Työkalu ART-menetelmän käyttöönoton mahdollisuuksien arvioimiseksi (Jos ART:ia)

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työkalu ART-menetelmän käyttöönoton mahdollisuuksien arvioimiseksi (Jos ART:ia)"

Transkriptio

1 Työkalu ART-menetelmän käyttöönoton mahdollisuuksien arvioimiseksi (Jos ART:ia) Bengt Daleflod, psykologi, psykoterapeutti, ART-koulutuksen projektijohtaja (Statens institutions styrelse SiS, Ruotsi) ja Karin Fischer-Kristiansson, ART-Master, Brättegården Suomennos: Piia Pulkkinen

2 Lomake kestävää toteutusta varten Mikään menetelmä ei toimi, vaikka se näyttäisi kuinka hyvältä paperilla, jos sitä ei toteuteta hyvin. ART-menetelmän vakiinnuttaminen ja ylläpitäminen vaatii huolellista suunnittelua ja riittäviä resursseja. Jos menetelmä otetaan käyttöön huolimattomasti tai epätäydellisesti, tuloksia ei tule. Tämän lomakkeen kysymykset kattavat ne alueet, jotka ovat osoittautuneet avaintekijöiksi tähdätessä pysyvään toteutukseen. Yksikön johtajan ja hallinnosta vastaavan ryhmän pitäisi täyttää lomake konsultoiden ART-menetelmän hallitsevaa henkilöä mielellään kahdesti vuodessa. Hyötyä on myös siitä, että joku riippumaton ulkopuolinen henkilö täyttää lomakkeen. Lomake koostuu kahdeksasta aiheesta: A) Ohjelma, B) Organisaatio ja johto, C) Menetelmän integrointi, D) Henkilökunta, E) Asiakkaat, F) Yhteistyö ulospäin, G) Dokumentointi ja arviointi ja H) Toteutusprosessi. Jokaiseen kysymykseen vastataan seuraavanlaisella neliportaisella asteikolla: Ympyröi jokaisen kysymyksen kohdalla sopiva vaihtoehto. 0 = Ei lainkaan totta 1 = Jossain määrin totta 2 = Lähes totta 3 = Täysin totta A) Ohjelma 1. Vastaako ART-menetelmä ohjelmana asiakkaiden tarpeisiin? 2. Tarjoaako yksikkö kokonaista ART:ia (vähintään 30 ryhmäkertaa, 10 kertaa jokaista osa-aluetta)? 3. Käytetäänkö tarkistuslistoja säännöllisesti varmistamaan käsikirjan noudattamista? (Säännöllisellä tarkoitetaan, että jokainen ART-ohjaaja täyttää kaikkien osa-alueiden tarkistuslistan aina neljännesvuosittain.) 4. Onko joku ART-menetelmän hallitseva henkilö yksikössä vastuussa ohjelmasta? 5. Toimivatko käytännön järjestelyt? (Aikataulut, materiaalit, laitteet, tilat)

3 B) Organisaatio ja johto 1. Voiko yksikköä pitää vakaana ja tehokkaana (henkilöstön vaihtuvuus pientä, hyvä johtajuus, kyky ratkaista konflikteja ja erimielisyyksiä)? 2. Onko yksiköllä selkeä näkemys ja sitoutuneisuus ART-menetelmän kehittämiseen? 3. Tuleeko ART-ohjelmalle tukea ylemmältä johdolta, esimiehiltä, talousasioista vastaavilta henkilöiltä ja muulta henkilökunnalta? 4. Onko riittävästi resursseja jatkaa ART-menetelmän käyttöä (ART-ohjaajia, taloudelliset resurssit, aikaa, materiaalit)? C) Menetelmän integrointi 1. Onko ART-menetelmän filosofia integroitu yksikön hoitokulttuuriin? 2. Heijastuuko ART-menetelmä henkilökunnan asenteessa esimerkiksi malleina, taidon siirtämisen valmentajina ja vahvistamisen välittäjinä? 3. Onko ympäristössä kuvina, postereina tai kielellissä muodossa selkeitä viestejä, joka edistävät ART-menetelmän taitojen oppimista? D) Henkilökunta 1. Onko jokainen henkilökunnan jäsen ilmoittanut työskentelevänsä ART-ohjelman mukaisesti?

4 2. Onko yksikössä riittävästi ART-menetelmän hyvin hallitsevia henkilöitä? 3. Onko jokainen henkilökunnan jäsen saanut koulutusta ja harjoitusta menetelmään liittyen? 4. Onko koko henkilökunta saanut perustiedot oppimisteorioista, jotka tukevat ART-menetelmää? 5. Onko ART-ohjaajilla riittävästi taitoja viedä läpi ohjelma, kuten kyky validoida, luoda toimiva yhteistyösuhde, motivoida ja tuoda esille positiivisia hyötyjä? 6. Onko keinoja ylläpitää ja kehittää ART-ohjaajien taitoja koulutuksen jälkeen? (Esim. toisten ART-ohjaajien tapaamiset, videokatsaukset, tarkistuslistojen käyttö, seminaarit ja muut koulutustilaisuudet jne.) 7. Saavatko ohjaajat ja henkilökunta palautetta ja ohjausta ART-menetelmän osaajilta säännöllisesti? E) Asiakkaat 1. Onko ART sopiva menetelmä asiakkaiden ongelmiin (sosiaalisten taitojen puutokset, impulsiivisuus, aggressiivinen käyttäytyminen, asosiaaliset arvot)? 2. Liittyykö ART-harjoittelu asiakkaiden yksilöllisiin tavoitteisiin ja hoitosuunnitelmiin? 3. Onko yksikössä käytössä ART-menetelmään kytkeytyvää vahvistamista ja motivointikäytäntöä kuten esimerkiksi rahaketalous?

5 4. Onko yksikössä suunnitelma taitojen yleistämiseksi (esim. ART-taitoja harjoitellaan muissa sosiaalisissa tilanteissa)? 5. Ovatko vanhemmat, perhe ja verkosto mukana? F) Yhteistyö ulospäin 1. Onko sosiaalihuolto sitoutunut pitkän tähtäimen jälkihuoltosuunnitelmaan? 2. Tarjotaanko verkoston tärkeille henkilöille esimerkiksi perhe-art:ia tai vanhemmuuden taitojen harjoittelua? 3. Tehdäänkö yhteistyötä muiden asianosaisten tahojen kanssa? 4. Onko ART-ohjelma läpinäkyvä suhteessa mediaan ja tutkimukseen? G) Dokumentointi ja arviointi 1. Dokumentoidaanko jokainen ART-ryhmäkerta ja varmistetaanko niiden laatu? 2. Onko yksikössä säännöllisiä seurantoja ART-ohjelman laadusta?

6 3. Onko käytössä arviointivälineitä, joilla voidaan osoittaa ART-harjoittelun hyödyt? 4. Onko ART-ryhmään osallistuneille seurantaa? 5. Tehdäänkö yksikössä töitä ART-ohjelman jatkuvan asteittaisen kehittämisen eteen? H) Toteutusprosessi (tärkeintä arvioida alkuvaiheessa) 1. Onko henkilökunnassa riittävästi asiantuntemusta omaava henkilö (esim. ART-Master tai kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät hallitseva psykologi (tai muu henkilö)), joka on vastuussa ART-menetelmän toteuttamisesta sekä henkilökunnan ohjaamisesta ja kouluttamisesta? 2. Onko toteutuksesta olemassa yksityiskohtainen, yksikköön hyvin istutettu suunnitelma? 3. Onko resursseja kohdennettu uuden menetelmän esittelemiseen ja ART-ohjelman jatkuvaan toteuttamiseen? Kokonaispisteet: Kehittämisalueet: Konkreettiset keinot olosuhteiden kohentamiseksi:

Hyvä kuntoutumiskäytäntö

Hyvä kuntoutumiskäytäntö Hyvä kuntoutumiskäytäntö Invalidiliiton kuntoutuspalvelut 1. Johdanto 5 2. Käsitteet 6 2.1 Toimintakyky 6 2.2 Kuntoutumistarve 6 2.3 Kuntoutusjärjestelmä 7 2.4 Kuntoutuminen 7 3. Asiakkaan näkökulma hyvässä

Lisätiedot

Sisältö Johdanto... 3 Palvelutuotteistaminen käytännössä... 4 Esimerkki palvelutuotteistamisesta... 8 Mallipohjia tuotteistamiseen...

Sisältö Johdanto... 3 Palvelutuotteistaminen käytännössä... 4 Esimerkki palvelutuotteistamisesta... 8 Mallipohjia tuotteistamiseen... Sisältö 1 Johdanto... 3 1.1 Työkirjan sisällöstä... 3 1.2 Yleistä tuotteistamisesta... 3 2 Palvelutuotteistaminen käytännössä... 4 2.1 Valmennuspalvelun perusrunko... 5 2.2 Palvelun vaiheiden perustietolomake...

Lisätiedot

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 2 Hyvä esimiestyö Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 3 Tätä opasta voit vapaasti hyödyntää koulutuksessa ja esimiestyössä. Voit tulostaa sen käyttöösi maksutta internet-osoitteista:

Lisätiedot

oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset

oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset Tutortoiminta hyvinvoivan oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset Kirjoittaja Susanna Ågren menetelmäkehittäjä Suomen ammatillisen

Lisätiedot

DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA

DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA Pro gradu- tutkielma Terhi Törmänen 0233123 Kasvatustieteiden tiedekunta / Kasvatustiede Lapin yliopisto Syksy 2013 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Nuorisotyö,

Lisätiedot

Hyvä maine ansaitaan Poliisin viestintästrategia

Hyvä maine ansaitaan Poliisin viestintästrategia Hyvä maine ansaitaan Poliisin viestintästrategia Hyvä maine ansaitaan Poliisin viestintästrategia 5 Hyvä maine ansaitaan Poliisin viestintästrategia Hyvä maine ansaitaan Hyvä maine syntyy siitä, että

Lisätiedot

OSA I. oppiscrum-opas

OSA I. oppiscrum-opas OSA I oppiscrum-opas Pedagogisia keinoja yrittäjämäiseen oppimiseen, oppimisen omistajuuteen sekä oppimisen iloon yrittäjämäistä toimintaa tukevassa oppimisympäristössä Oppimisen kehä kiertyy ja oppimisen

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA JOHTAMISEN LAITOS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA JOHTAMISEN LAITOS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA JOHTAMISEN LAITOS Marina Kinnunen MUUTOSPROSESSI JA SEN HALLITSEMINEN Case vaaratapahtumien raportointijärjestelmän käyttöönottoprosessi Vaasan keskussairaalassa

Lisätiedot

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta Sisältö Lukijalle... 5 1 Ennen kuin vapaaehtoinen saapuu... 7 1.1. Koko yhteisö toimintaa

Lisätiedot

opiskelijan arvioijana

opiskelijan arvioijana Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen www.ohjaan.fi Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 712/96) ja valokuvalain (495/6, muut. 446/95) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Työryhmän raportti 21.4.2005 Moniste 7/2005 Opetushallitus

Lisätiedot

Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä

Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä ARVIOINTI INKLUSIIVISISSA OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ FI Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä Esipuhe Inklusiivinen arviointi on arviointia yleisopetuksen oppimisympäristössä tavalla, jossa periaatteet

Lisätiedot

MALLI KUNTOUTTAVASTA LYHYTAIKAISHOIDOSTA KÄYTTÄJÄN OPAS

MALLI KUNTOUTTAVASTA LYHYTAIKAISHOIDOSTA KÄYTTÄJÄN OPAS MALLI KUNTOUTTAVASTA LYHYTAIKAISHOIDOSTA KÄYTTÄJÄN OPAS SAMPO -HANKE Samalla polulla -voimavaroja lyhytaikaishoidosta 2007 2010 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. KUNTOUTTAVAN LYHYAIKAISHOIDON MALLI... 2 2.1

Lisätiedot

Esimies työhyvinvointia rakentamassa

Esimies työhyvinvointia rakentamassa Esimies työhyvinvointia rakentamassa Kimmo Terävä & Pirkko Mäkelä-Pusa Esimies työhyvinvointia rakentamassa 1 Esimies työhyvinvointia rakentamassa Kimmo Terävä & Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Pakarituvantie

Lisätiedot

Psykososiaalisen työympäristön arvioiminen

Psykososiaalisen työympäristön arvioiminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 36 Sinikka Soini, TuATTL Jussi Vahtera,TuATTL Marjut Joki, TuATTL Jukka Aaltonen, Tutsp Liisa Bifeldt, Tutsp Seija Lähteenmäki, Tutsp Antero Utriainen, Tutsp Psykososiaalisen

Lisätiedot

Pohjolan lapset Varhainen tuki lapsille ja perheille. Varhainen tuki perheille hankkeen -tulokset

Pohjolan lapset Varhainen tuki lapsille ja perheille. Varhainen tuki perheille hankkeen -tulokset Pohjolan lapset Varhainen tuki lapsille ja perheille Pohjoismainen hyvinvointikeskus Inspiraatio-opas Varhainen tuki perheille hankkeen -tulokset 1 Pohjolan lapset Varhainen tuki lapsille ja perheille

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen. Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Ohjelma-asiakirja

Ilo kasvaa liikkuen. Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Ohjelma-asiakirja Ilo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelma-asiakirja Ilo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelma-asiakirja Tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Hyvä työpaikka -opas

Hyvä työpaikka -opas Hyvä työpaikka -opas Sisältö Julkaisija: Suomen Hammaslääkäriliitto Toimitus: Anu Tilander Graafinen suunnittelu ja kuvat: Mediatoimisto Crazy Mama Kuvausjärjestelyt: HLL Elina Timgren / Simodent ISBN

Lisätiedot

TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA KOORDINOINTI

TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA KOORDINOINTI TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA KOORDINOINTI Tilannekuva elinikäisen ohjauksen kehittämisestä ELY-alueilla Syksy 2012 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia LAITURI-projekti

Lisätiedot

OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Naantalin kaupunki Naantali 2013 NAANTALIN

Lisätiedot

Loppuraportti. Äiti ei pysy kärryillä RAY 2010 2014. Taina Koivunen-Kutila Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Loppuraportti. Äiti ei pysy kärryillä RAY 2010 2014. Taina Koivunen-Kutila Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Loppuraportti Äiti ei pysy kärryillä RAY 2010 2014 Taina Koivunen-Kutila Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sisällysluettelo Johdanto 3 Äiti ei pysy kärryillä -projektin taustatietoa 5 Projektin tavoiteltavat

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

Löydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas

Löydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas Löydä oma tarinasi -ryhmämalli Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille Ryhmänohjaajan opas Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö.

Lisätiedot

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017 Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 14:2012 Korkeakoulujen arviointineuvosto finheec@minedu.fi, +358 2953 30072 PL 133

Lisätiedot

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23. Sanni Mäkelä & Elina Peltonen. Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23. Sanni Mäkelä & Elina Peltonen. Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23 Sanni Mäkelä & Elina Peltonen Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Sanni Mäkelä & Elina Peltonen Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hyvä kuntoutuskäytäntö

Hyvä kuntoutuskäytäntö Hyvä kuntoutuskäytäntö Invalidiliiton sitoumus erityisesti vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalvelujen laadun jatkuvaksi parantamiseksi Invalidiliitto ry Invalidiliiton julkaisuja, 1998 ISBN 952-9615-41-8

Lisätiedot

Ei vain tätä päivää varten. OK-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen vuosien 2007-2009 koulutushankkeiden jälkikäteisarviointi

Ei vain tätä päivää varten. OK-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen vuosien 2007-2009 koulutushankkeiden jälkikäteisarviointi Ei vain tätä päivää varten OK-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen vuosien 2007-2009 koulutushankkeiden jälkikäteisarviointi Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä 3 2. Johdanto, tausta ja asetelma 4 3. Toteutus,

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015

Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015 Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015 LEMPÄÄLÄN KUNTA SIVISTYSTOIMI Sivistyslautakunta 15.12.2010 Kunnanhallitus 24.1.2011 Kunnanvaltuusto 25.1.2012 Sisältö Sisältö... 5 Esipuhe... 3 1. Oppimisen

Lisätiedot

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Sisällys 1. Varhaisesta puuttumisesta varhaiseen avoimeen yhteistyöhön 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen osana kuntastrategiaa 3. Puheeksiottamisen

Lisätiedot