815338A Ohjelmointikielten periaatteet
|
|
- Sofia Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 815338A Ohjelmointikielten periaatteet VIII Poikkeusten ja tapahtumien käsittely
2 Sisältö 1. Poikkeusten käsittelyn käsitteitä ja suunnittelukriteerejä 2. Poikkeusten käsittely C++:ssa 3. Poikkeusten käsittely Javassa 4. Tapahtumien käsittely A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 2
3 VIII.1 Poikkeusten käsittelyn käsitteitä ja suunnittelukriteerejä Varhaisissa ohjelmointikielissä ajon aikainen virhe -> ohjelman kaatuminen Yleensä käyttäjälle käyttöjärjestelmän generoima virheilmoitus Mahdollisesti syöttö- ja tulostustoimenpiteille ajon aikaisten virhetilanteiden käsittely Varsinainen poikkeustenkäsittelymekanismi ensimmäiseksi PL/I kielessä (1960-luvulla) Poikkeusten käsittely yleistynyt vasta 1980-luvulla Nykykielissä tavallisesti jonkinlainen yleinen poikkeustilanteiden käsittelymekanismi A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 3
4 VIII.1.2 Käsitteitä Poikkeus (exception) Joko laitteistotasolla tai ohjelmatasolla havaittava epänormaali tapahtuma Ei välttämättä virheellinen toiminto, ainoastaan jokin epätavallinen tapahtuma Poikkeusten käsittely (exception handling) Toimenpiteet, jotka poikkeusten havaitseminen aiheuttaa Paikantaminen (detection) Toipuminen (recovering) A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 4
5 VIII.1.2 Käsitteitä (2) Poikkeusten käsittelijä (exception handler) Käsittelyn suorittaja koodissa Yleensä oma syntaktinen yksikkö Poikkeuksen virittyminen (raise) Poikkeustilanteen aiheutuminen ohjelmassa Poikkeuksen eteneminen (exception propagation) Ohjelman normaalista suorituspolusta erillinen suorituspolku Mahdollistaa poikkeuksen käsittelyn omassa käsittelyyksikössä A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 5
6 VIII.1.3 Suunnittelukysymyksiä 1. Miten poikkeustenkäsittelijät määritellään ja miten niiden viiteympäristö määräytyy? Käsittelijät koodilohkoja Käsittely voidaan tehdä tapahtumapaikalla Käsittelijät itsenäisiä yksikköjä. Poikkeus pitää lähettää eteenpäin käsiteltäväksi 2. Miten tapahtunut poikkeus sidotaan poikkeuksen käsittelijään? Voidaan tarvita mekanismi valita käsittelijä Poikkeuksen eteneminen ellei sopivaa käsittelijää A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 6
7 VIII.1.3 Suunnittelukysymyksiä (2) 3. Miten ohjelman suoritus jatkuu poikkeuksen käsittelyn jälkeen? a) Ohjelma voidaan päättää poikkeustilanteessa b) Jatketaan joko poikkeustilanteen aiheuttaman lauseen jälkeisestä lauseesta tai toisesta ohjelmayksiköstä 4. Voiko käyttäjä määritellä omia poikkeuksia? Muoto päätettävä 5. Onko kielessä poikkeuksia valmiiksi? Voiko käyttäjä virittää kielen omia poikkeuksia? A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 7
8 VIII.1.3 Suunnittelukysymyksiä (3) 6. Miten laitteistotason virhetilanteita käsitellään? Voidaan rajata kokonaan poikkeusten käsittelyn ulkopuolelle ja pitää poikkeuksina ainoastaan ohjelmatason epänormaaleja tilanteita 7. Voidaanko poikkeusten tarkistamista rajoittaa, joko kokonaan tai väliaikaisesti? Esimerkiksi taulukon rajojen tarkistamisesta luopuminen voi tehostaa koodia A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 8
9 VIII.2 Poikkeusten käsittely C++:ssa Poikkeuksen käsittelijä määritellään 'try-catch' rakenteen catch lohkossa: try { } <Code expected to raise an exception > catch (exception_type_descpriction) { }... < exception handler body > catch (exception_type_descpriction) { } < exception handler body > A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 9
10 VIII.2 Poikkeusten käsittely C++:ssa (2) Kussakin lohkossa voidaan käsitellä parametrilla määritelty poikkeus Poikkeusta verrataan järjestyksessä lohkojen parametrityyppeihin ja ensimmäinen sopiva suoritetaan Mikäli catch lauseen parametrina käytetään kolmea pistettä (...) [ellipsis], se käsittelee minkä tahansa poikkeuksen Huom! Kirjoita viimeiseksi lohkoksi catch lohkossa mitä tahansa laillista koodia A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 10
11 VIII.2.1 Poikkeuksen virittyminen C++:ssa Ainoastaan eksplisiittisesti lauseella throw [lauseke] Sanotaan, että poikkeus heitetään *x++=*y++ Pelkkä throw voi esiintyä ainoastaan käsittelijässä -> heittää saamansa poikkeuksen edelleen Voidaan heittää minkä tahansa tyypin tietoa A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 11
12 VIII.2.2 Poikkeuksen liittäminen käsittelijään C++:ssa Olkoon heitetty poikkeus tyyppiä E ja catch lohkon parametri tyyppiä X. Silloin lohko käsittelee poikkeuksen jos 1. X on samaa tyyppiä kuin E, tai 2. X on luokan E yksikäsitteinen julkinen kantaluokka, tai 3. X ja E ovat osoitintyyppejä, joiden tarkoitetyypeille pätee ominaisuus 1 tai ominaisuus 2, tai 4. X ja E ovat referenssityyppejä, joiden tarkoitetyypeille pätee ominaisuus 1 tai ominaisuus A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 12
13 VIII.2.3 Poikkeuksen eteneminen C++:ssa *x++=*y++ Poikkeus virittyy try lohkossa -> suoritus keskeytyy välittömästi ja poikkeukselle etsitään sopivaa käsittelijää järjestyksessä try lohkoon liittyvistä catch lohkoista Ellei paikallisesti löydy sopivaa käsittelijää, poikkeus etenee kutsuvalle yksikölle jne. kunnes sopiva käsittelijä löytyy tai ohjelma kaatuu A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 13
14 VIII.2.4 Muita ominaisuuksia Funktio voi määritellä poikkeustyypit, jotka funktio voi heittää antamalla lista poikkeustyypeistä otsikossa class A{}; void heitto(int argh) throw(a,int){ } A mya; int x = 100; if (argh < 0) else throw mya; throw x; Funktio heittää poikkeuksen joka ei esiinny sen poikkeuslistassa -> ajonaikainen virhe Ellei throw määrittelyä, voi heittää mitä tahansa A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 14
15 VIII.2.4 Muita ominaisuuksia (2) Muistin hallinta Kaikki try lohkon paikalliset pinodynaamiset muuttujat tuhotaan poikkeuksen sattuessa Kekodynaamisia muuttujia ei tuhota -> käsittelijä vastuussa lohkossa varatusta dynaamisesta muistista Poikkeuksia ei voi rajoittaa Ei varsinaisia standardipoikkeuksia Standardikirjastossa määritellään poikkeusluokkia A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 15
16 VIII.3. Poikkeusten käsittely Javassa VIII.3.1 Javan poikkeukset *x++=*y++ Aina olioita Jakautuvat virheisiin (Error) ja poikkeuksiin (Exception) Kumpikin periytyy luokasta Throwable Jaetaan tarkistettaviin (checked) ja eitarkistettaviin (unchecked) Tarkistettavat poikkeukset on aina käsiteltävä tai heitettävä eteenpäin koodissa Error- ja RuntimeException-luokan poikkeukset eitarkistettavia. Kaikki muut poikkeukset tarkistettavia A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 16
17 VIII.3.2. Käyttäjän omat poikkeukset Javassa Voidaan kirjoittaa tekemällä oma luokka, joka perii Exception luokan: *x++=*y++ class MyException extends Exception { public MyException( ){ } public MyException(String msg){ super (msg); } } A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 17
18 VIII.3.3 Poikkeuksien käsittelijä Javassa Määritellään try catch finally -rakenteen catch lohkossa. Syntaksi: try { } lauseet catch(poikkeusluokka1 var1) { } poikkeuslauseet1 [catch(poikkeusluokka2 var2) { poikkeuslauseet2 } catch... finally { lopetuslauseet }] A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 18
19 VIII.3.4 Poikkeuksen sitominen käsittelijään Javassa Sattunutta poikkeusta verrataan järjestyksessä catch lohkojen parametreihin. Jos poikkeusluokkan tyyppinen poikkeus sattuu, suoritetaan siitä lähtien poikkeuslauseetn ja kontrolli siirtyy catch lauseiden jälkeiseen koodiin. finally -osa suoritetaan joka tapauksessa; myös jos poikkeusta ei satu! Poikkeuksen käsittelijä voi myös heittää uuden poikkeuksen, jonka ei tarvitse olla samaa tyyppiä kuin saatu poikkeus A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 19
20 VIII.3.5 Poikkeuksen eteneminen Javassa *x++=*y++ Ellei sopivaa catch lausetta, ohjelman kontrolli siirtyy välittömästi poikkeuksen aiheuttanutta metodia kutsuvalle metodille -> tarkastetaan onko sopivaa catch lausetta jne. kunnes poikkeus käsitellään tai kontrolli siirtyy main metodin ulkopuolelle -> ohjelma kaatuu ja konsolille tulostuu virheilmoitus, joka kertoo mikä poikkeus sattui ja missä, esim. Exception in thread "main" java.lang.arithmeticexception: / by zero at NollaJako.main(NollaJako.java:6) A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 20
21 VIII.3.6 Muita ominaisuuksia Käsiteltävän poikkeuksen tiedot Tapahtumapaikka saadaan kutsupinosta (call stack trace) - voidaan aina kysyä poikkeusoliolta kutsumalla sen metodia printstacktrace() Poikkeusolion metodilla getmessage() saa näkyviin poikkeuksen virheilmoituksen A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 21
22 VIII.3.6 Muita ominaisuuksia (2) Javan throws lause Määrittelee, mitkä poikkeukset metodi voi heittää Poikkeaa semantiikaltaan C++:n throw lauseesta Esim. int some_method( ) throws MyException, IOException { <function body> } ei voi heittää muita tarkistettavia poikkeuksia kuin MyException ja IOException A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 22
23 VIII.3.6 Muita ominaisuuksia (3) Poikkeukset luokkien muodostimissa (pätee myös C++:ssa) Muodostimella ei paluuarvoa -> siitä ei voi havaita virhettä Kannattaa käyttää poikkeusta, jos virheellinen alustus mahdollinen Oliota ei luoda, jos muodostimessa poikkeus A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 23
24 VIII.3.6 Muita ominaisuuksia (4) Huomattava määrä määriteltyjä poikkeuksia Esimerkiksi: Taulukon rajojen ylittäminen -> ArrayIndexOutOfBoundsException, Nollalla jakaminen -> ArithmeticException ja Olioon viittaaminen ennen sen luomista -> NullPointerException Javassa ei ole oletuskäsittelijöitä poikkeuksille Poikkeuksien syntymistä ei voida rajoittaa A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 24
25 VIII.4 Tapahtumien käsittely Tapahtumia (events) virittyy ulkoisten tapahtumien seurauksena Ilmoitus, että jotain erityistä on sattunut Esimerkiksi GUI-tapahtumat Tapahtuman käsittelijä (event handler) on koodin osa, joka suoritetaan vastaavan tapahtuman ilmetessä Saadaan ohjelma vastaamaan käyttäjän toimenpiteisiin -> tapahtumaohjattu ohjelmointi Muistuttaa poikkeusten käsittelyä A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 25
26 VIII.4.1 Tapahtumien käsittely Javassa Tapahtumien kuuntelijat (event listeners) liittää Javassa tapahtumat niiden käsittelijöihin Rekisteröinti: Saatetaan kuuntelija kuuntelemaan jotain määrättyä tapahtumaa Tapahtuu kutsumalla tarkkailtavan olion sopivaa metodia Kuuntelijan on toteutettava metodi, joka käsittelee tapahtuman Luokan toteutettava tapahtumia vastaava rajapinta, jos sitä aiotaan käyttää tapahtuman käsittelijänä A Ohjelmointikielten periaatteet, Poikkeukset ja tapahtumat 26
Poikkeusten ja tapahtumien käsittely
Poikkeusten ja tapahtumien käsittely Tässä osassa tarkastellaan poikkeusten ja tapahtumien käsittelyä. Aluksi esitellään poikkeusten käsittelyä yleisesti sekä tarkastellaan siihen liittyviä käsitteitä
Lisätiedot812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. X Poikkeusten käsittelystä
812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk X Poikkeusten käsittelystä Sisältö 1. Yleistä poikkeusten käsittelystä 2. Poikkeuskäsittelyn perusteita C++:ssa 3. Standardissa määritellyt poikkeukset 4. Poikkeusvarmuus
LisätiedotSisällys. 14. Poikkeukset. Johdanto. Johdanto
Sisällys 14. Poikkeukset Johdanto. Tarkistettavat ja tarkistamattomat poikkeukset. Poikkeusten tunnistaminen ja sieppaaminen try-catchlauseella. Mitä tehdä siepatulla poikkeuksella? Poikkeusten heittäminen.
Lisätiedot14. Poikkeukset 14.1
14. Poikkeukset 14.1 Sisällys Johdanto. Tarkistettavat ja tarkistamattomat poikkeukset. Poikkeusten tunnistaminen ja sieppaaminen try-catchlauseella. Mitä tehdä siepatulla poikkeuksella? Poikkeusten heittäminen.
Lisätiedot14. Poikkeukset 14.1
14. Poikkeukset 14.1 Sisällys Johdanto. Tarkistettavat ja tarkistamattomat poikkeukset. Miten varautua poikkeukseen metodissa? Poikkeusten tunnistaminen ja sieppaaminen try-catchlauseella. Mitä tehdä siepatulla
LisätiedotSisällys. 14. Poikkeukset. Johdanto. Johdanto
Sisällys 14. Poikkeukset Johdanto. Tarkistettavat ja tarkistamattomat poikkeukset. Miten varautua poikkeukseen metodissa? Poikkeusten tunnistaminen ja sieppaaminen try-catchlauseella. Mitä tehdä siepatulla
LisätiedotOlio-ohjelmointi Virhetilanteiden käsittely
Olio-ohjelmointi 2016 Virhetilanteiden käsittely Poikkeustilanteet n Java-järjestelmässä voidaan ottaa kiinni ohjelman suoritusaikana tapahtuvia virhetilanteita, joita ei saada kiinni tavanomaisilla ohjausrakenteilla
LisätiedotOpintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op. Poikkeukset ja tietovirrat: Virhetilanteiden ja syötevirtojen käsittely
Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Poikkeukset ja tietovirrat: Virhetilanteiden ja syötevirtojen käsittely Poikkeukset Poikkeuksella tarkoitetaan yllättävää ajonaikaista tilannetta, joka
LisätiedotOlio-ohjelmointi Poikkeusten käsittelystä. 1. Johdanto
Olio-ohjelmointi Poikkeusten käsittelystä Virheiden käsittely liittyy olennaisesti kaikkeen ohjelmointiin. Monissa sovelluksissa virhetilanteiden käsittelemiseen liittyvää koodia on merkittävä osuus koko
LisätiedotPoikkeustenkäsittely
1 Poikkeustenkäsittely Mitä poikkeustenkäsittely tarkoittaa? Poikkeuksen käsitteleminen Poikkeusluokkien hierarkia Poikkeuksen heittäminen 1 Mitä poikkeustenkäsittely tarkoittaa? Poikkeus (Exception) on
LisätiedotMitä poikkeuskäsittely tarkoittaa?
Poikkeuskäsittely Mitä poikkeuskäsittely tarkoittaa? Poikkeuskäsittelyluokkien hierakkia Poikkeuksen sieppaaminen Mihin järjestykseen try-catch-lauseen ExceptionType-poikkeukset laitetaan? Poikkeuksen
LisätiedotOhjelman virheet ja poikkeusten käsittely
Ohjelman virheet ja poikkeusten käsittely 17 Ohjelman virheet ja poikkeusten käsittely Poikkeukset ovat tapa ilmoittaa virheistä ja odottamattomista tilanteista C++-ohjelmassasi. Poikkeusten käyttö virheiden
LisätiedotSisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä
Sisältö 22. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko metodin parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 22.1 22.2 Yleistä
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
LisätiedotSisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä
Sisältö 2. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.1 2.2 Yleistä
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
LisätiedotJava-API, rajapinnat, poikkeukset, UML,...
Java-API, rajapinnat, r poikkeukset, UML,... Janne Käki 12.10.2006 Keskeisimmät Java-API:n pakkaukset API = Application Programming Interface eli sovellusohjelmointirajapinta (!) pakkaus (engl. package)
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 12: Moniperintä ja rajapinnat, poikkeukset, kontinuaatioista Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä ja Juha Sorva) 2. 2. 2011
LisätiedotYleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma.
2. Taulukot 2.1 Sisältö Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.2 Yleistä
LisätiedotSisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista
Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma
Lisätiedot1. Omat operaatiot 1.1
1. Omat operaatiot 1.1 Sisällys Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma
LisätiedotOlion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa();
Sisällys 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden käsittelyä: sijoitus, vertailu ja varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. 7.1 7.2 Olio
LisätiedotMetodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen
Metodit Metodien määrittely Metodin parametrit ja paluuarvo Metodien suorittaminen eli kutsuminen Metodien kuormittaminen 1 Mikä on metodi? Metodi on luokan sisällä oleva yhteenkuuluvien toimintojen kokonaisuus
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,
Lisätiedot12/20: Bitit talteen
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 12/20: Bitit talteen Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/15 Tämän luennon
LisätiedotSisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2
4. Attribuutit 4.1 Sisällys Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2 Yleistä Luokan lohkossa, mutta metodien ulkopuolella esiteltyjä
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 20. huhtikuuta 2018 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee kukin tehtävä omalle konseptiarkille. Noudata ohjelmointitehtävissä kurssin koodauskäytänteitä.
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Geneerinen ohjelmointi. Lueteltu tyyppi enum. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien silmukoimiseen:
Lisätiedot5/20: Algoritmirakenteita III
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 5/20: Algoritmirakenteita III Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/17 Tämän
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.
LisätiedotGroovy. Samuli Haverinen, Aki Hänninen. 19. marraskuuta 2015
Groovy Samuli Haverinen, Aki Hänninen 19. marraskuuta 2015 Groovy on oliokieli Java-alustalle (käännetään/tulkataan Java-tavukoodiksi), jonka syntaksi on hyvin Java-ystävällinen ja jota voidaan käyttää
LisätiedotSisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä. Tiedonkätkentä. Aksessorit. 4.2
4. Attribuutit 4.1 Sisällys Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä. Tiedonkätkentä. Aksessorit. 4.2 Yleistä Luokan lohkossa, mutta metodien ulkopuolella esiteltyjä muuttujia ja vakioita. Esittely
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 X Skriptiohjelmointi Sisältö 1. Johdanto 2. Skriptikielten yleispiirteitä 3. Python 815338A Ohjelmointikielten periaatteet, Skriptiohjelmointi 2 X.1 Johdanto
LisätiedotJavan perusteita. Janne Käki
Javan perusteita Janne Käki 20.9.2006 Muutama perusasia Tietokone tekee juuri (ja vain) sen, mitä käsketään. Tietokone ymmärtää vain syntaksia (sanojen kirjoitusasua), ei semantiikkaa (sanojen merkitystä).
Lisätiedot11/20: Konepelti auki
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen
LisätiedotHarjoitus 7. 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti:
Harjoitus 7 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti: class Lintu //Kentät private int _siivenpituus; protected double _aivojenkoko; private bool _osaakolentaa; //Ominaisuudet public int
Lisätiedot5. HelloWorld-ohjelma 5.1
5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet String-merkkijonoluokka 1 Ohjelmointikielten merkkijonot Merkkijonot ja niiden käsittely on välttämätöntä ohjelmoinnissa Valitettavasti ohjelmointikielten tekijät eivät tätä ole ottaneet
LisätiedotSisällys. 7. Oliot ja viitteet. Olion luominen. Olio Java-kielessä
Sisälls 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen.. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. Muuttumattomat ja muuttuvat merkkijonot.
LisätiedotRinnakkaisohjelmointi kurssi. Opintopiiri työskentelyn raportti
Rinnakkaisohjelmointi kurssi Opintopiiri työskentelyn raportti Opintopiiri: Heikki Karimo, Jesse Paakkari ja Keijo Karhu Päiväys: 15.12.2006 Ohjelmointitehtävä C i C i : Säikeet ja kriittisen vaiheen kontrollointi
LisätiedotPoikkeusten käsittely
11 Poikkeusten käsittely Poikkeusten käsittely on mekanismi, joka mahdollistaa kahden erillään kehitetyn ohjelmankomponentin kommunikoida keskenään, kun ohjelman suorituksen aikana kohdataan epänormaali
LisätiedotMetodit Arvotyyppi. Metodit Arvotyyppi. Metodit Parametrit. Metodit Parametrit. Metodit Kuormittaminen. Metodit Kuormittaminen. Javan perusteet
Metodit Arvotyyppi Ellei metodi palauta arvoa, sen arvotyyppi on void Tällöin return; -lauseke ei ole metodissa pakollinen, vaikka sen käyttö on sallittua Metodi voi palauttaa alkeistyypin tai olion Tällöin
LisätiedotJReleaser Yksikkötestaus ja JUnit. Mikko Mäkelä 6.11.2002
JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit Mikko Mäkelä 6.11.2002 Sisältö Johdanto yksikkötestaukseen JUnit yleisesti JUnit Framework API (TestCase, TestSuite) Testien suorittaminen eri työkaluilla Teknisiä käytäntöjä
LisätiedotTaulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1
Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti
Lisätiedot8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1
8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. In-luokka, käännös ja tulkinta Scanner-luokka. 8.2 Yleistä Näppäimistöltä annettujen arvojen (syötteiden)
Lisätiedot7. Oliot ja viitteet 7.1
7. Oliot ja viitteet 7.1 Sisällys Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden sijoitus. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona. Viite metodin
Lisätiedot4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1
4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1 Olion luominen luokasta Java-kielessä olio määritellään joko luokan edustajaksi tai taulukoksi. Olio on joukko keskusmuistissa olevia tietoja. Oliota käsitellään
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.3.2010 1 / 36 Monikko Monikko (engl. tuple) muistuttaa listaa, mutta monikon sisältöä ei voi muuttaa sen jälkeen,
LisätiedotSisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 6: Periytyminen ja näkyvyys. Luokkahierarkia. Periytyminen (inheritance)
Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 6: Periytyminen ja näkyvyys Periytyminen (inheritance) Näkyvyys (visibility) Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 13.10.2000 E. Hyvönen: Java Osa
LisätiedotLyhyt kertaus osoittimista
, syksy 2007 Kertausta Luento 10 12.10.2007 Syksy 2007 1 Lyhyt kertaus osoittimista char *p; /* char, int, jne ilmoittavat, minkä tyyppisiä */ Keskusmuisti int *q; /* olioita sisältäviin muistilohkoihin
LisätiedotOlio-ohjelmointi Syntaksikokoelma
C++-kielen uusia ominaisuuksia Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma 31.10.2008 Bool-tietotyyppi: Totuusarvo true (1), jos ehto on tosi ja false (0) jos ehto epätosi. Dynaaminen muistinvaraus: Yhden muuttuja
LisätiedotToisessa viikkoharjoituksessa on tavoitteena tutustua JUnit:lla testaukseen Eclipse-ympäristössä.
Toisessa viikkoharjoituksessa on tavoitteena tutustua JUnit:lla testaukseen Eclipse-ympäristössä. JUnit-ympäristö 1. Luo tests -pakkaukseen uusi luokka. Nimeä VHTestit. 2. Laita VHTestit periytymään TestCase:sta
Lisätiedot1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä
OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan
LisätiedotC++11 Syntaksi. Jari-Pekka Voutilainen Jari-Pekka Voutilainen: C++11 Syntaksi
1 C++11 Syntaksi Jari-Pekka Voutilainen 13.4.2012 2 Range-for Iteroi säiliön kaikki alkiot for-silmukassa. Säiliöltä vaaditaan begin- ja end-iteraattorit. Pätee kaikille C++11 STL-säiliöille, taulukoille,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: Poikkeukset, tiedostot ja tietovirrat Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 8. 2. 2012 Sisältö 1 Poikkeukset 2 Poikkeusten
LisätiedotLohkot. if (ehto1) { if (ehto2) { lause 1;... lause n; } } else { lause 1;... lause m; } 16.3
16. Lohkot 16.1 Sisällys Tutustutaan lohkoihin. Muuttujien ja vakioiden näkyvyys sekä elinikä erityisesti operaation lohkossa. Nimikonfliktit. Muuttujat operaation alussa vai myöhemmin? 16.2 Lohkot Kaarisulut
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien
Lisätiedot1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä
OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: Poikkeukset, tiedostot ja tietovirrat Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 28. 1. 2013 Sisältö 1 Poikkeukset 2 Poikkeusten
LisätiedotRajapinta (interface)
1 Rajapinta (interface) Mikä rajapinta on? Rajapinta ja siitä toteutettu luokka Monimuotoisuus ja dynaaminen sidonta Rajapinta vs periytyminen 1 Mikä rajapinta on? Rajapintoja käytetään, kun halutaan määritellä
LisätiedotOhjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014
Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014 Kirjoita jokaiseen palauttamaasi konseptiin kurssin nimi, kokeen päivämäärä, oma nimi ja opiskelijanumero. Vastaa kaikkiin tehtäviin omille konsepteilleen.
Lisätiedot19. Olio-ohjelmointia Javalla 19.1
19. Olio-ohjelmointia Javalla 19.1 Sisällys Olioiden esittely ja alustus. Metodit Yleistä metodeista. Mihin metodeja tarvitaan? Metodien määrittely. Omat metodit: nimeäminen, paikka, kutsuminen, parametrit
LisätiedotSisällys. 12. Näppäimistöltä lukeminen. Yleistä. Yleistä 12.1 12.2 12.3 12.4
Sisällys 12. Näppäimistöltä lukeminen Arvojen lukeminen näppäimistöltä yleisesti. Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä.. Luetun arvon tarkistaminen. Tietovirrat ja ohjausmerkit. Scanner-luokka.
Lisätiedot8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1
8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. In-luokka, käännös ja tulkinta Scanner-luokka. 8.2 Yleistä Näppäimistöltä annettujen arvojen (syötteiden)
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/
LisätiedotTietojen syöttäminen ohjelmalle. Tietojen syöttäminen ohjelmalle Scanner-luokan avulla
Tietojen syöttäminen ohjelmalle Tähän mennessä on käsitelty Javan tulostuslauseet System.out.print ja System.out.println sekä ohjelman perusrakenneosat (muuttujat, vakiot, lauseet). Jotta päästään tekemään
LisätiedotT Olio-ohjelmointi Osa 3: Luokka, muodostin ja hajotin, this-osoitin Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010
11. Luokka Opetellaan seuraavaksi, miten omia luokkia kirjoitetaan. Aikaisemmin olikin jo esillä, että luokka on tietorakenne, joka sisältää sekä tiedot (attribuutit) että niitä käsittelevät aliohjelmat
LisätiedotTehtävä 1. Tehtävä 2. Arvosteluperusteet Koherentti selitys Koherentti esimerkki
Tehtävä 1 Koherentti selitys Koherentti esimerkki ½p ½p Tehtävä 2 Täysiin pisteisiin edellytetään pelaajien tulostamista esimerkin järjestyksessä. Jos ohjelmasi tulostaa pelaajat jossain muussa järjestyksessä,
Lisätiedot4.2. ALIOHJELMAT 71. Tulosvälitteisyys (call by result) Tulosvälitteinen parametri kopioidaan lopuksi
4.2. ALIOHJELMAT 71 sisältyä kaikki tarvittavat kontrollia ohjaavat rakenteet. Jos se on lause (yleensä lohko), niin on ratkaistava, miten paluuarvo ilmaistaan. Joissakin kielissä (esimerkiksi Pascal)
LisätiedotOsoitin ja viittaus C++:ssa
Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja
Lisätiedot12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1
12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä yleisesti. Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. Luetun arvon tarkistaminen. Tietovirrat ja ohjausmerkit.
Lisätiedot5. HelloWorld-ohjelma 5.1
5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2
LisätiedotCODEONLINE. Monni Oo- ja Java-harjoituksia. Version 1.0
CODEONLINE Monni Oo- ja Java-harjoituksia Version 1.0 Revision History Date Version Description Author 25.10.2000 1.0 Initial version Juha Johansson Inspection History Date Version Inspectors Approved
Lisätiedot1. Mitä tehdään ensiksi?
1. Mitä tehdään ensiksi? Antti Jussi i Lakanen Ohjelmointi 1, kevät 2010/ Jyväskylän yliopisto a) Etsitään Googlesta valmis algoritmi b) Mietitään miten itse tehtäisiin sama homma kynällä ja paperilla
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 12. huhtikuuta 2019 Tee kukin tehtävä omalle konseptiarkille. Noudata ohjelmointitehtävissä kurssin koodauskäytänteitä. Yksi A4-kokoinen lunttilappu
LisätiedotA) on käytännöllinen ohjelmointitekniikka. = laajennetaan aikaisemmin tehtyjä luokkia (uudelleenkäytettävyys)
1(37) PERIYTYMINEN (inheritance) YLILUOKKA (superclass) ALILUOKKA (subclass) A) on käytännöllinen ohjelmointitekniikka = laajennetaan aikaisemmin tehtyjä luokkia (uudelleenkäytettävyys) B) on käsitteiden
LisätiedotMetodien tekeminen Javalla
1 Metodien tekeminen Javalla Mikä metodi on? Metodin syntaksi Metodi ja sen kutsuminen Parametreista Merkkijonot ja metodi Taulukot ja metodi 1 Mikä metodi on? Metodilla toteutetaan luokkaan toiminnallisuutta.
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman
LisätiedotT Henkilökohtainen harjoitus: FASTAXON
T-76.115 Henkilökohtainen harjoitus: FASTAXON Suunnittelumallit Group: Muuntaja Pentti Vänskä 52572W 2 1. Toteutus Tämä henkilökohtainen harjoitustyö käsitteli suunnittelumallien (Design Patterns) käyttöä
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 V Abstraktit tietotyypit ja olioohjelmointi Sisältö I. Abstraktit tietotyypit II. 1. Johdatus abstrakteihin tietotyyppeihin 2. Abstraktit tietotyypit Adassa
Lisätiedot24. oppitunti VII. Poikkeukset ja virheiden käsittely. Osa
Osa VII 24. oppitunti Poikkeukset ja virheiden käsittely Tässä kirjassa esitetty koodi on tarkoitettu havainnollistamaan asioita. Listauksissa ei ole käsitelty virheitä, jotta lukijan huomio ei kääntyisi
LisätiedotOhjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:
1 (7) Tiedon lukeminen näppäimistöltä Scanner-luokan avulla Miten ohjelma saa käyttöönsä käyttäjän kirjoittamaa tekstiä? Järjestelmässä on olemassa ns. syöttöpuskuri näppäimistöä varten. Syöttöpuskuri
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python 7. helmikuuta 2009 Ohjelmoinnista Ohjelman peruselementtejä Koodin kommentointi Lohkorakenne Ohjausrakenteet If For While Try Funktiot Käyttö
Lisätiedot12. Monimuotoisuus 12.1
12. Monimuotoisuus 12.1 Sisällys Johdanto. Periytymismekanismi määrittää alityypityksen. Viitteiden sijoitus ja vertailu. Staattinen ja dynaaminen luokka. Myöhäinen ja aikainen sidonta. Parametrinvälitys
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 7. huhtikuuta 2017 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille. Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet, syksy 2006
Ohjelmoinnin perusteet, syksy 2006 Esimerkkivastaukset 1. harjoituksiin. Alkuperäiset esimerkkivastaukset laati Jari Suominen. Vastauksia muokkasi Jukka Stenlund. 1. Esitä seuraavan algoritmin tila jokaisen
LisätiedotJava-kielen perusteita
Java-kielen perusteita valintalauseet 1 Johdantoa kontrollirakenteisiin Tähän saakka ohjelmissa on ollut vain peräkkäisyyttä eli lauseet on suoritettu peräkkäin yksi kerrallaan Tarvitsemme myös valintaa
LisätiedotSisällys. 15. Lohkot. Lohkot. Lohkot
Sisällys 15. Lohkot Tutustutaan lohkoihin. Muuttujien ja vakioiden näkyvyys sekä elinikä erityisesti operaation lohkossa. Nimikonfliktit. Muuttujat operaation alussa vai myöhemmin? 15.1 15.2 Lohkot Aaltosulkeet
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotLohkot. if (ehto1) { if (ehto2) { lause 1;... lause n; } } else { lause 1;... lause m; } 15.3
15. Lohkot 15.1 Sisällys Tutustutaan lohkoihin. Muuttujien ja vakioiden näkyvyys sekä elinikä erityisesti operaation lohkossa. Nimikonfliktit. Muuttujat operaation alussa vai myöhemmin? 15.2 Lohkot Aaltosulkeet
LisätiedotPeriytymisen käyttö C++:ssa
19 Periytymisen käyttö C++:ssa Periytymisessä voi osoitin tai viittaus kantaluokkatyyppiin viitata johdetun luokkatyypin olioon. Ohjelmamme voidaan sitten kirjoittaa käsittelemään näitä osoittimia tai
LisätiedotHakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle.
Harjoitustyö 1 Harjoitustyö Tehtävä: ohjelmoi Java-kielellä komentoikkunaa (komentotulkkia, komentoriviä) simuloiva olioperustainen ohjelma. Hakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle. Työ
LisätiedotReaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)
Luvut Luonnolliset luvut N = {0, 1, 2, 3,... } Kokonaisluvut Z = {..., 2, 1, 0, 1, 2,... } Rationaaliluvut (jaksolliset desimaaliluvut) Q = {m/n m, n Z, n 0} Irrationaaliluvut eli jaksottomat desimaaliluvut
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 4 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten lauseisiin, lausekkeisiin ja aliohjelmiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Mitä
LisätiedotOpintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat
Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat Rajapinnat Java-kieli ei tue luokkien moniperintää. Jokaisella luokalla voi olla vain yksi välitön yliluokka. Toisinaan olisi
LisätiedotGroovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31
Groovy Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Johdanto Groovy on Apachen kehittämä Javaan perustuva dynaaminen oliopohjainen ohjelmointikieli. Kielen kehitys alkoi vuonna 2003, versio 1.0 julkaistiin 2007
LisätiedotOhjelmointi 2 / 2008 Välikoe / Pöytätestaa seuraava ohjelma.
Välikoe / 20.3 Vastaa neljään (4) tehtävään. Jos vastaat 5:een, 4 huonointa arvostellaan. Kunkin tehtävän vastaus eri konseptille. 1. Pöytätesti Pöytätestaa seuraava ohjelma. Tutki ohjelman toimintaa pöytätestillä
LisätiedotAliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus
Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,
LisätiedotPerusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti
C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) (Erittäin) helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Ei selvää että main funktion pitikin
Lisätiedot