ENERGIANSÄÄSTÖSOPIMUSTEN KOKONAISARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIANSÄÄSTÖSOPIMUSTEN KOKONAISARVIOINTI"

Transkriptio

1 DNro 22/464/2004 KTM ENERGIANSÄÄSTÖSOPIMUSTEN KOKONAISARVIOINTI Työ nro P000 Laadittu Insinööritoimisto OLOF GRANLUND OY Ilkka Heikkilä Juhani Pekkonen Erja Reinikainen ADVANSIS OY Kimmo Halme Tarmo Lemola

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 2 YHTEENVETO ARVIOINTI TAVOITTEET ARVIOINNIN TOTEUTUS JA METODIIKKA ARVIOINTITYÖRYHMÄ KÄYTETYT LYHENTEET SOPIMUSJÄRJESTELMÄN YLEISKUVAUS ENERGIANSÄÄSTÖSOPIMUSJÄRJESTELMÄSTÄ JA SOPIMUSTEN TOIMIVUUDESTA YLEISIÄ HAVAINTOJA SUOMALAISESTA SOPIMUSJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ TAPAHTUNEITA MUUTOKSIA, ONKO SOPIMUSTEN TARVEPERUSTA POISTUNUT? ENERGIANTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN ILMASTO JA YMPÄRISTÖPOLITIIKAN NÄKÖKULMASTA ENERGIANTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KILPAILUKYVYN JA TEKNOLOGISEN OSAAMISEN NÄKÖKULMISTA ARVIOINNIN TULOKSET SOPIMUSTEN SISÄLTÖ JA RAKENNE SOPIMUSTEN TAVOITTEET JA OSAPUOLTEN VELVOITTEET SOPIMUSTEN HYÖDYT JA TULOKSELLISUUS SOPIMUKSIIN LIITTYVÄ VIESTINTÄ JA SOPIMUSTEN MARKKINOINTI SOPIMUSOSAPUOLTEN TOIMINTA, YHTEISTYÖ JA SITOUTUMINEN ENERGIAKATSELMUSTEN JA ANALYYSIEN TOTEUTUS JA TULOKSET ENERGIANSÄÄSTÖTOIMET JA TOIMINTAMALLIT, SÄÄSTÖPOTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN SOPIMUSTEN SEURANTA JA RAPORTOINTI SOPIMUSJÄRJESTELMÄN YLEISIÄ KEHITTÄMISAJATUKSIA VAPAAEHTOISEN ENERGIANSÄÄSTÖSOPIMUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VIIMEAIKAINEN KEHITYS MUISSA MAISSA SOPIMUSJÄRJESTELMÄN JATKOKEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVOJA SOPIMUSJÄRJESTELMÄN JATKOKEHITTÄMISEN OSA ALUEITA SOPIMUKSEN SISÄLTÖ JA RAKENNE TOIMIJAT TUKI JA KANNUSTINJÄRJESTELMÄ SOPIMUSTEN TOIMEENPANO SEURANTA JA RAPORTOINTI LIITTEET 1 Yhteenveto internet kyselystä 2 Liittyneiden näkemyksiä sopimuksen tuomista hyödyistä 1

3 ESIPUHE Energiansäästösopimusten kokonaisarviointi on toteutettu kauppa ja teollisuusministeriön toimeksiannosta. Arvioinnissa on tarkasteltu vuonna 1997 käynnistynyttä ja vuonna 2005 päättyvää sopimusmenettelyä kaikilla KTM:n päävastuulla olevien sopimussektoreiden osalta. Tässä raportissa käsitellyt sopimusalat ovat teollisuus, kunnat ja kuntayhtymät, kiinteistö ja rakennusala sekä energia ala (voimalaitosala, kaukolämpöala ja sähkön siirto ja jakeluala). Linja autoliikenteen energiansäästösopimuksen arviointi kuului myös toimeksiantoon ja siitä on laadittu erillinen raportti. Kokonaisarvioinnin vastuutahona oli Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, jonka lisäksi hankkeeseen osallistuivat Advansis Oy sekä Tampereen teknillisen yliopiston liikenne ja kuljetustekniikan laitos. Arvioinnin suorittivat: Erja Reinikainen Juhani Pekkonen Ilkka Heikkilä Kimmo Halme Tarmo Lemola Hanna Kalenoja Markus Pöllänen Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Advansis Oy Advansis Oy Tampereen teknillinen yliopisto Liikenne ja kuljetustekniikan laitos Tampereen teknillinen yliopisto Liikenne ja kuljetustekniikan laitos Kauppa ja teollisuusministeriön yhteyshenkilönä toimi yli insinööri Pentti Puhakka. Arviointi perustui sopimusaloista laadittuihin taustaraportteihin, sopimusosapuolien laatimiin sisäisiin arviointeihin, internet pohjaiseen kyselyyn sekä henkilöhaastatteluihin. Arviointityöryhmää on tukenut eri sopimusosapuolien edustajista koostunut taustaryhmä. Arvioijat kiittävät taustaryhmää, haastateltuja ja kyselyyn vastanneita. Helsingissä tammikuussa 2005 Arviointityöryhmä 2

4 YHTEENVETO Energiansäästösopimukset ovat vapaaehtoisuuteen perustuva menettely, jonka puitteissa kauppa ja teollisuusministeriö (KTM) ja toimialajärjestöt ovat sopineet energiankäytön tehostamisesta ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisestä. Tässä arvioinnissa käsiteltävä vuonna 1997 käynnistynyt ja vuonna 2005 päättyvä sopimusmenettely kattaa lähes 60 % Suomen energiankäytöstä. KTM:n päävastuulla ovat sopimussektoreista energia ala (voimalaitosala, kaukolämpöala ja sähkön siirto ja jakeluala), kiinteistö ja rakennusala, kunnat ja kuntayhtymät ja teollisuus. Sopimusten toimeenpanoon liittyvät tavoitteet ja niiden toteutuminen Pääsääntöisesti liittyneet organisaatiot ovat mieltäneet vapaaehtoisen sopimuksen sitovaksi ja asetettuja tavoitteita on pyritty toteuttamaan käytettävissä olevien resurssien ja organisaation toiminnan sallimissa puitteissa. Energiansäästösopimusten tavoitteet ja velvoitteet ovat jakautuneet yleisesti suoriin toimeenpanoon liittyviin asioihin (kattavuuden lisäys, katselmukset, raportointi) ja toisaalta yleisempiin, pääosin toimialajärjestölle määriteltyihin kehittämis ja edistämistoimiin. Ensin mainitut tavoitteet on koettu selkeiksi ja toimiviksi. Liittyjäja toimialajärjestötasolla toteutuma on kohtuullisen hyvä. Laajempien ja väljästi määriteltyjen kehittämistavoitteiden suhteen toteutuma on vaatimattomammalla tasolla johtuen mm. liittyjä että liittotasolla toimeenpanosta vastaavan henkilön aktiivisuudesta ja mielenkiinnosta asiaan. Sopimusten kattavuus eri sopimusaloilla on melko hyvä. Jos arvioidaan säästösopimuksen kattavuutta eri sopimusalojen energiankäyttöön pohjautuen, niin vaikutusmahdollisuudet ovat suurimmat teollisuudessa (suuri energiankäyttö, suuri liittyneiden kattavuus). Yksityistä palvelusektoria on sopimuskaudella edustanut kiinteistö ja rakennusalan energiansäästösopimus, jonka kattavuus ko. alalla on kohtuullinen, mutta koko sektorin energiankäytön kannalta varsin pieni. Sopimukset ovat velvoittaneet liittyneet selvittämään energiankäytön lähtötilanteen katselmusten avulla. Energiakatselmusten toteutuksen kattavuudelle asetetut tavoitteet ovat arvioijien mielestä olleet realistisia ja ne on koettu mielekkäiksi. Katselmusten onnistumista toimeenpanomenettelynä kuvaa se, että 88 % liittyneistä organisaatioista on teettänyt katselmuksia sopimusten voimassaoloaikana. Katselmustoiminnan jatkuvuudelle energiansäästösopimuksilla on ollut merkittävä rooli. Vuonna 2003 myönnetystä energiakatselmustuesta 87 % kohdistui sopimusyrityksille ja yhteisöille, aikaisempina vuosina osuus on ollut tätäkin suurempi. Liittyneiden yritysten ja yhteisöjen edustajien haastattelujen perusteella voidaan todeta, että energiakatselmus useimmiten käynnistää energian käytön tehostamisprosessin ja ulkopuolisen katselmoijan näkökulma koetaan hyödylliseksi. Katselmuksiin liittyvä liiketoiminta on säästösopimuskaudella kehittynyt merkittäväksi ja kannattavaksi. Katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden eteenpäin vieminen on todettu energiansäästösopimusten toimeenpanon haasteellisimmaksi osuudeksi. Ilman investointeja toteutettavat toimenpiteet tehdään yleensä aina. Syitä muiden säästötoimenpiteiden hitaaseen etenemiseen ovat mm. systemaattisen toimintatavan ja 3

5 resurssien puute yrityksissä ja yhteisöissä, toimenpiteiden pitkähköt takaisinmaksuajat sekä investointien kytkeytyminen laajempiin uudistus ja peruskorjaushankkeisiin. Toimeenpanon tuloksellisuudelle on välttämätöntä, että sopimukseen liittynyt organisaatio saa energiatehokkuustoimet liitetyksi osaksi muuta toimintaansa. Teollisuudessa investointitukea on hyödynnetty katselmuksissa todettujen säästötoimenpiteiden rahoitukseen runsaasti, palvelusektorilla vähän. Teollisuudessa toteutetaan paljon toimenpiteitä myös ilman tukea. Palvelusektorilla toimenpiteet ovat yleensä pieniä ja tuen hakeminen koetaan hankalaksi saavutettavaan hyötyyn nähden. Sopimusten tavoitteista ominaiskulutusten alentamistavoitteet on koettu sopimuksiin liittyneiden keskuudessa haasteellisiksi, osin jopa mahdottomiksi saavuttaa. Toteutetuista toimenpiteistä huolimatta todellista säästövaikutusta on vaikea todentaa. Palvelusektorin rakennuksissa säästötoimenpiteet pitemmällä tarkastelujaksolla hukkuvat kiinteistön laatutason parannukseen ja käyttöasteen muutoksiin, teollisuudessa taas tuotannon muutokset ja monipuolistuminen, tuotteiden jalostusasteen kasvu, ym. syyt vaikuttavat samalla tavalla. Erilaisia ratkaisuja ja toimintamalleja energiatehokkuuden parantamiseksi on kehitetty runsaasti eri tahoilla ja toteutuma tässä suhteessa on ollut hyvä. Toimintamallien todellista vaikutusta energiatehokkuuteen on kuitenkin vaikea arvioida samoin sitä, mitkä näistä olisi otettu käyttöön ilman säästösopimustakin. Tulokset ja hyödyt Energiansäästösopimusjärjestelmään liittyy seurantajärjestelmä, johon liittyneet velvoitetaan raportoimaan tietoja energiankäytöstä ja toteutetuista säästötoimista vuosittain. Seurannan tuloksena saadaan havainnollinen käsitys energiansäästösopimustoiminnan tuloksista sekä laajenemisesta ja kehittymisestä sopimuskautena. Kokonaisvaltaisesti katsoen säästösopimusjärjestelmällä saavutetut tulokset ovat merkittävät. Kun lasketaan lämmön ja sähkön säästöpotentiaali suoraan yhteen saadaan säästösopimusjärjestelmän puitteissa saavutetuksi kokonaissäästöksi noin 4,7 TWh/a. Tästä teollisuuden osuus on lähes 85 %, voimalaitosalan noin 12 %, ja muut sopimusalat jakavat jäljelle jäävän noin 3 4 % osuuden. Arvioitu säästö energiakustannuksissa on noin 92 miljoonaa euroa vuodessa. Tähän mennessä toteutettujen säästötoimenpiteiden vuotuiset vaikutukset hiilidioksidipäästöjen (CO 2 ) vähenemiseen ovat 1,3 miljoonaa CO 2 tonnia. Säästösopimusjärjestelmän kehittämisen kustannukset sekä liittyneille myönnetyt katselmus ja investointituet ovat sopimuskaudella olleet noin 19 miljoonaa euroa. Teollisuudessa on saavutettu merkittävät säästöt pienimmällä panos/hyötysuhteella. Säästösopimukseen liittyneet mainitsevat merkittävimmiksi hyödyiksi energiansäästömahdollisuuksien tunnistamisen, oman toiminnan kehittymisen, energiate 4

6 hokkuustavoitteiden täsmentymisen sekä energiatuen katselmuksiin ja investointeihin. Myös imagohyödyt tulevat selvästi esille. Sopimusten kautta on syntynyt yhteistyöverkostoja ja tiedonvaihtoa toimijoiden välillä. Energiansäästötietous on lisääntynyt, samoin systemaattisuus energiatehokkuuden parantamisessa. Energiansäästösopimusjärjestelmä vaikuttaa sopimusten kattavuuden, sovittujen tavoitteiden saavuttamisen ja sopijaosapuolten mielipiteiden perusteella toimineen sille asetettuihin tavoitteisiin nähden vähintäänkin hyvin. Järjestelmän sisällä sopimusalakohtaiset erot kattavuudessa, eri tahojen sitoutumisessa ja sopimusten toimivuudessa ovat kuitenkin suuria. Kehitysajatuksia Sopimusjärjestelmän jatkamiselle ja edelleen kehittämiselle on olemassa vahva kannatus sopimuksiin liittyneiden joukossa. Energiansäästösopimusjärjestelmältä odotetaan kuitenkin jatkossa erilaisia asioita kuin aiemmin. Keskeinen kysymys uudelle sopimuskaudelle on, onko tavoitteena mahdollisimman suuri energiansäästö ja päästöjen vähentäminen vai onko tavoitteena saada energiatehokkuutta edistettyä mahdollisimman laajalla rintamalla. Tämä ratkaisu vaikuttaa niin sopimusosapuoliin kuin tarvittaviin resursseihinkin. Sopimusalakohtaisesti sopimukset voivat pitää sisällään erilaisia tavoitteita, rakenteita, toimijoita ja toimeenpanokeinoja myös sopimusalan sisällä voisi olla erilaisia sopimusrakenteita energiankäytöstä tai organisaation koosta riippuen. Toinen pääkysymys jatkossa on, pidetäänkö katselmusvolyymitavoitteet voimassa, lisätäänkö velvoitetta jatkuvaan katselmointiin ja miten katselmuksissa todettujen toimenpiteiden toteutusvelvoite otetaan mukaan. Tällä ratkaisulla on vaikutusta liittyjille asetettaviin (mahdollisesti liittyjäkohtaisiin) tavoitteisiin, tukikäytäntöön sekä toimeenpanon ja todentamisen toimintamalleihin. Yleisesti ottaen jatkossa tulisi luoda mahdollisimman yksinkertaiset, selkeät, mielellään numeeriset tavoitteet asioille, joihin sopimusosapuolilla on mahdollisuus vaikuttaa ja yleisemmille tavoitteille (kehittäminen, edistäminen, kouluttaminen, toimintamallien ja teknologian käyttöönotto, jne.) jonkinlainen asteikko kuvaamaan tekemisen laajuutta ja tasoa. Sopimusten sitovuutta ollaan valmiita lisäämään, kun säästösopimuksen voidaan nähdä tuovan liittyneille merkittäviä etuja (nykyistä kattavampi tukijärjestelmä, positiivisen julkisuuden tuoma imagohyöty, konkreettinen apu toimeenpanossa). Sopimusjärjestelmään liittyvien tukien tulee olla kiinnostavia, joustavia ja toimenpiteiden toteutukseen kannustavia. Tukien tulisi kohdistua paitsi katselmuksiin ja investointeihin, myös mm. koulutukseen, asiantuntijoiden palkkaamiseen ja kulutusseurannan kehittämiseen. Arviointiryhmä näkee myös veroedut kiinnostavana mahdollisuutena tulevaisuudessa. Haastatteluissa tuli esille säästösopimustoimintaan liittyvien asiantuntijatehtävien tärkeys ja tarve henkilökohtaisten kontaktien lisäämiseen toimeenpanossa, raportoinnissa ja viestinnässä. 5

7 1 ARVIOINTI 1.1 Tavoitteet Kauppa ja teollisuusministeriö käynnisti kesällä 2004 energiasäästösopimusten kokonaisarvioinnin. Hankkeen pyrkimyksenä oli selvittää ja arvioida sopimustoiminnan vaikuttavuus, konkreettiset tulokset sekä tuoda esiin näkökohtia ja päätelmiä sekä konkreettisia kehittämisehdotuksia. Energiansäästösopimusten arviointi koski sopimusosapuolten ja niitä toimeenpanossa avustaneiden organisaatioiden toimintaa sekä sopimusten toteutusta käytännön tasolla yrityksissä ja yhteisöissä. Arvioinnin tavoitteena oli muodostaa objektiivinen kokonaiskuva energiansäästösopimustoiminnasta ja sen tuloksellisuudesta koko sopimusjärjestelmän ja sen toteutuksen kannalta, energiapolitiikan ja energiansäästön edistämisen kannalta sekä sopimusten toimimisesta ja käyttökelpoisuudesta yritysten ja yhteisöjen kannalta. Arvioinnin tavoitteiksi asetettiin selvittää mm. miten hyvin sopimustoiminta on edistänyt energiapolitiikan ja energiansäästön edistämisen tavoitteita mitkä ovat sopimusjärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet mitä lisäarvoa sopimustoiminta on tuonut energiansäästön edistämiseen yrityksissä ja yhteisöissä miten yritykset ja yhteisöt ovat käytännössä toteuttaneet sopimukseen sisältyviä velvoitteita. Arvioinnin tavoitteena oli myös esittää kehittämisehdotuksia mahdollista uutta sopimusjaksoa silmällä pitäen koskien sekä sopimusten sisältöä että niiden toimeenpanoa. Tämä raportti pyrkii vastaamaan mm. edellä esitettyihin kysymyksiin yleisesti koko sopimusjärjestelmän osalta sekä tarkastelee kunkin sopimusalan erityispiirteitä. 1.2 Arvioinnin toteutus ja metodiikka Arviointia varten energiasäästösopimusten arvioinnin taustaryhmä valmisteli eri sopimusaloilta taustaraportit, jotka on koonnut Motiva. Taustaraportit toimivat sopimusalakohtaisina yhteenvetoina ja ne sisältävät kultakin alalta keskeiset tavoitteet, tunnusluvut (kattavuus, katselmusvolyymit, tuet, ym.) sekä vuosiraportteihin pohjautuvaa tietoa sopimusten puitteissa toteutuneista energiatehokkuuden edistämistoimista. Taustaraporttien tietoihin on tässä arvioinnissa viitattu, mutta raportteja ei ole kokonaisuudessaan liitetty osaksi tätä raporttia. Lisäksi arvioijien käytössä oli eri sopimusaloja koskevat kauppa ja teollisuusministeriön, Motiva Oy:n ja sopijaosapuolien laatimat sisäiset arviointiraportit. Näihin on koottu sopimuksien toimeenpanoa ja toteutusta läheltä seuranneiden havaintoja, kokemuksia ja kehitysajatuksia. Taustaraportit ja sisäiset arvioinnit muodostivat hyvän lähtökohdan itse arviointiprosessiin. 6

8 Arvioinnin yhteydessä toteutettiin syksyllä 2004 internet pohjainen kysely eri alojen säästösopimuksiin liittyneille. Kyselyssä kartoitettiin kokemuksia sopimuksen toimeenpanosta, saavutettuja hyötyjä ja kehitysideoita. Kysely toimitettiin sopimuksiin liittyneille toimialajärjestöjen kautta ja siihen saatiin määräaikaan mennessä 176 vastausta. Kaikki sopimusalat (paitsi liikenne) kattava kooste internet kyselyn tuloksista on esitetty arviointiraportin liitteenä 1. Arvioinnin pohjaksi työryhmä tapasi henkilökohtaisissa haastatteluissa noin 90 henkilöä, jotka edustivat eri säästösopimusaloja ja muita sidosryhmiä. Haastattelujen avulla koottiin sopimuksiin liittyneiden näkemyksiä sopimusten toimeenpanosta (katselmukset, investoinnit, toimintamallit), resursoinnista, raportoinnista, konkreettisista tuloksista, jne. Haastattelujen tueksi laadittiin kysymyslista, jota pyrittiin noudattamaan mahdollisimman kattavan ja eri haastatteluissa samansisältöisen keskustelun luomiseksi. Haastatteluja toteutettiin eri sopimusaloilla seuraavasti: teollisuus: 20 kpl, joista 2 sopimukseen liittymätöntä kaukolämpöala: 6 kpl voimalaitosala: 7 kpl sähkön siirto ja jakeluala: 5 kpl energia alalla haastateltu 1 sopimukseen liittymätön kunnat: 17 kuntaa + 1 kuntayhtymä, joista 2 sopimukseen liittymätöntä kiinteistö ja rakennusala: 9 kpl linja autoala: 9 kpl muiden sidosryhmien haastattelut: 6 kpl. Arvioinnissa hyödynnettiin myös Motiva Oy:n suostumuksella aineistoa ja tuloksia seuraavista Motiva Oy:n teettämistä erillisistä selvityksistä: energiansäästösopimusten hyödyntäminen uuden teknologian edistämisessä energiansäästöön liittyvien toimien seuranta ja raportointitarpeet 2006> 1.3 Arviointityöryhmä Kokonaisarvioinnin vastuutahona oli Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, jonka lisäksi hankkeeseen osallistuivat Advansis Oy sekä Tampereen teknillisen yliopiston liikenne ja kuljetustekniikan laitos. Arvioinnin suorittivat: Erja Reinikainen Juhani Pekkonen Ilkka Heikkilä Kimmo Halme Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Advansis Oy 7

9 Tarmo Lemola Hanna Kalenoja Markus Pöllänen Advansis Oy Tampereen teknillinen yliopisto Liikenne ja kuljetustekniikan laitos Tampereen teknillinen yliopisto Liikenne ja kuljetustekniikan laitos Tässä raportissa on esitetty arviointiryhmän näkemyksiä säästösopimusjärjestelmään liittyen. Näkemykset perustuvat toteutettuihin henkilökohtaisiin haastatteluihin, internet kyselyn tuloksiin, ryhmän tulkintoihin taustaraporttien tiedoista ja eri sopimusosapuolien laatimista sisäisistä arvioinneista. Taustaraporttien ja vuosiraporttien esittämiä numero ja muita tietoja ei ole arviointiryhmän toimesta erikseen tarkistettu. Haastatteluissa ja kyselyssä esille tulleisiin näkemyksiin on suhtauduttu kriittisesti eikä johtopäätöksiä ole tehty yksittäisten mielipiteiden perusteella. Raportissa on esitetty joitakin haastateltujen lausumia suorina lainauksina, mutta niin, ettei lähdettä ole mainittu. Sisäisten arviointiraporttien tekstiä ei ole siteerattu suoraan. Arviointiryhmä vastaa arvioinnin tuloksista. 1.4 Käytetyt lyhenteet KTM YM LVM MMM Kauppa ja teollisuusministeriö Ympäristöministeriö Liikenne ja viestintäministeriö Maa ja metsätalousministeriö TT Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (vuoden 2005 alusta Elinkeinoelämän keskusliitto EK) Rakli Sky Sener Finergy Adato TE keskus ESS KEIS Suomen toimitila ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Suomen kaukolämpö ry Sähköenergialiitto ry Energia alan keskusliitto ry vuoden 2005 alusta Energia alan Keskusliitto ry (Finergy), Sähköenergialiitto ry (Sener), Suomen Kaukolämpö Sky ry ja Energia alan työnantajayhdistys ry (Enerta) yhdistyivät muodostaen Energiateollisuus ry (ET):n Adato Energia Oy Työvoima ja elinkeinokeskus (KTM:n alainen) Energiansäästösopimus Kuntien energia ja ilmastosopimus 8

10 TESS KRESS KU KL VL SJ LAESS ESCO Teollisuuden energiansäästösopimus Kiinteistö ja rakennusalan energiansäästösopimus Kuntien energiansäästösopimus Kaukolämpöalan energiansäästösopimus Voimalaitosalan energiansäästösopimus Sähkön siirto ja jakelualan energiansäästösopimus Linja autoalan energiansäästösopimus Energy service company, energiapalveluyritys 9

11 2 SOPIMUSJÄRJESTELMÄN YLEISKUVAUS Energiansäästösopimukset ovat vapaaehtoisuuteen perustuva menettely, jonka puitteissa kauppa ja teollisuusministeriö (KTM) ja toimialajärjestöt (myöhemmin käytetään myös nimitystä liitot) ovat sopineet energiankäytön tehostamisesta ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisestä. Energiansäästösopimukset ovat puitesopimuksia, joissa toimialajärjestöt sitoutuvat edistämään energiansäästöä sekä jäsenistönsä liittymistä energiansäästösopimukseen. Tässä arvioinnissa käsiteltävä vuonna 1997 käynnistynyt sopimusmenettely kattaa lähes 60 % Suomen energiankäytöstä. KTM:n päävastuulla ovat sopimussektoreista energia ala, kiinteistö ja rakennusala, kunnat ja kuntayhtymät ja teollisuus. Syksyllä 2002 solmitusta asuinkiinteistöalan sopimuksesta päävastuu on ympäristöministeriöllä. Liikenteen säästösopimuksista päävastuu on ollut linjaautoliikenteen osalta KTM:llä ja kuorma ja pakettiautoalan sopimuksen osalta liikenne ja viestintäministeriöllä (LVM). KTM:n päävastuulla olevat säästösopimukset ovat voimassa vuoden 2005 loppuun saakka. Vuonna 2002 joitakin sopimuksia uusittiin ja laajennettiin. Kuntien energiansäästösopimus muuttui energia ja ilmastosopimukseksi ja ensimmäisenä sopimuksena siihen sisällytettiin uusiutuvien energioiden käyttö. Kiinteistö ja rakennusalan sopimus laajennettiin koskemaan myös valtion kiinteistöjä, joilla oli aiemmin oma yhteistoimintaohjelmansa. Tässä arvioinnissa käsitellään selkeyden vuoksi kiinteistö ja rakennusalan sopimusta kattavuuden, vaikuttavuuden, ym. tunnuslukujen osalta ilman valtion kiinteistöyksiköitä. Energiansäästösopimusten tavoitteena on ollut pienentää energian ominaiskulutuksia sekä viedä käytäntöön toimintamalleja, joiden ansiosta energiatehokkuudesta tulee osa yritysten ja yhteisöjen vakiintunutta toimintaa. Energiansäästösopimuksiin liittyneet yritykset ja yhteisöt sitoutuvat selvittämään ja tehostamaan energiankäyttöään sekä lisäämään energiansäästötietoisuutta omassa organisaatiossaan. Liikenteen säästösopimusalueita lukuun ottamatta säästösopimusten yhtenä keskeisenä tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa ko. alueen energiankäytöstä energiakatselmus ja analyysitoiminnan piiriin. Energiakatselmuksessa kartoitetaan kohteen nykyinen energiankäyttö sekä selvitetään ja esitetään havaitut kannattavat energiansäästömahdollisuudet. Erityyppisten kohteiden energiakatselmuksille on laadittu ohjeita ja malleja. KTM myöntää yrityksille ja yhteisöille tukea ns. Motiva mallin mukaisiin energiakatselmuksiin ja säästötoimenpiteiden toteutukseen. Vuoteen 2002 asti katselmustuki kaikille säästösopimukseen liittyneille oli 50 %. Vuonna 2002 ei Euroopan komissio enää hyväksynyt yrityksille yli 40 % katselmustukea, mutta kunnille ja kuntayhteisöille 50 % tuki pysyi voimassa. KTM:n energiatuen (investointituen) pääpaino on uuden energiaa säästävän ja uusiutuvia energialähteitä edistävän tekniikan käyttöönotossa. Energiansäästösopimuksiin liittyneillä yrityksillä ja yhteisöillä on kuitenkin tietyin edellytyksin mahdollisuus saada investointitukea myös tavanomaisen energiansäästötekniikan hankkeisiin. Tuettavien investointien tulee olla raportoiduissa energiakatselmuksissa, 10

12 analyyseissa tai muissa vastaavissa selvityksissä todettuja. Etusijalla tuettavissa tavanomaisissa energiansäästötoimenpiteissä ovat sähköä säästävät hankkeet. Muita kuin kuntasektoria koskeneen katselmustuen alentamisen vastineeksi nostettiin vuonna 2002 tavanomaisten säästöinvestointien maksimituki 10 %:sta 20 %:iin. Korotus on koskenut myös kuntasektoria, jonka suuntaan KTM:n tuki on siis kasvanut sopimusjakson aikana. Olennainen osa vapaaehtoista energiansäästösopimusjärjestelmää on sen vaikutusten seuranta, raportointi ja sopimuksen toimeenpanon etenemisen arviointi eri sopimusalueilla. Sopimukseen liittyneet yritykset ja yhteisöt sitoutuvat raportoimaan vuosittain energiankäyttöään ja toteutettuja tehostamistoimenpiteitä koskevia tietoja. 11

13 3 ENERGIANSÄÄSTÖSOPIMUSJÄRJESTELMÄSTÄ JA SOPIMUSTEN TOIMIVUUDESTA 3.1 Yleisiä havaintoja suomalaisesta sopimusjärjestelmästä Energiansäästösopimusjärjestelmä vaikuttaa sopimusten kattavuuden, sovittujen tavoitteiden saavuttamisen ja sopijaosapuolten kyselyvastausten perusteella toimineen sille asetettuihin tavoitteisiin nähden vähintäänkin hyvin. Suomalainen toteutus vapaaehtoisista energiansäästösopimuksista on kokonaisuutena kansainväliselläkin tasolla erinomainen esimerkki. Järjestelmän sisällä sopimusalakohtaiset erot kattavuudessa, eri tahojen sitoutumisessa ja sopimusten toimivuudessa ovat kuitenkin suuria. Energiapolitiikan ohjausinstrumenttina suomalainen toteutusmalli vapaaehtoisista sopimuksista on melko löyhä. Järjestelmän todellisen vaikuttavuuden osoittaminen on hankalaa, varsinkin kun energiakatselmusten jälkeiset säästötoimenpiteet eivät ole olleet sopimukseen sisältyviä suoritteita. Järjestelmän päähuomio onkin toistaiseksi kiinnittynyt suuren kattavuuden saamiseen ja säästökohteiden tunnistamiseen. Varsinaiset säästötoimenpiteet toteutuvat viipeellä, mutta on myös mahdollista että nykyinen järjestelmä ei ole riittävästi kannustanut varsinaisiin säästötoimenpiteisiin. Siksi vaikutukset lienevätkin osittain välillisiä: yleinen tietoisuuden ja asiantuntemuksen lisääntyminen, katselmustoiminnan yleistyminen ja ammattimaistuminen, yritysten valmistautuminen päästökauppaan, tehostunut kilpailukyky, jne. Nämä antavat myös hyvät edellytykset suorien vaikutusten vahvistamiselle jatkossa. Vapaaehtoisia ympäristö ja energiansäästösopimuksia on runsaasti käytössä eri maissa ja niiden toteuttamisesta on myös melko paljon kokemuksia. 1 Suomalaisessa energiansäästösopimusjärjestelmässä mallia on haettu erityisesti Alankomaista, jossa vapaaehtoisia sopimuksia onkin ollut runsaasti käytössä. Kaikissa maissa järjestelmät ja sopimukset ovat omanlaisiaan ja heijastavat sikäläistä toiminta ja hallintokulttuuria, jne. Yleisesti ottaen vapaaehtoisten sopimusten ja sen myötä koko sopimusjärjestelmän toimivuuteen ohjausinstrumenttina liittyy kaksi keskeistä haastetta. Ensimmäinen koskee vapaaehtoisten sopimusten sitovuutta; kuinka velvoittava tai pakottava vapaaehtoisuus on. Sitovuus rakentuukin usein sekä konkreettisista velvoitteista ja kannustimista, että erilaisista moraalisista tai eettisistä velvoitteista, joita halutaan noudattaa mm. imagosyistä tai sen vuoksi, että muussa tapauksessa on odotettavissa uusia lakeja ja säädöksiä. Toinen yleinen haaste liittyy vapaaehtoisten sopimusten tavoitteiden ja tavoitetason asettamiseen. Jos tavoitetaso on kovin alhainen, sopimukseen on helppo liittyä ja sitä noudattaa, mutta säästöjäkään ei välttämättä synny riittävästi. Vastaavasti jos tavoitetaso on liian korkea tai muuten epärealistinen, tavoitteet jäävät saavuttamatta eikä sopimus houkuttele sitoutumaan. Kysymys on pitkälti eri tekijöiden välisen tasapainon löytämisestä ja ylläpitämisestä. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen energiansäästösopimusjärjestelmän erityispiirteitä ovat: 1 Vapaaehtoisilla säästösopimuksilla on useita nimiä: Voluntary Agreements, Long Term Agreements, Energy Covenants, jne. 2 Sairinen, R., Teittinen, O., Vapaaehtoiset ympäristösopimukset Suomi kansainvälisessä vertailussa. Ympäristöministeriön raportteja 412 /

14 Sopimusten laaja kattavuus yli toimialojen ja yleisesti hyvä osallistumisaktiivisuus eri toimialojen sisällä. Sopimusten kohdistuminen vain energiansäästötoimiin, jotka useissa muissa maissa ovat yksi osa laajempia ympäristö ja ilmastotavoitteita. Sopimusten toimeenpanon aktiivinen asiantuntijaohjaus (erityisesti Motivan panos sopimusjärjestelmän ja katselmustoiminnan ohjeistuksessa, seurannassa ja kehittämisessä). Sopimusten löyhä sitovuus ja velvoittavuus. Suomalaista sopimusjärjestelmää voitaisiin yhtä hyvin kutsua ohjelmaksi, sillä siitä puuttuvat kokonaan sanktiot, jos sopimusta ei noudateta. Vastaavasti myös säästöihin houkuttelevat kannustimet ovat olleet vaatimattomia. Veroetuisuuksia ei ole ja katselmustuet ovat käytännössä kohdistuneet vain sopimusvelvoitteiden toteuttamiseen. Investointituet eivät välttämättä ole toimineet riittävän voimakkaina kannustimina varsinaisille säästötoimille. Tuen korottaminen on tosin parantanut tilannetta. Suomalainen ilmasto ja energiapolitiikka on luonteeltaan laajapohjaista, avointa ja kansainvälistä. Yleisellä tasolla mukana ovat vahvasti kaikki ministeriöt ja politiikan hyödynnetty keinovalikoima on laaja. Näistä energiansäästösopimusjärjestelmä on toistaiseksi kuitenkin keskittynyt melko puhtaasti energiatehokkuuden parantamiseen. Suoria linkkejä muihin tavoitteisiin tai mekanismeihin ei ainakaan toistaiseksi ole noussut esiin. Myöskään rinnakkaisia, energiatehokkuutta tukevia näkökulmia ei ole merkittävästi painotettu energiansäästösopimusjärjestelmän puitteissa. Selkeimmät yhtymäkohdat energiatehokkuudella ja energiansäästötoimilla lienevät Ympäristönsuojeluun ja kestävään kehitykseen Energiatalouden ratkaisujen tutkimus ja tuotekehitystoiminnan Elinkeinotoiminnan ja kilpailukyvyn edistämiseen, sekä Loppukäyttäjän puolella erilaisten kiinteistönhallinta, toiminnanohjaus ja laatujärjestelmien kehittämiseen sekä näihin liittyvän osaamisen vahvistamiseen. On ilmeistä ja varsin luonnollista, että alakohtaisten sopimusten onnistuminen on ollut suuresti kiinni tehtäviä hoitaneista henkilöistä, mutta myös yleisemmin vapaaehtoisten energiansäästösopimusten soveltuvuudesta näille aloille. 3.2 Toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia, onko sopimusten tarveperusta poistunut? Vapaaehtoiset energiansäästösopimukset juontavat juurensa jo 1990 luvun alusta ja myös nyt käynnissä olevat sopimukset ovat pääpiirteiltään paljolti samankaltaisia kuin edeltäjänsä huolimatta siitä, että toimintamallia on jatkuvasti tarkistettu ja kehitetty. Energiapolitiikan ja vapaaehtoisten energiansäästösopimusten toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut siitä, kun energiansäästösopimusjärjestelmää rakennettiin ja tämä muutos näyttää edelleen jatkuvan. Muutoksia on tapahtunut ainakin seuraavissa suunnissa: 3 Energy Policies of IEA Countries, Finland, Review 2003, OECD / International Energy Agency Energie Verwertungsagentur, Implementation of Long Term Agreements (LTA) in Industry: Improving LTA Schemes in Austria, Italy and Norway, Final report for the European Commission DG Energy / Save II Programme,

15 Yleiset toimintaympäristön muutokset: Investoinneille myönteisempi taloudellinen suhdanne, kuntien resurssien tiukentuminen, kiinteistöjen käytön tehostuminen, kansainvälisen kilpailun lisääntyminen, euroalueen avautuminen, jne. Energiamarkkinoiden muutokset: Energian hinta, energiankulutuksen kasvu, sähkönjakelun avautuminen kilpailulle 1995 voimaan tulleen sähkömarkkinalain myötä ja sitä seuranneet markkinamuutokset, käynnistyvän päästökaupan taloudelliset vaikutukset, jne. Poliittisen toimintaympäristön muutokset: Kansainvälinen ilmastosopimus, päästökauppa, kansallinen ilmastostrategia, kansallisen ja EU:n ilmasto, ympäristö ja energiapolitiikan selvä voimistuminen. Tämän myötä on vahvistunut erityisesti ylikansallinen normiohjaus erilaisten direktiivien muodossa. Teknologisen toimintaympäristön muutokset: Energiatutkimuksen volyymi, taso ja erityisesti sen suuntautuminen, uudet energiatehokkaat teknologiat ja ratkaisut, jne. Sosiaalisen toimintaympäristön muutokset: Arvot ja asenteet ovat muuttuneet energiansäästölle suotuisammiksi, yleisen tietoisuuden lisääntyminen energiatehokkuudesta ja päästöistä, Energiansäästösopimusjärjestelmän pidemmän aikavälin kehityksessä voidaan nähdä jonkinlainen kehityskulku, jossa jokainen sopimuskausi on ollut oman aikansa tuote. Yleistäen voitaneen sanoa, että 1990 luvun alussa käynnistyneet ensimmäiset energiansäästösopimukset liittyivät pitkälti sopimusjärjestelmän kokeiluun ja suomalaisen toimintamallin kehittämiseen. Nyt arvioitavana oleva sopimuskausi on huomattavasti laajentanut järjestelmän kattavuutta ja lisännyt yleistä tietoisuutta energiatehokkuuden kehittämisestä. Myös käytännön toimissa (asiantuntijaohjaus, energiakatselmukset) järjestelmä on kehittynyt ja olennaisesti laajentunut. Samalla järjestelmä on osoittanut toimivuutensa, ainakin nykyisessä toimintaympäristössään. Vaikeammin ennakoitavaa on, kuinka laajaksi ja merkittäväksi nousevat ylikansalliset ohjaus ja markkinamekanismit tulevaisuuden energiapolitiikassa. Äärimmäisten näkemysten mukaan kansalliset energiansäästösopimukset edustavat menneen aikakauden kansallisia instrumentteja, joilla ei ole tulevaisuutta kansainvälistyneillä energiamarkkinoilla. Todennäköisempää kuitenkin lienee, että kansallisilla, tehokkailla ja tarkkaan kohdentuvilla instrumenteilla tulee vastaisuudessakin olemaan tärkeä asema ylikansallisten instrumenttien täydentäjänä, tehostajana ja toimeenpanijana. Erityisesti kyselyvastausten perusteella vaikuttaa siltä, että ainakin toistaiseksi sopimusjärjestelmän jatkamiselle ja edelleen kehittämiselle on olemassa vahva kannatus sopimuksiin liittyneiden joukossa. Syitä tähän lienevät niin positiiviset kokemukset nykyisestä sopimustoiminnasta ja energiakatselmuksista, kuin kiinnostus ja tarpeet energiatehokkuuden parantamiseen mm. päästökaupan valossa. Muuttuneen toimintaympäristön huomioiminen järjestelmää ja sopimuksia kehitettäessä lienee vähintäänkin perusteltua. Eräs aivan keskeinen kysymys energiansäästösopimusjärjestelmän jatkon kannalta on liittynyt energiakatselmusten tekemiseen. Joidenkin näkökantojen perusteella pajatso on tyhjennetty kun sopimukset kattavat jo valtaosan keskeisistä toimijoista ja sopimusten tavoitteiden mukaiset katselmukset on kertaalleen suoritettu. Haastattelujen ja kyselyvastausten perusteella tähän liittyvä pelko lienee kuitenkin ollut aiheeton. Katselmoimattomia kohteita on edelleen runsaasti ja myös 14

16 uusia, täydentäviä katselmuskierroksia on tarpeen tehdä, mutta aivan erityisesti on tarpeen toimeenpanna katselmuksissa (ja muutenkin) havaittuja säästö ja kehittämistoimia. Saavutettujen tulosten pysyvyys ja mukautuminen muuttuviin olosuhteisiin energiatehokkaasti on oleellista pitkäjänteisessä toiminnassa. Vaikuttaa siis siltä, että energiansäästösopimusten (tai vastaavien) tarve ei ole poistunut. Jos, ja kun energiansäästösopimusjärjestelmää ja sopimuksia kehitetään tulevia vuosia varten, nousee esiin kolme näkökulmaa joiden suhteen kehittämistä tulisi erityisesti pohtia: Yhteistyönäkökulma: Energiapolitiikkaan läheisesti liittyvien muiden näkökulmien entistä tiiviimpi linkittäminen energiansäästösopimusjärjestelmään ja energiapolitiikan käytännön toteuttamiseen (liiketoiminta ja palvelut, tutkimus ja kehittämistoiminta, ympäristövaikutukset, päästökauppa, laatu ja johtamisjärjestelmät) Vaikuttavuusnäkökulma: Toiminnan painottaminen nykyistä enemmän varsinaisiin energiansäästötoimenpiteisiin ja niiden toteuttamiseen (mm. menetelmäkehityksen kautta) sekä sitä kautta konkreettisten hyötyjen ja vaikutusten aikaansaamiseen (kattavuuden sijasta), seurantaan ja ohjaukseen. Tehokkuusnäkökulma: Sopimusjärjestelmän yleisen tehokkuuden ja toimivuuden jatkuvaan parantamiseen mm. huomioimalla nykyistä paremmin eri sopimusalojen ja asiakastahojen tarpeet. Tämä voisi tarkoittaa esim. Ruotsin kokemusten mukaisesti pienempiä ja tarkemmin räätälöityjä sopimuksia. 3.3 Energiantehokkuuden edistäminen ilmasto ja ympäristöpolitiikan näkökulmasta Ympäristöpolitiikalla on ollut kasvava vaikutus Suomen energiaratkaisuihin. Ympäristökysymykset on jouduttu ottamaan huomioon aiempaa vakavammin osittain myös EU:n linjausten vuoksi. Toistaiseksi kuitenkin ympäristöministeriön (YM) liittymäkohdat energiansäästötoimiin ovat olleet lähinnä asuinkerrostalojen ja linjaautoalan energiansäästösopimukset ja kuorma ja pakettiautoalan energiansäästöohjelma, ilmastopolitiikan toteutus ja EU:n ympäristölupajärjestelmä. Vastaavankaltaisia vapaaehtoisia sopimuksia tai katselmuksia ei ympäristöasioissa ole toteutettu. Ympäristöjärjestelmiin kuuluvat osana auditoinnit ja parannusten todentaminen, jotka toimenpiteinä ovat hyvin samankaltaisia kuin mitä kauppa ja teollisuusministeriön toteuttamat vapaaehtoiset energiansäästösopimukset käytännössä pitävät sisällään. Jonkinlaisen yleisenä kehityslinjana on ollut eri tavoitteisiin käytettävissä olevien politiikkainstrumenttien valikoiman laajentaminen ja näiden eri instrumenttien tiiviimpi keskinäinen yhteistyö. Näin myös ilmastopolitiikan tavoitteiden kohdalla: Ilmastonmuutoksen vastatoimet ovat tehokkaimpia, jos ne pannaan toimeen pakettina. Paketti voi sisältää mm. päästö ja energiaveroja, päästölupia, tukia tai niiden poistoja, talletus ja rahoitusjärjestelmiä, teknisiä normeja, vaatimuksia käytettävien energialähteiden osuuksista, tuotekieltoja, vapaaehtoissopimuksia, investointi 15

17 tukia sekä tukea tutkimukselle ja tuotekehitykselle 5. Tässä yhteydessä voidaan hyvin kysyä millaiseen kansallisen ilmastostrategian instrumenttien pakettiin vapaaehtoiset energiansäästösopimukset kuuluvat ja millainen on näiden eri instrumenttien keskinäinen yhteistyö? Ilmastostrategian kattavuuden ja käytännön (alakohtaisten) toimenpiteiden toteuttamisen kannalta lienee olennaista myös muiden ministeriöiden kuin kauppa ja teollisuusministeriön (YM, LVM, MMM) sitouttaminen ja aktivointi energiansäästösopimusjärjestelmään nykyistä tiiviimmin. Tässä mielessä KTM:n aktiivinen viestintä ja keskustelunavaus eri toimijoiden kanssa on keskeisessä asemassa. Muiden ministeriöiden mahdolliset roolit tulisi selventää ja vahvistaa jo ennen seuraavan sopimuskauden neuvottelujen käynnistämistä. 3.4 Energiantehokkuuden edistäminen kilpailukyvyn ja teknologisen osaamisen näkökulmista Uusien, energiatehokkaiden sovellusten kehittäminen ja käyttöönotto on yksi keino energiatehokkuuden parantamisessa. Kauppa ja teollisuusministeriön työryhmä esittikin tammikuussa 2004, että vastaisuudessa energiansäästösopimusjärjestelmää tulisi laajentaa ja kehittää kattamaan entistä paremmin myös tutkimus ja tuotekehitysprosesseja sekä palvelujen ja tuotteiden hankintaprosesseja. Suomessa harjoitetussa energiatutkimuspolitiikassa ovat korostuneet teknistaloudelliset ja viime vuosina myös ekologiset näkökulmat (suhteessa esim. yhteiskunnallisiin tai geopoliittisiin näkökulmiin). Suomen EU jäsenyyden myötä EU:n eri politiikkalohkojen linjaukset ovat vaikuttaneet Suomen energiapolitiikkaan. Sen on oltava sopusoinnussa mm. EU:n kilpailupolitiikan ja ympäristöpolitiikan kanssa. EU:ssa onkin aktiivisesti edistetty kilpailua energiamarkkinoilla. Sähkömarkkinoiden avautumisen myötä Suomi on liittynyt entistä tiiviimmin pohjoismaisten sähkömarkkinoiden osaksi. Suomessa soveltavaa teknologista tutkimusta ja kehittämistoimintaa rahoittaa julkisista toimijoista eniten kauppa ja teollisuusministeriön alainen Tekes, jonka keskeiset instrumentit ovat hankerahoitus ja teknologiaohjelmat. Myös Suomen Akatemia rahoittaa energia alan perustutkimusta mutta suoraan aiheeseen liittyviä tutkimusohjelmia ei ainakaan viime vuosina ole ollut. Vielä 1990 luvun vaihteessa kauppa ja teollisuusministeriöllä oli kymmenen energiatutkimuksen tutkimusohjelmaa. Omiksi tutkimusohjelmikseen muodostettiin myöhemmin myös energian ympäristövaikutuksin kohdistuva tutkimus ja ydinenergiatutkimus. Energiatutkimuksen rahoitus ja vastuu sen kehittämisestä siirtyivät vuonna 1995 kauppa ja teollisuusministeriöstä Tekesiin. Siirtyminen merkitsi tutkimuksen yhä suurempaa itsenäisyyttä suhteessa kansallisiin energiapolitiikan tavoitteisiin, mutta samalla tutkimus menetti strategista asemaansa energiapolitiikan päätösten suunnittelun ja valmistelun tukena. Tutkimuspolitiikassa energiateknologiasta on tullut yksi teknologia muiden joukossa. Tekesissä energiateknologialla oli aluksi oma osastonsa, mutta sittemmin energiatutkimuksen rahoitus on integroitu osaksi Tekesin yleisempiä strategisia tavoit 5 Tekes / ICCP

18 teita, jotka tähtäävät ensisijassa suomalaisen elinkeinoelämän kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen. Samalla energiatutkimuksen painotukset ovat siirtyneet puhtaasti energiatehokkuuden parantamisesta osaksi laajempia tavoitteita energiatehokkuus on yksi, tärkeä näkökulma ja tavoite muiden joukossa, mutta yksin tuskin riittävä kokonaisen ohjelman käynnistämiseksi. Energia, ympäristö ja ilmastotavoitteisiin on viime vuosina kohdistunut noin viidennes Tekesin rahoituksesta 6, mikä on hyvin huomattava määrä. Rahoitus kohdentuu kuitenkin lähinnä uusien teknologisten ratkaisujen ja tuotteiden kehittämiseen. Kehitys näkyy jossain määrin myös Tekesin teknologiaohjelmien kohdentumisessa. Kauppa ja teollisuusministeriö rahoittaa edelleen suoraan erilaisia selvityksiä, arviointeja ja tilaustutkimuksia omiin tarpeisiinsa. Yleinen havainto kuitenkin on, että energiatutkimuksen rahoituksen valtavirran siirryttyä kauppa ja teollisuusministeriöstä Tekesiin, yleisempi järjestelmätason tai koko energiaketjun kattava tutkimusja selvitystoiminta on jäänyt aiempaa vähemmälle huomiolle. Samalla energiapolitiikan järjestelmätason tutkimus ja kehittämistoiminnassa aikaperspektiivi on lyhentynyt. Tilanne näkyy varsinkin VTT:n energia alan tutkimustoiminnassa, josta kauppa ja teollisuusministeriön laajat tilaustutkimukset, vertailut ja selvitykset muodostivat aiemmin merkittävän osan. Kuinka paljon energiansäästösopimukset ovat todellisuudessa olleet yhteydessä Tekesin teknologiaohjelmiin ja mikä vaikutus ohjelmilla on ollut energiansäästösopimuksiin? Yleinen havainto on, että ainakaan nykyisellä sopimuskaudella toteutetut Tekesin energia alan teknologiaohjelmat eivät ole kovinkaan suoraan liittyneet energiatehokkuuden edistämiseen. Uusia energiamuotoja ja niiden mahdollisuuksia on tutkittu ja alan liiketoimintaa on edistetty. Teknologiaohjelmien aikaperspektiivi on ollut selvästi kauempana ja ambitiotaso korkealla. Näin ilmeisesti myös VTT:n tutkimustoiminnassa. Voidaankin hyvin kysyä, tarvitaanko energiansäästösopimusten toimeenpanon tueksi sellaista järjestelmällistä osaamisen vahvistamista ja toimenpiteitä, joilla esim. katselmustoimintaa kehitetään tai laajennetaan tutkimuksen kautta. Tuotekehitysnäkökulma ei ole ollut suoranaisesti osa energiansäästösopimuksia. Yhtäältä voidaan pitää hyvänä sitä, että sopimukset ja niihin liittyvät tavoitteet ja velvoitteet pidetään yksinkertaisina ja selkeinä. Nykyjärjestelmä painottaa selvästi energiansäästötoimien taloudellista näkökulmaa, vaikka myös imagohyödyt ovat olleet merkittäviä. Muutenkin pehmeiden arvojen sisällyttäminen energiansäästösopimuksiin lienee hyödyllistä. Toisaalta uusien energiamuotojen, energiatehokkuuden ja ilmasto/ympäristötutkimukseen panostetaan huomattavasti korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa ja mm. Tekesin teknologiaohjelmissa. Vaikuttaisi ilmeiseltä, että tämän osaamisen hyödyntäminen olisi hyödyllistä ottaa energiansäästösopimusten tavoitteiden toteuttamisessa nykyistä suoremmin huomioon. Selkeimmin se voisi tapahtua Tekesin joidenkin teknologiaohjelmien tiiviimmällä kytkemisellä toimintaan. Myös IEA:n maaraportti Suomesta korosti energiatehokkaan teknologian parempaa hyödyntämistä ja sen myötä esimerkiksi Tekesin teknologiaohjelmien tiiviimpää linkittämistä energiansäästötavoitteisiin. 7 Niiltä osin kuin sopimusjärjestelmä suuntautuisi jatkossa kattavuuden tavoittelemisen sijasta enemmän säästötoimenpiteiden toteuttamiseen, pitäisi myös eri sopijatahojen tehtäviä ja vastuita pohtia uudestaan. Keskeisiksi toimijoiksi muodostui 6 Rissa, K. Ilmastonmuutos Teknologiapolitiikan vaikutukset, Tekes 2003 (s. 40). 7 Energy Policies of IEA Countries, Finland, Review 2003, OECD / International Energy Agency

19 sivat silloin substanssiosaajat ja toimenpiteiden suorittajat / valvojat, ei niinkään sopimusten markkinointi. Sopimusjärjestelmän tulisi pystyä tarjoamaan loppuasiakkaille enemmän ja konkreettisempaa hyötyä, esim. tarkempaa alakohtaista vertailua tai hyviä toimintamalleja säästötoimissa. Toisaalta, energiansäästösopimusverkosto voi myös olla mekanismi, jolla löydetään hyviä hankkeita Tekesiin (skaalattavat, monistettavat tai teknologisesti yleispätevät hankkeet). Joissakin vapaaehtoisissa energiansäästösopimuksissa on kirjattu tavoitteita ja velvoitteita energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon liittyen. Tällaisia ovat mm. teollisuuden, kaukolämpöalan, voimalaitosalan sekä sähkön siirto ja jakelualan sopimuksissa mainittu pyrkimys energiaa säästävien tekniikoiden käyttöönottoon aina kun se on taloudelliset näkökohdat sekä turvallisuus ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista. Samankaltainen velvoite sisältyy myös kiinteistö ja rakennusalan sopimukseen. Vastaavasti kuntien kanssa tehdyissä yhteistoimintasopimuksissa edellytetään että kunnissa toteutetaan energiatehokkaan teknologian kokeiluhankkeita ja että kunta edistää omissa hankinnoissaan energiatehokkaiden tekniikoiden käyttöönottoa. Säästösopimuksiin ei kuitenkaan ole kirjattu konkreettisia tavoitteita energiatehokkaan teknologian osalta. Liiketoiminnan ja teknologian kehittämisnäkökulman vahvistaminen energiansäästötavoitteiden yhteydessä ei ole haaste pelkästään sopimusjärjestelmän ylläpitäjän näkökulmasta. Myös sopimusten kohteen, loppukäyttäjän näkökulmasta energiansäästön ja kehittämistoiminnan tavoitteet eivät käytännössä aina kohtaa. Varsinkin suuremmissa yrityksissä ja organisaatioissa energiansäästösopimusten toteuttamiseen liittyvät asiat (katselmukset, energiansäästötoimet ja investoinnit) kuuluvat yleensä eri tahojen tai osastojen vastuulle kuin tutkimus ja kehittämistoiminta. 18

20 4 ARVIOINNIN TULOKSET 4.1 Sopimusten sisältö ja rakenne Sisältö Nykyisen sopimusjärjestelmän tavoitteet kohdistuvat selkeästi energiatehokkuuden parantamiseen, mikä on haastatteluissa tavattujen liittyneiden mielestä riittävän yksikäsitteinen, mutta toisaalta riittävän haastava kokonaisuus. Arviointiryhmän näkemys on, että tavoitteiden monimutkaistuminen (esimerkiksi kestävän kehityksen kattavaksi kokonaisuudeksi) vaikeuttaisi todennäköisesti sopimuksen konkreettista toimeenpanoa ja toteutumista. Kuntasektorin energiansäästösopimus on laajennettu vuonna 2002 energia ja ilmastosopimukseksi. Kunnat ovat voineet uusia sopimuksensa energiansäästösopimuksena tai liittyä uuteen sopimukseen. Uudet velvoitteet liittyvät uusiutuvien energialähteiden käytön, sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä kasvihuonekaasupäästöjen seurannan edistämiseen kunnissa. Uusien energialähteiden käyttömahdollisuuksien tarkastelu on lisätty energiakatselmusten ohjeisiin vuonna Tämä on ollut epäsuora lisäys energiansäästösopimuskuvioon, joka on tullut katselmustoiminnan kautta: uusimmissa katselmusraporteissa otetaan kantaa CO 2 päästöjen vähenemään energiansäästötoimien ja energiamuodon vaihdon osalta. Haastatteluissa tuli esille, että näkökulman laajentaminen on konkretisoitunut varsinaisiksi toimenpiteiksi tähän mennessä kuitenkin hyvin harvoin. Energiansäästösopimuksen tavoitteet on liittyneiden tasolla useimmiten rajattu koskemaan mittaroituja tai muuten selkeästi hahmotettavia kokonaisuuksia. Muun toiminnan energiankäytön tehostaminen on yleisesti koettu hankalaksi toteuttaa. Yhteistyö liittyneiden organisaatioiden sisällä ei aina toimi ja tiedonvaihto ja sitoutuminen eri tahojen välillä on koettu ongelmallisiksi. Arviointitiimin mielipide on, että sopimuksen sisällön merkittävä laajentaminen ei ole kannattavaa. Vapaaehtoisuus Suomen energiansäästösopimusjärjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen ja tämä on liittyjien keskuudessa koettu hyväksi asiaksi. Pääsääntöisesti vapaaehtoinen sopimus on tulkittu sitovaksi ja asetettuja tavoitteita on pyritty toteuttamaan käytettävissä olevien resurssien ja organisaation päätoiminnan sallimissa puitteissa. Energiatehokkuuteen liittyviä toimia on toteutettu vapaaehtoisesti jo ennen säästösopimustakin ja joissakin tapauksissa on kyseenalaista, onko liittyjä saanut säästösopimuksesta lisäarvoa aiempiin toimiinsa verrattuna. Rakenne ja osapuolet Sopimuksen rakenne on eri sopimusaloilla pääsääntöisesti sama: sopimusosapuolina ovat Kauppa ja teollisuusministeriö ja sopimusalaa edustava toimialajärjestö. Yksittäiset liittyjät ovat liittyneet liiton solmimaan puitesopimukseen, ainoana poikkeuksena kunnat, joilla on sopimus suoraan KTM:n kanssa 19

21 Periaatteena tämä on toimiva ja yksinkertainen ratkaisu. Sopimusrakenteessa on onnistuttu liittyminen tekemään suhteellisen helpoksi, ilman suurempaa byrokratiaa. Sopimusaloilla yleisesti toimialajärjestö edustaa kyseisellä alalla hyvää kattavuutta. Poikkeuksena on yksityisen palvelusektorin piirissä toteutettu sopimus, jossa kiinteistö ja rakennusalan energiansäästösopimus (KRESS) Raklin kanssa edustaa kyseistä sektoria vain pienellä osuudella. Sopimusosapuolten (KTM, toimialajärjestöt) sekä toimeenpanoon ja tukimenettelyihin liittyvien muiden tahojen (TE keskukset, Motiva) roolit eivät liittyjien näkökulmasta kuitenkaan ole täysin selvät. Haastattelut osoittivat, että usein mielletään KTM ja Motiva tai Motiva ja TE keskukset samaksi organisaatioksi. Sopimusosapuolten roolituksen mieltämistä hämmentää myös se, että KTM on siirtänyt osan sopimusmenettelyyn kuuluvien velvoitteiden hoidosta Motivalle, joka ei ole varsinainen sopijaosapuoli. KTM on vuosittain tilannut Motivalta sopimusjärjestelmän kehittämiseen, seurantaan, hallinnointiin, vuosiraporttien toimittamiseen ja tiedottamiseen liittyvät tehtävät. Teollisuuden säästösopimukseen liittyen TT on ulkoistanut Motivalle paljon edistämiseen, toimeenpanoon ja seurantaan liittyviä tehtäviä. Joillakin sopimusaloilla (KRESS, energia ala) osa seurantaan ja raportointiin liittyvistä toimenpiteistä on ulkoistettu, jolloin toimijoita on vielä yksi osapuoli lisää. Joissakin tapauksissa myös päällekkäiset sopimukset herättävät kysymyksiä ja epäselvyyttä rooleista. Esimerkiksi kunnassa voi olla kolme sopimusta: kunnan sopimus (joka usein painottuu kiinteistöihin), energialaitoksen sopimus (esimerkiksi kunnan omistama kaukolämpöyhtiö on liittynyt Sky:n sopimukseen) ja kunnan alueella toimiva liikennöitsijä (linja autoalan sopimus). KRESSiin liittyneillä on sopimukseen liittyneen tahon roolista riippuen (käyttäjäomistaja, sijoittajaomistaja, palvelumanageri, valtion kiinteistöyksikkö) hyvin erilaisia intressejä ja vaikutusmahdollisuuksia sopimukseen liittämiensä kiinteistöjen energiankäyttöön. Voidaankin kysyä, voiko näillä tahoilla olla yhdenmukaiset tavoitteet? Tällä sopimusalalla myös toimijaketjut rooleineen ovat toimeenpanon ja vastuiden mieltämisen kannalta vaikeaselkoisia (esim. Senaatti kiinteistöt omistaa kiinteistöt, Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa ylläpidosta ja Puolustusvoimat käyttää niitä). Arviointityöryhmän näkemys on, että tulevaisuudessa tulisi erityistä huomiota kiinnittää päällekkäisten ja ristikkäisten sopimusalojen ja niillä toimivien eri osapuolten roolien, velvoitteiden ja vastuiden määrittelemiseen ja esittämiseen. 4.2 Sopimusten tavoitteet ja osapuolten velvoitteet Tavoitteet Energiansäästösopimusten tavoitteet ja velvoitteet ovat jakautuneet yleisesti suoriin toimeenpanoon liittyviin asioihin (kattavuuden lisäys, katselmukset, raportointi) ja toisaalta yleisempiin, pääosin sopijaosapuolelle määriteltyihin kehittämis ja edistämistoimiin. Ensin mainitut, konkreettiset tavoitteet on mielletty pääosin selkeiksi ja toimiviksi, liittyjä ja toimialajärjestötasolla toteutuma on kohtuullisen hyvä. Jälkimmäisten, laajempien tavoitteiden suhteen toteutuma on riippunut sekä liitty 20

22 jä että liittotasolla toimeenpanosta vastaavan henkilön aktiivisuudesta ja mielenkiinnosta asiaan. Energiansäästösopimusten yleisinä tavoitteina oli kaikilla sopimusaloilla saada mahdollisimman suuri osuus kunkin sopimusalan energian käytöstä, tms. (tunnusluku vaihtelee sopimusaloittain) sopimuksen piiriin edistää energiatehokkuuden paranemista niin, että ominaiskulutukset pienenevät saada määrätty osuus energiankäytöstä (rakennustilavuudesta / kannasta) katselmoiduksi tiettyyn määräaikaan mennessä (lukuun ottamatta voimalaitosja sähkön siirto ja jakelualaa) sellaisten toimintamallien kehitys ja käyttöönotto, että energiatehokkuudesta tulee vakiintunut osa liittyneiden toimintaa Lisäksi sopimusalakohtaisesti on määritelty tavoitteita kulutusseurannan kattavuudelle, muun toiminnan energiankäytön tehostamiselle, jne. Ominaiskulutusten pienentämiselle on sopimusalakohtaisesti määritelty erilaisia tavoitteita, pääsääntöisesti kuitenkin tavoitteena on vuoden 1990 tasoon verrattuna 10 % muutos vuoteen 2005 mennessä ja 15 % muutos vuoteen 2010 mennessä. Ensimmäisellä sopimuskierroksella on ollut luonnollista asettaa tavoitteiksi mahdollisimman hyvä sopimusjärjestelmän kattavuus alalla sekä mahdollisimman laaja katselmusten toteutus. Kattavuustavoitteisiin liittyvä mielenkiintoinen piirre on se, että numeerisia kattavuustavoitteita ja kattavuuden laskennan periaatteita ei ole alun perin kirjattu kaikkiin sopimuksiin (energia ala, kunnat, kiinteistö ja rakennusala). Sopimuskauden aikana tavoitteita on täsmennetty ja kattavuudelle on asetettu epävirallisia numeerisia arvoja. Tavoitteita on mm. KRESSin, kuntien ja energia alan sopimusten osalta asetettu KTM:n ja Motivan välisten vuosisopimusten tulostavoitemäärittelyissä ja Motivan toimintasuunnitelmissa. Kun keskustelu tavoitteista on käyty KTM Motiva akselilla, voi asettaa kysymyksen sopijaosapuolina olevien toimialajärjestöjen roolista ja aktiivisuudesta kattavuuden kasvattamisessa. Katselmusvolyymille asetetut tavoitteet ovat arvioijien mielestä olleet realistisia ja ne on koettu liittyjätasolla pääosin mielekkäiksi. Ominaiskulutusten alentamistavoitteet sen sijaan on koettu sopimuksiin liittyneiden keskuudessa haasteellisiksi, osin jopa mahdottomiksi saavuttaa. Kunta ja kiinteistöalalla selkeimmät tavoitteet ovat kohdistuneet kiinteistöjen energiatehokkuuteen, muun toiminnan jäädessä taka alalle. Yleinen kommentti haastatteluista oli, että ei sopimukseen liityttäessä ollut selkeää käsitystä, mihin oikeastaan sitouduttiin eikä siinä vaiheessa ollut ennustettavissa, että ominaiskulutustavoitteet muodostuisivat tavoittamattomiksi. Ominaiskulutustavoitteiden toteutumisen seuraaminen on muodostanut oman ongelmakenttänsä, koska kulutuksiin vaikuttavia tekijöitä on paljon ja monilla sopimusaloilla toimintaympäristön muutokset ovat olleet merkittäviä ja yleensä kulutuksia lisääviä. Tässä suhteessa säästösopimusjärjestelmän päätavoitteen toteutumista on lähes mahdotonta arvioida. Säästösopimuksissa ei pääsääntöisesti ole velvoitettu toteuttamaan energiakatselmuksissa todettuja toimenpiteitä, tavoite muodostuu yleensä ominaiskulutusta 21

23 voitteiden tai energiatehokkuutta parantavien toimintamallien kautta. Tämä säästötoimenpiteiden toteutusvelvoitteen puuttuminen herättää ajatuksia etenkin niillä sopimusaloilla, joilla todetun säästöpotentiaalin toteutuminen on jäänyt alhaiselle tasolle. Energiatehokkuutta parantavien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto on ollut varsin väljä tavoite. Sen yksityiskohtaisempi määrittely sopimuksen alkuvaiheessa on todennäköisesti jätetty tarkoituksellisesti tekemättä, jotta toimeenpanon luovuutta ei rajoitettaisi. Liittyjien haastattelut osoittivat, että toimivia ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi on kehitetty runsaasti eri tahoilla ja toteutuma tässä suhteessa on ollut hyvä. Toimintamallien todellista vaikutusta energiatehokkuuteen on kuitenkin vaikea arvioida samoin sitä, mitkä näistä olisi otettu joka tapauksessa käyttöön ilman säästösopimustakin. Tavoitteet ovat nyt päättyvissä sopimuksissa olleet pääsääntöisesti toimivat ja luoneet pohjaa energiatehokkuustoimille. Uudelle sopimuskaudelle eivät tavoitteet kuitenkaan arviointiryhmän mielestä voi olla enää samat vaan on harkittava, mihin panostetaan. Tavoitteiden tulisi liittyjien näkökulmasta olla selkeät, konkreettiset ja helposti seurattavat, lisäksi niiden tulisi antaa jonkin verran joustovaraa liittyjien erilaisille lähtökohdille. Säästötoimenpiteiden toteutusvelvoite olisi arviointiryhmän mielestä aiheellista lisätä. Sopimusten puitteissa tehdyt rajaukset Sopimusten tavoitteiden ja kattavuuden osalta tilanteen hahmottamista on vaikeuttanut se, että sopimuksiin liittyneet ovat rajanneet sopimuksiin liitettyjä kohteitaan jollain tavoin. Tavoitteissa ja liittymävaiheessa tämä ei ilmeisesti ole ollut esillä, koska itse sopimuksiin ei ole tästä kirjattu mainintaa. Teollisuuden sopimukseen on voinut liittyä koko konserni tai yksittäisiä toimipaikkoja tilanne on kuitenkin tältä osin selkeä. KRESS sopimukseen on käytännössä otettu liittyneiden rakennuskannasta pääosin kiinteistöjä, joihin sopimustaholla on täysimääräinen hallintaoikeus (tai ainakin enemmistö) ja jotka ovat pitkän tähtäimen sijoitus ja kehityskohteita. Liittyjien näkökulmasta ei ole mielekästä liittää sopimukseen sellaisia kohteita, joiden energiankäyttöön ei sopijataho voi vaikuttaa tai jotka ovat omistuksessa vain tilapäisesti. Tässä suhteessa pelisääntöjen tarkentaminen uudelle sopimuskaudelle on tarpeellista, jotta jälkikäteen kattavuuden määrittelyjä koskevilta selvittelyltä ja lukujen korjailulta vältytään. Eri osapuolten velvoitteet Sopimuksissa on esitetty velvoitteita sopimuksen solmineelle toimialajärjestölle, siihen liittyneelle yritykselle tai yhteisölle sekä kauppa ja teollisuusministeriölle. Sopimusosapuolten velvoitteita on käsitelty seuraavissa kappaleissa. Kullakin sopimusalalla on sopimukseen kirjattu toimialajärjestö ja liittyjätasolle velvoitteita, joiden laajuutta ja toteutuskelpoisuutta on todennäköisesti sopimuksen laatimishetkellä ollut vaikea ennakoida. Nämä ovat pääsääntöisesti hyviä ideoita ja alan energiatehokkuuden kannalta yleensä merkityksellisiäkin asioita. Näihin velvoitteisiin liittyvien konkreettisten toimenpiteiden määrittely, toiminnan käynnistäminen ja etenkin tulosten seuranta on ollut vaikeaa. Esimerkkejä näistä yleisistä ja ilman toteutuma asteikkoa määritellyistä kehittämis ym. velvoitteista on käsitelty seuraavissa kappaleissa sopimusaloittain. 22

24 Arviointitiimin näkemys on, että tulevissa sopimuksissa tulisi sopimusosapuolten roolit, tehtävät ja vastuut määritellä nykyistä yksityiskohtaisemmin. Myös tekemisen tasot tulisi jotenkin skaalata tai luokitella, jotta voidaan jälkeenpäin todeta, onko kehittäminen, edistäminen, jne. ollut merkittävää, keskimääräistä vai vähäistä Teollisuuden energiansäästösopimus Velvoitteet ja niiden toteutuminen Sopimuksen tekovaiheessa on keskusteltu siitä, tulisiko sopimukseen kirjata määrällisiä energiansäästötavoitteita. Teollisuus ei ollut halukas kirjaamaan kovin yksityiskohtaisia tavoitteita, koska ennen laajamittaista energiansäästöselvitysten tekemistä ei ollut riittävää tietoa teollisuuden kustannustehokkaista energiansäästöpotentiaaleista. Myöhemmässä vaiheessa teollisuus asetti vuoden 2001 kesällä itselleen oman määrällisen energiansäästötavoitteen toteuttaa kansallisen energiansäästöohjelman energiansäästövelvoitteet omalta osaltaan. Teollisuuden sopimuksessa tavoitteena on mainittu, että yksityiskohtaiset energiansäästötavoitteet asetetaan yrityskohtaisesti energiansäästösuunnitelman laatimisen yhteydessä. Sopimusta kehitettäessä tämä on ollut joustava ja vapaaehtoisuutta korostava ratkaisu. Käytännössä ei energiankäytön tehostamissuunnitelmia ole systemaattisesti laadittu eikä niiden toteutumista ole seurattu, koska jo sopimuksen alkuvaiheessa todettiin, että energiankäytön tehostamissuunnitelma rakentuu energiakatselmuksen tai analyysin toimenpidetaulukoista ja sen laatiminen voi viedä useita vuosia. Yrityskohtaiset tavoitteet on todennäköisesti määritelty muilla tavoin ja kirjattu yrityskohtaisesti soveltuvalla tavalla. Energiankäytön tilanneselvitys, katselmussuunnitelma ja katselmusten toteuttaminen ovat olleet teollisuuden osalta selkeitä ja loogisia tavoitteita. Pääasiassa tavoitteet ovat sopimukseen liittyneissä yrityksissä toteutuneet. Katselmussuunnitelmien toteutumista ei ole systemaattisesti seurattu. Energiansäästön huomioon ottaminen investoinneissa ja energiaa säästävien tekniikoiden käyttöönotto ovat teollisuuden sopimuksessa yleisiksi pyrkimyksiksi luokiteltavia tavoitteita, joilla ei ole määrällistä tai skaalattua tavoitetta. Seurantaa on näiltä osin toteutettu vasta vuodesta 2002 alkaen. Kattavuus Tavoitteena oli saada 80 % Suomen teollisuuden energiankäytöstä sopimuksen piiriin. Tämä kattavuustavoite saavutettiin jo vuonna Vuoden 2003 lopussa sopimuksen piirissä oli 85 % teollisuuden energiankäytöstä, jolloin sopimukseen oli liittynyt 314 toimipaikkaa. KTM:n tukeman katselmustoiminnan piirissä on vuosiraportin 2003 mukaan teollisuuden 50 % lämmön ja polttoaineiden käytöstä sekä 63 % sähkönkäytöstä. Tavoitteena olevaa katselmusten kattavuustavoitetta (80 %) tuskin tullaan sopimuksen kahtena viimeisenä vuotena saavuttamaan. Suurimmat teollisuuden energiankäyttäjät ovat mukana sopimuksessa ja katselmuksia on tehty paljon ilman katselmustukea ja jo ennen säästösopimuskautta. Kaikilta katselmukset eivät ole Motivan katselmusmallin eivätkä niin ollen näy tilastoinnissa. Suurin hyödyntämätön kattavuuspotentiaali on pienessä ja keskisuuressa teollisuudessa. Ongelmana tässä sektorissa on sen pirstaleisuus, yritysten runsaus, 23

25 vuosiraportoinnin raskaus sekä resurssien ilmeinen vajavaisuus. Kohdealueena pk teollisuus on haastava ja mielenkiintoinen, sillä pk teollisuuden energiakatselmuksissa on havaittu keskimäärin 14 % säästöpotentiaali energia ja vesikustannuksissa. Arviointiryhmän mielestä teollisuuden energiansäästösopimus on saavuttanut nykyisillä resursseilla riittävän kattavuuden ja ilman merkittäviä lisäpanostuksia sopimusta markkinoiville tahoille ei sopimuksen kattavuutta saada lisättyä. Ennen sopimuksen ulottamista pk sektorille on kuitenkin tarkoin mietittävä saavutettavat hyödyt ja haluttujen tulosten edellyttämät panostukset Kuntien energiansäästösopimus Velvoitteet ja niiden toteutuminen Kuntasektorilla on arvioitavana olevalla sopimuskaudella ollut voimassa kaksi eri sopimuskokonaisuutta: kuntien energiansäästösopimus ja kuntien energia ja ilmastosopimus (KEIS) Vuoden 2003 alusta lähtien sopimusmenettelyyn liittyvät uudet kunnat ovat voineet liittyä vain energia ja ilmastosopimukseen. Vanhoilla sopimuskunnilla oli mahdollisuus ilmoitusmenettelyllä jatkaa energiansäästösopimustaan vuoteen 2005, mutta halutessaan myös mahdollisuus liittyä uuteen KEIS sopimukseen. Tässä arvioinnissa on sopimusmenettelyn kattavuuksia tarkasteltaessa käsitelty ESS ja KEIS kuntia yhtenä kokonaisuutena. Kahden sopimuksen voimassaolo on vaikeuttanut jossakin määrin tavoitteiden toteutuman arviointia sekä varsinaista sopimusten toimeenpanoa kentällä. ESS ja KEIS sopimuksille on joissakin tapauksissa nimetty kunnan eri organisaatioista useampia vastuuhenkilöitä. Operatiivisen tason näkökulmasta on haasteellista, jos tavoitteet laajenevat eikä ohjeistusta, käytännön esimerkkejä ja resursseja toimeenpanoon ole. Kuntien osalta kulutusseurannan kehittäminen ja energiakatselmusten toteuttaminen ovat olleet yksinkertaisia ja melko helposti toteutettavia tavoitteita, mikäli resursseja ja määrärahoja on ollut käytettävissä. Myös erilaisten toimintamallien kehittämisen suhteen on toiminta ollut varsin laajaa ja myös innovatiivista. Yleisinä tavoitteina kuntien sopimuksessa mainitut lämpöenergian ominaiskulutusten alentaminen (1990 tasosta 10 % vuoteen 2005 ja 15 % vuoteen 2010) ja sähkön (kiinteistösähkö ja rakennusten käyttäjien sähkö) ominaiskulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 2005 ovat olleet ylivoimaisen haasteellisia tavoitteita. Ominaiskulutusten suhteen on kunta kuitenkin voinut itse asettaa omat tavoitteensa. Haastatteluissa tuli esille, että ominaiskulutustavoitteiden asettelussa on yleensä oltu liian optimistisia eikä yleistä käyttöasteen nousua, teknistymistä, ym. energiankulutusta lisääviä seikkoja ole pystytty ennakoimaan. Ominaiskulutukset ovat useimmiten notkahtaneet alaspäin heti sopimukseen liittymisen jälkeen mutta lähteneet sitten nousuun em. syistä ja käyttövirheiden johdosta. Kuntaliitolle on sopimuksessa kirjattu erilaisia edistämis ja kehittämisvelvoitteita koskien sitoutumista energiansäästösopimukseen ja energiatehokkuuteen sekä mallien ja ohjeiden laatimisvelvoitteita. Taustaraportin mukaan näitä toimenpiteitä on toteutettu. Kuten edellä on todettu, on tällaisen toiminnan toteutunutta tasoa hyvin vaikea arvioida. 24

26 Sopimuksen tavoitteena mainittu kuntien toiminnasta aiheutuvan muun energian käytön ominaiskulutusten alentaminen samassa suhteessa kuin rakennuskannan ominaiskulutukset on ollut varsin vaikeasti tulkittava kirjaus ja toimeenpanossa se on yleensä jäänyt vaille toimenpiteitä ja seurantaa. Useimmiten energiansäästösopimuksessa määritellyllä kunnan energiankäytön vastuuhenkilöllä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa muun toiminnan kulutukseen eikä luoda menettelyjä edes ko. kulutusosuuden seuraamiseksi. Arviointityöryhmän näkemys on, että seuraavalla sopimuskaudella tulisi pyrkiä välttämään tavoitteita, joita on vaikea konkretisoida ja joiden seuraaminen on mahdotonta. Kuntaliiton velvoitteeksi on asetettu täsmällisempien menetelmien kehittäminen energiatehokkuuden parantamisen seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Tämä on haasteellinen tehtävä, joka on jäänyt lähes toteutumatta luvun lopulla toteutettiin PETE selvitys (palvelujen energiatehokkuus), jossa etsittiin tyypillisten palvelusektorin kohteiden energiatehokkuudelle tunnuslukuja. Selvityksen perusteella ei käyttökelpoista menettelyä syntynyt. Tämän arvioinnin yhteydessä toteutetuissa haastatteluissa moni taho ilmaisi kiinnostuksensa energiatehokkuuden tunnuslukujen kehittämiseen. Tavoitteissa mainittuja energiatehokkaan teknologian kokeiluhankkeita on toteutettu marginaalisesti. Tavoite on ollut alunperinkin melko epärealistinen kuntien rajalliset raharesurssit huomioon ottaen. Kattavuus Vuoden 2003 lopussa sopimuksen oli tehnyt 66 kuntaa ja 13 kuntayhtymää. Voimassa olevista sopimuksista 14 on kuntien KEIS sopimuksia, joista uusia on 12 ja kaksi kuntaa on uusinut energiansäästösopimuksensa energia ja ilmastosopimukseksi. Epävirallinen kattavuustavoite on KTM:n ja Motivan välisenä tulostavoitteena asetettu 55 %:iin julkisesta rakennuskannasta (tilavuudesta laskettuna). Vuoden 2003 lopussa kattavuus oli 58 %, joten tältä osin tavoite on saavutettu. Sopimuksen tavoitteena oli myös saada 80 % sopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien julkisista kiinteistöistä katselmoiduksi vuoteen 2010 mennessä. Välitavoitteena oli saada 50 % kiinteistöjen energiankulutuksesta katselmoiduksi vuoden 2002 loppuun mennessä. Raportoituja katselmuksia on vuoden 2003 lopussa 41 % liittyneiden julkisesta rakennuskannasta. Kaikkien Suomen kuntien julkisesta rakennuskannasta vastaavasti kattavuus on tasaantunut reiluun 20 %:iin. Katselmusten toteutuma etenkin suurimmissa kaupungeissa on merkittävä. Katselmusten kattavuustavoitteista ollaan silti kokonaisuudessaan jäljessä ja haastatteluiden perusteella voidaan olettaa, että tavoitetta ei myöskään tulla saavuttamaan. Kattavuuden osalta sopimuksessa on indikaattoriksi määritelty julkisen rakennuskannan tilavuus. Oikeamman kuvan sopimuksen kattavuudesta ja vaikuttavuudesta antaisi kiinteistöjen energiankäyttö. Kattavuusparametrien valintaan on saattanut sopimuksen alussa vaikuttaa kiinteistökohtaisen kulutusseurannan vähyys. Katselmusten kattavuutta energiankäyttöön suhteutettuna ei ole seurattu. Sopimusta voidaan pitää kattavuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan tyydyttävänä. Suurimmista kunnista (yli asukasta) vain kolme kuntaa neljästätoista on sopimuksen ulkopuolella. Kuitenkin asukkaan kunnista vain 35 % on liitty 25

27 nyt sopimukseen, asukkaan kunnista vastaavasti 42 %. Sitä pienemmissä kunnissa yhä harvempi on liittynyt sopimukseen, mutta yksittäisen kunnan vaikutus energiansäästömielessä pienenee samalla merkittävästi. Uusiutuvien energialähteiden käytössä sen sijaan potentiaali on suurin juuri pienissä kunnissa Kiinteistö ja rakennusalan energiansäästösopimus Velvoitteet ja niiden toteutuminen Tässä tarkastellaan alkuperäisen kiinteistö ja rakennusalan energiansäästösopimuksen velvoitteiden toteutumista ja kattavuutta. Valtion kiinteistöyksiköt liitettiin KRESSiin vuonna 2002 ja tulosten seurannan osalta tämä muutos on tehnyt asiasta varsin vaikeaselkoisen. Kiinteistö ja rakennusalan sopimuksen osalta perusteet kattavuuden määrittelyyn sekä kohteiden rajaaminen sopimukseen (seurattavat ja raportoitavat kohteet) olisi ollut tärkeää kirjata jo sopimusvaiheessa. Sopimuksen tavoitteena mainittu jäsenten toiminnasta aiheutuvan muun energian käytön ominaiskulutusten alentaminen samassa suhteessa kuin rakennuskannan ominaiskulutukset on osoittautunut vaikeaksi asiaksi ja toimeenpanossa se on jäänyt vaille toimenpiteitä ja seurantaa. Lämpöenergian ominaiskulutusten alentaminen (1990 tasosta 10 % vuoteen 2005 ja 15 % vuoteen 2010) ja sähkön (kiinteistösähkö ja rakennusten käyttäjien sähkö) ominaiskulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 2005 ovat olleet ylivoimaisen haasteellisia tavoitteita. Sopimuksen solmimisvaiheessa on ehkä haluttu olla optimistisia tai sitten yleistä teknistymistä, toimitilojen laatutason nousua ja työkulttuurin muutosta (pidentyneet ja joustavat työajat) ei ole vielä ollut nähtävissä. Useimmiten kiinteistöjen sähköenergian kustannuksista vastaa vuokralainen eikä säästösopimukseen liittynyt kiinteistön omistaja tai ylläpitäjä tällöin sopijatahon vaikutusmahdollisuudet ja motivaatio kulutuksen pienentämiseen ovat vähäiset. Toimialajärjestön (Rakli) velvoitteeksi on sopimuksessa määritelty joukko vaikeasti toteutettavia ja seurattavia toimenpiteitä, mm. selvittää jäsentensä energiankäytön ja hiilidioksidipäästöjen toteutunutta kehitystä, seurata näitä ja käynnistää energiatehokkuuden kehityksen seurantajärjestelmä osallistua (eri osapuolten kanssa) ohjeiden ja suositusten valmisteluun, jotka koskevat kulutusseurantaa, energiansäästön korostamista ympäristönhallintajärjestelmissä, energiakustannusten erittelemistä vuokrissa ja energiatodistusten käyttöönottoa kehittää (eri osapuolten kanssa) energiatehokkaan ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen ohjeistusta. Näiden osalta ei toteutumaa tausta ja vuosiraporteissa ole esitetty. Alalla on luotu rakennusten ympäristöluokitusmenettely, joka sivuaa energiatehokkuutta yleisellä tasolla eikä liity säästösopimustoimintaan. Liittyneille asetetut merkittävimmät velvoitteet (energiankäytön tilanneselvitys, tehostamissuunnitelma, kulutusseuranta, energiakatselmukset, vuosiraportointi) ovat 26

28 pääosiltaan konkreettisia, selkeitä ja helppoja toteuttaa. Niiden toteutumista on ollut helppo seurata. Liittyneiden yleisemmät tavoitteet (hankinnat, energian erittely vuokrissa, informaatio ylläpitäjille ja käyttäjille, toimintatapojen kehittäminen alihankkijoiden kanssa, jne.) on todennäköisesti koettu liian haasteellisiksi. Vuosiraportoinnin yhteydessä ei näitä asioita ole tuotu esille. Tästä näkökulmasta sopimuksen sisällön laajentaminen ja toimeenpanon monimutkaistaminen todennäköisesti johtaa ongelmiin kuten edellä on todettu. Kattavuus Sopimuksen kattavuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös sopijaosapuolen valintaan. Palvelusektorin laajasta kentästä on päädytty solmimaan energiansäästösopimus kiinteistö ja rakennusalalle. Sopimusosapuolena Rakli on ollut hallinnon suhteen helppo ratkaisu, mutta ei edusta yksityisen palvelusektorin energiankäyttöä kovin laajalti. Sopimusta kehitettäessä onkin ollut yhtenä vaihtoehtona myös sopimusten solmiminen suoraan suurimman yksityisen palvelusektorin kiinteistönomistajan kanssa. Jos sopimukselta haluttiin hyvää hallinnoitavuutta ja selkeästi yhtä sopimuskumppania, niin sopimus riittänee. Mutta jos tavoitteena on ollut energiankäytön kannalta riittävä kattavuus ja vaikuttavuus yksityisellä palvelusektorilla, ei kiinteistö ja rakennusalalla tehty sopimus ole riittävä. Arviointiryhmän näkemyksen mukaan sopijaosapuolen valinta ja seurannan piiriin otettu valikoitu kanta on ollut vaikuttavuutta rajaava. Kiinteistö ja rakennusalan sopimukseen liittyneiden määrä on kasvanut tasaisesti koko sopimuksen voimassaoloajan mutta kattavuus ei ole kehittynyt vastaavasti. Merkittävin lisäys on tullut valtion kiinteistöjen liittymisen kautta niillä oli kuitenkin jo olemassa oma sopimuksensa (yhteistyöohjelma). Sopimuksen tavoitteena oli saada sopimuksen piiriin mahdollisimman suuri osuus Raklin jäsenistön kiinteistöjen rakennustilavuudesta. Tälle ei kuitenkaan asetettu virallista numeerista tavoitetta. Epäviralliset tavoitteet ovat KTM:n ja Raklin välinen tavoite 50 % vuoden 2000 lopussa ja KTM:n ja Motivan välinen tulostavoite 75 % vuoden 2002 lopussa. Epävirallinen kattavuustavoite suhteutettuna koko Suomen yksityisen palvelusektorin rakennuskantaan on noin 26 %. Vuoden 2003 lopussa sopimukseen oli liittynyt 30 Raklin jäsentä. Liittyneiden omistaman tai hallinnoiman rakennuskannan osuus Raklin jäsenistön palvelurakennusten kannasta oli vuoden 2003 lopussa 82 %, joka vastaa koko yksityisen palvelusektorin kannasta noin 29 %. Seurantaan ja vuosiraportointiin ovat KRESS yritykset liittäneet ainoastaan ydinomistuksensa, joka on keskimäärin % yrityksen koko kiinteistösalkusta. Vuosiraportointiin liitetyn rakennuskannan osuus vuoden 2003 lopussa oli noin 27 % Raklin jäsenkunnan palvelurakennusten rakennuskannasta tavoite tälle oli 75 %. Koko yksityisen palvelusektorin kannasta tämä osuus on noin 9 %. Sopimuksessa on esitetty kattavuustavoite katselmustoiminnan laajuudelle osuutena liittyneiden energiankulutuksesta (80 % vuoden 2005 loppuun, 50 % vuoden 2002 loppuun mennessä). Kattavuutta on kuitenkin seurattu katselmustoiminnan piiriin tulleella rakennuskannalla. 27

29 Vuoden 2003 lopussa raportoidut katselmoinnit kattoivat taustaraportin mukaan 56 % liittyneiden energiansäästösopimuksen seurantaan liittämästä rakennuskannasta, mutta vain 20 % liittyneiden omistamasta tai hallinnoimasta kannasta. Vuosina 2003 ja 2004 on alalla käynnistynyt runsaasti katselmushankkeita. Kun kaikki vuoden 2003 loppuun mennessä käynnistyneet hankkeet on raportoitu, on kattavuus seurantaan liitetystä kannasta noin 77 %. Liittyneiden omistamasta ja hallinnoimasta kannasta noin 27 % tälle osuudelle tavoitearvo oli 50% vuoden 2002 loppuun mennessä. Kattavuuden laskentaa vaikeuttaa vuosi ja taustaraporttien lukuisten eri taulukoiden sisältämä erilainen informaatio ja kattavuusarvio onkin saatu eri taulukoiden tuloksia yhdistämällä. Sinänsä yksinkertaisista kattavuustavoitteista on saatu luotua vaikeasti hahmotettavat ja analysoitavat laskelmat kattavuudelle. Arviointiryhmän tulkinnan mukaan Raklin sopimuksen sisällä kattavuus on jäänyt alhaiseksi liittyneiden kiinteistökannassa tehtyjen rajausten vuoksi. Kiinteistö ja rakennusalaan rajautuvan sopimuksen kattavuutta ei voida millään muotoa pitää vaikutuksiltaan riittävänä koko yksityisen palvelusektorin näkökulmasta. Katselmusten piirissä on vain noin 6 % yksityisen palvelusektorin kiinteistökannasta. Yksinään Rakli sopimusosapuolena ei nosta kattavuutta ja vaikuttavuutta riittävän korkealle tasolle Kaukolämpöalan energiansäästösopimus Velvoitteet ja niiden toteutuminen Sopimusosapuolena Suomen Kaukolämpö ry on alalla luonteva ratkaisu. Sen jäsenet myyvät 97 % koko Suomen kaukolämmöstä. Erityispiirteenä alalla on, että 75 % kaukolämmön tuotannosta saadaan yhteistuotantovoimalaitoksista, jotka kuuluvat voimalaitosten energiansäästösopimuksen piiriin. Sopimuksen keskeinen tavoite kohdistui siihen, että saadaan 80 % alan energiankäytöstä katselmustoiminnan piiriin. Kaukolämpöalalla muut tavoitteet mukailevat pääosin teollisuuden sopimuksen tavoitteita. Esimerkiksi yrityskohtaiset energiansäästötavoitteet on kirjattu määriteltäviksi energiansäästösuunnitelman laatimisen yhteydessä. Yhtenä tavoitteena oli, että Suomen kaukolämpöyhdistys tarkentaa arvioita energiankäytön tehostamispotentiaalista kaukolämpöalalla. Tavoite on ollut haasteellinen ja se on jäänyt toteutumatta. Nykyisten, katselmuksista saatujen kokemusten perusteella arvio on todennäköisesti laadittavissa. Tämä arvio tulisi tehdä sopimusalan yleisen vaikuttavuuden analysoimiseksi ennen kuin uudesta sopimuskaudesta päätetään. Kaukolämpöalalla tavoitteena on edistää energiatehokkuutta niin, että energian tuotannon ja jakelun tehokkuus paranee ja energian käytön ominaiskulutukset pienenevät. Tämä on kyseisellä alalla yksi kannattavan toiminnan periaatteita ja on kyseenalaista, onko energiansäästösopimus tuonut tässä suhteessa mitään uusia näkökohtia. Energiatehokkuuden kytkemistä osaksi ympäristöjärjestelmiä ei ole tavoitteissa erikseen mainittu. Alalla tämä olisi luontevaa ja uusiutuvien energialähteiden käy 28

30 tön tultua katselmuksissa huomioitavaksi asiaksi näkökulma on entistä enemmän esillä. Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneille yrityksille on asetettu velvoitteeksi esittää säästösuunnitelma, joka käsittää yrityksen oman että kaukolämmön käyttäjien energian ja tehon käytön. Toinen kirjattu velvoite on toimia yhteistyössä asiakkaiden kanssa heidän energiankäytön tehostamiseksi tarjoamalla neuvonta ja muita palveluita. Sopimusta laadittaessa on todennäköisesti ollut pyrkimyksenä päästä vaikuttamaan laajasti myös loppukäyttäjiin. Tämä on ollut koko energia alalla vaikea asia, jonka suhteen periaatteet ja konkreettiset toimintatavat ovat jääneet sopimuskaudella selkiytymättä. Useat loppukäyttäjiin kohdistuvat neuvonta ja muut toimenpiteet olisivat toteutuneet todennäköisesti ilman säästösopimustakin. Energiatehokkaan teknologian käyttöönotto on kaukolämpöalalla ylimalkainen tavoite, tekniikka on pitkäikäistä ja sen uusiminen on sidoksissa uusimisinvestointeihin. Kaukolämpöalan sopimukseen on liitetty velvoitteita myös kaukolämpöjärjestelmissä käytettäviä tuotteita valmistaville yrityksille. Näiden toteutumista ei ole seurattu. On kyseenalaista, onko säästösopimus edes kovin hyvin tunnettu ko. yritysten piirissä ja onko toiminnasta mitään konkreettista hyötyä yritykselle. Uutta sopimuskautta ajatellen pääasiallinen kysymys on, tuoko säästösopimus alalle lisäarvoa vai toteutuvatko energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät toimenpiteet osana muuta toimintaa, esimerkiksi ympäristöjärjestelmää. Toinen ratkaiseva kysymys on, missä määrin pyritään vaikuttamaan loppukäyttäjien energiatehokkuuden parantamiseen. Kattavuus Kaukolämpöalan sopimuksessa ei ole määritelty tavoitetta sopimuksen kattavuudelle. Kaukolämpöalalla määrällinen tavoite kohdistui katselmustoimintaan: saada 80 % kaukolämpöalan energiankäytöstä katselmoiduksi vuoteen 2000 mennessä. Liittyneiden osuuden kattavuudelle ei tarkemmin määritelty tavoitetta. Kattavuuden tunnuslukuna on käytetty sopimuksessa mukana olevien yritysten lämmön myynnin suhdetta koko maassa myytyyn kaukolämpöön (käytännössä Sky:n jäsenten myymään lämpöön). Tavoitteena olevaa 80 % katselmusten kattavuustavoitetta ei tulla saavuttamaan, koska katselmusten kokonaismäärän kattavuus on saturoitunut reiluun 62 %:iin jo vuonna Suurimmat ponnistelut kattavuuden lisäämiseksi on lopetettu tässä vaiheessa. Energiansäästösopimukseen liittyneiden KTM:n tukeman energiakatselmus ja analyysitoiminnan piiriin tullut kaukolämmön myynti oli vuoden 2003 lopussa 8 %. Muita kuin KTM:n tukemia katselmuksia on tehty huomattavasti enemmän; tämän muun katselmustoiminnan piirissä on 59 % kaukolämmön myynnistä. Näissä katselmuksissa on yleensä noudatettu Sky:n laatimia ohjeita, mutta raportit eivät ole Motivan laadunvarmistuksen piirissä. 29

31 4.2.5 Voimalaitosalan energiansäästösopimus Velvoitteet ja niiden toteutuminen Voimalaitosalan erityispiirteenä on, että sopimusosapuolia on KTM:n ohella useampia: Energia alan keskusliitto ry Finergy, Sähköenergialiitto ry Sener sekä Suomen Kaukolämpö ry. Sener ja Finergy ovat siirtäneet pääosan sopimusmenettelyyn liittyvien toimenpiteiden hoidosta omistamalleen palveluyhtiö Adato Energia Oy:lle. Melko monimutkaisesta sopimusrakenteesta huolimatta sopimusosapuolet ovat luontevat ja kattavat koko toimialan. Voimalaitosalan tavoitteet ja eri osapuolten velvoitteet mukailevat kaukolämpöalan sopimusta. Toimialajärjestöjen velvoitteet painottuvat sopimuksen kattavuuden lisäämiseen, rekisterien ylläpitoon ja raportoinnin koordinointiin. Lisäksi sopimuskaudella on luotu voimalaitosten energia analyysimalli. Sähkön tuottajien velvoitteeksi on määritelty energiatehokkuutta edistävien toimien toteuttaminen ja pyrkiminen energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon aina kun se on taloudelliset näkökohdat sekä turvallisuus ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista. Kuten kaukolämpöalalla energiatehokkuus ja hyötysuhteen parantaminen ovat myös voimalaitosalalla oleellinen osa kannattavaa liiketoimintaa. Energiatehokkaan teknologian käyttöönotto on voimalaitosalalla ylimalkainen tavoite, tekniikka on pitkäikäistä ja sen uusiminen on sidoksissa uusimisinvestointeihin. Liittyneet yritykset ovat toteuttaneet velvoitteitaan ja esimerkiksi energiansäästösuunnitelmat on pääosin laadittu. Osassa yrityksistä suunnitelma on liitetty osaksi ympäristöjärjestelmää. Uutta sopimuskautta ajatellen pääasiallinen kysymys on, tuoko säästösopimus alalle lisäarvoa vai toteutuvatko energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät toimenpiteet osana muuta toimintaa (esimerkiksi ympäristöjärjestelmää). Kattavuus Kattavuudelle ja sopimukseen liittyneiden määrälle ei ole varsinaisessa sopimuksessa määritelty numeerista tavoitetta. Epäviralliseksi tavoitteeksi on asetettu vuonna 2001 että sopimuksen piirissä olevien yritysten sähkön tuotanto on 80 % koko alan sähkön tuotannosta. Arviointiryhmän mukaan sopimuksen kattavuuden ja vaikuttavuuden voi arvioida olevan tyydyttävällä tasolla, koska liittyneiden osuus koko alan sähkön tuotannosta on korkealla tasolla (91 % v. 2003) ja siten riittävä vaikuttavuuden osalta. Voimalaitoksille on kehitetty sopimuskaudella energia analyysimalli, mutta tavoitteita analyysitoiminnan kattavuudelle ei asetettu. Alustavana tavoitteena oli saada puolet voimalaitoskapasiteetista (energiantuotannosta laskettuna) katselmoiduksi vuoteen 2003 mennessä. Katselmuksia on toteutettu parikymmentä, osa jo ennen virallisen katselmusmallin ilmestymistä vuonna 2002 ja katselmusten kattavuutta on vaikea arvioida, koska tilastoissa on huomioitu vain ne, joille on haettu energiatukea. 30

32 4.2.6 Sähkön siirto ja jakelualan energiansäästösopimus Velvoitteet ja niiden toteutuminen Sähkön siirto ja jakelualalla sopimuksen osapuolina ovat KTM:n lisäksi Energiaalan keskusliitto ry Finergy ja Sähköenergialiitto ry Sener. Sener ja Finergy ovat siirtäneet pääosan sopimusmenettelyyn liittyvien toimenpiteiden hoidosta omistamalleen palveluyhtiö Adato Energia Oy:lle. Sopimusosapuolet ovat luontevat ja kattavat koko toimialan. Sopimusalan tavoitteet ja eri osapuolten velvoitteet mukailevat kaukolämpöalan sopimusta. Toimialajärjestöjen velvoitteet painottuvat sopimuksen kattavuuden lisäämiseen, rekisterien ylläpitoon ja raportoinnin koordinointiin. Liittyjätasolla velvoitteena on energiansäästöohjelman laatiminen. Säästöohjelma pitää sisällään yrityksen ja sen asiakkaiden energiankäytön tehostamisen. Alan erityispiirteenä on, että häviöiden minimointi on osa liiketoimintaa ja sen kannattavuuden ehto. Tältä osin säästösopimuksen tavoitteet eivät ole tuoneet juuri mitään uutta liittyjille. Sopimuksen puitteissa kehitettiin sähköasemien energiakatselmusmallia, mutta hankkeen loppupäätelmä oli, ettei erillistä mallia tarvita tälle kohderyhmälle. Energian loppukäyttäjiin kohdistuva toiminta on haasteellista ja vaikutusmahdollisuudet varsin vähäiset. Palvelut käyttäjille ovat lisääntyneet, mutta loppukäytön energiatehokkuuden parantumista ei ole pystytty sopimuksen puitteissa todentamaan. Uutta sopimuskautta ajatellen keskeiset kysymykset ovat: tuoko säästösopimus alalle lisäarvoa ja missä määrin halutaan vaikuttaa loppukäyttäjien energiankäytön tehokkuuteen. Kattavuus Kattavuudelle ja sopimukseen liittyneiden määrälle ei ole varsinaisessa sopimuksessa määritelty numeerista tavoitetta. Epäviralliseksi tavoitteeksi on asetettu vuonna 2001 että sopimuksen piirissä olevien yritysten sähkön jakelu on 80 % koko alan sähkön jakelusta. Sopimuksen markkinointi keskittyi sopimusjakson alkuun, jolloin tavoitteena oli saada mahdollisimman suurin osa sähkön jakelusta sopimuksen piiriin. Aktiivinen markkinointi on lopetettu, kun liittyneiden osuus ylitti vuonna % sähkön jakelusta laskettuna. Tältä osin sopimusta voidaan pitää kattavuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan riittävänä. 31

33 4.3 Sopimusten hyödyt ja tuloksellisuus Sopimusten hyödyllisyys saavutettujen tulosten ja tehdyn panostuksen näkökulmasta Energiansäästösopimusalojen vuosiraporteista 2003 on poimittu seuraavat arviot toteutuneesta säästöpotentiaalista eri sopimusaloilla 8. Toteutunut säästö KU KRESS TESS KL VL SJ Yhteensä lämpö 50,5 26, ,5 341,6 3,8 3841,63 GWh/a sähkö 9,1 9, ,5 201,3 34,7 850,11 GWh/a Kun yksinkertaistuksen vuoksi lasketaan lämmön ja sähkön säästöpotentiaali suoraan yhteen saadaan kokonaissäästöksi noin 4,7 TWh/a. Tästä teollisuuden osuus on lähes 85 %, voimalaitosalan noin 12 %, muut sopimusalat jakavat jäljelle jäävän noin 3 4 % osuuden. Motivan esittämissä laskelmissa on käytetty keskimääräisenä arviona lämmön ja polttoaineiden hintaa 15 /MWh sähkön hintaa 40 /MWh saadaan säästetyksi energiakustannukseksi noin 92 miljoonaa euroa vuodessa. Tähän mennessä toteutettujen säästötoimenpiteiden vuotuiset vaikutukset hiilidioksidipäästöjen (CO2) vähenemiseen ovat 1,3 miljoonaa CO2 tonnia, kun laskennassa sähkön CO2 päästökertoimena käytetään keskimääräistä kerrointa 200 kgco2/mwh. Lämmön ja polttoaineiden keskimääräisenä CO2 päästökertoimena käytetään 290 kgco2/mwh, jossa on huomioitu toteutuneen säästön jakautuminen eri sopimusalueille. Kun sähkön CO2 päästökertoimena käytetään marginaalipäästöihin perustuvaa kerrointa 700 kgco2/mwh ja lämmölle ja polttoaineille em. mainittua kerrointa, ovat vuotuiset vaikutukset hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen 1,7 miljoonaa CO2 tonnia. Näistä luvuista nähdään säästösopimuksen olleen selkeästi merkityksellinen. Kun säästöpotentiaali suhteutetaan sopimusalojen taustaraporteista poimittuihin arvioihin käytetystä panostuksesta (tuki katselmuksiin ja investointeihin sekä kehittämiseen, seurantaan, markkinointiin, jne. käytetty työaika ja kustannukset) saadaan yhteenvetona tukia on myönnetty yhteensä noin 16,1 milj (katselmuksiin noin 9,1 milj ja investointitukia noin 7 milj ) hallinnoinnin kustannuksia on eri sopimusaloilla toteutunut em. jaksolla yhteensä noin 2,9 milj (työtunteja yhteensä noin h, työkustannukset laskettu keskihinnalla 50 /h, muita kustannuksia yhteensä noin ) kokonaiskustannukset ovat noin 19 milj Näistä luvuista voidaan arvioida, että yhden euron julkisten varojen panostuksella on aikaan saatu noin 5 euron vuotuinen säästövaikutus. Tarkastelussa ei ole huomioitu sopimuksiin liittyneiden panostuksia katselmuksiin, investointeihin ja 8 Käytetyt lyhenteet: KU = kunnat, KRESS = kiinteistö ja rakennusala, TESS = teollisuus, KL = kaukolämpöala, VL= voimalaitosala, SJ= sähkön siirto ja jakeluala. 32

34 omaan työaikaan. Liittyneiden ilmoittamat kokonaisinvestoinnit säästötoimenpiteiden toteutukseen ovat noin 301 milj. Näin arvioiden voidaan säästösopimukseen käytetyn julkisen panostuksen katsoa olleen hyvin kohtuullinen säästettyihin kustannuksiin nähden. Tarkasteltaessa tilannetta sopimusaloittain (ks. seuraavat kappaleet) nähdään kuitenkin selkeitä eroja. Seuraavassa tarkastelussa on huomioitava, että kaikilla sopimusaloilla ei kattavuus ole välttämättä varsinainen energiankäyttö alalla vaan esim. energia alalla energian tuotanto tai myynti, tms. sopimusaloittain määriteltynä. Termi energian käyttö kuitenkin kuvannee yleisnimikkeenä sopimusten puitteissa liikkuvia energiamääriä. Lisäksi on huomioitava, että koko energiankäyttö on laskettu lämmön ja polttoaineiden sekä sähkön suorana summana. KRESS sopimuksen tunnuslukuina käytetään seuraavassa karkeaa arviota yksityisen palvelusektorin energian käytöstä ja Raklin sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen tietoja. Valtion kiinteistöjen kulutukset ja saavutetut säästöt on jätetty pois tarkastelusta. Kuntien ja yksityisen palvelusektorin tiedot alan energiankäytöstä ovat Tilastokeskuksesta vuodelta 1998 (uudempia ei ole saatavana), muut tunnusluvut ovat uudempia. Jos arvioidaan säästösopimuksen kattavuutta eri sopimusalojen energiankäyttöön pohjautuen (kuva 1) niin nähdään, että vaikutusmahdollisuudet ovat suurimmat teollisuudessa (suuri energiankäyttö, suuri liittyneiden kattavuus). Voimalaitosala näyttää tässä vertailussa sijoittuvan toiseksi, mutta on huomattava, että ko. alalla kyse ei ole energian käytöstä vaan tuotannosta. TWh/a Osuus % Energiankäyttö alalla TWh/a Liittyneiden osuus alan energiasta % 0 KU KRESS TESS KL VL SJ 0 Kuva 1 Energiankäyttö eri sopimusaloilla sekä sopimukseen liittyneiden osuus alan energiankäytöstä 33

35 Taustaraporteissa esitetty toteutunut säästö liittyneiden energiankäytöstä laskettuna (kuva 2) on korkein teollisuudessa ja kiinteistö ja rakennusalalla. Tarkasteltaessa rinnalla säästöprosenttia koko alan energiankäytöstä voidaan todeta, että koko kuntasektorin näkökulmasta prosentti on 0,7 % ja yksityisen palvelusektorin osalta 0,2 %. Tässä on huomattava, että erityisesti energia alalla oikeamman käsityksen säästöpotentiaalista antaisi vertaaminen esim. omakäyttöenergiaan tai jakeluhäviöihin, tosin tällöin energian loppukäyttäjien toteuttamat säästötoimenpiteet vääristäisivät tulosta. 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 KU KRESS TESS KL Säästö % liittyneiden energiankäytöstä Säästö % alan energiankäytöstä VL SJ Kuva 2 Toteutunut kokonaissäästöprosentti eri sopimusalojen liittyneiden energiankäytöstä 34

36 Kuntasektorilla katselmuksiin on myönnetty paljon tukea, mutta saavutettu energian kokonaissäästö on melko pieni (kuva 3). Sama pätee myös kiinteistö ja rakennusalalla. Tuki painottuu katselmuksiin. Näillä aloilla on ongelmana säästötoimenpiteiden toteutus katselmusraporteissa on paljon ehdotuksia, mutta niiden vieminen eteenpäin on ollut hidasta. Teollisuudessa ja energia alalla on toteutettu katselmuksia ja investointeja merkittävässä määrin myös ilman tukea. Katselmus ja investointituki suhteessa säästöön euroa per MWh/a 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 KU 42,5 KRESS 28,3 TESS 2,6 KL 18,0 VL SJ 0,7 2,2 Kuva 3 Tuki suhteutettuna vuodessa saavutettavaan säästöön eri sopimusaloilla (vuotuinen kokonaissäästö on laskettu suoraan yhteen sähkön ja lämmön toteutuneesta potentiaalista) 35

37 Tarkasteltaessa vielä energiansäästösopimusjärjestelmän kehittämisestä, edistämisestä, seurannasta, jne. aiheutuneita työkustannuksia ja muita kustannuksia kunkin alan sopimukseen liittyneiden määrää kohden (kuva 4), voidaan todeta, että kiinteistö ja rakennusala sekä voimalaitosala ovat vaatineet eniten panostusta. Näillä aloilla liittyneiden lukumäärä on melko pieni ja järjestelmän käynnistämisen ja hallinnoinnin kiinteät kustannukset ovat merkittävät. Teollisuudessa, kuntasektorilla sekä kaukolämpö ja sähkön siirto ja jakelualalla panostus liittynyttä kohti on samaa suuruusluokkaa. Tässä tarkastelussa ei ole huomioitu seurantaan liitettyjen toimipaikkojen, voimalaitosten, kiinteistöjen, ym. määriä, vaan rajataan näkökulma vain sopimukseen liittyneisiin yrityksiin ja yhteisöihin. Kokonaiskustannus euroa per liittynyt KU 6302 KRESS TESS KL VL SJ 6461 Kuva 4 Säästösopimusjärjestelmän kehittämiseen, edistämiseen, seurantaan, jne. käytetyt työ ja muut kustannukset vuosina suhteutettuna kunkin sopimusalueen liittyjien lukumäärään 36

38 Jos tarkastellaan säästösopimusjärjestelmän kehittämisen ja hallinnoinnin työ ja muita kustannuksia sekä tukia suhteutettuna säästöön nähdään (kuva 5), että teollisuudessa on saavutettu merkittävät säästöt pienimmällä panos/hyöty suhteella (julkista rahoitusta 3 per säästetty MWh). Kunnissa ja kiinteistö ja rakennusalalla säästösopimukseen käytetty panos/hyöty suhdeluku on yli kymmenkertainen teollisuuteen verrattuna. Voimalaitosalalla sopimusjärjestelmän hallinnoinnin kustannukset sopimukseen liittynyttä kohden ovat korkeat, mutta toisaalta saavutetut säästöt ovat olleet kohtuullisen suuret ja näin ollen panostus kokonaissäästöön nähden on alhainen. Koko ESS kustannus suhteessa vuotuiseen säästöön euroa per MWh/a 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 KU 52,3 KRESS 37,6 TESS 2,8 KL 21,8 VL 2,9 SJ 9,5 Kuva 5 Energiansäästösopimusjärjestelmän kokonaiskustannukset suhteutettuna vuotuiseen säästöön eri sopimusaloilla (vuotuinen kokonaissäästö on laskettu suoraan yhteen sähkön ja lämmön toteutuneesta potentiaalista) 37

39 Säästösopimusjärjestelmän ylläpitämisestä aiheutuu vielä alkuvaiheen jälkeenkin kustannuksia, jotka eivät ole riippuvaisia liittyneiden määrästä. Taustaraporttien mukaan esimerkiksi seurannan ja kehittämisen vuosikustannukset vuosina (kuva 6) ovat teollisuudessa ja voimalaitosalalla suurin piirtein saman suuruiset. Kustannuksissa on todennäköisesti huomioitu myös uuteen sopimuskauteen valmistautuminen. Kehittäminen pitää tässä yhteydessä sisällään myös markkinoinnin ja johtoryhmätyöskentelyn. Tästä näkökulmasta tulee arviointiryhmän mielestä uudella sopimuskaudella harkita, mikä on panostus aloille, joilla energiankäyttö ja säästömahdollisuus ovat pieniä ja kattavuuden saavuttaminen ongelmallista toiminnan ollessa hajallaan. ESS kustannukset euroa/vuosi KU KRESS TESS KL VL SJ Viestintä Täytäntöönpano Kehittäminen Seuranta Kuva 6 Energiansäästösopimusjärjestelmän ylläpitämisen vuosikustannukset sopimuskaudella Parhain hyötysuhde ja kustannustehokkuus saavutettaisiin aloilla, joissa on helppo saavuttaa merkittävä kattavuus ja suuri säästö pienellä hallinnointipanoksella. Pienien, yksittäisten liittyjien saaminen mukaan ja pitäminen aktiivisina (toimeenpano, raportointi) on työlästä ja aikaa vievää eikä hyödyn kannalta kohderyhmä välttämättä tuo mukanaan merkittävää säästöpotentiaalia. Tästä näkökulmasta voidaan tulevalla sopimuskaudella harkita, mihin painopiste kohdennetaan ja mikä on sopimusjärjestelmän päätavoite: suuri energiansäästö tarkasti kohdennetuin panostuksin vai mahdollisimman laaja toiminta alue ja yleinen kattavuus Sopimusten hyödyt ja tuloksellisuus liittyneiden näkökulmasta Arvioinnin yhteydessä toteutettu internet pohjainen kysely osoittaa selvästi ne syyt, miksi energiansäästösopimukseen on liitytty: taloudelliset hyödyt: 68 % vastanneista yrityksen/organisaation ympäristöpolitiikka: 50 % vastanneista selkeä tahdon ilmaus energiatehokkuustoimille: 50 % vastanneista 38

40 imagohyödyt: 42 % vastanneista Henkilökohtaisissa haastatteluissa korostuivat eri sopimusaloilla erilaiset syyt: Kuntapuolella ja kiinteistöalalla on liitytty pääasiassa taloudellisista syistä (katselmus ja investointituet, säästömahdollisuudet). Teollisuudessa painottuvat imagoasiat, energiatehokkuuden liittyminen ympäristönhallintajärjestelmiin sekä toisaalta halu olla edelläkävijänä ja toisaalta halu toimia yhteisessä rintamassa alan muiden yritysten kanssa. Moni haastateltu mainitsi syyksi myös sen, että on haluttu ylemmän tahon virallinen sitoutuminen asiaan selkänoja, jolla on taattu rahoitus ja myönteinen suhtautuminen hankkeisiin. Säästösopimuksen merkittävimmiksi hyödyiksi nousee kyselyn yhteenvedossa energiansäästömahdollisuuksien tunnistaminen: 81 % vastanneista oman toiminnan kehittyminen: 66 % vastanneista energiatuki katselmuksiin ja investointeihin: 60 % vastanneista kulutusseurannan kehittyminen: 54 % vastanneista imagohyödyt: 45 % vastanneista energiatehokkuustavoitteiden täsmentyminen: 44 % vastanneista Liittymisen yhteydessä tavoiteltujen taloudellisten hyötyjen lisäksi on siis toteutunut merkittävässä määrin organisaation toiminnan kehittymistä ja oppimista. Sopimusten kautta on syntynyt yhteistyöverkostoja ja tiedonvaihtoa toimijoiden välillä. Energiansäästötietous on lisääntynyt, samoin systemaattisuus energiatehokkuuden parantamisessa. Haastattelujen yhteydessä pyydettiin eri sopimusalojen edustajia arvioimaan säästösopimuksen hyödyllisyyttä ja saavutettuja tuloksia. Yleisesti esiintyvä palaute oli, että sopimuksesta on ollut hyötyä ja säästöjä on saavutettu, mutta niiden osoittaminen on vaikeaa kun kulutustaso on noussut sopimuskaudella. Moni haastateltu totesi myös, että ollaan plus miinus nollassa, katselmukset ovat tuoneet lisää tietoa ja konkreettisia säästötoimenpiteitä on toteutettu, mutta toisaalta raportointiin ja toimeenpanoon liittyvä työmäärän lisäys on ollut merkittävä. Haastateltujen henkilökohtainen mielipide sopimuksessa mukanaolon hyödyllisyydestä on todennäköisesti sidoksissa siihen, kuinka henkilö toimenkuvansa kokee (onko aikaa ja mahdollisuutta vaikuttaa asioiden etenemiseen), onko hänellä innostusta ja motivaatiota pitää energiatehokkuutta jatkuvasti esillä ja mikä on organisaation yhteistyökyky ja halu asiassa. Saman organisaation eri tasoilla voi olla hyvin erilainen käsitys säästösopimuksen hyödyistä (johtotaso katsoo kustannussäästön näkökulmasta, operatiivinen taso oman työmääränsä näkökulmasta). Arviointiryhmän käsitys on, että säästösopimukset ovat olleet liittyjien näkökulmasta hyödyllisiä. Hyötyyn vaikuttaa kuitenkin yleinen energiatehokkuustoimien taso monessa organisaatiossa on tehty paljon asioiden hyväksi jo ennen säästösopimustakin. Internet pohjaiseen kyselyyn vastanneiden mielipiteitä energiansäästösopimuksen tuomista hyödyistä on esitetty liitteessä 2. 39

41 4.3.3 Teollisuuden energiansäästösopimus Teollisuuden osuus koko sopimusjärjestelmän puitteissa toteutuneesta vuotuisesta säästöpotentiaalista on noin 84 %. Tässä suhteessa teollisuus (ja nimenomaan energiaintensiivinen teollisuus) on koko sopimusjärjestelmän ydin. Internet kyselyn vastauksissa painottuvat hyötyinä konkreettiset säästöt, taloudellinen tuki (katselmuksiin ja investointeihin) sekä tietoisuuden lisääntyminen. Sopimus on koettu hyödylliseksi ja tarpeelliseksi eikä negatiivisia lausumia kyselyn yhteydessä esiinny. Teollisuudessa energiansäästösopimuksen toimeenpano on pystytty yhdistämään varsin tehokkaasti yrityksen toimintamalleihin eikä kommentteja merkittävästä lisätyöstä ole tullut esiin Kuntien energiansäästösopimus Internet kyselyn vastauksissa tulee hyötyinä saavutettujen konkreettisten säästöjen, taloudellisen tuen ja tietoisuuden lisääntymisen ohella esille myös negatiivisia mielipiteitä. Säästösopimus on koettu taakaksi ja työmäärää lisääväksi eikä merkittäviä hyötyjä nähdä tämä heijastaa kuntaorganisaatioiden resurssipulaa sekä sitä, että toimintaa on ollut vaikea integroida muuhun toimintaan. Toinen syy sille, ettei toimintaa nähdä hyödyllisenä voi olla se, että on jo muutenkin tehty toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi eikä sopimus ole tuonut lisäarvoa. Kolmas syy on haastatteluissa esiin tullut tosiasia, että päätös liittymisestä on tehty organisaation ylätasolla eikä riittävästä operatiivisen tason resursoinnista ole huolehdittu Kiinteistö ja rakennusalan energiansäästösopimus Internet kyselyn vastauksissa 20 % vastaajista mainitsee säästösopimukseen liittymisen syyksi organisaation ympäristöpolitiikan. Sopimuksessa mukanaolosta saavutettuihin hyötyihin liittyvät vastaukset painottuvat tietoisuuden lisäämiseen ja oppimiseen. Energia asiat ovat olleet enemmän esillä ja saaneet lisää painoarvoa ja energian merkitys kustannustekijänä ja liittyminen sisäilmastoon on mielletty. Joillekin liittyneille mukanaolo on ollut imagon kannalta merkityksellinen asia, toisille taas taloudellinen hyöty on ainoa vaikutin. Tällä sopimusalalla hyödyt koetaan erilaisina sopimukseen liittyneen tahon roolista riippuen (käyttäjäomistaja, sijoittajaomistaja, palvelumanageri, valtion kiinteistöyksikkö) Kaukolämpöalan energiansäästösopimus Suurimpina syinä sopimukseen liittymiseen ovat olleet taloudellisten hyötyjen tavoittelu ja imagoasiat (kummallakin vaihtoehdolla 57 % vastaajista). Sopimuksessa mukanaolosta saavutettuihin hyötyihin liittyvät vastaukset kohdistuvat laatu ja ympäristöasioihin. Tästä voi päätellä, että säästöjä ei ole syntynyt odotetussa määrin tosin vastaajien joukko on varsin pieni eikä yleispäteviä johtopäätöksiä voi tehdä. Energiatehokkuus on luonteva osa alan yrityksen toimintaa, 40

42 joten on oletettavaa, että asiat ovat olleet pääosin hoidossa jo ennen sopimuskauttakin Voimalaitosalan energiansäästösopimus Suurimmat syyt sopimukseen liittymiseen ovat olleet imagoasiat ja osoittaa selkeä tahdon ilmaus energiansäästöasioille (kummallakin vaihtoehdolla 67 % vastaajista). Sopimuksessa mukanaolosta saavutettuihin hyötyihin liittyvät vastaukset kohdistuvat säästöjen saavuttamiseen sekä tietoisuuden paranemiseen Sähkön siirto ja jakelualan energiansäästösopimus Selkeästi merkittävin syy sopimukseen liittymiseen on tällä alalla ollut imagoasiat (76 % vastaajista). Sopimuksessa mukanaolosta saavutettuihin hyötyihin liittyvät vastaukset painottuvat saavutettuun imagohyötyyn sekä toisaalta myös tietoisuuden paranemiseen omassa toiminnassa. Tavoiteltu hyöty on tästä näkökulmasta toteutunut. 4.4 Sopimuksiin liittyvä viestintä ja sopimusten markkinointi Viestintä Yleistä Energiansäästösopimusjärjestelmään liittyvää tiedotusta ja viestintää ovat hoitaneet koko sopimusjärjestelmän voimassaoloajan KTM, sopijajärjestöt ja Motiva. Viestinnän roolit ja menettelytavat on sovittu sopimusjärjestelmää luotaessa sopimusalasta riippuen hieman eri tavoin. Kaikilla sopimusaloilla sopimusten laajuuden lisääminen kannustamalla ja opastamalla liittyjiä on katsottava tiedottamiseksi. Tämän lisäksi sekä kuntasektorilla että kiinteistö ja rakennusalalla sopijajärjestöjen velvoitteeksi on määritelty kouluttaminen, energiankäytön tehostamista ja muuta alan informaatiota koskevan materiaalin tuottaminen ja jakaminen. Teollisuudessa ei vastaavaa velvoitetta ole määritelty TT:lle. Energia alalla velvoitteissa mainittu tiedottaminen ja kouluttaminen liittyy energian tehokkaan käytön toimintamallien luomiseen ja edistämiseen. Velvoitetta on tulkittu väljästi ja toteutumaa on vaikea arvioida. Sopimuskauden alkuvaiheessa energiansäästösopimuksiin liittyvää kirjallista materiaalia on tuotettu yhteistyössä toimialajärjestöissä ja Motivassa. Myöhemmin materiaali on painottunut tilannekatsauksiin ja vuosiraportteihin. Motivan julkaisemat energiakatselmusten case kortit ja katselmusmallit on kehitetty auttamaan ja tukemaan liittyneitä sopimusten toimeenpanossa nämä eivät kuitenkaan ole suoranaisesti säästösopimuksiin liittyvää viestintää. Tiedottamista ovat olleet lisäksi energiansäästösopimuksiin liittyvät koulutus ym. tilaisuudet ja vuosiseminaarit. Viestinnän resursointi Taustaraporteissa esitettyjen lukujen perusteella työmäärä on etenkin kuntasektorilla ja teollisuudessa selkeästi painottunut Motivaan, muilla sopimusaloilla toimialajärjestöjen ja Motivan työmäärät ovat suunnilleen samalla tasolla. Viestintään käytetyt työtunnit eri sopimusaloilla vuoteen 2004 asti on esitetty kuvassa 7. 41

43 Viestintään käytetty panostus ei näytä riippuvan suoraan liittyneiden määrästä, vaikkakin teollisuuden osalta työmäärä tunteina onkin suurin. Otaksuttavasti viestintä painottuu yleiseen tuloksista tiedottamiseen. ESS viestinnän tuntimäärät yhteensä vuosina tuntia KTM Sopimusosapuoli Motiva KU KRESS TESS KL VL SJ Kuva 7 Energiansäästösopimuksiin liittyvän viestinnän arvioidut tuntimäärät vuosille Kuvassa 8 on esitetty viestintään käytettävät arvioidut tuntimäärät sopimusaloittain vuosille Panostukset viestintään Motivan osalta säilyvät samalla tasolla teollisuuden ja energia alan sopimuksissa koko sopimusten voimassaoloajan. Sen sijaan kuntaalan sopimukseen panostettava vuotuinen viestintäresursointi puolittuu vuodesta 2004 alkaen (kuva 8). Vielä selvemmin sopimuksen viestintään kohdistettavien resurssien väheneminen näkyy Kuntaliiton marginaalisena panostuksena nykyisen sopimuskauden loppuvuosille. Kiinteistö ja rakennusalan sopimuksen viestintäpanostuksissa on tapahtunut selvä nousu. Halutaanko panostaa sopimuksen viimeisinä vuosina tulosten ja kattavuuden parantamiseen? Jos näin on, ovat viestintäpanostukset ristiriidassa kutistuvien sopimustoiminnan kehittämispanostusten (mukaan lukien markkinointi) kanssa. Taustaraportin tuntimääräarvioiden mukaan erityisesti Raklin kehittämispanostukset ovat pudonneet, joten voidaan päätellä, että sopimuksen markkinointikanava liittyneisiin ja liittymättömiin tahoihin puuttuu. 42

44 ESS viestinnän tuntimäärät vuodessa tuntia/vuosi KTM Sopimusosapuoli Motiva 0 KU KRESS TESS KL VL SJ Kuva 8 Energiansäästösopimuksiin liittyvän viestinnän arvioidut tuntimäärät vuosille Haastattelujen yhteydessä kysyttiin, onko tiedotus ollut riittävää ja oikean tasoista. Vastauksissa tuli usein esille, että tietoa on tarjolla internetin ja sähköpostin kautta enemmän kuin riittävästi, ongelmana on erottaa tärkeä ja hyödyllinen tieto epäoleellisesta ja löytää tietoa silloin, kun sitä tarvitsee. Sopimuksiin liittyvää tietoa ei ilmeisesti ole osattu etsiä ja hyödyntää tehokkaasti, koska useammalla haastatellulla oli epäselvyyttä esimerkiksi sopijaosapuolten rooleista ja tukikäytännöistä. Osaltaan tiedon hyödyntämistä vaikeuttaa edellä mainittu tiedon tulva, mutta lisäksi tiedon hajaantuminen eri kohteisiin sekä myös ristiriitaisten tietojen olemassa olo. Haastatteluissa on todettu myös sähköposti yhtenä vallitsevana sopimuksen tiedotuskanavana. Palaute sähköpostista tiedonvälityskanavana on saanut haastatteluissa jyrkähkön tuomion, eikä sitä pidetty kovinkaan tehokkaana välineenä. Se on ollut helppo ja tehokas tapa välittää tietoa, mutta viestinnän ollessa runsasta ja toistuvaa ei oleellinen tieto saavuta vastaanottajaa, kun kyllästyminen on saavutettu. Sopimuksen toimeenpanon alkuvaiheen koulutukset sopimukseen liittyneille, kiinteistönhoitajien energiatehokkuuskoulutus (Kuntaliitto) sekä vuosiseminaarit ovat haastateltujen mielestä olleet hyödyllisiä. Luentojen sijaan kaivataan kuitenkin enemmän vuorovaikutusta. Haastatteluissa mainittiin yritysvierailut esimerkkinä tehokkaasta tavasta lisätä vuorovaikutusta. KTM Kauppa ja teollisuusministeriön tiedotus on ollut varsin yleistä ja painottunut sopimusjärjestelmän alkuaikoihin. Sopimukseen liittyneet tahot ovat harvoin olleet suoraan yhteydessä ministeriöön. Haastatteluissa esiin tullut kommentti olikin, että KTM:n jatkuva kontakti ja yhteydenpito liittyneiden johtoportaisiin olisi toivottavaa sopimuksen painoarvon ylläpitämiseksi. 43

45 Motiva Koska Motivan rooliin kuuluu olennaisena osana sopimuksesta tiedottaminen, Motivan näkyvyyttä kentällä kaivattiin lisää. Ensiarvoisen tärkeänä tapana pidettiin säännöllisiä henkilökohtaisia kontakteja liittyneisiin. Tällä koettiin olevan sopimuksen uskottavuutta ja sopimukseen sitoutuneisuutta lisäävä vaikutus. Erityisesti yritysvierailut sopimuksen toimeenpanoa edistävänä keinona tulivat esille pääkaupunkiseudun ulkopuoleisten yritysten haastatteluissa. Motivan tuottama materiaali mielletään hyvälaatuiseksi ja asialliseksi. Myös henkilökohtaisiin kontakteihin perustuvaa tiedotusta kiiteltiin ja moni haastateltu totesi saaneensa Motivasta apua silloin, kun on sitä tarvinnut. Useammalta taholta kohdistettiin kritiikkiä Motivan internet sivuja kohtaan: materiaalia on sivuilla paljon, mutta sivujen rakenne on epähavainnollinen ja tietoa on vaikea löytää. TE keskukset TE keskusten taholta erityisesti säästösopimuksia koskevaa tiedotusta ei ole ollut. Katselmus ja investointitukiin liittyvän tiedon taso vaihtelee TE keskuksittain. Tukikäytäntöihin liittyen haastatellut ovat tarvittaessa saaneet riittävät ohjeet ja neuvot joko Motivasta, katselmoijilta tai TE keskuksista. Yhtenä ongelmana on nähty investointipäätösten hajauttaminen eri TE keskuksiin. Tämän seurauksena kaikkiin TE keskuksiin ole syntynyt riittävää osaamista energiansäästösopimuksista. Muut tahot Markkinointi Energiakatselmoijat ovat toimineet tiedottajan roolissa varsin aktiivisesti säästösopimusten toimeenpanossa, mm. tukien hakuun liittyvissä asioissa. Useissa tapauksissa säästösopimukseen liittyneillä on ollut tai vuosien saatossa muodostunut vakiokonsultit, jotka toteuttavat energiakatselmuksia, hakevat niihin tuen ja hoitavat myös säästötoimenpiteiden toteutukseen liittyviä tehtäviä. Myös yksittäiset, eri sopimuksiin liittyneet edelläkävijät ovat toimineet esimerkkeinä ja markkinoineet epävirallisesti alansa sopimusta. Sopimusten markkinointia on niin ikään tehty yhteistyössä KTM:n, sopijajärjestöjen ja Motivan kesken. Sopimuksen markkinoinnilla energiansäästösopimusten yhteydessä tarkoitetaan niitä toimia, joilla kannustetaan yrityksiä ja yhteisöjä liittymään oman alan sopimukseen. On ollut luonnollista, että sopimuksen markkinointi on sopijajärjestöjen vastuulla. Niillä on paras kentän ja sen toimijoiden tuntemus. Sopijajärjestöjen rooli oman alan edunvalvojana ja keskustelukumppanina on myös hälventänyt epäluuloja sopimusta kohtaan. Sopimusten markkinointi istuu sopijajärjestöjen rooliin myös markkinoitaessa sopimusta muillekin sidosryhmille. Sopimuksen markkinointiin käytettyjä panostuksia on vaikea arvioida, koska arviointiryhmän käytössä olleissa sopimusalojen taustaraporteissa markkinointi on käsitelty samassa yhteydessä sopimustoiminnan kehittämisen ja johtoryhmätyöskentelyn kanssa. Näitä kehittämis ja toimeenpanotehtäviä eri osa alueiden kesken ei ole sopimuksen taustaraporteissa jyvitetty ja niin ollen sopimustoiminnan kehittämiseen käytetyt resurssit antavat ainoastaan viitteitä sopimusten markkinointipanostuksista. Tältä osin resursoinnin ryhmittelyä taustaraporteissa ei ole ehkä tarkkaan mietitty. 44

46 Sopimustoiminnan kehittämiseen ja markkinointiin käytetyt panostukset on esitetty kuvassa 9. ESS sopimustoiminnan kehittämisen tuntimäärät yhteensä vuosina tuntia KU KRESS TESS KL VL SJ KTM Sopimusosapuoli Motiva Kuva 9 Energiansäästösopimuksien kehittämisen ja markkinoinnin arvioidut tuntimäärät vuosina Vertailtaessa tämän käynnissä olevan sopimuskauden kehittämiseen käytettyjä resursseja on teollisuuden sopimus toiminut edelläkävijänä muille sopimuksille. Tämä näkyy erityisesti KTM:n työpanoksessa tällä sopimusalalla alkuvaiheessa luotiin koko säästösopimusjärjestelmän periaatteet teollisuutta pilottina käyttäen. Teollisuuden sopimuksen merkitys koko sopimustoiminnan uskottavuudelle on varmasti painanut myös vaakakupissa sopimustoimintaa kehitettäessä. Myös säästösopimusten seurantajärjestelmä luotiin teollisuuden sopimusta kehitettäessä. Vähäisimmät panostukset sopimustoiminnan kehittämiseen on kohdistettu energia alan sopimuksessa ja niistä erityisesti kaukolämpöalalla sekä kiinteistö ja rakennusalan sopimuksessa. Kaukolämpöalan vähäistä panostusta selittänee ainakin osittain varhaisessa vaiheessa saavutettu korkea liittyneiden määrä laskettuna kaukolämmön myynnistä ja rajallinen yritysten lukumäärä. Sopimuskauden alkuun ajoittunut aktiivinen markkinointi tuotti tuloksia myös rajallisilla panostuksilla. Kuvassa 10 on esitetty taustaraporttien mukaiset viimeisten sopimusvuosien panostukset sopimustoiminnan kehittämiseen. Nykyisen sopimuskauden lopun kehittämistoimenpiteistä suurimmat panostukset todennäköisesti keskittyvät jo seuraavan sopimuskauden suunnitteluun. Tämä on nähtävissä erityisesti energia alan järjestöjen panostuksissa. Huolestuttavampaa on kuitenkin kunta alan ja kiinteistö ja rakennusalan sopijajärjestöjen miltei mitättömät panostukset nykyisen sopimuksen kehittämiseen sen viimeisinä vuosina. Samaa voidaan todeta Motivan resurssien kohdistamisesta kyseisille sopi 45

47 musaloille. Arviointiryhmän käsityksen mukaan sopimuksen aktiivisen markkinoinnin jatkamisella olisi joillakin sopimusaloilla saavutettu laajempi kattavuus. ESS sopimustoiminnan kehittämisen tuntimäärät vuodessa tuntia/vuosi KTM Sopimusosapuoli Motiva KU KRESS TESS KL VL SJ Kuva 10 Energiansäästösopimuksien kehittämisen ja markkinoinnin arvioidut tuntimäärät vuosille Koska kohdejoukkona on rajallinen määrä yleensä energiankäytön ja tuotannon sekä kiinteistöalan ammattilaisia, kohdennettu henkilökohtainen markkinointi on tehokkainta. Kohdennettua markkinointia puolustaa myös kohdejoukon tunteminen sekä liittyneiden toiminnan tunteminen. Sopimusten markkinointi on luonnollisesti painottunut kaikissa sopimuksissa jakson alkupuolelle. Teollisuuden sopimuksen osalta heti sopimuksen alkuvaiheessa mukana oli merkittävä osa teollisuuden energiankäytöstä. Aktiivinen markkinointi on useimmissa sopimuksissa lopetettu sopimusjakson puolivälissä osapuolten yhteisellä päätöksellä, kun kohtuullinen kattavuus on saavutettu. Jotta sopimusten markkinointi olisi tehostunut, olisi markkinointiin pitänyt lisätä osapuolille yhteisiä velvoitteita ja tavoitteita. Vaikka joillakin sopimusaloilla on saavutettu hyviä tuloksia osapuolten hyvällä yhteistoiminnalla, niin vain yhdelle (KUESS) sopimusalalle on tehty sopimusosapuolien ja Motivan kesken yhteinen ja yhteisesti hyväksytty markkinointisuunnitelma. Markkinointisuunnitelma, joka olisi pitänyt sisällään tavoitteet, vastuut, aikataulut, resursoinnin ja seurannan, olisi arviointiryhmän mukaan tuonut ryhtiä sopimuksen markkinoinnin ja kattavuustavoitteiden yhteensovittamiseksi ja kiinnittänyt myös huomiota tulosten jäämiseen jälkeen tavoitteista. Tätä taustaa vasten esimerkiksi aktiivisen markkinoinnin lopettaminen kesken sopimuskauden, kun sopimusalakohtaisissa kattavuustavoitteissa ollaan jäljessä tavoitteista, tuntuu hätiköidyiltä ja lyhytnäköiseltä. Markkinointisuunnitelman tarpeellisuutta korostaa lisäksi myös eri kattavuustavoitteiden asettaminen sopimusosapuolten sekä KTM:n ja Motivan välisen työohjelman välillä. Koordinointi markkinointiin osallistuvien eri osapuolien välillä tuntuu 46

48 puuttuvan. Suunnitelma olisi tuonut niin ikään työnjaon osapuolien välille. Pelkät markkinoinnin tavoitekeskustelut, joita on käyty teollisuuden, kiinteistö ja rakennusalan sekä kunta alan osapuolten kesken, eivät ilmeisesti kuitenkaan ole riittäviä vaan jäsentyneempää otetta markkinointiin ilmeisesti olisi kaivattu. Motiva on osallistunut energiansäästösopimusten markkinointiin valmistelemalla markkinointimateriaalia sopijajärjestöjen ja liittyneiden käyttöön. Sopimusten alkuvaiheessa Motiva osallistui myös aktiivisesti sopimusten markkinointiin yhdessä sopijajärjestöjen kanssa. Myöhemmin Motivan rooli markkinoinnissa on saanut virallisemman leiman, kun KTM:n sekä Motivan välisessä työohjelmassa on asetettu tavoitteita sopimuksen kattavuuden lisäämiseksi. Koska KTM on ostanut sopimusten hallinnoinnin Motivalta, sopii markkinoinninkin sisällyttäminen tähän tilattavaan palveluun luontevasti. Näin on luotu malli, jossa markkinointiin osallistuvilla tahoilla on intressit tehdä markkinointia yhteistyössä. Tällöin KTM:lle on jäänyt kontrolloiva rooli. Sopimustoiminnan tehokkaassa markkinoinnissa ongelmana, varsinkin sopimuksen alkuaikana, on ollut Motivan roolin jäsentymättömyys ja epävirallisuus suhteessa sopijajärjestöihin. Vaikeampi tehtävä on arvioida, kuinka paljon roolien täsmentäminen ja Motivan roolin virallistaminen olisi tehostanut sopimuksen toimeenpanoa. Arviointiryhmän mukaan markkinointisuunnitelman puuttuminen on jättänyt myös Motivan ja ensimmäisinä sopimuksiin liittyneiden markkinointipotentiaalin hyödyntämisen pienelle painoarvolle. Suunnitelma olisi tuonut myös tavoitteellisuutta sopimuksen alkuvaiheen jälkeiseen markkinointiin. Johtoryhmän kytkeminen aktiivisesti markkinointiin olisi luonut luonnollisen seurannan markkinoinnin onnistumiseen eri sopimusaloilla ja mahdollisuuden puuttua markkinoinnin toteutukseen. Markkinointisuunnitelman tekemistä ja hyväksymistä osana uutta sopimusta on syytä harkita. Samoin on syytä miettiä, kuinka Motivan osaaminen viestinnässä ja markkinoinnissa saadaan paremmin hyödynnettyä. Kunkin sopimusalan markkinointia on käsitelty erikseen jäljempänä Teollisuuden energiansäästösopimus Arviointiryhmän käsityksen mukaan teollisuuden energiansäästösopimuksen markkinointi on onnistunut hyvin. Se on ainoa sopimuksista, jossa sopimuksen kattavuus ja vaikuttavuus on saatu riittävälle tasolle. Sopimuksen markkinointia leimaa sopimusosapuolien sitoutuminen energiansäästötyöhön alusta lähtien. Sopimuksen vaikuttavuus ja kattavuus taattiin jo sopimuksen allekirjoitusvaiheessa, kun sopimuksen taakse saatiin suurimmat teollisuuden energiankäyttäjät. Sopimuksen allekirjoitusvaiheessa noin 60 % teollisuuden energiankäytöstä saatiin sopimuksen piiriin. TT:n roolia sopimuksen markkinoinnissa on syytä alleviivata ja kiittää. Vaikkakin tietoa sopimusjärjestelmästä on internet kyselyn mukaan ensisijaisesti saatu oman organisaation kautta (52 % 82 vastaajasta), on TT:n rooli tämän tiedon alkuperäisenä levittäjänä on ollut merkittävä. Suoraan TT:ltä oli tiedon sopimuksesta saanut 22 % vastaajista ja kolmanneksi suurimpana sopimuksen markkinointikanavana on toiminut yritysten yhteistyötahot 17 % osuudella. Loppuosuudesta sopimustiedon levittämisessä ovat vastanneet konsultit vajaan 9 % osuudella. 47

49 Teollisuuden energiansäästösopimuksen markkinoinnin onnistumista voi osaltaan selittää myös TT:n ja Motivan hyvällä yhteistyöllä. TT:n hyvä järjestökentän tuntemus yhdistettynä Motivan teollisuusosaamiseen on antanut markkinoinnille uskottavuutta. Markkinoinnin onnistumisesta kertoo se, että kaikki teollisuuden suurimmat energiankuluttajat ovat liittyneet sopimukseen ja myöskin se, että sopimuksen toimeenpanon keskeisimmät elementit on yleensä integroitu osaksi yrityksen operatiivista toimintaa. Markkinointia on helpottanut osaltaan teollisuuden yritysten oma panostus energiankäytön tehostamiseen. Maaperä vapaaehtoiselle säästösopimukselle on syntynyt tarpeesta luoda järjestelmä systemaattiselle energiankäytön tehostamistyölle. Markkinointia on helpottanut myös haastatteluissakin esille tullut asia, että energiansäästöpotentiaalia löytyy. Motivan osuus markkinoinnissa on ollut osaltaan myös asiantuntemuksen tarjoaminen säästösopimuksen soveltamiseen yrityksissä. Tämä näkyy ennen kaikkea siinä, katselmustoiminta on laajennettu käsittämään myös ne prosessit, jotka ilman säästösopimusta olisi jätetty katselmoimatta. Yritysten haastatteluissa sopimusten markkinoinnissa Motivalta toivottiin suurempaa näkyvyyttä yrityksissä. Sen uskottiin lisäävän sitoutumista ja uskottavuutta sopimusjärjestelmään. Liittyneiden yritysten näkökulmasta sopimusten markkinoinnilla käsitettiin siis myös osaltaan sopimusten toimeenpanoon liittyviä näkökulmia. Teollisuuden sopimuksen markkinointiin ovat osallistuneet pienessä määrin myös katselmuksia tekevät konsultit. Palaute konsulttien ansiosta sopimuksiin liittyneiltä yrityksiltä oli osin ristiriitaista ja kriittistä. Kriittisimmät palautteet tulivat pk sektorin yrityksiltä. TT:n internetsivuilta tietoa energiansäästösopimuksesta on hyvin niukasti. Tieto keskittyy raportointiin saavutetuista tuloksista. Tietoa sopimukseen liittymisestä ei löytynyt ja vuosiraportin viimeisintä versiota ei oltu arviointihetkellä päivitetty. Lisäksi TT:n energia ja ympäristöosio vaatii rekisteröitymistä palveluun Kuntien energiansäästösopimus Markkinoinnista on vastannut Kuntaliitto toimien yhteistyössä Motivan kanssa. Tämä heijastuu myös internetkyselyssä niin, että Kuntaliiton kautta on sopimuksesta saanut tietoa yli 51 % vastaajista. Oman organisaation kautta tietoa on saanut vajaat 29 % vastaajista. Loput kyselyyn vastanneista on saanut tiedon joko yhteistyötahon tai konsulttien kautta. Kummankin näistä tahoista mainitsee noin 10 % vastaajista. Sopimuksen markkinoinnissa tyydyttävistä tuloksista huolimatta markkinointia leimaa yksipuolisuus. Markkinointi on haastatteluiden perusteella keskittynyt vain tiettyyn tai muutamaan organisaatioportaaseen ja markkinointi on haastateltujen mielestä ollut samansisältöistä ja toistuvaa. Toisaalta kunta alan sopimuksessa on positiivisena asiana pantava merkille markkinointisuunnitelman tekeminen ja noudattaminen. Suunnitelma on sisältänyt tavoitteet, vastuujaon Motivalle ja Kuntaliitolle, aikataulut, resursoinnin, kohderyhmän segmentoinnin. Suunnitelmaa on myös noudatettu ja markkinoinnin toteutumista seurattu säännöllisesti. Suunnitelma on arviointiryhmän mukaan tuonut ryhtiä ja tavoitteellisuutta ko. sopimusalan markkinointiin. 48

50 Kuinka paljon suunnitelma sitten toi uusia liittyneitä? Markkinointisuunnitelman mukainen markkinointi käynnistyi vuoden 2000 alkupuolella. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana ( ) sopimukseen liittyi 21 kuntaa tai kuntayhtymää. Vuoden 2000 aikana uusia liittyneitä oli 19 ja vuonna Vuonna 2002 uusien liittyneiden määrä väheni ollen 14 ja hiipui edelleen vuonna 2003, jolloin liittyneitä oli enää 10. Suunnitelmallisella markkinoinnilla voi sanoa olleen siis vaikutusta. Haastatteluiden perusteella jatkuva kohdennettu markkinointi on perustunut pitkälti sähköpostiviestintään. Kohderyhmänä ovat olleet kulutusseurannasta vastaavat. Konkreettisen energiatehokkuuteen liittyvän tiedon levittämisen näkökulmasta kohderyhmä on oikea, markkinoinnin suhteen välttämättä ei. Markkinointikanavana sähköposti on tehoton, viesti hukkuu muuhun viestintään ja viestin läpimeno vastaanottajalle on kyseenalaista. Huolestuttavaa kuntien energiansäästösopimuksessa on markkinoinnin resurssien kutistuminen olemattomiin viimeisinä sopimusvuosina. Onko tämä tietoinen ratkaisu? Ollaanko tyytyväisiä saavutettuihin tuloksiin? Kuinka paljon markkinoinnissa on panostettu kunta alan energia ja ilmastosopimuksen markkinointiin? Taustaraportissa ilmoitetuista vuosien viestintä ja sopimustoiminnan kehittämispanostuksista päätellen kovin vähän Kiinteistö ja rakennusalan energiansäästösopimus Sopimuksen markkinoinnista on ollut vastuussa Rakli ja markkinointiaineiston suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut Motiva. Markkinoinnissa on panostettu ajanjaksoon ennen sopimuksen allekirjoitusta ja vuoteen 2001, jolloin sopimukseen liittyikin merkittävin osa sopimuksen allekirjoittaneista yrityksistä lukuun ottamatta valtion kiinteistöyksiköitä. Sopimus saavutti tällöin Raklin jäsenkunnassa pois lukien valtion kiinteistöt tämän hetkisen laajuuden. Sittemmin Raklin ja Motivan markkinoinnilla on ollut vaatimattomat ellei heikot vaikutukset. Internet kyselyn mukaan tiedon sopimuksesta sai Raklin kautta reilu kolmasosa kyselyyn vastaajista (37 %) ja oman organisaation tai yhteistyökumppanien kautta vastaajista. Raklin ja Motivan osuutta tiedon alkuperäisenä levittäjänä liittyneille ja yhteistyökumppaneille on vaikea arvioida. Internet kyselyn ja haastatteluiden perusteella Raklin osuus markkinoinnissa jää vaatimattomaksi. Raklin merkityksen ylipäätään kokee tärkeäksi vain 10% vastaajista. Haastatteluissa tämä käsitys vahvistui ja osa yritysten edustajista ilmoitti yrityksen liittyneen sopimukseen riippumatta Raklin markkinoinnista. Raklin markkinoinnin vaikutukset ovat olleet laimeat; Raklin jäsenistöstä lukumääräisesti vain reilu kymmenesosa on liittynyt energiansäästösopimukseen. Markkinoinnilla ei ole saatu vaikutettua yrityksiin niin, että sopimukseen olisi liitetty systemaattisesti yritysten kiinteistöt vaan vain ne, joiden osalta katsotaan olevan mahdollista vaikuttaa energiankulutukseen. Energiansäästösopimus on ollut esillä Raklin laajemmissa, ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen viestinnässä ja markkinoinnissa. Yhteistyö ja kehitys tällä alalla on toimijoiden keskuudessa ollut aktiivista. Energia asiat ovat olleet yhtenä osana tässä Raklin viestinnässä, mutta niiden painoarvo on ollut kuitenkin vähäinen. Raklin internetsivuilla energiansäästösopimus KRESS löytyy kehityksen ja koulutuksen alta, ympäristöasioiden fokusalueelta. Sopimusasiakirjojen, vuosiraporttien, 49

51 kulutusseurantalomakkeiden, ym. lisäksi sivuilta on linkkejä muille säästösopimussivuille Energia alan sopimusten viestintä yleisesti Energia alan järjestöt ovat tehneet yhteistyösopimuksen Adaton kanssa markkinoinnin, viestinnän ja toimeenpanon tehostamisen osalta. Haastatteluissa Adaton rooli nähtiin ei niinkään aktiivisena markkinoijana vaan enemmän tietoa jakavana ja keräävänä osapuolena. Adaton rooli tiedon jakajana miellettiin koulutuksen ja seminaarien järjestäjänä. Energiansäästösopimusten osuutta näissä tapahtumissa ei kuitenkaan osattu tarkemmin arvioida. Adaton rooli toimeenpanon vauhdittamisessa esimerkiksi sopimuksen integroimisessa osaksi yrityksen strategiaa mainittiin yhtenä erinomaisena esimerkkinä sen roolista yritysten auttamisessa. Energiaalan sopimuksissa Adaton rooli on siis monipuolisempi kuin pelkästään markkinointiin keskittynyt taho. Energia alan järjestöt ovat keskittäneet energiatehokkuusasiat laajalti Adaton tekemille internetsivuille. Energiansäästö sivuilla on esitetty tukikäytännöt, ESCOkonsepti sekä oleelliset linkit. Adaton sivuille on lisäksi koottu säästösopimuksiin liittyneiden tukemiseksi energiansäästön tietopankki Säästöekstra, jonne on koottu sopimuksen toimeenpanoon liittyvää tietoa sekä sopimusjärjestelmän puitteissa syntynyttä tietoa. Säästöekstra sivut voidaankin nähdä yhtenä hyvänä esimerkkinä, kuinka on rakennettu markkinointia tukevia työkaluja Kaukolämpöalan energiansäästösopimus Markkinoinnista päävastuun on kantanut Suomen kaukolämpö ry. (Sky). Sopimuksen markkinointi on painottunut sopimuksen alkuvaiheeseen ja aktiivinen markkinointi on lopetettu vuosituhannen alussa. Sopimuksen markkinoinnissa Sky on ollut aktiivinen ja kaikki internetkyselyyn vastanneet yritykset ilmoittivat saaneensa tiedon sopimuksesta Sky:ltä. Haastatteluissa Sky toiminta mainittiin erittäin aktiiviseksi Haastatteluissa Motivan roolia sopimusta markkinoivana ja toimeenpanossa auttavana osapuolena korostettiin. Motivan apu keskittyi yhteistyöhön valtakunnallisen energiansäästöviikkoon ja yritysten auttamiseen katselmointien käytännön järjestelyissä kuten katselmoijien valinnannassa ja tukien hakemisessa. Sinänsä Motivan roolin merkittävyys on yllättävää, jos analysoidaan taustaraportissa esitettyjä Motivan panostuksia sopimuskauden aikana viestintään ja markkinointiin. Rajallinen kaukolämpöalan yritysten määrä on ilmeisesti auttanut kohdentamaan resursseja Voimalaitosalan energiansäästösopimus Markkinoinnista päävastuun ovat kantaneet Finergy, Sener ja Adato. Voimalaitosalan sopimusta olivat valmistelemassa merkittävät voimantuottajat vastaavalla tavalla kuin energiaintensiivinen teollisuus teollisuuden sopimusta. Sopimuksen kattavuus energiantuotannosta laskettuna nousikin ensimmäisenä seurantavuotena jo 69 %:iin. Sopimuksen markkinoinnin haasteeksi jäi näin saada mukaan loput tuotantoyritykset ja saada katselmustoiminta systemaattiseksi ja kattavaksi. Internet kyselyn perusteella kolmasosa liittyneistä on saanut tiedon sopimuksesta kattojärjestön kautta ja kuudesosa oman organisaation kautta. Puolet liittyneistä 50

52 sai tiedon yhteistyötahon kautta. Tämä on poikkeavaa muihin sopimuksiin verrattuna. Yhtenä selityksenä voi olla energiantuottajien oma verkostoituminen, laaja ja osaava energiantuotantoon keskittynyt konsulttikunta ja laitevalmistajien kautta kulkeva informaatio. Haastatteluissa vahvistui internet kyselyssä saatu tieto kattojärjestöjen vähäisestä roolista sopimuksen markkinoinnissa. Markkinoinnin onnistumista voimalaitosalan sopimuksessa voi arvioida kahdesta näkökulmasta. Vuoden 2003 lopussa oli 91 % sähköntuotantokapasiteetista sopimuksessa mukana. Tulosta voidaan pitää erinomaisena. Sopimuksen markkinointia on helpottanut se, että osa aktiivisesti sopimukseen liittyneistä yrityksistä oli tehnyt systemaattista energiankäytön tehostamistyötä jo ennen sopimustakin. Myös liittymättömien yritysten edustajat kokivat saaneensa riittävästi tietoa sopimuksesta. Syinä liittymättömyyteen nähtiin pieni säästöpotentiaali, resurssivaje sekä mahdottomuus saada tukia laajempiin parannusinvestointeihin. Näin ollen porkkanat liittymiseen puuttuivat Sähkön siirto ja jakelualan energiansäästösopimus Sopimuksen markkinoinnista on vastannut pääasiassa Sener, Finergy ja Adato. Kyselyn ja haastatteluiden perusteella vajaa puolet (46 %) yrityksistä on saanut tiedon sopimuksesta sopijajärjestön kautta. Toiseksi tärkein tiedon lähde on ollut oma organisaatio. Sen kautta tieto sopimuksesta on tullut 39 % vastaajista. Loput vastaajista (15 %) ilmoittavat saaneensa tiedon yhteistyötaholta. Sopimuksen markkinointi keskittyi sopimusjakson alkuun, jolloin tavoitteen oli saada mahdollisimman suurin osa sähkön jakelusta sopimuksen piiriin. Aktiivinen markkinointi on lopetettu, kun liittyneiden osuus ylitti vuonna % sähkön jakelusta laskettuna. Tältä osin sopimuksen markkinointi on onnistunut. Sähkön siirto ja jakelualalla sopimuksen markkinointia on vaikeuttanut se, että energiansäästösopimuksen mukanaan tuomat porkkanat ovat vähäisiä verrattuna sähkön siirto ja jakelualan yritysten normaaliin liiketoimintaan ja lain luomiin velvoitteisiin. Sähkömarkkinalaki määrittelee, että sähkömarkkinoilla toimivien yritysten tehtävänä on edistää omassa ja asiakkaittensa toiminnassa sähkön tehokasta ja säästäväistä käyttöä. Yhtenä keinona tämän velvoitteen täyttämiseksi voidaan pitää pientalojen energiakatselmusjärjestelmää. Tätä yhteyttä lain ja energiasäästösopimuksen välillä ei haastatteluissa yksikään taho maininnut erityisenä syynä sopimukseen liittymiseen. Sen sijaan haastatteluissa ja internet kyselyssä tärkeimmäksi syyksi mainittiin imago. Toisaalta haastatteluissa ei kylläkään mainittu, että vaikka imagolliset syyt olivat päällimmäinen syy liittymiseen, niin liittyneiden omassa markkinoinnissa energiansäästösopimusta ei ole käytetty hyväksi. 51

53 4.5 Sopimusosapuolten toiminta, yhteistyö ja sitoutuminen Toimeenpanomenettelyt Yleistä Sopimukseen liittyneiden osalta velvoitteet on kirjattu selkeästi. Vaikka kysymyksessä on vapaaehtoinen sopimus, on velvoitteet otettu vakavasti ja ne on ymmärretty sitoviksi. Sopimukset ovat velvoittaneet liittyneet selvittämään energiankäytön lähtötilanne katselmusten avulla ja kun yleisenä käsityksenä on ollut, että energiankäytön tehostamiskohteita löytyy, ovat sopimusten katselmukset ja analyysit olleet tehokas tapa alkutilanteen selville saamiseksi. Katselmusten erinomaisuutta toimeenpanomenettelynä kuvaa se, että 88 % liittyneistä organisaatioista on teettänyt katselmuksia sopimuksen voimassaoloaikana. Sopimuksen jalkauttamiseksi liittyneet ovat nimenneet yritys, kunta tai toimipaikkakohtaiset yhdyshenkilöt. Tämä verkosto on luotu täyttämään liittyneiden raportointivelvoitteet. Sen sijaan liittyneiden oman energiansäästötoiminnan organisoimiseksi sopimuksessa ei ole määritelty velvoitteita tai suosituksia. Sisäisen toiminnan kehittäminen ja useiden ihmisten sitominen sopimukseen eri organisaatiotasoilta on ollut avain sopimuksen onnistuneeseen toimeenpanoon. Liittyneiden oman organisaation sisällä toiminnassa on runsaasti kirjavuutta. Tehokkaimmin sopimukset on nivelletty osaksi toimintaa teollisuuden ja voimalaitosalan yrityksissä. Energiansäästösopimuksen hallinta on yhdyshenkilön tehtävä. Yhdyshenkilö tyypillisesti koordinoi koko liittyneen yrityksen tai yhteisön energiansäästötyötä vastaten esimerkiksi katselmusten teettämisistä, sisäisen koulutuksen järjestämisestä ja raportoinnin koordinoinnista. Eräinä esimerkkeinä sopimuksen hyvästä toimeenpanosta ovat teollisuuden sopimukseen liittyneet yritykset. Yhdyshenkilöiden johtamina on perustettu katselmuksia varten auditointiryhmiä, johon on kerätty eri alan asiantuntijoita ja joiden vastuulla on toimipaikkojen katselmukset. Kun päätös ryhmien perustamisista on kuitenkin tehty ylimmän johdon tasolla, on näin myös johdon sitoutuminen varmistettu. Ryhmien työn tuloksina saatu katselmustieto välittyy liittyneen organisaation sisällä eri toimipaikoille ja toimintayksiköihin auditointiryhmien jäsenten kautta. Lisäksi organisaatioiden ylätasojen sitoutumisen kautta tieto on kulkeutunut myös eri organisaatiotasojen välillä. Arviointiryhmän käsityksen mukaan toimeenpanossa on eniten kehitettävää seuraavalla sopimuskaudella kunta alan sekä kiinteistö ja rakennusalan sopimukseen liittyneillä. Eri osapuolten roolit toimeenpanossa Analysoitaessa sopimuksen toimeenpanoa kokonaisuutena on internet kyselyn perusteella tärkein rooli sopimusta hallinnoivista organisaatioista on ollut Motivalla. 83 % kaikista vastaajista koki Motivan tuen jossain määrin merkittäväksi tai merkitykseltään tärkeäksi. Seuraavana oli KTM 58 % osuudella ja viimeisenä toimialajärjestöt vajaan 42 % osuudella. Vastauksista ilmenee myös sopijajärjestöjen roolin painottuminen sopimusten markkinointiin eikä toimeenpanoon. Pääosin järjestys sopimuksen toimeenpanon auttamisessa päti kaikille sopimusaloille lukuun ottamatta kaukolämpöalan sopimusta, jossa keskusjärjestön roolia pidettiin vastaajien mukaan tärkeimpänä (79 %) ja Motivan roolia vähäisim 52

54 pänä (43 % vastaajista). Toinen edellistä kuitenkin pienempi poikkeama oli sähkön siirto ja jakelualan ja kiinteistö ja rakennusalan sopimuksissa, jossa tärkeimpänä pidetyn Motivan (77 % ja 90 %) jälkeen keskusjärjestön roolia pidettiin merkittävämpänä kuin KTM:n. KTM:n merkityksen korostumista osaltaan selittää liittyneiden epätietoisuus Motivan ja KTM:n rooleista. Useassa tapauksessa nämä miellettiin yhdeksi ja samaksi organisaatioksi. KTM Sopimuksen toimeenpanoon KTM osallistui sopimuksen alkuvaiheessa, jolloin KTM oli aktiivinen erityisesti teollisuuden ja energia alan sopimusten markkinoinnissa. Muuten KTM:n rooli sopimusvelvoitteiden mukaisesti on ollut taka alalla ja tehtävänä on ollut varmistaa niin taloudellisten kuin henkilöresurssienkin saatavuus ja riittävyys. Sopimuksen käytännön toimeenpanon KTM on siirtänyt Motivalle takaamalla sille resursseja sopimuksen hallinnointiin, markkinoinnin ja toimeenpanoon sekä työkalujen kehittämiseen. Osassa sopimuksia KTM:n rooli on olla aktivoimassa uuden energiaa säästävän teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyviä hankkeita. Kehitysyhteistyötä tehdään yhdessä Tekesin kanssa. Kehityshankkeita on ollut vähän. Tältä osin sopimuksen velvoitteita ei ole pystytty täyttämään. Osaltaan kehitystyötä on vaikeuttanut liittyneidenkin haastatteluissa esiin tuoma mielipide. Sopimusjärjestelmän puitteissa ei ole suurta mielenkiintoa kehittää uutta teknologiaa ja kynnys ottaa käyttöön uutta teknologiaa on korkea. Varsinkin tuotantoprosessien kannalta kriittisissä kohteissa luotettavuus nousee tärkeämmäksi kriteeriksi kuin uuden teknologian mahdollisesti mukanaan tuoma parempi energiatehokkuus. TE keskukset Sopimusten toimeenpanoon liittyvien tukien maksamisesta ovat vastanneet TEkeskukset. Haastatteluissa esiin tulleet muutamat kommentit TE keskuksista jakaantuivat kahtia tukien maksamista koskien. Ne, jotka olivat tekemisissä TEkeskusten kanssa harvakseltaan kokivat TE keskusten toiminnan byrokraattiseksi ja hitaanlaiseksi. Toisaalta liittyneistä ne, jotka olivat yhteydessä TE keskuksiin säännöllisesti kokivat tukien hakemisen kivuttomaksi ja TE keskusten toimivan nopeasti ja jouhevasti. Tukien hakemisessa kokemuksella tuntuu olevan kohtalaisen suuri rooli suhtautumisessa TE keskuksiin. Sopijajärjestöt Sopimuksen toimeenpanoon osallistumisen aktiivisuus sopijajärjestöissä on vaihdellut suuresti. Toimeenpanoon liittyväksi toiminnaksi voidaan lähinnä tulkita yrityskohtainen neuvonta, opastus ja kannustaminen. Sopimukseen liittyneiden yhteiset tilaisuudet, koulutus ja sopimusalan kehitysprojektien käynnistäminen ovat myös osa toimeenpanoa. Leimaa antavaa sopijajärjestöjen työssä on ollut henkilösidonnaisuus. Sopijajärjestöjen vastuuhenkilöiden aktiivisuus sopimusten markkinoinnissa näkyy myös toimeenpanossa saavutetuissa tuloksissa. Motiva KTM on siirtänyt Motivalle merkittävän osan energiansäästösopimuksiin liittyvistä hallinnointi ja toimeenpanotehtävistä. Tehtävät on määritelty vuosittain KTM:n ja Motivan välisissä sopimuksissa. 53

55 Sopimuksen toimeenpanossa Motivalle on kuulunut edellä käsitellyt viestintä ja markkinointi sekä koulutus ja neuvonta. Sopimusten toimeenpanon helpottamiseksi Motiva on ollut myös primus motorina käynnistämässä ja koordinoimassa hankkeita uusien katselmusmallien ja energiatehokkuusindeksien kehittämiseksi. Sopimuskauden aikana on syntynyt mm. prosessiteollisuuden 2 vaiheinen analyysimalli, voimalaitosten energiaanalyysimalli, kuntakatselmusmalli (uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuuksien selvittämiseksi) sekä teollisuuden ja voimalaitosten energiatehokkuusindeksit. Motiva on osallistunut sopimusten toimeenpanoon myös tarjoamalla liittyneille asiantuntijapalveluita. Liittyneiden ja Motivan välinen yhteistyö keskittyy lähinnä Motivan jakamaan informaatioon ja apuun energiansäästösopimuksen toimeenpanossa osaksi liittyneiden toimintaa. Palvelut ovat sisältäneet esimerkiksi yhteistyötä liittyneiden kanssa energiatehokkuuteen liittyvien toimintamallien kehittämisessä, oikeiden analyysi ja katselmusmallien valinnassa, opastusta katselmoijan valinnassa, energiatukien hakemisessa, jne. Tältä osin toiminnassa on eroja sopimusaloittain, haastattelujen perusteella eniten liittyjäkohtaisia kontakteja on ollut teollisuudessa. Haastatteluissa ei tullut esille, että palvelusektorin sopimuksiin liittyneillä ja Motivalla olisi ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta merkittävää yhteistyötä neuvoja on tosin saanut, kun on soittanut ja kysynyt. Liittyneiden palvelu ja parempi näkyminen kentällä kaatuu lähinnä Motivan niukkoihin resursseihin, joten yhteistyön syventäminen nykyisellä henkilömäärällä lienee mahdotonta. Liittyneet Sopimuksen toimeenpano liittyneissä yrityksissä ja yhteisöissä on hoidettu valtaosin moitteettomasti. Aktiivisinta ja tehokkainta sopimuksen toimeenpano on ollut teollisuuden energiansäästösopimukseen liittyneissä organisaatioissa. Samoin kuin sopijajärjestöissä ja Motivassa on liittyneissä sopimuksen toimeenpano ollut hyvin pitkälle henkilökysymys. Sopimuksen hyvää toimeenpanoa ovat hidastaneet useissa tapauksissa sopimuksen yhdyshenkilöiden vaihdokset. Toisena sopimuksen toimeenpanoa haittaavana tekijänä on ollut yhdyshenkilön toimenkuvan muuttuminen ja samalla energiansäästösopimukseen liittyvät tehtävät ovat jääneet siirtämättä. Organisaatiomuutokset, henkilövaihdokset ja henkilöiden tehtävämuutokset ovat vaivanneet erityisesti kiinteistö ja rakennusalan energiansäästösopimuksen toimeenpanoa. Haastatteluihin perustuen eivät liittyneet ole lisänneet henkilöresursseja sopimuksen toimeenpanossa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Siitä huolimatta sopimuksessa määritellyt velvoitteet yhdyshenkilöiden, katselmusten ja raportoinnin suhteen on täytetty pääsääntöisesti moitteettomasti lukuun ottamatta energiankäytön tehostamissuunnitelmia. Tehostamissuunnitelmien tekemisestä on tietoisesti luovuttu teollisuuden sopimukseen kuuluvissa yrityksissä. Kunta alan sopimuksen tehneistä on reilu kolmannes toimittanut tehostamissuunnitelman noin kaksi vuotta sopimukseen liittymisestä. Muissa sopimuksissa liittyneet ovat pääsääntöisesti tehneet tehostamissuunnitelman. Olisiko tehostamissuunnitelma yleensä eri sopimusaloilla parantanut sopimuksen toimeenpanoa? Todennäköisesti ei, koska sen ei katsota tuovan lisäarvoa katsel 54

56 musten toimenpidelistoille, eivätkä energiansäästöasiat ohjaa päätöksentekoa vaan investoinnit tehdään tuotannollisista, turvallisuus, terveydellisistä tai ympäristöllisistä syistä. Tämä on johtanut siihen, että jokaisella sopimusalueella on runsaasti hyödyntämättä katselmuksissa havaittua säästöpotentiaalia. Sopimuksen toimeenpanon syvyyttä liittyneiden organisaatioissa ja liittyneiden sitoutumista energiansäästösopimukseen voidaan arvioida analysoimalla energiansäästösopimukseen liitettyjen toimipaikkojen energiankäytön osuutta koko liittyneen tahon energiankäytöstä. Taustamateriaalin ja haastatteluiden perusteella arviointiryhmällä on käsitys, että teollisuuden ja voimalaitosalan energiansäästösopimus on jalkautettu lähes poikkeuksetta kaikkiin toimipaikkoihin. Samaa systemaattisuutta ei havaittu kiinteistö ja rakennusalan sopimukseen liittyneissä yrityksissä. Näissä yrityksissä merkittävä osa toimipaikoista (=kiinteistöistä) on sopimuksen katselmointien ja vuosiraportoinnin ulkopuolella. Toisena keinona on analysoida sopimuksen toimeenpanoa analysoida katselmointien teettämisien laajuutta. Kaiken kaikkiaan katselmointeja on teetetty kohtalaisen aktiivisesti. Internetkyselyn mukaan 78 % liittyneistä on teettänyt katselmuksia, osittain katselmukset on tekemättä 10 % liittyneistä ja kokonaan katselmukset on tekemättä 12 % liittyneistä. Katselmointien teettämisessä on kuitenkin alakohtaisia eroavaisuuksia johtuen muun muassa sopimusten mukaisista katselmointivelvoitteista. Yleensä omaan toimintaan kohdistuvat katselmoinnit on tehty, mutta loppukäyttäjiin kohdistuvat katselmointivelvoitteet ovat suurelta osin tekemättä. Erityisesti sähkön siirto ja jakelualalla loppuasiakkaisiin kohdistuvat katselmoinnit ovat jääneet laajemmassa mittakaavassa toteuttamatta. Raportointivelvollisuuden täyttämisessä on muita sopimusaloja enemmän ongelmia kuntien energiansäästösopimuksessa. Vuosiraportoinnin saanto viimeisimmän kunta alan vuosiraportin (2003) mukaan oli 80 %. Tämä on selvästi heikompi kuin sopimusaloilla keskimäärin. Teollisuuden energiansäästösopimuksessa se oli 95 %, voimalaitosalan sopimuksessa niin ikää noin 95 %, kaukolämpöalalla 89 %, Sähkön siirto ja jakelualalla 92 % ja Kiinteistö ja rakennusala 87 % Tiedonvaihto ja yhteistyö Tiedonvaihtomenettelyt Raportointivelvollisuus on ainoa sopimuksiin kirjattu virallinen tiedonvaihtomenettely. Raportoinnin vaatimaa työtä liittyneet pitivät kohtuullisena ja sen kokoaminen ei vaatinut kohtuuttomasti aikaa. Internetkyselyn mukaan 80 % vastaajista piti raportointia helppona tai melko helppona ja vain 20 % vaativana. Vaikeana raportoinnin kokivat yleensä sellaiset tahot, joilla on omasta mielestään resurssipula tai liittyneiden energianhallinta ja seurantajärjestelmät eivät ole raportoinnin edellyttämällä tasolla. Yhteistyömuodot Vaikka säästösopimusten merkittävimpinä hyötyinä mainitaan yleisesti tietämyksen lisääntyminen, toimintatapojen kehittyminen ja verkostojen syntyminen, liittyneiden yritysten ja yhteisöjen kesken energiansäästöasioissa on yllättävän vähän yhteistyötä. Sopijaosapuolten organisoimaa yhteistyötä ja liittyneiden yhteisiä tilaisuuksia on eri sopimusaloilla vaihtelevassa määrin, mutta laajempi toiminta on vähäistä. 55

57 Osaltaan yhteistyön puute johtuu resurssipulasta mutta myös lainsäädännön muuttumisesta ja viranomaisten tiukentuneesta valvonnasta erityisesti teollisuudessa ja energia alalla. Haastatteluissa mainittiin, että kartelliepäilyt metsäteollisuudessa ovat kuihduttaneet myös yhteistyön energia asioissa. Samalla tavalla yhteistyö on hiipunut sähkölaitosten välillä markkinoiden vapautumisen myötä. Haastatteluissa kävi ilmi, että etenkin teollisuusyritysten välillä on jonkin verran yhteistyötä epävirallisesti. Useimmiten nämä yhteistyöverkostot on syntyneet jo ennen energiansäästösopimuksia ja syynä näihin ovat olleet esimerkiksi samankaltaiset tuotantolaitteistot tai kokemusten jakaminen investointihankkeiden yhteydessä. Voimalaitosalan ja kaukolämpöalan liittyneiden haastatteluissa tuli muita aloja selvemmin esille epäviralliset yhteistyöverkostot. Etenkin suuret kaupungit toimivat vilkkaimmin yhteistyössä energiansäästöasioissa. Kiinteistönomistajat toimivat yhteistyössä yleisiin kehittämisstrategioihin, elinkaariajatteluun ja ympäristöasioihin liittyen. Puhtaasti energiansäästön puitteissa yhteistyö on kiinteistö ja rakennusalalla vähäistä Sitoutuminen energiansäästösopimukseen Yritysten ja yhteisöjen sitoutuminen sopimukseen vaihtelee suuresti. Haastattelujen ja internetkyselyn perusteella sitoutuminen on parhainta teollisuudessa ja voimalaitosalalla. Kattavuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta heikoimmin säästösopimukseen ovat sitoutuneet yritykset kiinteistö ja rakennusalalla sekä sähkön siirto ja jakelualalla. Kiinteistö ja rakennusalalla katselmustoiminta on kuitenkin laajentunut vähitellen sopimuksen voimassaoloaikana ja sopimukseen liitetty rakennuskanta on ollut kasvussa. KTM:n tukeman katselmustoiminnan laajuuden perusteella eniten parannettavaa on sähkön siirto ja jakelualan ja kaukolämpöalan sopimuksiin liittyneillä. Kaukolämpöalan yrityksissä katselmustoiminta on merkittävästi painottunut omiin, ilman tukea toteutettuihin katselmuksiin. Kunta alan sopimuksessa kuntien sitoutumisessa on suuria vaihteluja. Erityisesti kunta alan haastatteluissa tuli esille energiansäästöasioiden olevan taka alalla verrattuna perusparannuksiin ja turvallisuus ja terveysasioihin. Erityisesti kuntaalalla resurssipula on mainittu yhdeksi sitoutumista rajoittavaksi tekijäksi. Kiinteistö ja rakennusalalle ominainen sitoutumisen este on kiinteistöjen erilaiset kehitysstrategiat. Ainoastaan liittyneille strategisesti tärkeät kiinteistöt on liitetty sopimuksen seuranta ja katselmusjärjestelmään. Kiinteistö ja rakennusalan sopimukseen on liittynyt lisäksi yrityksiä, joiden roolit vaihtelevat alalla. Kiinteistöjen omistajilla, käyttäjillä ja kiinteistöpalveluja tuottavilla yrityksillä on vaihtelevat intressit panostaa energiansäästötyöhön Sitoutumisen esteet Liittyneet Organisaatioiden sisällä suurimpia sitoutumisen esteitä ovat olleet henkilö ja taloudellisten resurssien puute. Tämä tulee leimallisesti esille internethaastattelussa, jossa katselmusten toteuttamiseen kaksi kolmasosaa vastaajista sanoo resursseja olevan riittämättömästi tai niukasti ja kolme neljästä vastaajasta ilmoittaa resurssien olevan riittämättömiä säästötoimenpiteitten toteuttamiseen. 56

58 Säästösopimuksia kokonaisuutena arvioitaessa toimeenpanon resursseja piti riittämättöminä tai melko niukkoina 75 % vastaajista. Toisena ongelmakohtana organisaatiossa on nähty vuoropuhelun puute eri organisaatiotasojen välillä. Mikäli kaikki organisaatiotasot eivät ole sitoutuneet sopimukseen on sopimuksen toimeenpano kangerrellut. Tämä tuli esille erityisesti kuntien ja kuntayhtymien haastatteluissa. Yhtenä esteitä poistavana piirteenä kunta alan sopimuksessa on havaittu projektisuunnitelman tekeminen ja noudattaminen sopimuksen velvoitteiden toteuttamiseksi. Projektisuunnitelma on kattanut sopimuksen toimeenpanon, katselmustoiminnan laajuuden ja eri organisaatiotasojen hyväksymismenettelyt. Suunnitelman on todettu sitouttavan eri organisaatiotasot energiansäästötyöhön. Kolmantena laajasti haastatteluissa esiin tulleena sitoutumisen esteenä nähtiin energiansäästön olevan kuitenkin aika marginaalinen asia yrityksen ja yhteisöjen liiketoiminnassa lukuun ottamatta energia alaa ja energiaintensiivistä teollisuutta. Kiinteistö ja rakennusalan sekä kunta alan sopimuksiin liittyneiden toiminnassa vastaavasti energiansäästötyö on taustalla verrattuna esimerkiksi turvallisuus, terveys sekä asumisviihtyvyys näkökohtia. Arviointiryhmä näkee tämän laajemmaltikin asennoitumisena energiansäästötyöhön. Liittymättömät Energiansäästösopimuksiin liittymättömät yritykset ja yhteisöt kokivat energiansäästösopimuksen tuoman lisäarvon vähäisenä. Haastatteluissa ilmeni, että liittymättömillä yrityksillä ja yhteisöillä oli riittävästi tietoa sopimuksesta ja sen sisällöstä, joten liittymättömyys on useimmissa tapauksissa ollut tietoinen ratkaisu. Syinä liittymättömyyteen haastatteluissa mainittiin energiansäästösopimukselle vaihtoehtoisten tapojen käyttäminen, pienet energiakustannukset ja siten pienet absoluuttiset säästöpotentiaalit sekä sopimukseen liittyvän seurannan ja raportoinnin vaatimat resurssit Johtoryhmätyöskentely Eri sopimuksissa KTM on asettanut johtoryhmän ohjaamaan ja seuraamaan sopimuksen toimeenpanoa. Johtoryhmissä on ollut edustettuna sopijaosapuolten edustajat, yritysten ja yhteisöjen edustajia sekä asiantuntijajäseninä lähinnä Motivan edustajia. Sopimuksen johtoryhmien työskentely on ollut tuloksellisesti vaatimatonta ja keskittynyt enimmäkseen vuosiraportoinnin tarkastamiseen ja hyväksymiseen sekä joidenkin selvityshankkeiden aloittamiseen. Johtoryhmän rooli energiansäästösopimusten ohjaamisessa on jäänyt vähälle huomiolle ja johtoryhmä nähdään enemmän keskustelufoorumina. Tämä käsitys tuli esille myös eri johtoryhmien jäsenten haastatteluissa. Lisäksi haastatteluissa todettiin johtoryhmillä olevan pieni rooli kentän mielipiteitten tiedonvälityskanavana sopijajärjestöjen ja KTM:n suuntaan energiansäästöasioissa. Arviointiryhmän mukaan johtoryhmien rooli on jäänyt taustalle, koska johtoryhmiltä puuttuu muodollinen valta puuttua sopimusten sisältöön, tehdä muutoksia sopimuksiin tai asettaa sanktioita sopimukseen liittyneille. Osaltaan tämä rooli johtuu siitä, että sopimuksissa johtoryhmien toimintavaltuudet ovat määrittelemättä ja vapaaehtoisuuteen perustuvaan sopimukseen ei ole ollut mielekästä rakentaa tiukkaa ylätason kontrollijärjestelmää. Vertailtaessa eri johtoryhmiä ei arviointiryhmän 57

59 mukaan noussut esille erityisesti tietyn sopimusalan johtoryhmää, joka olisi ohjannut energiansäästösopimustoimintaa tehokkaammin kuin muut Teollisuuden energiansäästösopimus Teollisuuden energiansäästösopimus on hyvä esimerkki, siitä mitä voidaan saavuttaa kun yritys ja liittotasolla sekä muissa sopimusta markkinoivissa, kehittävissä ja toimeenpanevissa organisaatioissa on henkilöiden sitoutuminen korkealla tasolla. Työtä on leimannut systemaattisuus, pitkäjänteisyys sekä sopimuskentän ja sen henkilöiden hyvä tuntemus. Alkuvaiheessa KTM:n, TT:n Motivan rinnalla sopimuksen markkinointiin ja toimeenpanon käynnistämiseen osallistuivat myös alan konsultit. Teollisuuden alan sopimuksen tehneissä yrityksissä sitoutuminen sopimukseen on korkealla tasolla. Internetkyselyn mukaan hieman alle 87 % sopimukseen liittyneistä on myös tehnyt katselmukset. Osittain katselmuksen tehneitä yrityksiä oli kyselyn mukaan 10 % ja kokonaan katselmukset tekemättä jättäneitä yrityksiä oli vain vajaat 4 %. Haastattelut tukivat näitä tuloksia niin, että vain yksi yritys mainitsi, ettei ollut tehnyt katselmusta lainkaan. Tuloksia voidaan pitää kaiken kaikkiaan erinomaisina. Teollisuuden energiansäästösopimuksen puitteissa on tehty eräitä laajoja kehityshankkeita. Näitä on mm. prosessiteollisuuden energia analyysimalli, energiatehokkuusindeksi (ETIS) projekti, pk teollisuuden energiaoppaat sekä säästösopimusyrityksille kohdistetut hankkeet. Näitä ovat olleet esimerkiksi teollisuuden voimalaitosten energia analyysimallin kehitys, paineilman käytön ja sähkökäyttöjen tehostamisprojektit. Osa projekteista on liittynyt läheisesti sopimustoiminnan käynnistymisestä johtuvista tarpeista. Osassa taas on haluttu selvittää tarkemmin tietyn apulaitteiston tai käyttötavan sähkönsäästömahdollisuuksia. Projektit ovat syntyneet liittyneiden yritysten käytännön tarpeista ja niin ollen tuloksena on saatu toimivia ja monistettavia malleja energiansäästötyöhön Kuntien energiansäästösopimus Muista sopimusaloista poiketen Kuntaliitolla on taustaraportin mukaan ollut käytössä vuotuinen euron määräraha energiansäästöohjelman toteutukseen Motivan kautta vuoteen 2003 asti. Määrärahan käyttö on suunniteltu vuosittain yhteistyössä Motivan ja Kuntaliiton kesken, painopisteenä erilaiset kehityshankkeet. Julkisten palvelujen energiatehokkuuden seuranta ja arviointi projektin, ESS koulutuspaketin, kiinteistönhoitajien koulutuspäivien ja kulutustilastointiohjelmiston lisäksi muita sopimustoiminnan kehittämiseen tehtyjä panostuksia arviointiryhmä ei havainnut. Tehtyihin panostuksiin nähden tuloksia voidaan pitää vaatimattomina. Sopimuksen toimeenpano kunnissa ja kuntayhtymissä katselmusten osalta on samaa tasoa kuin kaikilla sopimusaloilla keskimäärin. Liittyneistä kunnista tai kuntayhtymistä 80 % on teettänyt katselmuksen ja tekemättä katselmus on reilussa 11 % kunnista tai kuntayhtymistä. Osittain katselmukset on tehty 9 % liittyneistä. Kuntasektorin energiansäästösopimuksen toimeenpano on toteutunut odotettua hitaammin. Energiankäytön tehostamissuunnitelmista on toteutunut alle puolet (32/79). Raportointivelvollisuuden täyttämisessä on muita sopimusaloja enemmän 58

60 ongelmia ja vuosiraportoinnin saanto viimeisimmän vuosiraportin (2003) mukaan oli 80 %. Tämä on selvästi heikompi kuin sopimusaloilla keskimäärin. Yhtenä toimeenpanon onnistumista selittävänä tekijänä on haastatteluissa tullut esille energiansäästösopimusten toimeenpanoa varten perustettu työryhmä sekä sopimuksen toimeenpanemiseksi tehtävä suunnitelma (ei sopimuksen edellyttämä muodollinen energiankäytön tehostamissuunnitelma). Toimeenpano suunnitelman tekeminen ja noudattaminen on tehostanut sopimuksen toimeenpanoa riippumatta kunnan koosta ja resurssien riittävyydestä. Suunnitelmassa on ollut tärkeätä, että sopimuksen toimeenpano kohdistetaan oikealle organisaatiolle ja oikealle organisaatiotasolle. Näin on kyetty takaamaan sopimuksen toimeenpanoon kuuluvien ihmisten sitoutuminen. Energiansäästösopimuksiin sisältyvä vaatimus määrämuotoisen energiankäytön tehostamissuunnitelman laatimisesta on hoidettu vaihtelevasti. Monet haastatellut totesivat sellaisen kyllä tulleen tehdyksi, mutta ajavana voimana on ollut pikemminkin velvollisuudentunto kuin todelliseksi koettu tarve. Varsin monella suunnitelmaa ei ole tehty eikä ilmeisesti tulla tekemäänkään. Haastattelussa kuultu kommentti pakollinen ainekirjoitus kuvannee useimpien käsitystä asiasta, niinpä koulusta tuttu työskentelytapa, muiden tekemien töiden kopiointi, oli yleisin suunnitelman tekotapa. Toinen tapa on ollut katselmusraporttien toimenpidetaulukoiden koostaminen energiankäytön tehostamissuunnitelman pohjaksi. Suunnitelman sisältö rajoittuu silloin pelkästään kiinteistöpuolen asioihin. Koska katselmukset jakautuvat monen vuoden ajalle, tällä menetelmällä ei ainakaan kovin nopeasti synny valmista. Jos tehostamissuunnitelma onkin enemmän tai vähemmän väkisin vääntämällä saatu aikaiseksi, sen käytäntöön viemisestä ei esimerkkejä löytynyt. Kunta alan energiansäästösopimuksen haastatteluissa oli myös merkille pantavaa se, että sopimukseen kuuluminen tai kuulumattomuus ei takaa ensin mainitun ryhmän hyvää sopimuksen toimeenpanoa ja jälkimmäisen ei. Sen sijaan päinvastaisia esimerkkejä hyvästä energiakäytön tehostamisyöstä tuli haastatteluissa esille useita. Sopimuksen toimeenpanoa hidastavina tekijöinä haastatteluissa mainittiin resurssivaje, yhteistyön vähäisyys ja henkilökohtaisen kiinnostuksen ja innostuksen puute Kiinteistö ja rakennusalan energiansäästösopimus Sopimuksen toimeenpanoa liittyneissä leimaa omasta toiminnasta lähtevä valikoivuus. Sopimuksen piiriin on liitetty ainoastaan sellaiset kiinteistöt, jotka sopivat liittyneiden strategiaan. Osa sopimukseen liittyneistä ilmoitti liittymisen syyksi pelkästään investointituet. Sopimuksen rakenne sallii myös liittyneiden valikoida vapaasti sopimukseen liitettävät raportoinnissa ja seurannassa mukana olevat kiinteistöt. Kiinteistö ja rakennusalan energiansäästösopimuksen toimeenpanossa oman tavoitteita hämärtävän lisänsä on tuonut sopimuksen liittäminen osaksi laajempaa kokonaisuutta. Olennaisena osana alan toimintaa ovat viime vuosina olleet ympäristöasiat ja kestävä kehitys. Arviointiryhmällä on se käsitys, että energiansäästö on ollut osa laajempaa viitekehystä, jolloin itse energiansäästötyö on jäänyt taka 59

61 alalle. Esimerkkejä tällaisista laajoista ohjelmista ovat kiinteistö ja rakennusalan ympäristö, viestintä ja elinkaariohjelmat. Toimeenpanon konkreettisuutta hämärtävät toimijoiden (käyttäjäomistaja, sijoittajaomistaja, palvelumanageri) erilaiset intressit. Osa liittyneistä on aktiivisia ja osalla ei ole motiiveja tehdä mitään. Tämä osaltaan nakertaa arviointiryhmän mukaan myös sopimuksen kattavuutta ja tuloksellisuutta. Energiankäytön tehostamissuunnitelma on KRESS:iin liittyneiden joukossa yleensä tehty. Haastatelluista useimmat ovat joko tehneet sen itse tai teettäneet konsultilla melko pian sopimukseen liittymisen jälkeen, mutta sen jälkeen suunnitelmaa ei ole pidetty ajan tasalla eikä sen toteutumista ole seurattu. Ei ole paljon muisteltu tekemisen jälkeen ja ei ole vaikuttanut käytännössä mihinkään olivat vakiovastauksia. Kiinteistökannan jatkuva muuttuminen vanhentaa suunnitelman nopeasti eikä ilmeisen toisarvoiseksi koetun asian jatkuvaan päivittämiseen ole resursseja. Fokusoimalla toimintaa enemmän liittyneiden auttamiseen sopimuksen konkreettisessa toimeenpanossa ja keskittymällä yhteen selkeään kokonaisuuteen kiinteistöjen energiankäytön tehostamiseen sopimuksen tuloksellisuus olisi arviointiryhmän mielestä noussut korkeammaksi Kaukolämpöalan energiansäästösopimus Haastatteluiden perusteella yrityksissä sopimuksen toimeenpano ja sitoutuminen vaihtelevat suuresti. KTM:n tukeman energiakatselmus ja analyysi toiminnan ulkopuolella tehdyn katselmustoiminnan laajuus herättää huomiota. Niistä kaukolämpöalan sopimukseen liittyneistä, jotka vastasivat internetkyselyyn, 57 % sanoo tehneensä katselmuksia. Osittain ovat katselmukset tekemättä 14 % yrityksistä ja kokonaan tekemättä katselmukset ovat vajaassa 29 % yrityksistä. Kaukolämpöalan yrityksissä tekemättä on huomattavan paljon suurempi osuus katselmuksista kuin energiansäästösopimuksen allekirjoittaneissa yrityksissä keskimäärin. Pääpaino kaukolämpöalan yrityksissä on oman energiatehokkuuden parantamisessa ja investoinnit tehdään tästä näkökulmasta. Sopimusvelvoitteiden vaatimat minimivaatimukset yhdyshenkilöiden ja raportoinnin suhteen on tehty muttei juurikaan muuta. Energiankäytön tehostamissuunnitelmien tekemisessä on haastatteluiden perusteella suurta hajontaa. Osa liittyneistä ei ole tehnyt erillistä tehostamissuunnitelmaa lainkaan, osalla katselmusraportti toimii samalla tehostamissuunnitelmana ja muutamat liittyneet ovat tehneet suunnitelman ja vieneet sen osaksi liiketoimintasuunnittelua. Kaukolämpöalalla kehityshankkeet voidaan jakaa kahteen kategoriaan: sopimustoimintaa tukeviin ja itse toimeenpanoa helpottaviin projekteihin. Esimerkkejä ensimmäisestä ovat energiansäästöryhmä, Linkki 2 ohjelma ja SäästöEKSTRA tietopankki. Käytännön toimeenpanoa helpottavia työkaluja ovat säästösuunnitelmarunko ja kaukolämpökatselmusmalli. Työkalut ja mallit sopimuksen tehokkaalle toimeenpanolle ovat olemassa, mutta ainakaan toistaiseksi katselmustoiminta ei ole piristynyt alalle kehitetyn katselmusmallin myötä Voimalaitosalan energiansäästösopimus Yksi voimalaitosalan sopimuksen toimeenpanon merkittävimmistä työkaluista on voimalaitosten energia analyysimalli. Se valmistui vasta vuonna 2002, kun sopi 60

62 mus oli ollut voimassa jo viisi vuotta. Kuinka paljon malli olisi virkistänyt katselmustoimintaa on vaikeaa arvioida, mutta ainakin se olisi varmistanut voimalaitosten katselmuksille asetetut laatuvaatimukset. Energia analyysimallin valmistuttua sen markkinointiin on panostettu mutta vaikutukset ovat näkyneet lähinnä teollisuuden voimalaitosten katselmusten määrän lisääntymisenä. Tämä on johtunut kenties siitä, että merkittävä osa voimalaitosalan sopimukseen liittyneistä oli analyysimallin syntyessä jo teettänyt katselmukset voimalaitoksissaan. Sopimuksen toimeenpanossa suurimmat sähkön tuottajat ovat olleet aktiivisia aina sopimuksen alkuajoista lähtien. Sinänsä energiansäästösopimus ei ole tuonut paljoakaan uutta yritysten toimintaan, koska monet tuotantolaitokset oli katselmoitu yritysten oman mallin mukaan jo ennen sopimuskautta. Tämä näkyy myös internetkyselyssä. 67 % liittyneistä sanoo tehneensä katselmuksia ja tekemättä katselmukset ovat 25 % yrityksistä. Ilmeisesti kuitenkaan omalla kustannuksella tehdyt katselmukset eivät ole laajuudeltaan ja kattavuudeltaan eronneet kovinkaan paljoa voimalaitosten energia analyysin sisällöstä, koska katselmusten määrä ei ole kasvanut merkittävästi vuonna 2002 esitellyn voimalaitosten energiaanalyysimallin jälkeen. Voimalaitosalan liittyneiden haastatteluissa tuli ehkä voimakkaimmin esille katselmusten kertaluontoisuus. Energiankäytön tehostamissuunnitelmia, jotka ovat hyvin yksityiskohtaisia, on tehty, mutta ne olisi ilmeisesti tehty toiminnan tarpeista lähtien ilman sopimustakin. Energia alalle yhteisten sopimusten toimeenpanoa helpottavien hankkeiden lisäksi voimalaitosalalle on kehitetty em. voimalaitosten energia analyysimalli ja tehokkuusindeksi voimalaitosten energiatehokkuuden seuraamiseksi. Tehokkuusindeksin kehittämisprojektin lopputuloksena todettiin, että mittauksiin perustuvilla seurantamenetelmillä on vaikeaa todentaa voimalaitosten vuositason energiatehokkuuden kehittymistä. Syitä tähän on mm. ajotilanteiden ja tehotasojen vaihtelut sekä mittaroinnin tarkkuus. Haastatteluiden perusteella tehokkuusindeksiä ei ole otettu käyttöön yhdessäkään voimalaitoksessa Sähkön siirto ja jakelualan energiansäästösopimus Toimeenpanon näkökulmasta sopimuksen voidaan todeta olevan pettymys. Sopimukseen liittyneet yritykset ovat toteuttaneet sopimuksen velvoitteita niiltä osin kuin ne ovat heidän näkökulmastaan olleet rationaalisia. Koska sähkön siirron ja jakelun kustannustehokkuus on osa yhtiöiden ydinliiketoimintaa, ei sopimus tuo toimintaan uusia näkökulmia. Arviointiryhmän käsityksen mukaan sopimukseen liittyneiden velvoitteiden ulottaminen energian loppukäyttäjiin on ollut epärealistista ja sopimuksen tavoitteiden ja velvoitteiden muuttaminen olisi ollut järkevää kesken sopimuskauden. Sopimusvelvoitteiden osalta katselmuksia ovat tehneet 54 % liittyneistä ja kokonaan katselmukset on tekemättä 31 % sopimuksiin liittyneissä yrityksissä. Sopimuksen velvoitteiden osalta tulokset heijastelevat hyvin yhtäältä liittyneiden sitoutumista sopimukseen ja toisaalta sopimusvelvoitteiden toteuttamisen haasteellisuutta. Päinvastoin kuin muilla aloilla, tällä alalla löytyy esimerkkejä siitä, että energiankäytön tehostamissuunnitelmia on tehty ja niiden toteutumista seurattu. Sähkön siirto ja jakelualalla sopimuksen toimeenpanon auttamiseksi on perustettu muiden energia alan sopimusten kanssa yhteisiä hankkeita ja työryhmiä. Energi 61

63 ansäästöryhmä, Linkki 2 ja Säästöekstra sivusto, energiansäästösuunnitelmamalli ja koulutuspaketti ovat esimerkkejä sopijajärjestöjen tekemästä työstä toimeenpanon helpottamiseksi. Katselmusten osalta on toteutettu pilot hanke sähköasemakatselmusmalliksi. Hankkeen tuloksena oli, ettei erillistä katselmusmallia tarvita. Yleistä pientalojen katselmusmallia ei sopimuksen tavoitteiden mukaisesti ole tehty. Muutamissa liittyneissä yrityksissä pientalojen katselmustoimintaa on harjoitettu, mutta toiminta on sittemmin hiipunut. Säästösopimuksen toimeenpano katselmusten osalta on arviointiryhmän mielestä hyvinkin vaatimattomalla tasolla. 4.6 Energiakatselmusten ja analyysien toteutus ja tulokset Energiakatselmukset osana säästösopimusten toimeenpanoa Energiansäästösopimusten merkitys katselmustoiminnalle Katselmustoiminnan jatkuvuuden kannalta energiansäästösopimuksilla on ollut merkittävä rooli. Vuonna 2003 myönnetystä energiakatselmustuesta 87 % kohdistui sopimusyrityksille ja yhteisöille, aikaisempina vuosina osuus on ollut tätäkin suurempi. Teollisuudessa kumulatiivinen katselmustoiminnan piiriin tullut energiankäyttö KTM:n tukemissa hankkeissa on vuosina kehittynyt seuraavasti: Vuosi Lämpö+polttoaineet (TWh/a) Lämpö+polttoaineet 2. vaihe, (TWh/a) Sähkö (TWh/a) Sähkö, 2. vaihe (TWh/a) Kaikki TESS % Kaikki TESS % Kaikki TESS % Kaikki TESS % ,6 7,8 67 5,3 2, ,3 28,4 88 3,9 3, ,3 12,4 81 0,6 0, ,6 49,6 93 4,1 4, ,5 20,6 88 0,7 0, ,8 52, ,4 10, ,3 22,5 89 4,1 4, ,5 56, ,9 15, ,8 25,0 90 5,7 5, ,6 63, ,2 32, ,2 28, ,9 11,9 100 Säästösopimustoiminnan käynnistyttyä noin 90 % teollisuuden katselmuksista ja analyyseistä sekä kaikki 2. vaiheen analyysit on tehty sopimukseen liittyneissä yrityksissä. 62

64 Kuntasektorilla katselmuksen piiriin tulleiden hankkeiden volyymi on vuositasolla kehittynyt seuraavasti: Vuosi Katselmustoiminnan rakennusvolyymi (milj. m 3 ) Kaikki ESS, KEIS % ,2 1, ,5 1, ,8 2, ,0 3, ,5 4, ,7 4, ,1 2,0 95 Vuoden 1998 jälkeen kuntasektorin katselmustoiminta on tapahtunut lähes kokonaan sopimukseen liittyneiden kuntien ja kuntayhtymien taholla. Kiinteistö ja rakennusalan vuoden 2003 vuosiraportointiin osallistuneet yritykset ovat vuosien aikana katselmoineet kiinteistöistään yhteensä noin 15,9 miljoonaa kuutiometriä. Vuoden 2003 lopussa KRESS yritykset olivat raportoitujen katselmushankkeiden lisäksi käynnistäneet yhteensä noin 5,2 miljoonan kuutiometrin katselmushankkeet. Vuosina yksityisen palvelusektorin katselmustoiminnan rakennusvolyymi oli yhteensä 30,7 miljoonaa kuutiometriä, josta KRESS:iin liittyneiden osuus on 69 %. Taulukosta näkyy selvästi yksityisen palvelusektorin katselmustoiminnan volyymin suuri vaihtelu ja lähes pysähtyminen vuosina KRESS tuli voimaan vuonna 1999 ja kuten taulukosta nähdään, on sen merkitys alan katselmusvolyymille ollut merkittävä. Vuosi Katselmustoiminnan rakennusvolyymi (milj. m 3 ) Kaikki KRESS % ,4 0, ,2 0, ,7 0, ,9 1, ,8 3, ,4 10, ,3 4, ,7 21,2 69 Energia alalla katselmustoiminta liittyy säästösopimustoimintaan, ts. katselmustukia ei säästösopimuksen ulkopuolella olevissa yrityksissä ole käytetty. Kaukolämpöalalla KTM:n tukemia katselmuksia ja analyysejä on tehty vuodesta 2000 alkaen, mutta niiden osuus koko ilmoitetusta katselmus ja analyysivolyymistä on pieni. Se on vaihdellut vuosina välillä % energiakatselmus ja analyysitoiminnan piiriin tulleen kaukolämmön myynnin volyymista laskettuna. Valtaosa katselmuksista on siis tehty yritysten omia malleja käyttäen. 63

65 Katselmustuki Energiakatselmukset ovat monelle energiansäästösopimukseen liittyneelle olleet sopimuksen toimeenpanon konkreettisin osa. Tiedusteltaessa sopimukseen liittymisen perusteita valtaosa haastateltavista mainitsi taloudellisen hyödyn tärkeimpänä tai lähes tärkeimpänä syynä, ja tämä konkretisoituu nimenomaan katselmustuen ja katselmuksien avulla saavutettavien säästöjen kautta. Hieman paradoksaalisesti katselmukset olivat myös syy jäädä liittymättä sopimukseen. Jos katselmointia oli laajasti tehty jo ennen kun sopimukseen liittyminen tuli ajankohtaiseksi, ei liittymisestä nähty enää olevan taloudellista hyötyä. Katselmustoimintaan myönnetty tuki on ollut erittäin merkittävä tekijä katselmustoiminnan jatkumisen kannalta. Useimmat haastatelluista olivat sitä mieltä, että ilman tukea katselmuksia ei olisi tehty lainkaan tai niitä olisi tehty vain vähän. Internet kyselyn vastaajista lähes puolet oli sitä mieltä, että ilman tukea energiakatselmuksia ja analyysejä ei olisi tehty. Vaikka katselmustukea on saatavissa ilman sopimukseen liittymistäkin, ainakin kuntapuolella nimenomaan liittyminen on monissa tapauksissa varmistanut sen, että katselmointiin ja jatkotoimenpiteisiin on vuosittain saatu varattua omaa rahoitusta. Tässä on auttanut vapaaehtoisen säästösopimuksen kokeminen käytännössä velvoittavaksi. Vaikka katselmustuen pieneneminen sopimuskauden aikana koettiin jossakin määrin negatiiviseksi asiaksi, ei toisaalta käynyt ilmi, että sen takia katselmuksia olisi jäänyt tekemättä. Teollisuudessa ja energia alalla katselmuksia on kunta ja kiinteistöaloja useammin tehty kokonaan ilman tukea, joten näilläkään aloilla tuen pienenemisellä ei ollut merkitystä. Yleisesti ottaen katselmustukiprosentin voidaan nykyisellään katsoa olevan varsin hyvin kohdallaan. Kun katselmustuki kuitenkin on monelle liittyneelle ollut merkittävä tekijä liittymispäätöstä tehtäessä toivottiin, että tuki olisi jollakin tavoin korkeampi sopimukseen liittyneille kuin liittymättömille. Katselmustuen hakemisen käytännön toimenpiteet hoitaa usein konsultti. Silti hakumenettelyn tiettyjen kohtien turhana byrokratiana pidetyt piirteet saavat kritiikkiä, mm. energiansäästösopimuksen liittymisasiakirjan kopioiden ja katselmoijatodistusten toimittaminen TE keskukseen aina uudelleen jokaisen tukihakemuksen mukana sekä tilintarkastajan lausunnon vaatiminen maksatuksen yhteydessä. Päätöksen tekoon kuluva aika vaihtelee TE keskuksissa, mikä on aiheuttanut ongelmia silloin, kun katselmukset olisi haluttu aloittaa pikaisesti. Katselmuskohteiden valinta Valtaosa sopimuksiin liittyneistä on teettänyt katselmuksia, eivät kuitenkaan kaikki. Katselmointitoiminnan laajuus vaihtelee, yleensä kohteeksi on valittu absoluuttisesti suurimmat kuluttajat tai kulutuskohteet. Kunta ja kiinteistöpuolella katselmuksia käytetään myös kiinteistötietojen keräämiseen ja peruskorjauksen lähtötietojen kartoittamiseen; joissakin tapauksissa tämä on ohjannut katselmuskohteiden valintaa. Yhdessä tapauksessa koko energiansäästösopimukseen liittymisen taustalla oli tarve hakea investointitukea kahden kiinteistön ilmanvaihtosaneeraukseen. Tämä ilmeisesti ennalta tiedossa ollut tarve ohjasi paitsi katselmuskohteiden valintaa, erittäin ilmeisesti myös katselmusten tekemistä. Katselmusten tekijät Katselmukset on kiinteistö ja kuntapuolella lähes poikkeuksetta teetetty ulkopuolisilla konsulteilla. Kun katselmuksia on teetetty pitemmän ajan puitteissa, on tilaa 64

66 jille useimmiten tullut tavaksi tilata työ samalta, hyväksi havaitulta konsultilta tai pyytää tarjous parilta kolmelta hyväksi havaitulta ja valita sitten hinnaltaan halvin. Ennen kuin tähän on päästy, on ehkä kokeiltu muitakin tekijöitä, joiden työn tulos ei kuitenkaan aina ole tyydyttänyt. Internet kyselyssä 42 % kaikista vastaajista ilmoitti, että katselmoijia ei kilpailuteta. Kuntasektorilla kilpailuttaminen on yleisintä, 63 % vastasi myöntävästi. Kiinteistöpuolella myöntäviä vastauksia oli 32 % ja teollisuudessa 26 %. Energia alalla tällä kysymyksellä on pienempi merkitys, koska suuri osa katselmusten tekijöistä on yritysten omasta organisaatiosta. Kaikista vastaajista 46 % oli sitä mieltä, että halvinta tarjousta ei välttämättä valita. Kuntapuolella hinnalla näyttää olevan suurempi merkitys kuin muilla aloilla, 43 % vastaajista oli sitä mieltä, että halvin tarjoaja valitaan, muilla aloilla alle 10 %. 51 % valitsee katselmoijan ensisijaisesti aikaisempien referenssien ja kokemuksen perusteella. 61 % oli sitä mieltä, että katselmoijan paikallisuudella ei ole merkitystä. Paikallisen katselmoijan valintaa piti tärkeänä noin 15 % vastaajista kaikilla muilla sopimusaloilla paitsi kuntasektorilla vain 6 %. Tulos on hieman yllättävä. Kiinteistö ja kuntapuolella kritisoitiin jonkin verran joidenkin katselmoijien kokemuksen puutetta, joka näkyy siten, että ehdotetut säästötoimenpiteet eivät ole rakennuksessa tapahtuvan toiminnan huomioon ottaen toteuttamiskelpoisia, esimerkkinä mm. ilmanvaihdon vähentäminen sairaalan tiloissa. Katselmoijilla huomautettiin olevan jonkin verran vaikeuksia realististen investointikustannusarvioiden tekemisessä. Oikean kustannusarvion tekeminen tosin edellyttää usein suunnittelua ja selvitystyötä, johon katselmuksen puitteissa ei ole mahdollistakaan ryhtyä. Teollisuudessa ja energia aloilla katselmuksia ovat tehneet myös yritysten omaan henkilökuntaan kuuluvat henkilöt. Syynä tähän on se, että ulkopuolisten konsulttien prosessien tuntemusta on pidetty riittämättömänä eikä heidän tekemissään katselmuksissa ole aina löydetty merkittäviä säästötoimenpiteitä. Ehdotukset saattavat silloin kohdistua koko säästöpotentiaalin huomioon ottaen liikaa toisarvoisiin, mutta katselmoijalle tutumpiin rakennusta ja sen tekniikkaa koskeviin asioihin. Yleisesti konsulttien asiantuntemusta kuitenkin pidetään hyvänä ja katselmuksia hyödyllisinä. Erityisesti katselmuksen aikana tapahtuvaa käyttöhenkilökunnan opastusta arvostetaan. Havainto, että ulkopuolista tahoa uskotaan paremmin kuin omaa organisaatiota, sai vahvistusta monelta haastateltavalta. Tässä on katselmoijan katu uskottavuudella merkitystä, sillä kokeneet kiinteistönhoitajat saattavat ärsyyntyä yli innokkaan pojan neuvoista. Katselmusten laatu Katselmuksen tekijän tausta ja hinta eivät takaa onnistunutta lopputulosta, mm. kiireen vaikutus näkyy. Internet kyselyn kysymykseen valvomme itse katselmusten laatua yli puolet vastaajista vastasi kuvaa hyvin ja vain alle 10 % vastasi kuvaa huonosti. Haastattelujen perusteella katselmusten laadunvarmistusta tilaajapuolella ei kuitenkaan yleensä tehdä, vain muutamalla taholla on käytössä systemaattinen menettely. Sitä ei oikeastaan edes koeta tilaajan tehtäväksi eikä siihen useimmilla ole 65

67 aikaa tai osaamistakaan. Laadunvarmistus kuitattiin tehdyksi joko raportin luovutuspalaverissa, mikä selittänee internet kyselyn vastaukset, tai maininnalla Motivahan sitä tekee. Molemmissa tapauksissa kyseessä on katselmointityön jälkeen tapahtuva paikkaus, jolla ei enää päästä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Arviointiryhmän mielestä laadunvarmistuksen kohdalla katselmusprosessissa olisi selvästi kehittämisen varaa. Katselmoijien näkökulmasta ohjeelliset työkustannustaulukot ovat oikealla tasolla ja taulukoiden hinnalla on mahdollista viedä tehtävä läpi laadusta tinkimättä. Pienissä kohteissa on jonkin verran kustannusten nostopainetta. Kilpailua vääristävinä tekijöinä pidettiin uusien alalle tulijoiden polkuhintaisia tarjouksia sekä oppilaitosten opiskelijoillaan harjoitustyönä teettämiä katselmuksia. Katselmusten sisältö Kiinteistön energiakatselmusmalli on haastattelujen perusteella koettu raskaaksi, lähinnä raportoinnin osalta, tosin poikkeuksiakin on. Mallin mukaan tehdystä raportista tulee jo perusmuodossaan varsin laaja, eikä digitaalisen kuvauksen yleistyminen ole sitä ainakaan lyhentänyt. Jonkin verran kritiikkiä tuli raporttien vaikealukuisuudesta tapauksissa, joissa lukija on organisaatiossa kaukana itse kohteesta. Erilaisia raportin kevennysehdotuksia tuli haastatteluissa esiin, samoin ajatus nykyistä vapaamuotoisemmasta raportoinnista, mikä tosin tekisi katselmusten laadunvarmistuksen nykyistäkin haastavammaksi. Erilaisten katselmusmallien tuntemus ei liittyjätasolla ole kovin hyvä. Erityisesti käyttöönottovaiheeseen sopivaa energiakatselmusta toivottiin usein, mikä viittaa siihen ettei tietoa nykyisestä käyttöönottokatselmusmallista ollut. Sama pätee myös seurantakatselmuksiin. Konsulttien tulee katselmoijakoulutuksensa perusteella tuntea katselmusmallit, mutta ilmeisesti eri vaihtoehtojen tunnetuksi tekemiseen on silti syytä kiinnittää huomiota nykyistä enemmän. Osasyynä katselmuksiin kohdistuvaan kritiikkiin on ehkä se, että raportin laajuudesta huolimatta esiin tulee harvoin uusia tai yllättäviä säästömahdollisuuksia tai uuden teknologian käyttömahdollisuuksia. Tyypillisesti katselmuksessa paljastuu kiinteistönhoidon puutteista ja virheellisesti toimivista järjestelmistä johtuvia seikkoja, jotka saadaan korjattua käyttöteknisin toimenpitein, sekä suurehkoa investointia vaativia tai pitkän takaisinmaksuajan toimenpiteitä, jotka yleensä siirtyvät peruskorjauksen yhteydessä toteutettaviksi. Sinänsä käyttöteknisten toimenpideehdotusten merkitystä ei väheksytty: Siellä ne ovat olleet kaikki nämä vuodet ja olisivat edelleen, ellei niitä olisi katselmuksessa listattu. Tässä kohdin mielipiteet jakaantuivat selvästi: Osa haastatelluista toivoi katselmoijilta enemmän innovatiivisuutta, osa piti hyvänä nimenomaan sitä, että käyttötekniset perusasiat käydään huolellisesti läpi. Internet kyselyn väitteeseen katselmuksissa on havaittu merkittävästi säästöpotentiaalia 22 % kaikista vastaajista vastasi kuvaa hyvin, 58 % kuvaa jossakin määrin. Suuret yllätykset näyttävät tämänkin perusteella olevan melko harvinaisia. Sopimusalakohtaisesti vaihtelua oli jonkin verran, teollisuudessa kuvaa hyvin vastasi 27 %, kaukolämpöalalla ja voimalaitosalalla vain 7 8 %. Seurantakatselmukset Kertaalleen katselmoidun kohteen uusintakatselmuksen tarpeellisuudesta mielipiteet käyvät vahvasti ristiin. Puolesta leiri perustelee kantaansa sillä, että laitteiden vikaantuminen ja harkitsemattomasti tehdyt säätökäyrien, käyttöaikojen ym. 66

68 muutokset aiheuttavat sen, että kiinteistön energiankäyttö alkaa pian katselmuksen jälkeen taas huonontua. Vastaan leiri taas katsoo, että kestää joka tapauksessa vuosia, ennen kuin kaikki ensimmäisessä katselmuksessa havaitut toteuttamiskelpoiset toimenpiteet on saatu tehdyksi, eikä uusintakatselmuksesta saataisi oleellista uutta tietoa. Seurantakatselmukset toimivat myös energiakatselmuksen toimenpiteiden toteuttamisen ja säännöllisen ylläpidon toteutumisen varmistajina. Teollisuus ja energia aloilla suuntauksena on uusintakatselmusten kohdistaminen ensikatselmusta suppeampiin ja tarkemmin rajattuihin kohteisiin. Suunnitteluvaiheen energiakatselmus Haastatteluissa tuli esille selkeä kysyntä jo ennen rakentamista tapahtuvalle energiakatselmukselle. Palvelusektorilla sekä uusien että peruskorjattavien kohteiden suunnittelijoilta kaivataan innovatiivisuutta ja kykyä elinkaaritaloudelliseen ajatteluun. Käytännössä tämän pitäisi näkyä mm. siten, että suunnittelijat ideoisivat suunnittelun alkuvaiheessa enemmän vaihtoehtoja, joissa energianäkökulma olisi otettu huomioon. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tullee kehittämään toimintaa tähän suuntaan. Paitsi suunnittelijoilta, samaa odotetaan myös omilta rakennuttajaorganisaatioilta. Erityisesti arkkitehtien asiantuntemus energia asioissa arvioidaan vähäiseksi. Käytännössä energiataloudellisen kokonaisuuden ymmärtämättömyys voi näkyä esimerkiksi huonosti harkittuina korjattavien kohtien valintoina peruskorjauksessa. Halua suunnitteluvaiheeseen panostamiseen on selkeästi. Muutaman haastateltavan mielestä tuki energiataloudellisuuden edistämiseen suunnittelussa olisi vähintään yhtä hyödyllistä kuin nykyinen laiteinvestointeja suosiva tuki Teollisuuden energiansäästösopimus Erityisesti paljon energiaa kuluttavassa teollisuudessa katselmuksia on tehty runsaasti jo ennen sopimuskautta. Sopimuskauden aikana katselmuksia on tehty runsaasti etenkin muussa kuin energiaintensiivisessä teollisuudessa, kaikkiaan on katselmushankkeisiin käytetty tukea noin 12 milj. Painopistealueena on ollut prosessien energiankäyttö. Koska nimenomaan tällä alueella konsulttien asiantuntemuksessa on todettu olevan toivomisen varaa, suuri osa katselmuksista on tehty yritysten omin voimin ja omien katselmusmallien mukaan. Silloin ne on usein tehty myös omalla kustannuksella ilman katselmustukea. Kommentti konsulttien käyttö rajoittaa vapaata ajatustenvaihtoa kuvannee epäilystä siitä, että omat kehitysideat saattavat vuotaa kilpailijoiden tietoon. Jonkin verran haastatteluissa tuli esille omin voimin tekemiseenkin kohdistuvaa kritiikkiä: Katselmusten laatu ei aina ole vastannut odotuksia. Virallisten katselmusmenettelyiden ohittaminen on pitänyt katselmukset myös laadunvalvonnan ulottumattomissa. Muutamissa yrityksissä, joilla on useita samaa tuotantoprosessia käyttäviä yksiköitä, on tehty vain yksi katselmus. Sen tuloksia on soveltaen käytetty muissakin yksiköissä. Pk teollisuudessa prosessit ovat yksinkertaisempia ja niiden osuus koko energiankäytöstä pienempi, eikä omaa katselmoijahenkilökuntaa ole käytettävissä. Katselmuksia on silloin teetetty konsulteilla teollisuuden energiakatselmusmallin mukaisesti. Sekä katselmusmenettely että malli on koettu jossakin määrin raskaiksi. 67

69 4.6.3 Kuntien energiansäästösopimus Säästösopimukseen liittyneen kunnan saama katselmustuki on vuodesta 2002 ollut korkeampi (50 %) kuin muiden (40 %). Tätä porkkanaa ei muissa sopimuksissa ole ollut. Kaikki raha on tietysti tervetullutta tiukan talouden kanssa painiskeleville kunnille, vaikka haastattelujen perusteella kymmenen prosenttiyksikön lisätuki ei ilmeisesti olekaan vaikuttanut katselmustoiminnan volyymiin. Valtaosalle kunnista se, että tukea ylipäätään on ollut saatavissa ja sen osuus on ollut merkittävä, on ollut ratkaisevaa. Ilman tukea katselmuksia ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta olisi tehty. Yleensä kunnissa säästösopimuksen vastuuhenkilö toimenkuvansa perusteella vastaa katselmusten suunnittelusta ja teettämisestä. Tämä on osaltaan turvannut jatkuvuuden, koska vastuuhenkilöt ovat pysyneet paikallaan, toisin kuin esimerkiksi kiinteistöalalla. Päinvastainenkin esimerkki löytyi eräästä kunnasta: Tehtäviä siirrettäessä sopimuksen vastuuhenkilöksi oli tullut henkilö, joka ei tiennyt mitä energiakatselmukset ovat. Ei ole suuri yllätys, ettei katselmuksia oltu tehty eikä suunniteltu tehtävänkään. Yli puolet internet kyselyyn vastanneista piti tukien hakemiseen liittyviä menettelyitä vaikeina, mitä käsitystä myös haastattelut vahvistivat. Katselmuksissa löydettyyn säästöpotentiaaliin ja säästötoimenpiteiden konkreettisuuteen oltiin jokseenkin tyytyväisiä, vastaajista tätä mieltä oli 77 % (säästöpotentiaali) ja 89 % (konkreettisuus) Kiinteistö ja rakennusalan energiansäästösopimus Kiinteistö ja rakennusalalla katselmustoiminnan kannalta suuri merkitys on sillä, pitääkö omistaja yksittäistä kiinteistöä pitkäaikaisena omistuksena vai myytävänä kohteena. Ensin mainitussa tapauksessa katselmus tehdään, jälkimmäisessä ei. Sellainenkin kiinteistö, joka on suunniteltu katselmoitavaksi, saattaa päätyä myyntilistalle nopeasti esimerkiksi vuokraustilanteen muuttuessa, jolloin katselmusta ei tehdäkään. Oma lukunsa ovat useamman tahon yhteisomistuksessa olevat kiinteistöt, joiden katselmointi ei haastattelujen perusteella näytä kuuluvan kenellekään. Valtion kiinteistöissä katselmuksia on tehty ja raportoitu runsaasti siitäkin huolimatta, ettei niille ole saatavissa lainkaan katselmustukea. Kiinteistö ja rakennusalalla organisaatiomuutoksia tapahtuu usein, mikä näkyy monesti myös sopimuksen vastuuhenkilön tehtävien siirtymisenä, tai pahimmillaan siirtymättä jäämisenä, henkilöltä toiselle. Sopimuksen toimeenpano, katselmusten suunnittelu ja toteutus mukaan lukien, ei tästä yleensä ainakaan parane. Haastatteluissa tuli esiin muutamia tapauksia, joissa vastuuhenkilöiden tehtävien siirrossa oli ollut ongelmia. Kauppakeskuksille, joiden energiankulutuksessa kylmälaitteilla, lauhdelämmön käytöllä ja valaistuksella on suuri merkitys, toivottiin näihin erikoisalueisiin keskittyvää, muilta osin kevennettyä katselmusmallia. Tällaisen mallin ongelmaksi saattaa muodostua vastuukysymysten määrittely, koska normaalisti kylmälaitteet omistaa ja niiden sähkönkulutuksesta vastaa kauppa, mutta lämpöä hyödyntävän ilmanvaihtojärjestelmän omistaa kiinteistö. 68

70 4.6.5 Kaukolämpöalan energiansäästösopimus Katselmustuen alaisia katselmuksia on tehty vähän, mutta omia selvityksiä on tehty noin 60 % osuudelle. Jonkin verran on tehty myös opinnäytetöitä ym. oman mallin mukaisia selvityksiä. Syynä tuettuun katselmustoimintaan kohdistuvaan laimeaan mielenkiintoon on se, että säästöä on saatavissa lähinnä kokonaisuuden kannalta marginaalisesta omakäyttöenergiasta, jonka osuus tuotannosta on 4 8 %. Kaukolämpöverkon katselmuksessa löydettävät säästötoimenpiteet liittyvät yleensä eristystason parantamiseen, kaukolämpöveden pumppauksen optimointiin ja verkon optimointiin, joita ei erillisinä ja muusta verkoston korjaustyöstä irrallisina töinä yleensä tehdä Voimalaitosalan energiansäästösopimus Voimalaitosalalla katselmuksia on tehty paljon jo ennen sopimuskautta, 1980 luvun lopulta alkaen. Ne on tehty yritysten itse kehittämien mallien mukaisesti ja systemaattisesti monen vuoden aikana. Yrityksillä on ollut omasta takaa osaamista ja resursseja asiaan ja Suomessa on alalla osaavia konsultteja. Säästösopimuksen puitteissa kehitetty voimalaitoksen energia analyysimalli on luotu tarpeisiin nähden jälkijunassa eikä mallin käyttämisestä koeta olevan lisähyötyä. Sen sijaan teollisuuden omistamissa TESS:in piiriin kuuluvissa voimalaitoksissa analyysimalli on otettu hyvin vastaan Sähkön siirto ja jakelualan energiansäästösopimus Säästösopimuksen puitteissa kehitettiin sähköasemien katselmusmalli, jolle ei koeta olevan tarvetta. Katselmuksia ei ole tehty sähköasemien pilottihankkeiden jälkeen muutoin kuin yritysten kiinteistöjen osalta. Sopimuksissa mainittuja loppukäyttäjille tarkoitettuja katselmuksia on tehty yhden yrityksen toimesta. Sähkölämmitteisen pientalon energiakatselmusmallia kokeiltiin kahden vuoden aikana noin 200 talossa. Toiminta hiipui, kun katselmuksen hinta nostettiin kustannuksia vastaavalle tasolle ja todettiin, ettei palvelulle löydy maksajia. 4.7 Energiansäästötoimet ja toimintamallit, säästöpotentiaalin hyödyntäminen Säästötoimenpiteet ja niiden toteuttaminen Yleistä Energiakatselmustoiminnan tilannekatsauksessa 2003 todetaan raportoiduissa katselmuskohteissa (1761 kpl) keskimääräiseksi säästötoimenpiteiden takaisinmaksuajaksi 2,4 vuotta (kunnat 1,5, kiinteistö ja rakennusala 1,3, teollisuus 2,7 ja energia ala 1,9 vuotta). Katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden eteenpäin vieminen on kuitenkin todettu energiansäästösopimuksen velvoitteiden haasteellisimmaksi osuudeksi. Katselmusraporteissa on paljon toimenpide ehdotuksia ja niiden jatkokäsittely vaatii systemaattisen menettelyn. Joillakin katselmusten integrointi osaksi normaalia toimintaa on onnistunut erittäin hyvin, joillakin katselmukset jäävät hyllyyn. 69

71 Henkilöresurssien vähyys, muut kiireellisempää huomiota vaativat hankkeet ja rahan puute ovat aina käyttökelpoinen selitys vaatimattomille tuloksille. Pienten asioiden eteenpäin vieminen on usein työlästä, ei ole määrärahaa eikä henkilöä, joka junailisi ja hoitaisi. On myös tapauksia, joissa energiakatselmuksissa ehdotetut toimenpiteet eivät kiinnosta operatiivista tahoa, joka on ohitettu säästösopimuskuviossa kun ylätasolla on tehty päätös liittymisestä. Yleinen ongelma etenkin kunnissa on, että katselmusten tieto isommista investointitarpeista ei välttämättä kulkeudu organisaation sisällä mukaan budjetointiin ja pitkän tähtäimen suunnitteluun. Kun katselmuksista ja säästösopimuksen toimeenpanosta yleensä on tehty projektisuunnitelma, jossa esitetään katselmointikohteet ja ajat, se on auttanut toiminnan suunnittelussa, budjetoinnissa ja seurannassa ja johtanut yleensä parempaan toteutumisasteeseen paitsi katselmusten, myös jatkotoimenpiteiden toteuttamisen suhteen. Säästötoimenpiteiden toteuttaminen Vuonna 2004 tehdyn katselmuksissa ehdotettujen säästötoimenpiteiden toteutumista koskevan selvityksen perusteella katselmuksissa todetun säästöpotentiaalin toteutuma arvio palvelusektorilla sekä pienessä ja keskisuuressa teollisuudessa on keskimäärin noin 61 %. Palvelusektorilla toteutuma on noin 71 % ja teollisuudessa (kulutus alle 500 GWh/a) noin 59 %. Tausta ja vuosiraporttien sekä haastattelujen perusteella katselmuksissa todettuja energiansäästötoimenpiteitä on kaikilla sopimusaloilla jäänyt paljon toteutumatta. Yhtenä syynä on se, että energia asiat eivät ole ydintoiminnan kannalta pääasia, vaan niiden vaatimat investoinnit kilpailevat rajallisista resursseista muun toiminnan kanssa eivätkä aina voita vaikka olisivat kuinka järkeviä. Kuntasektorilla kunnan lakisääteiset ja muuten välttämättömät palvelut on tuotettava taloudellisesti tiukkoinakin aikoina joka vuosi, jolloin kannattavatkin, mutta ei välttämättömät energiansäästöinvestoinnit jäävät kauas listan kärjestä. Kiinteistöalalla, erityisesti kiinteistösijoitustoiminnassa, energiansäästötoimenpiteiden toteutus muissa kuin pitkäaikaisessa omistuksessa olevissa kiinteistöissä on toissijaisessa asemassa. Teollisuudessa energiansäästöinvestoinnit ja tuotannolliset investoinnit tehdään samojen tuottovaatimusten, yleensä takaisinmaksuajan tai ROI:n perusteella. Useat haastatellut toteavat, että lyhyen takaisinmaksuajan investoinnit yleensä toteutetaan, olipa säästösopimusta tai ei. Usein yritykset ja kunnat ovat rajanneet toimenpiteiden kannattavuusrajan niin, että yli 3 v takaisinmaksuajan toimenpiteitä ei toteuteta, joskus vaatimus on tätäkin tiukempi. Yleensä katselmuksissa todetut käyttötekniset korjaustoimenpiteet tulevat varmimmin tehdyiksi. Joissakin organisaatioissa tämä tapahtuu heti katselmuksen jälkeen, toisissa viive voi olla suuri. Viivettä näyttää lisäävän mm. organisaation suuruus ja siitä useimmiten johtuva ylläpitovastuun jakautuminen. Kun toimenpiteiden toteutus siirtyy esimerkiksi alueisännöitsijän vastuulle, se voi olla sekä organisatorisesti että fyysisesti kaukana pääkonttorissa istuvasta energiansäästösopimuksen vastuuhenkilöstä. Mitä enemmän henkilöitä, vaiheita ja välimatkaa toimintaketjussa on, sitä suurempi mahdollisuus on, että asian hoitaminen katkeaa jossakin kohdassa tiedonkulun, resurssien tai innostuksen puutteen johdosta. Palvelusekto 70

72 rin kohteissa katselmoijat osallistuvat jossakin määrin toimenpiteiden toteuttamiseen. Yksinkertaisimmat toimenpiteet tehdään jo katselmuksen yhteydessä. Käyttötekniset toimenpiteet laskevat energiankulutusta heti toteutuksen jälkeen, mutta hyöty jää toisinaan lyhytaikaiseksi. Kulutus saattaa palata pian ennalleen mm. sen takia, että sisäolosuhteita koskevien valitusten takia lämpötilatasoja, käyntiaikoja ym. joudutaan muuttamaan. Toisena syynä tilanteen huononemiseen melko pian todettiin kiinteistönhoidon ongelmat: Kiertävät kiinteistönhoitajat hoitavat useita kiinteistöjä eivätkä ehdi perehtyä riittävästi niistä mihinkään. Helpoin ja nopein tie esimerkiksi lämpötila tai vetovalitusten ilmaantuessa on usein säätökäyrän tai asetusarvon nostaminen. Energiatehokkuuden parantaminen on harvoin sinänsä peruste investoinneille tai hankinnoille. Yleensä toiminnalliset tai tuotannolliset muutostarpeet, peruskorjaukset ja eri syistä aiheutuvat uusimistarpeet ohjaavat investointeja. Laite ja järjestelmähankinnat kytkeytyvät useimmiten suurempiin kokonaisuuksiin. Energiatehokas teknologia koetaan kalliiksi sitä se myös pelkkä hankintahinta huomioiden varmasti onkin, eikä elinkaarilaskelmia taloudellisuudesta kovin yleisesti vielä tehdä. Investointivaiheessa käytettävissä olevat resurssit ratkaisevat monesti hankinnan, käyttö ja ylläpitovaiheen kustannukset ovat eri budjetin tai kustannuspaikan asia. Katselmusmenettelyn ja investointituen todettiin suosivan nykyisellään vahvasti teknisten korjausten suoritusta ja laiteinvestointeja. Kun suuri osa katselmuksissa havaituista ongelmista on kuitenkin seurausta kiinteistönhuollon toiminnan puutteista ja heikosta osaamisesta, toivottiin apua myös näiden kehittämiseen. Investointituki koulutukseen, osaamisen kehittämiseen ja asennekasvatukseen saattaisi tuottaa kustannustehokkaasti pitempiaikaista tulosta kuin yksittäisten laitteiden uusiminen. Palvelusektorilla kaikki suurehkoa investointia vaativat toimenpiteet kytketään perusparannuksiin ja ne etenevät pitkän tähtäimen suunnittelun kautta. Viive katselmuksen ja toteutuksen välillä on silloin jo useita vuosia. Tästä johtuu osaltaan sekin, että osa katselmuksissa todetusta säästöpotentiaalista näyttää häviävän. Perusparannuksen yhteydessä rakennuksen käyttö, siinä tapahtuvan toiminnan laajuus ja sisäilmaston laatutaso voivat muuttua merkittävästi, jolloin energiankäyttö absoluuttisesti kasvaa siitä huolimatta, että uusittavat järjestelmät ja laitteet sinänsä ovat entisiä energiataloudellisempia. Mm. sisäilmaston tasoa kohottava ilmanvaihdon saneeraus johtaa lähes poikkeuksetta sähkön ja lämmön kulutuksen kasvuun. Säästötoimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta Todellisen säästövaikutuksen arvioimiseksi ja vertailemiseksi palvelusektorilla kaivataan energiankäyttöä koskevia tunnuslukuja, mutta ongelmana on tarvittavien parametrien suuri määrä. Pelkkä ominaiskulutus kertoo vain harvoin riittävästi, tarvetta olisi mm. laatutasoa, käyttöä ja käyntiaikaa koskeville lisätiedoille. Halu tietojen saamiseen vain on huomattavasti vahvempi kuin halu niiden luovuttamiseen. Jos nykyistenkin tietojen luotettavuudessa on toivomisen varaa, asia ei ainakaan parane tietomäärän lisääntyessä. Energiatehokkuuden tunnusluvut toimivat teollisuudessa yrityskohtaisesti. Kotimaiset vertailukohdat saattavat puuttua kokonaan, eikä tietoja ehkä halutakaan 71

73 julkistaa kilpailijoille. Joillakin aloilla tunnuslukuja verrataan mieluummin saman alan ulkomaisten yritysten tunnuslukuihin, jotka antavat paremman vertailupohjan. Investointituen käyttö Investointitukiprosentin nosto sopimuskauden aikana on koettu myönteiseksi asiaksi. Teollisuudessa investointitukea on hyödynnetty katselmuksissa todettujen säästötoimenpiteiden rahoituksessa runsaasti, palvelusektorilla vähän. Teollisuudessa hyödynnetty investointituki on euromääräisesti suuri summa, mutta seurannassa ilmoitetuista kokonaisinvestoinneista vain muutama prosentti. Palvelusektorilla ja teollisuudessa selityksenä tuen vähäiseen käyttöön mainittiin mm. se, että selvästi kannattaviin investointeihin löytyy yleensä omaakin rahaa, eikä silloin haluta sitoutua tuen byrokraattisina pidettyihin ehtoihin. Tuen hakeminen ja erityisesti sen maksatus koetaan hankalaksi. Kunnissa peruskorjaushankkeisiin on usein saatavissa muutakin tukea, joka on houkuttelevampaa, samoin alueellisen tukipolitiikan johdosta on tarjolla korkeampia tukia. Uutta teknologiaa soveltaviin investointeihin tarjottu korkeampi tuki ei ole houkutteleva. Se yhdistetään käsitteisiin propellihattu ym., joista valtaosa haastatelluista halusi pysyä visusti erossa. Kun säästöinvestointeja tehdään, niissä halutaan käyttää tunnettua ja luotettavaksi havaittua tekniikkaa, pilottikohteena oleminen ei houkuttele. Uuden tekniikan käyttö lisää todennäköisesti mm. suunnittelukustannuksia, monien mielestä korkeampi tuki hupenisi jo tähän. Yhtenä syynä pidättyvyyteen investointituen suhteen voi olla, että tuki ja sen pelisäännöt tunnetaan kentällä yllättävän huonosti. ESCO toiminta ESCO toiminta koetaan etenkin teollisuudessa kohtuullisen hyväksi ja toimivaksi käytännöksi ja mallia on sovellettu teollisuuden suurissa hankkeissa mm. hukkalämmön talteenotoissa. Niissä se on usein pikemmin vaihtoehtoinen rahoitusmalli kuin palvelukonsepti, sillä isot teollisuusyritykset hoitavat hankkeeseen liittyvän suunnittelun usein itse, vaikka ESCO yritykset mieluummin tarjoavat koko palvelun. Palvelusektorilla ESCO mallia on käytetty vähän ja pääsääntöisesti vain isoissa hankkeissa. Haastatteluissa esille tuli kommentti jos hanke on niin hyvä, että se kiinnostaa ESCO palvelun tarjoajaa, se kannattaa tehdä itse ja ottaa säästöt kokonaan itselle. Mallin katsotaan soveltuvan huonosti sellaisiin tapauksiin, joissa useissa kohteissa tehdään pieniä toimenpiteitä. Hallinnointikulut kasvavat silloin suuriksi, eikä hankkeen pilkkominen näytä kiinnostavan palvelun tarjoajia. Peruskorjaushankkeissa ESCO rahoitusmalli ja projektinhoito olisi kiinnostava, mutta niissä yleensä sisäilmaston tason parantamisen johdosta kulutussäästöt jäävät vähäisiksi tai olemattomiksi. Kuntapuolella, jolla hankkeiden rahoituksen saaminen voi olla vaikeaa, ESCO todettiin kiinnostavaksi vaihtoehdoksi. Joitakin epäilyksiä ja kysymyksiä herättäviä näkökohtiakin tuli esille. ESCO nähtiin poliittisena asiana, jolloin päätös siihen mukaan lähtemisestä on tehtävä muualla kuin teknisessä virastossa. Laki julkisista hankinnoista säätelee kunnan investointeja ja tässä suhteessa ESCO saattaa olla harmaata aluetta. Edelleen ESCO yrityksen mukanaolon epäiltiin rajoittavan omaa päätösvaltaa siihen, miten rakennetaan ja investoidaan. Kysymykseksi todettiin myös ulkopuolisen tahon mukaan otto kiinteistön ylläpitoon ja hoitoon, jotka useimmissa kunnissa perinteisesti on hoidettu omin voimin. Myös kiinteistöjen 72

74 käyttäjät ovat tottuneet hoitamaan asiat kunnan oman organisaation henkilöiden kanssa. Palvelusektorilla todettiin myös, että ESCO markkinointi näyttää painottuvan enemmän teollisuuden hankkeisiin kuin kiinteistöihin, mikä saattaa osaltaan luoda väärää mielikuvaa ESCO:n luonteesta ja laimentaa mielenkiintoa Energiatehokkuutta edistävät toimintamallit Kulutusseuranta Energiatehokkuuden edistämisen kannalta kulutuksen seuranta on perusasia. Vaikeaa on edistää, jos kulutustaso ja sen muutokset eivät ole tiedossa. Yleensä kulutusseuranta onkin hyvällä mallilla ja toimintatavat ovat kehittyneet säästösopimuskaudella. Yksinkertaisimmillaan seurantaa hoidetaan esimerkiksi Exceltaulukoilla, kulutuksen kaukomittaus ja luku on yleistynyt, samoin seuranta internetin kautta. Kaupallisten kulutusseurantapalvelujen käyttö on myös yleistä. Kulutuksen analysoinnissa ja poikkeamiin tarttumisessa eroja alkaa syntyä. Ongelma ei juurikaan ole tiedon puutteessa, vaan organisaation toiminnassa tai tarvittavan asiantuntemuksen puutteessa. Muut toimintamallit Haastatteluissa tuli esille monia erilaisia toimintamalleja energiatehokkuuden edistämiseksi. On kuitenkin vaikea sanoa, olisivatko nämä toteutuneet myös ilman energiansäästösopimukseen liittymistä. Alla on luettelonomaisesti muutamia esimerkkejä, joita sopimukseen liittyneet ovat toteuttaneet: Kunnissa on toteutettu kiinteistönhoitajien koulutusta, mm. Kuntaliiton koulutustoiminnan ja oppisopimuskoulutuksen avulla. Monissa kunnissa koulutoimi on ollut aktiivinen energia asioiden edistämisessä, keinoina mm. Motivan materiaalien käyttö, kilpailut, energiansäästöviikot, yhteistyö energiayhtiöiden kanssa. Kunnan yksiköiden säästöideakilpailu, jonka perusteella saavutettiin merkittävää säästöä. Bonuksena oli pullakahvit aina ei tarvita suurta rahaa asian edistämiseen. Kuntien energiansäästöryhmät, joihin osallistuvat energia asioista suoraan vastaavien lisäksi toimialojen edustajat. Tällaisten ryhmien hyödyllisyydestä oli kaksi täysin vastakkaista mielipidettä. Yhteistyömuotojen kehittäminen huoltoyhtiöiden kanssa, mm. energiabonukset. Kulutustavoiteindeksien määrittely tietyille kiinteistöryhmille. EcoDriving koulutus taloudellisen ajotavan edistämiseksi. Energiankulutuksen seuranta on kehittynyt, esimerkkeinä kulutuksen kaukomittaus ja luku, seuranta internetin kautta, kaupallisten kulutusseurantapalveluiden hyödyntäminen. Energia asioiden integrointi ympäristöjärjestelmään on antanut niille lisää näkyvyyttä, painoarvoa ja jatkuvuutta. Lisääntynyt panostus energiankäytön huomioimiseen uudisrakentamisen ja peruskorjausten suunnittelussa. 73

75 Muun toiminnan energiatehokkuuden parantaminen Palvelusektorilla energiansäästösopimus on ollut erittäin korostetusti kiinteistöpuolen asia. Muun toiminnan ja hankintojen energiatehokkuuden kehittäminen vaatii yhteistyötä organisaation läpi; tästä ei näyttöä juuri löytynyt. Kiinteistöjen käyttäjien ja kunnissa hallintokuntien aktivointi on ollut vähäistä. Vaikutelma on, ettei sitä ole oikein tosissaan yritettykään, organisaatiot hoitavat omia työsarkojansa eikä energiansäästösopimus, kiinteistöihmisten juttu, ole tätä asiaa miksikään muuttanut. Toisaalta ei ole ollut tarjota porkkanoitakaan, joilla mielenkiintoa olisi saatu herätettyä. Kunnissa jopa raportointia varten tarvittavien kulutustietojenkin (liikenne, katuvalaistus, vesilaitos ym.) saaminen on joskus ollut vaikeaa. Teollisuudessa energiatehokkuuteen liittyviä vaatimuksia esim. kuljetuksille, materiaalin käsittelylle ja toimituksille käsitellään ympäristöjärjestelmän puitteissa, näyttöä energiansäästösopimuksen vaikutuksesta näihin ei löytynyt. Teollisuusyrityksille asiakkaat saattavat esittää tiettyjä vaatimuksia omien ympäristöjärjestelmiensä perusteella Teollisuuden energiansäästösopimus Teollisuudessa energiatehokkuus on usein tuotantospesifisiä asioita ja tuotannon kehitykseen liittyvää panostusta. Yleisempiäkin ja laajalle soveltuvia menettelyjä on kehitetty mm. teollisuuden energia analyysit, pumppusyynit, korkean hyötysuhteen sähkömoottorit, jne. Energian hankinta ja käyttö yrityksissä kuuluu haastateltujen mukaan useimmiten eri organisaation/yksikön tehtäviin kuin teknologiakehitys (ja t&k toiminta yleensäkin) eikä näiden tahojen välillä ei ole riittävästi kommunikointia ja tiedonsiirtoa. Usein myös energiainvestointeja verrataan tuotannollisiin investointeihin. Tuotannon näkökulmasta ensisijainen tavoite on tuotannon varmuus ja tehostaminen, ei niinkään energiatehokkuus. Energia ja kiinteistöpuolella työskentelevät eivät välttämättä ole tietoisia tuotekehityksen ja tuotannon tehostamisen tavoitteista ja päinvastoin. Energiansäästösopimusten yhdyshenkilöt ovat usein energia tai kiinteistötoimintoja edustavia eikä heidän näkökulmansa ole tuotanto ja teknologiapuolella. Kuten palvelusektorillakin, myös teollisuudessa säästötoimenpiteiden todellista säästövaikutusta on vaikea havaita. Siinä kuin palvelusektorin rakennuksissa säästötoimenpiteet pitemmällä tarkastelujaksolla näyttävät hukkuvan kiinteistön laatutason parannukseen ja käyttöasteen muutoksiin, teollisuudessa tuotannon muutokset ja monipuolistuminen, tuotteiden jalostusasteen kasvu, ym. syyt vaikuttavat samalla tavalla. Teollisuudessa investointia vaativien säästötoimenpiteiden takaisinmaksuaikavaatimus on maksimissaan 1 2 vuotta. Tämän vuoksi merkittävä osa katselmuksissa todetuista toimenpiteistä jää toteutumatta. Säästösopimuksen positiivisina vaikutuksina tuli esiin, että se on lisännyt tietoisuutta energiakustannusten merkityksestä yleensä ja vaikuttanut yritysten sisäisiin toimintatapoihin mm. säästöön liittyvän koulutuksen ja tulospalkkiomallien avulla. 74

76 4.7.4 Kuntien energiansäästösopimus Todellisten säästövaikutusten hahmottamista kunnissa häiritsee kiinteistökannan muuttuminen. Jo yhden yksittäisen suuren kohteen myynti, toiminnan laajennus tai muutos, tms. näkyy heti luvuissa. Kunnissa on erilaisia käytäntöjä energiansäästöinvestointien rahoitukseen. Osalla kunnista on budjetoituna vuosittain selkeä varaus toimenpiteille, mikä on yleensä johtanut siihen, että toimenpiteitä on myös pystytty tekemään. Joillakin kunnilla varausta ei ole, jolloin kisa rahoituksesta sivistys, terveydenhoito ym. alojen rahoituksen kanssa on jokavuotinen tosiasia. Energiansäästö väistyy yleensä aina. Energiansäästöinvestointien takaisinmaksuaikavaatimus kunnissa on yleensä maksimissaan 3 vuotta, joissakin jopa 5 vuotta. Eräässä kunnassa suuren ja paljon kuluttavan kohteen ilmanvaihdon lämmöntalteenottoinvestoinnille hyväksyttiin 8 vuoden takaisinmaksuaika. Katselmuksissa havaittujen toimenpiteiden rahoitus investointituella ei ole ollut yleistä. Tärkeimpänä syynä tähän oli se, että suuret investoinnit siirretään aina peruskorjausten yhteydessä toteutettaviksi. Koko peruskorjaukseen on usein saatavissa houkuttelevampaa valtion tukea, eikä sitä haluta vaarantaa hakemalla samanaikaisesti säästösopimuksiin liittyvää investointitukea, jonka hakeminen ja hallinnointi on vielä oma erillinen tehtävänsä. Isossa kohdejoukossa on lisäksi hankalaa yhdistää toimenpiteitä investointitukiehdot täyttäviksi kokonaisuuksiksi ja siksi usein tuki jätetään hakematta. ESCO toiminta on keino viedä katselmuksissa ehdotettuja toimenpiteitä eteenpäin, mutta nykyisellään se ei sovellu palvelusektorin pienille hankkeille tai suuren kohdejoukon toimenpidelistojen muodostamiin kokonaisuuksiin. Kuntaorganisaatioissa tarvittaisiin toimenpiteiden junailijataho, jonkinlainen ESS ESCO, hakemaan tukea, hoitamaan toimenpiteiden toteutuksen ja säästön toteutumisen valvonnan. Katselmuksessa havaittujen säästötoimenpiteiden toteuttamisen yhtenä esteenä, haastateltujen mukaan vielä ehkä enenevässä määrin, ovat olleet sisäilmasto, terveellisyys ja turvallisuuskysymykset. Työsuojeluorganisaation päätökset esimerkiksi ilmanvaihdon käytöstä tai lämpötilatasosta tai kiinteistön käyttäjien vastustus esimerkiksi valaistuksen vähentämiselle painavat yleensä energiansäästöä enemmän. Jos työsuojelu on määrännyt ilmanvaihdon pyörittämisen ympäri vuorokauden ja tekninen virasto menee lyhentämään käyntiaikaa, voi tulla syyte tuottamuksellisesta toiminnasta heti kun siinä kiinteistössä yhdelläkin ihmisellä todetaan astma. Yleisimmin kunnan sisäisessä vuokrankannossa ei ole eritelty kiinteistön todellisia energiakuluja, vaan kiinteistön käyttäjien maksama vuokra kattaa myös ne. Tämä johtaa huonoon säästömotivaatioon käyttäjäpäässä. Mahdollisella säästöllä ei koeta olevan merkitystä, koska se ei jää omaksi hyödyksi. Energiansäästösopimuksen yksi tavoite, energiakustannusten huomioiminen vuokrissa, ei ole sopimuskauden aikana ainakaan yleisesti toteutunut. Jos energiakulut ovat vuokrassa eriteltynä, ne perustuvat yleensä kunnan keskimääräisiin kulutuksiin, ts. kaikkien tilojen kulutukseen jaettuna kaikkien tilojen kokonaispinta alalla. Yhtenä hankaluutena mainittiin energialaskujen kierrättämisestä aiheutuva lisätyö kirjanpidossa, jos laskuja ei keskitetä yhteen paikkaan. Haastatteluissa tuli esiin erään kunnan kokeilu sähkölaskujen siirtämisestä koulujen ja vanhainkotien mak 75

77 settavaksi siten, että mahdollinen säästö jäi koulun / vanhainkodin omaan käyttöön. Tämä ei hieman yllättäen vaikuttanut kulutukseen millään tavalla ja kokeilusta luovuttiin Kiinteistö ja rakennusalan energiansäästösopimus Kiinteistöalan säästösopimuksen pieni todellinen kattavuus on vaikuttanut siihen, että koko potentiaalista katselmusten ja niitä seuraavien säästötoimenpiteiden piirissä on pieni osa kiinteistöistä. Tyypillisesti niistä katselmoitaviksi on valittu kiinteistöjä, joiden pitkäaikaiseen omistamiseen omistaja on sitoutunut. Näissä on yleensä huolehdittu myös katselmuksissa todettujen säästötoimenpiteiden tekemisestä, investointien kannattavuuskriteerit huomioiden. Normaalisti energiansäästöinvestoinnin takaisinmaksuaikavaatimus kiinteistöalalla on maksimissaan 1 2 vuotta. Sellaisissa kiinteistöissä, jotka ovat kauppatavaraa, katselmuksia on myös tehty, mutta jatkotoimenpiteiden tekeminen tai tekemättä jättäminen on ollut markkinavoimien armoilla. Kun kiinteistö päätetään myydä, siihen ei enää investoida, ts. kannattavatkin energiansäästötoimenpiteet jätetään tekemättä, koska ne eivät myyjän näkökulmasta enää ole tuottavia. Uuden omistajan hoteissa ja kiinteistön käytön mahdollisesti muuttuessa asia sitten helposti unohtuu. Ainakaan näiden haastattelujen perusteella yhdessä säästösopimuksen tavoitteessa, mallissa energiakustannusten huomioimiseksi vuokrissa, ei ole edistytty. Yleinen nykyinen vuokrasopimuskäytäntö ei erityisesti kannusta kiinteistönomistajaa ainakaan sähkönsäästöön tähtäävien toimenpiteiden tekemiseen. Kun lämpö sisältyy vuokraan ja käyttäjä maksaa sähkölaskunsa itse, säästötoimenpiteiden tekeminen tuo kustannuksia kiinteistön omistajille, mutta hyöty menee vuokralaisille. Vuokralaisilla toiminnan aikajänne taas voi olla sen verran lyhyt, ettei halua osallistua investoinnin kustannuksiin löydy. Yhtenä selkeänä em. ongelman ilmentymänä ovat kaupan kylmälaitteet. Eräs haastateltava puhui tuhon kierteestä : Avoimien kylmäaltaiden määrä kasvaa jatkuvasti, niiden osuus sähkönkulutuksesta on jo 40 %, tiskien välisellä käytävällä lämpötila on 10 astetta, mikä taas lisää lämmitystarvetta. Tätä älyttömyyttä ei korvaa edes lauhdelämmön hyväksikäyttö. Siihen taas ei ristiin menevien intressien takia ole välttämättä haluakaan. KRESS sopimukseen liittyneiden keskuudessa energia ja ekotehokkuuteen liittyviä kokeiluhankkeita on tehty jonkin verran, mutta niissä ei ole hyödynnetty investointituen mahdollisuutta. Ylipäätään investointituki on hyvin vähän käytetty ja ehkä myös yllättävän huonosti tunnettu tukimuoto, kuten kommenteista ei kai sitä tällaisille yrityksille annetakaan ja sehän on niitä Pelle Peloton investointeja varten käy ilmi. Muutamat haastateltavat ovat energiakatselmuksia teettäessään kehottaneet katselmoijia etsimään korjauskohteita, joihin investointitukea voisi hakea, mutta tulokset ovat olleet laihoja. Toisena ääripäänä voidaan pitää liittyjää, jonka ainoana syynä sopimukseen liittymiseen näyttää olleen investointituen hyödyntäminen kahden kiinteistön ilmanvaihtosaneerauksissa lähes välittömästi liittymisen jälkeen. Mitään muuta näyttöä sopimuksen käytäntöön viemisessä ei ollut havaittavissa. 76

78 4.7.6 Kaukolämpöalan energiansäästösopimus Kaukolämpöalalla ei energiansäästösopimuksen johdosta ole haastattelujen perusteella tehty sellaisia säästötoimenpiteitä, joita ei olisi tehty muutenkin. Investointeja tehdään toiminnan tarpeiden mukaan, tiedotus ja neuvontatoiminnan muodot ja menettelyt eivät sopimuksen vaikutuksesta ole muuttuneet Voimalaitosalan energiansäästösopimus Energian tuotantojärjestelmiin liittyvät investoinnit ovat tyypillisesti suuria ja pitkäkestoisia. Syyt järjestelmien ja komponenttien uusimiseen liittyvät pääsääntöisesti kapasiteetin lisäämistarpeeseen tai tekniseen vanhenemiseen. Haastattelujen perusteella voimalaitosalallakaan ei energiansäästösopimuksen johdosta ole tehty sellaisia säästötoimenpiteitä, joita ei olisi tehty muutenkin. Investointien takaisinmaksuaikavaatimus voimalaitosalalla on tyypillisesti 3 8 vuotta Sähkön siirto ja jakelualan energiansäästösopimus Sähkön siirto ja jakelualallakaan ei haastattelujen perusteella ilmennyt, että energiansäästösopimuksen johdosta olisi tehty sellaisia säästötoimenpiteitä, joita ei olisi tehty muutenkin. Investointitukea ei ole hyödynnetty tällä sopimusalalla lainkaan. 4.8 Sopimusten seuranta ja raportointi Seurannan toteutus Seurannan tavoitteet Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi riittävän kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Seurannan kehittämiseen on sopimuskauden alkuvaiheessa panostettu merkittävästi. KTM teki sopimusjärjestelmää suunniteltaessa päätöksen laajasta raportoinnista, jossa koottavan tiedon taso ja määrä on sellainen, että tuloksellisuuden luotettava arviointi on mahdollista. Tämä on arviointityöryhmän mielestä ollut oikea päätös kaikesta työmäärään kohdistuvasta kritiikistä huolimatta. Vaatimukset seurantajärjestelmästä haluttavaan tietoon ovat sopimuskauden aikana lisääntyneet jatkuvasti. Seuranta on toiminut pääasiassa julkishallintoa palvelevana ja keskittynyt tuloksellisuuden ja käytetyn panoksen tarkasteluun. Säästösopimukseen liittyneiden tahojen näkökulmasta ei seurannalle eikä muille tietotarpeille alun perin asetettu merkittäviä tavoitteita. Toimialajärjestöjen näkökulmasta oleelliset tiedot ovat sopimusalan aktiivisuus energiansäästöön ja se, mitä on saatu aikaan vapaaehtoisin toimin. Seurannan toteutus, prosessi, työnjako Seurantajärjestelmää kehitettäessä tiedon tason lisäksi keskeinen tekijä oli yritystason tiedon luottamuksellisuuden säilyminen. Erityisesti teollisuuden ja energiaalan yritykset ovat tarkkoja tietojensa luottamuksellisuudesta. Tämän vuoksi tieto 77

79 kantojen ylläpitäjän ja yhteenvetoja käsittelevän tahon tulee olla neutraali ja luotettava tämän ehdon Motiva on onnistuneesti täyttänyt. Myös tietoturvan suhteen on oltu erityisen tarkkoja eikä internetpohjainen raportointi ollut realistinen vaihtoehto sopimusjärjestelmän alkuvaiheessa. Seurannan prosessi on kehittynyt sopimuskauden aikana ja eri sopimusaloilla käytännöt ovat hieman toisistaan poikkeavia. Prosessin vaiheet ja eri osapuolien tehtävät aikatauluineen on Motivan toimesta määritelty yksiselitteisesti, jotta seurantaraportti ilmestyy sovitussa aikataulussa. Arvioijien näkemys on, että vuosiraportin kokoamisen työläys vaihtelee sopimusaloittain riippuen prosessin osapuolista, heidän panostuksestaan ja yleisestä yhteistyön sujuvuudesta. Resurssien tarve, työnjako, velvollisuudet, vastuut ja aikataulut on joissakin tapauksissa opittu kantapään kautta eikä alussa ole tiedostettu mahdollisia ongelmia. Seurannan ja raportoinnin onnistumisen kannalta on tärkeää, että kaikki osapuolet sitoutuvat prosessiin, aikatauluun ja laadun ylläpitoon. Seurantajärjestelmä perustuu Access tietokantoihin, johon tietoa siirretään energiakatselmusten seurantatietokannasta ja liittyneiden vuosiraportointitietojen osalta niille toimitetuilta lomakkeilta sähköisesti. Lomakkeiden lähettäminen, vastaanotto, karhuaminen, jne. on eri sopimusaloilla toteutettu eri tavoin näitä tapoja käsitellään tässä kappaleessa tuonnempana sopimusaloittain. Tässä muodossa tiedon käsittely on melko raskasta ja tarve raportointitavan kehittämiselle on ilmeinen. Tietojen saaminen sopimuksiin liittyneiltä on yleisesti ottaen sujunut kohtuullisen hyvin, kattavasti ja pääsääntöisesti ajallaan. Raportoidun tiedon laajuus on kuitenkin vaihtelevaa ja useat tahot raportoivat vain helpot numerotiedot. Seurantaprosessi käyttää hyödyksi muita tietokantoja (mm. Kuntaliiton kulutusseuranta, kaukolämpö ja sähkötilastot) ja näiden tietojen saaminen on melko aikaa vievää. Usein edellisen vuoden tiedot saadaan kesällä ja tästä syystä vuosiraportit valmistuvat vasta syksyllä. Seurantaprosessin nopeuttaminen ei nykyisellä menettelyllä vaikuta mahdolliselta. Tehdyissä haastatteluissa tuli esille, että raportointitietoja toimittavat sopimukseen liittyneet raportoivat tietojaan useille tahoille ja tiedon kerääjien yhteistyön puuttuminen koetaan ärsyttävänä. Lisäksi liittyneet kokevat olevansa raportoinnin suhteen aikataulupaineiden kohteena. Heidän näkökulmastaan tieto kulkee putkessa vain yhteen suuntaan ja toiminnan mielekkyyttä tukevat henkilökontaktit puuttuvat. Palautteena tuli selkeästi ilmi, että kohtuullisen työlään raportoinnin osalta odotettaisiin edes jonkinlaista kuittausta (vaikka ei suorastaan palkkiota) tehtävän hoitamisesta. Seurannan resurssit ja kustannukset Arvioinnin taustaraporttien perusteella seurantaan on panostettu merkittävästi sekä kustannuksina että työmääränä. Vuosien kokonaiskustannus seurantaan on ollut noin (työmäärä noin tuntia, keskimääräinen työkustannus liitoissa, ministeriössä ja Motivassa 50 /tunti, muut kustannukset yhteensä hieman yli ). Seurannan kokonaistyömäärä jakaantuu melko tasan toimialajärjestöjen ja Motivan kesken, mutta sopimusaloittain erot ovat suuret. 78

80 Näyttäisi siltä, että seurannan kehittämisen ja toteutuksen kiinteät kustannukset ovat merkittävät. Seurannan kustannukset liittyjää kohden ovat korkeimmat voimalaitos ja kiinteistö ja rakennusalalla. Vastaavasti alhaisimpiin kustannuksiin on päästy teollisuudessa ja kuntasektorilla, joilla liittyjiä on eniten. Arviointityöryhmän mielestä seurantajärjestelmän kustannukset ovat korkeahkot suhteutettuina tiedon hyödyntäjien määrään sekä yritysten saaman tiedon käytettävyyteen. Motivan osalta seurannan piirissä työskentelee noin 3 henkilöä, raportointivaiheessa osallistujia on muutama lisää (sopimusalojen vastuuhenkilöt). Resurssit ovat niukat eikä mahdollisuuksia raportoinnin laajentamiseen nykyisellään ilmeisesti ole. Internet kyselyn tuloksena oli, että sopimukseen liittyneillä on raportointiin käytettävissä resursseja melko niukasti (49 % vastanneista). Toisaalta täysin riittämättömiksi resurssinsa arvioi vain 12 % vastanneista. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että kriittisistä kommenteista huolimatta valtaosa liittyneistä pystyy hoitamaan raportointivelvoitteensa kohtuullisella työmäärällä. Seurannan tulokset tukevat tätä päätelmää. Yleinen kommentti haastatteluissa oli, että ensimmäisiä kertoja tehtäessä raportointi oli varsin työläs, mutta rutiini on muodostunut vuosien kuluessa. Seurannan ja raportoinnin vaatimat resurssit ovat olleet yllätys monelle sopimukseen liittyneelle. Muutenkin niukoista henkilöresursseista on vaikea irrottaa ketään kokoamaan, analysoimaan, tarkentamaan ja raportoimaan tietoja. Toimiva kulutusseuranta vaikuttaa olevan ehdoton edellytys sille, että tietoja on ylipäätään mahdollista raportoida Seurantajärjestelmän tuottama tieto Nykyinen seurantajärjestelmä on ollut aikansa tuotteena hyvä ja toimiva ja siitä on saatu sopimusjärjestelmän tulosten seurannan kannalta käyttökelpoisia yhteenvetoja ministeriöiden ja sopimusosapuolina toimineiden toimialajärjestöjen tarpeisiin. Arviointiryhmän mielestä seurannan tuloksena saadaan havainnollinen käsitys energiansäästösopimustoiminnan laajenemisesta ja kehittymisestä vuosien varrella. Järjestelmä käsittelee kaiken tiedon niin tehokkaasti ja järjestelmällisesti kuin nykyisin resurssein on mahdollista. Seurannan tuottamat keskeiset tiedot ja päätelmiä niistä yleisesti eri sopimusaloilla: Säästösopimusten kattavuus parasta löytyvää tietoa selkeästi esitetty, paitsi KRESS sopimusten alkuvaiheessa olisi pitänyt määritellä kattavuuden laskennan periaatteet ja kantaluvut sekä pelisäännöt raportoinnista pois rajatuille kohteille Energiakatselmusten toteutuminen antaa riittävän käsityksen katselmustoiminnan laajuudesta sopimusalueilla 79

81 Myönnetyt tuet Säästöpotentiaali kullakin sopimusalalla katselmustoiminnan piiriin tulleen laajuuden selkeys riippuu ko. alan kattavuustietojen laadusta vuosiraporteissa mainittujen käynnistyneiden ja raportoitujen katselmushankkeiden välistä eroa on vaikea mieltää ellei tunne katselmustoimintaa antaa selkeän kuvan julkisten varojen käytöstä katselmus ja investointitukiin kuvaa riittävän selkeästi energiansäästösopimustoiminnassa mukana olevan liiketoiminnan laajuutta tiedot katselmustietokannasta, tiedon luotettavuus riippuu energiakatselmoijien ammattitaidosta osittain tai sovellettuina toteutuneet säästötoimenpiteet ovat ongelma kun käsitellään katselmusten ehdotusten pohjalta katselmuksen ja säästötoimenpiteen toteutuman välillä on usein pitkäkin viive, kustannustaso ja säästövaikutus voivat olla erilaiset kuin katselmusraportissa esitetyt Energiansäästötoimenpiteet teollisuuden ja energia alan raporteissa esitetyt toimenpiteet ovat mielenkiintoisia, niihin liittyvät lisätiedot avaisivat toimenpiteiden taustoja vielä paremmin Toimintamallit ja muut toimenpiteet raportissa hyvin yleisellä tasolla, todellisesta toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta on vaikea saada käsitystä Loppupäätelmänä voidaan esittää, että nykyinen seurantajärjestelmä palvelee sille asetettuja tavoitteita hyvin. Toisaalta taas seurannan raskaus, prosessin työläys ja raportoinnin laajuus ohjaa kyseenalaistamaan vaivannäön: jos perustarkoitus on osoittaa mitä julkisella rahalla saatu aikaan niin tämän voisi todentaa kevyemminkin, esimerkiksi yhdistämällä sopimusalojen tulokset yhteen raporttiin. Uutta sopimuskautta ajatellen on tavoitteiden asettelulla keskeinen merkitys: tavoitellaanko suurta energiansäästöä pienin panoksin keskittymällä suuriin kuluttajiin (tällöin harvojen toimijoiden raportointi ja seuranta ei ole ongelma) vai halutaanko energiatehokkuus pitää esillä mahdollisimman leveällä rintamalla (paljon eritasoisia toimijoita). Tiedon laatu, yksityiskohtaisuus Energiankulutukseen liittyvien tietojen raportointi missä muodossa hyvänsä edellyttää tietojen oikeellisuuden tarkistusta ja jonkintasoista analyysiä tiedon syöttöpäässä, jotta suurimmat virheet saadaan poistettua. Säästösopimusjärjestelmän puitteissa liitoilla ei ole kapasiteettiä toimia tiedon tarkastajina ja vain karkeisiin kertaluokkavirheisiin voidaan puuttua. TESS osalta tiedon tarkistaminen tapahtuu Motivassa ja siihen käytettävä työmäärä on merkittävä. 80

82 Keskeiset seurantaan liittyvät ongelmat aiheutuvat muutoksista raportoitavassa kokonaisuudessa. Esimerkiksi kiinteistö ja rakennusalalla kiinteistöjä ostetaan ja myydään jatkuvasti. Kunnissa yhden suuren tai suurikokoisen kuluttajan lisäys tai siirtyminen pois raportoinnin piiristä heilauttaa helposti kaikki ominaiskulutukset täysin edellisvuosista poikkeaviksi. Tämäntyyppisen tiedon lisääminen raportoitavaan numerotietoon on välttämätöntä, jotta muutosten analysointi on mahdollista. Voidaan kuitenkin kysyä, onko kaikkien säästösopimuksiin liittyneiden osalta mahdollisuutta, osaamista ja riittävää aikaresurssia käytettävissä tiedon luotettavuuden tarkasteluun. Toinen keskeinen ongelma tiedon laatuun kohdistuen on se, että sopimukseen liittyneet saattavat raportoida hyvin erilaista tietoa eikä missään välttämättä näy, mitä itse asiassa on raportoitu. Esimerkiksi kiinteistö ja rakennusalalla sähköenergian kulutus ja säästöpotentiaali voivat käsittää kaiken kohteessa kuluvan sähkön tai vaihtoehtoisesti vain kiinteistösähkön. Erot ominaiskulutuksissa ja säästöpotentiaalissa ovat merkittävät. Raportoinnissa internetpohjaiseen ratkaisuun siirtyminen ei poista tiedon laadun ongelmaa. Ainoa ratkaisu on varmistaa, että liittyjien päässä tiedon tuotossa ja syötössä on riittävästi resursseja käsittelemässä, analysoimassa ja tarkistamassa tietoja. Arviointiryhmän näkemys on, että tähän tulisi panostaa uudella sopimuskaudella. Vuosiraportin hyödyllisyys Vuosittainen säästösopimustoiminnan raportointi on vuosien kuluessa jalostunut ja jonkin verran yksinkertaistunut kokemuksen ja todettujen tarpeiden mukaan. Raportteihin on johtoryhmien toiveesta lisätty tietoja toteutuneista säästötoimenpiteistä. Säästösopimuksiin liittyneet ovat käyttäneet vuosiraporttien tietoja hyvin vähän omassa toiminnassaan ja viestinnässään. On todennäköistä, että liittyneiden sidos ja intressiryhmien yleinen tietämys energiansäästösopimustoiminnasta ei ole niin korkealla tasolla, että vuosiraportin sisältämä tieto kiinnostaisi heitä. Sopimukseen liittyneiden tahojen mielestä vuosiraportissa ei juurikaan ole niitä kiinnostavaa tietoa vaan raportti kohdentuu ministeriön ja sopijaosapuolina toimivien järjestöjen edustajille. Arviointiryhmä on samaa mieltä. Haastatteluissa tuli esille, että monet tahot haluaisivat nykyistä yksityiskohtaisempaa ja laajempaa ominaiskulutus, energiatehokkuus ja benchmarking tietoa seurantajärjestelmän kautta. Toisaalta velvoite raportoida nykyistä laajemmin koetaan hyvin raskaana ja kielteisenä. Internet kyselyn tuloksena oli, että raportointiin kaivattaisiin selvästi enemmän liittyjätahoja hyödyttävää tietoa. Kuinka vastaajat arvioivat kehittämistarpeita: tarvitaan vertailutietoa alan toimijoihin Suomessa tai ulkomailla: 40 % vastanneista tarvitaan tietoja alan parhaista käytännöistä: 70 % vastanneista tarvitaan esimerkkejä toteutetuista säästökohteista: 60 % vastanneista 81

83 Tästä voidaan vetää johtopäätös, että tiedolle olisi kyllä kysyntää, mutta tällaisen tietopankin toteuttaminen vaatisi merkittävän panostuksen ja nykyistä laajempaa yrityskohtaisten tietojen raportointia. Motivan kannanotto asiaan on, että nykyisistäkin vuosiraportointitiedoista olisi voinut saada enemmän jalostettua tietoa mm. toteutetuista toimenpiteistä, mutta raportointiin ei ole pystytty lisäämään tämän toiminnan vaatimia resursseja Teollisuuden energiansäästösopimus TT on tilannut osan raportointiin ja seurantaan liittyvien tehtävien hoidosta Motivalta. Käytännössä Motiva hoitaa vuosiraporttien tiedon kokoamisen, karhuamisen ja myös tietojen oikeellisuuden tarkistamisen. Työnjako liiton kanssa on sovittu selkeäksi ja yhteistyö on toiminut joustavasti. Vaikka sopimukseen on liittynyt lukumääräisesti iso joukko yrityksiä, hoituu raportointi nopeasti ja joustavasti, koska koko vuosiraportin tuottamisen prosessi on pääsääntöisesti yhden tahon hallussa. Teollisuuden osalta Tilastokeskus kokoaa lähes samat teollisuuden toimipaikkojen energiankäyttöä koskevat tiedot. Tietojen hyödyntäminen myös ESS seurannassa olisi mahdollista kunhan tiedon muotoon liittyvistä yksityiskohdista sovitaan (polttoaineluokitus, käytettävät yksiköt, jne.). Toinen tällä alalla (sekä energia alalla) tietoa keräävä taho on Suomen Ympäristökeskus, jonka Vahti järjestelmään kootaan energiaa tuottavien kohteiden kulutustiedot kattilakohtaisesti. Ongelmana Tilastokeskuksen kokoamaan tietoon nähden on näkökulmaero (toimipaikka / kattila) ja myös tiedon muodossa on eroja. Tältä osin tiedon monikäyttö on tällä hetkellä ongelmallista. Teollisuuden säästösopimukseen liittyneet toteavat lähes yksimielisesti, että kulutustiedot ovat joka tapauksessa olemassa heidän omaa toimintaansa varten eikä vuosiraportoinnin vaatiman tiedon tuottaminen ole ongelma. Vuosiraporttiin on lisätty seurantatietojen keruun yhteydessä yrityksiltä koottua muuta tietoa. Kysymykset ovat kohdistuneet mm. energiansäästötoiminnan suunnitelmallisuuteen, hankintojen energiatehokkuuteen, henkilökunnan motivointiin, ym. Tämä antaa selkeää lisätietoa energiatehokkuuteen liittyvästä toiminnasta alalla. Vuosiraportissa on esitetty myös energian tuotantoon ja hankintaan, tuotantolaitteisiin, käyttöhyödykejärjestelmiin sekä talotekniikkaan liittyviä toimenpiteitä, joita yrityksissä on toteutettu. Toimenpiteiden niminä on käytetty yrityksen raportoinnissaan käyttämiä nimityksiä, jotka eivät välttämättä ole toimenpiteen konkreettisuuden kannalta kovin havainnollisia tai kokonaisuutta kuvaavia (esimerkkejä: reduktion vähentäminen, kuivaajien energiamittaukset, ilmastoinnin saneeraus, kartonkitehdas LTO torni, jne). Nimikkeiden tarkistus ja taustojen kuvaus toisi hyvää lisätietoa ja palvelisi toimenpiteiden monistettavuutta Kuntien energiansäästösopimus Kuntaliitto hoitaa kuntien ja kuntayhtymien lähettämien rakennuskannan energian ja veden kulutustietojen kokoamisen ja karhuamisen. Kuntaliitto kerää myös muuta energiankulutustietoa omaa kulutusseurantaansa varten. Vuosiraporttiin tarvittavien tietojen kokoaminen on osoittautunut isoksi ja haasteelliseksi tehtäväksi Kuntaliitolle. Seurantajärjestelmään tuotettavien tietojen tarkis 82

84 taminen, vanhojen tietojen päivittäminen ja laadukkaan raportin tuottaminen on monivaiheinen ja työllistävä tehtävä. Kuntasektorilla on energiansäästösopimuksen puitteissa tehty Motivassa enemmän työtä vuosiraportointiin liittyen kuin millään muulla sopimusalueella. Tämä on johtunut pääosin yhteistyön kangertelusta ja ongelmista saada raportti aikaan sovitussa aikataulussa ilman Motivan merkittävää osallistumista raportin tuottamiseen. Raportointiin liittyvien tehtävien, osapuolien roolien sekä velvoitteiden ja vastuiden sopiminen on ollut aikaa vievää. Resurssien puute Kuntaliitossa lienee yksi syy tämän sopimusalueen vuosiraportointiin liittyviin aikatauluongelmiin. Isommissa kunnissa kulutusseuranta toimii hyvin ja tehokkaasti, eikä vuosiraporttiin tarvittavien tietojen kokoaminen ole siellä merkittävä lisätyö. Pienemmissä kunnissa kulutusseurantakäytännöt, työkalut ja menetelmät ovat vasta kehittyneet viime vuosina eikä tietoja ole aina ollut kattavasti käytettävissä. Tästä syystä ja yleisen resurssien niukkuuden vuoksi vuosiraportointi on koettu erityisen työlääksi pienissä organisaatioissa. Erityinen kuntien ongelma on saada vuosiraporttiin muiden toimintojen energiankäytön tiedot (ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineiden kulutus). Kiinteistöjen energiankäyttö on kohtuullisen hyvin hallinnassa ja tieto käytettävissä, mutta muiden hallinnonalojen kanssa yhteistyö on hankalaa ja tietojen saaminen on koettu ongelmalliseksi. Todennäköisesti syy on organisaation sisäisen motivoinnin puutteessa: ne, joilla tieto on hallussaan eivät tiedä miksi ja minne sitä tarvitaan. Pääasialliset kehitystarpeet kohdistuvat toisaalta liittyjien tuottaman tiedon luotettavuuden analysointiin ja johtopäätösten tekoon sekä toisaalta vuosiraportointiprosessin ja aikataulutuksen parantamiseen Kiinteistö ja rakennusalan energiansäästösopimus Kiinteistö ja rakennusalalla Rakli on tilannut osan seurantaan ja raportointiin liittyvistä toimenpiteistä Suomen Talokeskus Oy:ltä. Talokeskus toimittaa vuosiraportointikyselyt sopimusyrityksille sähköpostitse, kokoaa ja karhuaa tiedot sekä tarkistaa ne ennen syöttöä säästösopimustietokantaan. Käytännössä kaikki raporttiin liittyvä numeerinen tieto tulee tätä kautta. Vuosiraportin tiedonkeruu ja kokoamisprosessi on hidas ja aikaa vievä, vaikka sopimusala on liittyneiden lukumäärällä mitattuna pieni. Energiansäästösopimuksen seuranta on sitonut Raklin resursseja odotettua enemmän ja siitä aiheutuneet kustannukset ovat olleet melko korkeat. Kustannusten kattaminen on koettu ongelmalliseksi, koska jäsenmaksussa perittävä seurantamaksu kohdistuu kaikkiin jäseniin ja kuitenkaan kaikki eivät ole liittyneet KRESSiin. Sopimusalakohtainen erikoinen piirre on se, että KRESS seurannassa on mukana myös muutamia Raklin ulkopuolelta joitakin sopimukseen liittyneitä. Näissä tapauksissa seurannasta aiheutuvat kustannukset on peritty vuosimaksuperiaatteella. Joissakin tapauksissa pienikin kustannus on koettu merkittäväksi ja sopimuksesta on irtauduttu ensimmäisten vuosien jälkeen kun katselmus ja investointituet on hyödynnetty. Rakli tuottaa pääosan vuosiraportin aineistosta ja Motivan roolina on katselmusten kattavuuteen ja tuloksiin liittyvän tiedon käsittely sekä muilta osin tietojen tarkistus ja stilisointi. KRESS raportti on yleensä ollut esitystavaltaan hieman erilainen kuin 83

85 muilla sopimusaloilla (mm. kuvat ja käytetyt tunnusluvut), mutta viime vuosina yhdenmukaistamista ja selkeytymistä on tapahtunut. Vuosiraportointivelvoitteen ovat kiinteistö ja rakennusalan sopimukseen liittyneet yritykset hoitaneet hyvin, aivan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. KRESSiin liittyneiden kulutusseuranta on hyvin hallinnassa ja vuosiraportointia varten tarvittavien tietojen kokoaminen ei ole ongelmallista. Vuosiraportoinnin hyödyttömyys liittyjän näkökulmasta tuli esille useissa haastatteluissa tietojen toimittamisen vastineeksi toivottaisiin nykyistä parempaa tilastotietoa ja kehittyneempiä tunnuslukuja. Toisaalta kiinteistö ja rakennusalalla samoin kuin kunnissa tehdään kiinteistönomistajien / ylläpitäjien / käyttäjien omaa sisäistä kulutusbenchmarkingia jo siinä määrin, että kysyntää laajemmalle tiedolle ei varsinaisesti ole. Erikoisempien kohteiden, esimerkiksi todella suurien liikekeskusten, osalta on toimijoiden ja kohteiden määrä sen verran pieni, ettei välttämättä ole käytettävissä luotettavaa tiedon määrää benchmarkingin pohjaksi. Pääasialliset seurantaan ja raportointiin liittyvät kehittämistarpeet kohdistuvat pelisäännöistä sopimiseen: mitä lasketaan kattavuuteen, mitä seurataan, mitä on rajattu pois ja mistä syistä näin voidaan tehdä. Tunnuslukujen kehittäminen on toivottavaa, ehkä ensin kiinteistötyyppien lisäksi esimerkiksi eri ikäisille kohteille. Kiinteistön käyttöajan ja asteen ottaminen mukaan lisää jo seurattavia tietoja selvästi Energia alan yhteinen vuosiraportti Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista käsitellä energia alaa aluksi yhtenä kokonaisuutena, koska energia alan vuosiraportointi on hoidettu yhdistämällä kolmen sopimusalan tiedot yhteen raporttiin. Tästä syystä energia alan raportti on raskas käsitellä, tietoa on paljon ja yhteenvedot ovat melko yleisellä tasolla, koska kohdentaminen millekään alalle on hankalaa. Nykyisellään raportointi ei palvele erityisesti minkään sopimusalan erityistarpeita ja raportin jakamisesta on keskusteltu. Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain omalle toimialajärjestölleen tiedot energiatuotannostaan, käytetyistä polttoaineista, omasta energiankäytöstään sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutettavista säästöistä. Energia alalla siirretään kaikki energiankäyttöön liittyvä tieto sähkötilastoista sähköisessä muodossa (mikäli liittyneet yritykset ovat antaneet siihen luvan). Tilastot valmistuvat elokuussa, minkä jälkeen raportti voidaan työstää valmiiksi. Kaukolämpö ja voimalaitoskatselmuksissa ehdotettujen säästötoimenpiteiden raportointi ja seuranta tapahtuu ainoastaan säästösopimusten vuosiraportoinnin kautta, koska kaukolämpökatselmusmallissa ehdotettujen toimenpiteiden raportointia ei ole alunperinkään tehty yhteensopivaksi katselmusten seurantajärjestelmän vaan nimenomaan ESS seurantajärjestelmän kanssa. Vuosiraporttiin on lisätty viime vuosina energiansäästötoimenpiteitä aiempaa laajemmin. Luetteloon on kerätty sellaisia toimenpiteitä, joille voidaan arvioida energiansäästövaikutus. Toimenpiteet on ryhmitelty sopimusaloittain hieman eri tavoin, mm. energiantuotantoon, omaan toimintaan, jne. Toimenpiteiden niminä on käytetty yrityksen raportoinnissaan käyttämiä nimityksiä, jotka eivät välttämättä ole 84

86 toimenpiteen konkreettisuuden kannalta kovin havainnollisia tai kokonaisuutta kuvaavia Kaukolämpöalan energiansäästösopimus Kaukolämpöalalla vuosiraportointiin liittyvät tiedot kokoaa, karhuaa, tallentaa ja tarkistaa Suomen Kaukolämpö Sky ry. Se myös siirtää sopimusyritysten energiatiedot kaukolämpötilastoista. Raportointiin liittyvä yhteistyö Skyn ja Motivan välillä on sujunut ongelmitta. Vuosiraportointitietoa on toimittanut yleensä % liittyneistä. Eräät säästösopimusyritykset ovat laiminlyöneet vuosiraportointivelvollisuuden aikataulua ja niille on huomautettu asiasta Voimalaitosalan energiansäästösopimus Adato kerää raportoinnin tiedot yrityksiltä ja vastaa karhuamisista, tietojen siirrosta ja analysoinnista. Luvan antaneiden sopimusyritysten energiatiedot siirretään sähkötilastosta säästösopimusten seurantatietokantaan. Raportointiin liittyvä yhteistyö Adaton ja Motivan välillä on sujunut ongelmitta. Vuosiraportointitietoa on toimittanut yleensä noin 80 % liittyneistä. Vuosiraportoinnista puuttuneet tiedot on saatu olemassa olevista muista tilastoista Sähkön siirto ja jakelualan energiansäästösopimus Adato kerää raportoinnin tiedot yrityksiltä ja vastaa karhuamisista, tietojen siirrosta ja analysoinnista. Luvan antaneiden sopimusyritysten energiatiedot siirretään sähkötilastosta säästösopimusten seurantatietokantaan. Raportointiin liittyvä yhteistyö Adaton ja Motivan välillä on sujunut ongelmitta. Vuosiraportointitietoa on toimittanut yleensä yli 90 % liittyneistä. Vuosiraportoinnista puuttuneet tiedot on saatu olemassa olevista muista tilastoista. 85

87 5 SOPIMUSJÄRJESTELMÄN YLEISIÄ KEHITTÄMISAJATUKSIA 5.1 Vapaaehtoisen energiansäästösopimusjärjestelmän kehittämismahdollisuudet Energiapolitiikan tavoitteiden edistämiseksi Suomessa on käytetty useita eri ohjauskeinoja, mm. Energiaverotusta ja siihen sisältyviä tukia Energiainvestointien avustuksia Metsähakkeen hankintaan liittyviä tukia Teknologian kehittämisen tukemista Säädöksiä ja määräyksiä Sopimusjärjestelmiä Tiedotusta, koulutusta ja neuvontaa Suomessa vähemmän käytettyjä ohjauskeinoja ovat erilaiset ostovelvoitteet, sertifikaattijärjestelmät ja muut kysyntää kannustavat tai ohjaavat mekanismit (myyntihintabonukset, lisätyt poisto oikeudet, hankintakilpailut, jne.). Energian tuotannon ohjaamisen kannalta merkittävimmät ohjauskeinot ovat olleet energiaverotus, investointituet sekä teknologian kehittämisen tukeminen. Säädöksin säännellään suoraan vain ydinvoiman rakentamista, mutta ympäristölainsäädännöllä vaikutetaan laajemminkin energiantuotantoon. Politiikkatoimenpiteiden, kuten energiaverojen ja tukien mitoitus asetettujen tavoitteiden suhteen on yleensä jätetty suuntaa antavien linjausten varaan. Eräs peruskysymys liittyy energiapolitiikkatoimien alueellisiin toteuttamistasoihin, eli mitkä toimenpiteet on perusteltua toteuttaa ylikansallisesti, mitkä kansallisesti ja mitkä voidaan toteuttaa alueellisesti. Ehkä olennaisinta on juuri rajanveto kansallisten ja ylikansallisten toimien välillä. Ilmaston, ympäristön ja energiansäästön haasteethan ovat globaaleja. Näihin liittyvät politiikkatavoitteet ovat kuitenkin ensisijassa kansallisia (ilmastostrategia, päästökauppa), mutta osaamista ja toimintamalleja luodaan samanaikaisesti kaikissa maissa. Mihin asti energiansäästön toteuttamismallien ja toimenpiteiden tulisi siis olla kansallisia? Kansainvälisestä tiedon ja kokemusten vaihdosta on löydettävissä hyötyä, samoin kuin pienten maiden energiamarkkinoiden ja järjestelmien kansainvälisestä avaamisesta. Voitaisiinko esimerkiksi harjoittaa nykyistä tiiviimpää yhteistyötä varsinkin alan edistyneimpien maiden kanssa? Asiallisesti ylikansalliselle yhteistyölle ja yhteiselle kehittämiselle tuskin on esteitä. Merkittäviä etuja olisivat ainakin useampien vertailukohtien ja esimerkkien löytämisessä, sikäli kun toimintamallien ja ratkaisujen vertaisarviointia tai benchmarkkausta halutaan kehittää. Toinen peruskysymys liittyy loppukäyttäjäkohtaisten säästö ja päästötavoitteiden asettamiseen, mittaukseen ja seurantaan. Sopimusjärjestelmässä ei toistaiseksi ole panostettu merkittävästi sopimustavoitteiden seurantaan. Jos tällaisia asetetaan, tarkoittaa se huomattavasti nykyistä työläämpää seurantaa. Tämän hyvin todennäköisen kehityssuunnan kautta nousee monta isoa kysymystä: Mitä se tarkoittaa nykyisten sopimusosapuolten työn ja vastuunjaon kannalta ja erityisesti, miten se resursoitaisiin? Olisiko hallinnointi ja asiantuntijaohjaus edelleen Motivan 86

88 tehtävä vai pyritäänkö rakentamaan alan palveluyrityspohjaa laajemmin esimerkiksi energiatoimistojen varaan? Tarkoittaako sopimusjärjestelmän kehittäminen ja jatkaminen väistämättä hallinnon kasvattamista? Kiinnostusta on ollut myös energiansäästöön liittyvien toimintatapojen ja tehokkuuksien vertaisarviointien tekemiseen toimialojen sisällä tai eri toimijaryhmien välillä. Hollannin, Kanadan, Tanskan ja Norjan vapaaehtoisissa sopimusjärjestelmissä on jo mukana tällainen benchmarking toiminta. Tanskan mallissa sopimuksiin liittyy myös loppukäyttäjän energianhallintajärjestelmä tai suunnitelma, ns. Energy Management System. Suomalaisia sopimuksia voidaan siis edelleen kehittää ulkomaisten mallien valossa. Eri maiden kokemusten perusteella vapaaehtoisten sopimusten yksi tärkeä menestystekijä on ollut niiden joustavuus. Menestyneet järjestelmät ovat ottaneet huomioon toimialojen erityispiirteet ja toimintaympäristöissä tapahtuneet muutokset ja joustaneet näiden mukaisesti. 9 Joustavuuden ja sovellettavuuden tavoitteesta ei kannata luopua tulevia toimia suunniteltaessa. Kolmas peruskysymys liittyy sopimusjärjestelmän kattavuuteen ja tavoittavuuteen, eli siihen kuinka tavoitetaan sopimusjärjestelmän ulkopuolelle jäävät alat ja toimijat, jotka eivät nykyisellään riittävästi hyödy tai kiinnostu energiansäästösopimuksista? Kullakin toimialalla tarvittaneen jokin taho, joka on sisällä alan toiminnassa, tuntee alan toiminnan ja keskeiset toimijat ja joka pystyy markkinoimaan, koordinoimaan, seuraamaan ja tarvittaessa räätälöimään energiansäästötoimia käytännön tarpeisiin. Motivalla ei ole, eikä oikeastaan voikaan olla sellaista kattavaa alakohtaista kosketuspintaa ja asiantuntemusta. Sopimusjärjestelmää voitaneen myös täydentää toisilla, kevyemmillä instrumenteilla laajemman kattavuuden ja halutun vaikutuksen tehostamiseksi. Tällaisia voisivat olla esim. teollisuuden energiatehokkuusluokitukset, sertifioidut säästöjärjestelmät (RECS sertifikaattipörssi 10 ), energiansäästöpalkinnot, jne. Vaikka vapaaehtoiset energiansäästösopimukset on tehty ministeriön ja toimialajärjestöjen välillä ja niiden toimenpiteet kohdistuvat melko yksioikoisesti toimialajärjestöjen jäsenkuntaan, sopimusjärjestelmän ensisijainen intressitaho on ollut kuitenkin valtio ja sen energia ja ilmastopolitiikka. On ensisijassa valtion etujen mukaista, että järjestelmä on kattava, toimii tehokkaasti ja saa aikaan vaikutukset jotka tukevat ilmastostrategiaa ja muita yhteiskunnallisia tavoitteita. Tässä mielessä julkiset toimijat, joille jo nyt on asetettu muita korkeampia säästötavoitteita, voisivat toimia vastaisuudessa nykyistäkin enemmän esimerkkeinä ja suunnannäyttäjinä. Erityisesti tästä olisi apua uusien toimintamallien (kuten hankintamenettelyt, energiamerkinnät, ) ensikäyttäjinä ja pilottihankkeiden vetäjinä. 5.2 Viimeaikainen kehitys muissa maissa Euroopan energiapolitiikan kehitys on ollut säännellyistä markkinoista kohti avoimia ja vapaasti ohjautuvia markkinoita. Tähän ovat tähdänneet niin sähkömarkki 9 Professori Peter Lund, Teknillinen korkeakoulu 10 RECS on EU:n Renewable Energy Certificate System ylikansallinen vihreiden sertifikaattien järjestelmä, jossa on toistaiseksi jäseniä 18 EU maasta, myös Suomesta. 87

89 noiden vapauttaminen kuin erilaiset kysyntää ohjaavat instrumentit, joista päästökauppajärjestelmä lienee tunnetuin. Vapaaehtoiset energiansäästösopimukset voidaan nähdä eräänlaisena kehityksen väliportaana matkalla kohti avoimempaa markkinaohjautuvuutta. EU:n komission linjauksissa vapaaehtoiset sopimukset sijoittuvat hyvän hallintotavan (better governance) keinovalikoiman alle ja niiden katsotaan toimivan tehokkaammin (so. nopeammin ja kustannustehokkaammin) kuin velvoittava normiohjaus. Ne ovat myös joustavampia ja helpommin räätälöitävissä eri käyttäjäryhmien / sopijaryhmien tavoitteisiin tai teknologisiin ja markkinavaihtoehtoihin kuin esim. lainsäädäntö. Haittapuolena ovat puolestaan huono soveltuvuus epäyhtenäisille tai hajautuneille markkinoille sekä heikko sitovuus ja velvoittavuus, joka puolestaan mahdollistaa järjestelmän vapaamatkustajat ja estää saavuttamattomien sopimustavoitteiden vaatimisen, rankemmista oikaisutoimista puhumattakaan. Samanaikaisesti kun pyrkimys energiapolitiikassa on viime vuosina ollut kohti avoimempaa markkinaohjausta, on todettava myös ylikansallisen energiapolitiikan vahvistuneen erityisesti EU:n suunnasta. Se näkyy sekä sääntelynä (uusina direktiiveinä) että vähemmän velvoittavina ylikansallisina hankkeina ja ohjelmina. Yhtenä esimerkkinä on EU:n komission kehitteillä oleva eurooppalainen sertifikaattijärjestelmä ympäristöystävällisen 11 sähkön tuottajille. Tuotannon määrän mukaan myönnetyt, ns. vihreät sertifikaatit rekisteröidään viranomaisten puolesta ja niitä voi myydä arvopapereiden tapaan. Tällainen sertifikaattijärjestelmä on tiettävästi käytössä jo Ruotsissa, Tanskassa, Belgiassa, Alankomaissa, Isossa Britanniassa, Itävallassa ja Italiassa. Vihreiden sertifikaattien rinnalle ollaan myös kokeilemassa vastaavaa järjestelyä, joka ympäristötavoitteiden sijasta pyrkisi energiatehokkuuden parantamiseen perustuen paljolti Euroopan komission direktiiviehdotukseen 12. Näitä energiatehokkuuden sertifikaatteja kutsutaan yleensä harmaiksi tai valkoisiksi sertifikaateiksi. Kansainvälisellä energiajärjestöllä on paraikaa käynnissä tähän liittyvä monikansallinen hanke, jossa ovat mukana Italia, Ranska, Norja, Ruotsi, Iso Britannia ja Unkari. Kiinnostusta hankkeeseen ja valkoisten sertifikaattien järjestelmään ovat osoittaneet myös Australia, Saksa ja Alankomaat sekä EU:n komissio. 13 Kokeilun myötä valkoisten sertifikaattien myöntäminen ja vaihto alkaa jo vuoden 2005 aikana. Myös Suomen osallistumista IEA:n valkoisten sertifikaattien kokeiluun ja kehittämiseen voitaisiin hyvinkin harkita vahvistettavan. 14 Sertifikaattien yhteydessä nostetaan usein esiin kysymys tai uhka siitä, vaikuttavatko ne jollain tavoin vääristävästi päästökauppajärjestelmän toimintaan. Lähtökohtaisesti ne ovat kuitenkin päästökaupasta irrallisia kansallisia ohjausmekanismeja, jotka oikein toimiessaan ainoastaan tehostavat päästökauppajärjestelmän toimintaa lisäämällä kannusteita energiankäytön tehostamiseen (valkoiset) ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen (vihreät). Sertifikaattijärjestelmien toimivuudesta päästökaupan yhteydessä ei vielä ole kokemuksia, mutta itse päästö 11 Yleisimmin tarkoittaa uusiutuvia energiamuotoja: tuuli, aurinko, bio tai vesivoimalla sekä geotermisesti tuotettua energiaa. 12 Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on Energy End Use Efficiency and Energy Services, COM (2003) 739 final of Capozza, A., Market Mechanisms for White Certificates: Issues and Challenges in Developing New Policy Measures, Presentation at IEA DSM Task XIII Experts Meeting, Suomesta Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus VATT on mukana EU:n Energy Intelliget Europe ohjelmaan kuuluvassa Eurowhitecert hankkeessa, jota vetää Milanon Teknillinen korkeakoulu. 88

90 kaupan toiminnan kannalta ne saattavat olla jopa selkeämpiä kuin perinteiset energiatuet. Energia ja investointitukien kohdalla voidaan muutenkin kysyä tuovatko ne kahdenkertaista hyötyä, jos lopputuloksena saavutettavilla säästöillä tehdään myöhemmin päästökauppaa. Koska näkemykset sertifikaattijärjestelmien soveltuvuudesta ja toimivuudesta vaihtelevat, ollaan Suomessa toistaiseksi oltu niiden suhteen odottavalla kannalla. Päätöksiä tehdään kun kokemusta on kertynyt enemmän ja näyttöjä on paremmin saatavilla. On myös hyvin mahdollista, että sertifikaattien kaltaiset markkinaohjautuvat instrumentit eivät toimi riittävän tehokkaasti Suomen kokoisessa maassa, jossa palvelutarjonta ja markkinat ovat pienet. Toisaalta, samalla perusteella olisi voitu epäillä myös vapaaehtoisten energiansäästösopimusten soveltuvuutta Suomeen, mutta ainakin toistaiseksi ne vaikuttavat toimineen hyvin, jopa erinomaisesti. Jo pelkästään maantieteellisen sijaintimme ja teollisen rakenteemme vuoksi Suomen energiankulutus tulee aina pysymään kansainvälisessä vertailussa korkealla, eikä ole varmaa että kansainväliset ohjaustoimet ottavat riittävästi huomioon Suomen erityistä asetelmaa tässä asiassa. On myös oletettavaa, että energiatehokkuus tulee vastaisuudessa edelleen korostumaan päästökaupan myötä. Eri kysymys on, mikä tulee olemaan vapaaehtoisten energiansäästösopimusten rooli jatkossa. Erilaiset avoimeen markkinaan sovelletut järjestelmät soveltuvat instrumenttina ehkä paremmin päästökauppaan kuin sopimukset. Laki energiatehokkuusohjelmasta Ruotsissa Ruotsin hallitus on kevään 2004 aikana valmistellut lakipakettia, joka sisältää ehdotukset energiaintensiivisen teollisuuden 15 energiatehokkuusohjelmaa ja energiaverolakien muuttamista koskevasta lainsäädännöstä 16. Lait on tarkoitettu astumaan voimaan jo vuoden 2004 lopulla (mikä on tilanne nyt?). Aiempi valmistelu tähtäsi vapaaehtoisten sopimusten tekemiseen valtion ja yritysten välillä, mutta ilmeisesti verohelpotusten kytkeminen sopimuksiin muodostui vaikeaksi ja lähestymistapaa päätettiin muuttaa. Uuden lain toimeenpanosta vastaisi energiaviranomainen (Statens Energimyndighet, STEM). Valmisteilla olevan lain tavoitteen on edistää energian tehokasta käyttöä. Se sisältää säännökset energiaintensiivisen teollisuuden mahdollisuudesta osallistua viisivuotiseen energiatehokkuusohjelmaan. Vastineena osallistuva yritys saisi vapautuksen energiaverolaissa säädetystä sähköverosta (0,5 äyriä/kwh). Ohjelmaan osallistuvien yritysten tulee kahden vuoden kuluessa ottaa käyttöön energianhallintajärjestelmä ja hyväksyttää se akkreditoidulla sertifiointilaitoksella. Sen on kartoitettava ja analysoitava energiankäyttönsä ja sisällytettävä energian käyttöä tehostavia menettelyjä suunnitteluun, laitteistojen muutoksiin ja korjauksiin sekä sähköä käyttävien laitteiden hankintaan. Tämän jälkeen yrityksen tulee toimittaa valvovalle viranomaiselle selvitys tehdyistä toimista ja suunnitelma, joka sisältää sähkön käytön merkittävää tehostumista. Säästötoimet, joiden takaisinmaksuaika on alle kolmen vuotta, tulee sisällyttää tehostamistoimiin. Säästötoimenpiteet tulee toteuttaa seuraavan kolmen vuoden aikana, jonka jälkeen tehdään loppuselvitys valvovalle viranomaiselle. 15 Ohjelmaan voi päästä yritys, jonka sähkön ja energiatuotteiden hankinta on vähintään 3% tuotannon arvosta tai energiatuotteisiin ja sähköön kohdistuvat energia, hiilidioksidi ja rikkiverot vähintään 0,5% jalostusarvosta. 16 Lakiehdotus on kuvattu osoitteessa: 89

91 5.3 Sopimusjärjestelmän jatkokehittämisen suuntaviivoja Nykyisen energiansäästösopimusjärjestelmän suunnittelun taustalla oli vahva tietoisuus energiansäästön yleisestä tarpeesta sekä siitä, että systemaattisella lähestymistavalla voidaan saavuttaa merkittävää tehostamista ja säästötoimien yleisen tietoisuuden vahvistumista. Tavoitteet olivat selkeät, eivätkä edellyttäneet merkittäviä velvoitteita sopimusjärjestelmään, rangaistuksista puhumattakaan. Tällä hetkellä tilanne lienee kuitenkin hieman toisenlainen. Yleinen tietoisuus energiansäästön hyödyistä ja mahdollisuuksista on lisääntynyt varsinkin sopimusjärjestelmän piirissä olevilla tahoilla. Energiansäästösopimusjärjestelmältä odotetaan jatkossa erilaisia asioita kuin aiemmin. Myös toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti aiemmasta. Energiansäästösopimuksien kautta on Suomeen rakennettu huomattavan laaja energiansäästöstä vastaavien toimijoiden verkosto. Olennainen kysymys on, voitaisiinko tätä verkostoa hyödyntää nykyistä paremmin erilaisten energiansäästötavoitteiden ja toimien mekanismina. Tällä hetkellä verkoston toiminta, sikäli kun sopimusten pariin kuuluvia tahoja voi varsinaisesti verkostoksi tunnistaa, on pääosin yksisuuntaista ja ohutta. Olisiko jatkossa esimerkiksi mahdollista kerätä energian käyttöön tai toimenpiteisiin liittyvää tietoa ja palautetta verkoston kautta tai välittää verkoston kautta sopimuksien toteuttamiseen ja seurantaan liittyvää ohjaustietoa? Kaiken kaikkiaan verkoston aktiivisuutta ja ohjelmallisuutta on varmasti mahdollista nostaa eri keinoin rakentamalla esimerkiksi temaattisia kokonaisuuksia toimijoiden intressipiiristä. Energia ja ilmastopolitiikan linjauksissa teknologian kehittämisnäkökulma on mainittu yhtenä tärkeänä keinona tavoitteiden saavuttamiseksi. Käytännössä tämä kehittämisnäkökulma ei kuitenkaan ole ollut kovin tiiviisti integroitu osa energiansäästötoimia. Suomessa Tekesin asema energia alan tutkimus ja kehittämistoiminnan rahoittamisessa ja ohjauksessa on keskeinen. Vastaavasti Motivalle on käytännön tehtävien myötä rakentunut tärkeä rooli energiansäästötoimenpiteiden suunnittelussa, toimenpiteiden asiantuntijaohjauksessa ja säästösopimusten hallinnassa. Vaikuttaa energiapolitiikan kannalta hieman tehottomalta ratkaisulta, jos energiansäästötoimenpiteiden edistäminen ja asiantuntijaohjaus on toteutettu selvästi erillään alaan liittyvästä menetelmä, prosessi, palvelu ja tuotekehityksen edistämisestä sekä yleisemmin liiketoiminnan ja kilpailukyvyn edistämisestä. Yhteiskunnan ja loppuasiakkaan näkökulmista tavoitteet ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Usein kuultu kommentti on, että yhteistyö Tekesin ja Motivan välillä voisi olla huomattavasti nykyistä laajempaa jos Motiva ei olisi organisoitu yhtiömuotoiseksi. Tekesin kun on kilpailusäännösten vuoksi hankala antaa erityisasemaa yhdelle yritykselle, huolimatta siitä että kyseinen yritys valtion omistama. Tämä on kuitenkin muotoseikka, johon varmasti olisi löydettävissä ratkaisuja, jos niitä aktiivisesti haetaan. Energiansäästösopimusjärjestelmän jatkopohdinnat sivuavat Motivan tehtäväkenttää ja roolia yleisemminkin. Vaikuttaa siltä, että nykyisellä kehityslinjalla Motivan asema ei ole ainakaan selkiytymässä ja sitä voisi olla paikallaan tarkistaa tulevan kehityslinjan mukaiseksi. Mallia voisi hakea esimerkiksi Motivan norjalaisesta sisaryrityksestä Enovasta, jolle on rakennettu selkeät tehtävät ja annettu riittävät resurssit niiden hoitamiseen, mukaan lukien alan tutkimus ja selvitystoiminnan rahoittaminen. Tilannetta ei välttämättä helpota se, että energiatehokkuus on yhä enemmän sisällytetty ilmasto ja ympäristöpolitiikan tavoitteiden viitekehyk 90

92 seen, eikä näissä Motivalla ole ollut varsinaista mandaattia, vastuullisia tehtäviä saati mittavia resurssejakaan. Energiansäästösopimusten toimeenpanossa energiakatselmusten kautta tunnistetaan ja toteutetaan energiansäästöön tähtääviä toimenpiteitä ja investointeja, joiden tyypillinen takaisinmaksuaika on alle kolme vuotta. Vaativammat investoinnit toteutetaan yleensä muiden korjaus tai kehittämisinvestointien yhteydessä. Poikkeuksen muodostaa ESCO toiminta, jolla voidaan edistää vaativia investointeja ja palveluratkaisuja, joiden toteuttaminen muuten olisi hankalaa tai taloudellisesti vaikeaa. Tuote, prosessi tai menetelmäkehittämisen aikajänne on pääsääntöisesti pitempi kuin katselmustoiminnan kautta esiin nostettujen parannustoimien. Aikajännettä olennaisempi on kuitenkin kehittämistoiminnan sisältämä teknologinen ja taloudellinen riski, jota kompensoi ratkaisujen mahdollinen paremmuus ja laajempi hyödynnettävyys. Täysin uusien ratkaisujen kehittäminen vain yhden yrityksen tarpeisiin ei useinkaan ole perusteltua yrityksen liiketoiminnan (riskien ja säästöjen suhde) eikä aina julkisen rahoituksen kannalta (vaikuttavuus). Tavoitteena tulisi tietenkin olla, että kehitettäviä ratkaisuja sovellettaisiin ja hyödynnettäisiin mahdollisimman laajasti joko useiden yritysten oman toiminnan tehostamisessa tai/ja myytävien tuotteiden ja ratkaisujen kautta muissa kohteissa. Tätä voidaan pitää lähtökohtana myös energiansäästösopimusten kehittämisnäkökulmaa pohdittaessa. Yleisesti voidaan sanoa, että energiansäästösopimusten jatkoa tulisi valmistella selvästi nykyistä laajemmalla pohjalla, jotta eri näkökulmat saadaan alusta alkaen sopimusten piiriin. Lähtökohtaisesti kaikkien, joita säästötoimet koskettavat, tulisi olla mukana järjestelmää kehitettäessä, jotta jokaisen sopimusalan erityispiirteet otetaan tarkasti ja yksilöidysti huomioon. 91

93 6 SOPIMUSJÄRJESTELMÄN JATKOKEHITTÄMISEN OSA ALUEITA 6.1 Sopimuksen sisältö ja rakenne Onko uuden sopimuskauden aiheena energiatehokkuuden parantaminen, päästöjen vähentäminen vai laajempana käsitteenä kestävä kehitys? Internet kyselyssä kysyttiin sopimuksen kehittämiseen liittyvää laajentamista: tulisiko uudessa sopimusjärjestelmässä kiinnittää huomiota tavoitteiden laajentamiseen käsittämään yrityksen koko toimintaketjun? Vastaajista 22 % oli tätä mieltä. Vastaukset painottuvat eri sopimusaloilla hieman eri tavoin (teollisuus 25 %, kiinteistö ja rakennusala 36 %, kunnat 6 %). Arviointiryhmä pohti sopimuksen sisällön laajentamista siitä näkökulmasta, että energiatehokkuus on sidoksissa kustannustehokkuuteen, laajemmat kokonaisuudet (ympäristömyötäisyys, kestävä kehitys) välttämättä eivät. Tässä mielessä suurempi joukko yrityksiä ja yhteisöjä on kiinnostunut energiatehokkuudesta kuin laajemmasta sisällöstä. Ne, joilla on käytössä laatu ja ympäristöjärjestelmä, voivat yleensä saumattomasti yhdistää energiatehokkuuden laajempaan kenttään omassa toimintaympäristössään. Ensimmäisen sopimuskauden kokemuksiin perustuen voidaan todeta, että toimeenpanon kannalta on tehokkainta, mikäli tavoitteet ovat yksiselitteisiä ja konkreettisia. Tällöin toimeenpano etenee suoraviivaisesti ja asiat on helppo pitää yksinkertaisina. Laajempien kokonaisuuksien käsittely mutkistaa prosessia ja tuo mukaan uusia osapuolia, jolloin katkoskohdat ja tulkintavaikeudet lisääntyvät. Toimeenpanon levittäminen pitkiin toimintaketjuihin (esim. tuotanto rakentaminenurakointi omistaminen käyttö) johtaa hankalasti hahmotettaviin kokonaisuuksiin eikä moniportainen toimeenpano johda välttämättä konkreettisiin toimenpiteisiin. Arviointiryhmän mielestä on useimmille toimijoille jo riittävän haasteellista saada energiatehokkuus jatkuvaksi toimintatavaksi. Miten luodaan tehokkaasti organisaation tarpeisiin soveltuva ja päätoimintaa tukeva energiahallintajärjestelmä, joka pitää sisällään kulutusseurannan, katselmuksia, säästötoimenpiteiden toteutuksen, koulutusta, jne. systemaattisena ja jatkuvasti kehittyvänä prosessina. Haastattelujen perusteella sopimukseen sisältyvät tiukat velvoitteet uusien energialähteiden käytön lisäämisestä saattavat joillekin käyttäjille olla mahdottomat toteuttaa esimerkiksi kunnan kaukolämpölaitoksen biopolttoaineen saanti voi Etelä Suomen taajamissa olla hyvin vaikeasti järjestettävissä, toisaalla taas koko lämmön tuotanto jo tapahtuu uusiutuvilla energialähteillä. Onko uuden sopimuskauden tavoitteena mahdollisimman suuri energiansäästö ja päästöjen vähentäminen vai onko tavoitteena saada mahdollisimman laaja energiankäyttäjien joukko sopimusten piiriin? Ensin mainitussa tapauksessa sopimukset kannattaisi kohdistaa suuriin energiankäyttäjiin, jolloin pienimmällä panoksella saavutetaan todennäköisesti suurin hyöty. Sopimusjärjestelmän luomisen ja käynnistämisen kiinteät kustannukset ovat korkeat ja pienen liittyjäjoukon tulisi olla energiankäytöltään merkittävä. Jos sopimusta rajataan vain todennäköisesti suurimpaan potentiaaliin, osa nykyisistä sopimusaloista putoaa pois tai osalla aloista sopimus toimeenpano ja raportointivel 92

94 voitteineen muodostuu kevyemmäksi. Nykyisin toimintaan käytössä olevin resurssein voidaan tällöin saavuttaa hyviä tuloksia. Kun toimijoiden määrä on rajallinen, ovat myös yrityskohtaiset tavoitteet ja mittarit mahdollisia. Luonnollisena kohderyhmänä olisivat tällöin suuret kuluttajat, jotka ovat nyt päästökaupan piirissä. Keskeinen kysymys on, miten säästösopimusjärjestelmä palvelee jatkossa näitä päästökauppayrityksiä? Toisessa tapauksessa yleinen energiatehokkuustietoisuus saadaan leviämään laajalle mutta säästöpotentiaali ei merkittävästi lisäänny, resurssien tarve sen sijaan kasvaa merkittävästi. Tällöin tarvitaan huomattavaa panostusta opastukseen, neuvontaan ja konkreettisten mallien luomiseen sopimusosapuolille. Sopimusalat pitäisivät tässä tapauksessa sisällään erilaisia tavoitteita, rakenteita, toimijoita ja toimeenpanokeinoja myös sopimusalan sisällä voisi olla erilaisia sopimusrakenteita energiankäytöstä tai organisaation koosta riippuen. Toimijoiden joukon kasvaessa voidaan kysyä onko kaikilla rintamilla oikeaa kiinnostusta asiaan, tuoko säästösopimus mitään lisää siihen mitä tehtäisiin muutenkin ja onko toisaalta kaikilla mukana olevilla resursseja tehdä energiatehokkuuden hyväksi mitään todellista? Hyvin pienten liittyjien osalta resurssit muodostuvat sopimusalasta riippumatta ongelmaksi: jos ei ole resurssia (henkilö, rahat) toimeenpanoon, ei sopimuksessa mukana olo johda mihinkään Joillakin sopimusaloilla säästösopimuksen piirissä on tällä hetkellä hyvin sekalaisia intressejä (esim. kiinteistö ja rakennusalalla sijoittajaomistajat, käyttäjäomistajat, käyttäjät, ylläpitopalveluja tarjoavat, manageeraajat, jne.). Parhaat tulokset saavutettaisiin silloin kun sopimusosapuolena on taho, jolla on toimintaympäristönsä energiankäyttöön todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Tulisiko sopimus kohdistaa nykyistä painokkaammin energian loppukäyttäjiin? Energian loppukäyttäjiin kohdistuvia velvoitteita on tähän mennessä esitetty lähinnä energia alan sopimuksissa. Kuntien ja kiinteistö ja rakennusalan sopimuksissa asia on sisällytetty muun toiminnan energiankäyttöön. Teollisuuden voidaan katsoa itse toimivan myös loppukäyttäjänä. Uudella sopimuskaudella sopimuksen päätavoitetta ja kattavuutta määriteltäessä on loppukäyttäjiin vaikuttaminen asia, joka tulisi ottaa harkintaan. Tällöin arviointiryhmän mielestä tulisi ottaa kantaa nykyistä laajemmin sopimusosapuoliin ja ristikkäisiin sopimusaloihin, eri osapuolten rooleihin, toimintaketjuihin ja todellisiin vaikutusmahdollisuuksiin. Keskeinen ongelma alue on vuokralaisten energiankäyttö kunnissa ja kiinteistö ja rakennusalalla. Osa kohteista on kylmänä vuokrattuja, osassa vuokralainen vastaa itse sähköenergiakuluista lämmön ja veden sisältyessä vuokraan. Kohteen omistaja tai ylläpitäjätahon vaikutusmahdollisuus tai motivaatio on alhainen. Nykyisen kaltaiset yleiset velvoitteet energian huomioimisesta sisäisissä vuokrissa, tms. eivät johda konkreettisiin, loppukäyttäjän toteuttamiin energiatehokkuustoimiin. Tulisiko loppukäyttäjät kytkeä sopimukseen mukaan kun käyttävät säästösopimukseen liittyneen tahon tiloja? Tulisiko sopimus solmia energiaa käyttävien henkilöryhmien kanssa (esim. kunnan työntekijät)? Laajojen ja monitahoisten sopimuskenttien hallinnointi ei tule olemaan yksinkertaista. 93

95 Tulisiko sopimuksessa määritellä tavoite säästötoimenpiteiden toteutumalle? Ensimmäisellä sopimuskaudella on keskeinen tavoite ollut energiakatselmusten kattavuuden lisääminen. Sen sijaan energiakatselmuksissa todettujen säästötoimenpiteiden toteuttamiseen liittyviä tavoitteita ei ole määritelty. Keskeinen kysymys jatkossa on, pidetäänkö katselmusvolyymitavoitteet voimassa, lisätäänkö velvoitetta jatkuvaan katselmointiin ja miten toimenpiteiden toteutusvelvoite otetaan mukaan. Internet kyselyssä tiedusteltiin vastaajien mielipidettä konkreettisempien säästötavoitteiden määrittelystä uudella sopimuskaudella. 64 % kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että tavoitteet tulisi määritellä nykyistä konkreettisemmin. Painotukset eri sopimusaloilla olivat hieman erilaisia (kunnat 77 %, teollisuus 65 %, kiinteistö ja rakennusala 63 %). Tältä pohjalta täsmälliset säästötavoitteet ja myös toimenpiteiden toteutusvelvoite tulisi ottaa uuteen sopimukseen mukaan. Miten tavoitteet sitten asetetaan yleisinä vai liittyjäkohtaisina, miten toimenpiteiden toteutusvelvoite määritellään, jne. ovat sopimusalakohtaisesti harkittavia asioita. Internet kyselystä käy myös ilmi, että 27 % vastaajista näkee, että heidän oman organisaationsa toiminnassa olisi paljon parannettavaa ja 67 % on sitä mieltä, että parannettavaa on jossain määrin. Tässä suhteessa sitovampi sopimusjärjestelmä ja konkreettiset tavoitteet saattaisivat vauhdittaa toimeenpanoa ja toiminnan kehittymistä. Tulisiko sopimuksen sitovuutta lisätä? Haastattelujen perusteella nykyinenkin sopimus on pääosin koettu sitovaksi. Internet kyselyssä vain vajaa 5 % vastanneista on sitä mieltä, että sopimuksen sitovuutta tulisi lisätä. Henkilökohtaisissa haastatteluissa asia tuli hyvin toisenlaisena esille. Useiden haastateltujen mielipide oli, että kun sopimukseen liitytään, niin asioita tulee tehdä tosissaan eikä vain nimellisesti. Mukana olemisen imagohyötyjä kalastavat vapaamatkustajat tuomittiin yleisesti. Sitovuuden lisäämisen puolesta puhuivat eri sopimusalojen eri kokoisten yritysten ja yhteisöjen edustajat pääsääntöisesti organisaatioista, joissa on oltu aktiivisia ja saavutettu tuloksia. Sitovuuden vastapainoksi toivottiin säästösopimuksen tuovan liittyneille merkittäviä etuja (nykyistä kattavampi tukijärjestelmä, positiivisen julkisuuden tuoma imagohyöty, konkreettinen apu toimeenpanossa). Arviointiryhmän mielestä säästösopimuksen sitovuutta voidaan lisätä, mikäli saavutettavat edut ja hyödyt ovat liittyjää kiinnostavat ja niiden toteutuminen ennakoitavissa. Toisaalta sopimuksen puitteissa asetettujen tavoitteiden tulee olla mielekkäät ja kohtuullisin toimenpitein saavutettavissa. Sitovuusnäkökulmaan voitaisiin myös yhdistää velvoite pitkäaikaisesta sitoutumisesta sopimukseen: jos liittyjätaho eroaa sopimuksesta tai rajaa myöhemmin sopimukseen liittynyttä energiankäyttöään, voitaisiin etukäteen määritellä jonkinlainen sanktio. 94

96 Mitä muuta on opittu ensimmäisestä sopimuskierroksesta? Tavoitteiden osalta tulisi myös ottaa huomioon: asetettujen tavoitteiden toteutumisen todelliset seurantamahdollisuudet selkeästi määritellyt kattavuustavoitteet jo sopimusvaiheessa sopimusosapuolten välillä yksikäsitteiset määrittelyt kattavuus ym. tavoitteiden tunnusluvuille (energiankäyttö, rakennustilavuus, ym.) mahdollisimman yksinkertaiset, selkeät, mielellään numeeriset tavoitteet asioille, joihin sopimusosapuolilla on mahdollisuus vaikuttaa yleisemmille tavoitteille (kehittäminen, edistäminen, kouluttaminen, toimintamallien ja teknologian käyttöönotto, jne.) jonkinlainen asteikko kuvaamaan tekemisen laajuutta ja tasoa säästötavoitteet tuskin onnistuvat edes sopimusalan puitteissa kaikille liittyjille samoina liittyjillä tulisi olla mahdollisuus määritellä tavoitteensa omista lähtökohdistaan tarvitaanko erilaisia tavoitteita uusliittyjille ja jo aiemmin mukana olleille? jatkuvan parantamisen periaate, esimerkiksi 1 % vuodessa ajattelu ei todennäköisesti toimi vaan herättää kielteistä suhtautumista etenkin niiden keskuudessa, jotka ovat jo olleet aktiivisia Mikä olisi houkutteleva nimi uudelle sopimukselle? Haastatteluissa kysyttiin mielipiteitä sanasta energiansäästösopimus ja näkemyksiä uuden sopimuksen nimeksi. Selkeä kannanotto oli, että energiansäästösanalla on hieman negatiivinen ja toimintaolosuhteiden niukentumiseen viittaava kaiku, mutta toisaalta sana antaa hyvin selkeän mielikuvan sisällöstä ja pyrkimyksestä. Merkittävimmät ehdotukset uuden sopimuksen nimeksi olivat energiatehokkuussopimus ja optimaalisen energiankäytön sopimus. Myös energiankäytön hallintaan ja tavoitteellisuuteen liittyvät ilmaisut saivat kannatusta. Sopimusalakohtaisia ajatuksia Teollisuus Teollisuuden energiansäästösopimus on sopimusjakson päättyessä vedenjakajalla. Teollisuuden sopimuksessa on tärkeää harkita, mitkä ovat tulevan sopimuksen tavoitteet. Jos mukaan halutaan vain suurimmat energiankuluttajat, voidaan tällöin keskittyä vuonna 2005 alkavan päästökaupan alaisiin yrityksiin ja niihin yrityksiin, jotka todennäköisesti joutuvat päästökaupan piiriin seuraavan päästöoikeusjaon yhteydessä. Sopimuksen hallinnointi voidaan tässä tapauksessa hoitaa nykyisin resurssein. Haastatteluiden perusteella suurimmat yritykset, jotka joutuvat päästökaupan piiriin ottavat varovaisen ja osin skeptisenkin kannan sopimuksen jatkolle. Haastateltavien mukaan päästökauppa tulee merkittävästi ohjaamaan yrityksen energi 95

97 anhallintaa ja energiansäästösopimuksen merkitystä kyseenalaistetaan, mutta kannattaa joka tapauksessa selvittää edellytykset uudelle sopimuskaudelle. Mikäli tavoitteeksi halutaan mahdollisimman laaja kattavuus on syytä harkita sopimuksen jakamista joko energiankäytön mukaan tai sen mukaan onko yritys päästökaupan alainen vai ei. Markkinoinnillisesti tämä tarkoittaa voimakasta ja suunnitelmallista panostusta pien ja keskisuureen teollisuuteen. Tämä luo merkittäviä haasteita sopimusten hallinnoimiseksi. Markkinoinnin suuntaaminen pksektorille tulee olemaan hyvin haasteellista. Pk sektorin markkinoinnissa on syytä harkita pk sektorin energiansäästössä edelläkävijäyritysten osaamisen käyttämistä markkinoinnin apuna. Pk sektorin markkinoinnissa korostuu myös konkreettisten säästöesimerkkien tarpeellisuus. Kunnat Kuntien osalta keskittyminen suuriin kuntiin tuottaa todennäköisesti suurimmat säästöt pienimmällä panostuksella. Tuloksellisuuden ja hallinnoinnin kustannusten optimoimiseksi tulevalla sopimuskaudella arviointiryhmän mielestä kannattaisi keskittyä suuriin yksiköihin ja pyrkiä niissä mahdollisimman hyvään kattavuuteen ja toimeenpanon tehokkuuteen. Sopijaosapuolten päätettävissä on, mihin raja vedetään. Mikäli halutaan levittää energiatehokkuusajattelu laajalle rintamalle ja pieniinkin kuntiin, tulisi harkita sitovuudeltaan ja velvoitteiltaan erilaisia sopimuksia. Yksityinen palvelusektori Koko yksityisen palvelusektorin näkökulmasta rajautuminen kiinteistö ja rakennusalan kanssa solmittuun sopimukseen on arviointiryhmän näkemyksen mukaan ollut vaikuttavuutta rajaava. Mikäli sopimusta jatketaan ainoastaan Raklin kanssa, ei kattavuutta todennäköisesti saada nykyisestä kovinkaan paljoa nostettua. Seuraavalla sopimuskaudella olisikin syytä miettiä onko tarpeita laajentaa sopimusta myös muihin, palvelualat laajemmin kattaviin sopimusosapuoliin. Luontevaa voisi olla myös kiinteistöjen energiankäytön (kaukolämpö, sähkö) siirtäminen kaukolämpöalan ja sähkön siirto ja jakelualan sopimuksesta kiinteistö ja rakennusalan energiansäästösopimukseen. Tällöin energian tuotanto, siirto ja kulutus olisi kohdennettu niiden vaikuttavuuden kannalta oikeille sopimusalueille. Kaukolämpöala Jo nykyisessä sopimuksessa on mainittu yritysten velvoitteeksi toimia yhteistyössä asiakkaiden kanssa heidän energian käytön tehostamiseksi. Toistaiseksi tuloksia tämän sopimuskauden aikana on syntynyt vähän. On syytä miettiä sopiiko loppukäyttäjiin ulottuva toiminta kaukolämpöalan sopimukseen myös jatkossa? Lisäksi on syytä tutkia mahdollisuutta kytkeä uusiutuvien energialähteiden käyttö kiinteämmin osaksi kaukolämpöalan energiansäästösopimusta. Voimalaitosala Säästösopimusjärjestelmä toimii alalla hyvin. Tulevaisuudessa on haasteena katselmuksissa todennetun säästöpotentiaalin hyödyntäminen. Lisäarvoa energiansäästösopimukselle toisi sen kytkeminen tiiviimmin osaksi ympäristöjärjestelmää. Teollisuuden omistamat voimalaitokset kannattaa edelleenkin pitää teollisuuden säästösopimuksen piirissä, koska ne ovat osa palvelemaansa tuotantolaitosta. 96

98 Sähkön siirto ja jakeluala Sähkön siirto ja jakelualan sopimuksen jatkolle ei nykyisen kaltaisella sopimuksella ole nähtävissä jatkoa. Omaan toimintaan liittyvät sähköasemakatselmukset sekä asiakkaisiin kohdistuvat pientalojen katselmukset eivät ole tuottaneet tuloksia, eikä niille nähdä juurikaan jalansijaa. Tehdyissä katselmuksissa havaittu tehostamispotentiaali on marginaalista. Tämä käy ilmi sekä alan oman arvion mukaisesta tehostamispotentiaalista, tehdyistä katselmuksista sekä arviointiryhmän haastatteluiden perusteella saamasta yritysten mielipiteestä. 6.2 Toimijat Mitkä ovat toimijoiden roolit tulevaisuudessa? Haastatteluissa kauppa ja teollisuusministeriöltä toivotaan jatkossa suurempaa panostusta liittyjien ylimmän organisaatiotason kannustajana ja palautteen antajana. Näin varmistettaisiin päättäjätason tuki toimeenpanolle. Säästösopimustoimintaan tarvitaan jatkossakin hallinnoiva taho, joka tuntee sopimusalan erityispiirteet. KTM:n tehtäväkenttään on vaikea sovittaa sopimusten hallinnointia, joten toimialajärjestöillä on todennäköinen rooli myös tulevaisuudessa. Tietyillä sopimusaloilla tulevat kyseeseen myös muut vaihtoehdot. Mukaan tulevat tahot ovat sidoksissa sopimusjärjestelmän päätavoitteisiin: mikäli valitaan edellä kuvattu laaja tavoiteryhmä ja toimintakenttä, tarvitaan monenlaisia toimijoita. Hallinnoivan tahon tulee olla aidosti mukana sopimusjärjestelmän kehittämisessä, markkinoinnissa ja toimeenpanossa sekä seurata kentän mielipiteitä pitämällä jatkuvaa kontaktia liittyneisiin. Hallinnollisen mammutin rakentaminen ei kuitenkaan ole toivottavaa. Säästösopimuksiin liittyy nykyisin lähes viranomaisvalvontatehtäviksi luokiteltavaa toimintaa: sääntöjen luominen ja päivitys (sitovuus, pelisäännöt tukien suhteen jne.), tulosten seuraaminen, sopimusalojen toimijoiden ohjaus, jne. Seurantaa toteuttavan tahon edellytyksenä on ehdoton puolueettomuus ja luottamuksellisuus. Mikäli sopimuksiin liitetään jonkinlaiset sertifikaatit, niiden valvontaan ja hallinnointiin tarvitaan virallisesti hyväksytty toimija. Edellä mainittujen hallinnollisten tehtävien osalta tulisi KTM:n, toimialajärjestöjen (tai sopijapuolten yleensä) ja Motivan roolit täsmentää. Sopimuksiin liittyvien tukimenettelyjen toimeenpanijana ovat toimineet TEkeskukset. Arviointiryhmän näkemys haastattelujen perusteella on, että tukihakemusten käsittely hakijan maantieteellisen sijainnin mukaan ei tuo lisäarvoa. Sen sijaan yhden tai muutaman toimipisteen erikoistuminen katselmus ja investointitukihakemusten käsittelyyn toisi kokemusta ja rutiinia käsittelyyn, ehkä myös resursseja nykyistä laajempaan neuvontatoimintaan. Myös katselmusten laadunvarmistuksen tehtävien osittainen hoito TE keskuksessa voisi tällöin olla mahdollista. Haastatteluissa tuli esille säästösopimustoimintaan liittyvien asiantuntijatehtävien tärkeys ja henkilökohtaisten kontaktien merkitys. Toisaalta tarvitaan toimeenpanoon liittyviä konkreettisia ohjeita ja neuvontaa, toisaalta laajempaa alaan liittyvää katselmus ja toimintamallien kehitystä. Asiantuntijoiden toiminnan tavoitteena tulisi olla ennen kaikkea säästötoimenpiteiden edistäminen. Tätä tehtäväkenttää ovat hoitaneet Motiva ja osaltaan myös energiakatselmoijat. Arviointiryhmän mielestä 97

99 Motivan asiantuntemus tällä alueella on hyödynnettävä myös jatkossa. Ongelmaksi muodostuu helposti resurssien riittävyys, etenkin jos valitaan em. laaja tavoiteryhmä ja sopimusjärjestelmä käsittää lukuisia erilaisia sopimuksia. Liittyjäkohtaisen tukihenkilön kotipesänä ei Motiva nykyisin resurssein ole mahdollinen. Katselmoijille ja muille toimijoille kuuluvia, toimeenpanoon liittyviä tehtäviä voitaisiin laajentaa ja syventää. Tähän kuuluvat mm. katselmusten markkinointi ja toteutus, projektinhoitotehtävät säästötoimenpiteiden toteutuksessa, ym. Haastatteluissa tuli esille voimakas kysyntä toiminnalle, jonka arviointiryhmä nimesi ESS ESCOksi. Tämän projektinhoitajana toimivan asiantuntijan rooliin voisivat kuulua katselmusten ja säästötoimenpiteiden toteutuksen kyselyttäminen ja osittain myös niiden toteuttaminen tai sen valvonta, sopimukseen liittyvä raportointi, jne. Projektia hoitava voisi toimia kiinteällä palkkiolla, tuntiveloituksella tai palkkio voisi muodostua toteutuvasta säästöstä. Tällaiset toimijat poistaisivat monessa organisaatiossa toimenpiteiden toteutuksen esteenä olevan resurssiongelman. Tulevaisuudessa voisivat vahvemman roolin ottaa myös energiatoimistot, jotka tällä hetkellä ovat haastattelujen perusteella liittyjien keskuudessa ilmeisen vähän tunnettuja. Niiden luontevia tehtäviä olisivat neuvonta ja sopimukseen liittyneiden yritysten ja yhteisöjen opastus, minkä arviointiryhmä näkee tärkeänä tehtävänä. Energiatoimistoilla on osittain Motivan kanssa päällekkäisiä ja/tai täydentäviä tehtäviä sekä yhteistyöhankkeita. Tulevaisuudessa rooli ja osallistuminen säästösopimustoimintaan sekä tarjottavien palveluiden hinnoittelu tulisi kirkastaa. ESCO toiminnan ja toimintamalliin edelleen kehittäminen on tarpeen, samoin uusien toimijoiden saaminen mukaan merkittävää kysyntää osaavalle palvelulle on teollisuuden lisäksi palvelusektorilla. Miten lisätä sopimusjärjestelmän puitteissa henkilökohtaisia kontakteja? Johtopäätöksenä säästösopimusten viestinnästä voidaan todeta, että tiedottamisen roolit, vastuut, keinot ja toteutustavat tulisi sopia varsin yksityiskohtaisesti jo alkuvaiheessa, jotta tieto saadaan tehokkaasti kentälle. Jatkossa tulisi panostaa henkilökohtaisiin kontakteihin nykyistä enemmän. Myös selkeälle tietopankille on kysyntää: kaikki oleellinen säästösopimustieto ja asiaankuuluvat linkit koottuna yhteen, selkeään ja helposti löytyvään osoitteeseen lienee välttämätön uudistus toimeenpanon tehostamiseksi. Säästösopimukseen liittyneiden verkosto on yleensä sopimusaloilla toimiva ja tehokas, sateenvarjon hyödyntäminen nykyistä laajemmin olisi mahdollista, kanavat tiedottamiseen ja yhteistyöhön ovat olemassa. Yhteistyötä voisi tehdä nykyistä laajemmin, esimerkiksi toimeenpanoon liittyvien menettelytapojen kehittämisessä. Arviointiryhmän mielestä kehittämistarvetta olisi säästösopimusjärjestelmässä toimeenpanoon, raportointiin ja viestintään liittyen henkilökohtaisten kontaktien lisäämisessä. Etenkin pienet säästösopimukseen liittyneet organisaatiot ja yritykset kaipaavat tukihenkilöä, jolta saisi yleistä tietoa säästösopimustoiminnasta (tuet, ym.) ja oman alan erityisneuvoja (sopimuksen toimeenpanon konkreettiset asiat, energiakatselmukset, jne.). Raportointiprosessi toimii nykyisin sähköisen tiedonsiirron välityksellä: raporttipohjia toimitetaan sähköpostitse, samoin tietoja, karhuamisviestejä, jne. Tilannetta hyvin kuvaava kommentti haastatteluissa oli: tuntuu kuin putkeen työnnettäisiin tie 98

100 toa vuosi toisensa jälkeen eikä koskaan kukaan vastaa sieltä toisesta päästä. Resurssintarvetta lisäävä, mutta toisaalta raportointi ja myös toimeenpanoprosessia inhimillistävä tekijä olisi tukihenkilö, jonka kautta tietyn liittyjäryhmän tiedot kulkisivat. Tämä henkilö voisi toimia liittyjän apuna ja neuvojana muutoinkin, esimerkiksi kannustaa kehittämään liittyjätason kulutusseurantaa ja tiedon analysointia osana energiatehokkuuden parantamisen jatkuvaa prosessia. Tukihenkilön kotipesäksi on useita vaihtoehtoja, tosin missään niistä ei nykyisellään ole resursseja tehtävän hoitamiseen. Mahdollisiksi tahoiksi arviointiryhmä näkee energiatoimistot, toimialajärjestöt ja Motivan, mikäli resursseja lisättäisiin. Haastattelujen yhteydessä tuli mahdollisuutena esille myös kuntien ja maakunnallisten alueiden yhteisesti palkkaama henkilö. Tai sitten henkilö voisi olla myös energialaitosten yhteenliittymän palveluksessa oleva asiantuntija, jolloin neuvonta kohdistuisi tietyllä tavalla loppukäyttäjiin, palvelua voisivat hyödyntää eri sopimusalat. 6.3 Tuki ja kannustinjärjestelmä Mikä on konkreettinen hyöty sopimukseen liittymisestä? Mikäli säästösopimusjärjestelmä pyrkii olemaan tuloksellinen vaihtoehto normiohjaukselle, tulee tavoitteiden olla tiukat, sopimuksen sitova ja tarjolla olevien porkkanoiden kiinnostavia ja merkittäviä. Tulevaisuudessakin pääasialliset syyt sopimukseen liittymiselle ovat todennäköisesti taloudellisten ja imagollisten hyötyjen tavoittelu sekä liittyjän yleisempien ympäristöllisten tavoitteiden tukeminen. Uudella säästösopimuskaudella keskeinen tukimuotoihin liittyvä periaatekysymys on: tuetaanko heikkoja vai palkitaanko positiivisesta kehityksestä? Voidaan myös kysyä, kohdentuuko tuki samanlaisena vasta mukaan lähteneisiin ja jo pitkään alalla edelläkävijöinä toimineisiin? Katselmusten toteutukseen saatavissa oleva tuki ei välttämättä takaa säästöjen toteutumista tämä on ollut nähtävissä päättyvällä sopimuskaudella: katselmuksia on muutamilla sopimusaloilla toteutettu paljon, mutta niissä ehdotetut säästötoimenpiteet etenevät hitaasti eivätkä ole toistaiseksi toteutuneet täysimääräisesti. Tuen sitominen toteutuneeseen säästöön tai vähintään toteutuneeseen säästötoimenpiteeseen toimisi palkintona aktiivisuudesta. Tähän tukimuotoon liittyy todentamisen ongelma ja toimivien pelisääntöjen luominen on edellytys onnistuneelle järjestelmälle. Milloin säästön mittaaminen ei ole mahdollista, tuki voitaisiin määritellä laskennalliseen säästöön perustuen esimerkiksi niin, että energiatehokkuuden tunnusluvut on etukäteen määritelty. Toisaalta voidaan kysyä, pitäisikö kohdentua vain sellaiseen mikä voidaan todentaa. Vaihtoehtoisena toimintamallina arviointiryhmä pohti mahdollisuutta investointituen porrastamiseen riippuen säästötoimenpiteiden taustana olevan katselmuksen iästä (suurempi tuki nopeasti toteutuville toimenpiteille). Haastatteluissa tuli esille, että monissa tapauksissa on parannustoimenpiteisiin käytettävissä myös muita julkisia tukia (peruskorjaukset, ym.). Arviointiryhmä ehdottaa, että kilpailevat tukimuodot selvitettäisiin ja luotaisiin säästösopimusjärjestelmän puitteissa sellaiset pelisäännöt, että energiatuki on liittyneitä kiinnostava. 99

101 Haastatellut ehdottavat, että säästösopimusjärjestelmän puitteissa olisi tukea saatavissa katselmuksiin investointeihin (nykyistä suuremmalla painoarvolla) peruskorjausinvestointeihin horisontaalitoimenpiteisiin ilman kattavaa energiakatselmusta useissa kiinteistöissä, tuotantolinjoissa, tms. toteutetaan tietty kustannuksiltaan pienehkö energiatehokkuutta parantava toimenpide, joka ei vaadi merkittävää etukäteisselvitystä kannattavuudesta (esim. rännisulatusten korjaus, tuulikaappikoneiden termostaattien kunnostus, erilaiset ajastukset, jne.) henkilön palkkaamiseen, kun tehtävänä on energia asioiden hoito, sopimuksen toimeenpano, jne. (esim. edellä kuvattu ESS ESCO) koulutukseen (kiinteistönhoitajat, suunnittelijat, loppukäyttäjät) kulutusseurantajärjestelmään (automatisointi, kehittäminen) Tukien haku ja maksatusmenettelyä tulisi kehittää vähemmän byrokraattiseksi niin, että sopimuksen liittyjien näkökulmasta tukien käytettävyys lisääntyy. Arviointiryhmä näkee myös veroedut kiinnostavana mahdollisuutena tulevaisuudessa. Niiden osalta tulisi toteutustapa selvittää tarkemmin. 6.4 Sopimusten toimeenpano Miten energiatehokkuustoimet integroidaan muihin toimintamalleihin? Toimeenpanon tuloksellisuuden kannalta on välttämätöntä, että sopimukseen liittynyt organisaatio saa energiatehokkuustoimet liitetyksi osaksi muuta toimintaansa. Energiansäästö ei ole projekti vaan jatkuva toimintatapa. Internet kyselyn perusteella sopimuksen toimeenpanoon (katselmuksiin, säästötoimenpiteisiin ja raportointiin) on pääsääntöisesti ollut käytettävissä melko niukat tai riittämättömät resurssit (73 % vastaajista). Mitkä ovat käytännön keinot säästösopimuksen puitteissa sitouttaa organisaatio jatkuvaan toimintaan? Miten varmistetaan riittävät resurssit jo liittymisvaiheessa, jotta voidaan olla varmoja aktiivisesta ja tuloksellisesta toiminnasta? Sopimuksen tehokkaan toimeenpanon edellytys on ylemmän tahon sitoutuminen ja motivoiva asenne sekä näkemys siitä, että todellista hyötyä on saavutettavissa. Arviointiryhmä pohti liittymisvaiheen velvoitteena olevan toimeenpanon toteutussuunnitelman laatimista yhtenä mahdollisena keinona viedä asioita nykyistä konkreettisemmin eteenpäin. Suunnitelma käsittäisi toimeenpanon resurssointiin, budjetointiin, seurantaan, aikataulutukseen, jne. liittyviä asioita. Toisena mahdollisuutena tuli esille energiansäästötyöryhmän perustamisvelvoite tällöin toimeenpano ei jäisi yhden henkilön varaan ja mukaan saataisiin eri energiankäytön alojen ja hallinnon alojen edustajia. Ryhmälle tulee olla ylemmältä taholta annettu todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Ryhmän vastuuhenkilön ja oleellisten toimijoiden yhteistyö sekä henkilökohtainen into ja kiinnostus asiaan ovat edelleenkin toimeenpanon onnistumisen edellytyksiä. 100

102 Monissa organisaatioissa varovaisuus, pitäytyminen perinteissä ja päätöksenteon hitaus haittaa uusien menettelytapojen ja teknologian käyttöönoton etenemistä. Haastatellut esittävät todellisten energiankäytön asiantuntijoiden kytkemistä tiiviimmin mukaan kehitystoimintoihin ja päätöksentekoon lattiatasolla osaamisen taso on korkealla. Ongelmana ovat myös muuttuvat organisaatiot (yrityskaupat, jne.), jolloin toimeenpanevan tahon vastuut muuttuvat ja vaikutusmahdollisuudet saattavat kadota. Organisaatioiden toimintatapojen muuttaminen säästösopimusjärjestelmän kautta on vaikeaa, muutoksen tulisi lähteä sisäisistä tehostamistarpeista. Konkreettinen toimeenpanossa auttava keino on velvoittaa sopimuksen solmineet toimialajärjestöt tai sopimustoimintaa koordinoiva taho laatimaan liittyneille nykyistä selkeämmät ohjeet toimeenpanoon liittyvistä toimintamalleista. Yksi toimeenpanoa tehostava keino olisi vaatia liittyjää osoittamaan liittymisvaiheessa riittävä resurssointi ja toimeenpanon edellytykset ja myös sitoutumaan ylläpitämään ne. Mikäli sopimukseen liitetään velvoite liittyneen toimeenpanon etenemisen säännöllisestä raportoinnista, lisääntyy byrokratia merkittävästi ja valtuuksia tapauskohtaisten sanktioiden määrittelyyn (esim. johtoryhmän toimesta) voi olla vaikea luoda. Mitkä ovat energiakatselmuksiin liittyvät kehitystarpeet? Haastattelujen perusteella energiakatselmus useimmiten käynnistää energiatehokkuusprosessin ja ulkopuolinen näkökulma koetaan hyödylliseksi. Katselmoijien osaaminen on pääsääntöisesti korkealla tasolla. Katselmuksiin liittyvä liiketoiminta on säästösopimuskaudella kehittynyt merkittäväksi ja kannattavaksi toiminnaksi. Haastattelujen yhteydessä katselmuksiin kohdistui kritiikkiä lähinnä katselmusmallien sekä katselmoijien innovatiivisuuden ja kustannustietoisuuden osalta. Katselmustoimintaan kohdistuu tulevaisuudessa muutostarpeita mm. energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon yhteydessä mm. energiatodistus ja määräaikaiskatselmuksiin liittyen. Tältä osin ei katselmustoiminnan tulevaisuutta ole tässä spekuloitu vaan kehitystarpeita arvioidaan nykyisistä lähtökohdista. Arviointiryhmä näkee katselmuksiin kohdistuvien kehitystarpeiden painopistealueiksi seuraavalla sopimusjaksolla etenkin teollisuuden katselmusmallien tarvelähtöisyyden parantaminen tässä asiassa tosin asiakasnäkökulma voi olla jossakin määrin ristiriitainen katselmoijien ja katselmustoimintaa hallinnoivien näkemyksen kanssa mallien keventäminen kokonaan asiakaslähtöiseksi do as you like malliksi ei täytä tukien määrittelyn, seurannan ja laadunvarmistuksen selkeyteen ja yksityiskohtaisuuteen kohdistuvia vaatimuksia, vaan johtaisi käytännössä tapauskohtaisiin tulkintoihin katselmusten yhteydessä raportoivan tiedon käytettävyyden kehittäminen hyllyt täyttävistä paperiraporteista monipuolisesti hyödynnettäväksi asiakkaan tietopankiksi uusinta ja lisäkatselmusmallien määrittely eri kohdetyyppeihin nykyisin on olemassa selkeät toimintamallit vain palvelusektorin kohteille 101

103 rakennusten suunnitteluvaiheen energiakatselmuksen tai vastaavan menettelyn kehittäminen tiedotuksen ja koulutuksen pääasiallisena kohderyhmänä olisivat arkkitehdit ja talotekniikkasuunnittelijat edelliseen liittyen menettelytapojen luominen selkeästi peruskorjauksen tarpeessa olevan kohteen katselmoimiseksi, mallille on kysyntää mikäli peruskorjausinvestointien tukimenettelyä kehitetään katselmusten laadunvarmistuksen kehittäminen jälkiseurantapainotteisesta ennakoivaksi, esimerkiksi kytkemällä tilaajat ja katselmoijat laadunvarmistusprosessiin mukaan katselmoijien opastusvelvoitteen lisääminen katselmuksen yhteydessä (täsmäkoulutusta kiinteistönhoitajille) katselmoijakoulutuksen kehittäminen päivityskoulutusten osalta tarvetta etenkin kustannus ja prosessitietämyksen sekä uuden teknologian tuntemuksen lisäämiseen auktorisoinnin kehittäminen esimerkiksi moniportaiseksi niin, että vain tosissaan ja pysyvästi alalla toimivat kokeneet asiantuntijat saavat huippupätevyyttä osoittavan leiman Onko koulutuksen ja tiedotuksen lisäämiseen tarvetta? Internet kyselyssä 30 % vastaajista arvioi, että koulutusta ja opastusta ei todennäköisesti olisi toteutettu ilman säästösopimukseen liittymistä. Noin 45 % vastaajista oli sitä mieltä, että koulutus olisi saattanut toteutua myöhemmin tai karsitussa muodossa. Tästä voidaan päätellä, että energiatehokkuuteen ja säästösopimuksen toimeenpanoon liittyvä koulutus on ollut hyödyllistä. Arviointitiimin näkemys on, että energiansäästösopimukseen liittyneet kaipaavat päättyvän sopimuskauden jälkeenkin ulkopuolista koulutusta ja jatkuvaan energiatehokkuusprosessiin liittyvää ohjeistusta sekä tietoa hyvistä esimerkeistä ja käytännöistä. Avainasemassa on organisaation eri toimijoiden ja loppukäyttäjien motivointi ja tietoisuuden lisääminen. Koulutustilaisuuksien tulisi keskittyä yleisten säästösopimukseen liittyvien asioiden esittelyn sijasta tuomaan esille hyvät esimerkit, toimivat käytännöt ja konkreettiset mallit. Tiedottamisesta aiheutuva imagohyöty esimerkkihankkeita ja pilotointia toteuttaneelle koetaan merkittäväksi, se kannustaa tuomaan hyviä kokemuksia ja ideoita esille. Haastatellut peräänkuuluttavat tiedotusta siitä, mitä eri sopimusaloilla on saatu aikaan ja mikä on vielä toteutumatonta potentiaalia. Näkemys on, että perustekniikassakin löytyy runsaasti parannettavaa. Perusasiat tulisi saattaa kuntoon ennen kuin siirrytään raskaampiin ja vaikeampiin, suurempia investointeja vaativiin toimenpiteisiin. Edellä on käsitelty Motivan ja energiatoimistojen roolia näissä asioissa. Koulutukseen liittyvä alueellinen yhteistyö kuntien ja energiayhtiöiden kesken voisi olla mahdollista. 102

104 Miten edistää energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa? Hankintaohjeiden osalta ollaan tällä hetkellä ensimmäisen sukupolven vaiheessa. Tieto julkisen sektorin hankintaohjeen olemassaolosta ei ole erityisen hyvin saavuttanut suunnittelijoita ja muita alalla toimivia osapuolia. Hankintaohjeiden kehittyminen ja käytön yleistyminen lisäisi kulutustietoisuuden ja elinkaarikustannusajattelun yleistymistä. Hankintakilpailut nähdään mahdollisena keinona levittää uutta energiatehokasta teknologiaa. Niiden järjestäminen erilaisista hankinnoista energiansäästösopimuksiin liittyneet kohderyhmänä lienee kohtuullisesti toteutettavissa kunhan sopiva kilpailun junailija on käytettävissä. Kehittäjien ja teknologian toimittajien tulisi myös levittää tietoa nykyistä tehokkaammin ESCO yrityksille ja energiakatselmoijille, jotka nähdään potentiaalisina viestinviejinä kentälle. Keinoja tiedon levittämiselle ovat mm. erilaiset alan seminaarit sekä lehtiartikkelit. 6.5 Seuranta ja raportointi Energiansäästösopimuksiin liittyvästä seurannasta ja raportoinnista on laadittu Motivan tilaamana Suomen Talokeskus Oy:n (Matti Hellgren) toteuttama erillinen selvitys, jossa kehitys ja parannustarpeita on käsitelty seuraavassa esitettyä yksityiskohtaisemmin ja laajemmin. Seurannan keskeiset kysymykset: mitä ja kenelle? Energiansäästösopimusten seurantajärjestelmää nykyisestä kehitettäessä ovat oleellisimpia asioita: kenelle vuosiraportointia tehdään ja miksi onko painopiste edelleen viranomaisnäkökulmassa ja tavoitteet sopimustoiminnan tehokkuuden seurannassa mitkä ovat seurantaprosessin osapuolet: voisiko olla yhden tahon hoidossa kaikilla sopimusaloilla alusta loppuun, mikä on toimialajärjestöjen rooli otetaanko seurantaan mukaan säästötoimenpiteiden verifioimisnäkökulma (todennettava tuen saamiseksi mitä tehty) tarjotaanko järjestelmän tuottamaa tietoa myös sopimukseen liittyneille ja muille kohderyhmille, onko tieto maksullista mitä tietoa laajempien kohderyhmien tarpeiden täyttämiseksi tarvitaan: energiankulutus, toteutuneet säästöt, tehdyt toimenpiteet, jne. Päättyvällä sopimuskaudella yhteistyö vuosiraportin kokoamisessa on yleensä ottaen toiminut, mutta joillakin sopimusaloilla on ollut selkeitä vaikeuksia. Tästä syystä tulisi eri osapuolien roolit ja vastuut määritellä nykyistä tarkemmin. Etenkin tarkistusta kaipaa sen määrittely kenelle kuuluu vastuu seurantatietojen tarkastamisesta ja analysoinnista: kulutustietojen muutokset, kiinteistökannan muutokset, tuotannon muutokset, jne. Tarvitaanko sopimusaloille yhteinen tai sopimusalakohtainen asiantuntija tiedon analysointiin ja johtopäätösten tekoon? 103

105 Miten varmistetaan seurannan riittävä resurssointi? Säästösopimusten toimeenpanon yleisen onnistumisen edellytys ja erityisesti seurannan ja raportoinnin järkevän toteutuksen edellytys on riittävä resurssointi. Tämä koskee sekä sopimukseen liittyneitä että sopimusosapuolina toimivia toimialajärjestöjä. Kysymys kulminoituu vuosiraportointiin, joka on säännöllinen ja ulospäin näkyvin osa toimeenpanoa. Prosessiin voi osallistua useita osapuolia ja on välttämätöntä, että kaikilla tasoilla mukana olevat sitoutuvat pelisääntöihin, tiettyyn menettelytapaan ja aikatauluun. Keskeisten henkilöiden mielenkiinto asiaan on oleellista, jotta toiminta on mielekästä ja kehittyvää. Kehittyneemmän raportointijärjestelmän edut? Seurantatietojen kokoaminen on nykyisellään toimialajärjestöille iso työ ja rasittaa myös liittyjiä, etenkin kun tietoa toimitetaan useisiin eri paikkoihin. Työmäärän keventäminen nykyaikaisen tietotekniikan keinoin tulisi selvittää seuraavalle sopimuskaudelle. Säästösopimusjärjestelmän seurannan ja raportoinnin tekniseen toteutukseen liittyviä periaatteellisia kysymyksiä ovat: energiatietoa keräävien tahojen (Tilastokeskus, SYKE, kaukolämpö ja sähkötiedot, jne.) tietotarpeiden yhdistäminen ja yhteistyö tietojärjestelmän kehittäminen internetpohjaiseksi > raportoinnin helpottaminen, aikataulun nopeuttaminen sähköisessä muodossa olevan raportin riittävyys Toimenpidekirjaston tarve? Haastatteluissa tuli selvästi esille, että sopimukseen liittyneet kaipaavat nykyistä enemmän ja laajemmin tietoa alalla toteutetuista energiansäästötoimenpiteistä. Tärkeimmät toimenpiteiden tiedot ovat: mitä tehtiin, mitä se maksoi ja mitä toimenpiteellä saavutettiin. Jossakin määrin kaivataan myös taustatietoa toimenpiteestä ja kokonaisuudesta, johon se liittyy. Myös analyysi toimenpiteen monistettavuudesta olisi arvokasta tietoa. Näiden tietojen esittäminen vuosiraportissa tai internetpohjaisessa toimenpidepankissa jonkinlaisina parhaina käytäntöinä palvelisi tehokkaasti liittyneitä. Benchmarking tiedolle olisi kysyntää, mutta toteutus on vaikeaa. Koottavan tiedon määrä kasvaa oleellisesti ja vertailujen luotettavuus muodostuu kyseenalaiseksi. Säästösopimuksiin liittyneiden omat vertailuluvut muodostavat useimmissa tapauksissa riittävän pohjan. Toiminnan kotimaiseen kehittämiseen ei arviointiryhmä tällä hetkellä näe tarvetta, kansainvälisen yhteistyön tehostamismahdollisuutta sen sijaan kannattaa selvittää. Yleisempää energiatehokkuuteen liittyvää tietoa on jo nykyisinkin jonkin verran tarjolla kotimaisissa ja ulkomaisissa lähteissä (mm. energiatehokkaat moottorit), mutta arviointiryhmän näkemys on, että tietoa on hyödynnetty käytännössä melko vähän. Ryhmän näkemys on, että energiansäästösopimusjärjestelmä ei ehkä ole oikea kotipesä energiatehokkuuden tietopankille vaan se voisi olla muutenkin jär 104

106 jestetty (Motiva, työtehoseura, ja muut energiatehokkuutta edistävät foorumit). Myös e3 portaali on mahdollinen toimenpidekirjaston paikka. Onko maksulliselle tietopalvelulle kysyntää? Haastatteluissa todettiin hyvin yksimielisesti, että jos säästösopimukseen liittyneet tuottavat seurantajärjestelmään tietoa ja näkevät vaivaa asian vuoksi, on kohtuutonta, että kooste ja palautetietoja halutessaan heidän pitäisi niistä maksaa. Edistyneimmillä toimijoilla tulee helposti eteen tilanne, jossa he ovat aina antavana osapuolena, eivätkä itse saa välttämättä vastinetta muusta tiedosta. Sopimusjärjestelmän puitteissa tuotetun tiedon tulee olla yleisessä käytössä niin, että kaikki halukkaat voivat sitä ilman kustannuksia hyödyntää. Arviointiryhmän näkemys on, että maksullinen tietopalvelu puoltaa paikkaansa, mikäli siitä on käyttäjilleen merkittävää lisäarvoa. Sitä voisivat tuoda erilaisten säästötoimenpiteiden toteutuksen perusteelliset kuvaukset, asiantuntijalausunnot monistettavuudesta sekä todelliset esimerkit kannattavuuslaskelmineen ja seurantatietoineen. 105

107 LIITE 1 YHTEENVETO ENERGIANSÄÄSTÖSOPIMUSTEN ARVIOINTIIN LIITTYVÄSTÄ INTERNET KYSELYSTÄ Kaikki vastaukset Vastaajan edustama sopimusala TESS vastanneet (vastaajien energian käyttö) yli 500 GWh/a 26 % alle 50 GWh/a 42 % Kuntien ESS vastanneet yli asukasta % asukasta 14 % asukasta 7 % alle asukasta 36 % GWh/a 19 % GWh/a 13 % asukasta 39 % KRESS vastanneet Kaukolämpöala vastanneet (vastaajien kaukolämmön myynti) Valtion kiinteistöyksikkö 26 % Käyttäjäomistaja 37 % yli 500 GWh/a 36 % alle 100 GWh/a 29 % Palvelumanageri 11 % Sijoittajaomistaja 26 % GWh/a 35 % 1

108 LIITE 1 Voimalaitosala vastanneet (vastaajien energian tuotanto) GWh/a 8 % yli 500 GWh/a 92 % 1.02 Vastaajan toimenkuva (valitse parhaiten sopivat vaihtoehdot) 2.01 Mitä kautta tieto energiansäästösopimuksesta saatiin [valitse parhaiten sopiva vaihtoehto] 2

109 LIITE Miksi sopimukseen liityttiin [valitse parhaiten sopivat vaihtoehdot] 3.01 Miten työläinä pidätte sopimuksessa mainittujen velvoitteiden täyttämistä: Energiakatselmusten ja analyysien toteuttaminen 3.02 Miten työläinä pidätte sopimuksessa mainittujen velvoitteiden täyttämistä: Vuosiraportointi 3

110 LIITE Miten työläinä pidätte sopimuksessa mainittujen velvoitteiden täyttämistä: Katselmus / investointitukien hakeminen 3.04 Miten työläinä pidätte sopimuksessa mainittujen velvoitteiden täyttämistä: Uusien energiatehokkuutta parantavien toimintatapojen kehittäminen 3.05 Onko sopimuksen velvoitteiden hoitamiseen varattu riittävästi resursseja: Raportointi 3.06 Onko sopimuksen velvoitteiden hoitamiseen varattu riittävästi resursseja: Energiakatselmusten toteutus 4

111 LIITE Onko sopimuksen velvoitteiden hoitamiseen varattu riittävästi resursseja: Säästötoimenpiteiden toteutus 3.08 Onko sopimuksen velvoitteiden hoitamiseen varattu riittävästi resursseja: Kokonaisuutena 3.09 Mikä on ollut eri sopimusosapuolten tuen merkitys sopimuksen toimeenpanon liittyvissä asioissa: Toimialaliitto tai keskusjärjestö 3.10 Mikä on ollut eri sopimusosapuolten tuen merkitys sopimuksen toimeenpanon liittyvissä asioissa: Kauppa ja teollisuusministeriö 5

112 LIITE Mikä on ollut eri sopimusosapuolten tuen merkitys sopimuksen toimeenpanon liittyvissä asioissa: Motiva 3.12 Mikä on ollut eri sopimusosapuolten tuen merkitys sopimuksen toimeenpanon liittyvissä asioissa: TE keskukset 3.13 Mikä on ollut eri sopimusosapuolten tuen merkitys sopimuksen toimeenpanon liittyvissä asioissa: Energiakatselmoijat 3.15 Energiakatselmuksiin liittyviä kysymyksiä, miten hyvin väittämät kuvaavat toimintaanne: Energiakatselmukset kilpailutetaan 6

113 LIITE Energiakatselmuksiin liittyviä kysymyksiä, miten hyvin väittämät kuvaavat toimintaanne: Halvin tarjoaja valitaan 3.17 Energiakatselmuksiin liittyviä kysymyksiä, miten hyvin väittämät kuvaavat toimintaanne: Paikallinen tarjoaja valitaan 3.18 Energiakatselmuksiin liittyviä kysymyksiä, miten hyvin väittämät kuvaavat toimintaanne: Ensisijaisena valintakriteerinä käytämme tarjoajan aikaisempia referenssejä ja kokemusta 3.19 Energiakatselmuksiin liittyviä kysymyksiä, miten hyvin väittämät kuvaavat toimintaanne: Valvomme itse katselmusten laatua 7

114 LIITE Energiakatselmuksiin liittyviä kysymyksiä, miten hyvin väittämät kuvaavat toimintaanne: Katselmuksissa on havaittu merkittävästi säästöpotentiaalia 3.21 Energiakatselmuksiin liittyviä kysymyksiä, miten hyvin väittämät kuvaavat toimintaanne: Katselmukset tuovat esille konkreettisia energiansäästötoimenpiteitä 3.22 Energiakatselmuksiin liittyviä kysymyksiä, miten hyvin väittämät kuvaavat toimintaanne: Emme ole teettäneet katselmuksia 3.23 Onko energiakatselmuksiin ja analyyseihin liittyvä toiminta ollut laadukasta ja kustannustehokasta: TE keskukset (tukihakemusten käsittely ja tuen maksatus) 8

115 LIITE Onko energiakatselmuksiin ja analyyseihin liittyvä toiminta ollut laadukasta ja kustannustehokasta: Motiva (neuvonta ja katselmusten laadunvarmistus) 3.25 Onko energiakatselmuksiin ja analyyseihin liittyvä toiminta ollut laadukasta ja kustannustehokasta: Energiakatselmoijat 3.26 Onko energiakatselmuksiin ja analyyseihin liittyvä toiminta ollut laadukasta ja kustannustehokasta: Oma organisaatio 3.27 Onko valtion energiatuki ollut olennainen tekijä 9

116 LIITE Energiansäästötoimenpiteiden toteutukseen liittyviä kysymyksiä [valitse ne väittämät, jotka vastaavat toimintaanne tai kokemuksianne] 3.29 Mitä energiatehokuutta edistäviä toimintamalleja on otettu käyttöön [valitse ne vaihtoehdot, jotka vastaavat toimintaanne tai kokemuksianne] 10

117 LIITE Mitä hyötyjä ESS:ään liittymisestä on ollut liittyneelle yritykselle [voit valita useita vaihtoehtoja] 4.03 Ovatko energiansäästösopimukseen liittymisen hyödyt olleet suuremmat kuin velvoitteet 4.05 Olisiko yrityksen energiansäästöhankkeet toteutettu ilman energiansäästösopimusta: Energiakatselmukset ja analyysit 11

118 LIITE Olisiko yrityksen energiansäästöhankkeet toteutettu ilman energiansäästösopimusta: Energiansäästöinvestoinnit 4.07 Olisiko yrityksen energiansäästöhankkeet toteutettu ilman energiansäästösopimusta: Koulutus ja opastus 4.08 Missä yhteyksissä energiansäästösopimusjärjestelmän puitteissa saatua esim. Motivan tuottamaa materiaalia on käytetty omassa viestinnässä ja markkinoinnissa 12

119 LIITE Mikäli sopimusjärjestelmää jatketaan nykyisenkaltaisena, pidätkö todennäköisenä, että edustamasi yritys / yhteisö solmii uuden sopimuksen 5.02 Mikäli sopimusjärjestelmää jatketaan, mihin asioihin sopimuksessa tulisi erityisesti kiinnittää huomioita (voit valita useita vaihtoehtoja) 13

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Energiansäästösopimukset tuottavat tuloksia

Energiansäästösopimukset tuottavat tuloksia Kuva Pentti Johansson/Mäntsälän Sähkö Oy Energiansäästösopimukset tuottavat tuloksia Energiansäästösopimuksilla on keskeinen asema toteutettaessa kansallista ilmastostrategiaa ja siihen liittyvää energiansäästöohjelmaa.

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva

Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio 14.3.2017 Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena EP-TOPO, webinaari 5.4.2017 Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

1 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

1  ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 1 www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET2017 2025 https://www.youtube.com/watch?v=nkqhxsuulwe Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 - tuloksia 2 https://www.youtube.com/watch?v=ttpip5evtmo Taustat Energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kunta-alan energiatehokkuussopimus

Kunta-alan energiatehokkuussopimus 1 Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017-2025 Lähtökohdat Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille Jouni Punnonen ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET OVAT ERINOMAINEN KEINO EDISTÄÄ ELINKEINOELÄMÄN ENERGIATEHOKKUUTTA 2 Teollisuuden energiansäästösopimus

Lisätiedot

Energiatuki. Hakeminen

Energiatuki. Hakeminen Energiatuki Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiansäästön tehostaminen, uuden energiateknologian käyttöönoton edistäminen, energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentäminen,

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiantuotannon toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 34 yritystä, jotka koostuvat 21 raportoivasta

Lisätiedot

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energiansäästösopimusten tilannekatsaus 2001

Energiansäästösopimusten tilannekatsaus 2001 Energiansäästösopimusten tilannekatsaus 2001 1 2 Alkusanat Energiansäästösopimusten tilannekatsaus 2001 on laadittu yhteistyössä sopimusosapuolten ja Motivan kanssa. Tilannekatsaus on ensimmäisen kerran

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Metsäteollisuus ry

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Metsäteollisuus ry Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Metsäteollisuus ry Tällä toimenpideohjelmalla energiavaltainen teollisuus 1 (jäljempänä Teollisuus) toteuttaa Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio

Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio Risto Larmio Energiatehokkuusasiantuntija Motivassa 2011 alkaen, työtehtävät mm. pk-teollisuuden energiatehokkuusneuvonta (Teknologia-, Elintarvike-,

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset kausi

Energiatehokkuussopimukset kausi Energiatehokkuussopimukset kausi 2017-2025 HINKU-foorumin kevätpäivät 6.4.2016, Joensuu Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT

Lisätiedot

tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön

tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön tehostamismahdollisuudet esittää toimenpide-ehdotukset ja selkeät laskelmat

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja sen laadinta. KETS-yhdyshenkilöpäivät Okariina Rauta

Toimintasuunnitelma ja sen laadinta. KETS-yhdyshenkilöpäivät Okariina Rauta Toimintasuunnitelma ja sen laadinta KETS-yhdyshenkilöpäivät 8. 9.11.2017 Okariina Rauta Esityksen sisältö: Osio 1: Toimintasuunnitelman läpikäynti Osio 2: Yhteiskeskustelu - tarpeet, toiveet, näkemykset

Lisätiedot

Energiansäästösopimukset

Energiansäästösopimukset Energiansäästösopimukset 1997 2005 Asiantuntija-arvioinnin tuloksia Arviointi selvitti sopimustoiminnan onnistumista Suomalainen energiansäästösopimusjärjestelmä kattaa 60 % maamme kokonaisenergiankulutuksesta.

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 33 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto Sisältö Ilmastolain suunnittelujärjestelmä ja sen tavoitteet Kansallinen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET2017 2025 Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET 1997 2007 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003

Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 23 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 23 Juha Tiuraniemi Suomen toimitila- ja rakennuttaja liitto RAKLI

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Timo Ritonummi Energiaosasto 25.4.2013 Energiatehokkuus EU:ssa ja Suomessa Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Autoalan toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Autoalan toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Autoalan toimenpideohjelma Tällä toimenpideohjelmalla Autoalan Keskusliitto ry (jäljempänä Toimialaliitto) toteuttaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta, joka

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.fi Esityksen sisältö: Maatilojen energiaohjelman esittely tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiantuotannon toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiantuotannon toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiantuotannon toimenpideohjelma Tällä toimenpideohjelmalla Energiateollisuus ry (jäljempänä Toimialaliitto) toteuttaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS. pk-teollisuuden energiakulut hallintaan

VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS. pk-teollisuuden energiakulut hallintaan VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS pk-teollisuuden energiakulut hallintaan ENERGIAKATSELMUS tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta löytää energian ja

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Tällä toimenpideohjelmalla RAKLI ry (jäljempänä RAKLI) toteuttaa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelma Tällä toimenpideohjelmalla Metsäteollisuus ry (jäljempänä Toimialaliitto) toteuttaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Green Deal Suomen näkökulmasta. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Green Deal askel kestävään infrarakentamiseen, YGOFORUM seminaari, 2.11.

Green Deal Suomen näkökulmasta. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Green Deal askel kestävään infrarakentamiseen, YGOFORUM seminaari, 2.11. Green Deal Suomen näkökulmasta Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Green Deal askel kestävään infrarakentamiseen, YGOFORUM seminaari, 2.11.2016 Miksi vapaaehtoisia sopimuksia (Green deal)? Vapaaehtoiset sopimukset

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET Juha Toivanen, Energiavirasto

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET Juha Toivanen, Energiavirasto ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET2017 2025 Juha Toivanen, Energiavirasto. 3.5.2017 Energiatehokkuussopimukset Suomen ensisijainen valinta EED toimeenpanossa Energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen

Lisätiedot

Energiatuki Kati Veijonen

Energiatuki Kati Veijonen Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Energiatehokkuustyö kampuksilla. Juha Viholainen, Granlund Consulting Oy

Energiatehokkuustyö kampuksilla. Juha Viholainen, Granlund Consulting Oy Energiatehokkuustyö kampuksilla Juha Viholainen, Granlund Consulting Oy Energia- ja kestävyystavoitteet muokkaavat toimintaympäristöä 2 Kestävän kehityksen visio Energian rooli on merkittävä kestävän kehityksen

Lisätiedot

Elinkeinoelämä Energiantuotanto

Elinkeinoelämä Energiantuotanto 1 Elinkeinoelämä Energiantuotanto Millaisia muutoksia verrattuna sopimuskauteen 2008 2016? ELINKEINOELÄMÄ ENERGIANTUOTANTO Uusi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus ja energiatuotannon toimenpideohjelma

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0391/116. Tarkistus. Markus Pieper PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0391/116. Tarkistus. Markus Pieper PPE-ryhmän puolesta 10.1.2018 A8-0391/116 Tarkistus 116 Markus Pieper PPE-ryhmän puolesta Mietintö Miroslav Poche Energiatehokkuus COM(2016)0761 C8-0498/2016 2016/0376(COD) A8-0391/2017 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla 1 kohta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä

Lisätiedot

Vapaaehtoiset Green Deal - sopimukset. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät , ympäristöministeriö Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari

Vapaaehtoiset Green Deal - sopimukset. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät , ympäristöministeriö Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari Vapaaehtoiset Green Deal - sopimukset Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 7.11.2018, ympäristöministeriö Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari Mikä on Green Deal? Green Deal on vapaaehtoinen sopimus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä. Erkki Väisänen/Tekes TETS

Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä. Erkki Väisänen/Tekes TETS Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä Erkki Väisänen/Tekes TETS 3.5.2017 MIKÄ? Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät:

Lisätiedot

Kuntien 9. ilmastokonferenssi Energiatehokkuuden rahoitus Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuntien 9. ilmastokonferenssi Energiatehokkuuden rahoitus Päivi Laitila, Motiva Oy Kuntien 9. ilmastokonferenssi 16.5.2018 Energiatehokkuuden rahoitus Päivi Laitila, Motiva Oy 16/05/2018 Päivi Laitila - Energiatehokkuuden rahoitus 2018 2 ENERGIA- TEHOKKUUS MATERIAALI- TEHOKKUUS SEURANTA

Lisätiedot

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus 1 Energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU energiansäästötavoite on yksi EU:n vuodelle 2020 20/20/20 tavoitteista, joista kaksi muuta ovat kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ohjauskeinot EU-tavoitteista kansalliseen toimeenpanoon Risto Larmio

Ohjauskeinot EU-tavoitteista kansalliseen toimeenpanoon Risto Larmio Ohjauskeinot EU-tavoitteista kansalliseen toimeenpanoon Risto Larmio 1. Yleistä A) Motiva Ilmastonmuutos koulutuksen sisältö 2. Teollisuuden energiatehokkuus B) Ajavat tekijät Säästöt Motiva Oy on asiantuntijayritys,

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta Juhani Tirkkonen Tampere 6.2.2019 EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen yrityksissä

Energiatehokkuuden parantaminen yrityksissä Energiatehokkuuden parantaminen yrityksissä Yrittäjän energia- ja ilmastoseminaari 17.9.2009 Päivi Laitila, Motiva Oy Sisältö Motiva Lähtökohtia energiatehokkuuden kehittämiseen Energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelma 1(7) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelma Tällä toimenpideohjelmalla Energiateollisuus ry (jäljempänä Toimialaliitto) toteuttaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo Rakennusten energiatalous 26.2.2008 Motiva Oy Johtava asiantuntija Tapio Jalo Energiapalveludirektiivi Voimaantulo 17.5.2006, kansallinen toimeenpano 17.5.2008 mennessä Soveltamisala koko energian loppukäyttö,

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiantuotannon toimenpideohjelma 8.5.2017 Sirpa Leino, Energiateollisuus ry Energia-ala lähtenyt heti vakuuttavasti mukaan Energia-alan sopimuksen kattavuus erittäin

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmustoiminnan kehitys 4.3. TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmus Systemaattinen tapa käydä tuotannon materiaalivirrat läpi ja etsiä säästökohteita Tuloksena aikaansaadaan

Lisätiedot

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti 2008 Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 5 2 Energiakatselmus-

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimuksen ja sitoumusten tilanne Suomen kunnissa Okariina Rauta, Motiva

Energiatehokkuussopimuksen ja sitoumusten tilanne Suomen kunnissa Okariina Rauta, Motiva Energiatehokkuussopimuksen ja sitoumusten tilanne Suomen kunnissa Okariina Rauta, Motiva Tausta 8.11.2018 Okariina Rauta, Motiva 2 Diplomityö, LUT Toteutus syksy 2016 - kevät 2018 Tavoitteena saada käsitys

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta

Lisätiedot

Energiakatselmukset kannattavat

Energiakatselmukset kannattavat Energiakatselmukset kannattavat 8.10.2009 Tapio Jalo Esityksen sisältö Mikä on energiakatselmus? Mitä hyötyä on energiakatselmuksesta? Mistä tekijä energiakatselmukseen? Miten teetän energiakatselmuksen

Lisätiedot

Kutteri-ohjelma Sopimus biokattiloiden energiatehokkuutta parantavasta neuvontamenettelystä

Kutteri-ohjelma Sopimus biokattiloiden energiatehokkuutta parantavasta neuvontamenettelystä SOPIMUS YM26/612/2014 1 (6) Kutteri-ohjelma Sopimus biokattiloiden energiatehokkuutta parantavasta neuvontamenettelystä 1 Sopimuksen osapuolet Suomen valtion puolesta ympäristöministeriö sekä bioenergia-alan

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot