoritettaessa. Rakennetuilla ulkoilureiteillä, kuten metsän halki kulkevilla pururadoilla ja hiihtoladuilla, jätetään reittien varrelle riittävät suojakaistaleet, jotta ympäristö säilyisi esteettisen houkuttelevana, juuri sellaisena kuin ulkoilijat odottavatkin. Vapaa-aikatoimistolle annetaan mahdollisuus tutustua ulkoilureittien ympärillä tehtäviin toimenpiteisiin ja ilmaista mielipiteensä niistä. Turvallisuus on tärkeä seikka, joka on huomioitava ulkoilureittien ympäristöä käsiteltäessä. Turvallisuutta on katsottava siitä näkökulmasta, että putoavat oksat eivät aiheuta vaaraa tai lahot puut eivät kaadu ulkoreitille. Toinen näkökulma on se, ettei kuntoilijan tarvitse tuntea turvattomuutta, koska hän ei liian tiheän puuston takia näe mitä lähiympäristössä liikkuu. 3
4 Talousmetsiä koskevia tilastotietoja Kuvio osoittaa puuston tilanteen vuonna Pylväistä voidaan lukea, että puusto on suhteellisen nuorta ja vaatii hoitotoimenpiteitä. Uudistuskypsän puuston osuus on suhteellisen pieni eikä anna tilaa suuremmille päätehakkuille. Yllä oleva kuvio näyttää tilanteen vuosina 2021 ja 2031, kun laadittua metsänhoitosuunnitelmaa on noudatettu. Puusto on eri kehitysluokissa tasaantunut ja jako on näin ollen ideaalinen. Tämän tilan saavuttamiseksi tarvitaan pidättyväisyyttä päätehakkuissa suunnitelman alkupuoliskolla. 4
5 Puutavaravarastoa on kaupungin metsissä 118m 3 /ha, ja alueen keskiarvo on n m 3. Matala arvo johtuu siitä, että puusto on nuorta. Sen tähden on tärkeätä välttää suurempia päätehakkuita, ja siten saada puustoon korkeampaa arvonnousua. 3.2 Taajamametsät Taajamametsät sijaitsevat tiiviin asutuksen lähellä. Asukkaat käyttävät taajamametsiä virkistykseen. Taajamametsät jaetaan useampiin alaluokkiin ja siitä johtuen taajamametsäsuunnitelmaan sisältyvät kuviot ovat hyvin pieniä alaltaan. Kuvioiden pienialaisuuden takia kustannukset ovat suhteellisen korkeat eikä suuria tuloja ole odotettavissa, joten tällaisen metsän käytössä on painotettava asukkaiden virkistys- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Taajamametsät ovat huomattava osa kaupunkikuvaa ja maisemaa. Sen lisäksi, että taajamametsien tehtävänä on toimia viheralueina, ne toimivat myös melu-, näkö-, pöly- ja tuulisuojana. Loviisan kaupungin olemassa olevassa taajamametsäsuunnitelmassa kaikki metsäalueryhmät eivät ole edustettuna. Taajamametsäsuunnitelmaan sisältyy myös kaikki ne viheralueet, jotka eivät ole rakennettuja puistoja tai avoimia luonnonmukaisia alueita (niittyjä yms.). Kortteleiden välisillä alueilla, pusikoissa, tehdään suuri osa taajamametsien hoitotöistä. Yhteistyö asukkaiden kanssa on keskeisimpiä elementtejä taajamametsien hoidossa. Tärkeä osa taajamametsätyössä on myös informaation jakaminen asukkaille ja yhteistyön tekeminen metsänhoitoasioissa liikuttaessa alueilla, jotka rajautuvat eri kiinteistöihin. Seuraavassa taajamametsien alaluokat lyhyine määritelmineen: Lähimetsät Puistomaiset, luonnontilaiset metsät, joissa luonnonkasvillisuutta. Lähimetsät sijaitsevat yleensä tiiviin asutuksen välittömässä läheisyydessä, jolloin metsään kohdistuu kulutusta runsaasta käytöstä johtuen. Lähimetsän hoidon tavoitteena on elinvoimaisen kasvillisuuden ylläpitäminen. Lähimetsillä ei ole metsätaloudellista merkitystä, vaan päinvastoin ne aiheuttavat kustannuksia koska metsät ovat asukkaiden kovassa käytössä, mikä vaatii metsän hoitoa ja siistimistä lyhyin väliajoin Ulkoilu- ja virkistysmetsät Ulkoilu- ja virkistysmetsät sijaitsevat asutuksen liepeillä laajempina vihervyöhykkeinä antaen kaupunki- ja taajamarakenteeseen väljyyttä. Asukkaat käyttävät alueita mm. liikuntaan, ulkoiluun, sienestykseen, marjastukseen ym. Hoidon tavoitteena on ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen ja maiseman luonnonkasvillisuuden säilyttäminen. Yllä olevien tavoitteiden lisäksi ulkoilu- ja virkistysmetsiin kohdistuu myös metsäntuotollisia tavoitteita Suojametsät 5
6 Suojametsät sijaitsevat liikenneväylien, teollisuusalueiden, soran- ja hiekanottopaikkojen ym. reuna-alueilla. Suojametsät ovat mm. näkö-, tuulen- ja pölysuojana sekä meluvallina toimivia suojavyöhykkeitä. Suojavyöhykkeiden käyttötarkoituksesta riippuen kasvillisuus ja tiheys vyöhykkeillä vaihtelevat huomattavasti ja siksi suojametsät jaetaan edelleen useampaan alaryhmään. Suojametsien virkistyskäyttö on vähäistä. Hoidon tavoitteena on kasvillisuuden monikerroksisuuden luominen pääasiassa peittävyyden ja suojavaikutuksen ylläpitämiseksi Metsä Taajamametsäsuunnitelmaan sisältyy myös tavalliseksi metsäksi merkittyjä metsäalueita. Alueet sijaitsevat varsinaisen taajama-asutuksen ulkopuolella ja metsän hoito on perinteinen. Hoidon tavoitteena on kestävä ja korkea puuntuotto. Näihin alueisiin sovelletaan samoja normeja kuin talousmetsiin Valmennusmetsä: metsä alueilla, joilla varaudutaan maankäyttölajin muutokseen Metsä, joka sijaitsee alueella, jolle rakennetaan tulevaisuudessa. Tavoitteena on hoitaa metsiä niin, että kasvillisuus säilyttää elinvoimaisuutensa myös rakentamisen aiheuttaman muutoksen jälkeen. Valmennusmetsä jaetaan kahteen alaluokkaan hoitomenetelmistä riippuen. Hoitoluokan tärkein merkitys on, että valmennustoimenpiteillä säilytetään viheralueet ja viherreunavyöhykkeet, sen sijaan että rakennettaisiin uusia viheralueita (puistoja) ja tällä tavoin syntyy säästöjä niin rakennus- kuin kunnossapitokustannuksissakin Maisemametsät Näillä avoimiin alueisiin rajoittuvilla metsillä on suuri maisemallinen merkitys. Maisemanhoito näillä alueilla vaatii suunnittelua mutta puuntuotantoon sillä ei ole mainittavaa merkitystä Erityisalueet Erityisalueiksi luetaan sellaiset viheralueosat, joiden olemus on hyvin omalaatuinen. Alueiden käyttö on yleensä poikkeava ja ne vaativat erityishoitoa. Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi uimarannat Suojelualueet Suojelualueisiin kuuluvat valtioneuvoston, lääninhallitusten, kuntien, ympäristökeskusten tai muiden viranomaisten päätöksillä suojellut alueet Vesialueet Vesialueisiin kuuluvat alueet, jotka sijaitsevat rantalinjan ulkopuolella, vesijättöalueet mukaan lukien. Näiden alueiden hoitoon kuuluu yleensä kaislikon niitto, roskakalojen poisto ym. 4. Vastuualueet Luokituksen tarkoituksena on ensisijaisesti luoda katsaus kaupungin päätöksentekijöille ja esittää 6
7 heille missä metsäalueet sijaitsevat ja mitkä alueet on syytä käsitellä talousmetsänä, ja mitkä taajamametsänä. Samalla halutaan selventää teknisen keskuksen puistoyksikön ja maaseutuyksikön vastuualueet. 4.1 Teknisen keskuksen puistoyksikön vastuualue Vanhan Loviisan taajamametsäsuunnitelmaan kuuluvat alueet, jotka käsittävät noin 596 ha Harmaakallion ja Myllyharjun alueet mukaan lukien, esitetään kokonaisuudessaan teknisen keskuksen puistoyksikön hoidettaviksi. Perusteena esitetään seuraavat seikat: Jo vanhassa Loviisassa alueilla on ollut taajamametsästatus ja niitä on osittain hoidettu suunnitelman normien mukaan. Lisäksi on huomioitava alueen kaavoitustilanne ja Harmaakallion alueen tärkeys asukkaille. Näiden alueiden lisäksi puistoyksikön vastuualueelle kuuluisivat entisten kuntien taajaan rakennettujen keskusta-alueiden metsät, jotka itse asiassa jo aikaisemminkin on hoidettu lähimetsinä. Nämä alueet ovat entisessä Pernajassa: Koskenkylän, Isnäsin, Pernajan kirkonkylän ja Kuggomin kaava-alueet, sekä Rönnäsin ja Bästanin uimarannat. Liljendalissa Sävträskin kaava-alue ja Heikantbacken. Ruotsinpyhtäällä Strömforsin ruukin ja Tesjoen kaava-alueet sekä Ahvenkoskelle suunnitteilla oleva alue. Lisäksi puistoyksikön vastuualueelle kuuluisivat entisen Loviisan kaupungin saaret ja kaupungin eri saarissa olevat alueet. Saarissa ei ole mainittavia puuvarantoja ja hakkuu proomukuljetuksineen olisi hyvin kallista silloin kun talvet eivät salli kuljetusta jääteitse. Hakkuu sekä korjuu ja kuljetus proomulla on paitsi kallista myös vaikeaa koska saaria ympäröivät alueet ovat hyvin kivisiä. Puistoyksikön vastuualueen yhteenlaskettu pinta-ala olisi noin ha. Pinta-ala on siinä määrin laaja, että jonkunlainen tulo on odotettavissa myös taajamametsäsuunnitelmaan kuuluvista metsistä. Tällä tavalla puistoyksikkö pystyy jossain määrin käyttämään omarahoitusta muiden, pelkästään kustannuksia aiheuttavien, metsien hoitoon. Liitteet: 5 18 Taajamametsät on merkitty liitekarttoihin seuraavasti: liitteeseen 5 violetilla ja oranssilla kuvioinnilla, liitteisiin 6-12 ja keltaisella värityksellä sekä liitteisiin 13 ja 14 vihreällä värillä. 4.2 Maaseutuyksikön vastuualue Maaseutuyksikkö vastaa metsänhoitosuunnitelmaan kuuluvista metsäalueista. Niillä alueilla, joilla metsä rajoittuu asutukseen tai rakennettuun ulkoilureittiin, tämä seikka huomioidaan toiminnassa esimerkiksi niin kuin aikaisemmin sanottu, perustamalla riittävät suojavyöhykkeet ja huomioimalla asutuksen viereinen maisemanäkymä. Ympäristönsuojeluyksikölle varataan mahdollisuus osallistua vuosittaisten metsänhoitotöiden ja hakkuiden suunnitteluun. Tehokkaan ja kokonaistaloudellisen järjestelmän ylläpitämiseksi teknisen keskuksen ja maaseututoimen on tehtävä yhteistyötä mm. puunmyyntitarjouksia pyydettäessä, jotta voitaisiin tehdä mahdollisimman edullisia puunmyyntikauppoja. Lisäksi keskustellaan siitä minkälaisia asioita ja toimenpiteitä yhteiskunnan kehitys ja kaavoittaminen asettaa, mm. missä vaiheessa 7
8 suunniteltujen alueiden rakennusvalmistelut tulisi aloittaa ja milloin on tarpeellista muuttaa talousmetsä taajamametsäksi. Kaupunginhallitus päättää luokituksen muuttamisesta. Liitteet: 1-4 8
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset
LisätiedotViheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa
Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Kuntametsien suunnittelun tiekarttahankkeen väliseminaari 30.5.2007 Bjarne Häggman 19.7.2007 1 Viheralueiden hoitoluokitus
LisätiedotMielakan metsäilta
Mielakan metsäilta 19.4.2017 26.6.2017 Kouvolan kaupunki Kodikas Kiehtova Kehittyvä Kysely auki 30.4.2017 saakka osoitteessa www.kouvola.fi/taajamametsat 26.6.2017 Sanna Laukkanen 2 26.6.2017 Sanna Laukkanen
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS
1(12) KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Metsästrategia.,...3 1.1 Päämäärät..,... 3 2. Toimintaperiaatteet. 3 2.1 Metsien käyttö- ja hoitoluokitus...
LisätiedotViheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat
Viheralueiden hoitoluokat Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat Mikä on viheralue? Taajaman viheralueita ovat virkistysalueet, puistot, ulkoiluun ja urheiluun liittyvät viheralueet, avoimet niityt,
LisätiedotML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, Lähi- ja virkistysmetsät ha
Maaseutulautakunta 25 08.04.2010 Elinkeino- ja kehittämisjaosto 36 27.04.2010 Tekninen lautakunta 76 25.05.2010 Kaupunginhallitus 313 30.08.2010 Kaupunginhallitus 349 13.09.2010 Strategiaehdotus kaupungin
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus
Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013
LisätiedotML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha
Maaseutulautakunta 25 08.04.2010 Elinkeino- ja kehittämisjaosto 36 27.04.2010 Tekninen lautakunta 76 25.05.2010 Kaupunginhallitus 313 30.08.2010 Strategiaehdotus kaupungin metsille ja maa-alueille 506/14.03.02/2010
LisätiedotYLEISKAAVA METSÄTALOUDEN OHJAAJANA Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää
YLEISKAAVA METSÄTALOUDEN OHJAAJANA Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen 29.8.2013 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää HYVINKÄÄ Pohjois-Uudenmaan seutukeskus Asukkaita 46 000 60 km
LisätiedotHakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti:
RINNEKOTI-SÄÄTIÖ on hakenut maisematyölupaa (2017-1309) metsänhakkuisiin kahteen kohteeseen: osoitteiden Mäenalus 15 sekä Rinnekodintie 3-7 takana oleviin metsiin (49-430-1-84, 49-430-1-85 ja 49-430-1-112).
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotKanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi
Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Simo Takalammi Maakuntakaavan merkitys MRL:n kaavajärjestelmän korkein kaavataso eli suurpiirteinen Ohjaa yleis- ja asemakaavoitusta Hyvä maakuntakaava on mahdollistava
LisätiedotHuomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta
Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta 2020-2030 Luonto-Liitto Pohjanmaa, Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys, Ostrobothnia Australis, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Vaasan ympäristöseura
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotMetsäohjelman luonnos
Metsäohjelman luonnos Asukastilaisuus 30.5.2018 Metsien arvot Metsäohjelman asukaskyselyn tuloksista laadittu karttaanalyysi asukkaiden rentoutumiseen ja stressistä palautumiseen käyttämistä metsistä keskustaajaman
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotHakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille
Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Mikko Niemi & Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Maaliskuu huhtikuu 2018 Hakkuusuunnitelaskennan periaate Laskenta perustui Jyväskylän
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa
Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon
LisätiedotMEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg
MEKA-hanke Alustavia huomioita hankkeesta 4.1.2016 Harry Berg Hankkeen lähtökohdat Metsämaa kaavoituksessa (MEKA) hankkeen tarkoituksena on kehittää kaavoitusta ja sen ohjausta metsämaahan kohdistuvan
LisätiedotVihreiden valtuustoaloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi
Tekninen lautakunta 18 25.01.2017 Kaupunginhallitus 54 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 20 20.02.2017 Vihreiden valtuustoaloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotIrja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos
KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä
LisätiedotJOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset
JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset Hoidetut viheralueet Viherkaavan alue V-1 Keskustapuisto Keskustapuisto on kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva, korkeatasoisesti rakennettu
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotVihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi
Tekninen lautakunta 18 25.01.2017 Vihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi 1074/00.02.04.00/2016 TEKLA 18 Valmistelija/lisätiedot:
LisätiedotJyväskylän kaupungin metsät
Jyväskylän kaupungin metsät 1. Metsäohjelma Metsäsuunnitelma - Kuviotieto 2. Tietojen ajantasaisuus ja päivittäminen 3. Hoitoluokitus 4. Kasvupaikat 5. Kehitysluokat 6. Ikäjakaumat 7. Puustotietoja Metsäohjelma
LisätiedotMAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KIRJE 1 (5) Tiina Peippo Kaupunkitekniikan keskus Luonnonhoitoyksikkö tiina.t.peippo@espoo.fi.fi MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
Lisätiedot20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat
3052 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotMetsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022
Tekninen lautakunta 119 03.04.2013 Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022 440/10.03.01.10.00/2013 TEKLA 119 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti
LisätiedotMetsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus
Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Mika Salmi, Projektipäällikkö 10.10.2017 Metsätalous ja kaavoitus hanke Suomen metsäkeskus Hankeaika on 1.3.2017 31.12.2018 Hanke tukee Kansallisessa metsästrategiassa
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotRANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA
1 (14) Kaupunkirakenneyksikkö RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA Yleissuunnitelma 2 (14) Sisällysluettelo 1. Suunnittelualue 1.1 Yleistä 1.2 Kadut, LP-alue, Rantakyläntori
LisätiedotPituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0
1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotMAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KIRJE 1 (7) Tiina Peippo Kaupunkitekniikan keskus Luonnonhoitoyksikkö tiina.t.peippo@espoo.fi.fi MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotMaisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen
Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden
LisätiedotKOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS 13.5.2009
1 KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS 13.5.2009 Ohjeellisten aluevarausten osalta kaavamääräysten tarkoituksena on ohjata ko.alueen metsien käsittelyä.
LisätiedotTYRNÄVÄN KUNTA VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS. Tyrnävän kunta, Tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2013
TYRNÄVÄN KUNTA VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS Tyrnävän kunta, Tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2013 SISÄLTÖ 1 VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT s. 3 1.1 Hoitoluokkien väliset erot s. 4 1.2 A Rakennetut viheralueet
LisätiedotMITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?
MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Metsät - Rannat - Suot Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa rantarakentamiseen, metsänhoitoon tai suoalueen omistukseen? Luonnosvaiheessa
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotMaankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa
Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa Ajankohtaista kaavoituksessa Suomen metsäkeskuksen kaavoituskoulutus metsäalan toimijoille Niina Riissanen 7.4.2017 10.4.2017
LisätiedotOte Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava
Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen
LisätiedotESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010
ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010 SISÄLTÖ 1 VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELLON ALUEELLA s. 3 1.1 Hoitoluokkien väliset
LisätiedotPiirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;
Piirustus n:o 4980, päivätty 1.6.1993, muutettu 19.8.1994; 9.1.1995; 12.9.1995; 10.10.19955 Espoo 20, 21, 22, 26, 40 ja 46 kaupunginosat Keskuspuisto I Osayleiskaava Mittakaava 1:4000 OSAYLEISKAAVAMERKINTÖJÄ
Lisätiedot60 % havupuita 40 % lehtipuita. Haapa, harmaaleppä, hieskoivu ym. lehtipuuvesakko. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0
4092 Hoitoluokka Suojametsä, pölysuoja Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin
LisätiedotMetsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy
Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä
LisätiedotLAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson
kirjaamo@mmm.fi Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: MMM004:00/2014 Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Suomen Latu on tutustunut
LisätiedotITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN
ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden
LisätiedotMETSÄTALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUKSESSA IMATRAN YLEISKAAVA Mikko Ikonen Työn esittely urn.fi/urn:nbn:fi:amk
METSÄTALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUKSESSA IMATRAN YLEISKAAVA 2040 Mikko Ikonen Työn esittely 31.1.2019 urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2018121321455 Työn tavoite Tutkia metsätalousvaikutusten arviointia kaavoituksessa
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotMetsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta
Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän
LisätiedotIISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS
Suonenjoen kaupunki IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Koskee osaa korttelista 1146 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tekninen lautakunta, 23.11.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotKuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena
30 Kilo Etelä-Leppävaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Kuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena Runsaasti käytetyt,
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotEtelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin kuntalaisaloite METSO- suojelusta Lappeenrannan kaupungin metsäkohteilla
Kaupunginhallitus 398 19.10.2015 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin kuntalaisaloite METSO- suojelusta Lappeenrannan kaupungin metsäkohteilla 636/00.04.02.06/2015 KH 398 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotUudet metsänhoidon suositukset
Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja
LisätiedotMaisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus
Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja
LisätiedotMetsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1
Metsien monikäyttösuunniteman aadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1 Metsäpinta-aa on n. 10000 ha ( 6,5 % metsistä kaupungia ) Kaupungin metsät ovat monikäyttömetsiä Strateginen omaisuuserä Metsätaousarvo
LisätiedotMetsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
LisätiedotKONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
LisätiedotKaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.
Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.2015 16.4.2015 Esityksen rakenne Kaavajärjestelmä Suomessa Valtakunnalliset
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
LisätiedotMUISTUTUS JOUTSENON TAAJAMAMETSÄSUUNNITELMAN MAISEMATYÖLUPA- HAKENUKSESTA
Muistutus Joutsenon Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry taajamametsäsuunnitelman Katariinantori 6 maisematyölupahakemuksesta 53900 LAPPEENRANTA 20.11.2010 Sivu 1/6 Lappeenrannan kaupunki, teknisen toimen
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotKaavoituksen metsäapu
23 Lorem ipsum sit amet dolor estres con consequeter lorem ipsum ces lorem ipsum sit amet dolor estares. Kaavoituksen metsäapu Tapio Oy 24.1.2018 1 Kaavoituksen metsäapu Sisällys 1. Metsät kunnan elinvoimatekijänä
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä
LisätiedotToppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma
13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.
LisätiedotPientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.
LIITE 11 YPÄJÄN KUNTA YPÄJÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA MK 1:10 000 Osayleiskaavan merkinnät ja -määräykset Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue
LisätiedotKIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotEspoon omistukseen siirtyneelle, 7,49 hehtaarin kokoiselle alueelle, seitsemän (7) hakkuukuvion metsänhakkuut seuraavasti:
ESPOON KAUPUNGIN KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUKSEN luonnonhoito on hakenut maisematyölupaa (2017-1306) Leppävaaraan Sotatuomarin- ja Kenttäpäällikönpuistojen (51 P 57, 51 P 77 ja 51 E 17) metsänhakkuisiin Mestarintien
LisätiedotValtuustoaloite Riihimäen kaupungin metsätaloussuunnitelman päivittämiseksi
Valtuustoaloite Riihimäen kaupungin metsätaloussuunnitelman päivittämiseksi Kvalt. 3.3.2014 Khall. 17.3.2014 98 Ympla 25.9.2014 118 Tekla 27.1.2015 33 Khall. 23.2.2015 76 Valtuutettu Kalevi Pullinen ym.
Lisätiedot23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis
Nuorallatanssia kaupunkimetsissä Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Metsä- ja viherpäivät Helsinki 2012 24. 25.5.2012 1 Nuorallatanssia kaupunkimetsissä 1. Luonnonhoidosta
LisätiedotZonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä
Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä Paikkatieto maankäytön suunnittelussa esimerkkinä METSO ja Zonation Seminaari, Heureka 30.10.2014 Saara Lilja-Rothsten Metsätalouden kehittämiskeskus
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotFSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON
FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
LisätiedotKaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja maanomistajan oikeusturva , Petäjävesi Leena Penttinen Lakimies
Kaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja maanomistajan oikeusturva 11.11.2015, Petäjävesi Leena Penttinen Lakimies leena.penttinen@mtk.fi Kaavoituksesta Päätösvalta ja vastuu kunnan maankäytöstä ja
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ
1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI
ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.046 4.041 5.011 Erillispientalojen korttelialue. Asuinrakennuksen
LisätiedotHARMAAKALLION ALUE LUONTOSELVITYS. LOVIISAN KAUPUNKI Kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto. Sisko Jokinen, kaavasuunnittelija
HARMAAKALLION ALUE LUONTOSELVITYS LOVIISAN KAUPUNKI Kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto Sisko Jokinen, kaavasuunnittelija 6.2.2008 Täydennetty 12.6.2008, 1.12.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotTaajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Teollisuusalueen asemakaavan muutos 1 (5) Leskinen Timo 10.4.2018 Teollisuusalueen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotHakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava
Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014
LisätiedotVUOROVAIKUTUSLOMAKE/ AU 315 Napapiirin asemakaavan muutos ja laajennus
VUOROVAIKUTUSLOMAKE/ AU 315 Napapiirin asemakaavan muutos ja laajennus VIREILLETULOVAIHEEN KUULEMINEN (4.5.-3.6.2016) Mielipiteet 1. Finavia OYJ Strategisen kaavoitus: Finavian laatima lentomeluselvitys
LisätiedotMETSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI
LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.
Lisätiedot2/5 min ilmeneviä seikkoja, on esitetty väärin tai nämä puuttuvat siitä. Neuvottelun vaatimus oli, ettei kaavoitusta voi jatkaa ilman niin rakentamisaikaisten kuin lopullisen hulevesien käsittelyn luotettavaa
LisätiedotJOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
LisätiedotHASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS
HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS V I R E I L L E T U L O V A I H E E N Y L E I S Ö T I L A I S U U S C A R E L I C U M I N A U D I T O R I O, T O R I K. 2 1 C, M A A N A N T A I N A
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
Lisätiedot