sivu 6 sivu 14 sivu 22 Arkistolaitoksen asiakaslehti 3/2011 Sähköinen tilauspalvelu jo käytössä Kunnallinen asiakirjahallinto sai wiki-oppaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sivu 6 sivu 14 sivu 22 Arkistolaitoksen asiakaslehti 3/2011 Sähköinen tilauspalvelu jo käytössä Kunnallinen asiakirjahallinto sai wiki-oppaan"

Transkriptio

1 Arkistolaitoksen asiakaslehti 3/2011 sivu 6 Sähköinen tilauspalvelu jo käytössä sivu 14 Kunnallinen asiakirjahallinto sai wiki-oppaan sivu 22 Puoli vuosisataa vaihto-oppilaita

2 2 akti 3/2011 akti 3/2011 Sisältö Julkaisija Arkistolaitos 3 Miten näkyviä ovat vähemmistöjen arkistot, kysytään pääkirjoituksessa. Osoite Kansallisarkisto PL Helsinki 4 Lyhyet 6 Arkistolaitoksen tutkijasaleissa on siirrytty syksyn aikana tilauslapuista sähköiseen järjestelmään. Lehden taitto Mainostoimisto HINKU 8 Eurooppalaisiin arkistoaineistoihin rakennetaan yhteistä hakuportaalia. Painopaikka Kopijyvä Oy 9 Selvitys: Tutkijat arvostavat digitoituja aineistoja, mutta kritisoivat käyttöliittymiä. Kotisivu 10 Viranomaiset luovuttavat arkistolaitokseen miltei 130 hyllykilometriä arkistoja tulevina vuosina. Tilaukset ja palaute 11 Yhdysvaltalainen Karen Offen on tutkinut yhtenä ensimmäisistä naisten historiaa. ISSN Päätoimittaja Heidi Mustajoki, Kansallisarkisto Toimituskunta yksikön johtaja Juhani Tikkanen, Kansallisarkisto yksikön johtaja Marja Pohjola, Kansallisarkisto tutkija Pertti Vuorinen, Kansallisarkisto johtaja Päivi Hirvonen, Jyväskylän maakunta-arkisto Toimitussihteeri Minna Nurro, Viestintätoimisto Lumitähti Joel Blankett on selvittänyt juutalaisen sukunsa historiaa jo parinkymmenen vuoden ajan. Uudessa kunnallisen asiakirjahallinnon oppaassa on huomioitu monet alalla tapahtuneet muutokset. Arkistolaitos haki Sveitsistä ja Norjasta oppia tietokantojen tietojen säilyttämiseen. Sähköisen säilyttämisen luvan hakeminen on aiempaa yksinkertaisempaa. Sähköinen arkistointi on Helsingin kaupunginarkiston suurin haaste Arkistouralla: arkistopäällikkö Jari Suutari, eduskunta Arkistoneuvos Eljas Orrman piti jäähyväisluennon asiakirjojen seulonnasta ja julkisuudesta. Kannen kuva Pekka Niittyvirta, YFU Suomen YFUn historiateos julkistettiin Kansallisarkistossa lokakuussa. Teoksia signeerasi kirjoittaja Terttu Mämmelä. Pääkirjoituksen kuva Marja Pohjola, Kansallisarkisto Kansallisarkisto pelasti Suomen YFUn arkiston, ja lopputuloksena on tutkimus, joka kattaa 50 vuotta järjestön historiaa. Arkistolöytöjä Käsitätkö?

3 akti 3/ Pääkirjoitus Puuttuvat arkistot Terveisiä Kautokeinosta, kaukaa Norjan Lapista! Olin siellä syyskuun lopulla kahden kollegan kanssa yhteispohjoismaisessa seminaarissa, jossa käsiteltiin alkuperäiskansojen ja muiden vähemmistöjen arkistojen näkyvyyttä Pohjoismaiden arkistolaitosten yksityisarkistopolitiikassa. Asia on erityisen ajankohtainen Suomessa juuri nyt, koska ensi vuoden alussa Inarissa aloittaa toimintansa Saamelaisarkisto. Se on Pohjoismaissa lajissaan toinen, sillä tätä ennen saamelaisilla on ollut oma arkisto vain Norjassa, juuri Kautokeinossa. Miten Suomessa on muiden vähemmistöjen arkistojen laita? Arkistolaitoksen tavoitteena on saada riittävän monipuolinen kuva yhteiskunnan eri toimijoista eri aikakausilta. Erityisesti korostetaan vähemmistöjen, niin vanhojen vähemmistöjen kuin maahanmuuttajienkin arkistoaineistojen saamista talteen. Tähän mennessä parhaiten on onnistuttu Suomen juutalaisten kanssa. Heidän arkistoaineistojaan on saatu sekä Kansallisarkistoon että Turun maakunta-arkistoon yhteensä lähes kotelon verran. Helsingin ja Turun lisäksi Viipurissa toimi juutalainen seurakunta vuoteen 1944 asti, mutta sen arkisto on kadonnut jäljettömiin. Tataarit tulivat Kansallisarkistoon vuoden 2007 lopulla. Suomen Islam-seurakunta luovutti silloin hallussaan olleet vanhat metrikkakirjansa tutkijoiden käyttöön. Erityisen huomattavaa oli, että lahjoitukseen sisältyi myös vuosien metrikka, jonka oli kerrottu joutuneen lähetetyksi Turkkiin 1960-luvulla. Romanien arkistot puuttuvat vielä arkistolaitoksesta, mutta alustavia keskusteluja niiden saamiseksi on kuitenkin jo käyty. Samoin on laita maahanmuuttajien arkistojen kanssa. Toivottavasti pystymme tulevina vuosina luomaan näihin ryhmiin niin luottamukselliset suhteet, että ne uskovat haltuumme arkistojaan. Vuosi 2011 on pian ohi, joten kiitän Aktin lukijoita kuluneesta vuodesta koko toimituskunnan puolesta ja toivotan kaikille Hyvää Joulua sekä menestystä vuodelle marja pohjola, yksikönjohtaja, Kansallisarkisto

4 4 akti 3/2011 Lyhyet Saamelaisarkisto avautuu helmikuussa Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen sijoittuva Saamelaisarkisto avaa ovensa helmikuussa Arkiston tärkein tehtävä on tukea ja edistää saamelaistutkimusta, mikä vahvistaa saamelaiskulttuuria ja lisää saamelaisia koskevaa historiatietoa. Hallinnollisesti arkisto kuuluu Kansallisarkiston tutkimuksen ja kehittämisen vastuualueeseen. Saamelaisarkisto keskittyy palvelemaan kansalaisia ja tutkijoita. Se ottaa vastaan saamelaisia ja saamelaisaluetta koskevia asiakirjoja sekä huolehtii niiden digitoinnista ja käytettävyydestä. Oulun maakunta-arkisto jatkaa entiseen tapaansa viranomaisten ohjaamista ja kouluttamista. Arkistolaitos satsaa tutkimukseen uudella vastuualueella Arkistolaitos uudisti organisaatiotaan marraskuun alussa. Kokonaan uutena vastuualueena on aloittanut tutkimuksen ja kehittämisen vastuualue. Se vastaa yhteistyöstä tutkimusyhteisön kanssa sekä ohjaa sähköistä asiakirjahallintaa. Tarkoituksena on parantaa arkistolaitoksen tunnettuutta tutkimusinfrastruktuurina ja luoda kumppanuuksia tutkimusyhteisöihin. Tutkimusjohtaja Päivi Happosen luotsaama yksikkö vastaa esimerkki arkistolaitoksen digitointistrategiasta. Asiakirjojen elinkaareen liittyvät tehtävät kuuluvat aineistohallinnan vastuualueelle, jota johtaa arkistoneuvos Jaana Kilkki. Vastuualueelle keskittyvät viranomais- ja yksityisarkistojen vastaanotto ja hankinta. Se myös huolehtii aineistojen konservoinnista ja digitoinnista. Tutkijasali- ja verkkopalveluista vastaa tietopalvelun vastuualue. Se tekee myös selvityksiä sekä koordinoi arkistopedagogista toimintaa. Yksikköä johtaa arkistoneuvos Jarno Linnolahti. Neljäntenä vastuualueena toimii toiminnanohjaus, joka vastaa hallinnosta sekä suunnittelusta ja seurannasta. Sitä johtaa hallintojohtaja Anitta Hämäläinen. Kansallisarkisto keskittää tutkijapalveluitaan Kansallisarkiston tutkijapalvelu keskittyy vuoden 2012 alussa Rauhankadun päärakennukseen, kun Sörnäisten toimipisteen tutkijasali suljetaan 21. joulukuuta. Jatkossa niin Rauhankadun, Siltavuoren kuin Sörnäisten toimipisteenkin aineistot ovat tutkittavissa yhdessä paikassa, Rauhankadun tutkijasalissa. Sörnäisten toimipisteen käytetyintä aineistoa on siirretty Rauhankadulle noin kuusi hyllykilometriä. Muuta Sörnäisten toimipisteen aineistoa voi tilata tutkittavaksi päärakennukseen, ja sitä kuljetetaan kerran päivässä toimipisteiden välillä. Rauhankadulta löytyviin aineistoihin kuuluvat muun muassa suojeluskunta-aineistot, Pikkukokoelmat ja Militaria-sarja. Myös Lotta Svärd -järjestön ja heimosotien aineistot on siirretty päärakennukseen. Saamelaiskulttuurikeskus Sajos revontulien välkkeessä.

5 akti 3/ Kouvolan arkistotilat palkittiin vuoden arkistotekona Arkistojen päivän toimikunta on valinnut vuoden 2011 arkistoteoksi Kouvolan kaupungin Archium-arkistotilahankkeen. Kiinteistö Oy Kouvolan Archium rakennutti uudet tilat, joihin on keskitetty Kouvolan kaupunginarkisto sekä aikaisemmin kuudessa eri paikassa säilytetyt uuden Kouvolan edeltäjien arkistot sekä Anjalankosken, Elimäen ja Valkealan kunnan- ja kotiseutuarkistot. Kouvolan Archiumissa kansalaiset voivat tutkia kulttuuriperintöään ja saada palveluja keskitetysti yhdessä paikassa. Toimikunnan mukaan Kouvolan uusi kaupunginarkisto -hanke on osoitus esimerkillisestä vastuullisuudesta, laajasta kulttuuritietoisuudesta ja hyvästä mallista muille kunnille. Archiumissa on hyllytilaa yhteensä noin 9000 metrille asiakirjoja. Kouvolan kaupunki / Heli Lehti Arkistojen päivän toimikunta myönsi lisäksi kunniamaininnan dosentti Marianne Tallbergille hoitotyön yksityisarkistojen hankkimisesta Kansallisarkistoon. Ymmärrys sotavahinkojen vaikutuksista kasvoi Vaasan maakunta-arkistossa ylitarkastajana työskentelevä Jussi Jääskeläinen on tutkinut Suomen sotaan liittyviä sotavahinkoja proseminaarityöstä vasta ilmestyneeseen väitöskirjaansa saakka. Jääskeläisen väitöskirja on perustutkimusta siitä, miten sotavahingot jakaantuivat Ruotsin valtakunnan itäisessä osassa vuosina Se antaa myös tarkan kuvan sodan paikallisyhteisölle aiheuttamista menetyksistä. Sotavahingot sotatoimien painopistealueella, eli silloisessa Vaasan läänissä, liittyivät ennen muuta venäläisten joukkojen logistiikkaan. Paikallisyhteisön aineellisen hyvinvoinnin edellytykset olivat suuresti sidoksissa sodan aikana siihen, miten joukkojen huolto organisoitiin sota-alueella. Jussi Jääskeläinen väitteli tohtoriksi elokuussa åbo akademi Aikaisempi tutkimus ei ole nostanut riittävästi esiin sotavahinkojen ja väestökriisin mahdollista yhteyttä. Tutkimus ei ole myöskään korostanut kylliksi huollon organisoinnin merkitystä niukkavaraisen alueen paikallisyhteisölle ja toisaalta varhaismodernin sotien lopputuloksiin, ja sitä kautta valtioiden historiaan. Tutkimuksen primaarilähteet löytyivät Kansallisarkistosta. Ne kuuluvat senaatin ja osittain Buxhoevdenin päämajan siviilikanslian arkistoihin. Väitöskirjan kirjoittaminen kesti yli kymmenen vuotta. Jääskeläinen teki tutkimusta päätoimisena jatko-opiskelijana vain seitsemän kuukauden ajan ja muuten työn ohella vapaa-aikanaan. Waldemar von Frenckellin ja Otto A. Malmin lahjoitusrahaston lahjoittamat stipendit mahdollistivat virkavapaudet. Jääskeläisen väitöskirja Paikallisyhteisö resurssina ja tuhojen kohteena. Venäjän armeijan logististen ratkaisujen seuraukset Suomen sodassa tarkastettiin Åbo Akademissa elokuussa.

6 6 akti 3/2011 Sähköinen tilauspalvelu on jo rutiinia Kansallisarkistossa ja Oulun maakunta-arkistossa ryhdyttiin pilotoimaan kuluvan vuoden kesäkuussa Astian nimellä tunnetun sähköisen tilauspalvelun eri järjestelmiä. Pilotoinnista saadut kokemukset olivat niin hyviä, että palvelu päätettiin ottaa suoraan käyttöön. asiakkaille muutokset näkyvät tutkijasalikäyttöliittymän parempina hakuominaisuuksina. Seuraava askel sähköisen tilauspalvelun laajentamisessa saavutettiin, kun järjestelmät otettiin lokakuun alussa käyttöön Kansallisarkiston ja Oulun maakunta-arkiston lisäksi kaikissa muissa maakunta-arkistoissa. Pilotoinnin kohteena oli asiakkaiden asiakirjatilausten tekemiseen käyttämä ns. tutkijasalikäyttöliittymä ja henkilökunnan operoima tilattujen asiakirjojen hallinnointityökalu, ns. tilaustenhallinta. Tuotantokäytön aikana järjestelmän kehittäminen on jatkunut, esimerkiksi syyskuun lopussa otettiin käyttöön uudet versiot tilaustenhallinnasta ja tutkijasalikäyttöliittymästä. Arkistolaitoksen Seuraavaksi verkkoon Seuraava luonnollinen askel on sähköisen tilauspalvelun siirtäminen verkkoon, jolloin asiakkaat voivat tilata verkon yli niin asiakirjoja, selvityksiä kuin kaukolainojakin sekä hakea käyttölupia aineistoihin. Verkkoympäristössä toimiva sähköinen tilausjärjestelmä vahvoine kirjautumisineen on siinä määrin erilainen verrattuna arkistolai- Ylitarkastaja Christina Forssell esitteli arkistolaitoksen verkkopalveluja Turun kirjamessuilla syyskuussa.

7 akti 3/ toksen sisäverkossa toimivaan Astia-järjestelmään, että se vaatii oman koekäyttönsä, joka toteutuu lähitulevaisuudessa. Näillä näkymin verkon yli toimiva sähköinen tilausjärjestelmä on todellisuutta vuoden 2012 alkupuolella. Tämähän on helppoa Sähköisestä tilauspalvelusta saatu palaute on ollut lähes poikkeuksetta positiivista. Asiakkaat ovat nopeasti oppineet ohjelman salat ja monesti päivystäjä ilokseen kuulee kommentin Tämähän on helppoa." Kun tilauksen teon ja aineiston hakemisen tutkijasaliliittymää käyttäen kerran oppii, niin huomaa, kuinka se monessa tapauksessa on huomattavan paljon helpompaa ja nopeampaa kuin vanhojen paperimuotoisten luetteloiden selaaminen ja tilauslappujen täyttäminen käsin. Erityisesti henkilökunta on oppinut rakastamaan uutta tilaustenhallinta-työkaluaan. Tehtyjen tilausten löytäminen, kuittaaminen, päättäminen tai vaikkapa päivittäisen tilaston laskeminen vie nykyisin murto-osan siitä ajasta mitä vanha manuaalinen järjestelmä vei. Paluuta vanhaan ei ole! Astian etu on keskitetty haku Astian avulla myös tilastonikkareiden on mahdollista tehdä erilaisia tilastoja tilatuista aineistoista. Ongelmakohtana on, että kaikki arkistolaitoksessa oleva arkistoaineisto ei ole löydettävissä Astiahaun kautta. Tällöin asiakkaat käyttävät tilauspalvelun vapaamuotoista tilausta, jonka miinuspuolena on se, että tilastoinnin kannalta olennaisia metatietoja jää saamatta. Astia on siis pitkälle riippuvainen ns. taustajärjestelmistä, joista se hakee tietonsa, kuten arkistotietokanta Vakasta tai Digitaaliarkistosta. Jos taustajärjestelmässä on puutos tai virhe, toistaa Astia saman virheen. Vaikka Astia onkin nopea reagoimaan muutostarpeeseen, sen taustajärjestelmät eivät sitä välttämättä ole. Joustava organisaatio reagoi nopeasti Niin Astia-projektin tuottamassa sähköisessä tilauspalvelussa kuin projektin joustavassa organisaatiossa on sellaista käytännön toimivuutta, jota ei välttämättä ole valtionhallinnossa totuttu näkemään. Niinpä kykenenkin Astia-projektin aikaansaannoksia ilman pienintäkään ylilyönnin tunnetta hehkuttamaan. Hyvä esimerkki projektin toimivuudesta on onnistunut siirtyminen pilotointivaiheesta suoraan tuotantokäyttöön. Projektin joustava ja nopeasti reagoiva johtamisorganisaatio ja tekninen tuki mahdollistivat, että pilotoinnin aikana havaitut pienet puutteet tai virheet saatiin usein korjattua jo samana päivänä muutosten millään tavalla vaikeuttamatta järjestelmien käyttöä. Kansallisarkiston tutkijasalihenkilökunnan harras toive on, että Astian toiminnasta vastaava organisaatio säilyttää projektin päätyttyäkin joustavuutensa ja kykynsä reagoida nopeasti muutostarpeisiin. Kansallisarkiston pitkäaikainen salipäivystäjä, tutkija Pertti Vuorinen kirjoitti Astia-projektista Nordisk Arkivnyt -lehdessä 3/2011: Projektin onnistuminen on seurausta tekijöittensä ainakin suomalaiselle työkulttuurille hieman vieraasta ajattelutavasta, että kannattaa keskustella mahdollisimman usein arkistojen tietopalvelussa työskentelevien kanssa ongelmista. Vanha tsaristinen tapa lukea raportteja ja antaa ukaaseja ei enää toimi. teksti: Ville kontinen, tutkija, Kansallisarkisto Ajan myötä entistä enemmän arkistolaitoksen aineistoa tulee sähköisten tietokantojen piiriin ja sitä kautta Astian hakuominaisuuksilla löydettäviksi ja tilastoijien iloksi. Muun muassa AARRE -arkistorekisteri liittyy tulevaisuudessa Astian taustajärjestelmiin. Tässä kohdassa päästään Astian yhteen selkeään etuun: sähköisen tilauspalvelun käyttäjän ei tarvitse enää miettiä, mistä tietokannasta tai hakuohjelmasta hänen haluamansa tieto löytyy, vaan kaikki on löydettävissä keskitetysti palvelun avulla. teksti: Ville Kontinen, tutkija, Kansallisarkisto kuva: Heidi Mustajoki, tiedottaja, Kansallisarkisto

8 8 akti 3/2011 Uusi kanava eurooppalaisiin arkistoaineistoihin rakentumassa Ensi vuoden alussa julkaistaan eurooppalaisten arkistolaitosten yhteinen arkistoaineistojen Archives Portal Europe -hakuportaali tutkijoiden käyttöön. Myös Suomen arkistolaitos on ollut mukana luomassa sitä Apenet-hankkeessa. Monille pienille arkisto-organisaatioille Apenet-hanke on ollut ainut kanava saada aineistoja digitaalisessa muodossa laajan yleisön käyttöön. Hankkeella on ollut edustus Europeanan jatkokehitystyössä, mikä on auttanut arkistojen erityistarpeiden huomioimisessa. Apenet on EU:n econtentplus-ohjelmaan kuuluva parhaiden käytäntöjen hanke. Siinä rakennettava uusi portaali tarjoaa pääsyn lähes kaikkien eurooppalaisten arkistolaitosten arkistoaineistoihin, jotka on luotu erilaisten historiallisten ja poliittisten prosessien aikana. Portaali auttaa käyttäjiä tutkimaan syvemmin omia kiinnostuksenkohteitaan sekä löytämään uusia mielenkiintoisia lähteitä tarjoamalla yleiskuvan eurooppalaisten arkistojen aineistoista. Tämän lisäksi portaali toimii arkistopalveluiden keskeisenä hakemistona, jonka avulla löytyvät muun muassa eri maiden arkistojen yhteystiedot. Suomen arkistolaitoksella on eurooppalaisittain modernit sähköisen tietopalvelun kanavat, joita kehitetään jatkuvasti yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoiman Kansallisen digitaalisen kirjaston kanssa. Osallistuminen Apenet-portaalin kehittämiseen on tarjonnut arkistolaitoksen asiantuntijoille sekä yhteistyöverkoston että ratkaisumalleja, joita on voitu hyödyntää myös omissa kehittämishankkeissa sekä Kansallisessa digitaalisessa kirjastossa. Jatkohanke on jo käynnistymässä Hankkeen toisen vaiheen neuvottelut ovat vielä käynnissä. Kuitenkin voidaan pitää jo lähes varmana, että hankkeen toinen kolmevuotinen kehitysjakso käynnistyy heti ensimmäisen vaiheen jälkeen. Hankkeen työnimenä on APEX Archives Portal Europe network of excellence. Linkin takaa paljastuva portaalin Beta-versio sisältää aineistoa jo 47 organisaation kokoelmista 17 maasta kattaen lähes 8 miljoonaa arkistoyksikköä. Lisäksi portaalin kautta on pääsy yli puoleen miljoonaan digitoituun kohteeseen. Varsinainen portaali julkaistaan vuoden 2012 alussa. Synergiaa Europeanan kanssa Portaalin tehtävänä on lisäksi välittää arkistosektorin aineistoa Europeanan hakupalveluihin, jossa on aineistoa myös museoja kirjastosektoreilta. Työtä on tehty sekä kehittämällä arkistojen eurooppalaista yhteistyöverkostoa että tarjoamalla osallistuville arkistoille valmiita palveluita ja työkaluja. Toisen vaiheen työskentely laajentaa osallistujien määrän 28 maahan. Palvelun kattavuutta laajennetaan niin aineistojen kuin osallistuvien organisaatioiden näkökulmasta sekä tuodaan mukaan tarkempia kuvailuja. Tämän lisäksi palvelusta kehitetään pysyvämpi osa eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria ja Europeanaa. Suomen arkistolaitos on jatkossakin mukana työssä, ja luomassa näin osaltaan arkistoille uusia tapoja tuottaa ajantasaisia ja tehokkaita tietopalveluita asiakkailleen. teksti: Markus Merenmies, kehittämispäällikkö, Kansallisarkisto

9 akti 3/ Digiaineistot ovat mieleen, mutta järjestelmät eivät toimi Svenska litteratursällskapet i Finlandin selvityshanke Tutkijoiden ääni ja sähköiset aineistot on loppusuoralla. Laajan kyselyaineiston viesti on selkeä: digitoitu aineisto on saatava nykyistä paremmin käyttäjien ulottuville. Hankkeen raportti julkaistaan alkuvuodesta 2012, mutta jo lokakuussa 2011 järjestetyssä seminaarissa paljastettiin keskeisin tulos: käyttäjät arvostavat digitoituja aineistoja, mutta kritisoivat käyttöliittymiä. Hanke haastaakin arkistot, kirjastot ja museot ajattelemaan asiaa uudelta kannalta: organisaatiot voivat tuntea aineistonsa läpikotaisin, mutta paras asiantuntemus niiden käytöstä on käyttäjillä. Käyttöliittymät hankalia Nykytilanteen ongelmat rakentuvat monista osatekijöistä. Käyttöliittymät on rakennettu alkuperäisaineistojen hallinnan ehdoilla, organisaatioiden näkökulmasta. Hakuehdot vaativat liian täsmällistä tietoa aineistosta ja selailuominaisuudet ovat harvinaisia tai puutteellisia. Digitoitu aineisto vaatisi uudenlaisia hakemistoja ja luetteloita, jotka helpottaisivat kokonaisuuden hahmottamista, selaamista ja halutun yksityiskohdan löytämistä. Arkistolaitoksen Digitaaliarkisto keräsi runsaasti kritiikkiä ja nousi ongelmallisimmaksi verkkopalveluksi juuri käytettävyyskysymysten takia. Pidetyin ja kehutuin oli Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen Digiarkisto, joka on toteutettu käyttäjien ehdoilla. Eriytymisessä hyvää ja huonoa Toinen keskeinen ongelmavyyhti on sähköisten aineistojen pirstoutuminen eri organisaatioiden verkkopalveluihin ja käyttöliittymiin. Yhdelläkin organisaatiolla saattaa olla monta erilaista kokoelmaa, joista jokaista varten on erilainen käyttöliittymä. Käyttäjät eivät tiedä, millaista aineistoa on saatavilla sähköisessä muodossa ja joutuvat jokaisen kokonaisuuden kohdalla opettelemaan uuden hakulogiikan. SLS:n hanke kannustaa muistiorganisaatioita kuuntelemaan paremmin tutkijoiden mielipiteitä. hakuihin. Tällä perusteella vastaajat esimerkiksi kiittivät Suomen sukututkimusseuran Hiski-tietokantaa, mutta lähtökohtaisesti vähemmistö vastaajista toivoi kehityksen kulkevan kohti sen kaltaisia järjestelmiä. Tärkeämpänä pidetään nykyisten järjestelmien käytettävyyden parantamista ja niiden aineistomäärän kasvattamista, ja vasta sen jälkeen on aika rakentaa erikoistuneita tietokantoja. Keskitetty wiki-luettelo rakenteilla Vastauksissa esitettyihin toiveisiin keskitetystä luettelosta pystytään vastaamaan pian, sillä hankkeen yhteydessä SLS laatii yhteistyössä Agricola-portaalin kanssa yhteenvetoa sähköisten aineistojen verkkopalveluista, käyttöliittymistä, tietokannoista ja portaaleista. Luettelo julkaistaan wiki-muotoisena, joten kuka tahansa voi käydä täydentämässä ja päivittämässä tietoja. Askel on kokonaisuuteen nähden pieni, mutta sekin vie eteenpäin matkalla kohti digiaineistojen parempaa käytettävyyttä. Eriytyminen ei ole yksinomaan huono asia, sillä erilliset järjestelmät ja alkuperäisaineistosta edelleen muokattu tieto antavat käyttäjälle mahdollisuuksia uudenlaiseen tutkimusotteeseen ja räätälöidympiin teksti: Outi Hupaniittu, projektinvetäjä, Svenska Litteratursällskapet i Finland kuva: Tomi Mustikka, tiedotusharjoittelija, Kansallisarkisto

10 10 akti 3/2011 Kysely kartoitti viranomaisasiakirjojen siirto- ja säilytystarpeita Arkistolaitos toteutti huhti-elokuussa 2011 kyselyn viranomaisten hallussa olevista pysyvästi säilytettävistä asiakirjoista. Arkistolaitos käyttää kyselyn tuloksia toiminnan pitkäjänteiseen suunnitteluun. Ne ovat erityisen hyödyllisiä asiakirjojen vastaanotossa ja tilanhallinnassa. Kyselyssä keskityttiin arkistotiloihin siirrettyihin pysyvästi säilytettäviin paperiasiakirjoihin. Kysely lähetettiin viranomaisille, jotka arkistolain mukaisesti luovuttavat pysyvästi säilytettävät asiakirjansa arkistolaitokseen. Lisäksi kerättiin tietoja arkistotilojen ja tietopalvelupyyntöjen määristä. Kysely lähetettiin 462 organisaatiolle. Koska osa niistä vastasi vielä alkuperäistä suunnitelmaa keskitetymmin, kyselyn kohteiden lopullinen kokonaismäärä oli 433. Vastauksia kertyi yhteensä 402 kappaletta, joten vastausprosentti oli hyvä, lähes 93 prosenttia. Määrällisesti vastaajajoukko painottui oikeus-, työ- ja elinkeino- sekä valtiovarainministeriön hallinnonaloille, joiden yhteenlaskettu vastausten ja kohdevirastojen määrä oli 310/329. Sen sijaan esimerkiksi puolustusministeriö oli hallinnonalansa ainoa kyselykohde. Puolustusvoimien aineistomäärät eivät siten sisälly kyselyn tuloksiin. Arkistopiiri hm % KA ,7 HMA ,7 JoMA ,7 JyMA ,6 MMA ,4 OMA ,2 TMA ,2 VMA ,4 Pysyvästi säilytettävien asiakirjojen määrät eri arkistopiireissä. Vastausten perusteella pysyvästi säilytettävien asiakirjojen kokonaismääräksi kertyi 126,3 hyllykilometriä. Viiden vuoden takaisessa kyselyssä aineistomäärän jakauma arkistopiirien kesken oli samansuuntainen, joten alueellistamishankkeet eivät näytä muuttaneen sitä. Asiakirjojen kokonaismäärä edellisessä kyselyssä oli 158,5 hyllykilometriä. Nyt saaduissa luvuissa tulee kuitenkin ottaa huomioon muun muassa vuoden 2005 jälkeen arkistolaitokseen tehdyt luo- vutukset ja kyselyn viimekertaista suppeampi kattavuus (edellinen kysely tehtiin 2006 ja kohteita oli 766). Valtioneuvoston arkiston liittäminen Kansallisarkistoon, yliopistojen aseman muutos sekä kyselyn rajaaminen pääte- ja lähiarkistoissa tai vastaavissa tiloissa säilytettäviin asiakirjoihin ovat nekin supistaneet kokonaismäärää. Työhuonetiloissa säilytettävien asiakirjojen määriä ei kysytty, koska luotettavien arvioiden saaminen niistä on osoittautunut vaikeaksi. Ajanjakso Pysyvästi säilytettävien asiakirjojen jakautuminen vuosikymmenittäin. Vastaukset osoittavat, että paperiasiakirjojen määrä on jatkanut kasvuaan. On huomattava, että vuosikymmenittäin arvioituna asiakirjojen kokonaismäärä poikkeaa erikseen ilmoitetusta kokonaismäärästä. Kunkin arkistolaitoksen yksikön osuus vuosikymmenkertymästä oli kuitenkin linjassa asiakirjojen kokonaismäärän vastaavan jakauman kanssa. Viranomaisilta kysyttiin asiakirjoihin kohdistuvien tietopyyntöjen vuosittaista kokonaismäärää ja frekvenssiä. Tietoja kysyttiin sekä 40 vuotta vanhemmista että nuoremmista asiakirjoista. Lisäksi sisäisten ja ulkoisten tietopyyntöjen määrää arvioitiin erikseen. Tietopyynnön tyyppi 40 v. vanhemmat asiakirjat hm v. nuoremmat asiakirjat Sisäiset tietopyynnöt 77,1 37,1 Ulkoiset tietopyynnöt 66,7 34,3 Osuus (%) niistä asiakirjoista, joihin ei kohdistunut lainkaan tietopyyntöjä. Luvut vahvistavat näkemystä siitä, että 40 vuotta vanhempia asiakirjoja ei yleensä enää toistuvasti tarvita viranomaiskäytössä, vaan ne voidaan luovuttaa arkistolaitokseen. Tietopyyntöjen kokonaismäärissä oli kuitenkin suuria eroja; joillakin vain yksittäisiä tietopyyntöjä vuodessa, toisilla taas tuhansia. Tietopyyntöjen keskiarvojen esittäminen ei siksi ole mielekästä. Mediaaniluvut sisäisissä tietopyynnöissä (40 vuotta vanhemmat/nuoremmat) olivat 5 ja 12 kappaletta, ulkoisten tietopyyntöjen vastaavat mediaaniluvut puolestaan 5,5 ja 10 kappaletta.

11 akti 3/ Naisten arkistot vievät tutkijaa ympäri maailmaa ja feminismin historiaa. Myöhemmin olen päätynyt erilaisiin vertaileviin tutkimushankkeisiin. Naishistorian tutkimus on muuttunut Offenin uran aikana paljon. Marginaalisesta aiheesta on tullut suurta enemmistöä koskettava. Syynä ei hänen mielestään ole enempää eikä vähempää kuin se, että näidenkin ihmisen tulee olla osa menneisyyttä. Kaikki irti arkistomatkoilta Naishistoria kiteytyy Offenin mukaan siihen, miten naisten ja miesten väliset suhteet ovat muuttuneet. Juuri nyt hän tutkii julkisia väittelyjä, joita naiskysymyksestä on käyty. Kansallisarkistossa vieraili toukokuussa Stanfordin yliopiston vanhempi tutkija Karen Offen. Suomessa aiemminkin poikennut historioitsija osallistui tällä kertaa kansainväliseen historiakonferenssiin. Luppoajan hän hyödynsi perehtymällä lempiaiheeseensa: naisten historiaan. Hassua kyllä, miehet olivat ensimmäisinä kiinnostuneista naisten oikeuksista. Myöhemmin naiset osallistuivat enemmän kuin miehet toivoivat, ja tästä syntyi ristiriitoja. Tutkimuksen teko ei aina ole helppoa Yhdysvaltojen länsirannikolta käsin. Offenin hyödyntämät lähteet ovatkin pääosin olleet painettua aineistoa, kuten sanomalehtiä. Toisaalta hän ottaa kaiken mahdollisen irti ympäri maailmaa suuntautuvilta arkistomatkoilta. Kaliforniassa työskentelevä Offen on naistutkimuksen uranuurtajia. Aloitin naishistorian tutkimisen 1970-luvulla, jolloin koko aihe oli uusi. Tutkin yhtenä ensimmäisistä naisten historiaa Ranskassa Kerran löysin ranskalaisesta arkistosta erään merkittävän, salanimellä kirjoittaneen naisvaikuttajan henkilötiedot viime hetkellä ennen koneen lähtöä. Huusin, printtasin sivun nopeasti ja juoksin kuin hullu koneeseen. Frekvenssi 40 v. vanhemmat asiakirjat Tietopyyntöjen vuosittainen frekvenssi (%). 40 v. nuoremmat asiakirjat Viikoittain 10 31,2 Kuukausittain 9,3 12,3 Harvemmin 80,7 56,5 Luvuissa tulee huomioida, että 40 vuotta vanhempien asiakirjojen osalta 33 ja sitä nuorempien osalta 11 prosenttia kohteista jätti vastaamatta kysymykseen. Tulosten analysointia jatketaan arkistolaitoksessa. Tavoitteena on, että jatkossa asiakirjat vastaanotetaan aiempaa yhdenmukaisemmin koko arkistolaitoksessa hyvässä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Saadut tiedot auttavat myös arkistolaitoksen toimitilojen ja tilanhallinnan strategista ja operationaalista suunnittelua. Tutkijat bloggaamaan Digitalisoituminen on helpottanut tutkimusta, mutta myös tuonut lisähaastetta. Nuorille opiskelijoille on muistutettava, että historian tutkiminen on faktojen varmistamista useampaan kertaan. Heille täytyy kertoa, että Wikipediassa ei ole kaikkea tietoa ja että kaikki tieto verkossa ei ole totta. Erinomaisena verkkolähteenä hän mainitsee Library of Congressin verkkosivut, joilla julkaistaan runsaasti materiaalia. He ovat julkaisseet myös kirjan, jossa on paljon kuvia asiakirjoista. Muidenkin arkistojen kannattaisi tehdä vastaavaa ja herättää näin ihmisten mielenkiinto, hän lisää. Tutkijoita Offen kannustaa bloggaamaan. Heidän tulisi kirjoittaa paperiartikkeleiden sijaan verkkoon. Offenin omia kirjoituksia voi lukea osoitteessa teksti: Ville Kajanne, ylitarkastaja, Kansallisarkisto Teksti ja kuva: Heidi Mustajoki, tiedottaja, Kansallisarkisto

12 akti 3/ Palapelin rakentamista ulkomailta käsin Sukututkimus on sinnikästä ja aikaa vievää puuhaa. Kesähelteillä viikon ajaksi Kansallisarkistoon saapuneen Joel Blankettin työhön tuo lisähaasteen se, että hänen aineistonsa sijaitsee tuhansien kilometrien päässä. Joel Blankett vieraili Kansallisarkistossa kesäkuussa. Jerusalemissa asuva Joel Blankett on syntyperäinen helsinkiläinen. Yliopisto-opintojen jälkeen tie vei Israeliin, jonne sukututkijan oli tarkoitus jäädä vain vuodeksi opiskelemaan hepreaa ja tarkkailemaan ulkomaiden näkymiä. temppuilemaan byrokratian rattaiden parissa pitkään. Tapahtumat lasten syntymästä naimisiin menoon piti kirjata Suomen lisäksi Venäjälle, eikä oleskelulupien myöntämiseen löytynyt tarkkoja kriteerejä. Vuoden tutkimusmatkasta versosi kuitenkin lähes 40 vuoden taival, jonka aikana Blankett ehti kasvattaa juuret ja perustaa perheen Israelin maaperälle. Hän työskenteli pitkään valtion virastoissa ja tutkimuslaitoksissa, esimerkiksi sosiaalipoliittisen tutkimustyön parissa luvulla hän sai kipinän selvittää perheensä historiaa. Suvun tutkiminen lähti vähitellen käyntiin ja Kansallisarkistosta tuli yllättäen linkki suvun tarinoiden äärelle. Venäjänjuutalaiset sukujuuret Blankettin sukujuuret sijoittuvat Venäjälle, jossa hänen juutalaiset isoisänsä syntyivät luvun alussa miehet päätyivät armeijan mukana Suomeen, jonne kumpikin perusti perheen monen muun venäjänjuutalaisen tapaan. Se kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä juutalaisilla ei ollut oikeutta asua Suomessa siihen aikaan. He joutuivat puolen vuoden välein anomaan uutta lupaa, kertoo Blankett. Venäjänjuutalaisten elämä 1900-luvun alun Suomessa olikin varsin hankalaa ja virallisesti Venäjällä kirjoilla olleet isoisät joutuivat Tutkimuksen alkumetreillä Sukututkimuksen alkuvaiheissa Blankettin isovanhemmat olivat jo menehtyneet, eivätkä heidän tarinansa olleet syystä tai toisesta kulkeutuneet lasten korviin hänen äitiään lukuun ottamatta. Niin kuin yleensä sukututkimuksissa käy, sitä alkaa tehdä liian myöhään, kun ei ole enää ketään keneltä kysyä, hän toteaa. Blankett saapui ensimmäistä kertaa Kansallisarkistoon viime vuosikymmenen alussa. Hän oli saanut tiedon, että Helsingin juutalaisen seurakunnan arkistot oli siirretty ja kunnostettu tutkijoiden käyttöön. Sukututkija yritti viikon mittaisella vierailulla etsiä kuumeisesti tietoa suvustaan. Se oli aika turhauttavaa. Näin, että on hirveästi materiaalia, mutta en voinut jäädä niin pitkäksi aikaa, hän huokaa. Sukututkija sai uutta pontta urakkaansa huomattuaan sen vaativan laajaa kielitaitoa. Suuri osa hänen sukuaan käsittelevistä aineistoista on kirjoitettu kielillä, joita hänen lapsensa eivät taida. Jos en tee tätä työtä, sen jättäminen seuraaville sukupolville on hankalaa, hän kommentoi.

13 akti 3/ Aineistoa ympäri maailmaa Isovanhempien yhteydenpito viranomaisiin on tarjonnut valtavasti tietoa Blankettille. Hänen suurimmat tietovaransa ovatkin viranomaisarkistoja tai juutalaisten omia arkistoja. Tutkimuksen kannalta tärkeää aineistoa on rutkasti Venäjällä. Hän on yrittänyt ottaa niistä selvää Kansallisarkiston Jyrki Paaskosken avustamana. Suomi on ollut kohdallani silta sellaiseen materiaaliin, jota on ehkä olemassa Venäjällä, hän kertoo. Suomen juutalaisten historiaa arkistolaitoksessa Suomen juutalaisten elämää on tallennettu myös arkistolaitoksen makasiineihin. Suomen juutalaisten arkiston sekä Turun juutalaisen seurakunnan arkiston lisäksi arkistolaitoksesta löytyy lukuisia juutalaisten henkilöiden yksityisarkistoja. Suomen kolmas juutalainen seurakunta toimi vuoteen 1944 Viipurissa, mutta sen arkisto on kadonnut jäljettömiin. Vaikka kirjallisia lähteitä on Suomen ulkopuolelta vaikea tavoittaa, sukututkija on saanut yhteyden kadonneisiin sukulaisiinsa ja isovanhempiensa tuttaviin. Osa heistä on löytynyt Venäjän puolelta ja osa muualta päin maailmaa. Olin esimerkiksi noin viisi vuotta sitten käymässä Venäjällä pienessä kylässä, ja siellä oli vielä vanha mummo, joka muisti isoisän veljen, Blankett valaisee. Ja kaikkien näiden perheiden kanssa olen päässyt kontaktiin vähitellen, erityisesti Internetin kautta. Haastavaa ja palkitsevaa puurtamista Kansallisarkistossa sijaitseva Suomen juutalaisten arkisto kattaa muun muassa Helsingin juutalaisen seurakunnan ja sen ylläpitämien laitosten sekä juutalaisten keskusjärjestöjen ja yksityishenkilöiden arkistoja vuosilta Turun maakunta-arkistosta löytyvä Turun juutalaisen seurakunnan arkisto sisältää jiddishinkielisiä pöytäkirjoja, toimintakertomuksia ja kirjeitä. Molemmat aineistot ovat käyttörajoitettuja. Suomen juutalaisten elämään voit tutustua edellä mainittujen arkistojen pohjalta kootussa Fenno Judaica -verkkonäyttelyssä, joka löytyy osoitteesta: Arkistojen penkominen on raskasta työtä, josta tippuu tuloksia paloittain. Viikon mittaisella vierailulla satojen sivujen kirjeenvaihdon selaaminen alusta loppuun on kuitenkin tavallista vaivalloisempaa. Blankett toivookin, että mahdollisimman paljon aineistoa saataisiin indeksoitua. Toisenlaista näkökulmaa tutkimuksen tekoon on tuonut esimerkiksi juutalaisten valokuva-arkisto, jonka otoksista suuri osa on ollut Blankettille aivan tuntemattomia. Tekstirivien täyttämien papereiden välistä on löytynyt myös muuta aivan uutta ja jopa huvittavaakin tietoa. Löysin viimeksi isoäidin isän todistuksen, jossa hän eroaa armeijasta. Armeijan superior officerin vuonna 1860 kirjoittamassa kirjeessä todettiin, että henkilö oli käyttäytynyt hyvin armeijassa, eikä juopotellut ja muuta. Hitain askelin eteenpäin No tietysti sukututkimus on sellaista, että loppua ei näy, toteaa Blankett. Aion kuitenkin jatkaa vielä. Toivottavasti ehdin jossain vaiheessa tulla pitemmäksi aikaa tänne. Seuraavaa tutkimusmatkaa odotellessa sukututkija toivoo saavansa entistä enemmän kaipaamaansa materiaalia kotikoneelta selailtavaksi. Luulen, että verrattuna muihin sukututkijoihin tilanteeni on varsin hyvä. teksti ja kuva: Tomi Mustikka, tiedotusharjoittelija, Kansallisarkisto Blankettin isovanhemmat David ja Malke Mirmovitsch.

14 akti 3/ Kunnallisen asiakirjahallinnon opas on valmistunut Kunnallisen asiakirjahallinnon opas eli KAO on valmistunut ja julkaistu osoitteessa wiki.narc.fi/kao. Opas on toteutettu uudella tavalla, wikitekniikalla, mikä helpottaa muun muassa sen päivitettävyyttä. Sitä riittää kuntasektorin asiakirjahallintoon vaikuttavien muutosten myötä. Kunnallisen asiakirjahallinnon oppaan sisältöön kohdistui moninaisia haasteita, vaikka voimassa on edelleen sama arkistolaki kuin vuonna 1996, jolloin aiempi kuntaopas julkaistiin. Maailma ympärillä on muuttunut ja muuttumassa: on otettava huomioon esimerkiksi sähköinen asiakirjahallinto, arkistoterminologia, hallinnon ja organisaatioiden muutokset, prosessiajattelu ja asia- kasnäkökulman korostaminen, taloudelliset tekijät henkilökunnan määrään vaikuttavine seurauksineen sekä julkishallinnon tietoarkkitehtuurisuunnitelmat. Näiden vuoksi voi perustellusti olla sitä mieltä, että oppaan uusimisen kanssa olisi kannattanut odottaa. Toisaalta yhtä perustellusti voi Kunnanhallituksen tehtävänä on määritellä kunnan arkistonmuodostajat. Näin myös Tammerkosken partaalla.

15 akti 3/ väittää, että näköpiirissä ei ole sellaista suvantoa, jossa voitaisiin rauhassa koota kokonaisvaltaiseksi oppaaksi kunnalliseen asiakirjahallintaan vaikuttavat näkökulmat. Nykytilanteen monet meneillään olevat muutokset heijastuvat siis oppaan sisältöön. Ja muutokset merkitsevät, että opasta päivitetään tiheästi. Ne merkitsevät myös, että ehkä jo muutaman vuoden sisään opas uusitaan uudistetun arkistolainsäädännön myötä. Arkistoterminologia ajan tasalla Koska KAO:n taustalla on vuoden 1994 arkistolaki, perusta sille on sama kuin edelliselläkin kuntien arkistotoimen oppaalla. Joitakin asioita on silti syytä nostaa esille KAO:sta. Arkistoterminologian kehitys on ajanut 1990-luvun arkistolain ohi. Arkistoalan terminologiaa uudistavan työryhmän tavoitteena on systemaattinen käsiterakennelma ja sen sisällyttäminen 2010-luvulla uudistettavaan arkistolainsäädäntöön. KAO-työryhmä teki tämän vuoksi yhteistyötä terminologiaa pohtivan työryhmän kanssa, mikä heijastuu muun muassa sellaisten termien käytössä kuin asiakirjatieto. Kolmantena yksittäisenä poimintana KAO:sta voi ottaa esille kuntasektorin pysyvästi sähköisessä muodossa säilytettävän asiakirjatiedon säilyttämisratkaisun. Kysymys sen organisoinnista on KAO:n valmistuessa ratkaisematta. Tätä koskevat ratkaisuvaihtoehdot liittyvät kiinteästi arkistolainsäädännön uudistamiseen, joka on tarkoitus käynnistää syksyllä Ylläpitoon kohdistuu haasteiden kirjo KAO perustuu voimassa olevaan arkistolainsäädäntöön. Uuden arkistolain taustatyöskentely on jo aloitettu, mikä vaikuttaa jatkossa oppaaseen. Arkistolaitoksen rooli kuntasektorilla määritellään, ja rajanveto arkistolaitoksen ja valtiovarainministeriön kesken vaatii täsmennyksen muun muassa julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin myötä. Myös sähköinen asiakirjahallinto ja arkistoterminologia heijastuvat uudistettavassa arkistolainsäädännössä. Kuntasektorille on tunnusomaista heterogeenisuus: samalla kun kuntasektorilla on yli sähköistä tietojärjestelmää ja osa kunnista ja kuntayhtymistä etenee vilkkaasti kohti yhä sähköisempää asiakirjahallintoa, on olemassa kuntia, joissa ollaan vasta tämän kehityksen alkutaipaleella. Tästä huolimatta KAO:ssa on yksi poikkeus ennakoituun terminologiatyöryhmän suositukseen: asiakirjahallinta-termin sijaan käytettään asiakirjahallinto-termiä. Asiakirjahallinto-termin määritelmä KAO:ssa ei siis noudata SFS-ISO-standardia, mutta se on viimeaikaisissa arkistolaitoksen määräyksissä, ohjeissa ja suosituksissa noudatettua tulkintaa. PARAS-hanke on työllistänyt, organisaatioita on muutettu ja kuntia yhdistetty, mutta uusia muutoksia on yhä edessä. Ne heijastuvat aina myös asiakirjahallintaan. Muutoksissa johdon vastuu korostuu ja tarvitaan laajaa yhteistyötä substanssi-, ICT- ja asiakirjahallinnan asiantuntijoiden kesken sekä riittävää osaamista. Kunnallisen asiakirjahallinnon oppaaseen kohdistuu siten moninaisten paineiden kirjo. Kunta päättää arkistonmuodostajat Moni toivoi, että KAO sisältäisi sellaisen kunnallisen arkistonmuodostajan määritelmän suosituksen, jonka mukaan kunta kokonaisuudessaan on yksi arkistonmuodostaja. Arkistolaitos tukeutuu oppaissaan voimassa olevaan arkistolainsäädäntöön ja sen taustalla olevaan hallituksen esitykseen. Tästä syystä arkistolaitos linjaa KAO:ssa kunnanhallituksen määrittelemään kunnan arkistonmuodostajat. KAO on varsin ylätasoinen opas, sillä ei ollut mahdollista laatia opasta, josta löytyisi yksityiskohtaiset ohjeet kaikkien kuntien ja kuntayhtymien yksilöityihin tunnistettuihin ja tunnistamattomiin tarpeisiin. teksti: Vuokko Joki, johtaja, Oulun maakunta-arkisto ja Raili Oittinen, ylitarkastaja, Kansallisarkisto kuva: Minna Nurro KAO:a työstämässä Kansallisarkisto asetti lokakuussa 2008 työryhmän valmistelemaan Kunnallisen arkistotoimen opasta. Työryhmän muodostivat Maaret Botska Kuntaliitosta, Eeva Miettinen Helsingin kaupungista sekä Jaana Pohjonen Kansallisarkistosta. Työryhmän sihteerinä toimi Raili Oittinen Kansallisarkistosta ja puheenjohtajana Vuokko Joki Oulun maakunta-arkistosta. Työlle loi vankan pohjan Pirkko Haarion työstämä luonnos vuoden 1996 Kunnallisen arkistotoimen oppaan uudistamiseksi. Alun perin KAO:n piti valmistua jo vuonna 2009, mutta työryhmä sai kahteen otteeseen jatkoaikaa: ensin opetusministeriön asettaman selvitysmiehen ehdotusten ja sitten arkistolaitoksen strategian vuoksi. Jälkimmäisen jatkoajan päättyessä opasluonnos luovutettiin arkistolaitoksen johtoryhmälle. Loppuvuonna 2010 toteutettiin vielä suppea lausuntokierros, muokattiin opasta lausuntojen pohjalta ja kevään 2011 kuluessa päivitettiin arkistolaitoksen viimeiset linjaukset. Kesä 2011 kului teknisen toteutuksen merkeissä.

16 16 akti 3/2011 Miten säilyttää tietokantojen tiedot? Tietokantojen ja rekisterien säilyttämiseen ollaan vasta luomassa menetelmiä. Arkistolaitos on selvittänyt tietokantojen säilyttämisen käytäntöjä ja kokemuksia etenkin Norjassa ja Sveitsissä. Arkistolaitos käynnisti vuoden 2011 alussa SÄHKE3- esiselvitysprojektin, jonka tavoitteena on luoda menetelmät rekisterien ja tietokantojen luotettavalle säilyttämiselle. SÄH- KE3-normin tavoitteena on, että arkistolaitos voi ottaa vastaan viranomaisten pysyvästi säilytettävien tietokantojen tietoja, varmistaa niiden luotettavan säilymisen ja tarjota aineistosta tietopalvelua. Kansainväliset ratkaisut pohjana SÄHKE3-projektin lähtökohtana on valmiiden kansainvälisten standardien ja ratkaisujen hyödyntäminen kansallisen normin pohjana. Viime keväänä projektissa perehdyttiin Norjan arkistolaitoksen kehittämään ADDML-formaattiin sekä Sveitsin arkistolaitoksen SIARD-formaattiin. Molemmat ovat teknisiä menetelmiä, joissa tietokannan rakenne ja sisältö otetaan talteen ja kootaan yhdeksi paketiksi. Formaatit eivät ole täysin rinnasteisia malleja keskenään, sillä ne kohdentuvat hieman eri asioihin. SIARD on datan tallentamiseen tarkoitettu menetelmä, ADDML puolestaan tietokannan rakenteen kuvailun menetelmä. Molempien formaattien lähtökohtana on kuitenkin tarjota työkaluja, joilla viranomainen voi itse koostaa tietokannasta säilytettävän kokonaisuuden. Kaikkea tietokantaan sisältyvää toiminnallisuutta ei pyritä säilyttämään, vaan tiedot muunnetaan mahdollisimman yleispätevään muotoon. Kattava dokumentointi tarpeen Pysyvää säilyttämistä varten tietokannasta ja siihen liittyvästä dokumentaatiosta tulee koostaa paketti, jonka on kerrottava itsestään kaikki tarpeellinen. Toisin sanoen paketti sisältää tiedot aineiston itsenäiseksi ymmärtämiseksi. Tätä varten tietokannan konteksti, sen käyttötarkoitus, siihen kuuluvat koodistot ja tiedon muodostumisen periaatteet tulee kuvata ja dokumentoida. Norjan ja Sveitsin arkistolaitoksissa osa tietokannan dokumentaatiosta tuotetaan metatietoina tietokannan sisälle. Osa tie- Arkistolaitoksen edustajat kävivät kesällä Bernissä tutustumassa tietokantojen ja rekisterien säilyttämiseen Sveitsissä. doista taas tallennetaan tietokannan rinnalla dokumenttimuotoisena. Norjan arkistolaitos ottaa dokumentaatiota vastaan myös paperimuodossa. Tutkijoille muokattavaa tietoa Tietokanta luodaan säilytettävistä SIARD- tai ADDML-paketeista uudelleen siinä vaiheessa, kun asiakas sitä tarvitsee. Tietokanta siis palautetaan mahdollisimman lähelle sen alkuperäistä muotoa. Toistaiseksi Norjassa ja Sveitsissä ei ole mahdollisuutta säilytettävän tietokannan suoraan sähköiseen tutkijakäyttöön, vaan arkistolaitoksen henkilökunta vastaa aineiston tarjoamisesta. Tulevaisuuden tutkimustarpeita on vaikea ennustaa. Tämän vuoksi tietokannassa tulee säilyttää tiedon muokattavuus ja sen monipuolisen yhdistelyn mahdollisuudet, kuitenkin siten, ettei tieto muutu säilytyksessä. Tutkijoilla on oltava mahdollisuudet muokata rekisteritietoa ja yhdistellä eri rekisterien sisältämiä tietoja keskenään ja tuottaa näin merkittävää lisäarvoa aineistolle. Norjan arkistolaitoksessa korostetaan, että asiakkaalle pitää tarjota useita erilaisia aineiston hakumahdollisuuksia ja keino vaikuttaa myös tilattavaan kokonaisuuteen. SÄHKE3-esiselvitysprojekti päättyy vuoden 2011 lopussa. SÄH- KE3-normin laadinta käynnistyy vuoden 2012 alkupuolella, ja se valmistuu teksti ja kuva: Mikko Eräkaski, projektipäällikkö, Kansallisarkisto

17 akti 3/ Kokemuksia sähköisen säilyttämisen lupaprosessista Sähköisen säilyttämisen luvan hakeminen arkistolaitokselta on ollut mahdollista vuodesta 2005 lähtien. Lupa on toistaiseksi myönnetty viiden organisaation tietojärjestelmälle ja käsittelyssä on kymmenen hakemusta. Puolustusvoimien asianhallintaa katselmoitiin syyskuussa luvan hakijan, järjestelmätoimittaja Innofactorin ja arkistolaitoksen yhteiskokouksessa. hakumenettelyssä hakijan pitää tilata sekä tietoturvallisuus- että SÄHKE2-mukaisuuden auditointi, joten hankkeen aikataulutus vaatii huolellista suunnittelua. Luvan haku kannattaa aloittaa ennen kuin tietojärjestelmä otetaan käyttöön. Julkisen hallinnon organisaation tulee hakea sähköisen säilyttämisen lupaa, kun se haluaa säilyttää aineistoa pysyvästi yksinomaan sähköisessä muodossa. Viranomaisten kiinnostus lupaa kohtaan on jatkuvasti lisääntynyt, sillä sähköiseen säilyttämiseen siirtyminen tuo mukanaan pitkäkantoisia hyötyjä. Kehittämistyö kytkeytyy keskeisesti organisaation toiminnan ja tietojärjestelmien elinkaaren suunnitteluun ja kestää yleensä useita vuosia. Kansallisarkistossa lupakäsittelyä koordinoivan ylitarkastaja Raili Oittisen mielestä päällimmäisin kokemus tähänastisista lupaprosesseista on niiden monivaiheisuus. Olemme tehneet useita katselmointeja jokaisen luvanhakijan kanssa ja lupaprosessin aikana onkin kehittynyt syvällisiä kumppanuuksia. Samalla on tarkistettu organisaation valmius siirtää pysyvästi säilytettävä aineisto arkistolaitoksen VAPA-palveluun. Lupaprosessi uudistui Lupaprosessi koki melkoisen muutoksen vuoden 2011 alussa, minkä jälkeen luvan hakeminen on perustunut ulkopuoliselle auditointimenettelylle. Arkistolaitoksen tehtäväksi jää lähinnä luvan mukaisen toiminnan varmistaminen lupaa hakevassa organisaatiossa. Uusi menettely yksinkertaisti hakemista huomattavasti. SÄHKE2-normin mukaisten tietojärjestelmien sertifiointi on vielä osittain kehitteillä, joten vuoden aikana tulleet hakemukset ovat olleet SÄHKE2-sertifioimattoman järjestelmän mukaisia. Uudessa Keskeistä kehitettävää Kehittämistyö edellyttää muun muassa prosessien, tietoturvallisuuden ja riskienhallinnan kehittämistä sekä tiedonohjaussuunnitelman (TOS) eli eamsin laatimista. TOSin vaatimukset heijastuvat suoraan tietojärjestelmien hankintaan ja sähköisen säilyttämisen ratkaisuihin. Määräajan säilytettävien tietojen hävittämiseen on niin ikään tehtävä toimivia ratkaisuja, jotka pohjautuvat TOSin metatietomäärittelyihin. Sähköisen säilyttämisen ratkaisuja kehitettäessä ei auta unohtaa osaamisen kehittämistä ja koulutusta, jotka ovat keskeisiä onnistuneen lopputuloksen saavuttamisessa. Tarvitaan myös asiakirjahallinnollisen kulttuurin muutosta on uskallettava luottaa sähköiseen säilytysmuotoon. teksti: Armi Helenius, ylitarkastaja, Kansallisarkisto kuva: tiina tiilikainen CASE: Puolustusvoimat Puolustusvoimat on hakenut sähköisen säilyttämisen lupaa asiankäsittelyratkaisulleen. Puolustusvoimien asiakirjahallintopäällikkö Janne Mykrä luonnehtii saavutettavia etuja seuraavasti: Organisaation kannalta pysyvästi säilytettävän tietoaineiston sähköinen arkistointi on toki tärkeä asia, mutta koko toiminnan kustannustehokkuuden kannalta olisi tärkeämpää saada arkistolaitoksen tarjoamat sähköisen säilyttämisen ratkaisut ulottumaan myös määräajan säilytettävään tietoaineistoon, jota on valtaosa organisaatioiden asiakirjatuotannosta. Arkistolaitoksen, organisaatioiden ja ohjelmistonvalmistajien tiiviillä yhteistyöllä saadaan toivottavasti rakennettua järjestelmiä, jotka vastaavat sähköisen säilyttämisen vaatimuksia ja ovat mahdollisimman käyttäjäystävällisiä.

18 18 akti 3/2011 Matkalla Helsingin tarinoiden ytimeen Helsingin Tokoinrannassa, Kaupunginteatterin ja maamerkkinäkin tunnetun Ympyrätalon katveessa sijaitsee Kallion virastotalo. Moni ei tiedä, että rakennus kätkee sisäänsä kaikille avoimen portin kaupungin historiaan. On hyvä, että kaupunginarkisto kiinnostaa. Eilen tutkijasalimme oli aivan täynnä, toteaa Helsingin kaupungin arkistotoimen päällikkö Eeva Miettinen. Olen tutustumassa Helsingin historian pyhättöön myrskyisenä syyspäivänä. Neutraalisti väritetyissä asiakaspalvelutiloissa on kuitenkin vielä hiljaista kiertäessämme taloa ympäri aamuvarhaisella. Meillä käy asiakkaina etupäässä tutkijoita, sukututkijoita ja muita tiedonetsijöitä. Tutkijat ovat näistä suurin asiakasryhmä, hän kertoo. Jo vuodesta 1945 Helsingin kaupunginarkiston perustaminen sai alkunsa kaupungin tilastotoimen aloitteesta 1920-luvulla. Arkistotoimen järjestäminen käynnistyi lopulta arkistokomitean asettamisella sodan keskellä vuonna Perustamiseen vaikutti myös vuoden 1939 arkistolaki, joka peräänkuulutti kunnallisia keskusarkistoja. Kaupunginarkisto avasi ovensa viimein vuonna 1945 ensimmäisen kaupunginarkistonhoitajan Pentti Renwallin vetämänä. Vuosien aikana arkistoon kertyneestä aineistosta voi muodostaa häilyvän kokonaiskuvan kurkistamalla lasipinnoilla verhoiltuun näyttelytilaan. Olemme niitä arkistoja, joilla on perusnäyttely. Se kertoo kaupungin historiasta esitellen samalla erityyppisiä asiakirjoja. Meillä on lisäksi vaihtuvia näyttelyitä ja osallistumme kaupungin yhteisnäyttelyiden tekemiseen. Asiakirjoja on lainattu myös Kansallisarkiston näyttelyihin, Miettinen valaisee. Sähkön ja paperin puristuksissa Katoan Miettisen perässä maan alle. Kävelyetäisyyksissä arkisto voittaa varmasti vertaisensa. Meillä tutkijasalissa päivystävät saavat aika paljon liikuntaa päivisin, naurahtaa arkistotoimen päällikkö. Kaupunginarkistossa on lähes 14 hyllykilometriä asiakirjoja. Hyllyt ovat täyttyneet muun muassa Helsingin kaupungin virastojen ja laitosten sekä helsinkiläisten järjestöjen, taloyhtiöiden ja yksityishenkilöiden arkistoista. Asiakirjasiirrot ovat koko ajan lisääntyneet. Arkistotilat alkavat olla aika täynnä ja arkistoaineistojen ylläpito vaatii entistä enemmän aikaa ja työtä, Miettinen huokaa. Kaupungin eri virastot ja liikelaitokset ovat siirtyneet yhä enemmän sähköiseen asiankäsittelyyn ja toimintatapaan, joten ne haluavat luovuttaa entistä aikaisemmin arkistoaineistojaan meille. Vasemmalla: Eeva Miettinen esittelee raastuvanoikeuden tuomiokirjaa 1700-luvulta. Oikealla: Helsingin kaupunginarkisto syksyn väreissä.

19 akti 3/ Ahjosta Meritaloon Oman haasteensa kaupunginarkiston tehtäviin on tuonut Helsingin kaupungin uusi yhteinen asianhallintajärjestelmä Ahjo, joka otettiin käyttöön heinäkuussa. Järjestelmän tarkoituksena on automatisoida toimintoja ja poistaa päällekkäisyyksiä asiakirjatuotannossa muun muassa keskittämällä kirjaamista, uudistamalla asiakirjatuotantoa sekä muuttamalla toimielinten kokoukset sähköisiksi. Kaupunginarkisto vastaa järjestelmää varten laaditun tiedonohjaussuunnitelman ylläpidosta. Ahjo-järjestelmän tuottama, paperimuodossa säilytettävä aineisto arkistoidaan keskitetysti. Kaupunginarkiston yhteyteen on perustettu tätä varten Meritalon toimipiste, joka vastaa järjestelmän väliarkistotehtävistä, kertoo Miettinen. Tiedon juhlavuosi Helsingin kaupunginarkisto on yksi Helsingin kaupungin tietokeskuksen neljästä yksiköstä. Virasto kätkee sisäänsä kaupunginarkiston lisäksi kaupunkitilasto-, kaupunkitutkimus- ja hallintoyksiköt. Tietokeskus on juhlistanut tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Jo päättyneeseen juhlavuoden ohjelmaan kuuluivat muun muassa maaliskuussa avattu Kaikkea Helsingistä -näyttely sekä Helsinki tiedon kohteena -satavuotisjuhlakirja, johon voi käydä tutustumassa tietokeskuksen kotisivuilla. Meidän asiantuntijamme olivat vahvasti mukana juhlavuoden näyttelyssä. Osallistuimme myös juhlavuoden muun ohjelman toteuttamiseen, kertoo Miettinen. Tulevaisuuden haasteita Kierroksen päätteeksi istahdamme alas Miettisen työhuoneeseen ja katseemme kääntyvät hetkeksi tulevaisuuteen. Hän mainitsee lähivuosien suureksi haasteeksi sähköisen arkistoinnin. Helsingin kartta vuodelta helsingin kaupunginarkisto Yksi iso haaste on asiakaspalvelujen monipuolistaminen, joka on ollut mahdollista arkistotietokannan käyttöönotosta alkaen. Helsingin kaupunginarkiston tärkein asiakkaille suunnattu verkkopalvelu on kuvailu- ja luettelotiedot kaupunginarkiston aineistosta sisältävä SINETTI-arkistotietokanta. Vuonna 2008 julkaistu tietokanta on saanut kaverikseen kartta- ja piirustusrekisterit, joiden sisältämät lähes karttaa ja piirustusta ovat selailtavina kotikoneelta. Tavoitteena on monipuolisten ja joustavien verkkopalvelujen lisääminen, minkä toivotaan vähentävän pitkällä aikavälillä asiakaspalveluun tarvittavia resursseja, päättää Miettinen. Astuessani ovesta ulos päivystäjän tiskin takana parveilee kuitenkin jo useampi asiakas. Emme ole vielä ratkaisseet pitkäaikaisesti ja pysyvästi säilytettävien asiakirjojen sähköistä arkistointia. Helsingin kaupunginjohtaja asetti syksyllä Kaupungin sähköinen muisti -työryhmän, joka selvittää käytettävissä olevia vaihtoehtoja. Sähköisen pitkäaikaisarkistoinnin järjestäminen on suuri haaste, sillä kunnille on tarjolla vain vähän palveluja. Esimerkiksi arkistolaitoksen VAPA ei vielä vastaanota kuntien aineistoja, eikä ensi vuonna valmistuva SARKK ole kaikkien kuntien käytettävissä. Asiakas arkiston arvokkain Pohdimme lopuksi asiakkaiden merkitystä arkistolle. Kävijämäärät ovat laskeneet Tokoinrannassakin, mihin osasyynä on asiakirjojen digitointi. teksti ja kuvat: Tomi Mustikka, tiedotusharjoittelija, Kansallisarkisto Helsingin kaupunginarkisto perustettu vuonna 1945, siirtyi 1990-luvulla osaksi tietokeskusta johtaa kaupungin arkistotointa, toimii kaupungin keskusarkistona ja Ahjo-järjestelmän väliarkistona vanhin asiakirja vuodelta 1569 ja vanhimmat asiakirjasarjat 1700-luvulta sijaitsee Kallion virastotalossa (Eläintarhantie 3 F)

20 akti 3/ Arkistouralla Eri organisaatioissa työskentelevät arkistoalan ammattilaiset kertovat palstalla urastaan ja työstään. Tällä kertaa Aktin kysymyksiin vastaa eduskunnan tuore arkistopäällikkö Jari Suutari. Joensuusta siirryin Liikenne- ja viestintäministeriöön, jossa esimerkiksi päivitin ja siirsin ministeriön arkistonmuodostussuunnitelman sähköiseen arkistonhallintajärjestelmään. Tämä loi valmiudet eams:n käyttöönotolle. Kansanterveyslaitoksessa ja sen seuraajassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa työskentelin monipuolisissa asiakirja- ja yleishallinnon tehtävissä. Siellä eräs haastavimmista tehtävistä oli toimia Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin fuusiossa asiakirjahallinnon ja arkistotoimen yhdistämisen projektipäällikkönä. Työurani aikana olen suorittanut muun muassa arkistotutkinnon, ylemmän arkistotutkinnon ja liikearkistoyhdistyksen arkistotutkinnon. Lisäksi olen suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon. Aloitit juuri työn eduskunnan arkistopäällikkönä. Mikä sinne veti? Olen aina työskennellyt valtionhallinnossa enkä oikein näe itseäni töissä muualla. Arvostan eduskuntaa instituutiona ja sen työnantajakuva on ollut silmissäni hyvä. Eduskunnan arkistopäällikön tehtävä on haasteellinen ja mielenkiintoinen. Esimiestehtävissä on myös mahdollista päästä vaikuttamaan asioihin. Eduskunta on työpaikkana ainoa laatuaan. Näkyykö se arkistopäällikön työssä? Työ on varmasti sisällöllisesti samanlaista kuin muuallakin. Vastuullani on eduskunnan arkistotoimen kehittäminen, ohjaaminen ja johtaminen sekä sen sujuvuuden ja asiakirjojen tai niihin sisältyvien tietojen säilymisen varmistaminen. Vastaan arkiston tietopalvelusta ja toimin arkistotiimin esimiehenä. heikki rajala / eduskunta Demokratian näköalapaikalla Miten Sinusta tuli arkistoalan ammattilainen? Opiskelin 1990-luvun alussa Joensuun yliopistossa historiaa. Kesällä 1996 suoritin valtionhallinnon harjoittelun Joensuun maakunta-arkistossa ja tykästyin heti alaan. Menin vuonna 1997 harjoittelijaksi maakunta-arkistoon ja pian pääsin vakinaiseen henkilökuntaan. Joensuun maakunta-arkisto oli arkistoalan korkeakoulu minulle. Siellä Jarno Linnolahti, Jorma Puumalainen ja Juhani Tikkanen perehdyttivät minut monipuolisesti alan eri tehtäviin. Talossa pitkään työskennelleiden kanssa juteltuani olen kuullut, että poliittinen päätöksenteko on läsnä myös asiantuntijapäätöksenteossa. Tämä tuo minulle uuden vivahteen työhöni. Eduskunta on koko ajan median mielenkiinnon kohteena. Tietysti on myös mielenkiintoista seurata sisältä yhteiskunnallisesti merkittävän instituution toimintaa ja kenties päästä jopa vaikuttamaan siihen. Minkä asioiden kehittämiseen aiot pureutua ensiksi? Eduskunnassa on käynnissä voimakas sähköisen asianhallinnan kehittäminen. Ensin uudistamme valtiopäiväasioiden käsittelyä tukevat tietojärjestelmät ja myöhemmin hallinnon tietojärjestelmät. Myös sähköiseen pitkäaikaisarkistointiin siirtyminen kangastelee tulevaisuudessa. Osa eduskunnan arkistonmuodostussuunnitelmista on vanhoja ja puutteellisia ja ne pitää päivittää vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Miten sujuu yhteistyö arkistolaitoksen kanssa? Yhteistyössä arkistolaitoksen kanssa ei ole koskaan ollut ongelmia. Tätä tietenkin edesauttavat useat henkilökohtaiset ystävyys- ja tuttavuussuhteet arkistolaitoksen henkilökuntaan kuuluvien kanssa.

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki (Rauhankatu 17), Hämeenlinna,

Lisätiedot

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään Suomen arkistot Suomessa on hyvin monentyyppisiä arkistoja, suurin osa on julkisin varoin ylläpidettyjä, mutta myös yksityisin varoin mm. säätiö- tai yhdistysmuotoisia arkistoja on olemassa Arkistointia

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 1(5) VALTIPA Kirjeenne 22.5.2012 Kansallisarkistoon VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Valtioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 (Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki Rauhankatu, Hämeenlinna,

Lisätiedot

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet:

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet: Suvi Ritvos Lähettäjä: noreply@eduuni.fi Lähetetty: 25. elokuuta 2015 13:29 Aihe: Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, Liitteet: Kansilehti.PDF; Pysyvästi säilytettäväksi

Lisätiedot

JHS 156 suosituksen päivitys

JHS 156 suosituksen päivitys JHS 156 suosituksen päivitys Mikael Himanka, Avain Technologies Oy Sisältö Suosituksen aikataulu Päivityksen taustat Suosituksen tavoitteet Suosituksen avulla saavutettavat edut Suosituksen menetelmät

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

LUONNOS Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä

LUONNOS Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä JUHTA 7.2.2017 Johtaja Hannu Sirén Huomioon otettavia periaatepäätöksen ulottuvuuksia 1. Sähköinen

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE VIEREMÄN KUNTA 1 VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1 ASIAKIRJAHALLINTO JA ARKISTOTOIMI VIEREMÄN KUNNASSA Vieremän kunnan asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tulee noudattaa

Lisätiedot

JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne

JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JUHTA 10.2.2015 Mikko Eräkaski, STM Tiedonohjaussuunnitelma Metatietomääritys, joka sisältää tietojärjestelmässä käsiteltävien asiakirjojen metatietoarvot

Lisätiedot

Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö

Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n sekä Oulun yliopiston johtosäännön 2 :n nojalla yliopiston hallitus on 18 päivänä toukokuuta 2010 hyväksynyt

Lisätiedot

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Kansalaisen käsikirjasta Suomi.fi:hin Kansalaisen käsikirja kirjana v. 1992 Kansalaisen käsikirja verkkopalveluna v. 1997 Julkishallinnon

Lisätiedot

POSION KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1. YLEISTÄ...2 2. ASIAKIRJAHALLINNON TEHTÄVÄT...2

POSION KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1. YLEISTÄ...2 2. ASIAKIRJAHALLINNON TEHTÄVÄT...2 1 POSION KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1. YLEISTÄ...2 2. ASIAKIRJAHALLINNON TEHTÄVÄT...2 3. ASIAKIRJAHALLINNON ORGANISOINTI JA VASTUUT...2 3.1. Asiakirjahallintoa johtavan viran-/toimenhaltijan

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI

ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 5.-8.3.2012 Loppukuulustelu 16.3.2012 klo 9.00 10.30 Paikka: Kansallisarkisto, päätalon luentosali (Rauhankatu 17) Siltavuoren toimipisteen luentosali

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Asiakirjahallinto muutosten edessä - uudet käsitteet ja toimintamallit. Tomi Voutilainen

Asiakirjahallinto muutosten edessä - uudet käsitteet ja toimintamallit. Tomi Voutilainen Asiakirjahallinto muutosten edessä - uudet käsitteet ja toimintamallit Informaatio-oikeuden ja tietoteknologiaoikeuden professori, dosentti Tomi Voutilainen Muutosajurit Prosessien sähköistäminen ja rajoitettu

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto. Arkistonhallinta ja arkistonhoitajan tehtävät

Potilastiedon arkisto. Arkistonhallinta ja arkistonhoitajan tehtävät Potilastiedon arkisto Arkistonhallinta ja arkistonhoitajan tehtävät 26.6.2014 Potilastiedon arkiston hyödyt arkistonhoitajan työssä Arkiston käyttöönotto tuo mukanaan seuraavia hyötyjä Potilasasiakirjojen

Lisätiedot

Projektisuunnitelma: Pyhäjoen kunnan sähköisen asioinnin ja tiedonohjauksen valmistelu ja käyttöönotto

Projektisuunnitelma: Pyhäjoen kunnan sähköisen asioinnin ja tiedonohjauksen valmistelu ja käyttöönotto Projektisuunnitelma: Pyhäjoen kunnan sähköisen asioinnin ja tiedonohjauksen valmistelu ja käyttöönotto 1. Tausta Kunnallisten viranomaisten ja toimielinten on arkistolain nojalla määrättävä tehtävien hoidon

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta?

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Arkistonhallinnan maisteriohjelma Jyväskylä 14.1.2010 Marjo Rita Valtonen Sisältö 1. Asiakirjatiedon hallinnan käsitteitä 2. Archival Methods 3. Arkistotieteellisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna

Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen 11.5 2016 Päivi Nurminen, VNK Esityksen agenda: Taustaa: Miksi uusi hanketietopalvelu? Tavoitteet Mikä tulee muuttumaan?

Lisätiedot

Arkistoinnin tarkoituksena on tiedon säilyttäminen

Arkistoinnin tarkoituksena on tiedon säilyttäminen Nurmes 22.3.2013 Arkistoinnin tarkoituksena on tiedon säilyttäminen -Paperiset asiakirjat -Kartat piirustukset -Valokuvat -Diat, äänitteet -Sähköinen asiakirjat ja tiedostot 1 Miksi? - toiminnan sujuminen

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari Verkkopalvelu suomalaisille museoille tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari 1.2.2013 Kuinka kaikki alkoikaan? Suomen valokuvataiteen museolla mietittiin - miten palveltaisiin

Lisätiedot

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä MTS:n Suuntaviivoja tiedustelulle -seminaari 21.9.2016 Pikkuparlamentin auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa seminaariyleisö, hyvät naiset ja herrat MTS:n puheenjohtajana

Lisätiedot

Arkistolainsäädännön uudistuksen nykytila Maaret Botska, kehityspäällikkö, arkistotoimi ja asiakirjahallinto, diat 1-10

Arkistolainsäädännön uudistuksen nykytila Maaret Botska, kehityspäällikkö, arkistotoimi ja asiakirjahallinto, diat 1-10 Arkistolainsäädännön uudistuksen nykytila 9.9.2015 Maaret Botska, kehityspäällikkö, arkistotoimi ja asiakirjahallinto, diat 1-10 Arkistolainsäädännön uudistaminen, 19.3.2013-30.04.2015-19.3.2013 asetetun

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Vastauksia palvelukyselyn palautteisiin

Vastauksia palvelukyselyn palautteisiin Vastauksia palvelukyselyn palautteisiin Asiantuntijaseminaari 18.9.2014 Palvelukyselyn tulosten käsittely Kysely toteutettiin maaliskuussa 2014 Tulokset on raportoitu keväällä ja julkaistu verkossa: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa?

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa? 9. Usein kysytyt kysymykset Miten opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan vaiheittain? Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut voivat oman päätöksensä mukaan varata paikkoja

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Lausuntopalvelu.fi valtion virastojen lausuntomenettelyn työkaluna

Lausuntopalvelu.fi valtion virastojen lausuntomenettelyn työkaluna Lausuntopalvelu.fi valtion virastojen lausuntomenettelyn työkaluna Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tilaisuus 13.10.2016 Liisa Männistö Oikeusministeriö, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

KITT2, uusi tieteellisten kirjastojen yhteistilastotietokanta

KITT2, uusi tieteellisten kirjastojen yhteistilastotietokanta KITT2, uusi tieteellisten kirjastojen yhteistilastotietokanta Asiantuntijaseminaari Helsinki 26.11.2013 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto (KITT) KITT = Kirjastotilastotietokanta

Lisätiedot

KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset

KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset Sisällysluettelo: 1. Sisällysluettelo s. 1 2. Kulta2-järjestelmän käyttäminen ensimmäistä kertaa s. 2-3 3. Kirjautuminen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

AHOT-työpaja

AHOT-työpaja AHOT-työpaja 29.11.2013 Jyväskylän yliopisto Rikupekka Oksanen Agenda Sovelluksen nykytila 9.00-9.15 Katsaus ensi vuoteen: 9.20 Monen kohteen hakemus: 9.30 Galleriakävely: 9.40-10.30 Toiminnallisuuksien

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

- Jalkapalloa jokaiselle -

- Jalkapalloa jokaiselle - Kauden vaihto Ohjeita ylläpitäjille Arto Kalliola - Jalkapalloa jokaiselle - KAUDEN VAIHTAMINEN JOPOX-JÄRJESTELMÄSSÄ Yleistä Kun toimintakausi lähestyy loppuaan, luodaan Jopox-järjestelmään seuraavaa kautta

Lisätiedot

Yhteinen sähköinen arkistointi

Yhteinen sähköinen arkistointi Yhteinen sähköinen arkistointi 17.5.2016 Jari Kallela ValtioExpo JulkICT Sisältö Taustaa Arkistoinnin palvelukokonaisuus Lainsäädäntö Mitä seuraavaksi? Sähköisten viranomaisjen arkistoinnin ja säilytyksen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (5) Kaupunginhallitus Sj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (5) Kaupunginhallitus Sj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (5) 2 Tietokeskuksen arkistotoimen päällikön viran täyttäminen HEL 2012-014037 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijä päättänee ottaa filosofian tohtori Jussi Jääskeläisen

Lisätiedot

Opiskelijoiden HOPSit

Opiskelijoiden HOPSit Opiskelijoiden HOPSit Ohje kommentoijalle ja hyväksyjälle/19.3.2014 Täydennetty ohjetta/2.1.2014: Lisätty tietoa opiskelijoiden lisäämisestä Omiin opiskelijoihin, mikä helpottaa HOPSien käsittelyä. Tarvittavat

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Kupiainen Niina 8.10.2014 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Valmistelu Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma oli lausuntokierroksella

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

KDK-ajankohtaispäivä museoille

KDK-ajankohtaispäivä museoille KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden

Lisätiedot

Näin täytät sähköisen hakemuksen

Näin täytät sähköisen hakemuksen Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen. Hakemukseen ei voi liittää liitteitä,

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö Miten toteutuu sähköinen luukku?

Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö Miten toteutuu sähköinen luukku? Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö 28.10.2016 Miten toteutuu sähköinen luukku? Teollisuusneuvos Sirpa Alitalo Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila Asiakkaiden ja viranomaisten toiveita

Lisätiedot

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Sähköiset viestintävälineet Sähköisestä viestinnästä

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE. Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (SAMIedu)

ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE. Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (SAMIedu) ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (SAMIedu) 27.5.2016 27.5.2016 1 27.5.2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAOHJEEN TARKOITUS JA SOVELTAMINEN 2. ARKISTOTOIMEN

Lisätiedot

Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Kysymykset tarjouspyynnöstä ja tilaajan tarkennukset tarjouspyyntöön 27.3.2014

Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Kysymykset tarjouspyynnöstä ja tilaajan tarkennukset tarjouspyyntöön 27.3.2014 Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Hankinta: LIIKKUMISTUTKIMUS 2014, Dnro 92/07/70/702/2014 Tässä Liikkumistutkimus 2014:n tekoa koskevaan tarjouspyyntöömme Dnro 92/07/70/702/2014 esitetyt kysymykset ja niihin

Lisätiedot

TVT- OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA

TVT- OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TVT- OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA Kimmo Suomi, professori Jorma Tynjälä, yliassistentti TieVie -koulutuksen aloitusseminaari Oulun yliopisto 7.5..2004

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Kansallinen rekisteri- ja mikroaineistojen tutkijapalvelu

Kansallinen rekisteri- ja mikroaineistojen tutkijapalvelu Kansallinen rekisteri- ja mikroaineistojen tutkijapalvelu Arkistolaitoksen ja Tilastokeskuksen yhteishanke Julkishallinnon rekisteritietojen ja tilastoaineistojen tutkimuskäyttö helpommaksi Seminaari 7.5.2014

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö

SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö 1 (8) SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö Määräys 15.3.2012 AL 9815/07.01.01.00/2008 Ohje 15.3.2012 AL 9815/07.01.01.00/2008 Sisältö Arkistolaitoksen määräys/ohje SÄHKE2-vaatimusten

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Raportti Kansallisarkiston käyttäjäkyselystä koskien sähköisten tutkimuspalveluiden kehittämistä

Raportti Kansallisarkiston käyttäjäkyselystä koskien sähköisten tutkimuspalveluiden kehittämistä Maria Kallio Raportti Kansallisarkiston käyttäjäkyselystä koskien sähköisten tutkimuspalveluiden kehittämistä Helmikuussa 2016 julkaistun käyttäjäkyselyn tavoitteena oli kartoittaa tutkijoille sähköistyvästä

Lisätiedot

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja,

Lisätiedot

Mitä on tehty ja mitä on suunnitteilla romaniaineistojen arkistoimiseksi?

Mitä on tehty ja mitä on suunnitteilla romaniaineistojen arkistoimiseksi? Mitä on tehty ja mitä on suunnitteilla romaniaineistojen arkistoimiseksi? Mitä on tehty? Mitä ei ole tehty? Mitä on suunnitteilla? Risto Blomster SKS/Kansanrunousarkisto Risto.blomster@finlit.fi Romaniasiain

Lisätiedot

Yhteenveto Tietosuojavaltuutetun toimiston ja. arkistolaitoksen yhteiskyselystä hyvän tiedonhallinnan

Yhteenveto Tietosuojavaltuutetun toimiston ja. arkistolaitoksen yhteiskyselystä hyvän tiedonhallinnan Yhteenveto Tietosuojavaltuutetun toimiston ja arkistolaitoksen yhteiskyselystä hyvän tiedonhallinnan toteutumisesta viranomaisissa 28.1.2015 Arkistolaitos järjesti yhdessä Tietosuojavaltuutetun toimiston

Lisätiedot

laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta HE 191/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM HAUS

laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta HE 191/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM HAUS laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta HE 191/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM HAUS 16.11.2016 Laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta Kansallisarkistolaki korvaa

Lisätiedot