KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 Ak 5157 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Asellinkatu / Pajunen & Sere asemakaavan muutoksen selostus 1. kaupunginosa (Keskus) korttelin 53 osa ja kortteli 50 sekä katualueet YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO

2 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus ASELLINKATU / PAJUNEN & SERE ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) kortteli 53 tontti 9 ja kortteli 50 sekä katualueet asemakaavan muutos. Asemakaavan tunnus: Asemakaavan päiväys: Kaavan laatija: Kaupunginarkkitehti Maija Anttila Kankaanpään kaupunki, Ympäristökeskus, Suunnittelutoimisto PL 36, Kankaanpää, Puh. (02) , (044) Sähköposti: maija.anttila@kankaanpaa.fi Vireille tulosta ilmoitettu: Ympäristölautakunta: Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Kankaanpään ydinkeskustassa: Pajusen tontti Asellinkadun/ Hakakujan ja Liljanraitin kulmauksessa sekä Seren tontti Asellinkadun, Paasikivenkadun, Eläintorin ja Liljanraitin rajaamalla alueella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaava-alueesta käytetään nimitystä Asellinkatu /Pajunen & Sere asemakaavan muutos. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa ajantasaista kaavaa tehokkaampi ja korkeampien asuinliikekerrostalojen rakentaminen alueelle. Kuva 1. Kaavamuutosalue osoitekartalla.

3 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos Asemakaavan toteutus LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnon ympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus... 13

4 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, (ilman liitteitä) Liite 2 Ote ajantasa-asemakaavasta / poistuva asemakaava määräyksineen Liite 3 Maanomistustilannekartta Liite 4 Asemakaavakartta Liite 5 Asemakaavamääräykset ja -merkinnät Liite 6 Asemapiirros, Arkkitehtitoimisto Küttner Ky Liite 7 Havainnekuvat, Arkkitehtitoimisto Küttner Ky Liite 8 Asemakaavan seurantalomakkeet Kansikuvat: Valokuva nykytilanteesta ja havainnekuva tulevasta Kaava: Marjo Lahtinen Valokuvat: Maija Anttila 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. A-konsultit arkkitehtitoimisto, Tekninen virasto/kaavoitusosasto. Asemakaavan muutoksen selostus 1. kaupunginosan (Keskus) korttelit 48 ja sekä katu- ja torialueet, Kankaanpään keskustan rakennusinventointi 2005, Laura Hesso 3. Pajunen Erkki ja Ritva. Kirje Kankaanpään Kaupunginhallitukselle, Sere Hanna ja Jouko. Kirje Kankaanpään Kaupunginhallitukselle, Kaavoituskatsaus 2009, kaavoitusohjelma Kirjeet osallisille, Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä, Terveysvalvonnan johtajan lausunto nro 15, Kankaanpään kaupunki, Tekninen lautakunta, Lausunto asemakaavan muutoksesta 1. kaupunginosan korttelin 53 tontilla 9 ja korttelin 50 tontilla , Pöytäkirjaote. 9. Kaavoituskatsaus 2010, kaavoitusohjelma ( ) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyö on käynnistetty tonttien omistajien (Pajunen Erkki ja Ritva sekä Kiinteistöyhtymä Sere-Björklöf Merja ja Sere Hanna) aloitteesta. Kaupunginhallitus on päättänyt ympäristölautakunnan esityksestä (YMPL ), että tontin (Pajunen) asemakaavan muuttaminen käynnistetään hankekaavoituksena siten, että tontille voidaan toteuttaa V kerroksinen asuin-liikerakennus. Samassa yhteydessä päätettiin ottaa tutkittavaksi (KHAL , YMPL ) tontin (Sere) asemakaavan muuttaminen. Tavoitteena on ollut vaihtoehtojen selvittelyn kautta löytää toteutuskelpoiset, kaupunkikuvaan ja alueen toiminnalliseen kokonaisuuteen soveltuvat ratkaisut molemmille tonteille. Kaavahankkeen vireilläolosta on ilmoitettu Kankaanpään seudussa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä , eikä sitä vastaan ollut jätetty kommentteja. Asemakaavaluonnosvaihtoehtoja selvitettiin 2008, mutta alueen rakentamispaineiden hiljennyttyä pidettiin kaavoituksessa välillä taukoa. Kaavatyötä jatkettiin kesällä 2010 hakijatahon kanssa käytyjen neuvottelujen sekä hakijatahon toimeksiannosta laadittujen luonnosten pohjalta (Pajuset/ Hartela Oy/ Arkkitehtitoimisto Küttner Ky).

5 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus Ympäristölautakunta hyväksyi Arkkitehtitoimisto Küttner Ky:n luonnosten pohjalta suunnittelutoimistossa laaditun asemakaavaluonnoksen asetettavaksi laatimisvaiheen kuulemiseen (MRL 62). Kuulemiskirjeet osallisille ja lausuntopyynnöt viranomaisille lähetettiin Kaavan valmisteluaineisto pidettiin julkisesti nähtävillä ja luonnoksesta järjestettiin tiedotustilaisuus kaupungintalolla Asemakaavan muutos Asemakaavan muutosehdotus valmistui hyväksymiskäsittelyyn joulukuussa Tonttien käyttötarkoitus säilyy ennallaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueena (AL-16). Tonttien kerroslukua ja rakennusoikeutta on nostettu: Tontille (Pajunen) rakennuksen kerrosluvuksi on esitetty VI (2/3) ja osaksi ½ k II sekä kokonaisrakennusoikeudeksi 2800 kerrosala-m 2 ja tontille (Sere) vastaavasti V(½) ja osaksi II ja 2300 kerrosala-m 2. Korttelin AL-16 kerrosalasta 5-25 % tulee olla liike- tai toimistotiloja. Asellinkatuun ja/tai Liljanraittiin rajoittuvien rakennusten ensimmäiseen kerrokseen tulee sijoittaa liiketiloja. 2.3 Asemakaavan toteutus Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa ja kaavan toteuttamisaikataulu etenee maanomistajien hankeaikataulujen mukaan. Kaava-aluetta ympäröivän alueen kadut ja muu kunnallistekniikka on rakennettu. Kuva 2. Näkymä luoteesta suunnittelualueelle, (Havainnekuva Arkkitehtitoimisto Küttner Ky). Kuva 3. Näkymä Liljanraitilta Asellinkadulle.

6 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kankaanpään ydinkeskustassa, kauppatorin ja Taidekoulun välisellä alueella: Pajusen tontti Asellinkadun/ Hakakujan ja Liljanraitin kulmauksessa ja Seren tontti Asellinkadun, Paasikivenkadun, Eläintorin ja Liljanraitin rajaamalla alueella. Kaavamuutosalueen pinta-ala katualueineen on yhteensä noin 0,70 ha, josta tonttien osuus on yhteensä 6147 m 2. Pajusen tontti on pinta-alaltaan 2793 m 2 ja Seren asemakaavan mukainen tontti 3354 m 2 (aiempi tontti 2917 m 2 ) Luonnonympäristö Kuva 4. Ilmakuva Keskustan alueelta v Suunnittelualueesta luoteeseen sijaitsee kauppatori, koilliseen virastokeskus ja etelä/kaakkoispuolella eläintori ja sen varressa oleva SAMK:n taidekoulu ja länsipuolella on asuinliikerakennuksia ja Kankaanpään seurakuntakeskus. Suunnittelualue on maastoltaan korkeimmillaan noin +94,5 korttelin 50 (Sere) länsiosassa sijaitsevalla loivapiirteisellä kumpareella, josta maanpinta viettää loivasti eri suuntiin. Alimmillaan maanpinta suunnittelualueella on korttelin 53 tontin 9 luoteiskulmassa +91,5. Maanpinnan korkeus vaihtelee suunnittelualueella noin tasovälillä ,5. Alue kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen kuuluvaan Pitäjänojan valuma-alueeseen. Alueen maaperä koostuu kerroksellisista hiekkavaltaisista kitkamaakerrostumista ja peruskalliota peittävästä moreenikerrostumasta. Korttelin 53 länsirajalla esiintyy topografialtaan suhteellisen loivapiirteistä avokalliota, jonka laki on ympäröivää maanpintaa ylempänä noin tasossa Suunnittelualue ei ole luonnonsuojelu- eikä Natura-aluetta eikä sillä esiinny luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita, jotka tulisi huomioida kaavasuunnittelussa. Pajusen tontti on rakennukseen liittyvää hoidettua piha-aluetta. Seren tontti on vanhaa piha-aluetta, jossa on sekapuustoa, pensaita ja aluskasvillisuutta, joka käsittää myös vanhoja perennoja.

7 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus Kuva 5. Pajusen vaatetusliike Asellinkadun ja Liljanraitin kulmassa. Katukuvan erikoisuus ovat arkkitehti Matti Suurosen suunnittelemat Venturo -rakennuselementit vuodelta Rakennettu ympäristö Kuva 6. Näkymä Seren tontille Paasikivenkadulta (vasemmalla) ja Eläintorilta (oikealla). Suunnittelualueen korttelin 53 tontilla 9 sijaitsee 1930-luvun alussa rakennettu puurakenteinen liikerakennus, jossa on toiminut Pajusen vaatetusliike. Rakennusta on laajennettu tilaelementtirakennusosilla, Venturo -elementeillä 1970-luvulla. Rakennuksessa on myös yksi asunto. Korttelin 50 tontilla 3 ollut rakennus on purettu 1990-luvulla. Alueen Paasikivenkadun puoleista osaa on käytetty Asellinkadun ja Paasikivenkadun kulmassa sijaitsevan liikerakennuksen paikoitusalueena. Suunnittelualueen ympärillä sijaitsee maakunnallisesti arvokkaita, maakuntakaavaehdotuksessa suojeltavaksi esitettyjä moderneja rakennuksia kuten Arkkitehtuuritoimisto Kouvo & Partasen suunnittelemat Kankaanpään virastokeskus (1992) Paasikivenkadun varressa ja Kankaanpään taidekoulu (1995) Eläintorin eteläpuolella. Keskuskadun varressa sijaitsee paikallisesti arvokas, asemakaavassa suojeltu rakennus (sr-4), 1947 rakennettu As Oy Säästöportti. Asellinkadun pohjoispuolella on 1960-luvun ja 1970-luvun alun asuinliike-/toimistorakennuksia. Suunnittelualueen kadut ja kevyenliikenteen väylät ja päällystetty osin asfaltilla ja osin kiveyksilla Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa lukuun ottamatta kaupungin omistamia katualueita ja korttelin 50 tontin 3 etelärajan suuntaista 3,0 metrin levyistä maakaistaletta, joka on asemakaavassa merkitty liitettäväksi tonttiin.

8 7 keskusta

9 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus Asemakaava 1.kaupunginosan (Keskus), korttelit 48 ja sekä katu- ja torialueet. Asemakaava 20.2, vahvistettu Alue on asemakaavassa Asuin- ja liikerakennusten korttelialuetta kaavamerkinnällä AL-16. Ote ajantasa-asemakaavasta on liitteenä 2. Kuva 10. Vuoden 1993 Asemakaavan muutoksen kaavakartta ja havainnekuva, joihin on rajattu uusi kaavamuutosalue (A-konsultit Arkkitehtitoimisto). Tonttijako ja rekisteri Tontti (Pajunen) on merkitty kiinteistörekisteriin Tontti (Sere) on merkitty tonttirekisteriin , mutta korttelin rajat ovat sen jälkeen muuttuneet. Pohjakartta Kankaanpään kaupungin numeerinen pohjakartta (liite 3).

10 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus Rakennuskiellot Ei ole. Suojelupäätökset Alue ei kuulu luokiteltuihin pohjavesialueisiin. Alue ei ole luonnonsuojelu-, Natura-aluetta eikä alueella esiinny luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita, jotka tulisi huomioida kaavasuunnittelussa. Alueen rakennuskanta, Pajusen rakennukset on inventoitu kesällä 2005 inventoijana kaupungin toimeksiannosta Laura Hesso. Tontille vuonna 1979 pystytetyt lasikuituiset Venturo rakennuselementit kuuluvat arkkitehti Matti Suurosen suunnittelemaan muovielementtitalosarjaan, jonka kuuluisin malli on Futuro-talo. Venturoita on rakennustaiteen museon tietojen mukaan valmistettu kaikkiaan 19 kappaletta, vrt. Kohdetta ei ole osoitettu suojeltavaksi Satakunnan maakuntakaavaehdotuksessa, Kankaanpään keskustan osayleiskaavaluonnoksessa eikä voimassa olevassa asemakaavassa. Satakunnan Museon taholta on kaavaneuvottelussa kuitenkin todettu kohteen harvinaislaatuisuus. Tällä paikalla Venturo -rakennuksilla ei kuitenkaan ole säilyttämisen edellytyksiä. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualuetta ympäröivät alueet ovat asemakaavoitettua aluetta. Kuva 11. Ote kaavoitustilannekartasta. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavamuutos on tullut vireille yksityisestä aloitteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavatyö on käynnistetty tonttien omistajien (Pajunen Erkki ja Ritva sekä Kiinteistöyhtymä Sere-Björklöf Merja ja Sere Hanna) aloitteesta. Kaupunginhallitus on päättänyt ympäristölautakunnan esityksestä (YMPL ), että tontin (Pajunen) asemakaavan muuttaminen käynnistetään hankekaavoituksena siten, että tontille voidaan toteuttaa V kerroksinen asuin-liikerakennus. Samassa yhteydessä päätettiin ottaa tutkittavaksi

11 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus (KHAL , YMPL ) tontin (Sere) asemakaavan muuttaminen. Tavoitteena on ollut vaihtoehtojen selvittelyn kautta löytää toteutuskelpoiset, kaupunkikuvaan ja alueen toiminnalliseen kokonaisuuteen soveltuvat ratkaisut molemmille tonteille. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaupungin ydinkeskustaan kohdistuvana kaavahankkeen voidaan katsoa koskevan kaikkia kaupunkilaisia. Välittömimmin kaavahanke koskee suunnittelualueen ja sen naapuruston kiinteistönomistajia Vireilletulo Suunnittelun muita yhteistyötahoja ovat kaupungin eri palvelukeskukset, energia- ja puhelinyhtiöt sekä Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä (PoSa) terveys- ja ympäristönsuojelu-viranomaisena. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on liitteenä 1. Kaavahankkeen vireilläolosta on ilmoitettu Kankaanpään seudussa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä , eikä sitä vastaan ollut jätetty kommentteja Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Ympäristölautakunta hyväksyi kaupungin Suunnittelutoimistossa Arkkitehtitoimisto Küttner Ky:n hankeluonnosten pohjalta laaditun asemakaavaluonnoksen asetettavaksi laatimisvaiheen kuulemiseen (MRL 62). Kuulemiskirjeet osallisille ja lausuntopyynnöt viranomaisille lähetettiin Kaavan valmisteluaineisto pidettiin julkisesti nähtävillä ja luonnoksesta järjestettiin tiedotustilaisuus Kaupungintalolla PoSa:n ympäristönsuojelun Terveysvalvonnan johtaja (lausunto nro 15, ) ja Kankaanpään kaupungin tekninen lautakunta ( ) ovat antaneet lausunnot, joiden mukaan huomautettavaa kaavaluonnokseen ei ole. Muita lausuntoja ja mielipiteitä ei ole esitetty. Vrt. kohta Asemakaavan tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla kaupungin ydinkeskustassa ja sitä ympäröivällä alueella sijaitsee maakunnallisesti arvokkaita moderneja rakennuksia kuten Kankaanpään virastokeskus (1992) Paasikivenkadun varressa ja Kankaanpään taidekoulu (1995) sekä Keskuskadun varressa paikallisesti arvokkaat ja 40-luvun rakennukset Varumon liikerakennus (1938) ja As Oy Säästöportti (1947). Asemakaavan muutoksen tavoitteena on ollut löytää ympäröivään kaupunkirakenteeseen toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti hyvin soveltuva toteutustapa. Kaupungin tavoitteena on ollut saada alueen rakenteeseen ja ympäröivään rakennuskantaan sopivia ja korkeatasoisesti toteutettuja rakennuksia. Hankkeella on pyritty täydentämään ydinkeskustan palvelutarjontaa kaavamääräysten liike-/toimistotilavaatimuksin sekä tehokkuuslukua kasvattamalla edistämään tiiviistä kaupunkimaista asumista ydinkeskustassa. Suunnittelualueen rakennukset ovat selvästi ympäröiviä rakennuksia korkeampia, minkä vuoksi niiden julkisivuilta on edellytetty laaduk-

12 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus kuutta. Ympäröivästä rakennuskannasta johtuen on kaavamääräyksissä edellytetty rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina käytettäväksi vaaleaa kivimateriaalia. Sama vaatimus sisältyi jo vuoden 1993 asemakaavaan ja koskee siis myös muita Liljanraitin varrella olevia tontteja. Molemmilla tonteilla on korkeiden kerrostalojen ylimmän kerroksen rakennusoikeus rajoitettu käsittämään vain osa alempien kerrosten rakennusalasta. Tällä on haluttu välttää rakennusten liiallista massiivisuutta ja rytmittää rakentamista ympäröivään rakennuskantaan sopivaksi. Edelleen Liljanraitin ja Eläintorin varteen on sijoitettu matalammat rakennukset rajaamaan raittia ja aukiota Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Asemakaavan muutos mahdollistaa voimassa olevaa kaavaa kustannustehokkaamman rakentamisen korottamalla tonttien sallittua kerrosalaa ja suurinta sallittua kerroslukua nykyisestä III:sta korttelissa 53 VI (3/4) ja korttelissa 50 V(1/2). 4.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavahankkeen alustavat asemakaavan muutosluonnokset laati vuonna 2008 kaupungin toimeksiannosta Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy, joka oli laatinut myös alueen v vahvistetun asemakaavan. Kuva 12. Kaavaluonnos vaihtoehtoja, joista oikeanpuoleinen luonnos valittiin jatkosuunnittelun pohjaksi (Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy, ) Alueen rakentamispaineiden hiljennyttyä keskeytettiin kaavoitusprosessi välillä. Samalla saatiin lisäaikaa hakijatahon ja kaupungin tavoitteiden yhteensovittamiseen. Kaavatyötä jatkettiin kesällä 2010 hakijatahon (Pajuset/ Hartela Oy) kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen. Toista hakijatahoa (Sere-Björklöf/ Sere) on informoitu eri vaiheissa. Syksyllä 2010 Arkkitehtitoimisto Küttner Ky muokkasi hakijatahon toimeksiannosta laatimiaan luonnoksia paremmin kaupungin taholta asetettujen tavoitteiden ja kaavaluonnosten 2008 suuntaan. Yhteisten neuvottelujen pohjalta työstetyt asemapiirrosluonnos ja havainnekuvat ovat liitteissä 6 ja 7. Asemakaavan muutosehdotus valmistui hyväksymiskäsittelyyn joulukuussa ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavan muutosalueen pinta-ala 7009 m2, josta asuin- ja liikerakennusten korttelialueen (AL-16) pinta-ala on yhteensä 6147 m 2 ja katualueiden yhteensä 861 m 2.

13 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus Uudessa asemakaavassa on tontilla (Pajunen) rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on VI (2/3) ja osaksi ½ k II (aikaisemmin suurin kerrosluku III) sekä kokonaisrakennusoikeus 2800 kerrosala-m 2 (aikaisempi 2020 ka-m 2 ) ja tehokkuusluku on e = 1,003 (aikaisemmin e = 0,723). Tontilla (Sere) vastaavasti suurin sallittu kerrosluku on V(½) ja osaksi II (aikaisemmin II 2/3) ja kokonaisrakennusoikeus 2300 ka-m 2 (aikaisemmin 2120 ka-m 2 ) ja tehokkuusluku on e = 0,686 (aikaisemmin e = 0,632). Korttelin AL-16 kerrosalasta 5 %-25 % tulee olla liike- tai toimistotiloja. Asellinkatuun ja/tai Liljanraittiin rajoittuvien rakennusten ensimmäiseen kerrokseen tulee sijoittaa liiketiloja. Autopaikkavaatimus on 1 ap/ 80 asuinkerrosala-m 2 ja 1 ap/50 liikekerrosala-m 2 eli korttelissa 53 noin 40 autopaikkaa ja korttelissa 50 noin 33 autopaikkaa. Kaavakartta on liitteessä Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavahankkeen toteutuminen edistää osaltaan tiiviin kaupunkirakenteen kehittämistä. Asetetut kaupunkikuvalliset tavoitteet on otettu huomioon kaavamuutoksessa. Kuva 13. Näkymä Asellinkadun ja Liljanraitin kulmasta Liljanraitille, jonka länsipuolella on vanhaa pientaloasutusta ja itäpuolella Eläintori ja Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuvataiteen oppilaitos (Kuva oikealla). 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan vaikutuksia arvioitaessa on todettu, ettei kaavan toteuttaminen aiheuta haitallisia ympäristövaikutuksia. Kyseessä on ympäröivään maankäyttöön sopiva täydennysrakentaminen. Lisäksi asemakaava on maakuntakaavaehdotuksen ja valmisteilla olevan keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukainen. Hankkeen toteutuminen tuo ydinkeskustaan lisää asuntoja ja edistää siten tiiviin kaupunkirakenteen kehitystä, toisaalta liike- ja toimistotilojen tarjonnan osalta hankkeella voidaan edistää myös ydinkeskustan palvelutarjontaa. Hankkeen laadukkaalla toteutuksella voidaan alueelle luoda myös uusi nykyistä kaupunkikuvaa täydentävä maamerkki Vaikutukset luontoon ja luonnon ympäristöön Vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön voidaan pitää vähäisinä ottaen huomioon muutosalueen koko ja sen sijainti kaupungin ydinkeskustassa rakennetulla alueella, joka on vanhaa piha-/ paikoitusaluetta eikä alueella ole erityisiä luontoarvoja. Toisaalta alueen käyttötarkoitus

14 Asemakaavan muutoksen selostus Ympäristökeskus ajantasaiseen kaavaan verrattuna ei muutoksen seurauksena muutu. Tonttien Liljanraitin, Eläintorin ja Paasikivenkadun suuntaisille rajoille tulee tehdä istutuskaistat puurivistöineen Muut vaikutukset Ajoliittymät tontille ovat Asellinkadulta. Hankkeen toteutuminen aiheuttaa asukas-, asiakas- ja huoltoliikenteestä aiheutuvaa liikenteen lisääntymistä Asellinkadulla ja sen liitosväylillä etenkin Paasikivenkadulla ja Kuninkaanlähteenkadulla. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Ympäristössä ei ole häiriötekijöitä, jotka pitäisi huomioida suunnittelussa. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Alue kuuluu asuin- ja liikerakennusten korttelialueeseen (AL-16). Kaavamerkinnät ja määräykset ovat liitteessä Nimistö Kortteli 50, tonttinumero muuttuu 3:sta 4:ksi. Katualueiden rajauksia on muutettu, mutta nimistö säilyy ennallaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavan havainnekuvia suunnittelualueelta on liitteenä Toteuttaminen ja ajoitus Asuin- ja liikerakennusten korttelin 53 tontti 9 on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa eikä kaavamuutos edellytä muutoksia tonttijakoon korttelin 53 alueella. Kortteliin 50 on laadittava erillinen sitova tonttijako. Korttelin 50 tonttiin 3 tulee liitettäväksi Eläintorin puolelta kapea lisäalue. Toisaalta Asellinkadun puoleinen raja palautetaan noudattamaan omistusrajaa. Kaava-aluetta ympäröivän alueen kadut ja muu kunnallistekniikka on valmiiksi rakennettu. Kaavan toteuttamisaikataulu etenee maanomistajien hankeaikataulujen mukaan. Asemakaavan seurantalomakkeet ovat liitteenä 8. Kankaanpäässä joulukuun 14. päivänä 2010 Maija Anttila, kaupunginarkkitehti

15 LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

16

17 AL-16 Asuin- ja liikerakennusten korttelialue. Korttelin kerrosalasta on vähintään 20 % ja enintään 40 % käytettävä liike-tai toimistotiloja varten. Hakakujaan-Liljanraittiin rajoittuvan rakennuksenensimmäiseen kerrokseen on sijoitettava liiketiloja. Tontille on varattava vähintään 15 m² oleskelu- ja leikkitilaa asuntoa kohti. Rakentamattomat tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai pysäköintiin, on istutettava. Rakentamiseen on käytettävä vähintään 4/5 rakennusalan rajan pituudesta. Rakennusalan kulma on rakennettava umpeen vähintään 15 metrin pituudelta. Asuinrakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaa kivimateriaalia. Rakennuksen pitkillä julkisivuilla tulee olla ulkonevat räystäät, josta katon lape nousee kulmassa. Autokatoksen tai -tallin ja talousrakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää maalattua lautaa. Kaikissa rakennuksissa katteen värin tulee olla punainen. Rakennuksiin ei saa rakentaa maanpäällisiä kellarikerroksia. Asellinkadun varrella sijaitsevat pysäköimisalueet tulee aidata piha-aluetta vasten lauta-aidalla. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap / 75 asuin-kam² ja 1 ap / 50 liikekam². Ote ajantasa-asemakaavasta/ poistuva asemakaava määräyksineen LIITE 2

18 SERE KAUPUNKI PAJUNEN Maanomistustilanne LIITE 3

19 Asemakaavakartta LIITE 4

20 Asemakaavamääräykset ja -merkinnät LIITE 5

21 Asemapiirros LIITE 6

22 Havainnekuvat LIITE 7

23 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 214 Kankaanpää Täyttämispvm Kaavan nimi 1 (Keskus) 53-9,50 (Pajunen & Sere) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,7009 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,7009 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0, , ,73 0, A yhteensä 0, , ,83 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, ,3-0,0047 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Seurantalomakkeet LIITE 8

24 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0, , ,73 0, A yhteensä 0, , ,83 0, AL 0, , ,83 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, ,3-0,0047 Kadut 0, ,0-0,0047 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä