Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti 2009"

Transkriptio

1 Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti 2009

2 1 JOHDANTO 3 2 LUONNONMUKAISEN HULEVESIEN KÄSITTELYN SEURANTA Telakkapuiston laskeutusaltaan seuranta Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen seuranta paalulla Korttelin 4 sisäisen hulevesijärjestelmän seuranta LUONNONTILAISINA SÄILYTETTÄVIEN ALUEIDEN SEURANTA Prikipuiston valkovuokkolehdon seuranta Kääpämetsien seuranta 9 4 SEURANTASUUNNITELMA YHTEENVETO 12 LÄHTEET 13 LIITTEET Liite 1 Toppilansaaren ympäristömuutosten seurannan toteutuminen Liite 2 Seurannan toteuttamissuunnitelma Liite 3 Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen (paalu 560) seuranta Liite 4 Korttelin 4 sisäisen hulevesijärjestelmän seuranta Liite 5 Prikipuiston valkovuokkolehdon seurantaruudut Liite 6 Prikipuiston seurantaruutujen valokuvat 2008 Liite 7 Prikipuiston valkovuokkolehdon valokuvia 2009 Liite 8 Pikkukennokääpä ja pähkinänkääpä Toppilansaaressa, seurantaraportti

3 1 JOHDANTO Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti on osa Oulun kaupungin Maankäytön muutostilanteiden hallinta II hanketta, joka toteutettiin aikavälillä Ympäristörakentamisprojektista aiheutuvien ympäristönmuutosten seurannalle laadittiin PSV-Maa ja Vesi Oy:n toimesta toimenpidesuunnitelma vuonna 2004, jota on myöhemmin tarkennettu. Seurannan avulla ympäristörakentamisprojektille asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä uuden maankäytön aiheuttamaa muutosta alueen luonnossa, voidaan tutkia. Seuraamalla miten uudet toimintatavat ja rakenteet toimivat voidaan ryhtyä ajoissa korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli häiriöitä ilmenee. Toppilansaaren ympäristönmuutoksen seurantasuunnitelman kohteiksi on aikanaan valittu edustavimmat ja parhaiten seurantaan soveltuvimmat kohteet, jotka on jaettu kolmeen asiakokonaisuuteen: hulevesien käsittely, luonnontilaisina säilytettävät kohteet sekä viherrakentamiskohde. Seurantakohteille on valittu jo alussa niille parhaiten soveltuvat seurantamenetelmät. Seurantaa on pyritty toteuttamaan kohteiden valmistumisesta lähtien, aluksi vuosittain, jonka jälkeen seurantajaksot ovat pidentyneet. Lisäksi seurannan toteuttamisesta laaditaan säännöllisesti raportti. Ympäristörakentamisprojektin päätyttyä (2005) on resursseja ympäristömuutoksen seurantatyöhön ollut rajallisesti. Vuonna 2007 Teknisen keskuksen Katu- ja viherpalveluista, Oulun Vedestä ja Ympäristövirastosta kokoontui työryhmä pohtimaan seurannan tulevaisuutta. Kokoontumisen tuloksena laadittiin taulukko, jossa määriteltiin seurannan uusi aikataulu ja seurannoista jatkossa vastaavat tahot. Vuonna 2009 seurantaohjelmaa tarkennettiin edelleen ja määriteltiin seurantatehtäviä ja niiden aikatauluja uudelleen. Tässä seurantaraportissa on esitetty ne seurantakohteet, joissa on tehty seurantakaudella toimenpiteitä tai muita huomioita. Raportin lopussa on esitetty seurantasuunnitelma vuosille Seuranta on ollut vuosina 2008 ja 2009 monilta osin puutteellista (liite 1). Hulevesien käsittelyyn liittyvän seurannan on toteuttanut vuosina 2008 ja 2009 Tekninen liikelaitos. Lisäksi Korttelin 4 hulevesien seurantaan liittyen on 2009 lähetetty kysely taloyhtiöille. Telakkapuiston laskeutusaltaan seurantaan liittyvät mittaukset on tehty Oulun Veden toimesta vuonna 2008, vuodelta 2009 ei ole mittaustuloksia. Luonnontilaisina säilytettävien puistojen osalta (Prikipuisto) seurannan toteutti molempina vuosina Tekninen Liikelaitos. Kääpämetsien seurantaan liittyvä asiantuntijakäynti toteutettiin Natans Oy:n toimesta kesällä

4 2 LUONNONMUKAISEN HULEVESIEN KÄSITTELYN SEURANTA Telakkapuiston maanalainen hulevesien laskeutusallas Pitkänmöljäntien hulevesien imeytysrakenne paalulla 560 Sisäinen hulevesien käsittely asuinkorttelissa 4 Kuva 1 KarttaToppilansaaren hulevesien hallinnasta. 4

5 2.1 Telakkapuiston laskeutusaltaan seuranta Toppilansalmea myötäilevä Pitkänmöljäntien on 1,5 km pitkä alueen kokoojakatu. Ympäröivien rakennusten ja katurakenteiden salaojitusten toimivuus edellyttää hulevesiviemäröintiä. Hulevesiviemäri purkaa vedet Toppilansalmeen kahdessa pisteessä. Alueen tasaisuudesta johtuen putket ovat purkukohtien läheisyydessä n. 2,5 m:n syvyydessä, joten maanpinnalla tapahtuva hulevesien käsittely ei onnistu. Pitkänmöljäntien pohjoisosan (n. 10 ha alue) hulevedet johdetaan perinteisellä tekniikalla suoraan Toppilansalmeen. Toisen purkuputken yhteyteen on rakennettu maanalainen laskeutusallas, johon hulevedet johdetaan 6 ha alueelta. Ennen purkupistettä vesi johdetaan louhetäyttöön (raekoko mm), johon laskeutuu osa huleveden sisältämästä kiintoaineksesta. Kohteen seurannalla tutkitaan laskeutusaltaaseen tulevan ja siitä lähtevän huleveden ainepitoisuuksien eroa. Mittauksista on vastannut Oulun Vesi. Mittauksia on suoritettu vuosina 2004, 2005 ja 2006 (liite 1). Seurantakaudet Vuonna 2008 laskeutusaltaan näytteenottopisteissä mitattiin ainoastaan kiintoaines, jolloin tuleva kiintoaineksen määrä oli pienentynyt edellisvuosista. Huomion arvoista oli kuitenkin, että tulevan ja lähtevän veden kiintoainespitoisuus oli lähes sama. Tuloksen perusteella laskeutusaltaaseen ei jäisi yhtään kiintoainesta eli rakenne ei toimisi toivotulla tavalla. Vuonna 2009 ei mittauksia ole suoritettu. 2.2 Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen seuranta paalulla 560 Seurannassa havainnoidaan Pitkänmöljäntien imeytysrakenteen kuntoa silmämääräisesti sekä valokuvaamalla. Alkuperäisen seurantasuunnitelman (2004) mukaan seuranta toteutetaan rakentamisen valmistuttua vuosittain, toukokuussa ja syyskuussa sekä yhden kerran keskikesällä rankkasadejakson aikana. Täysin seurantaohjelman mukaista seurantaa ei kohteessa ole viime vuosina suoritettu (liite 1). Seurantakaudet Vuosina 2008 ja 2009 seurannan suoritti Elsa Keränen Teknisestä liikelaitoksesta, seurantaohjelman tavoitteita soveltaen. Seuranta suoritettiin täyttämällä seurantalomake ja valokuvaamalla kohdetta yhden kerran/seurantakausi (liite 3). Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen seurannat 2008 ja 2009 eivät ole vertailukelpoisia keskenään, koska seurannat on suoritettu eri ajankohtina. Vuoden 2008 seuranta on tehty alkukeväästä (8.5.), minkä vuoksi mm. hiekoitushiekkaa ja liettymää oli vielä rakenteessa runsaasti. Kesän 2009 seuranta puolestaan on suoritettu heinäkuun lopulla (21.7). 5

6 Kuva 2 Pitkänmöljäntien välikaistan nurmikkopintainen imeytyspainanne toukokuussa 2008 Pitkänmöljän huleveden imeytysrakenne heinäkuussa

7 2.3 Korttelin 4 sisäisen hulevesijärjestelmän seuranta Asuntokorttelin (kortteli 4, tontti 1) seurannassa tutkitaan sisäisten hulevesijärjestelmien toimivuutta ja kuntoa sekä käyttäjien mielipiteitä ja käyttökokemuksia järjestelmän toimivuudesta. Kohde sijaitsee osoitteessa Pitkänmöljäntie 13 ja tontilla on kolme eri asunto-osakeyhtiötä (kuva 3). Seuranta on tehty ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja toistettu vuonna Seurannan suoritti molempina vuosina Elsa Keränen Teknisestä liikelaitoksesta. Molempina vuosina seuranta sisälsi yhden maastokäynnin, jolloin täytettiin seurantalomake ja kohde valokuvattiin. Lisäksi vuonna 2009 lähetettiin asunto-osakeyhtiöille kyselylomakkeet. Kaksi asunto-osakeyhtiötä vastasi kyselyyn. Korttelin 4 sisäisen hulevesiseurannan tuloksissa on sama ongelma kuin Pitkänmöljäntien seurannassa, seuranta-ajankohdat eri vuosina poikkeavat liikaa toisistaan ja eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Vuoden 2008 seuranta on suoritettu toukokuun alussa (8.5.) kuivalla säällä ja rakenteet vaikuttavat toimivan hyvin ja ovat hyväkuntoisia. Vuoden 2009 seuranta on suoritettu heinäkuun loppupuolella (21.7.) sateisella säällä ja se näkyy tuloksissa rakenteiden märkyytenä ja vesilammikoina. Rakenteissa ei kuitenkaan havaittu vikoja. Seurantatulosten perusteella voi päätellä, että järjestelmä on toimiva. Asuntoosakeyhtiöiltä tulleesta palautteen mukaan kohteen kuivatuksessa on kuitenkin useita ongelmia. Palautteiden mukaan sadejaksojen aikana vesi lammikoituu huomattavissa määrin hulevesipainanteisiin ja tulvimista esiintyy usein. Samoin kuivatus aiheuttaa piha-alueen käytölle huomattavaa haittaa. Haitta ilmenee mm. veden kertymisenä varastojen seinustoille ja tontilla on jouduttu tekemään useita korjaustöitä kuivatuksen parantamiseksi. Ongelmien syyksi arvioitiin mm. pihan liian vähäiset korkeuserot ja niistä johtuvat riittämättömät kallistukset. Lisäksi ongelmia saattaa aiheuttaa riittämätön kunnossapito, jonka merkitys on suuri hulevesirakenteiden toimivuuden kannalta. Taloyhtiö on itse kunnossapitovastuussa piha-alueistaan. Kuva 3 Korttelissa 4 seurantakohde sijaitsee Prikipuiston pohjoispuolella. 7

8 Kuva 4 Korttelin 4 sisäistä hulevesijärjestelmää kesällä 2008 Kuva 5 Korttelin 4 sisäistä hulevesijärjestelmää kesällä

9 3 LUONNONTILAISINA SÄILYTETTÄVIEN ALUEIDEN SEURANTA Prikipuiston valkovuokkolehdon kasvillisuus Kääpämetsien seuranta Painolastikasvipuisto (ei ole vielä toteutettu) 3.1 Prikipuiston valkovuokkolehdon seuranta Prikipuiston valkovuokkolehdon seurannan pääasiallisena tarkoituksena on tutkia puiston valkovuokkokasvuston menestymistä. Samalla seurataan kenttäkerroksen kasvillisuutta ja pihlaja-angervon levittäytymistä puistossa. Valkovuokkolehdon tavoitetila on eri-ikäinen, kerroksellinen sekametsä. Tavoitteena on, että varttunut puusto muodostaisi yhtenäisen latvuskerroksen ja puistonreunan pensaat luontevan näköisen, sulkeutuneen reunavyöhykkeen. Kuusta poistetaan, mikäli se alkaa vallata liikaa elintilaa lehtipuustolta. Maisemapuut säilytetään, niin kauan kun se on mahdollista. Prikipuiston seurantaa on toteutettu vaihtelevasti vuodesta 2004 saakka. Seuranta on suoritettu keväällä valkovuokon pääkukinnan aikaan ja samalla seurantaruudut on myös valokuvattu. Muun kasvillisuuden osalta seuranta tulisi suorittaa heinä- elokuun aikana. Prikipuiston seuranta vuosina 2008 ja 2009 Vuonna 2008 seuranta suoritettiin ja tekijänä toimi Elsa Keränen Teknisestä liikelaitoksesta. Vuonna 2009 varsinaista seurantaa ei suoritettu, mutta kohde valokuvattiin (liite 7). Vuoden 2008 seurantapäivä oli aurinkoinen ja ilman lämpötila oli 12 C. Kuten aikaisempinakin vuosina, ruudut 2 ja 3 olivat täysin versottomia. Ruudulla 9 valkovuokkoversojen peittävyys oli vain 5 % ja ruudulla 4 15 %. Muilla ruuduilla peittävyys vaihteli % välillä. (Liitteet 5 & 6). Raportin lopussa olevaan taulukkoon on koottu vuoden 2007 ja 2008 seurantalomakkeiden tiedot (liite 5). 3.2 Kääpämetsien seuranta Toppilansaaren viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelmassa (SCC Viatek Oy) seurantasuunnitelman kääpämetsät ovat viheraluejaottelussa saaneet merkinnän E eli luontokohteena hoidettava viheralue. Alueen kasvillisuus on luontaista ja hoitotoimenpiteitä suoritetaan vain tarvittavien olosuhteiden ylläpitämiseksi. Seurantaalueiden metsät ovat saaneet lisäksi seuraavanlaiset suojelumerkinnät: S1 Varttunut harmaaleppälehto, jossa on useita pikkukennokääpäesiintymiä S2 Runsaslajinen lehto, jossa on pähkinänkäävän esiintymisalue S5 Harmaaleppävaltainen lehto, jossa on runsaasti pähkinäkäävän esiintymiä Pikkukennokäävän seuranta-alue sijaitsee Tyrskypolun päässä lähellä Holstinsalmea. Seurattavat metsäkuviot sijaitsevat Tyrskypolun molemmin puolin (kuva 6). Pähkinänkäävän seuranta-alue sijaitsee Mesaanitien päässä Holstinsalmen laidalla (kuva 6). 9

10 Pikkukennokäävän seuranta-alueen meren puoleinen alue kuuluu Suunnittelukeskus Oy:n Toppilansaaren rantavyöhykkeen sekä polkuverkostojen rakennussuunnitelmaan. Suunnitelmassa kuvio on merkitty numerolla 4 edustaen luonnontilaan jätettävää lehtometsä E:tä. Ennen rakentamistoimenpiteitä tulvavesi nousi keväällä korkealle muodostaen veden täyttämiä kosteikkoja alueelle. Metsikkö muodostaa suljetun maisematilan eikä suljettua maisemakuvaa saa muuttaa merkittävästi. Hoitotoimenpiteet kohdistetaan alueen reuna-alueille, jossa kulkijalle vaaralliset lahopuut poistetaan. Ensimmäiset alueen kääpäinventoinnit tehtiin Toppilansaaren luontoarvojen inventoinnin yhteydessä Pikkukennokäävän seuranta-alue Tyrskypolun molemmin puolin. Kuva 6 Kääpämetsien seuranta-alueet Pähkinänkäävän seuranta-alue Mesaanipolun molemmin puolin. Kääpien osalta seuranta toteutetaan seuraamalla kääpien elinympäristöjen eli kääpämetsien tilaa. Seurannan toteutustapana ovat valokuvaus sekä asiantuntijan suorittamat tarkastuskäynnit. Valokuvausseuranta on vuoden 2004 seurantasuunnitelmassa esitetty vuosittaiseksi ja asiantuntijakäynnit kolmen vuoden välein. Valokuvausseuranta on suoritettu vain vuosina 2004 ja 2005 (liite 1). Kääpämetsien seuranta Kääpämetsien seurantasuunnitelman mukainen asiantuntijakäynti toteutettiin syyskesällä Asiantuntijakäynnin suoritti Lassi Kalleinen Natans Oy:stä (liite 8). Asiantuntijakäynnin yhteydessä pähkinänkääpää löytyi runsaasti molemmilta seurantaalueilta, mutta pikkukennokääpää ei tutkituilta seuranta-alueilta löytynyt. Tämän perusteella voi päätellä, että pähkinäkääpä on mahdollisesti laajentanut elinaluettaan. Pikkukennokääpää ei vielä tämän asiantuntijakäynnin tuloksena voi tuomita hävinneeksi, joskin sekin mahdollisuus on otettava huomioon. Syytä pikkukennokäävän häviämiseen seuranta-alueelta ei tiedetä. Kuvio, millä pikkukennokääpää on aikaisemmin esiintynyt, on säilynyt luonnontilaisen kaltaisena. Yksi syy häviämiseen voi olla, että pikkukennokäävän luontaisimmat kasvupaikat ovat kosteita puronvarsia ja luhtametsiä. Toppilansaaren kasvupaikka on alun perin ollut kosteampi, mutta on mm. luontaisen sukkession vuoksi kuivunut. (Liite 8). 10

11 4 SEURANTASUUNNITELMA Jotta seurantakaudelta saataisiin riittävät ja vertailukelpoiset tulokset, on seurantatehtävistä laadittu uudet ja tarkemmat tehtävänmäärittelyt. Tarkkojen tehtävänmääritysten avulla on seuranta helpompi suorittaa ja toistaa tarvittaessa samanlaisena. Meripojanreitin hulevesipainanteiden ja Hankavastaisen puhdistusbiotoopin seuranta on otettu uutena kohteena mukaan seurantaan (liite 2). Toppilansaaren hulevesien seuranta Telakkapuiston laskeutusaltaan seuranta on ollut viime vuodet puutteellista. Jotta maanalaisen laskeutusaltaan ja louhetäytön toimivuudesta ja merkityksestä saataisiin tietoa, olisi seurannan säännöllisyys tärkeää. Telakkapuiston laskeutusaltaan seurantaan liittyvät hulevesimittaukset pyritään suorittamaan kahden seuraavan kauden aikana keväällä, keskikesällä (sadekauden aikana) ja syksyllä. Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen, korttelin 4 sisäisen hulevesijärjestelmän ja Meripojanreitin hulevesipainanteiden sekä Hankavastaisen puhdistusbiotoopin seurannan osalta seurannan tapa ja vastuutahot on määritelty uudelleen. Säännöllinen ja vuosittain samanaikainen seuranta on tärkeää, jotta seurantavuodet olisivat vertailukelpoisia keskenään. Tavoitteena on, että kausilla 2010 ja 2011 hulevesiseurannat suoritetaan laadittujen tehtävämääritysten mukaisesti. Luonnontilaisena säilytettävät kohteet Muiden Toppilansaaren ympäristöseurantojen tavoin Prikipuiston seurantakin on vuosi vuodelta keventynyt. Eri vuosina suoritettujen seurantojen vertailukelpoisuus kärsii jos seuranta-ajankohdat vaihtelevat. Prikipuiston seurannan ajankohtiin tuleekin kiinnittää huomiota ja seurannan tekijällä täytyy olla riittäväksi valmiuksia seurannan suorittamiseen mm. riittävä kasvilajintuntemus. Kaikkien luonnonkasvien tunnistaminen ei onnistu toukokuussa, vaan niiden osalta seuranta suoritetaan heinäelokuussa. Kääpämetsien vuosittaiseksi suunniteltua valokuvausta ei ole suoritettu vuoden 2005 jälkeen. Metsien vuosittaista valokuvaamista tulee jatkaa, mutta asiantuntijakäyntien välinä voidaan edelleen säilyttää jatkossakin kolme vuotta. Asiantuntijakäynnin suorittamisesta on laadittu tarkka tehtävänmäärittely, jonka perusteella tehtävä suoritetaan. 11

12 5 YHTEENVETO Toppilansaaren hulevesien osalta seurantatulokset puhuvat sen puolesta, että imeytysrakenteiden kunnossa tai toimivuudessa ei olisi ongelmia. Seurannan vähäisyydestä tai epäsäännöllisyydestä johtuen, ei tulosten perusteella voi vetää mitään lopullisia johtopäätöksiä. Prikipuiston seuranta suoritettiin vain vuonna 2008, jonka tulosten perusteella mitään merkittäviä muutoksia ei seurantakaudella ole tapahtunut. Kääpämetsien seurantaan liittyvä asiantuntijakäynti puolestaan osoitti, että kääpämetsissä muutoksia tapahtuu. Pikkukennokäävän häviäminen seuranta-alueelta on mielenkiintoinen havainto, johon ei ole yksiselitteistä syytä. Nähtäväksi jää onko pikkukennokääpä hävinnyt alueelta lopullisesti. Pähkinänkääpä puolestaan voi hyvin ja on jopa laajentanut esiintymäänsä. Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurannassa on seurantakaudella noudatettu toimenpidesuunnitelmaa vain osittain. Vuoden 2007 seurantaraportissa todettiinkin rahoituksen ja resurssien riittävyyden olevan yksi suurimmista haasteista ympäristömuutoksen seurannassa. Viimeiseltä kahdelta vuodelta on niin vähän seurantatuloksia, että johtopäätösten tekeminen on mahdotonta. Vuonna 2009 tehtiin uusi seurantasuunnitelma vuosille 2010 ja Lisäksi laadittiin kaikista seurantakohteista uudet tehtävämäärittelyt, joissa selkeytettiin ja tarkennettiin jo aikaisemmin suunniteltua seurantaa. Tarkoitus onkin, että seuraavat kaksi vuotta seuranta tehdään mahdollisimman huolellisesti, jotta saataisiin luotettavaa tietoa hulevesirakenteiden toiminnasta ja mahdollisista luonnontilaisten alueiden ympäristömuutoksista. 12

13 LÄHTEET Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti Vesitalous lehti 2/2007 Rakennettujen alueiden pintavedet PSV-Maa ja Vesi Oy. 2004: Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantasuunnitelma. Oulun kaupunki, tekninen keskus. 2004: Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti Oulun kaupunki, tekninen keskus. 2005: Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti Oulun kaupunki, tekninen keskus. 2007: Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti

14 LIITTEET LIITE 1 Ympäristömuutosten seurannan toteutuminen vuosina Seurannan kohde ja toisto Telakkapuiston hulevesien imeytys, 3 käyntiä: kevät, kesä (sadekausi) ja syksy Oulun Vesi Oulun Vesi Oulun Vesi Oulun Vesi hulevesinäyte pohjavedenpinnan tasot syksy _ kiintoaines _ Pitkänmöljäntien huleveden imeytys, 3 käyntiä: kevät, kesä (sadekausi) ja syksy kohde ei valmis kohde ei valmis 11.5 katselmus _ 8.5. Tekli Tekli Kortteli 4 sisäinen hulevesijärjestelmä: 3 käyntiä: kevät, kesä (sadekausi) ja syksy Prikipuisto, seurantaruudut ja valokuvaus (valkovuokko kevät ja muut kasvit kesä) Kääpämetsät kohde ei valmis Teke kohde ei valmis 8.6. Teke 8.5. Tekli Tekli + kysely isännöitsijöille Teke _ 5.6. Teke & Tekli Tekli valokuvia, Tekli valokuvaus vuosittain kevät Teke L.K Teke asiantuntijakäynti (kolmen vuoden välein) Asiantuntijakäynti/ L.K Teke = Tekninen keskus Tekli = Tekninen liikelaitos L.K = Lassi Kalleinen, Natans Oy 14

15 LIITE 2 Seurannan toteuttamissuunnitelma vuosille Seuranta kohde Seurannan toisto Seuranta Telakkapuiston imeytysrakenne hulevesien Aluksi vuosittain, sitten joka toinen vuosi Kevät, keskikesä rankkasadejakson aikana ja syksy (kerran vuodessa pohjavesi) Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenne paalulla 560 Vuosittain Kevät, keskikesä rankkasadejakson aikana ja syksy Meripojanreitin ja Hankavastaisen hulevesipainanteet sekä puhdistusbiotooppi Vuosittain, alkaen vuodesta 2010 Kevät, keskikesä rankkasadejakson aikana ja syksy Korttelin sisäinen hulevesijärjestelmä korttelissa 4 Vuosittain/ kahden vuoden välein kysely Kevät, keskikesä rankkasadejakson aikana ja syksy, lisäksi kyselytutkimus huollolle (2010 ja 2011) Prikipuiston valkovuokko lehto Vuosittain, myöhemmin mahdollisesti sovitaan joka toinen vuosi Valkovuokko toukokesäkuun vaihteessa ja muu kasvillisuus heinä-elokuussa Kääpämetsät Valokuvaus vuosittain, asiantuntijan käynti kolmen vuoden välein Valokuvaus touko-kesäkuun vaihteessa, seuraava asiantuntijakäynti vuonna 2012 Seurantaraportti Vuosittain/tarvittaessa Vuoden 2011 raportissa esitetään seurantakaudet

16 LIITE 3 Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen seuranta vuosina PITKÄNMÖLJÄNTIEN HULEVEDEN IMEYTYSRAKENNE PAALU 560 Seurantavuosi Seurantapäivä Sää C, puolipilvinen C, sateinen Arvio reunakiveen jätetyn virtausaukon puhtaudesta 1 = puhdas X 2 = jonkin verran hiekoitushiekkaa ja/tai eloperäistä jätettä X 3 = tukossa, veden virtaus viherkaistalle estynyt Arvio välikaistalla olevan hiekoitushiekan määrästä 1 = välikaista viheralue on puhdas X 2 = välikaistalla jonkin verran hiekkaa X 3 = välikaistan viherpainanne täyttynyt, ei tilaa hulevedelle Välikaistan pintakerroksen liettymisaste 1 = ei havaittavissa liettymää X 2 = liettymää jonkin verran, laikkuina 3 = liettymää runsaasti X Välikaistan kosteustilanne 1 = kuiva 2 = kostea X X 3 = märkä, vettä lammikoina Viherkaistan kosteustilanne vastakkaisella puolella tietä 1 = kuiva 2 = kostea X X 3 = märkä, vettä lammikoina Välikaistan kasvipeitteen kunto 1 = tasainen ja hyväkuntoinen kasvipeite 2 = kasvipeitteessä aukkoja, näkyvissä kuollutta kasvillisuutta X X 3 = kasvipeite hävinnyt, kasvillisuus kituliasta 16

17 LLIITE 4 Korttelin 4 sisäisen hulevesijärjestelmän seuranta vuosina KORTTELIN 4 SISÄISEN HULEVESIJÄRJESTELMÄN SEURANTA Seurantavuosi Seurantapäivä Seurantasää C, puolipilvinen C, sateinen Esiintyykö kourussa ja kiveyksessä liikkumisesta aiheutuneita vaurioita tai epätasaista painumista? 1 = ei, rakenteet kunnossa X X 2 = vaurioita ja/tai painumista paikoitellen 3 = huomattavissa määrin vaurioita ja painumista Näkyykö kourussa seisovaa vettä? 1 = kouru on pääosin kuiva X 2 = kouru on jonkin verran kostea 3 = kouru on märkä, vettä lammikoina X Pintavesikouruun kertyneen hiekan ja roskien määrä? 1 = pintavesikouru on puhdas 2 = hiekkaa ja roskia jonkin verran X X 3 = hiekkaa ja roskia runsaasti, haittaa huleveden virtausta SISÄPIHAN HULEVESIPAINANTEIDEN KUNTO Näkyykö hulevesipainanteiden viereisissä rakenteissa vaurioita? 1 = ei rakenteet kunnossa X X 2 = vaurioita ja/tai painumista paikoitellen 3 = huomattavissa määrin vaurioita ja painumista Sisäpihan hulevesipainanteiden kosteustilanne? 1 = painanteet ovat kuivia X X 2 = painanteet ovat kosteita 3 = kasvipeite lähes hävinnyt Onko hulevesipainanteiden kasvillisuus pysynyt kunnossa? 1 = tasainen ja hyväkuntoinen kasvipeite X X 2 = kasvipeitteessä aukkopaikkoja 3 = kasvipeite lähes hävinnyt, kasvillisuus kituliasta PRIKIPUISTON TILA SADE- JA HULEVESIEN PURKUKOHDASSA Prikipuiston puolella hulevesipainanteiden kosteustilanne? 1 = painanteet ovat kuivia 2 = painanteet ovat kosteita X X 3 = painanteet ovat märkiä, vettä lammikoina Hulevesipainanteisiin kertyneen hiekan ja roskien määrä? 1 = pintavesikouru puhdas 2 = hiekkaa ja roskia jonkin verran X X 3 = hiekkaa ja roskia runsaasti, haittaa huleveden virtausta 17

18 Versojen peittävyys Kukinnan vaihe * Poimittuja kukkia ** Otetut taimet/ juurakot*** Koirien ulkoilutusjäljet**** Maanpinnan tallaus***** haapa kataja koivu kuusi lehtikuusi leppä mänty pihlaja pihta tuomi herukka pihlaja-angervo vadelma isoritarinkannus ketunleipä/ käenkaali kevätpiippo kielo koiranputki mesiangervo metsäalvejuuri metsätähti nokkonen oravanmarja puistolemmikki puna-ailakki riidenlieko sudenmarja valkopeippi varjolilja Seuranta 2007 ka C Seurantaruutu x x x x x x Seurantaruutu2 % x Seurantaruutu3 % x x Seurantaruutu4 % x x x Seurantaruutu5 % x x x x Seurantaruutu6 % x x x x x Seurantaruutu7 % x x x x x x Seurantaruutu8 % x x x x x x Seurantaruutu9 % x x x x Seurantaruutu x x x x x Seuranta C % ka Seurantaruutu x x x x Seurantaruutu2 % x x x Seurantaruutu3 % x x x x x Seurantaruutu4 % x x x x Seurantaruutu5 % x x x Seurantaruutu6 % x x Seurantaruutu7 % x x x Seurantaruutu8 % x x x x x Seurantaruutu9 % x x x x x Seurantaruutu10 % x * 1= kasvusto nupulla/ % ei kukkia 2=pääkikinta 3=kukinnan loppuvaihe ** 1= ei havaintoja poimituista kukista 2= poimittu jonkin verran laikkuina 3= poimittu runsaasti, laaja-alaisesti *** 1= ei havaintoja otetuista taimista/juurakoista 2= jonkin verran, laikkuina 3=runsaasti,laaja-alaisesti **** 1= ei jälkiä koirien ulkoilutuksesta 2= paikoitellen jälkiä 3= runsaasti jälkiä,maa mulloksella LIITE 5 Prikipuiston valkovuokkolehdon seuranta

19 LIITE 6 Prikipuiston seurantaruutujen valokuvat vuodelta 2008 Seurantaruutu 1 Seurantaruutu 2 Seurantaruutu 3 Seurantaruutu 4 Seurantaruutu Seurantaruutu 6 Seurantaruutu 7 Seurantaruutu 8 Seurantaruutu 9 Seurantaruutu

20 LIITE 7 Prikipuiston valokuvia vuodelta 2009 Prikipuisto Prikipuisto Prikipuisto Prikipuisto Prikipuisto Prikipuisto Prikipuisto kuollut kuusi

21

22 LIITE 8 n a t a n s o y K a l i m e n k y l ä n t i e O U L U Pikkukennokääpä ja pähkinänkääpä Toppilansaaressa Seutantaraportti 2009 Lassi Kalleinen, Natans Oy

23 Osa1 aiemmat selvitykset Toppilansaaren luontoarvojen inventointi 2001 Tämä raportti on osa 2002 alkanutta Toppilansaaren kääpämetsien seurantaa. Kohteena ovat olleet pikkukennokääpä (Datronia stereoides) ja pähkinänkääpä (Dichomitus campestris). Pikkukennokääpä oli löytynyt ensi kerran Toppilansaaresta (näyte Tauno Ulvinen, OULU). Toppilansaaren inventoinneissa se löytyi uudelleen melko helposti keväällä 2001 useasta eri paikasta. Kääpäinventointeja tehtiin Toppilansaaren luontoarvojen inventoinnin yhteydessä (Kasvimuseo 2001) koko vuoden ajan. Kasvimuseo laajensi kääpäinventointeja koko Oulujoen suistoalueelle ja seuraavana vuonna ilmestyi Oulun suistoalueen käävät julkaisu (Kasvimuseo 2002). Toppilansaaren luonnonarvojen inventoinneissa näitä kääpiä löytyi kartan 1 osoittamista paikoista: Kartta 1 Uhanalaiset käävät ja hyönteiset. Toppilansaaren luontoarvojen inventointi Pikkukennokääpää löytyi (L. Kalleinen, OULU) kartan kuviolta 27. Samalla kertaa löytyi myös pähkinänkääpää. Kuviota 27 on jäänyt rakennetun alueen lähimetsäksi ja sitä on harvennettu. Se ei ole mukana tässä seurannassa. Vastaavanlaisesta nykyasutuksen lähimetsästä kuviolta 39 löytyi sekä pikkukenno- että pähkinänkääpää. Myös tämän kuvion löytöpaikka jäi lähelle asutusta eikä ole mukana seurannassa. Vuoden 2001 pikkukennokääpää löytyi Nallikarin leirintäalueen puolelta, Holstinsalmen pohjoispuolisesta metsiköstä. Löytö oli silloisen inventoinnin ulkopuolelta. Kääpiä löytyi kaksi kappaletta melko läheltä pyörätien aitaa, kookkaiden herukkapensaiden tuntumasta pieniltä tuomirisuilta (Kalleinen, L., OULU). Näiden löytöpaikkojen koordinaatit olivat : ja : (YKJ 27 ). Tätä metsikköä kutsuttiin sittemmin alueena 27S. Näkymä alueen 27S metsikköön kuvattiin myös vi- natans oy

24 deolle 2002 (Holstinsalmen kääpämetsät, Kalleinen, L.). Tämä alue 27S on sittemmin ollut hoitosuunnitelmien ja seurannan kohteena. Pähkinänkääpä on ollut paljon yleisempi toisaalta alueen pohjoispään lepikoissa, toisaalta Holstinsalmen rantalehdoissa kuten Kartasta 1 käy ilmi. Holstinsalmen tuntumassa sitä on tavattu kaikista muista metsätyypeistä paitsi kuivemmista koivikoista (kuviot 48, 49). Nyt tehty seuranta kohdistui kuvion 39 itäpäähän ja kuviolle 49. Holstinsalmen ympäristön maisemanhoidon toimenpidesuunnitelma 2002 Seuraava kääpämetsien tilaan huomiota kiinnittävä raportti oli Sari Palon maisemahoidon toimenpidesuunnitelma. Kummatkin nyt seurattavat alueet kuuluivat maisemahoidon periaatteiden luokittelussa tyyppiin MetsäE eli luonnontilaisena säilytettäviin metsikköihin. Muut Holstinsalmen tuntuman metsiköt sijoitettiin luokkaan MetsäD eli luonnontilaisena hoidettava metsikkö. Lisäksi raportissa luotiin kullekin kuviolle oma tavoitetila ja hoitosuunnitelma. Kuvion MetsäE1 eli kuvion 27S tavoitetilaksi määritettiin kääpien elinolosuhteiden säilyttäminen. Hoito-ohjeet kuuluivat: Metsän sisäosat ja reuna-alue Holstinsalmen puolelta pidetään koskemattomina. Näin turvataan tiheä latvusto, joka tuo varjoisuutta, kosteutta ja lahopuuta kääpien kasvupaikaksi. Reuna-alueilla kevyenliikenteen reittien ja aidan välillä harvennetaan alikasvosta lievästi. Yksittäisiä puita poistetaan vain, jos ne vaarantavat liikkumista. Tarvittaessa metsäkuvion reuna maisemoidaan liikenneväylien rakentamisen jäljiltä vaihtelevan levyisellä punaherukkapensasvyöhykkeellä, jotta alueen pienilmasto-olosuhteet eivät pääse muuttumaan ratkaisevasti. (s. 33) Myös kuvion MetsäE5 eli edellisen kartan kuvion 47 tavoitteena oli luonnontilan säilyttäminen. Tämän kuvion hoito-ohjeet kuuluivat seuraavasti: Metsän sisäosat ja reuna-alue Holstinsalmen puolelta pidetään koskemattomina. Näin turvataan tiheä latvusto, joka tuo varjoisuutta, kosteutta ja lahopuuta kääpien kasvupaikaksi. Kevyenliikenteen reitin varrelta harvennetaan lievästi puustoa ja alikasvosta. Harvennus tehdään 5 20 metrin levyisenä korkeuskäyrien mukaisena vyöhykkeenä ja epätasaisesti. Entinen tien paikka saa kehittyä luonnonehdoilla. Romut ja jätteet kerätään alueelta pois. (s. 46) natans oy

25 Holstinsalmen videokuvaus ja multimedia Holstinsalmen kääpämetsistä tehtiin myöhään syksyllä 2002 videointi ja multimedia. (Kalleinen, L. 2002). Kuvauspaikat tallennettiin GPS-koordinaatein, joten uusintavideointi on joskus mahdollista. Tässä seurannassa ei käytetty näitä kuvauspisteitä, mutta seuraavassa on multimediaan sisältyvä kuva kuviolta 27S eli Nallikarin leirintäalueen puolella olevasta pikkukennokäävän metsiköstä: Kuva 1 Nallikarin polun nurkkaus marraskuussa Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaohjelma 2004 Tässä seurantaohjelmassa käsiteltiin niin hulevesiä kuin luonnontilaisia alueita. Kääpämetsille esitettiin oma seurantaohjelma, jossa oli myös ajatus toistuvista valokuvauksista. Suunnitelmassa kaavailtiin alueiden peräti vuosittaista kuvaamista samoista pisteistä (koordinaatit ja karttapohja apuna). Samassa suunnitelmassa esitettiin asiantuntijan seurantakäyntiä kolmen vuoden välein. Tällaisesta seurantakäynnistä on nyt kyse ensi kertaa. Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaohjelma 2005 Vuoden 2005 seurantaohjelmassa esitetään alueet osana uutta Toppilansaaren viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelmaaa (SCC Viatek Oy). Alue oli valmistumassa vuoden 2005 asuntomessuja varten. Tässä vaiheessa edellä esitetyt kuviot esiteltiin näin (s. 17): natans oy

26 Kartta 2 Viheralueiden yleissuunnitelma 2005 Raportti sisälsi myös Sari Palon valokuvia kääpämetsiköistä ja kääpämetsiköiden tilan arvioinnin. Hänen mukaansa metsiköt näyttivät rakennustöistä huolimatta säilyttäneen luonnontilaisuutensa. Raportissa kuitenkin mainitaan, että Holstinsalmen reuna-aluetta on harvennettu Nallikarin leirintäalueella talvella Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaohjelma 2007 Vuonna 2006 ei toteutettu luonnontilaisten alueiden seurantaohjelmaa. Vuoden 2007 seuranta keskittyi hulevesiasioiden lisäksi Prikipuiston kasvillisuuden seurantaan. Raporttiin laadittiin myös liite, jossa seuranta suunniteltiin uudestaan. Jatkossa kääpämetsien tilaa seurattaisiin kolmen suoden välein ja seurannan toteuttaja olisi kääpäasiantuntija esimerkiksi Kasvimuseolta. Seuraava kääpämetsien seuranta olisi vuonna Eli kyseessä on tämä raportti. Pikkukennokääpien ja pähkinänkääpien inventoinnista on tätä kirjoitettaessa kulunut kahdeksan vuotta. Kuten edellisestä seurantojen tiivistelmästä käy ilmi sen jälkeen on seurattu lähinnä metsien tilaa. Tiedossani ei ole, että tänä aikana näistä käävistä olisi tehty uusia havaintoja. Tämä tehtävänantokin kohdistuu vain noille luonnontilaisena hoidetuille alueille. OSA 2 Nykytila ja vuoden 2009 seuranta Uusinta tietoa pikkukenno- ja pähkinänkäävästä Tuomo Niemelän teos Käävät puiden sienet ilmestyi Siinä pikkukennokäävän kasvualustaksi mainitaan pajut, tuomi, harvoin koivu, vaivaiskoivu ja muut lehtipuut. Kasvupaikkoja ovat esim. puronvarsipajujen kuolleet haarat ja hieman kohollaan olevat risut. (Niemelä s. 94) Oulujoen suistossa sitä on useimmiten löytynyt tuomen risuilta, harvoin harmaalepältä. Jostain syystä sitä ei ilmeisesti ole löytynyt lainkaan pajuilta. Tyypillisesti risut ovat olleet hiukan koholla maasta. Edelleen Niemelän mukaan se on hävinnyt Suomen etelä- ja keskiosista ja on paikallisesti runsas Pohjanlahden perukassa vasta raivatuissa rantapajukoissa ja ryteiköissä. (Niemelä s. 94) Niemelän kuvaus kasvupaikoista sopii paremmin aiemman Holstinsalmen tuntumaan kuin nykyiseen varttuneeseen rantalehtoon ja lepikkoon. Metsätyyppien kehitys eli sukkessio vähentänee ajan mittaan pikkukennokäävän mahdollisuuksia Holstinsalmen ympäristössä. Uudessa Suomen kääväkkäiden ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus teoksessa (Kotiranta, H. ym. 2009) on pikkukennokäävän kasvupaikoista edellistä vastaava natans oy

27 käsitys. Kasvupaikoiksi on mainittu tulva- ja rantametsät ja puronvarret. Pikkukennokäävän uhanalaisluokitus on vaarantunut (EN / VU). Levinneisyyskartta on oikealla. (Kotiranta ym s. 62.) Harmaaleppä on pähkinänkäävän kasvualustana harvinainen tälle lajille mutta tyypillinen Oulun seudulla. Sen varsinainen kasvualusta on pähkinäpensas, jota täällä ei kasva. Oulussa pähkinänkääpä on levinneisyysalueensa pohjoisosissa. Tuomo Niemelän mukaan pähkinäpensaissa se kasvaa 1-2 metrin korkeudessa, mutta tervalepällä jota sitäkään Oulun rannoilla ei ole korkeammalla latvuksissa. Oman kokemukseni mukaan sitä kasvaa harmaaleppien latvuksissa, ja useimmiten sen löytää maahan vasta pudonneilta oksilta. Eteläisessäkin Suomessa se on merenrantapusikoitten kääpä. Suomen kääväkkäiden ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus teoksessa kasvupaikkaluonnehdinta on tuoreet ja kuivat lehdot. Pähkinänkääpä on tutkimuksen mukaan rannikolla tasaisen harvinainen. Pähkinänkäävän levinneisyyskartta on oikealla. (Kotiranta ym s. 63.) Vuoden 2009 seuranta: pähkinänkääpä runsas, pikkukennokääpää ei löytynyt Tutkimusalueilla käytiin syksyllä 2009 viisi kertaa syyskuun lopun ja marraskuun puolivälin välisenä aikana. Ajankohta kääpien löytymiselle oli hyvä. Luultavasti kesä ja syksy 2009 ovat olleet olosuhteiltaan sopivia myös näille kääville, sillä vuonna 2009 on tavattu runsaasti erilajisia sieniä. Pikkukennokääpää ei havaittu. Havainnot pähkinänkäävästä ovat yksinkertaisella vanhalla GPS-karttapohjalla alla. Kartta on verranollinen alkuperäiseen inventointikartaan vuodelta 2001 (vrt Kartta 1): Pikkukennokääpä Pähkinänkääpä Kartta 3. Pähkinäkääpähavainnot Punaisella kolmiolla merkitty vanha, suurikokoinen kujasalava. Nallikarin puoleinen alue, kuvio MetsäE1 eli kuvio 27S. Alueelta havaittiin pähkinänkääpää kolmelta eri alustalta, mutta pikkukennokääpää ei löytynyt. Aiemmat pikkukennokäävän löytöpaikat olivat tallessa koordinaatein ja muistikuvatkin olivat selvät, joten esiintymäpaikat olivat hyvin tutkittavissa.ympäristössä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Alueiden hoito on ollut asiallista ja kääpien elinolosuhteita tukevaa. Puusto on luonnollisesti hiukan kookkaampaa. Metsän latvusto on ehkä aiempaa rehevämpi, mutta kaatuneet puut ovat tehneet siihen myös aukkoja. Vanhat herukkapensaat (Ribes spicatum) ovat suuria. Suureksi osaksi metsänpohja on kasviton valon puutteen vuoksi. Pohja ei siis ole umpeen kasvanut eikä ruohottunut. Metsä on hitaasti muuttumassa rakenteeltaan. Tuomet ja koivut lienevät harmaalepän jälkeen valtapuita. Muuttumisen suunta on rantametsille luontaista ja tyypillistä. natans oy

28 Pähkinänkääpää ei kuviolta aiemmin ole havaittu, mutta yllätys sen löytyminen ei ole. Sitä on tavattu myös ympäröiviltä kuvioilta. Kuviolla on runsaasti pystyyn kuolleita ja kaatuneita tuomien ja harmaaleppien runkoja ja myös muutamia ehkä vaarallisia konkeloita. Uusia merkkejä ihmistoiminnoista ei ole vanhoja kaatopaikkamaisia kohtia sen sijaan on näkyvissä edelleen. Alue on toiminut hyvin suoja-alueena leirintäalueen ja asutuksen välissä. Kuvion Holstinsalmen puoleinen reuna on harvennettu. Se kasvaa nyt harvahkosti ranteen vahvuista leppää. Harvennuksen lopputuloksena nokkonen hallitsee täysin kenttäkerrosta. Ilmiö on tuttu kaupungin kulttuuriympäristön muistakin harvennetuista rantalehdoista. Harvennusten lopputulos ei ole esteettisessä eikä ekologisessa mielessä toivottu. Luonnontilaiseen rantalehtoon ei nokkonen tällä seudulla kuulu. Pähkinänkääpähavaintojen koordinaatit alueelta ovat alla. Koordinaatit on ilmoitettu yhtenäiskoordinaatistossa (YKJ 27 ). Kuvio 27S / MetsäE1 Pähkinänkääpä (Dichomitus campestris) Lassi Kalleinen Lassi Kalleinen Lassi Kalleinen Kuvat 2 ja 3. Vasemmalla aidatun alueen nurkka Nallikarin pyörätien risteyksessä. Vrt Kuva 1. Oikealla punaherukkapensaita paikassa, josta pikkukennokääpä on aiemmin löytynyt. Kuvat 3 ja 4. Vasemmalla tuoreen tuomi-harmaaleppälehdon metsänpohjaa. Oikealla pähkinänkääpä maahan pudonneella oksalla (paksuus noin 5 cm). natans oy

29 MetsäE5 eli kuvio 47 Kuvion harmaaleppää kasvavalta alueelta löytyi pähkinänkääpää neljältä eri alustalta kolmesta paikasta. Kaikki olivat maahan pudonneita latvaoksia. Metsä on paikoin hyvin tiheä ja jopa hankalakulkuinen. Konkelopuita on runsaasti. Osa niistä on vaarallisia. Kuvio on tiheämpi kuin aiemmin ainakin muistin mukaan arvioituna. Metsässä ei ole uusia jälkiä ihmisistä eikä uusia polkuja. Pähkinänkääpää on havaittu aiemmin myös Holstinsalmen ylittävän polun reunasta meren puolelta, mutta tämä kohta on muuttunut eikä pähkinänkääpää enää havaittu. Pähkinänkääpä voinee alueella hyvin niin kauan kuin kuolevaa harmaaleppää on saatavissa. Alue tuntuu sopivalta myös pikkukennokäävälle Holstinsalmen läheisyyden vuoksi, mutta sitä ei yrityksistä huolimatta havaittu. Kuvio 47 / MetsäE5 Pähkinänkääpä (Dichomitus campestris) Lassi Kalleinen Lassi Kalleinen Lassi Kalleinen Kuvat 5 ja 6. Vasemalla kuvion tuoretta harmaaleppälehtoa ja konkelossa olevia puita. Oikealla on pähkinänkääpä pari senttimetriä paksulla maahan pudonneella oksanpätkällä. Johtopäätöksiä Kummaltakin alueelta havaittiin pähkinänkääpää (Dichomitus campestris). Pähkinänkääpä on mahdollisesti laajentanut elinaluettaan tai sitten sitä ei vain inventoitu 2001 varsinaisen inventointialueen ulkopuolelta. Kuviot säilynevät nykyisellään pähkinänkäävän elinalueena niin kauan kuin lahoa harmaaleppää riittää. Kummallakin alueella on runsaasti lahoa leppää pystyssä ja konkelona. Vaarallisuutensa vuoksi konkelot voi kaataa pähkinänkäävän siitä kärsimättä. Pikkukennokääpää (Datronia stereoides) ei löydetty huolimatta tarkasta etsinnästä. Kääpää etsittiin viitenä eri kertana syys- marraskuussa. Pikkukennokääpää ei voine tämän perusteella tuomita hävinneeksi, mutta mahdollista se on. Kuvio on säilynyt luonnontilaisen kaltaisena, ja hoito on ollut asiallista ja tavoiteiden mukaista. Pikkukennokäävän luontaisimmat kasvupaikat ovat kosteampia purovarsia ja luhtametsiä. Entinen kosteampi Holstinsalmi on tarjonnut sille kenties sopivampia kasvupaikkoja kuin nykyiset tuoreet lehdot. Tuoreissa lehdoissa sitä on kuitenkin tavattu aiemmin myös muualla Oulujoen suistoalueella. natans oy

30 Lähteet Halonen, P. & al.: Toppilansaaren luontoarvojen inventointi. Oulun yliopisto Halonen, P. Kulju, M., Kangas, K., Kalleinen, L.: Oulun suistoalueen käävät. Oulun kasvimuseo Kalleinen, L. 2002: Holstinsalmen kääpämetsät. Multimedia ja video. Kotiranta, H., Saarenoka, R. & Kytövuori I. 2009: Suomen kääväkkäiden ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus. Norrlinia 19: Niemelä, T.2005 : Käävät, puiden sienet. Norrlinia 113: Palo, S. 2002: Holstinsalmen ympäristön maisemahoidon toimenpidesuunitelma. - Toppilansaari, Oulu Luonnonmukaista ympäristörakentamista projekti. Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti Toppilansaari, Oulu Luonnonmukaista ympäristörakentamista projekti. Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti Toppilansaari, Oulu Luonnonmukaista ympäristörakentamista projekti. Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti Toppilansaari, Oulu Luonnonmukaista ympäristörakentamista projekti. Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantasuunnitelma. PSV Maa ja Vesi Toppilansaari, Oulu Luonnonmukaista ympäristörakentamista projekti. natans oy

TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖMUUTOKSEN SEURANTARAPORTTI 2007

TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖMUUTOKSEN SEURANTARAPORTTI 2007 TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖMUUTOKSEN SEURANTARAPORTTI 2007 1 JOHDANTO 3 2 LUONNONMUKAISEN HULEVESIEN KÄSITTELYN SEURANTA 4 2.1 Telakkapuiston hulevesien laskeutusaltaan seuranta 2006 2007 5 2.2 Pitkänmöljäntien

Lisätiedot

Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurannan loppuraportti 2010

Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurannan loppuraportti 2010 Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurannan loppuraportti 2010 1 ALKUSANAT... 3 2 SEURANNAN TAUSTA JA TOTEUTUS... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn seuranta... 5 Telakkapuiston

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN

TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti kuuluu Oulun kaupungin Maankäytön muutostilanteiden hallinta II-hankkeeseen. Hanke kuuluu EU:n tavoite 2-ohjelmaan. Projektin

Lisätiedot

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18 Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on

Lisätiedot

Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti 2004

Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti 2004 seurantaraportti 2004 seurantaraportti 2004 1 YLEISTÄ 2 2 LUONNONMUKAISEN HULEVESIEN KÄSITTELYN SEURANTAMENETELMÄT 3 2.1 TELAKKAPUISTON HULEVESIEN LASKEUTUSALTAAN SEURANTA 2005 3 2.1.1 TELAKKAPUISTON LASKEUTUSALTAAN

Lisätiedot

3 LUONNONTILAISENA SÄILYTETTÄVÄT ALUEET JA NIIDEN SEURANTAMENETELMÄT 10 4 VIHERRAKENTAMISKOHDE; PAINOLASTIKASVIPUISTO 31

3 LUONNONTILAISENA SÄILYTETTÄVÄT ALUEET JA NIIDEN SEURANTAMENETELMÄT 10 4 VIHERRAKENTAMISKOHDE; PAINOLASTIKASVIPUISTO 31 1 ALKUSANAT 2 2 LUONNONMUKAISEN HULEVESIEN KÄSITTELYN SEURANTAMENETELMÄT 3 2.1 Telakkapuiston hulevesien laskeutusaltaan seuranta 2004 5 2.1.1 Telakkapuiston laskeutusaltaan hulevesinäytteet 6 2.1.2 Telakkapuiston

Lisätiedot

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

1 HANKKEEN ESITTELY JA SEURANTASUUNNITELMAN TAVOITE... 2 2 TYÖN TOTEUTUSTAPA... 3

1 HANKKEEN ESITTELY JA SEURANTASUUNNITELMAN TAVOITE... 2 2 TYÖN TOTEUTUSTAPA... 3 1 SISÄLTÖ 1 HANKKEEN ESITTELY JA SEURANTASUUNNITELMAN TAVOITE... 2 2 TYÖN TOTEUTUSTAPA... 3 3 SEURANTAKOHTEIDEN VALINTA... 3 3.1 LUONNONMUKAINEN SADE- JA HULEVESIEN KÄSITTELY... 3 3.2 LUONNONTILAISINA

Lisätiedot

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita

Lisätiedot

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012

Lisätiedot

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0 1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS

KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Tilaaja Oriveden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.8.2018 ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä Laatija

Lisätiedot

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Luontokohteiden tarkistus

Luontokohteiden tarkistus LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat 3052 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti

Lisätiedot

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee 25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi

Lisätiedot

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman

Lisätiedot

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys

Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen 1 (9) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Pieni-Toulatin elinpiiri... 1 1.2 Lähteenmäen

Lisätiedot

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life

Lisätiedot

Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4

Lisätiedot

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08) LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma Johdanto Luuniemen alueelta on inventoitu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kasvillisuus (kuva alla) ja alueelle on tehty ympäristösuunnitelma vuonna 2006 (Suunnittelukeskus

Lisätiedot

Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015

Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Metsänhoitotyöt kuvioittain Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma

Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma 13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI. Jouko Sipari

SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI. Jouko Sipari SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. PUTKIJÄRVI, KORHOLAN RANTA... 3 2. KANKUNLAMPI 5 LIITTEET Kansikuva: Putkijärven

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki

Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009

Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Asemanjatke, Vääräsaari, Nätkin teollisuusalue ja Nojanmaan tontti 17 Petri Parkko 8.7.2009 Sisällys

Lisätiedot

Kuohun liito-oravaselvitys

Kuohun liito-oravaselvitys Kuohun liito-oravaselvitys Anne Laita 19.4.2016 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Jyväskylän kaupunki 1. JOHDANTO Liito-oravainventointi toteutettiin Kuohun tulevan osayleiskaavan taustaselvitykseksi.

Lisätiedot

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma Luonnos 14.12.2009 / Virpi Sahi Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma Suunnitelman ja toteutuksen vertailua kuvioittain joulukuu 2009 Yleistä hoito- ja käyttösuunnitelmasta

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo

ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

Kestävää luontomatkailua

Kestävää luontomatkailua Ennallistamispoltot Repovedellä Susanna Lahdensalo Kestävää luontomatkailua Repovedelle hanke ESITYKSEN TAVOITE: Sertifioiduille oppailla aineistopankkiin tietoja Repoveden ennallistamispoltoista (erityisesti

Lisätiedot

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista

Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista

Lisätiedot

Aineisto ja inventoinnit

Aineisto ja inventoinnit Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI

KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI Tuuli Vesanto 24.8.2018 Huom. Inventointi tehty lähinnä maisemallisesta sekä puutarhataiteen ja virkistyskäytön näkökulmista. Luontoselvitys antaa tarkempaa

Lisätiedot

Kalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys

Kalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 9 0 8 0 0 O U L U Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM

1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,

Lisätiedot

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio 1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Tarmo Saastamoinen Sellukatu 10b33,90520, Oulu

Tarmo Saastamoinen Sellukatu 10b33,90520, Oulu Tarmo Saastamoinen 29.6.2006 tarmo84@hotmail.com Sellukatu 10b33,90520, Oulu Liito-orava (Pteromys volans) selvitys Iisalmessa: Tutkimuskohteet Iirannalta, Soinlahdesta, Lapinniemestä, Tervakankaalta sekä

Lisätiedot

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot

Lisätiedot

Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014

Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella

Lisätiedot

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Hannu Herva ja Rauno Ovaskainen, Metsäntutkimuslaitos Kolarin Tutkimusasema Kansikuva Olvassuon luonnonpuisto.

Lisätiedot

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus, HULEGREEN-hanke Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa -seminaari 17.9.2015 Turku

Lisätiedot

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin Green Street Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Hallituksen kärkihanke Mikä on Green Street Suunnitelman tavoite Hulevesien

Lisätiedot

Epoon asemakaavan luontoselvitys

Epoon asemakaavan luontoselvitys Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013

Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu 21 37100 NOKIA Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Luontoselvitys M. Ranta Talaskuja 14 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 miraranta@hotmail.fi TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Teernijärvi (Nokia) rantakaava RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Lempäälä Sääksjärvi Kipinäaidan inventointi 2010.

Lempäälä Sääksjärvi Kipinäaidan inventointi 2010. 1 Lempäälä Sääksjärvi Kipinäaidan inventointi 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rosted Timo Sepänmaa Kustantaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat...

Lisätiedot

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa Tavoitteet tavoitteena selvittäämetso-ohjelmaan kuuluvien

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit Juha Siitonen, Reijo Penttilä Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö 15.11.010 1 Taustaa Metlan 009 alkanut, MMM:n rahoittama hanke tavoitteena

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019

Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Anne Laita Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.4.2019 2 1. Johdanto Tämä selvitys on toteutettu Kuohun osayleiskaavan pohjatiedoksi.

Lisätiedot

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot