Tampereen Rudolf Steiner -koulun LUKION OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 Tampereen Rudolf Steiner -koulun LUKION OPINTO-OPAS

2 Sisällysluettelo Yhteystiedot 2 Yhteystiedot 03 Opettajakunnan terveiset 04 Opiskelijahuolto 05 Oppilaskunta esittäytyy 06 Yleistietoa steinerkoulusta 07 Opintojen rakenne 08 Opintojen arviointi 08 Opinnoissa eteneminen 08 Kurssien arviointi 08 Poissaolot 10 Uusintakuulustelut 10 Erityisjärjestelyt 10 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu 10 Opiskelijan velvollisuudet 10 Ylioppilastutkinnon määräyksiä lyhyesti 11 Äidinkieli ja kirjallisuus 12 Ruotsi (B1) 19 Englanti(A1) 22 Saksa (A2) 25 Espanja (B3) 27 Matematiikka, pitkä 29 Matematiikka, lyhyt 33 Biologia 35 Maantiede 40 Fysiikka 44 Kemia 48 Terveystieto 50 Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto 53 Ortodoksinen uskonto 55 Kristiyhteisön uskonto 56 Elämänkatsomustieto 59 Filosofia 63 Historia 65 Yhteiskuntaoppi 68 Psykologia 71 Musiikki 75 Kuvataide 77 Käsityö 81 Liikunta 84 Eurytmia 86 Opinto-ohjaus 88 Arkkitehtuuri 89 Teknologia 89 Työharjoittelu 89 Päättötyö 90 Kulttuurimatka 90 Aktiivisuus 91 Liitteet: Lukion kurssisuunnitelma Erityisen koulutustehtävän mukaiset kurssit Luokkien tuntijako Kurssikirjaluettelo Päättötyön aikataulu ja opiskelijan ohjeet Järjestyssäännöt Poissaoloseuranta Työ- ja loma-ajat Uusintakuulustelupäivät Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukio Muotialantie 79 81, TAMPERE info@tampereensteinerkoulu.fi Opettajien sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tampereensteinerkoulu.fi Rehtorit (03) Vuosirehtori Maria Kaunisvesi (lukion asiat) Lukion opettajat (03) Opinto-ohjaaja Heli Arminen Terveydenhoitaja Koulupsykologi Koulukuraattori Tuija Nevala Kiinteistönhoitaja Hannu Piipponen Vahtimestari Tapani Koskinen Toimisto, keskus (koulun työaikoina ma pe klo ) (03) Faksi (03) Luokanvalvojat lukuvuonna A Luhtalo Pirjo 10. B tied. elokuussa A Bergman Miia 11. B Tuores Lasse 12. A Müller Hannele 12. B Laaksonen Saara Aineenopettajat ja lukiossa opetettavat aineet Aaltonen Ilkka Liikunta Arminen Heli Opinto-ohjaus, terveystieto, maatalous- ja maanmittausleiri Bergman Miia Matematiikka, kemia, luokanvalvoja 11. A Heikkala Eija Ruotsi, luokanvalvoja 13. lk Huida Juha Historia, yhteiskuntaoppi ja uskonto Hyrkkönen Petra Tekstiilityöt Hytönen Mirjami Biologia, maantiede, terveystieto Järveläinen Emma Psykologia Kaunisvesi Maria Vuosirehtori, äidinkieli ja kirjallisuus Kuisma Marja-Liisa Tekstiilityöt Kvist Sirpa Eurytmia Laaksonen Saara Fysiikka, kemia, matematiikka, luokanvalvoja 12. B Lamberg Jenni Englanti, liikunta, luokanvalvoja 13. lk Larimo Jukka-Pekka Eurytmia Leikkanen Antti Äidinkieli ja kirjallisuus Luhtalo Pirjo Espanja Liukko Janne Tekninen työ, kuvanveisto Müller Hannele Saksa, luokanvalvoja 12. A Mäntylä Marjo (Sanna Bergin sijainen) Matematiikka, kemia, fysiikka Pakarinen Anni Psykologia, uskonto Salmela Jukka Musiikki Suurla Marja Kuvataide, taidehistoria, filosofia, elämänkatsomustieto Tiusanen Marja-Leena Eurytmia Sannamo Sakari Kirjansidonta Tuores Lasse Englanti, luokanvalvoja 11.B Viitanen Marja-Leena Ranska Toimitus: Kaunisvesi Maria Taitto: Ryhänen Kaisa Maalaukset ja piirrokset: oppilastöitä Valokuvat: koulun arkisto 3

3 OPISKELIJAHUOLTO 4 Hyvä lukiolainen, Meillä on ilo toivottaa Sinut tervetulleeksi opiskelemaan Tampereen Rudolf Steiner lukioon! Lukiomme on varsin pieni, meillä on noin 140 opiskelijaa ja noin 20 opettajaa. Tämän koemme rikkaudeksi, sillä vähitellen opimme kaikki tuntemaan toisemme. Päämääränämme on ihmisen ehyt kokonaiskasvu. Tähän pyrimme kehittämällä tiedollisia taitoja ja tarjoamaan taiteellisia elämyksiä sekä käytännöllisiä ja sosiaalisia taitoja. Ohjenuorana meillä on Rudolf Steinerin ihmiskuva ja pedagoginen toimintamalli ajattele, koe ja tee itse. Tämä kulkee Opetushallituksen lukiokoulutukselle asettamien tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden rinnalla tukien yksilön oppimis- ja kasvuprosessia. Lukiossamme on tarjolla 187 kurssia, joista valtakunnallisia pakollisia ja syventäviä yleissivistäviä kursseja on yhteensä 136. Näiden lisäksi tarjoamme yli 50 soveltavaa kurssia, joista noin 30 on erityisen koulutustehtävän mukaista kurssia. Nämä ns. erkko-kurssit ovat steinerpedagogiikan peruskiviä. Jotkut aineet, kuten eurytmia, ovat sellaisia, joita et kohtaa muissa lukioissa. Myös muut soveltavat kurssit kehittävät opiskelijan taitoja taiteellisesti tai käytännönläheisesti. Hankkimalla taitoja elämän eri osa-alueilta monipuolistat ajatus- ja kokemusmaailmaasi. Lukiomme on luokkamuotoinen. Se tarkoittaa, että kuljet yhdessä opiskelijaryhmäsi mukana seuraavat 3-4 vuotta. Myös sama luokanvalvoja pyrkii kulkemaan rinnallasi koko lukioajan. Koemme nämä tärkeiksi osiksi sosiaalisen taidon kehittymisessä. Lukiolaisena tulet ottamaan entistä enemmän vastuuta omasta opiskelustasi. Onnistuminen opinnoissa vaatii positiivisen asenteen lisäksi sitkeyttä, suunnitelmallisuutta ja monesti paljonkin työtä. Tie ei aina tule olemaan helppo. Tukenasi tällä matkalla ovat aineenopettajat. Heidän työnsä on neuvoa ja ohjata sinua, mutta he eivät tee töitä puolestasi, vaan sinä itse olet oman itsesi voimavara, johon sinun on opittava luottamaan. Hyvät opiskelutavat helpottavat asioiden sujumista. Harjaannuta ja kehitä niitä. Etsi omat tapasi oppia niitäkin aineita, jotka koet haastaviksi! Alla olevista ohjeista on monille opiskelijoille hyötyä: Vältä poissaoloja. Ole tehokas ja aktiivinen oppitunneilla, tee muistiinpanoja, kuuntele, mieti, kysele. Tee kotitehtävät päivittäin, keskity, mieti asioiden suhteita, ratko ongelmia, pidä lyhyitä lepotaukoja mikäli tehtävää on paljon. Tee itsellesi aikataulu, johon sisältyvät opiskelu ja harrastukset. Pidä kiinni siitä. Laita asiat tärkeysjärjestykseen ja karsi tarvittaessa loppupäästä. Näillä sanoin haluamme toivottaa Sinulle menestystä opinnoissasi Tampereen Rudolf Steiner -koulun lukiossa! Lukion opettajakunta Opiskelijahuollon tehtävänä on osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden auttamiseksi. Opiskelijahuoltoon kuuluvat mm. kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja opinto-ohjaaja. Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaaja työskentelee kaiken sen parissa, mikä liittyy opiskeluun ja opintojen etenemiseen yläluokilla. Työtä ovat esimerkiksi kurssivalinnoissa ohjaaminen, niiden etenemisen seuraaminen, opiskelutekniikoiden opettaminen ja jatko-opiskelupaikkojen haussa avustaminen. Opinto-ohjaaja on yhteydessä kaupungin muihin oppilaanohjaajiin niin peruskoulu- kuin lukioasteellakin ja toimii tiiviissä yhteistyössä koulumme kuraattorin, psykologin, erityisopettajien ja luokanvalvojien kanssa. Lisäksi opinto-ohjaaja on koulumme yhteyshenkilö vaihtoopintokysymyksissä. Opinto-ohjaaja Heli Arminen puh. (03) tai Kouluterveydenhoitaja Vastaanotto toimii Huringin vanhassa päärakennuksessa, 2. krs ja vastaanottoajat: ma to klo , perjantaisin Kouluterveydenhoitaja Tarja Taimi tarja.taimi@tampere.fi puh Koululääkäri Koululääkärin vastaanotto on tiistaisin klo Koululääkäri suorittaa terveystarkastukset ja ammatinvalintaan liittyvät tarkastukset. Yhteydenotot terveydenhoitajan kautta. Hammashuolto Hammashuolto tapahtuu kunkin opiskelijan osoitteen mukaisessa lähimmässä hammashoitolassa. Ulkopaikkakuntalaisilla on myös oikeus halutessaan Tampereen hammashuollon palveluihin. Ajanvaraus Tampereen kaupungin keskitetystä hammashuollosta: puh. (03) (ma pe klo 8 17). Lisätietoja Tampereen kaupungin internetsivuilta osoitteesta: terveyspalvelut/hammashoito Koulupsykologi Koulupsykologilta voi saada keskustelu- ja tutkimusapua koulunkäyntiin ja oppimiseen sekä psyykkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Koulupsykologi Emma Järveläinen. Yhteystiedot: emma.jarvelainen@ tampereensteinerkoulu.fi, puh (ke pe). Koulukuraattori Koulukuraattorityö on koulun sosiaalityötä. Työ on yhteistyötä sekä vuorovaikutusta opiskelijoiden, vanhempien, opettajien ja muiden oppilaan psykososiaaliseen verkostoon kuuluvien kanssa. Työn tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvoinnin, myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen sekä hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä sosiaalityön keinoin. Tämä edistää varhaisen puuttumisen ja tuen toteutumista. Opiskelijat tulevat koulukuraattorin luokse omasta aloitteestaan tai opettajan, vanhemman, opiskelijahuoltoryhmän tai koulun ulkopuolisen tahon aloitteesta. Koulukuraattori Tuija Nevala tuija.nevala@tampereensteinerkoulu.fi (ti pe) 5

4 Yleistietoa steinerkoulusta 6 Oppilaskuntatoiminta Koulussamme toimii aktiivisesti oppilaskunnan hallitus, joka koostuu luokkien 9 12 edustajista. Lukuvuoden alussa jokainen luokka valitsee keskuudestaan kaksi henkilöä, jotka sitten edustavat kyseistä luokkaa hallituksessa. Hallitus kokoontuu säännöllisesti kerran viikossa sovittuna ajankohtana. Lisäksi pyrimme noin kerran kuukaudessa pitämään pidennetyn kokouksen, jossa syvennymme paremmin sen hetken ajankohtaisiin asioihin. Oppilaskunnan hallitus tekee yhteistyötä oppilaskunnan, opettajakunnan ja vanhempainyhdistyksen kanssa, pyrkien lisäämään yleistä hyvinvointia koulussa. Tätä voi olla esimerkiksi teemapäivien, tapahtumien tai juhlien järjestäminen. Hallituksella on myös oikeus, ja velvollisuus, välittää oppilaskunnan mielipiteitä koulua ja opetusta koskevista asioista opettajakunnalle. Lisäksi hallitus tekee yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten järjestöjen, kuten Suomen lukiolaisten liiton ja Tampereen nuorisofoorumin kanssa. Tervetuloa mukaan toimintaan! Tampereen Rudolf Steiner -koulu on 12-vuotinen yhtenäiskoulu ja opetus on suunniteltu etenemään ikäkausiopetuksena ensimmäisestä luokasta kahdenteentoista luokkaan samassa ryhmässä. Koulu toimii opetusministeriön myöntämän opetuksenjärjestämisluvan mukaisesti, erityistehtävänään steinerpedagoginen lukiokoulutus. Opetus pyrkii tasapainoisesti huomioimaan paitsi tiedollisen, myös taiteellisen, toiminnallisen, moraalisen ja sosiaalisen kasvatuksen. Steinerpedagogisen yhtenäiskoulun jälkeen on halukkailla mahdollisuus osallistua ylioppilaskirjoituksiin valmistelevalle luokalle. Lukion päättötodistuksen saamiseksi vaadittavat kurssit on mahdollista suorittaa 12.luokan loppuun mennessä luokkien opetuksen perustana on steinerpedagogiikka. Ylioppilasluokalla kursseja voi vielä täydentää. Lukion ja ylioppilaskirjoituksen suorittaminen koulussamme antaa samat jatko-opintokelpoisuudet kuin niiden suorittaminen muissa kouluissa. Lukion päättötodistuksella voi pyrkiä ammattikorkeakouluihin sekä ammattikoulun yo-linjoille. Ylioppilastodistuksella voi pyrkiä yliopistoihin ja korkeakouluihin. Steinerkoulun 10.luokan hyväksytystä suorittamisesta saa lisäpisteitä ammatilliseen perustutkintoon pyrittäessä. Opintojen rakenne Valtakunnallisen koululainsäädännön muutosten vuoksi steinerkouluissa on siirtymävaihe menossa lukiovaiheen luokkien ( ) opetuksen uudelleenjärjestämiseksi. Opiskelijoille tämä ilmenee erityisesti opetuksen muuttumisena kurssimuotoiseksi ja valinnaisuuden lisääntymisenä opetuksen oppisisällöissä luokan (lukiota vastaavat) opinnot muodostuvat pakollisista, syventävistä, soveltavista ja erityisen koulutustehtävän mukaisista kursseista. Valtakunnalliset pakolliset kurssit ovat nimensä mukaisesti kaikille pakollisia ja niiden kurssimäärä on tarkasti määritelty. Steinerkoulun erityisen koulutustehtävän mukaiset kurssit tukevat erityisesti koulun oman pedagogiikan toteutumista. Niitä on hyvä valita vähintään kuusi kurssia lukuvuotta kohti, sillä lukion päättötodistuksen saaminen edellyttää kahdeksantoista erityisen koulutustehtävän mukaisen kurssin suorittamista. Syventävistä kursseista valinnat suoritetaan lukiolain mukaisesti; niitä tulee suorittaa vähintään kymmenen. Lisäksi opiskelija voi valita muita kursseja haluamansa määrän. Muutoksen seurauksena vertailu muiden lukioiden oppisuoritusten kanssa helpottuu ja yhtenäistyy, ajatellen vaikkapa jatko-opintoja. Lukion oppimäärän suorittaminen sisältää vähintään 75 kurssia. Kurssi on keskimäärin 38 tuntia, joka vastaa tällä hetkellä käytössä olevaa jaksoa tai yhtä viikkotuntia lukuvuoden ajan. Kurssivalinnat ovat sitovia. Kurssin keskeyttäminen on mahdollista opettajakunnalta haettavalla kirjallisella erityisluvalla. Kurssivalinnat on mahdollista tarkistaa vuosittain. Pakollisten kurssien määrä on kurssia, riippuen matematiikan valinnoista. Opetussuunnitelmassa määriteltyjen erityisen koulutustehtävän mukaisten kurssien määrä on 29, joista on suoritettava vähintään 18 kurssia. Osa kursseista on kaikille yhteisiä ja osa on valinnaisia. Nämä suorittamalla opiskelija saa vähennysoikeuden 8 pakolliseen kurssiin (yhdessä aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa yksilöllisesti laadittavaan suunnitelmaan perustuen!). Vähennysoikeuksia ei kuitenkaan voi käyttää niissä oppiaineissa, joita opiskelija aikoo kirjoittaa pakollisina ylioppilaskirjoituksissa. Jatko-opintomahdollisuuksien ja ylioppilaskirjoitusten vuoksi vähennyksiä ei suositella oppilaille, joilla ei ole erityisiä oppimisvaikeuksia kyseisessä oppiaineessa. Ylioppilaskirjoituksiin valmistavat kurssit (13.luokalla) ovat syventäviä tai soveltavia kursseja opiskelijan valinnan mukaan. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen luokkien aikana. Nämä kurssit tähtäävät erityisesti ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Soveltavat kurssit ovat vapaasti valittavia ja niiden määrää ei ole määritelty. Soveltava kurssia ovat luonteeltaan eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja, 7

5 9 8 muita koulukohtaisia kursseja, tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Soveltavat kurssit mahdollistavat koulukohtaisia painotuksia opetuksessa. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Monet koulumme ylioppilasluokan soveltavien kurssien sisällöt ovat ylioppilaskirjoitusten avuksi suunniteltuja pakollisten ja syventävien kurssien kertausta. Soveltavien kurssien suoritukset lisätään kyseisen aineen kurssimäärään ja niistä saattaa olla hyötyä jatko-opintoihin haettaessa. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan (lisätietoja ko. aineen opettajalta.) Kurssivalintoja tarkistetaan ja suunnitellaan uudelleen vuosittain oppilaan tai huoltajien pyynnöstä. Opintoja koskevia kysymyksiä kannattaa esittää pienimmänkin aiheen vuoksi. Kysymyksiin vastaavat ja eteenpäin ohjaavat kaikki aineenopettajat ja opinto-ohjaaja. On suositeltavaa pyrkiä valitsemaan kursseja riittävästi kuin liian vähän mm. jatko-opintoja ajatellen. Lukiota vastaavan kurssimäärän suorittamisen vähimmäismäärä on 75 kurssia. Ylärajaa kurssien valinnalle ei ole, järjestettävät kurssit päätetään ilmoittautumisten perusteella. Opintojen arviointi Opiskelijan arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä opiskelun aikana että päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Arvioinnissa huomioidaan myös valtakunnalliset perusteet. Opinnoissa eteneminen Opiskelijan oppiaineen oppimäärä muodostuu pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Oppiaineen arvosanaa on mahdollisuus korottaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää paremmat. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 pakollisista ja syventävistä kursseista hyväksytysti. Arvosanalla arvioitavista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kursseja enintään seuraavasti: Kurssien lukumäärä oppiaineessa 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Hylättyjä Kaksi peräkkäistä hylättyä kurssia samassa oppiaineessa muodostaa etenemisesteen, toisin sanoen tällöin vähintään toinen kursseista on suoritettava kokonaisuudessaan uudelleen opettajakunnan harkitsemalla tavalla. Kurssien arviointi Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin tehtäviin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan muiden tehtävien arviointiin. Myös opiskelijan itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavan itsenäisesti. Opiskelijan opiskellessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti noudatetaan edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Muista syventävistä sekä soveltavista kursseista annetaan opettajan etukäteen ilmoittaman mukaan numeroarviointi tai kirjallinen sanallinen arviointi ja suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty ). Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskusteluissa annettu palaute täydentävät ja täsmentävät numeroarvosanaa. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joista hän on suorittanut vain yhden kurssin (kemia, fysiikka, filosofia, psykologia ja terveystieto) sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Kesken oleva kurssisuoritus merkitään täydennettäväksi kurssiksi (T = täydennettävä kurssi). Vaadittavat täydennykset on suoritettava seuraavan kalenterikuukauden aikana. Täydennettävä kurssi lasketaan kurssikertymään täydennyksen jälkeen. Kurssi, joka jatkuu yli lukuvuoden merkitään jatkavaksi kurssiksi (J = jatkava kurssi). Keskeytettyä kurssia (K = keskeytetty kurssi) ei voi täydentää vaan se on opiskeltava uudelleen saadakseen kurssiarvosanan. Soveltavat kurssit voivat kuulua oppiaineen oppimäärään opetussuunnitelmassa määriteltävällä tavalla. Soveltavat kurssit voivat myös vaikuttaa arviointiin lisänäyttönä. Arviointi voidaan suorittaa vasta kun arvioinnin edellytykset täyttyvät. Arvioinnin pohjana on oltava riittävästi opiskelijan antamia erilaisia näyttöjä oppimisestaan ja osaamisestaan. Opiskelijan on osallistuttava opetukseen ja annettava riittävä näyttö osaamisestaan arvioinnin edellytysten täyttymiseksi. Myös arvosana 4 edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Arvioinnin edellytyksiä ovat mm.: läsnäolo oppitunneilla ja osallistuminen opetukseen kurssiin liittyvien tehtävien suorittaminen kurssikoe mahdollisesti jaksovihon palauttaminen opettajalle Kurssin alussa opiskelijoille ilmoitetaan mitä näyttöjä vaaditaan arvioinnin edellytysten täyttämiseksi. Mikäli osa arvioinnin edellytyksistä täyttyy vain osittain (esim. poissaolot ja tehtävien laiminlyönti), sillä on vaikutusta kurssiarvosanaan. Arvioinnin pohjana eivät saa olla siis pelkästään esim. kokeissa annetut näytöt. Muualla suoritetut lukio-opinnot voidaan soveltuvin osin lukea hyväksi lukion oppimäärään. Vihko ja muut tehtävät Oppilaat laativat käsiteltävistä ainekokonaisuuksista omatoimisesti työvihon useissa aineissa. Suoritusvaatimuksiin kuuluvat vihot ja tehtävät (esim. aineet ja referaatit) tulee palauttaa joko jakson päättyessä tai viimeistään viikon kuluessa tästä jakson opettajalle. Materiaalimaksut Opiskelijat maksavat syyslukukauden alussa 50 euron materiaalimaksun, joka kattaa osan tarvikekuluista (esim. monisteet, konseptit, osan vihoista, maalaus- ja piirustustarvikkeet, tekstiili- ja teknisten töiden materiaalit yms.). Lasku lähetetään opiskelijalle postitse. Kurssikoe/kertaus Jakson päättyessä pidetään yleensä kertaus. Hylätty kurssikertaus on mahdollista uusia uusintakuulusteluissa. Kurssikokeeseen osallistuminen on pakollista. Sairaustapauksen sattuessa tulee esittää kyseiselle aineenopettajalle lääkärin/terveydenhoitajan todistus. Mikäli todistusta ei ole, tulee kurssi suorittaa uudelleen.

6 10 Poissaolot Opiskelijalla on velvollisuus osallistua oppitunneille. Opiskelija voi olla poissa opetuksesta vain jos hän on saanut siihen luvan. Lupa voidaan myöntää hyväksyttävästä syystä ja luvasta päättää opettaja tai opettajakunta. Lupa voidaan myöntää sairauden tai muun ennalta arvaamattoman syyn takia myös jälkikäteen. Kaikkien tulee olla täsmällisesti paikalla oppituntien alkaessa. Ajoissa oleminen kertoo kunnioituksesta toisten ja omaakin työtä kohtaan. Myöhästely tunneilta häiritsee niin opettajan opetusta kuin muiden opiskelijoiden ja myöhästelijän oppimista. Toistuvat myöhästymiset (3 kertaa) tulkitaan yhdeksi poissaoloksi. Hyväksyttäviä poissaoloja ovat esim. opiskelijan sairaus tai etukäteen anotut vapaat. Koulun edustustehtävistä ja opintomatkoista aiheutuvia poissaoloja ei lasketa poissaoloiksi. Ne on ilmoitettava opettajalle etukäteen ja kurssin suorittamisesta sovitaan näissä tapauksissa erikseen kurssin opettajan kanssa. Luvan poissaoloon voi myöntää aineenopettaja oppitunneiltaan, luokanvalvoja 1 3 päiväksi ja sitä pidemmäksi ajaksi opettajakunta. Lupa poissaoloon anotaan kirjallisesti ja opiskelijan on esitettävä opintosuunnitelma poissaolon ajaksi. Jos poissaolotunteja on enemmän kuin viisi, ei opiskelijalla ole oikeutta osallistua kurssikokeeseen. Kuitenkin jos opiskelijalla on esittää lääkärintodistus, kouluterveydenhoitajan lausunto tai muu hyväksyttävä syy, hän voi saada osallistumisoikeuden kurssikokeeseen aineenopettajan harkinnan perusteella. Sairauspoissaoloista on ilmoitettava luokanvalvojalle. Uusintakuulustelut Opiskelijalle varataan mahdollisuus korottaa arvosanaansa tai uusia hylätty kurssisuoritus uusintakuulusteluissa. Korotusta voi yrittää vain yhden kerran. Uusintakokeeseen on ilmoittauduttava viimeistään viikkoa ennen kirjallisesti erillisellä lomakkeella kyseiselle aineenopettajalle. Poisjääminen uusintakuulustelusta lasketaan yrityskerraksi, ellei opiskelijalla ole esittää lääkärin/terveydenhoitajan todistusta sairaudesta. Yhdessä koetilaisuudessa voi suorittaa enintään kaksi koetta. Kaikki uusintakuulustelut ovat torstaisin ja alkavat klo Syyslukukauden 2012 uusintakuulustelupäivät ovat: 23.8., 13.9., , ja Kevätlukukauden 2013 uusintakuulustelupäivät ovat: 17.1., 14.2., 14.3., 18.4., 9.5. ja Kesän 2013 uusintakuulustelupäivä on 4.6., ja se alkaa poikkeuksellisesti klo Erityisjärjestelyt Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista otetaan huomioon siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään vuosirehtorille. Opiskelijan velvollisuudet Opetuslainsäädännön mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen. Lisäksi hänen on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Näitä lainsäädännön velvoitteita koulu täsmentää järjestyssäännöissä, jotka sitovat opiskelijoita. Velvollisuus osallistua opetukseen tarkoittaa läsnäoloa oppitunneilla. Lukiota vastaavalla osalla opintoja voidaan edellyttää opiskeltaviksi myös itsenäisesti tai opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta. Hakemukset tulee tehdä etukäteen. Opiskelijan tulee osallistua koulutuksen järjestäjän ennalta ilmoittamalla tavalla järjestettyyn opetukseen. Oppilas tai opiskelija, joka on oppilaitoksen päätösvaltaa käyttävän elimen jäsen (esim. oppilaskunnan hallitus), on salassapitovelvollinen. Salassapitovelvollisuus koskee hänen mainitussa asemassaan saamia tietoja muiden opiskelijoiden tai henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Edelliset lainsäädännön kohdat merkitsevät, että opiskelijalla on oma vastuunsa opiskelustaan ja sen etenemisestä oman luokkayhteisönsä tahdissa. Tämä vastuu ja sen tuomat velvollisuudet edellyttävät, että opiskelija suorittaa hänelle annetut tehtävät, käyttäytyy asiallisesti tunneilla eikä ole ilman lupaa poissa. Opiskelijan kohdatessa vaikeuksia opinnoissaan tulee hänen välittömästi ottaa yhteyttä luokanvalvojaan tai muihin asiaan liittyviin opettajiin tilanteen selvittämiseksi ja oikean käytännön löytämiseksi. Ylioppilastutkinnon määräyksiä lyhyesti: Yo-kokelas on itse vastuussa siitä, että on perehtynyt ylioppilastutkintoon liittyviin määräyksiin ja kokeiden suoritusohjeisiin sekä noudattaa niitä. Yo-tutkinto on suoritettava korkeintaan kolmella peräkkäisellä kirjoituskerralla, esim. syksy kevät syksy. Tutkinnon suorittaminen alkaa, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta tutkintonsa pakollista koetta seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja yksi reaaliaineen koe. Tutkintoon voi kuulua myös ylimääräisiä kokeita. Ylioppilastutkintoon voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa on suoritettava tasoltaan vaativampi koe (joko A-tason kielikoe, pitkän matematiikan koe tai toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettu äidinkielen koe). Yksittäisen kokeen pakollisuutta/ylimääräisyyttä ei voi muuttaa tutkinnon kuluessa. Kokelas voi valita kokeiden tason lukio-opintojensa laajuudesta riippumatta (vähintään yksi vaativamman tason koe on kuitenkin suoritettava pakollisena). Kokelas voi yhdellä kerralla osallistua vain yhteen pitkään oppimäärään perustuvaan vieraan kielen kokeeseen. Kokeisiin osallistuvalla kokelaalla on oltava kokeiden kirjallisten osan alkaessa osallistumisoikeus, eli kyseessä olevan oppiaineen pakolliset kurssit suoritettuina. Hylätyn pakollisen kokeen voi uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran yhteydessä. Hylättyä pakollista koetta uusittaessa voi vaativamman tason kokeen vaihtaa lyhyempään oppimäärään perustuvaan kokeeseen (tutkintoon on silti kuuluttava ainakin yksi laajan tason pakollinen koe). Jollei hylättyä koetta saada määräajassa hyväksytysti suoritettua, koko tutkinto on aloitettava alusta. Hylätyn ylimääräisen kokeen voi uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran ilman aikarajoituksia. Ylioppilastutkinto on suoritettu, kun kokelas on suorittanut hyväksytysti valitsemansa neljä pakollista koetta. Ylioppilastodistuksen saamisen edellytys on, että kokelas saa myös lukion päättötodistuksen. Tutkinnon täydentäminen on mahdollista vasta, kun yo-tutkinto on suoritettu. Vilpistä, sen yrityksestä ja tutkintojärjestyksen rikkomisesta voi seurata kaikkien ko. tutkintokerran kokeiden hylkääminen. (Lukiolaki, laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä, sekä opetusministeriön alaisen ylioppilastutkintolautakunnan määräykset) 11

7 12 Äidinkieli ja kirjallisuus Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (10. luokalla) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys tekstien referointi ja kommentointi omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta vuorovaikutustaidot ryhmässä ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä (10. luokalla) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. 13

8 ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen (11. luokalla) osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (10. luokalla) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa kirjallisessa ja suullisessa ilmaisussaan. kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus draama kirjallisuudenlajina novellien, runojen ja draaman erittelyä kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista. suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos argumentointitavat ja retoriset keinot kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti (11. luokalla) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti

9 16 oman tyylin hiontaa ja huoltoa ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (12. luokalla) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista Syventävät kurssit ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen (11. luokalla) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen I (13. luokalla) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kielenhuoltoa ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (12. luokalla) Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä. nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön 17

10 äi10 Tekstitaitojen syventäminen II (13. luokalla) äi14 Luova kirjoittaminen (11. luokalla) Kurssi on jatkoa edelliselle kurssille ÄI8. ja keskeiset sisällöt ovat vastaavat kuin kurssilla ÄI8. SOveLTAvAT KURSSIT äi11 Parsifal (11. luokalla) Erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi Kirjallisuus keskiajan ihmiskäsityksen ilmentäjänä: Eschenbachin Parsifal, ensimmäinen länsimainen kehityskertomus. Kurssin tavoitteena on teemojen, kerrontatapojen ja tyylin tarkastelu; perehtyminen keskiaikaiseen käsikirjoitusperinteeseen. Arviointi Parsifal-vihko ulkoisena ja sisällöllisenä kokonaisuutena; jatkuva seuranta oppitunneilla: keskustelu, kaikki kirjalliset tuotokset: erittelyä, synteesejä, pohdintaa ja tulkintoja. äi12 ja äi13 draamakurssi (12. luokalla) Kaksi erityisen koulutustehtävän mukaista soveltavaa kurssia ymmärtää ja toteuttaa omalta kohdaltaan näyttämöilmaisulle ominaisen vaatimuksen: luottaa toisiin on itse luottamuksen arvoinen ja suhtautuu vakavasti sekä omaan että toisten työskentelyyn kehittää omia ilmaisullis-fyysisiä instrumenttejaan: puheilmaisu, äänen käyttö, mimiikka, liike, vuorovaikutus vastanäyttelijän ja yleisön kanssa kehittää kykyään asettaa itsensä avoimesti esille ja sanottavansa välineeksi oppii analysoimaan tekstin pohjalta roolihahmon olemusta, pyrkimyksiä ja asenteita sekä roolihenkilöiden välisiä suhteita, oivaltaa mittavan produktion vaatiman sitoutumisen, vastuun ottamisen ja motivaation merkityksen oppii ottamaan vastuuta roolityön lisäksi muista osa-alueista (mm. ohjaus, dramatisointi, puvustus, lavastus, maskeeraus, musiikki, valo- ja äänimaailma). oppii tekemään itsenäisiä taiteellisia ratkaisuja, perustelemaan niitä ja kantamaan vastuuta niiden toteuttamisesta saa mahdollisuuksia lisätä esiintymiskokemustaan ja kykyään työskennellä osana ryhmää. Keskeinen sisältö Opiskelijat valmistavat ja esittävät yhteistyönä kokoillan näytelmän. Koulukohtainen soveltava kurssi Luovan kirjoittamisen kurssilla tehdään erilaisia kirjoitusharjoituksia ja vahvistetaan omaa kirjallista ilmaisutapaa. Kurssityönään opiskelija laatii portfolion, johon kerätään kurssin aikana tehtyjä kirjoitusharjoituksia sekä yksi yhteisesti sovittava kirjoitustehtävä (esim. runoja, novelli, kolumni, pakina jne.). Kurssi sopii jokaiselle, joka haluaa kehittää kirjoittamistaitojaan. Kurssille otetaan korkeintaan 15 opiskelijaa. Mikäli kurssille on halukkaita enemmän kuin 15, valitaan opiskelijat ennakkotehtävän perusteella. Ennakkotehtävä koostuu lyhyestä perustelusta, miksi kurssille haluaa, ja pienestä kirjoitustehtävästä. Kurssista annetaan suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty) sekä sanallinen arviointi. RUOTSI (B1) Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: Kuullun ymmärtäminen (B1.2) puhuminen (B1.1) luetun ymmärtäminen (B 1.2) ja kirjoittaminen (B 1.1). Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. PAKOLLISeT KURSSIT RUB1 Koulu ja vapaa-aika (10. luokalla) Käsitellään nuorten jokapäiväistä elämää ja lähiympäristöä. Aihepiireinä asuminen, opiskelu, vapaa-aika ja nuorten harrastukset. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

11 RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa (10. luokalla) RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (13. luokalla) Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus ja viestintä- ja mediaosaaminen antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (11. luokalla) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Tutustutaan pohjoismaisiin merkittäviin kulttuurihenkilöihin. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen (11. luokalla) Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus. Mediasta ja kaunokirjallisuudesta poimintoja ja kannanottoja. Harjoitellaan artikkeleiden kirjoittamista. RUB5 Elinympäristömme (12. luokalla) Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin ( luokalla) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Arviointi Kurssin arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Puhekoe voidaan suorittaa myös 13. luokalla. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Hiotaan kirjallista esitystä ja harjoitellaan suullista tuottamista valtakunnalliseen puhekokeeseen osallistumista varten. RUB10 Abikurssi ( luokalla) Koulukohtainen syventävä kurssi Valmistaudutaan mahdollisimman hyviin tuloksiin ylioppilaskoetta ajatellen. Kerrataan kieliopin rakenteita ja lukion kurssien teemasanastoa. Harjoitellaan tekstinymmärtämis-, kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja. Soveltavat kurssit RUB8 Kulttuurikurssi; Svensk bildkonst (11. luokalla) Koulukohtainen soveltava kurssi Tiedätkö ketkä ovat Anders Zorn, Carl Larsson, Ingmar Bergman tai Lukas Moodysson? Svensk bildkonst kurssilla tutustutaan kuvataiteen tai elokuvien kautta ruotsalaiseen historiaan ja kulttuuriin. Opitaan hahmottamaan kansallisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä erottamaan ruotsalaisen elämänmuodon ominaispiirteitä. Kurssilla vahvistetaan sekä suullista että kirjallista kielitaitoa. Lopputuotos on portfolio-työ. Kurssin tiimoilta pyritään järjestämään matka johonkin ruotsalaiseen ympäristöön, jossa voimme tutustua elävään taiteeseen. RUB9 Kulttuurikurssi; Svensk litteratur (12. luokalla) Erityisen koulutustehtävän mukainen kurssi Syvennetään kieli- ja kulttuuritaitoja kirjallisuuden avulla. Luetaan, kuunnellaan ja väitellään. Lukemalla ruotsalaista kirjallisuutta opit ajattelemaan ja ilmaisemaan itseäsi sujuvammin ruotsin kielellä. Kaunokirjallisuuden ilmaisuvarasto on huomattavasti rikkaampaa kuin oppikirjojen kieli. RUB11 Kulttuurikurssi; Musik och lyrik (10. luokalla) Koulukohtainen soveltava kurssi Tutustutaan ruotsinkieliseen musiikkiin ja lyriikkaan aina kansanmusiikista nykymusiikkiin. Kappaleiden kautta tutustutaan ruotsalaisuuden syvimpiin tuntoihin esim. onneen, iloon ja suruun. Samalla omaksutaan sujuvampaa ääntämistä ja lauseiden oikeaa painottamista. Kurssin lopputuotos on musiikkiesitys, joten kurssille toivotaan laulamisesta ja soittamisesta kiinnostuneita nuoria. Soittotaito ei ole edellytys, mutta tahto laulaa/juontaa on! Mikäli olet kiinnostunut vain soittamisesta sinulla on mahdollisuus kartuttaa kurssi aktiivisuuskurssilla.

12 22 RUB12 Tukikurssi (11. luokalla) Koulukohtainen soveltava kurssi Tarkoitettu niille opiskelijoille, joiden kahden ensimmäisen pakollisen kurssin arvosanat ovat 6 tai sitä alle. Yritetään löytää eri oppimiskeinoin kunkin opiskelijan oma tapa oppia parhaimmalla tavalla. Kurssi järjestetään syyslukukauden alussa. englanti A1 Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kielitaidon kuvausasteikon mukaiset tasot seuraavasti: Kuullun ymmärtäminen B2.1, puhuminen B2.1, luetun ymmärtäminen B2.1, kirjoittaminen B2.1. Kielitaidon kuvausasteikko on opetussuunnitelman liitteenä. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. PAKOLLISeT KURSSIT ena1 Nuori ja hänen maailmansa (10. luokalla) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. ena2 viestintä ja vapaa-aika (10. luokalla) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. ena3 Opiskelu ja työ (11. luokalla) Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. ena4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (11. luokalla) Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. ena5 Kulttuuri (12. luokalla) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. ena6 Tiede, talous ja tekniikka (12. luokalla) Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. SYveNTäväT KURSSIT ena7 Luonto ja kestävä kehitys (13. luokalla) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. ena8 Puhu ja ymmärrä paremmin (10. ja 13. luokalla) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen 23

13 24 ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. 13. luokalla syvennetään taitoja ja tehdään Opetushallituksen vaatima puhekoe. Arviointi Kurssin arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. ena12 Kirjallisuus (12. luokalla) Koulukohtainen syventävä kurssi tutustuu kirjallisuuden eri tyylilajeihin, syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa. Sisältö Kurssilla luetaan kirjallisuusnäytteitä ja harjoitellaan kaunokirjallisen tekstin tuottamista ja tulkintaa sekä tutustutaan novelliin kirjallisuuslajina. SOveLTAvAT KURSSIT ena13 Abikurssi Koulukohtainen syventävä kurssi Valmistaudutaan mahdollisimman hyviin tuloksiin ylioppilaskoetta ajatellen. Kerrataan kieliopin rakenteita ja lukion kurssien teemasanastoa. Harjoitellaan tekstinymmärtämis-, kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja. ena10 ja ena11 Shakespeare-draamakurssi (11. luokalla) Kaksi erityisen koulutustehtävänmukaista kurssia ymmärtää ja toteuttaa omalta kohdaltaan näyttämöilmaisulle ominaisen vaatimuksen: luottaa toisiin ja on itse luottamuksen arvoinen ja suhtautuu vakavasti sekä omaan että toisten työskentelyyn kehittää omia ilmaisullis-fyysisiä instrumenttejaan: puheilmaisu, äänen käyttö, mimiikka, liike, vuorovaikutus vastanäyttelijän ja yleisön kanssa kehittää kykyään asettaa itsensä avoimesti esille ja sanottavansa välineeksi oppii analysoimaan tekstin pohjalta roolihahmon olemusta, pyrkimyksiä ja asenteita sekä roolihenkilöiden välisiä suhteita, oivaltaa mittavan produktion vaatiman sitoutumisen, vastuun ottamisen ja motivaation merkityksen oppii ottamaan vastuuta roolityön lisäksi muista osa-alueista (mm. ohjaus, dramatisointi, puvustus, lavastus, maskeeraus, musiikki, valo- ja äänimaailma). oppii tekemään itsenäisiä taiteellisia ratkaisuja, perustelemaan niitä ja kantamaan vastuuta niiden toteuttamisesta saa mahdollisuuksia lisätä esiintymiskokemustaan ja kykyään työskennellä osana ryhmää. kehittää englannin kielen suullista ilmaisua; ääntämistä, intonaatiota, puherytmiä yms. Sisältö Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat alkukielisen Shakespeare-näytelmän valmistus ja esitys tutustuminen Shakespearen ajan teatteriin ja ihmisen elämään keskiajan ja uuden ajan murrosvaiheessa tutustuminen Shakespearen kieleen: sanastoon, nykykielestä poikkeaviin rakenteisiin ja ääntämiseen Kurssiin voi sisältyä myös teatterikäyntejä ja asiantuntijavierailuja. Kurssi edellyttää myös omaehtoista harjoittelua kouluajan ulkopuolella. SAKSA (A2) SYveNTäväT KURSSIT Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kuullun ymmärtäminen B1.1 B1.2, puhuminen B1.1, luetun ymmärtäminen B1.2 ja kirjoittaminen B1.1 B1.2 Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. PAKOLLISeT KURSSIT SAA21 Nuori ja hänen maailmansa (10. luokalla) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. 25

14 SAA22 viestintä ja vapaa-aika (10. luokalla) kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. SAA23 Opiskelu ja työ ( luokalla) Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. SAA24 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (11. luokalla) Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. SAA25 Kulttuuri (11. luokalla) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. SAA26 Tiede, talous ja tekniikka (12. luokalla) Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. SAA27 Luonto ja kestävä kehitys (12. luokalla) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja SAA28 Puhu ja ymmärrä paremmin ( luokalla) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Arviointi Kurssin arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. SAA29 Abikurssi (13. luokalla) Valmistaudutaan mahdollisimman hyviin tuloksiin ylioppilaskoetta ajatellen. Kerrataan kieliopin rakenteita ja lukion kurssien teemasanastoa. Harjoitellaan tekstinymmärtämis-, kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja. espanja (B3) SYveNTäväT KURSSIT eab31 hyvää päivää, hauska tutustua (10. luokalla) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. eab32 Näin asiat hoituvat (10. luokalla) Kurssin aihepiirejä ovat oppilasta läheltä koskettavat asiat kuten eläimet, koulu ja urheilu. Kurssilla harjoitellaan myös kirjeen kirjoittamista, säästä puhumista sekä kellonaikoja. Lisäksi opitaan kysymään ja neuvomaan tietä. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

15 EAB33 Ostoksilla (11. luokalla) Soveltavat kurssit Kurssin aihepiirejä ovat vaatteet ja ruoka sekä niiden ostaminen. Lisäksi harjoitellaan postin lähettämistä, opitaan tilaamaan ruokaa ravintolassa sekä kertomaan omasta asunnosta. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista sekä laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. EAB34 Matkailu avartaa (11. luokalla) Matkan valmistelu ja matkustaminen ovat kurssin aiheina. Lisäksi opitaan kuvailemaan ihmisiä ja tapahtumia sekä asioimaan lentokentällä ja poliisiasemalla. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. EAB35 Suomi (12. luokalla) Kurssilla opitaan kertomaan Suomesta espanjaksi. Asiointi apteekissa, kampaajalla ja jopa sairaalassa tulee tutuksi. Lisäksi aihepiireinä ovat mm. ihmiskeho, kesätyö sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. EAB36 Kirjoittaminen ja kulttuuri (12. luokalla) Kurssilla harjoitellaan kiitoskirjeen, huonevarauksen sekä työhakemuksen kirjoittamista. Teatteri- ja elokuvasanasto tulee myös tutuksi. Kurssilla harjoitellaan myös kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista viestintää sekä omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. EAB37 Ympäristö (13. luokalla) Kurssin aihepiirit liittyvät sanomalehdistöön, urheiluun, ympäristöongelmiin ja elämään maaseudulla. Lisäksi tutustutaan Argentiinan lähimenneisyyteen, Amerikan espanjankielisiin sekä baskeihin. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. EAB39 Abikurssi (13. luokalla) Koulukohtainen syventävä kurssi Valmistaudutaan mahdollisimman hyviin tuloksiin ylioppilaskoetta ajatellen. Kerrataan kieliopin rakenteita, lukion kurssien teemasanastoa. Harjoitellaan tekstinymmärtämis-, kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja. EAB310 Kulttuurikurssi ( luokalla) Tutustutaan espanjankielisten maiden kulttuuriin, kuten esimerkiksi kirjallisuuteen, kuvataiteeseen, arkkitehtuuriin, elokuvaan, musiikkiin jne. Työskentelytapana mm. esitelmiä. Kurssi järjestetään joka toinen vuosi. Matematiikka, Pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan jatko-opinnoissa. Matematiikkaa hyödynnetään tekniikan ja luonnontieteiden lisäksi yhä enemmän myös yhteiskuntatieteellisillä ja humanistisilla aloilla. Lisäksi opetuksen päämääränä on saada opiskelijat ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta, kehittämään matemaattista ajattelua ja saamaan aikaan oivalluksen kokemuksia. Menestyminen pitkässä matematiikassa edellyttää omaehtoista työskentelyä, säännöllistä kotitehtävien tekemistä ja kasvavaa harrastuneisuutta. MAA1 Funktiot ja yhtälöt (10. luokalla) Kurssilla opetellaan matematiikan työtapoja lukio-opiskelussa. Tutustutaan lukujoukkoihin. Vahvistetaan ensimmäisen asteen yhtälön ja epäyhtälön ratkaisemisen taitoja. Kerrataan murtolukujen laskutoimituksia sekä prosenttilaskentaa. Syvennetään verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteen sekä laskusääntöjen ymmärtämistä. Uutena asiana tutustutaan yleiseen juureen ja murtopotenssiin. Funktioopissa käsitellään erityisesti potenssi- ja eksponenttifunktioita. MAA2 Polynomifunktiot (10. luokalla) Kurssilla kerrataan ja laajennetaan algebrallisten lausekkeiden käsittelyä. Syvennetään edelleen funktioopin tietoja ja taitoja. Opetellaan ratkaisemaan toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö. Tutustutaan korkeamman asteen polynomifunktioihin ja opetellaan ratkaisemaan tietynlaisia korkeamman asteen polynomiyhtälöitä. Tutustutaan rationaalilausekkeiden käsittelyyn. MAA3 Geometria (10. luokalla) Kurssilla tutustutaan kappaleiden yhdenmuotoisuuteen sekä lasketaan tasokuvioihin ja avaruuskappaleisiin liittyviä pituuksia, kulmia, pinta-aloja ja tilavuuksia. Opitaan käyttämään sekä suora- että vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. Kehitetään taitoja tehdä geometrisista tilanteista täsmällisiä havaintoja ja johtopäätöksiä sekä luokitella ja perustella kuvioihin liittyviä ominaisuuksia. Harjaannutaan hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa

16 MAA4 Analyyttinen geometria (11. luokalla) Kurssilla perehdytään analyyttiseen geometriaan luomalla yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille. Käsitellään janan pituus ja keskipiste, suoran suunta, suorien yhdensuuntaisuus ja kohtisuoruus sekä pisteen etäisyys suorasta. Opitaan ratkaisemaan yhtälöryhmiä sekä tutustutaan kartioleikkausten yhtälöihin. Syvennetään itseisarvokäsitteen ymmärtämystä sekä opitaan ratkaisemaan itseisarvoyhtälöitä ja epäyhtälöitä. MAA5 Vektorit (11. luokalla) Kurssilla tutustutaan vektorikäsitteeseen ja perehdytään vektorilaskennan perusteisiin. Opitaan tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla. Lisäksi perehdytään kaksi- ja kolmiulotteiseen koordinaatistoon: pisteet, etäisyydet ja kulmat. Käsitellään avaruuden suoria ja tasoja. MAA6 Todennäköisyys ja tilastot (11. luokalla) Kurssilla kerrataan ja syvennetään klassisen ja tilastollisen todennäköisyyden käsitteitä, niihin liittyviä laskusääntöjä ja sovelluksia. Tilastotieteessä tutustutaan tilastolaskennan peruskäsitteisiin ja tunnuslukuihin. Perehdytään diskreettiin ja jatkuvaan todennäköisyysjakaumaan sekä opitaan soveltamaan normaalijakaumaa. Laaditaan ja tulkitaan tilastoja sekä arvioidaan kriittisesti niistä tehtyjä johtopäätöksiä. MAA10 Integraalilaskenta (12. luokalla) Perehdytään integraalifunktion ja määrätyn integraalin käsitteisiin sekä niiden määrittämiseen. Opetellaan alojen ja tilavuuksien laskemista integrointia käyttäen sekä tutustutaan muihinkin integraalilaskennan sovelluksiin. Syventävät kurssit MAA11 Lukuteoria ja logiikka (12. tai 13. luokalla) Edellyttää kurssien MAA1 ja MAA2 sisältöjen hallintaa. Lauseen formalisoiminen, lauseen totuusarvot, avoin lause, kvanttorit ja suora, käänteinen ja ristiriitatodistus. Kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö, Eukleideen algoritmi, alkuluvut, aritmetiikan peruslause ja kokonaislukujen kongruenssi. MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (13.luokalla) Edellyttää kurssin MAA7 sisältöjen hallintaa. Absoluuttinen ja suhteellinen virhe, Newtonin menetelmä ja iterointi, polynomien jakoalgoritmi ja jakoyhtälö, muutosnopeus ja pinta-ala. Sovelluksia MAA7 Derivaatta (12. luokalla) Kurssilla tutustutaan rationaalifunktioon, -yhtälöön ja epäyhtälöön. Käsitellään raja-arvoon, jatkuvuuteen ja derivaattaan liittyviä käsitteitä ja tutkitaan niiden keskeisiä ominaisuuksia sekä perehdytään erilaisiin sovellusmahdollisuuksiin. Opitaan määrittämään yksinkertaisten polynomifunktioiden derivaatat ja tutkitaan derivaatan avulla polynomifunktioiden kulkua sekä ääriarvoja. Tutustutaan myös rationaalifunktion ja trigonometristen funktioiden derivointiin. MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot (12. luokalla) Kurssilla tutustutaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioihin sekä niihin liittyviin yhtälöihin. Opetellaan tutkimaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla. Täydennetään derivoinnin tekniikan osaamista yhdistetyn funktion derivaatalla ja perehdytään käänteisfunktion käsitteeseen. MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot (11. luokalla) Kurssilla perehdytään trigonometrisiin funktioihin ja niiden perusominaisuuksiin sekä käyttöön tavallisimmissa sovelluksissa. Tutustutaan lukujonoihin ja sovelletaan niitä käytännön elämässä esiintyviin ongelmiin. Opitaan käsitteet rekursiivinen, aritmeettinen ja geometrinen lukujono sekä niiden summat. MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (13. luokalla) Edellyttää kaikkien pakollisten kurssien sisältöjen hallintaa. Funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen, jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleiset ominaisuudet, funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä sekä epäoleelliset integraalit. Sovelluksia. MAA14 Lukion pitkän matematiikan kertauskurssi (13. luokalla) Koulukohtainen syventävä kurssi Kerrataan syventäen, täydentäen, yhdistellen, harjoitellen, soveltaen ja analysoiden lukion pitkän matematiikan eri kurssien keskeinen oppisisältökokonaisuus ja käytetään aiemmilla kursseilla opittuja tietoja ja taitoja monipuolisesti eri tilanteissa. Valmentautuminen ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintoihin.

17 32 MAA16 Talousmatematiikka (12. luokalla) Koulukohtainen syventävä kurssi Kts. Kurssikuvaus lyhyt matematiikka MAB7 kurssin kohdalta. Soveltavat kurssit MAA15 Geometriaa piirtäen Erityisen koulutustehtävän mukainen kurssi, joka jakautuu luokille /3 kurssia vuodessa Kurssin pääasialliset työvälineet ovat kynä, viivotin ja harppi. Kurssin on tarkoitus harjaannuttaa avaruudellista hahmotuskykyä sekä saada lisää avoimuutta ja liikkuvuutta ajatteluun. Kurssilla yhdistetään matemaattista täsmällisyyttä ja taiteellista kauneutta. Kurssilla tutkitaan monitahokkaita sekä konstruoidaan kartioleikkauksia eri menetelmin. Lisäksi tutustutaan perspektiivipiirustukseen ja projektiivisen geometrian perusperiaatteisiin. Tehdään äärettömyyskäsitteeseen ja dualiteettiin liittyviä kuvallisia harjoituksia. Lisäksi 12.luokalla tehdään tutkimusta (sisältäen piirustuksia käsin tai tietokoneella tehtynä) jostakin geometriaan liittyvästä aihealueesta. Geometriaa pirrtäen -kurssilla perehdytään mm. projektiivisen geometrian perusperiaatteisiin. Matematiikka, Lyhyt oppimäärä Matematiikan lyhyen matematiikan opiskelun tavoitteena on, että opiskelija saa perusvalmiudet jatkoopintoihin ja käytännön elämään sekä näkee matematiikan laajuuden ja tarpeellisuuden nykyaikana. Tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Pakolliset kurssit MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt (10. luokalla) Tutustutaan matematiikan työtapoihin ja opitaan tulkitsemaan ja arvioimaan ratkaisujen oikeellisuutta. Kerrataan ja laajennetaan algebrallisten lausekkeiden käsittelyä. Opetellaan muotoilemaan ongelmia yhtälöiksi ja vahvistetaan yhtälön ratkaisemisen taitoja. Funktio-opissa käsitellään ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktion piirtämistä sekä opitaan tulkitsemaan kuvaajia. Lisäksi opitaan toisen asteen yhtälön ratkaiseminen. Tutustutaan suureiden väliseen lineaariseen riippuvuuteen ja verrannollisuuteen. MAB2 Geometria (10. luokalla) Käsitellään yhdenmuotoisuus, suorakulmaisen kolmion trigonometria, Pythagoraan lause sekä tehdään kuvioiden ja kappaleiden pinta-ala- ja tilavuuslaskuja. Käytetään koordinaatistoa apuna geometrisissa ongelmissa. MAB3 Matemaattisia malleja I (11. luokalla) Opitaan, miten reaalimaailman säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia voidaan kuvata matemaattisilla malleilla: käsitellään lineaarinen ja eksponentiaalinen malli. Laajennetaan funktio-oppia eksponentti- ja logaritmifunktioon. Opetellaan ratkaisemaan potenssiyhtälö sekä eksponenttiyhtälö logaritmin avulla. MAB4 Matemaattinen analyysi (12. luokalla) Kerrataan polynomilaskentaa. Käsitellään derivaattaan liittyviä käsitteitä ja perehdytään erilaisiin yksinkertaisiin sovellusmahdollisuuksiin. Opitaan määrittämään yksinkertaisten polynomifunktioiden derivaatat ja tutkitaan derivaatan avulla polynomifunktioiden kulkua sekä ääriarvoja. MAB5 Todennäköisyys ja tilastot (10. luokalla) Perehdytään todennäköisyyslaskennan perusteisiin. Tilastotieteessä tutustutaan tilastolaskennan peruskäsitteisiin ja tunnuslukuihin. Perehdytään diskreettiin ja jatkuvaan todennäköisyysjakaumaan. 33

18 Laaditaan ja tulkitaan tilastoja sekä arvioidaan kriittisesti niistä tehtyjä johtopäätöksiä. Tutustutaan normaalijakaumaan. MAB6 Matemaattisia malleja II (11. luokalla) Täydennetään algebrallisten yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisumenetelmiä. Opitaan ratkaisemaan yhtälöryhmiä sekä tutustutaan lineaarisiin optimointitehtäviin. Perehdytään lukujonoihin ja sovelletaan niitä käytännön elämässä esiintyviin ongelmiin. Tutustutaan käsitteisiin aritmeettinen ja geometrinen lukujono sekä niiden summiin. Syventävät kurssit MAB7 Talousmatematiikka (12. luokalla) oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä. Kurssilla tehdään indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia sekä syvennetään prosenttikäsitettä. Tutustutaan lukujono- ja summamalleihin, jotka soveltuvat taloudellisiin tilanteisiin. Kurssin voi suorittaa lyhyen matematiikan opintojen loppupuolella. Kurssi soveltuu myös pitkän matematiikan opiskelijoille koulukohtaiseksi syventäväksi kurssiksi. Biologia MAB9 Lukion lyhyen matematiikan kertauskurssi (13. luokalla) Koulukohtainen syventävä kurssi Kerrataan syventäen, täydentäen, yhdistellen, harjoitellen ja soveltaen lukion lyhyen matematiikan eri kurssien keskeinen oppisisältökokonaisuus. Valmentautuminen ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintoihin. Soveltavat kurssit MAB10 Geometriaa piirtäen Erityisen koulutustehtävän mukainen kurssi, joka jakautuu luokille /3 kurssia vuodessa Kts. kurssikuvaus pitkä matematiikka MAA15 kurssin kohdalta. Pakolliset kurssit BI1 Eliömaailma (10. luokalla) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämän kehitykselle osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet. Biologia tieteenä Elämän ominaisuudet ja perusedellytykset Biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen Ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus Eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä Geneettinen monimuotoisuus

19 36 Evoluutio elämän kehittyminen Elämän syntyvaiheet Lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat Lajien syntyminen ja häviäminen Nykyinen eliökunta Miten luonto toimii? Elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus Ekosysteemien rakenne ja toiminta Populaatioiden ominaisuudet Lajien väliset suhteet Eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys. BI2 Solu ja perinnöllisyys (11. luokalla) ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niiden rakenteita ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessin kokonaisuuden osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimintaan hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun ja sukupolvelta toiselle tietää, miten geenit ohjaavat solun toimintaa osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet tietää, kuinka soluja tutkitaan ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja. Solu elämän perusyksikkönä Miten soluja tutkitaan Erilaisia soluja Solun rakenne ja toiminta Solun energiatalous Energian sitominen Energian vapauttaminen Solujen toiminnan ohjaaminen DNA:n rakenne ja toiminta Proteiinisynteesi Solujen lisääntyminen Mitoosi ja sen merkitys Solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen Periytymisen perusteet Geenit ja alleelit Sukusolut ja niiden synty meioosissa Periytymismekanismit Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria Syventävät kurssit BI3 Ympäristöekologia (12. luokalla) osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen tulokset kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ekologinen tutkimus Ekologisten peruskäsitteiden syventäminen Ekologisen tutkimuksen tehtävä Ympäristön laadun indikaattorit Oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen Biodiversiteetti ja sen merkitys Biodiversiteetti luonnonvarana Eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu Biodiversiteetin väheneminen Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet Aineiden kiertoon liittyvät ongelmat Paikalliset ympäristöongelmat Suomen luonnon haavoittuvuus Pohjoiset metsät Suot Järvet ja virtavedet Itämeri Kestävä tulevaisuus Ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat Rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia Ekologisesti kestävä tuotanto Ympäristötekniikan mahdollisuudet BI4 Ihmisen biologia (12. luokalla) osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja toimintaperiaatteet 37

20 38 ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön toimintojen ohjaajana ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia sekä ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutustumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti. Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet Solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys Solujen vanheneminen ja kuolema Syöpä Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys Ruoansulatus ja ravitsemus Hengityselimistö ja hengityksen säätely Veri ja verenkierto Erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino Tuki- ja liikuntaelimistö Elintoimintojen säätely Umpirauhaset ja hormonit Hermosto ja aistit Lämmönsäätely Ihmisen lisääntyminen Sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus Hedelmöitys, raskaus ja synnytys Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys Perimän merkitys Ihmisen evoluutio ja ihminen lajina Perinnöllisyys ja terveys Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit Elimistön puolustusjärjestelmät Ihminen ja mikrobit Myrkylliset aineet ja mutageenit BI5 Bioteknologia (13. luokalla) syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun toiminnassa hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen, toiminnan ja lisääntymisen periaatteet tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan pääpiirteet ja hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja teollisuudessa pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkaisuja. Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä Solut proteiinien valmistajina DNA:n, geenien ja genomien rakenne Entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina Geenien toiminta Geenin toiminta ja sen säätely Mutaatiot Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet Geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus Geenitutkimus lääketieteessä Geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä Mikrobit ja niiden merkitys Bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen Bakteerien viljely ja käsittely Mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa Biotekniikka teollisuudessa Kasvien ja eläinten jalostus Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö BI6 Kertauskurssi (13. luokalla) Koulukohtainen syventävä kurssi Kerrataan lukion biologiaa. Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Soveltavat kurssit BI7 Maatalousharjoittelu (10. luokalla) Erityisen koulutustehtävän mukainen kurssi Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat maatalouteen ja antaa siitä realistinen kuva nykyajan elinkeinona. Opiskelijat asuvat ja työskentelevät erilaisilla maatiloilla tilan tuotantosuunnan ja vuodenajan edellyttämällä tavalla. Leiriajasta he laativat oppimispäiväkirjatyyppisen selostuksen ja osallistuvat leirin jälkeen illanviettoon, joka on suunnattu perheenjäsenille ja maatilojen väelle. Illan tarkoitus on vaihtaa leirin ajalta kokemuksia. 39