Lintutieteellinen yhdistys ry:n aloite Oheismateriaalina Maa- ja Metsätalousministeriön kesähakkuutyöryhmän työryhmämuistio MMM 2000:8.
|
|
- Pauliina Ketonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kiinteistö- ja mittaustoimen vastaus Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n ja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry:n aloitteeseen kesähakkuiden lopettamiseksi 894/ /2014 TEKLA 332 Liite Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen, puh metsätalouspäällikkö Risto Laukas, puh Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n ja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry:n aloite Oheismateriaalina Maa- ja Metsätalousministeriön kesähakkuutyöryhmän työryhmämuistio MMM 2000:8. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry ja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry ovat jättäneet Etelä-Karjalan kunnille ja seurakunnille aloitteen kesähakkuiden lopettamiseksi. Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi vastaa Lappeenrannan kaupungin metsissä tapahtuvista hoito- ja hakkuutöistä. Vastauksenaan aloitteeseen kiinteistö- ja mittaustoimi toteaa seuraavaa. Maa- ja metsätalousministeriö asetti kesähakkuutyöryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää kesäaikana tehtävien hakkuiden vaikutukset metsäluonnolle ja metsien terveydelle sekä kesähakkuiden merkitys metsäteollisuuden raaka-ainehuollon, työllisyyden ja muiden taloudellisten ja sosiaalisten seikkojen kannalta. Kesähakkuiden vaikutuksista työryhmä toteaa raportissaan seuraavaa: Vaikutus linnustoon Maassamme on tutkittu melko paljon metsien rakenteen muutoksen vaikutuksia linnustoon. Pesimäaikaisen puunkorjuun ja metsänhoidon aiheuttamia pesätuhoja ja niiden vaikutuksia lintukantoihin on sen sijaan tutkittu vähän. Ainoa pesätuhoja selvittelevä tutkimus on opinnäytetyö Uudistushakkuiden linnustovaikutukset (Oksanen 1999). Tutkimuksen mukaan vuosien
2 touko-heinäkuussa tehdyissä uudistushakkuissa tuhoutui keskimäärin lintujen pesintää vuodessa. Määrä on noin 0,1 % metsälinnustomme 36 miljoonasta lintuparista. Uudistushakkuista aiheutuneilla pesätuhoilla ei ollut suurta vaikutusta runsaslukuisten metsälintujen kantoihin. Pesätuhoja voidaankin valtalajien osalta pitää enemmänkin eettisenä ja eläinsuojelullisena kuin populaatiobiologisena ongelmana. Uudistushakkuiden aiheuttamat pesätuhot ovat selvästi pienemmät kuin muusta ihmistoiminnasta aiheutuneet lintukuolemat. Metsäkanalintutyöryhmän (TM 1999:23 MMM) mukaan liikenteessä kuolee yksin metsäkanalintuja vuosittain arviolta , kaikkia lajeja yhteensä epäilemättä monta miljoonaa. Sähkölinjoihin kuolee vuosittain arviolta kanalintua ja puhelinlinjoihin ehkä yhtä paljon. Lisäksi metsäojiin hukkuminen on ilmeisesti ainakin metsäkanalintujen merkittävä kuoleman syy. On selvää, että myös kesäaikaiset harvennushakkuut ja muut metsänhoitotyöt häiritsevät lintujen pesintää. Kaikkien pesimäaikaisten metsäntöiden kokonaisvaikutus linnustoon on siten uudistushakkuita suurempi. Vaikutusten suuruudesta ei kuitenkaan ole tutkimustietoa. Merkitys teollisuuden raaka-ainehuollolle Nykyisin metsäteollisuuden toiminta perustuu tasaiseen puuhuoltoon sekä korkealaatuiseen ja tuoreeseen raaka-aineeseen. Tehdasvarastoissa puutavaraa on keskimäärin kahden viikon käyttöä vastaava määrä. Arvioitaessa kesähakkuiden merkitystä teollisuuden raaka-ainehuollolle lähtökohtana on pidettävä tehtaiden ympärivuotisen puuntarpeen tyydyttämistä. Kesäaikaisten hakkuiden vähentäminen lisäisi merkittävästi talviaikaan tehtävää puunkorjuuta ja puutavaran varastointitarvetta. Varastojen kasvun seurauksena niihin sitoutuisi lisääntyvä määrä pääomaa, jolloin varastoinnin korkokustannukset nousisivat. Puutavaran laatu ja käyttökelpoisuus heikkenisivät pitkäaikaisessa varastoinnissa lisäten muun muassa valkaisukemikaalien käyttötarvetta. Merkitys työllisyydelle Nykyaikaiset puunkorjuu- ja kuljetuskaluston pääomakustannukset ovat suuret, joten taloudellisesti kannattava yritystoiminta edellyttää koneiden tehokasta ympärivuotista käyttöä. Myös kuljettajien työllistäminen puoltaa koneiden tasaista käyttöä.
3 Kesähakkuiden vähentäminen lisäisi talvihakkuiden määrää, jolloin puunkorjuuhuipusta selviäminen vaatisi kaluston, kuljettajien ja muun henkilöstön lisäämistä. Tätä henkilöstöä ei kuitenkaan muuna aikana voitaisi työllistää täysimääräisesti. Lyhennelmä työryhmän esityksistä kesähakkuiden haittojen vähentämiseksi Puunkorjuu tulee eläinten lisääntymisaikaan suunnata mahdollisuuksien mukaan kuivahkoille ja kuiville kankaille, joissa lajien ja yksilöiden määrä on selvästi reheviä metsätyyppejä vähäisempi. Lintujen tärkeimpään pesimäaikaan touko-kesäkuussa hakkuita tulee välttää lehdoissa, lehtipuuvaltaisilla lehtomaisilla ja lehtipuuvaltaisilla tuoreilla kankailla, rehevissä korvissa sekä rehevissä rantametsissä. Metsälain tarkoittamissa erityisen tärkeissä elinympäristöissä sallitut toimenpiteet tulee ajoittaa pesimäkauden ulkopuolelle. Samoin luonnonsuojelulain suojelluilla luontotyypeillä ja uhanalaisten lajien esiintymispaikoilla mahdollisesti sallittava puiden poisto tulisi yleensä ajoittaa sulan maan kauden ulkopuolelle. Korjuuvaurioiden välttämiseksi kuusikoiden harvennukset kuusenjuurikäävän riskialueilla samoin kuin männikön harvennukset männynjuurikäävän riskialueilla tehdään pääsääntöisesti talvikautena. Riskialueilla tehdään kivennäismaiden hakkuiden yhteydessä toukokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana kantokäsittely. Lappeenrannan kaupungin toimintatapa hakkuiden ajoittamisessa Lappeenrannan kaupungin metsäsuunnitelmien laadinnan yhteydessä on huomioitu käytettävissä olevien tietojen pohjalta uhanalaiset eläin- ja kasvilajit. Metsien hoito- ja hakkuutöissä vältetään töitä lintujen ja muiden eläinten lisääntymisaikana. Hoito- ja hakkuutöitä tekeville on annettu ohjeet, miten toimitaan kohdattaessa eläinten lisääntymisalue. Lappeenrannan kaupunki noudattaa toiminnassaan PEFC-metsäsertifikaattia. Metsäsertifikaatin noudattaminen varmistaa, että toiminta on ekologisesti, ekonomisesti ja sosiaalisesti kestävää. Lappeenrannan kaupungin metsätaloudessa noudatetaan myös kaikkia Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän
4 esityksiä kesäaikaisten hakkuiden haittojen vähentämiseksi. Lappeenrannan kaupunki myy puuta jatkuvasti pystykaupoilla, joissa yleensä hakkuuaika on kaksi vuotta. Jos kaupunki asettaa kauppojen tarjousvaiheessa lisäehdoksi lintujen pesintäaikaisen hakkuukiellon, vaikuttaa se todennäköisesti yhtiöiden kiinnostukseen leimikoista ja myös leimikoiden hintatasoon. Metsien käsittelyä säätelevä lainsäädäntö on myös otettava huomioon hakkuiden ajankohtaa määriteltäessä. Hyönteistuhojen torjunnasta voi aiheutua velvoite hakkuuseen myös pesintäaikana ja samoin myrskytuhojen korjuuta joudutaan tekemään pesintäaikana. Metsien suunnittelun yhteydessä kuviolle on määritelty korjuukelpoisuus ja hakkuissa tätä noudatetaan. Esimerkiksi kuusikoiden harvennukset tapahtuvat pääsääntöisesti talvella ja näin vältetään maasto- ja juuristovauriot parhaiten. Rakennusalueilla hakkuita joudutaan tekemään myös lintujen pesintäaikana ja tämä on normaalihakkuita suurempi ongelma. Lappeenrannan kaupungin metsistä on merkittäviä alueita jo nyt hakkuiden ja hoitotöiden ulkopuolella esim. seuraavat: suojelualueet, vapaaehtoiset suojelualueet, metsälain erityisen arvokkaat kohteet, luonnontilaiset suot, erilaiset suojavyöhykkeet, säästöpuuryhmät jne. Teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi katsoo edellä olevaan viitaten, ettei periaatteelliseen täyskieltoon kesäaikaisille hakkuille kaupungin omistamissa metsissä ole perusteita, sillä kaupungin tulee suurena metsäomistajana kantaa yhteiskunnallista vastuuta elinkeinojen toimivuudesta, puuhuollon turvaamisesta ja työllisyydestä. Kaikki hakkuukohteet tarkastellaan myös jatkossa ympäristön kannalta huolellisesti ja hakkuut suunnitellaan niin, ettei aiheuteta turhaa haittaa eläimistölle tai kasvustolle. (Kari Hartikainen) Tj Tekla Tekninen lautakunta hyväksyy kiinteistö- ja mittaustoimen laatiman edellä olevan vastauksen Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n ja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry:n aloitteeseen kesähakkuiden lopettamiseksi. Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle lisäselvityksiä varten. TEKLA 360 Liite Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n ja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry:n aloite
5 Kiinteistö- ja mittaustoimi täydentää vastaustaan Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin ja Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen aloitteeseen kesähakkuiden lopettamiseksi. Linnut pesivät Suomessa pääasiassa huhtikuun alun elokuun lopun välisenä aikana. Aikajakson pituus on viisi kuukautta. Lappeenrannan kaupungin metsäsuunnitelmien yhteenlaskettu hakkuusuunnite on vuodessa kiintokuutiota. Lappeenrannan kaupungin hakkuiden määrä vaihtelee noin ja kiintokuution välillä vuosittain. Vaihtelua aiheuttavat rakennuskohteiden hakkuut ja se, että pystykaupoissa yleensä hakkuuaika on kaksi vuotta ja yhtiöt määrittävät puutarpeensa mukaan leimikoiden hakkuuajankohdan. Karkeasti arvioiden hakkuiden määrä välisenä aikana on puolet kokonaishakkuumäärästä eli kiintokuutiota. Erilaisten ehtojen ja rasitteiden vaikutusten arviointi leimikoiden hinnoittelussa on hyvin vaikea tehtävä. Maa- ja metsätalousministeriön kesähakkuutyöryhmä on työryhmämuistiossaan vuonna 2000 laskenut kolmen kuukauden hakkuukiellon kokonaiskustannuksiksi Suomessa miljoonaa markkaa eli noin M. Soittokierros Lappeenrannan kaupungin leimikoiden ostajille kertoi, että kesähakkuiden rajoittaminen vaikuttaa puun hintaan ja voi jopa johtaa siihen, ettei tarjousta jätetä lainkaan. Ns. kelirikkoleimikoiden hintataso on korkein ja niiden poisjääminen voi pudottaa hintaa jopa 5-7 kuutiolta. Hintavaikutus vaihtelee leimikoiden mukaan, mutta karkeasti arvioiden 2 5 euroa kuutiolta. Huomionarvoista on, että kesäaikainen hakkuukielto jatkaa korjuuaikaa ja näin aiheuttaa korkokuluja. Lisäksi taajamahakkuiden jälkisiivoukset on vaikea hoitaa talviaikana ja niistä aiheutuu lisäkuluja. Suomessa käytössä olevien metsäsertifikaattien eli FSC:n ja PEFC:n erojen hintavaikutusta lintujen pesintäaikaiseen hakkuukieltoon on mahdotonta sanoa. PEFC-metsien sertifiointijärjestelmässä kriteerissä 1 todetaan, että lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan. Tämä tarkoittaa, että sertifikaatin saaneissa metsissä noudatetaan voimassa olevaa metsä-, ympäristö- ja työnlainsäädäntöä sekä niihin liittyviä Suomen ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia. Luonnonsuojelulaissa on linnustoa koskevia kohtia kuten myös EU:n lintudirektiivissä. FSC-metsäsertifikaatissa todetaan metsälajien elinolosuhteiden säilyttämisestä: Linnuston suojelemiseksi metsän hakkuita rajoitetaan pesimäaikana. Lintujen suojelua sääteleviä lakeja ovat EU:n lintudirektiivi ja kansallinen luonnonsuojelulaki. Luonnonsuojelulain mukaan
6 rauhoitettujen lintulajien merkittyjä tai petolintujen selvästi havaittavia pesäpuita ei saa hävittää. Rauhoitettuja lajeja ovat lähes kaikki linnut, riistalintuja ja muutamia yleisiä lintulajeja lukuun ottamatta. EU:n luontodirektiivin liitteen 1 lajien lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Näitä ovat esimerkiksi maa- ja merikotka, sääksi ja metso, joille on kaikille määritelty omat suojeluvelvoitteet myös FSC-standardissa. Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksissa kehotetaan välttämään hakkuita lintujen tärkeimpään pesimäaikaan touko-heinäkuussa lehtipuuvaltaisissa tuoreissa ja sitä viljavammissa metsissä sekä rantametsissä. FSC-standardissa lintujen suojelu metsänhoidossa on määritelty lakia ja suosituksia tarkemmin ja laajemmin. FSC-sertifioiduissa metsissä linnustollisesti arvokkailla kohteilla, kuten suurten petolintujen pesien, kansainvälisesti tai kansallisesti arvokkaiden lintukosteikkojen (IBA ja FINIBA kohteet) tai metson soidinpaikkojen läheisyydessä ei tule tehdä hakkuita helmi-heinäkuun välisenä aikana. Lisäksi hakkuita vältetään lintujen pesimäaikaan lehtipuuvaltaisissa rehevissä metsissä ja vesistöjen suojavyöhykkeillä. Toimenpiteiden tarkemmat rajoitusajat on määritelty standardissa erikseen Lapin läänin ja muun Suomen alueille. Esimerkiksi maa- ja merikotkan pesien läheisyydessä (etäisyys alle 500 m) hakkuita ei saa toteuttaa Lapin läänissä ja muualla Suomessa välisenä aikana. (FSC FM 6.2.3, 6.2.4) Vertailtaessa PEFC- ja FSC-metsäsertifikaatteja koskien lintujen pesintäajan rahoittamista ja siitä näiden kahden eri sertifikaattien noudattamisesta aiheutuvaa puunkantohintamenetystä, ei ole olemassa laskelmia. Pesintäajan rauhoittamisesta puunkorjuulta aiheutuu kantohintojen laskua, koska tehtaiden puuhuolto vaikeutuu. Lappeenrannan kaupunki on sitoutunut noudattamaan PEFC-metsäsertifikaattia kuten kaikki muutkin Suomen kaupungit ja kunnat ja 95 % Suomen metsänomistajista. Metsäsertifikaattien vertailu otetaan esille vuonna 2015, kun kaupunki päättää noudatettavasta metsäsertifikaatista. Metsätalouspäällikkö Risto Laukas on ollut Kuntaliiton nimeämänä edustajana valmistelemassa uusia PEFC-metsäsertifikaatin kriteereitä, jotka nyt mahdollistavat kaikkien Suomen kuntien jatkon PEFC- metsäsertifikaatissa. (Kari Hartikainen) Tj Tekninen lautakunta hyväksyy kiinteistö- ja mittaustoimen laatiman edellä olevan vastauksen Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n ja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry:n aloitteeseen kesähakkuiden lopettamiseksi.
7 Tekla Keskustelun aikana Virpi Junttila ehdotti Laura Peuhkurin kannattamana, että lautakunta päättää, että kaupungin omistamien metsien hakkuita ei tehdä lintujen pesintäaikaan touko-heinäkuussa muuta kuin painavista syistä erityistapauksissa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty kannatettu muutosesitys ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat teknisen johtajan päätösesitystä, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Virpi Junttilan Laura Peuhkurin kannattamana tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä yhdeksän (9) teknisen lautakunnan jäsentä (Tyrmi, Miettinen, Nikku, Kukkonen, Perälä, Laivamaa, Munnukka, Finska, Grönlund) äänestivät JAA ja kaksi (2) teknisen lautakunnan jäsentä (Junttila, Peuhkuri) äänestivät EI. Puheenjohtaja totesi teknisen johtajan esityksen tulleen lautakunnan päätökseksi.
Vihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi
Tekninen lautakunta 18 25.01.2017 Vihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi 1074/00.02.04.00/2016 TEKLA 18 Valmistelija/lisätiedot:
LisätiedotVihreiden valtuustoaloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi
Tekninen lautakunta 18 25.01.2017 Kaupunginhallitus 54 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 20 20.02.2017 Vihreiden valtuustoaloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan
LisätiedotMetsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022
Tekninen lautakunta 119 03.04.2013 Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022 440/10.03.01.10.00/2013 TEKLA 119 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti
LisätiedotSelvitystyön käynnistäminen vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä
Selvitystyön käynnistäminen vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2345/02.08.04/2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotEKOLOGINEN KOMPENSAATIO TAVOITTEISTA TODEKSI NO NET LOSS OF BIODIVERSITY
EKOLOGINEN KOMPENSAATIO TAVOITTEISTA TODEKSI 6.11.2018 NO NET LOSS OF BIODIVERSITY Minna Pappila, tutkijatohtori, oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Unioni on sopinut, että sen luonnon monimuotoisuuden
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotEtuosto-oikeuden käyttäminen myytyyn kiinteistöön Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi
Etuosto-oikeuden käyttäminen myytyyn kiinteistöön 405-408-1-30 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1749/10.00.03.10/2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta 204 5.9.2018 Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta
LisätiedotUus-Lavolan päiväkodin esiopetusryhmistä lapset siirtyvät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Lavolan kouluun.
Tekninen lautakunta 99 19.03.2014 Tekninen lautakunta 120 02.04.2014 Tekninen lautakunta 133 16.04.2014 Uus-Lavolan esiopetustilat 454/10.03.02.04/2014 TEKLA 99 Valmistelija/lisätiedot: Tilakeskuksen johtaja
LisätiedotFSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON
FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?
LisätiedotFSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta
FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta Monimuotoisuutta metsiin -Metsien hoidon uudet haasteet -seminaari Porissa 4.6.2014 Vanhatalo Kalle, TAPIO Metsätalouden kehittämiskeskus
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotMetsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö
Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi
LisätiedotMetsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka
Metsäsertifiointi Päättäjien metsäakatemia 22.5.2013 Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Metsäsertifioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa riippumaton kolmas osapuoli tarkastaa, vastaako metsien
LisätiedotMetsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013
PEFC ja FSC Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus
LisätiedotLIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa
LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotSuomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen
LisätiedotLuonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset
Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018, jakso 5 Hallitussihteeri Johanna Korpi, ympäristöministeriö Luonnonsuojelulain (1096/1996) tavoitteet
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2014 COM(2014) 267 final 2014/0139 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan
LisätiedotUudet metsänhoidon suositukset
Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja
LisätiedotSertifiointi suomalaisessa metsätaloudessa
Sertifiointi suomalaisessa metsätaloudessa Hämeen ammattikorkeakoulu Sivu 1 Termejä FSC Suomi Vastuullisen metsänhoidon yhdistys - Forest Stewardship Council PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Yhdistykset
LisätiedotKH 299 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh
Kaupunginhallitus 299 20.06.2016 Rakennustarkastajan viran täyttäminen 1049/01.01.01.00/2015 KH 299 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 Rakennuslautakunta on käsitellyt
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotPuuhuollon kausivaihtelu ja normit. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy
Puuhuollon kausivaihtelu ja normit Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 6.10.2017 Selvitys kausivaihtelun vaikutuksista Vuosittaisesta puunhuollon kausivaihtelusta huolimatta puun korjuun ja kuljetuksen henkilöstö-
LisätiedotLiittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1067/ /2017 Maisematyölupahakemus 405 Armilan kylän LPR 405 tilalle RN:o 12:2 (Höltänmäki)
Maisematyölupa 405 Armilan kylän tilalle LPR 405 RN:o 12:2 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1067/10.03.00.09/2017 Maisematyölupahakemus 405 Armilan kylän LPR 405 tilalle RN:o 12:2 (Höltänmäki) Esittelijä:
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotLappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, keskusta-alueen osayleiskaavaehdotus
Tekninen lautakunta 348 16.11.2016 Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, keskusta-alueen osayleiskaavaehdotus 1435/10.02.02.00/2014 TEKLA 348 Liitteet Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti
LisätiedotLappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö kristillisen koulun perustamislupaa varten
Lasten ja nuorten lautakunta 24 15.08.2017 Lasten ja nuorten lautakunta 36 25.09.2017 Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö kristillisen koulun perustamislupaa varten 772/00.04.02.00/2017
LisätiedotLevittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
LisätiedotHuomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta
Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta 2020-2030 Luonto-Liitto Pohjanmaa, Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys, Ostrobothnia Australis, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Vaasan ympäristöseura
LisätiedotRAKLA 48 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja Päivi Salminen, puh paivi.salminen(at)lappeenranta.fi
Rakennuslautakunta 48 30.06.2015 Rakennuslautakunta 57 10.08.2015 Rakennuslupahakemus nro 2014-861 / Tuulivoimala WTG 2 23/10.03.00.04.00/2015 RAKLA 48 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja Päivi
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotKantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa
1 (6) Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa Kuusen parhailla kasvupaikoilla Etelä-Suomessa juurikääpä aiheuttaa noin 8 prosenttia kuusen tyvilahosta. Männiköissä juurikääpä aiheuttaa
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotJuurikäävän torjunta
Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista
LisätiedotSuomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja
LisätiedotSuometsien hoitohankkeet yksityismetsissä
Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 225. Kaupunginhallitus 15.06.2015 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 15.06.2015 Sivu 1 / 1 1010/10.03.01/2015 Tekninen lautakunta 25 18.3.2015 Tekninen lautakunta 49 13.5.2015 225 Valtuustokysymys Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta
LisätiedotEsitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry
LisätiedotMitä on ympäristövastuullinen metsätalous?
Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä
LisätiedotMetsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
LisätiedotTalousarvio 2019 ja taloussuunnitelma vuosille ja Lappeenranta strategia
Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma vuosille 2019-2021 ja Lappeenranta 2033- strategia Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1734/02.02.00.00/2018 Valmistelija/lisätiedot: puh. Rahoitusjohtaja Jari Iskanius
LisätiedotMetsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita
Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotLIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ?
LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? Metsätieteen päivä 12.11.2014 Maarit Jokinen (SYKE), Sanna Mäkeläinen (Helsingin yliopisto), Otso Ovaskainen (Helsingin yliopisto) Johdanto
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotKankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014
Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 11.4.2014 Johdanto Vuoden 2013 selvityksessä alueella todettiin ilmeinen naaraan esiintymispaikka. Koska metsäkuviolla on aloitettava
LisätiedotKuopion kaupunki Kokouskutsu 3/ (1) Kaupunginvaltuusto. 12 Asianro 7198/ /2017
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 3/2017 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 22 27.9.2017 Kaupunginhallitus 134 9.10.2017 12 Asianro 7198/02.05.01.00/2017 Yhteistyösopimus Tahkovuoren koulutus- ja valmennuskeskusyhdistys
LisätiedotKARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS
KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...
LisätiedotPEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016
PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.4.2017 COM(2017) 166 final 2017/0077 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan
LisätiedotNATURA VERKOSTO
NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8
LisätiedotYmpäristöministeriö Maa- ja metsätalousministeriö LUONNOS 3.2.2015
LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKKOJEN MÄÄRITTÄMINEN JA TURVAAMINEN METSIEN KÄYTÖSSÄ I YLEISTÄ Tämän ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön ohjeen tarkoituksena on antaa Suomen
LisätiedotMetsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella
LisätiedotMhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys
Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Yksityismetsätalous Suomessa Suomen metsät ovat pääosin yksityisten henkilöiden ja perheiden
LisätiedotMetsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta
Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän
LisätiedotPEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio
PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus Webinaari 21.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotErityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013
Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun
LisätiedotSertifiointijärjestelmät FSC PEFC
Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC 1 Termejä: FSC Suomi -Vastuullisen metsänhoidon yhdistys Forest Stewardship Council PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Yhdistykset pitävät yllä omaa järjestelmäänsä
LisätiedotJyväskylän kaupungin metsät
Jyväskylän kaupungin metsät 1. Metsäohjelma Metsäsuunnitelma - Kuviotieto 2. Tietojen ajantasaisuus ja päivittäminen 3. Hoitoluokitus 4. Kasvupaikat 5. Kehitysluokat 6. Ikäjakaumat 7. Puustotietoja Metsäohjelma
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotEnsikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan
Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Metsä- ja bioenergiayksikkö 22.10.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotAlemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet
Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka
LisätiedotMetsäsuunnitelma vuosille 2013-2022
Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa
LisätiedotMonipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen
LisätiedotMetsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013
Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotMÄÄRÄALAN MYYNTI KIINTEISTÖSTÄ TEOLLISUUSALUE Valmistelija: Tekninen johtaja Mikko Kari (puh )
Tekninen lautakunta 78 09.08.2016 Kunnanhallitus 267 22.08.2016 Valtuusto 55 29.08.2016 Valtuusto 2 30.01.2017 MÄÄRÄALAN MYYNTI KIINTEISTÖSTÄ TEOLLISUUSALUE 494-403-155-46 429/6/63/631/2016 Teknltk 09.08.2016
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ
1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotRaision ja seudullisen kotouttamisohjelman hyväksyminen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 104 13.6.2018 Kaupunginhallitus 236 25.6.2018 Asianro 471/05.11.00/2018 104 Raision ja seudullisen kotouttamisohjelman hyväksyminen
LisätiedotLuontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
LisätiedotKantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna
Kantokäsittelyn tarkoitus Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen
LisätiedotMetsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna
Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen
LisätiedotTyöryhmämuistio MMM 2000:8. Kesähakkuutyöryhmä
Työryhmämuistio MMM 2000:8 Kesähakkuutyöryhmä Helsinki 2000 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö asetti 21.7.1999 kesähakkuutyöryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää kesäaikana
LisätiedotEtelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n oikaisuvaatimus koskien teknisen lautakunnan päätöstä 18.4.2012 157
Tekninen lautakunta 212 12.06.2013 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n oikaisuvaatimus koskien teknisen lautakunnan päätöstä 18.4.2012 157 750/10.03.01.10.00/2013 TEKLA 212 Valmistelija/lisätiedot:
LisätiedotMetsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.
Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsän sertifiointi kestävyyden todentajana
Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotKunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu
Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla Pohjavesityöpaja 16.5.2017 Samuli Joensuu Metsätalous pohjavesialueella Metsätalous on pääsääntöisesti turvallisinta maankäyttöä pohjavesialueilla muihin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 3336/11.01.02/2014 107 Sääksen eli kalasääsken pesimäsaaren rauhoittaminen luonnonsuojelulain 24 :n mukaiseksi suojelualueeksi Valmistelijat / lisätiedot: Tia
LisätiedotSuometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta. Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki
Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki 26.4.2017 Kausivaihtelu 8 Puunkorjuun kausivaihtelu (m 3 /kk) 1981-2016 7 6 Resurssimitoitus 5 4 3 2
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Lisätiedot