SUOMEN SATAMALIITTO RY Ulkoasiainministeriö. Eurooppa -osasto. Vuokko Ranki. Suomen Itämeri strategian päivittäminen

Transkriptio

1 SUOMEN SATAMALIITTO RY Ulkoasiainministeriö Eurooppa -osasto Vuokko Ranki Suomen Itämeri strategian päivittäminen Pyydettynä lausuntona Suomen Satamaliitto ry esittää seuraavaa: Pidämme tärkeänä, että Suomen Itämeri strategiassa tunnistetaan elinkeinojen merkitys. Itämeren ympäristöarvojen ohella on välttämätöntä huolehtia Suomen elinkeinoelämän ja teollisuuden kilpailukyvystä ja siten turvata merenkulun kustannuskilpailukykyisyys. Lisäksi haluamme nostaa esille sen itsestään selvyyden, joka aina aika ajoin jää hieman taka-alalle, että Itämeri kattaa myös merialueemme Perämerelle asti. Itämerta tulisikin tarkastella entistä vahvemmin EU:n merellisenä sisämarkkinaalueena, eikä niinkään Suomen talouden sen päämarkkinasta erottavana irrallisena vesialueena. Liikenteen digimarkkinoiden, miehittämättömien laivojen, tavarankäsittelyn automaation ja satamien digitaalisten palveluiden lisääntyessä kuljetusketjuja ja saavutettavuutta pystytään kehittämään liikennemuodoista toiseen saumattomasti. Yhtenä peruslähtökohtana haluamme nostaa esille myös sen, että Suomen Itämeri startegian tulee limittyä luontevasti Suomen arktiseen strategiaan, ja esimerkiksi arktista osaamista ja Itämeren erityispiirteistä ammennettavaa osaamista on perusteltua tarkastella yhdessä. Toimintaympäristö Suomen talouden viennistä ja tuonnista yli 80 % kulkee Suomen satamien kautta. Tehokkaasti ja sujuvasti toimivat satamat vauhdittavat talouden kasvua ja ovat välttämättömiä käytännössä muita vastaavanlaisia kuljetusmahdollisuuksia vailla olevalle kansantaloudelle. Tämä tähdentää satamilla olevaa huoltovarmuusroolia kansallisen huoltovarmuuden turvaamisessa. Keskeisiä muutoksia satamien toimintaympäristössä: 1

2 1. Meriliikenteen kilpailukyky Itämerellä Itämeren alue on meriliikenteen aito markkina-alue, jossa satamat Itämeren rannikkovaltioissa kilpailevat keskenään niin tavaraliikenteen kuin matkustajaliikenteen ja kansainvälisen risteilyliikenteen asiakkuuksista. Kilpailu on kireää, eikä kilpailun lähtökohdat ole yhtenäiset (level playing field). Keskeisiä tekijöitä kilpailuasetelman vinoutumiseen luo lähtökohtaisesti se, että osa Itämeren rantavaltioista noudattaa EU:n yhteisiä säännöksiä, ja Itämeren liikenteessä on keskeinen merkitys myös ns. kolmansien maiden rahtiliikenteellä. Toinen keskeinen tekijä liittyy satamainvestointien rahoittamiseen: EU:n koheesiorahastoista on viime vuosien aikana rahoitettu Itämeren eteläpuolen satamainfraa huomattavasti korkeammilla tuki-intensiteeteillä kuin mihin ns. vanhojen jäsenmaiden käytössä olevissa EU:n liikenteen (CEF/MoS-rahoitusinstrumentit) tai muiden kehittämis- tai investointiohjelmien yhteisrahoitusohjelmissa on. Satamaliiketoiminta on vahvasti investointivetoista toimintaa, jolloin rahoituksen saatavuudella on keskeinen merkitys satamien palvelukapasiteetin kehittämisessä. Kolmas tunnistettava kilpailuvääristymä on kansallinen väylämaksu, jota ei esiinny samanlaisena Virossa, Ruotsissa tai Venäjällä. Päätös väylämaksun rakenteesta ja tasosta tehdään kansallisesti, ja siten maksun tulee olla jatkossa kilpailukykyinen, ja varmistaa merikuljetusten kustannusten kilpailukykyisyys. 2. EU:n TEN-T politiikka EU:n TEN politiikalla kehitetään EU:n laajuisia verkkoja ja TEN-T politiikalla liikenteen verkkoja. TEN-T asetuksen hyväksymisestä lähtien käytännössä verkon kehittämisen politiikka on kehittynyt askel askeleelta keskitetympään suuntaan. TEN- T verkkoon on asetustasolla määritelty rakenteeksi ydinverkko ja ns. alemman asteen verkko (ydinsatamat ja kattavan verkon satamat). Edelleen voimassa oleva tavoite on kehittää EU:n laajuinen ydinverkko vuoteen 2030 mennessä ja kattava verkko vuoteen 2050 mennessä. Sittemmin rahoituksen työkaluja on kehitetty siten, että ydinverkon päälle on luotu ns. kasvukäytäväkonsepti, mikä on tarkoittanut sitä, että vain kasvukäytäviin kuuluvia ydinverkon satamia on lähtökohtaisesti priorisoitu. Suomen ydinverkon satamat Helsinki, HaminaKotka ja Turku-Naantali kuuluvat kaikki kasvukäytäviin. Tämä kehityksen kulku näyttää jo nyt synnyttävän epäuskon siitä, että ns. kattavan verkon kehittämisen resurssit voisivat olla yhteiseurooppalaisia. Brexitin vaikutuksesta EU:n käytössä olevat yhteiset rahoitusinstrumentit ovat väistämättä rajallisemmat kuin tähän asti. Kansallinen intressi on määritellä yksi liikenteen kasvukäytävä etelästä pohjoiseen ja samalla sisällyttää siihen yksi ydinsatama pohjoisesta. 3. Ympäristösääntelyn lisääntyminen Ympäristösääntelyn määrä on kasvanut ja sääntelyn luonne on ollut toimintoja rajoittavaa. Tämä on synnyttänyt uusia kustannuksia ja hallinnollista säädöstaakkaa meriklusterin toimijoille (mm. varustamoille ja satamille). 2

3 Tänä päivänä Suomen satamien toimintaa säännellään toiminnallisella ympäristöluvalla sen ohella, että satamissa tapahtuva vesirakentaminen on vahvasti lupa- ja ympäristösäänneltyä. Tämän ohella merenkulun ympäristösääntely (mm. rikkipäästöjen rajoittaminen) on vaikuttanut alan kustannuskilpailukykyyn. Näköpiirissä on, että merenkulun ympäristö-, ilmasto- ja energiasääntely jatkuu, mikä edelleen kiristää meriklusterin kilpailukykyisyyttä Itämerellä. Toimenpide-esityksiä kansalliseen Itämeri -strategiaan Itämeren alueen markkinan kehittämiseen vaikuttavat monet seikat, joissa tässä on nostettu strategiavalintojen kannalta keskeiset. 1. Liikenneyhteyksien parantaminen Alueiden yhdistäminen ja merialueiden toiminnallinen suunnittelu ovat satamien ja kauppamerenkulun toimintaedellytysten parantamiselle keskeisiä. Satamien kohdalla tarkoitetaan meri- ja muiden vesiväylien kehittämistä aluskoon kasvaessa sekä tarvittavien takamaayhteyksien jatkuvaa kehittämistä (raide- ja maantieyhteydet). Strategiassa on tarpeen nostaa esille liikenneyhteyksien painoarvon tunnistaminen elinkeinojen sijoittumispäätöksissä ja taloudellisen toimeliaisuuden edistäjänä. Liikenneyhteyksiä tulee suunnitella yhdessä merialuesuunnittelun kanssa. Eri kaupungeilla ja alueilla on yhteisiä intressejä Itämeren alueella. Strategiassa on perusteltua linjata erilaisten kaksoiskaupunkihankkeiden edistävän taloudellista vuorovaikutusta ja liikenneyhteyksien yhteensopivaa kehittämistä Itämeren alueella. 2. Digitalisaation aktiivinen edistäminen Digitaalisilla palveluilla ja automaatiolla nähdään olevan maailmanlaajuisesti merkitystä liikenteen sujuvuuden ja erityisesti tavarakuljetusten tehostamisessa. Suomella on kaikki edellytykset toimia aktiivisena edelläkävijänä koko Itämeren alueen meriliikenteen tehostamisessa. 3. Valtioiden ja muiden toimijoiden vahva yhteistyö Itämeren alueen valtioilla, julkisorganisaatioilla ja kaupallisilla toimijoilla on vahva yhteistyön perinne. Tämä etumatka on syytä hyödyntää vahvistamalla edelleen yhteistyötä eri sektoreilla. HELCOM:n mahdollistama yhteistyö vauhdittaa sen oman yhteistyön ohella muutakin yhteistyötä eri toimijoiden välille. Suomen panostus HELCOM:n toimintaan on syytä pitää aktiivisena jatkossakin. 4. Itämeri-spesifisen tutkimuksen ja kehitystyön vahvistaminen Satamien ja meriliikenteen uusien säännösten synnyttämän uuden teknologiamurroksen näkökulmasta Itämeri spesifistä tutkimusta tehdään liian 3

4 vähän. Tämä on näkynyt viime aikoina, kun uusia meriliikenteen ympäristösäädöksiä on astunut voimaan tällä hyvin poikkeuslaatuisella vesialueella, eikä erityisesti tekniikan alan kysymyksissä tuoretta tutkimustietoa ole käytössä. Itämeren alueen yliopistojen ja tutkimuslaitosten verkottumista on perusteltua vahvistaa ja tutkimuksen erikoistumista edistää. 5. Matkailun edistäminen Suomen Itämeri strategiassa nostetaan tavoitteeksi parantaa Suomen asemaa Itämeren kansainvälisen risteilymatkustuksen kohdemaana. Ihmisten vapaa-ajan käyttö lisääntyy ja on nähtävissä, että Suomen perinteisten muutaman matkustajaliikenteen sataman ohella myös muut satamat ovat kiinnostuneita kehittämään matkustajaliikenteen ja erityisesti kansainvälisen risteilymatkustamisen palveluita. Aasialaisten matkailijoiden kiinnostus jääpeitteisen meren ympärille tarjottaviin palveluihin on selvästi kasvussa samassa tahdissa, kuin aasialisten matkailijoiden kiinnostus Suomea ja Eurooppaa kohtaan on kasvanut. 6. Lähimerenkulun kehittäminen EU:n meriliikenne on mitä suurimmassa määrin lähimerenkulkua (short-sea-shipping) ja sitä se on aivan erityisesti Itämeren kohdalla. Satamien näkökulmasta tämä meriliikenteen perusluonne näkyy siten, että vakiintuneiden meriyhteyksien päissä olevien satamien välille syntyy yhteisiä luontevasti kehittämishankkeita, kuten esimerkiksi Helsingin ja Tallinnan TWIN CITY TWIN PORT hankekokonaisuus, jossa kehitetään satamien valmiuksia palvella matkustajia ja tavaraliikennettä. Lähimerenkulun edellytysten parantaminen on asetettava yksiselitteiseksi prioriteetiksi Itämerellä ja Suomen painopisteiksi EU:n liikennepolitiikan kehittämiseksi. Tämä tarkoittaa mm. sähköisten ilmoitusmenettelyjen käyttöön ottoa ja hallinnollisen taakan purkamista meriliikenteestä ja satamista. 7. TEN-T politiikan kehittäminen (ZVT) Suomen markkinoista etäinen sijainti on huomioitava EU:n TEN-T politiikkaa kehitettäessä. TEN-T liikennepolitiikkaan liittyvät olennaiselta osin niihin kytketyt EU:n yhteiset rahoitusresurssit. Suomen yksittäisten liikenteen hankkeiden perustavaa laatua oleva heikkous on niiden pieni kokoluokka. EU:n osarahoitteiset hankkeet tuntuvat suuntautuvan niille markkina-alueille, joissa väkirikkaimmat ja liikenteellisesti vilkkaimmat alueet sijaitsevat. Tämän johdosta suomalaiset ja ruotsalaiset varustamoyhdistykset, satamat ja meriteollisuus ovat vahvistaneet yhteistyötä, jotta meriklusterin elinkeinot olisivat nykyistä paremmin esillä EU:n rahoitusratkaisuissa kokoamalla yhteen isompia ja vaikuttavampia hankekokonaisuuksia. Tämä Zero Vision Tool yhteistyömetodin nimellä kulkeva yhteistyö tavoittelee kattavansa tulevaisuudessa Itämeren aluetta laajemminkin, ja siksi tavoittelee myös tiivistä yhteistyötä HELCOM:n puitteissa. Esitämme, että Suomen Itämeri strategiassa korostetaan meriklusterin yhteistyön vahvistamista ja EU:n yhteisten liikenteen ja tutkimuksen voimavarojen aktiivista hyödyntämistä. 4

5 8. Hallinnollisen taakan keventäminen ja yhteiset käytänteet Satamien yhteys meriliikenteen ääripäissä korostaa niiden roolia ylläpitää ja kehittää yhteisiä käytänteitä ja standardeja, jotta uudistuvat, kestävät merikuljetukset toimivat saumattomasti. Suomen Itämeri strategia voi luontevasti nostaa esille yhteisten käytäntöjen merkityksen esimerkiksi LNG:n käytön edistämisessä meriliikenteen vaihtoehtoisena polttoaineena. Itämeren alue on muutoinkin otollinen markkina-alue pilotointiin, kokeiluun ja yhteisten käytänteiden rakentamiseen hyvän ja tiiviin yhteistyön kulttuurin pohjalta sekä sen vuoksi, että se aitona talouden markkinana luo yhteistyölle kannusteet. SUOMEN SATAMALIITTO RY Annaleena Mäkilä 5