Lintutieteellinen yhdistys ry:n aloite Oheismateriaalina Maa- ja Metsätalousministeriön kesähakkuutyöryhmän työryhmämuistio MMM 2000:8.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lintutieteellinen yhdistys ry:n aloite Oheismateriaalina Maa- ja Metsätalousministeriön kesähakkuutyöryhmän työryhmämuistio MMM 2000:8."

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kiinteistö- ja mittaustoimen vastaus Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n ja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry:n aloitteeseen kesähakkuiden lopettamiseksi 894/ /2014 TEKLA 332 Liite Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen, puh metsätalouspäällikkö Risto Laukas, puh Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n ja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry:n aloite Oheismateriaalina Maa- ja Metsätalousministeriön kesähakkuutyöryhmän työryhmämuistio MMM 2000:8. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry ja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry ovat jättäneet Etelä-Karjalan kunnille ja seurakunnille aloitteen kesähakkuiden lopettamiseksi. Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi vastaa Lappeenrannan kaupungin metsissä tapahtuvista hoito- ja hakkuutöistä. Vastauksenaan aloitteeseen kiinteistö- ja mittaustoimi toteaa seuraavaa. Maa- ja metsätalousministeriö asetti kesähakkuutyöryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää kesäaikana tehtävien hakkuiden vaikutukset metsäluonnolle ja metsien terveydelle sekä kesähakkuiden merkitys metsäteollisuuden raaka-ainehuollon, työllisyyden ja muiden taloudellisten ja sosiaalisten seikkojen kannalta. Kesähakkuiden vaikutuksista työryhmä toteaa raportissaan seuraavaa: Vaikutus linnustoon Maassamme on tutkittu melko paljon metsien rakenteen muutoksen vaikutuksia linnustoon. Pesimäaikaisen puunkorjuun ja metsänhoidon aiheuttamia pesätuhoja ja niiden vaikutuksia lintukantoihin on sen sijaan tutkittu vähän. Ainoa pesätuhoja selvittelevä tutkimus on opinnäytetyö Uudistushakkuiden linnustovaikutukset (Oksanen 1999). Tutkimuksen mukaan vuosien

2 touko-heinäkuussa tehdyissä uudistushakkuissa tuhoutui keskimäärin lintujen pesintää vuodessa. Määrä on noin 0,1 % metsälinnustomme 36 miljoonasta lintuparista. Uudistushakkuista aiheutuneilla pesätuhoilla ei ollut suurta vaikutusta runsaslukuisten metsälintujen kantoihin. Pesätuhoja voidaankin valtalajien osalta pitää enemmänkin eettisenä ja eläinsuojelullisena kuin populaatiobiologisena ongelmana. Uudistushakkuiden aiheuttamat pesätuhot ovat selvästi pienemmät kuin muusta ihmistoiminnasta aiheutuneet lintukuolemat. Metsäkanalintutyöryhmän (TM 1999:23 MMM) mukaan liikenteessä kuolee yksin metsäkanalintuja vuosittain arviolta , kaikkia lajeja yhteensä epäilemättä monta miljoonaa. Sähkölinjoihin kuolee vuosittain arviolta kanalintua ja puhelinlinjoihin ehkä yhtä paljon. Lisäksi metsäojiin hukkuminen on ilmeisesti ainakin metsäkanalintujen merkittävä kuoleman syy. On selvää, että myös kesäaikaiset harvennushakkuut ja muut metsänhoitotyöt häiritsevät lintujen pesintää. Kaikkien pesimäaikaisten metsäntöiden kokonaisvaikutus linnustoon on siten uudistushakkuita suurempi. Vaikutusten suuruudesta ei kuitenkaan ole tutkimustietoa. Merkitys teollisuuden raaka-ainehuollolle Nykyisin metsäteollisuuden toiminta perustuu tasaiseen puuhuoltoon sekä korkealaatuiseen ja tuoreeseen raaka-aineeseen. Tehdasvarastoissa puutavaraa on keskimäärin kahden viikon käyttöä vastaava määrä. Arvioitaessa kesähakkuiden merkitystä teollisuuden raaka-ainehuollolle lähtökohtana on pidettävä tehtaiden ympärivuotisen puuntarpeen tyydyttämistä. Kesäaikaisten hakkuiden vähentäminen lisäisi merkittävästi talviaikaan tehtävää puunkorjuuta ja puutavaran varastointitarvetta. Varastojen kasvun seurauksena niihin sitoutuisi lisääntyvä määrä pääomaa, jolloin varastoinnin korkokustannukset nousisivat. Puutavaran laatu ja käyttökelpoisuus heikkenisivät pitkäaikaisessa varastoinnissa lisäten muun muassa valkaisukemikaalien käyttötarvetta. Merkitys työllisyydelle Nykyaikaiset puunkorjuu- ja kuljetuskaluston pääomakustannukset ovat suuret, joten taloudellisesti kannattava yritystoiminta edellyttää koneiden tehokasta ympärivuotista käyttöä. Myös kuljettajien työllistäminen puoltaa koneiden tasaista käyttöä.

3 Kesähakkuiden vähentäminen lisäisi talvihakkuiden määrää, jolloin puunkorjuuhuipusta selviäminen vaatisi kaluston, kuljettajien ja muun henkilöstön lisäämistä. Tätä henkilöstöä ei kuitenkaan muuna aikana voitaisi työllistää täysimääräisesti. Lyhennelmä työryhmän esityksistä kesähakkuiden haittojen vähentämiseksi Puunkorjuu tulee eläinten lisääntymisaikaan suunnata mahdollisuuksien mukaan kuivahkoille ja kuiville kankaille, joissa lajien ja yksilöiden määrä on selvästi reheviä metsätyyppejä vähäisempi. Lintujen tärkeimpään pesimäaikaan touko-kesäkuussa hakkuita tulee välttää lehdoissa, lehtipuuvaltaisilla lehtomaisilla ja lehtipuuvaltaisilla tuoreilla kankailla, rehevissä korvissa sekä rehevissä rantametsissä. Metsälain tarkoittamissa erityisen tärkeissä elinympäristöissä sallitut toimenpiteet tulee ajoittaa pesimäkauden ulkopuolelle. Samoin luonnonsuojelulain suojelluilla luontotyypeillä ja uhanalaisten lajien esiintymispaikoilla mahdollisesti sallittava puiden poisto tulisi yleensä ajoittaa sulan maan kauden ulkopuolelle. Korjuuvaurioiden välttämiseksi kuusikoiden harvennukset kuusenjuurikäävän riskialueilla samoin kuin männikön harvennukset männynjuurikäävän riskialueilla tehdään pääsääntöisesti talvikautena. Riskialueilla tehdään kivennäismaiden hakkuiden yhteydessä toukokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana kantokäsittely. Lappeenrannan kaupungin toimintatapa hakkuiden ajoittamisessa Lappeenrannan kaupungin metsäsuunnitelmien laadinnan yhteydessä on huomioitu käytettävissä olevien tietojen pohjalta uhanalaiset eläin- ja kasvilajit. Metsien hoito- ja hakkuutöissä vältetään töitä lintujen ja muiden eläinten lisääntymisaikana. Hoito- ja hakkuutöitä tekeville on annettu ohjeet, miten toimitaan kohdattaessa eläinten lisääntymisalue. Lappeenrannan kaupunki noudattaa toiminnassaan PEFC-metsäsertifikaattia. Metsäsertifikaatin noudattaminen varmistaa, että toiminta on ekologisesti, ekonomisesti ja sosiaalisesti kestävää. Lappeenrannan kaupungin metsätaloudessa noudatetaan myös kaikkia Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän

4 esityksiä kesäaikaisten hakkuiden haittojen vähentämiseksi. Lappeenrannan kaupunki myy puuta jatkuvasti pystykaupoilla, joissa yleensä hakkuuaika on kaksi vuotta. Jos kaupunki asettaa kauppojen tarjousvaiheessa lisäehdoksi lintujen pesintäaikaisen hakkuukiellon, vaikuttaa se todennäköisesti yhtiöiden kiinnostukseen leimikoista ja myös leimikoiden hintatasoon. Metsien käsittelyä säätelevä lainsäädäntö on myös otettava huomioon hakkuiden ajankohtaa määriteltäessä. Hyönteistuhojen torjunnasta voi aiheutua velvoite hakkuuseen myös pesintäaikana ja samoin myrskytuhojen korjuuta joudutaan tekemään pesintäaikana. Metsien suunnittelun yhteydessä kuviolle on määritelty korjuukelpoisuus ja hakkuissa tätä noudatetaan. Esimerkiksi kuusikoiden harvennukset tapahtuvat pääsääntöisesti talvella ja näin vältetään maasto- ja juuristovauriot parhaiten. Rakennusalueilla hakkuita joudutaan tekemään myös lintujen pesintäaikana ja tämä on normaalihakkuita suurempi ongelma. Lappeenrannan kaupungin metsistä on merkittäviä alueita jo nyt hakkuiden ja hoitotöiden ulkopuolella esim. seuraavat: suojelualueet, vapaaehtoiset suojelualueet, metsälain erityisen arvokkaat kohteet, luonnontilaiset suot, erilaiset suojavyöhykkeet, säästöpuuryhmät jne. Teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi katsoo edellä olevaan viitaten, ettei periaatteelliseen täyskieltoon kesäaikaisille hakkuille kaupungin omistamissa metsissä ole perusteita, sillä kaupungin tulee suurena metsäomistajana kantaa yhteiskunnallista vastuuta elinkeinojen toimivuudesta, puuhuollon turvaamisesta ja työllisyydestä. Kaikki hakkuukohteet tarkastellaan myös jatkossa ympäristön kannalta huolellisesti ja hakkuut suunnitellaan niin, ettei aiheuteta turhaa haittaa eläimistölle tai kasvustolle. (Kari Hartikainen) Tj Tekla Tekninen lautakunta hyväksyy kiinteistö- ja mittaustoimen laatiman edellä olevan vastauksen Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n ja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry:n aloitteeseen kesähakkuiden lopettamiseksi. Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle lisäselvityksiä varten. TEKLA 360 Liite Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n ja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry:n aloite

5 Kiinteistö- ja mittaustoimi täydentää vastaustaan Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin ja Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen aloitteeseen kesähakkuiden lopettamiseksi. Linnut pesivät Suomessa pääasiassa huhtikuun alun elokuun lopun välisenä aikana. Aikajakson pituus on viisi kuukautta. Lappeenrannan kaupungin metsäsuunnitelmien yhteenlaskettu hakkuusuunnite on vuodessa kiintokuutiota. Lappeenrannan kaupungin hakkuiden määrä vaihtelee noin ja kiintokuution välillä vuosittain. Vaihtelua aiheuttavat rakennuskohteiden hakkuut ja se, että pystykaupoissa yleensä hakkuuaika on kaksi vuotta ja yhtiöt määrittävät puutarpeensa mukaan leimikoiden hakkuuajankohdan. Karkeasti arvioiden hakkuiden määrä välisenä aikana on puolet kokonaishakkuumäärästä eli kiintokuutiota. Erilaisten ehtojen ja rasitteiden vaikutusten arviointi leimikoiden hinnoittelussa on hyvin vaikea tehtävä. Maa- ja metsätalousministeriön kesähakkuutyöryhmä on työryhmämuistiossaan vuonna 2000 laskenut kolmen kuukauden hakkuukiellon kokonaiskustannuksiksi Suomessa miljoonaa markkaa eli noin M. Soittokierros Lappeenrannan kaupungin leimikoiden ostajille kertoi, että kesähakkuiden rajoittaminen vaikuttaa puun hintaan ja voi jopa johtaa siihen, ettei tarjousta jätetä lainkaan. Ns. kelirikkoleimikoiden hintataso on korkein ja niiden poisjääminen voi pudottaa hintaa jopa 5-7 kuutiolta. Hintavaikutus vaihtelee leimikoiden mukaan, mutta karkeasti arvioiden 2 5 euroa kuutiolta. Huomionarvoista on, että kesäaikainen hakkuukielto jatkaa korjuuaikaa ja näin aiheuttaa korkokuluja. Lisäksi taajamahakkuiden jälkisiivoukset on vaikea hoitaa talviaikana ja niistä aiheutuu lisäkuluja. Suomessa käytössä olevien metsäsertifikaattien eli FSC:n ja PEFC:n erojen hintavaikutusta lintujen pesintäaikaiseen hakkuukieltoon on mahdotonta sanoa. PEFC-metsien sertifiointijärjestelmässä kriteerissä 1 todetaan, että lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan. Tämä tarkoittaa, että sertifikaatin saaneissa metsissä noudatetaan voimassa olevaa metsä-, ympäristö- ja työnlainsäädäntöä sekä niihin liittyviä Suomen ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia. Luonnonsuojelulaissa on linnustoa koskevia kohtia kuten myös EU:n lintudirektiivissä. FSC-metsäsertifikaatissa todetaan metsälajien elinolosuhteiden säilyttämisestä: Linnuston suojelemiseksi metsän hakkuita rajoitetaan pesimäaikana. Lintujen suojelua sääteleviä lakeja ovat EU:n lintudirektiivi ja kansallinen luonnonsuojelulaki. Luonnonsuojelulain mukaan

6 rauhoitettujen lintulajien merkittyjä tai petolintujen selvästi havaittavia pesäpuita ei saa hävittää. Rauhoitettuja lajeja ovat lähes kaikki linnut, riistalintuja ja muutamia yleisiä lintulajeja lukuun ottamatta. EU:n luontodirektiivin liitteen 1 lajien lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Näitä ovat esimerkiksi maa- ja merikotka, sääksi ja metso, joille on kaikille määritelty omat suojeluvelvoitteet myös FSC-standardissa. Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksissa kehotetaan välttämään hakkuita lintujen tärkeimpään pesimäaikaan touko-heinäkuussa lehtipuuvaltaisissa tuoreissa ja sitä viljavammissa metsissä sekä rantametsissä. FSC-standardissa lintujen suojelu metsänhoidossa on määritelty lakia ja suosituksia tarkemmin ja laajemmin. FSC-sertifioiduissa metsissä linnustollisesti arvokkailla kohteilla, kuten suurten petolintujen pesien, kansainvälisesti tai kansallisesti arvokkaiden lintukosteikkojen (IBA ja FINIBA kohteet) tai metson soidinpaikkojen läheisyydessä ei tule tehdä hakkuita helmi-heinäkuun välisenä aikana. Lisäksi hakkuita vältetään lintujen pesimäaikaan lehtipuuvaltaisissa rehevissä metsissä ja vesistöjen suojavyöhykkeillä. Toimenpiteiden tarkemmat rajoitusajat on määritelty standardissa erikseen Lapin läänin ja muun Suomen alueille. Esimerkiksi maa- ja merikotkan pesien läheisyydessä (etäisyys alle 500 m) hakkuita ei saa toteuttaa Lapin läänissä ja muualla Suomessa välisenä aikana. (FSC FM 6.2.3, 6.2.4) Vertailtaessa PEFC- ja FSC-metsäsertifikaatteja koskien lintujen pesintäajan rahoittamista ja siitä näiden kahden eri sertifikaattien noudattamisesta aiheutuvaa puunkantohintamenetystä, ei ole olemassa laskelmia. Pesintäajan rauhoittamisesta puunkorjuulta aiheutuu kantohintojen laskua, koska tehtaiden puuhuolto vaikeutuu. Lappeenrannan kaupunki on sitoutunut noudattamaan PEFC-metsäsertifikaattia kuten kaikki muutkin Suomen kaupungit ja kunnat ja 95 % Suomen metsänomistajista. Metsäsertifikaattien vertailu otetaan esille vuonna 2015, kun kaupunki päättää noudatettavasta metsäsertifikaatista. Metsätalouspäällikkö Risto Laukas on ollut Kuntaliiton nimeämänä edustajana valmistelemassa uusia PEFC-metsäsertifikaatin kriteereitä, jotka nyt mahdollistavat kaikkien Suomen kuntien jatkon PEFC- metsäsertifikaatissa. (Kari Hartikainen) Tj Tekninen lautakunta hyväksyy kiinteistö- ja mittaustoimen laatiman edellä olevan vastauksen Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n ja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry:n aloitteeseen kesähakkuiden lopettamiseksi.

7 Tekla Keskustelun aikana Virpi Junttila ehdotti Laura Peuhkurin kannattamana, että lautakunta päättää, että kaupungin omistamien metsien hakkuita ei tehdä lintujen pesintäaikaan touko-heinäkuussa muuta kuin painavista syistä erityistapauksissa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty kannatettu muutosesitys ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat teknisen johtajan päätösesitystä, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Virpi Junttilan Laura Peuhkurin kannattamana tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä yhdeksän (9) teknisen lautakunnan jäsentä (Tyrmi, Miettinen, Nikku, Kukkonen, Perälä, Laivamaa, Munnukka, Finska, Grönlund) äänestivät JAA ja kaksi (2) teknisen lautakunnan jäsentä (Junttila, Peuhkuri) äänestivät EI. Puheenjohtaja totesi teknisen johtajan esityksen tulleen lautakunnan päätökseksi.

Vihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi

Vihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Tekninen lautakunta 18 25.01.2017 Vihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi 1074/00.02.04.00/2016 TEKLA 18 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Vihreiden valtuustoaloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi

Vihreiden valtuustoaloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Tekninen lautakunta 18 25.01.2017 Kaupunginhallitus 54 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 20 20.02.2017 Vihreiden valtuustoaloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022 Tekninen lautakunta 119 03.04.2013 Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022 440/10.03.01.10.00/2013 TEKLA 119 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti

Lisätiedot

Selvitystyön käynnistäminen vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä

Selvitystyön käynnistäminen vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä Selvitystyön käynnistäminen vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2345/02.08.04/2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset

Lisätiedot

EKOLOGINEN KOMPENSAATIO TAVOITTEISTA TODEKSI NO NET LOSS OF BIODIVERSITY

EKOLOGINEN KOMPENSAATIO TAVOITTEISTA TODEKSI NO NET LOSS OF BIODIVERSITY EKOLOGINEN KOMPENSAATIO TAVOITTEISTA TODEKSI 6.11.2018 NO NET LOSS OF BIODIVERSITY Minna Pappila, tutkijatohtori, oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Unioni on sopinut, että sen luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Etuosto-oikeuden käyttäminen myytyyn kiinteistöön Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi

Etuosto-oikeuden käyttäminen myytyyn kiinteistöön Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Etuosto-oikeuden käyttäminen myytyyn kiinteistöön 405-408-1-30 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1749/10.00.03.10/2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta 204 5.9.2018 Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta

Lisätiedot

Uus-Lavolan päiväkodin esiopetusryhmistä lapset siirtyvät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Lavolan kouluun.

Uus-Lavolan päiväkodin esiopetusryhmistä lapset siirtyvät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Lavolan kouluun. Tekninen lautakunta 99 19.03.2014 Tekninen lautakunta 120 02.04.2014 Tekninen lautakunta 133 16.04.2014 Uus-Lavolan esiopetustilat 454/10.03.02.04/2014 TEKLA 99 Valmistelija/lisätiedot: Tilakeskuksen johtaja

Lisätiedot

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?

Lisätiedot

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta Monimuotoisuutta metsiin -Metsien hoidon uudet haasteet -seminaari Porissa 4.6.2014 Vanhatalo Kalle, TAPIO Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Päättäjien metsäakatemia 22.5.2013 Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Metsäsertifioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa riippumaton kolmas osapuoli tarkastaa, vastaako metsien

Lisätiedot

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC ja FSC Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut

Lisätiedot

KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS

KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava

Lisätiedot

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen

Lisätiedot

Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset

Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018, jakso 5 Hallitussihteeri Johanna Korpi, ympäristöministeriö Luonnonsuojelulain (1096/1996) tavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2014 COM(2014) 267 final 2014/0139 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Sertifiointi suomalaisessa metsätaloudessa

Sertifiointi suomalaisessa metsätaloudessa Sertifiointi suomalaisessa metsätaloudessa Hämeen ammattikorkeakoulu Sivu 1 Termejä FSC Suomi Vastuullisen metsänhoidon yhdistys - Forest Stewardship Council PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Yhdistykset

Lisätiedot

KH 299 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh

KH 299 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh Kaupunginhallitus 299 20.06.2016 Rakennustarkastajan viran täyttäminen 1049/01.01.01.00/2015 KH 299 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 Rakennuslautakunta on käsitellyt

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

Puuhuollon kausivaihtelu ja normit. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Puuhuollon kausivaihtelu ja normit. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Puuhuollon kausivaihtelu ja normit Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 6.10.2017 Selvitys kausivaihtelun vaikutuksista Vuosittaisesta puunhuollon kausivaihtelusta huolimatta puun korjuun ja kuljetuksen henkilöstö-

Lisätiedot

Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1067/ /2017 Maisematyölupahakemus 405 Armilan kylän LPR 405 tilalle RN:o 12:2 (Höltänmäki)

Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1067/ /2017 Maisematyölupahakemus 405 Armilan kylän LPR 405 tilalle RN:o 12:2 (Höltänmäki) Maisematyölupa 405 Armilan kylän tilalle LPR 405 RN:o 12:2 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1067/10.03.00.09/2017 Maisematyölupahakemus 405 Armilan kylän LPR 405 tilalle RN:o 12:2 (Höltänmäki) Esittelijä:

Lisätiedot

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO

Lisätiedot

Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, keskusta-alueen osayleiskaavaehdotus

Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, keskusta-alueen osayleiskaavaehdotus Tekninen lautakunta 348 16.11.2016 Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, keskusta-alueen osayleiskaavaehdotus 1435/10.02.02.00/2014 TEKLA 348 Liitteet Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti

Lisätiedot

Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö kristillisen koulun perustamislupaa varten

Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö kristillisen koulun perustamislupaa varten Lasten ja nuorten lautakunta 24 15.08.2017 Lasten ja nuorten lautakunta 36 25.09.2017 Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö kristillisen koulun perustamislupaa varten 772/00.04.02.00/2017

Lisätiedot

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin

Lisätiedot

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta 2020-2030 Luonto-Liitto Pohjanmaa, Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys, Ostrobothnia Australis, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Vaasan ympäristöseura

Lisätiedot

RAKLA 48 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja Päivi Salminen, puh paivi.salminen(at)lappeenranta.fi

RAKLA 48 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja Päivi Salminen, puh paivi.salminen(at)lappeenranta.fi Rakennuslautakunta 48 30.06.2015 Rakennuslautakunta 57 10.08.2015 Rakennuslupahakemus nro 2014-861 / Tuulivoimala WTG 2 23/10.03.00.04.00/2015 RAKLA 48 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja Päivi

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija

Lisätiedot

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa 1 (6) Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa Kuusen parhailla kasvupaikoilla Etelä-Suomessa juurikääpä aiheuttaa noin 8 prosenttia kuusen tyvilahosta. Männiköissä juurikääpä aiheuttaa

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 225. Kaupunginhallitus 15.06.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 225. Kaupunginhallitus 15.06.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.06.2015 Sivu 1 / 1 1010/10.03.01/2015 Tekninen lautakunta 25 18.3.2015 Tekninen lautakunta 49 13.5.2015 225 Valtuustokysymys Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry

Lisätiedot

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä

Lisätiedot

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan

Lisätiedot

Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma vuosille ja Lappeenranta strategia

Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma vuosille ja Lappeenranta strategia Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma vuosille 2019-2021 ja Lappeenranta 2033- strategia Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1734/02.02.00.00/2018 Valmistelija/lisätiedot: puh. Rahoitusjohtaja Jari Iskanius

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ?

LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? Metsätieteen päivä 12.11.2014 Maarit Jokinen (SYKE), Sanna Mäkeläinen (Helsingin yliopisto), Otso Ovaskainen (Helsingin yliopisto) Johdanto

Lisätiedot

SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen

Lisätiedot

Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014

Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 11.4.2014 Johdanto Vuoden 2013 selvityksessä alueella todettiin ilmeinen naaraan esiintymispaikka. Koska metsäkuviolla on aloitettava

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Kokouskutsu 3/ (1) Kaupunginvaltuusto. 12 Asianro 7198/ /2017

Kuopion kaupunki Kokouskutsu 3/ (1) Kaupunginvaltuusto. 12 Asianro 7198/ /2017 Kuopion kaupunki Kokouskutsu 3/2017 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 22 27.9.2017 Kaupunginhallitus 134 9.10.2017 12 Asianro 7198/02.05.01.00/2017 Yhteistyösopimus Tahkovuoren koulutus- ja valmennuskeskusyhdistys

Lisätiedot

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...

Lisätiedot

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016 PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.4.2017 COM(2017) 166 final 2017/0077 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Ympäristöministeriö Maa- ja metsätalousministeriö LUONNOS 3.2.2015

Ympäristöministeriö Maa- ja metsätalousministeriö LUONNOS 3.2.2015 LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKKOJEN MÄÄRITTÄMINEN JA TURVAAMINEN METSIEN KÄYTÖSSÄ I YLEISTÄ Tämän ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön ohjeen tarkoituksena on antaa Suomen

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Yksityismetsätalous Suomessa Suomen metsät ovat pääosin yksityisten henkilöiden ja perheiden

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus Webinaari 21.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC

Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC 1 Termejä: FSC Suomi -Vastuullisen metsänhoidon yhdistys Forest Stewardship Council PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Yhdistykset pitävät yllä omaa järjestelmäänsä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin metsät

Jyväskylän kaupungin metsät Jyväskylän kaupungin metsät 1. Metsäohjelma Metsäsuunnitelma - Kuviotieto 2. Tietojen ajantasaisuus ja päivittäminen 3. Hoitoluokitus 4. Kasvupaikat 5. Kehitysluokat 6. Ikäjakaumat 7. Puustotietoja Metsäohjelma

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan

Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Metsä- ja bioenergiayksikkö 22.10.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Energiapuu ja metsänhoito

Energiapuu ja metsänhoito Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa

Lisätiedot

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

Suomen avohakkuut

Suomen avohakkuut Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki

Lisätiedot

MÄÄRÄALAN MYYNTI KIINTEISTÖSTÄ TEOLLISUUSALUE Valmistelija: Tekninen johtaja Mikko Kari (puh )

MÄÄRÄALAN MYYNTI KIINTEISTÖSTÄ TEOLLISUUSALUE Valmistelija: Tekninen johtaja Mikko Kari (puh ) Tekninen lautakunta 78 09.08.2016 Kunnanhallitus 267 22.08.2016 Valtuusto 55 29.08.2016 Valtuusto 2 30.01.2017 MÄÄRÄALAN MYYNTI KIINTEISTÖSTÄ TEOLLISUUSALUE 494-403-155-46 429/6/63/631/2016 Teknltk 09.08.2016

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Raision ja seudullisen kotouttamisohjelman hyväksyminen

Raision ja seudullisen kotouttamisohjelman hyväksyminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 104 13.6.2018 Kaupunginhallitus 236 25.6.2018 Asianro 471/05.11.00/2018 104 Raision ja seudullisen kotouttamisohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna Kantokäsittelyn tarkoitus Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Työryhmämuistio MMM 2000:8. Kesähakkuutyöryhmä

Työryhmämuistio MMM 2000:8. Kesähakkuutyöryhmä Työryhmämuistio MMM 2000:8 Kesähakkuutyöryhmä Helsinki 2000 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö asetti 21.7.1999 kesähakkuutyöryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää kesäaikana

Lisätiedot

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n oikaisuvaatimus koskien teknisen lautakunnan päätöstä 18.4.2012 157

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n oikaisuvaatimus koskien teknisen lautakunnan päätöstä 18.4.2012 157 Tekninen lautakunta 212 12.06.2013 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n oikaisuvaatimus koskien teknisen lautakunnan päätöstä 18.4.2012 157 750/10.03.01.10.00/2013 TEKLA 212 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3. Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan

Lisätiedot

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu

Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla Pohjavesityöpaja 16.5.2017 Samuli Joensuu Metsätalous pohjavesialueella Metsätalous on pääsääntöisesti turvallisinta maankäyttöä pohjavesialueilla muihin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 3336/11.01.02/2014 107 Sääksen eli kalasääsken pesimäsaaren rauhoittaminen luonnonsuojelulain 24 :n mukaiseksi suojelualueeksi Valmistelijat / lisätiedot: Tia

Lisätiedot

Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta. Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki

Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta. Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki 26.4.2017 Kausivaihtelu 8 Puunkorjuun kausivaihtelu (m 3 /kk) 1981-2016 7 6 Resurssimitoitus 5 4 3 2

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot