Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto ry

Transkriptio

1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto ry VUOSIKERTOMUS 2015

2 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto ry Tiiliruukinkatu Tampere p Paino: Hämeen Offset-Tiimi Oy

3 Sisällys Mannerheimin Lastensuojeluliitto edistää lasten nuorten ja perheiden hyvinvointia... 5 Liikunta ja luonto elintavaksi... 6 Kumppanuutta vahvistamassa... 7 Tampere toimintaympäristönä... 9 MLL Tampereen osaston toiminnan erityispiirteitä... 9 Tilat ja toimijat... 9 Vapaaehtoistoiminta Ylisukupolvien välinen toiminta Sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen Kokeilu ja kehittäminen ja arviointi Vaikuttaminen ja viestintä Kuntakumppanuus Yhteistyöverkostot Hallinto Hallitus Henkilöstö Varsinainen toiminta Lapsi- ja perhetyö Perhekahvilat ja avoin perhekerho Vauvakerhot Perhekahvila Nuput kahvila Kahvila Messi Lasten päiväkerhotoiminta Mummola Löytölä Vertaisryhmät Nuput, ennenaikaisesti syntyneiden ja pitkäaikaissairaiden lasten vanhempien tukiryhmä Isätunnit Tanssitan Vauvaa Musiikkileikkikoulu Naisystäväksi maahanmuuttajaäidille Nuorisotyö Tukioppilaskoulutus peruskouluissa Tutor -koulutus lukioissa Ylisukupolvien välinen mediakasvatus Ennaltaehkäisevä päihdetyö Eropalvelut Perhetapaamistoiminta Eron edessä illat Vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytointi, ohjaus ja koulutus... 26

4 Nuorisotyö Ohjaus ja neuvontatyö Koulutukset Tapahtumat Päivähoitotori ja Meidän Pirkkala päivä Supermessut Laivapuiston kesä Lapsen oikeuksien päivä Lapsen oikeuksien päivän aamukahvitilaisuus Joulumyyjäiset MLL Tampereen Kiinteistöt oy Tampereen osaston saama taloudellinen tuki ja tilinpäätös... 30

5 Mannerheimin Lastensuojeluliitto edistää lasten nuorten ja perheiden hyvinvointia Mannerheimin Lastensuojeluliiton tavoitteena on että Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. MLL on lasten, nuorten ja perheiden arjen asiantuntija. MLL on innovatiivinen kehittäjä ja vahva vaikuttaja. Olemme luotettava ja ketterä kumppani, vapaaehtoistyön toteuttaja ja innovatiivinen kehittäjä sekä vahva vaikuttaja. MLL tarjoaa innostavan ja arvostavan osallistumisympäristön vapaaehtoistoiminnalle lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Toimintaa ohjaavat arvot: lapsen ja lapsuuden arvostus yhteisvastuu inhimillisyys yhdenvertaisuus Toimintaperiaatteita: Toimimme avoimesti ja toimintaamme on helppo tulla mukaan. Tavoitamme erilaiset, eri-ikäiset ja erilaisessa elämäntilanteessa olevat lapset, nuoret ja perheet. Yhdessä tekeminen luo iloa, osallisuutta ja luottamusta koko yhteiskuntaan. Rakennamme lapsiystävällistä yhteiskuntaa yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Kohtaamme lapset, nuoret, vanhemmat ja isovanhemmat aktiivisina toimijoina ja tekijöinä. Kehitämme lasten, nuorten ja perheiden mahdollisuuksia vaikuttaa, suunnitella, toimia sekä osallistua päätöksentekoon omaan elämäänsä ja elinympäristöään koskevissa asioissa. Teemme lasten, nuorten ja perheiden arkea sekä kokemuksia näkyväksi. Torjumme yksinäisyyttä, ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä tarjoamalla kaikille avoimia maksuttomia kohtaamispaikkoja sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tukea lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Teemme töitä sen hyväksi, että lapsilla, nuorilla ja lapsiperheillä on tukenaan turvallisia aikuisia, vertaisryhmiä ja lähiyhteisöjä. Olemme lasten, nuorten ja perheiden arjen tukija ja arjen tuen asiantuntija. MLL Tampereen osasto korostaa toiminnassaan: Ihmisläheisyyttä Lapsen ja lapsuuden arvostamista Osallisuuden edistämistä ja kaikkia näitä arvoja leikkaavaa iloa. MLL Tampereen osaston visio: Olemme toiminnallisesti vahva, haasteisiin tarttuva ja uutta luova MLL:n yhdistys.

6 Liikunta ja luonto elintavaksi Uusi luonnonsuojelualue Kirjoitin tätä katsaustani Suomussalmella, jossa vietin lapsuuteni. Kunnan pohjoisosasta löytyy 100 vuotiaan Suomen kunniaksi v perustettava Hossan luonnonsuojelualue. Siellä oleva kanjonijärvi Julma Ölkky tuli tutuksi useista luontoretkistäni. Liityin n. 10 -vuotiaana mukaan myös partiotoimintaan, mikä lisäsi kiinnostusta luontoon, retkeilyyn ja erätaitoihin. Mielenmaisema Luonto on suomalaisille tärkeä ja itsestään selvä perusasia. Kaipaamme takaisin luontoon, metsiin, mökeille ja järvien rannoille. Sieltä löytyy helposti kaipaamamme rentouttava mielenmaisemamme. Tampereen kaupungin aloittamassa Liikkuva Tampere -projektissa. Projektin tavoitteena on lisätä vähän liikkuvien liikuntaa, kaventaa väestöryhmien välisiä sosioekonomisia terveys- ja hyvinvointieroja, edistää omatoimista arkiliikuntaa Ahvenispuistossa riittää tutkittavaa koko perheelle Laulujoutsenia Iidesjärvellä Suomalainen luonto on terveyden, tieteen - erityisesti lääketieteen, musiikin ja kuvataiteen ehtymätön ja uusiutuva voimavara. Luonnossa liikkuminen vähentää eri tutkimusten mukaan välittömästi stressiä ja antaa mielenrauhaa myös epätoivoisissa tilanteissa. Kiinalaisen sanonnan mukaan tärkeintä elämässä on puutarhanhoito. Mielestäni luonto ja luonnon suojeleminen ( luonnonhoito ) on vieläkin tärkeämpää, koska rakennettu puutarha on vain osa luontoa. Luonnon merkitys korostuu, kun ymmärrämme ihmisinä olevamme osa luontoa. Samalla kun pidämme huolta luonnosta ja luontoarvoista, hoidamme myös itseämme. Suhtautuminen luontoon on vuorovaikutteista - luonto auttaa ja palkitsee ihmistä, jos ihminen auttaa ja huolehtii luonnosta. liikuntamahdollisuuksia lisäämällä ja vahvistaa eri toimijoiden (kaupunki, järjestöt, ym.) välistä kumppanuutta. Omasta mielestäni luontoliikunnan tavoitteeksi voitaisiin nivoa myös maahanmuuttajien kotouttamisen tukeminen ja siihen liittyen kantaväestön ja maahanmuuttajien kontaktipintojen vahvistaminen. On erinomaista, jos MLL:n luonto- ja liikuntahanke sekä Liikkuva Tampere projekti innostavat yhä useampia lapsia, nuoria ja aikuisia kaupunkilaisia aktivoitumaan kunnon harrastukseen. Luonto- ja liikuntahankkeet sopivat erinomaisesti toteutettavaksi ryhmissä, mikä lisää vuorovaikutusta ja sosiaalisuutta. Liikunta ja luonto elintavaksi WHO:n juuri valmistuneesta 42 eurooppalaisen maan suuresta koululaistutkimuksesta käy ilmi, että Suomi on ylivoimaisesti paras 11-vuotiaiden päivittäisessä liikunnan harrastamisessa. Liikunta on paljon vähäisempää jo vuotiaiden ikäluokassa, mutta edelleen kansainvälisessä vertailussa myös tämän ryhmän sijoitus on hyvä. MLL:n ja Tampereen luonto- ja liikuntaprojektit MLL:n Tampereen osaston tavoitteena on aktivoida lapsia, nuoria ja perheitä liikkumaan luonnossa ja myös rakennetussa kaupunkiympäristössä MLL:n Tampereen osasto on myös kumppanina mukana

7 Miten lapsena opitun liikunnan voisi säilyttää myös nuorten ja aikuisten keskuudessa? Liikunnan ja harrastusten yhdistäminen voi olla yksi keino. Näin on käynyt omassa elämässäni. Olen harrastanut luontokuvausta, kajakkimelontaa, pyöräilyä ja retkeilyä. Välineet kajakkia lukuun ottamatta löytyvät lähes jokaisesta perheestä. Ulkoiluvälineitä voi tarvittaessa vuokrata kaupungilta ja eri järjestöiltä. myös vapaaehtoisia toimijoitamme, toiminnanjohtajaa ja muita toimistomme ja projektiemme palkattuja henkilöitä sekä aktiivista hallitustamme ja eri työryhmissämme toimivia henkilöitä ja asiantuntijoita. Luontoliikuntapaikkoja löytyy myös kaupungin alueelta ja jokaisen lähiympäristöstä. Tampereelta löytyy valaistuja ulkoilureittejä noin 80 km:n, puistoja 2623 hehtaaria ja päälle vielä melojille ja soutajille lukuisat järvet ja hiihtäjille ja vaeltajille valtavat metsäalueet. Tämä mahdollisuus on vielä toistaiseksi käytettävissä jokamiehenoikeuden turvaamana. Kiitos kuluneesta toimintakaudesta MLL:n Tampereen osaston kulunut toimintakausi on ollut aktiivinen ja tuottoisia. Asiakasmäärillä mitattuna yhdistys toimii melkein resurssiensa äärirajoilla. Siitä huolimatta perinteiset tehtävät, hankkeet ja projektit on saatu onnistumaan laadukkaasti ja tavoitteiden mukaisesti. Tästä johtuen yhdistys on saanut monella tavalla näkyvää arvostusta ja tukea mm. Tampereen kaupungilta Raha-automaattiyhdistykseltä ja muilta yhteistyökumppaneilta. Haluan esittää parhaat kiitokseni kaikilta kumppaneiltamme ja asiakkailtamme saamastamme luottamuksesta. Kiitän Kalevi Hervannan Suolijärven laduilla ja viereisellä sivulla kajakkikuva on Ratinan suvannosta. Kalevi Juntunen MLL:n Tampereen osaston hallituksen puheenjohtaja Kumppanuutta vahvistamassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto täytti 95 vuotta vuonna MLL Tampereen osasto ry juhlii samoissa merkeissä vuonna Koko olemassaolomme ajan, meillä on ollut päämääränä toimia niin, että jokaisella lapsella olisi oikeus hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Tätä arvopohjaa meidän ei tarvitse muuttaa. Aikakaudet vaihtuvat ja eri aikakaudet nostavat esille erilaisia tarpeita, joihin meidän tulee vastata toiminnallamme MLL Tampereen osaston yksi vahvuuksista on ollut ja on kyky tarttua kulloinkin ajassa liikkuviin tarpeisiin. Ketteryys ja joustavuus käynnistää erilaisia toimintoja, on järjestöille ominainen piirre, josta kuluneena vuonna myös me olemme saaneet kiitosta. Se kannustaa meitä edelleen kehittämään toimintaamme ja toiminta-tapojamme. Se kannustaa meitä myös kehittämään menetelmiä, joilla arvioimme toimintaamme ja sen vaikuttavuutta. Palvelujärjestelmät muutosten pyörteissä Viime vuotta leimasivat toistuvat uutiset kireästä maailman- ja valtiontalouden tilanteesta, sote- ja kuntauudistuksen kiemuroista, erilaisista leikkauslistoista ja julkisten palvelujen tulevaisuudesta. Uudistusten ja muutosten vaikutuksia lapsiperheiden arkeen on pohdittu. Palvelurakenteiden muutoksilla tulee olemaan vaikutuksensa myös järjestötoimijoihin. Samanaikaisesti, kun uudistuksia valmistellaan, kehitetään uusia tapoja toimia, solmitaan kumppanuuksia etsien ratkaisuja tuottaa entistä asiakaslähtöisempää palvelua yhä monimuotoistuvammalle palveluiden käyttäjäkunnalle. Olen erityisen iloinen siitä, että juuri täältä Tampereelta löytyy hyviä esimerkkejä aidoista kumppanuuksista. Palveluita ja toimintaa ei katsota vain rakenteiden ja organisaatioiden näkökulmasta vaan

8 palvelun tarvitsijan näkökulmasta. Tätä tietoa ja kokemusta voimme nyt hyödyntää toiminnassamme. Hyviä esimerkkejä Me emme pärjää yksin. Tarvitsemme toisia toimijoita ympärillemme toiminnan kehittämiseen, sisällön tuottamiseen, asiakkaiden ohjaamiseen oikea-aikaisesti oikean ja sopivan toiminnan tai palvelun pariin: Kotouttamispalvelut tarvitsevat yhteistyötä. Tarvitsemme mm. kielikurssien opettajia ja ulkomaalaistoimiston viranomaisia ohjaamaan maahanmuuttajia naisystävätoimintamme pariin. Tähän verkostoon tarvitaan myös seudullisesti muita MLL:n paikallisyhdistyksiä, jotta löydämme ystävän kullekin maahanmuuttajaäidille mahdollisimman läheltä omaa kotia. Käytännön yhteistyötä on hiottu neljä vuotta ja olemme saaneet juurrutettua toimivan yhteistyökulttuurin välillemme. Tosin toimimme voimavarojemme äärilaidalla ja voidaksemme kehittää toimintaa, tarvitsemme varoja koordinaattorin palkkaamiseen. Avoimen varhaiskasvatuksen palveluita tuotetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan kanssa. Palveluseteli päiväkerhotoimintaan mahdollistaa varhaiskasvatuksen palvelut lapsille, joiden vanhemmat ovat kotona. Toimintamme on osa kaupungin varhaiskasvatuksen palveluita. Pirkkalassa olemme teettäneet jopa yhteisen esitteen tarjolla olevista palveluista yhdessä kunnan, seurakunnan ja MLL Pirkkalan yhdistyksen kanssa. Esitteen kustannukset jaettiin demokraattisesti tasan. Eropalvelut ovat hyvä esimerkki siitä, miten palvelua ja sen sisältöä kehitetään yhdessä. Palveluohjaus toimii monensuuntaisesti. Palvelua myös tuotetaan yhdessä. Lastenvalvojat ovat jalkautuneet Laivapuiston perhetaloon. Eropalveluiden koordinaattorit voivat myös olla työparina viranomaisen kanssa. Kokemuksemme ovat kannustavia ja palaute perheiltä positiivista. Useat tamperelaiset verkostot, joihin kuuluu eri yhdistyksiä, julkisten ja yksityisten palvelujen toimijoita, seurakunnat sekä oppilaitoksia, toimivat yhdessä järjestäen koulutuksia, tapahtumia ja tempauksia. Oppilaitoksilla on tarve ja halu kehittää työelämälähtöistä koulutusta. Valitettavasti on vielä paljon tehtävää, jotta teoria kohtaisi käytännön. Projekteja ei pyöräytetä viidessä viikossa. Joustavampia ja räätälöidympiä harjoittelukokonaisuuksia tarvitaan. Joka tapauksessa opiskelijat ja harjoittelijat ovat erittäin tärkeä voimavara toiminnan toteuttamisessa. Paljon toimijoita Olemme olleet kehittämässä uusia tapoja toimia ja tuottamassa uusia innovatiivisia palveluita. Toimimme perhekeskusmaisesti toimimalla useiden eri kumppaneiden kanssa samojen päämäärien saavuttamiseksi ja usein myös fyysisesti saman katon alla. Jatkuva kehittäminen ja hyvien käytänteiden juurruttaminen vaatii monenlaisia voimavaroja. MLL Tampereen osaston vahvuus on runsas vapaaehtoisten määrä. Ilman vapaaehtoisia ei monikaan toimintamme olisi mahdollista. Kuntien on karsittava menojaan. Kriittisen tarkastelun kohteena ovat usein ensisijaisesti ei lakisääteiset palvelut. Helpottavaa oli kuulla, että Tampereen kaupunki on linjannut, ettei se ei ole lakkauttamassa järjestöille suunnattuja avustuksia, vaikka niiden jakaminen ei kuulukaan lakisääteisiin palveluihin. Se on viesti työmme arvostuksesta. Raha-automaattiyhdistys avustaa vuosittain noin 800 järjestöä. Ray:n merkitys hyvinvoinnin ylläpitäjänä ja edistäjänä on kiistaton. MLL Tampereen osasto on kiitollinen siitä, että osastomme eropalvelut saavat raha-automaattiyhdistyksen tuen. Kumppanuutta tarvitaan myös voimavarojen turvaamiseksi. Toimintamme tarvitsee osittain ulkopuolista rahoitusta. Me puolestamme olemme sitoutuneita tuottamaan hyviä ja laadukkaita palveluita, olemme motivoituneita oppimaan uutta. Haluamme pitää toimijoistamme hyvää huolta, jotta jatkossakin voimme olla toiminnallisesti vahva ja uutta luova MLL:n paikallisyhdistys. Kaija Reiman-Salminen Toiminnanjohtaja

9 Tampere toimintaympäristönä Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku on Kaupunkiseudun väkiluku on asukasta. Tampere on haluttu asuinkaupunki. Sen sijainti on hyvä ja palvelutarjonta on kattavaa. Tampereella oli vuoden 2015 alussa perhettä. Yhteensä perheessä oli lapsia. Näistä oli lapsiperheitä, eli perheitä joihin kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi lapsiperheistä oli yhden vanhemman perheitä. Heidän osuutensa lapsiperheistä on vakiintunut noin 25 prosenttiin. Tampere on suosittu myös opiskelukaupunkina. Opiskelijamäärällä mitattuna Tampere on maan toiseksi suurin opiskelijakaupunki. Tampereella on kaksi yliopistoa, ammattikorkeakoulu sekä poliisiammattikorkeakoulu. Niissä opiskeli yhteensä henkilöä. Opiskelijoiden määrä vaikuttaa siihen, että myös MLL Tampereen osastolla on runsaasti opiskelijoita toiminnassa mukana, olemme haluttu harjoittelupaikka. 38 peruskoulussa oli koululaista ja 12 lukiossa 6700 opiskelijaa. Koulut ovat tärkein yhteistyökumppani MLL Tampereen osaston nuorisotyössä. Tampereella asuu yli ulkomaan kansalaista noin 125 valtiosta. Tampereella puhutaan noin 130 eri kieltä. Suurimpia kieliryhmiä ovat suomen ja ruotsin jälkeen mm. venäjä, arabia, englanti, viro, kiina, persia, kurdi, vietnam, turkki, saksa ja albania. Tampere on merkittävä tutkimus-, kulttuuri- ja kongressikaupunki. Täällä sijaitsevat useat tutkimuskeskukset, teatterit, museot, taidekeskukset ja Tampere- talo, joka on pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus. Tampereen työttömyysaste on edelleen korkea 15,6 %. Toimintaympäristönä Tampereen kaupunki on monipuolinen ja tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia tehdä ja toimia. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on tärkeää ja MLL Tampereen osasto onkin laajasti verkostoitunut. Erilaiset kumppanuudet mahdollistavat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen monin eri tavoin. MLL Tampereen osaston toiminnan erityispiirteitä Tilat ja toimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osaston toiminta on monipuolista. Kohtaamme perheitä sekä tavallisessa arjessa että useissa erilaisissa elämän taitekohdissa. Toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen mahdollistavat suuri aktiivisten toimijoiden määrä ja hyvät toimitilat. Yhdistyksellämme on kaksi toimipistettä: Laivapuiston perhetalo Tampereen ydinkeskustassa Pereenkulman perhekeskus Pirkkalassa

10 Lisäksi Nuput vertaistukiryhmä toimii TAYS:n vastasyntyneiden teho-osaston perhehuoneessa. Useat nuorisotyön koulutukset järjestetään eri kouluilla. Tampereen osastolla on sekä palkattua henkilökuntaa että runsaasti vapaaehtoisia. Toiminta on avointa kaikille, eikä toimintaan osallistuminen edellytä jäsenyyttä. Jäsenmäärä on pitkään pysynyt reilussa neljässä sadassa henkilöjäsenessä. Toiminnan volyymia kuvaa hyvin asiakasvirta, joka määrä vuositasolla on lähes kävijää. Vapaaehtoistoiminta MLL Tampereen osastolla toimi kuluneena vuonna 220 vapaaehtoista erilaisissa tehtävissä ja rooleissa. Ilman vapaaehtoisia MLL Tampereen osasto ei voisi toteuttaa niin monipuolista ja laajaa toimintaa kuin mitä se nyt tuottaa. Vapaaehtoisia rekrytoidaan jatkuvasti. Toistaiseksi vapaaehtoisia on saatu mukaan hyvin. Monipuolinen toiminta tarjoaa mahdollisuuksia osallistua hyvin erilaisille ja eri-ikäisille ihmisille. MLL Tampereen osasto suhtautuu myös positiivisesti kaikkiin, jotka ovat kiinnostuneita tulemaan mukaan. Ketään ei käännytetä ovelta vaan jokaiselle etsitään sopiva ja mielekäs tehtävä. Kaikenlainen työ on arvokasta. Osa vapaaehtoisista toimii MLL Tampereen osaston tuottamissa ammatillisissa palveluissa henkilökunnan rinnalla ja apuna. Tällaisia vapaaehtoistoiminnan paikkoja tarjoutuu esimerkiksi avoimen varhaiskasvatuksen palveluissa: lasten päiväkerhoissa ja avoimissa perhekerhoissa, joissa vapaaehtoiset toimivat ohjaajien apuna. Erilaiset tapahtumat ja tempaukset toteutetaan myös pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisille järjestetään kaksi kertaa vuodessa perehdytyskoulutus. Lisäksi järjestetään perehdytystä aina kuhunkin tehtävään erikseen. Osa toiminnasta on sen kaltaista vaativampaa vapaaehtoistoimintaa, että vapaaehtoisille tarjotaan säännöllisesti ryhmä ja/tai yksilöohjausta kyseisen tehtävän vaatimalla tavalla. MLL Tampereen osasto vastaa itse vapaaehtoisten koulutuksesta ammatillisesta ohjauksesta ja tuesta. Eropalveluiden perhetapaamiset eivät olisi mahdollisia ilman vapaaehtoisia. Naisystäväksi maahanmuuttajaäidille toiminta perustuu puhtaasti vapaaehtoisuuteen ollen edelleen voimakkaimmin lisääntyvä vapaaehtoistoiminnan muoto. Erityisesti eropalveluiden ja naisystävätoiminnan osalta MLL Tampereen osasto antaa tukea vapaaehtoisten koulutuksessa ja ohjauksessa muille MLL:n paikallisyhdistyksille ja piireille. Kuvassa Pereenkulman perhekeskuksessa Seija-mummon sylistä löytyy turvapaikka. Vuonna 2015 MLL Tampereen osastolla toimi 220 vapaaehtoista. Vapaaehtoisten tekemä työpanos oli noin 8000 työtuntia, joka vastasi lähes neljää henkilötyövuotta.

11 Opiskelijat ovat tärkeä voimavara. Opiskelijat, työelämään tutustujat ja työharjoittelijat osallistuvat toiminnan toteutukseen yhdessä henkilökunnan ja vapaaehtoisten kanssa. Osa opiskelijoista tekee erilaisia opinnäytetöitään MLL Tampereen osaston toiminnan puitteissa. Palautteen kerääminen, asiakaskyselyt ja - haastattelut toteutetaan usein opiskelijoiden kanssa yhteistyössä. Kuvassa opiskelijoiden pöytäteatteriesitys perhekahvilassa. Vapaaehtoisten ajatuksia Jorma Heinonen on toiminut luottamushenkilönä ja talouden asiantuntijana erilaisissa tehtävissä: Kun oma päivätyö on pääosin koviin arvoihin ja numeroihin perustuvaa, on vapaaehtoistyö MLL:n parissa antanut pehmeämpää vastapainoa arjelle ja lisännyt ymmärrystä kolmannen sektorin asioista, joihin ei työssä juurikaan törmää. Samalla tietysti toivon, että omasta osaamisesta olisi hyötyä, koska MLL:n arki monelta osin toimii samojen talouden normien ja lainalaisuuksien piirissä kuin muukin yritystoiminta. Ilpo Mäkinen on aloittanut vapaaehtoistoimensa kerhovaarina ja siirtynyt sittemmin alakoululle kouluvaariksi ja kertoo: Kyllä tää lähtee sisäisestä halusta tehdä. Tässä näkee nuorten maailmaa erilailla ja toisesta vinkkelistä kuin joskus omien lasten kanssa. On hienoa seurata lasten erilaisuutta ja miten he kehittyvät kouluvuoden aikana. Odotan aina keskiviikkoa, koulusta ei lähde koskaan pahalla päällä pois, niin paljon siitä saa. Ja on se hienoa, kun joskus vielä aikojen päästä joku tuolla kaupungilla tulee luokse ja halaa. Susanna Oloo-Laurila tuli mukaan naisystäväksi maahanmuuttajaäidille toimintaan. Susanna kertoo monikulttuurisesta toiminnasta: Voin olla avuksi minulle tärkeässä asiassa, joka on lähellä sydäntäni. Tykkään olla avuksi ystävälleni. Voin tehdä tätä omien voimavarojeni mukaan sen verran kuin tähän elämäntilanteeseeni sopii. Pidän vapaaehtoistyöstä, koska siitä saa välittömän palautteen. Vapaaehtoistyön on parhaimmillaan silloin, kun sen unohtaa olevan työtä. Ylisukupolvien välinen toiminta MLL Tampereen osaston Laivapuiston perhetalo sijaitsee Suvantopuiston senioritalon kivijalassa. Fyysinen läheisyys ikäihmisiin luo jo sinänsä oivan pohjan ylisukupolvien väliselle yhteistoiminnalle. MLL Tampereen osaston toiminnassa on pitkät perinteet sille, että korostamme isovanhempien merkitystä perheen arjessa. Isovanhempien, biologisten tai ns. varaisovanhempien, läsnäolo on tärkeää niin lapsille kuin aikuisille. Elämänkokemus, kulttuuriperintö ja turvallisuuden tunne välittyvät kohtaamisissa, joita syntyy Mummola toiminnan puitteissa. MLL Tampereen osaston perhekahviloissa, lasten päivä-kerhoissa, media-hankkeissa ja muissa toimintamuodoissa on useita isovanhempi-ikäisiä vapaaehtoisia. MLL Tampereen osasto rekrytoi kouluvaareja ja mummoja toimimaan vapaaehtoisina eri kouluilla. Ylisukupolvien välinen yhteistoiminta on myös keskeinen toiminnan lähtökohta valtakunnallisessa Koko Suomi leikkii hankkeessa. Koko Suomi leikkii on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama kolmevuotinen hanke. MLL Tampereen osastolla Terhokerhojen ideaa on toteutettu VTS kotien kanssa pihaleikkitapahtumien muodossa. Asukastoiminnalla on lisätty eri-ikäisten asukkaiden yhteisöllisyyttä.

12 Anni Anttila on toiminut kerhomummona useamman vuoden ajan. Vapaaehtoistyö missä muodossa tahansa on palkitsevaa. Tämä yhteisöllisyys ja hyvä henki, siitä saa niin paljon. Mää leikin mun mummon kanssa. Vaalilla on jalka kipeä. Se joutuu oikein klinkkaan, niin hilveän kipeä. Hugo - Sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen MLL Tampereen osaston toimintasuunnitelmaan ja strategiaan on kirjattua painopistealueeksi sosiaalisten taitojen vahvistaminen. Osaston hallitus ja henkilökunta uppoutuivat sosiaalisten taitojen vahvistamisen maailman, temperamenttieroihin ja pienten lasten sosiaalisten taitojen kehittymiseen professori Liisa Keltikangas-Järvisen johdolla yhteisessä strategiapäivässä Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre, joka liittyy haluun olla ihmisten kanssa. Sosiaaliset taidot taas ovat opittuja ja tarkoittavat kykyä olla muiden kanssa. Keskeinen osa perhetyössämme on myös varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Asiakkaanamme on runsaasti vauvaperheitä ja olemmekin kehittäneet sellaisia tapoja toimia, joilla voimme tukea varhaisen kiintymyssuhteen ja vuorovaikutuksen tukemista. Toimita konkretisoituu monella eri tavalla ja tasolla. Vauvakerhoissa ja erityisesti Tanssitan vauvaa ryhmissä toiminta kohdentuu vuorovaikutuksellisuuteen. Ohjatussa toiminnassa ohjaaja voi konkreettisesti

13 sanoittaa ja kuvata tapoja toteuttaa vauvan ja vanhemman välistä kommunikointia. Eropalveluissa perhetapaamistoiminta palvelumuotona mahdollistavat erillään asuvan vanhemman ja lapsen tai lapsien kohtaamiset. Vanhemmuus ei pääty parisuhteen katkeamiseen ja onkin tärkeää, että vanhemman ja lapsen väliselle kohtaamiselle on kodinomainen paikka. Vauvaperheiden ollessa kyseessä toiminta mahdollistaa kiintymyssuhteen syntymisen ja ylläpitämisen. Kokeilu ja kehittäminen ja arviointi Kolmannen sektorin toimijana MLL Tampereen osasto tarjoaa hyvän toimintaympäristön erilaisille kokeiluja kehittämishankkeille ja toiminnoille. MLL Tampereen osasto panostaa paitsi uusien toimintojen ja toimintatapojen kehittämiseen myös olemassa olevan toiminnan laadun vahvistamiseen. Työn tärkeänä välineenä onkin kehittää erilaisia keinoja arvioida toimintaa ja sen vaikuttavuutta. Itsearvioinnin lisäksi hyödynnämme erilaisia kyselyitä ja palautteenkeruutapoja. Säännöllisesti kerättävä palaute asiakkailta, sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta on tärkeää. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö tarjoaa myös väylän tutkimus- ja kehittämistyölle. Esimerkiksi vuoden 2015 aikana kerättiin opiskelijatyönä palautetta systemaattisesti kaikilta naisystäväksi maahanmuuttajaäidille toimintaan osallistuneilta. Maahanmuuttajaäideiltä tietoa kerättiin puhelinhaastatteluilla. Aineistoa on hyödynnetty sekä vapaaehtoisten koulutuksessa että toiminnan kehittämisessä. Kolmivuotisstrategiamme sisältää toiminnalle ja sen johtamiselle ja organisoinnille tavoitteet, joiden toteutumista seurataan paitsi hallituksessa myös työntekijöiden toimesta. MLL Tampereen osastolla on runsaasti asiakkaita eri toiminnoissa. Eri ryhmien, kerhojen ja palveluiden yhteydessä on suhteellisen helppo kokeilla erilaisia toimintaideoita. Kokeiluja voidaan tehdä joustavasti ja nopeasti. Monet nyt säännöllisistä toiminnoistamme ovatkin syntyneet yksittäisten kokeilujen pohjalta. MLL Tampereen osasto on mukana myös monessa kehittämishankkeessa paitsi toteuttajana myös kumppanina. MLL Tampereen osasto on mukana mm. Tampereen kaupungin koordinoimassa Liikkuva Tampere hankkeessa. Vaikuttaminen ja viestintä Viestintä on väline, joka tukee MLL Tampereen osastoa sen varsinaisen tehtävän suorittamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Yhdistyksen vaikuttamismahdollisuudet riippuvat paljon toimivista yhteiskuntasuhteista, yhteistyökumppaneista, mediayhteyksistä ja näin syntyneestä julkisuuskuvasta. Vaikuttamista tehdään kaikessa toiminnassa. MLL Tampereen osasto järjestää vuosittain erityisesti päättäjille ja päättävässä asemassa oleville virkamiehille sekä yhteistyökumppaneille perinteisen lapsen oikeuksien päivän aamukahvitilaisuuden, jossa Tampereen osaston työtä tehdään tunnetuksi, mutta esille nostetaan aina myös jokin ajankohtainen lapsia ja perheitä koskeva asia. Toisaalta vaikuttamista tehdään eri työryhmissä ja yhteistyöneuvotteluissa. Laivapuiston perhetalossa vieraili useita opiskelija- ja vierailija-ryhmiä kuulemassa osaston toiminnasta ja toiminnanjohtaja kävi erilaisissa tilaisuuksissa kertomassa Tampereen osastosta ja sen toiminnasta. Eropalveluiden puitteissa järjestettiin useita koulutus- ja keskustelutilaisuuksia, joissa MLL Tampereen osastoa tehtiin tunnetuksi. Myös Naisystäväksi maahanmuuttajaäidille toiminnan tiimoilta toimintaa esiteltiin eri sidosryhmille. MLL Tampereen osasto markkinoi toimintaa myös lehtien maksullisten ilmoitusten kautta. Osaston nettisivuja päivitetään säännöllisesti, olemme facebookissa. Toiminnasta kertovia esitteitä ja flyereitä on jaettu runsain määrin eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Tampereen osaston toimintaan kävi tutustumassa useita erilaisia tahoja. Suurimman joukon muodostivat eri oppilaitosten opiskelijat. Toimintakulttuuriin ja tapoihin kävivät tutustumassa myös Harjuniityn päiväkodin henkilökunnan edustajat, Etelä-Koreasta sosiaalialan ammattilaisten vierailijaryhmä, Tampereen soroptimistinaiset. Laivapuiston perhetalossa pidettiin useita verkostokokouksia joiden yhteydessä toimintaa esiteltiin yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille.

14 Vaikuttamistyötä tehtiin myös yhteistyössä As Oy Tampereen Suvantopuiston asukkaiden kanssa. Viereisellä Ratinan stadionilla järjestetään kesäaikaan useita konsertteja ja tapahtumia, joiden lieveilmiönä ympäristön roskaaminen ja ilkivalta ovat merkittävä haitta. Järjestimme yhdessä keskustelutilaisuuden, johon osallistuivat myös apulaispormestarit Leena Kostiainen ja Mikko Aaltonen. Rakentavassa hengessä käyty keskustelu ja asiaan liittyvä kirjeenvaihto myös järjestyksen valvojiin ja poliisin vaikuttivat osaltaan siihen, että osa ongelmista saatiin pienemmiksi ja asiaan pyritään vaikuttamaan jo ennaltaehkäisevästi mm järjestyssääntöjä tiukentamalla. Kuntakumppanuus MLL Tampereen osaston toimii tiiviissä yhteistyössä useiden eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan kanssa on merkittävää. Kuntakumppanuus tarkoittaa käytännössä palveluiden tuottamista monituottajamallin mukaisesti, Tampereen kaupungin taloudellista tukea yleisavustusten muodossa ja toiminnallista yhteistyötä toimintojen ja palveluiden sisältöjen kehittämisessä, koulutusten järjestämisessä ja palveluohjauksessa. MLL Tampereen osasto on yksi sekä Tampereen kaupungin että Pirkkalan kunnan avoimen varhaiskasvatuksen palveluiden tuottajista: Perheillä on mahdollisuus saada palveluseteli päiväkerhoihin. Palvelusetelisopimukset sisältävät myös mahdollisuuden osallistua kaupungin järjestämiin koulutuksiin. Pirkkalan kunnan, seurakuntien ja MLL Pirkkalan yhdistyksen kanssa julkaistaan yhteistä esitettä varhaiskasvatuksen palveluista. Tietoa Tampereen osaston palveluista on linkitetty sekä Tampereen kaupungin että Pirkkalan kunnan nettisivuille. Tampereen osaston nettisivuilta löytyy runsaasti tietoa ja linkkejä muiden palvelutuottajien sivuille. Tampereen kaupunki osti kuluneena vuonna isätunteja perhevalmennusten yhteyteen. Eron edessä iltojen merkittävä sisällöllinen osuus koostuu Tampereen kaupungin perheneuvolan ja perheoikeudellisten palveluiden panoksesta. MLL Tampereen osasto on mukana useissa työryhmissä ja verkostoissa, joiden tavoitteena on mm. palveluiden kehittäminen ja/tai palveluohjauksen parantaminen. Viime vuosien aikana kuntakumppanuus on syventynyt ja iloitsemme siitä, että yhteistyö konkretisoituu myös yhdessä, rinnakkain työskentelyyn. Tällaisen toimintatavan kehittäjänä Tampereen kaupunki kuuluu ehdottomasti edelläkävijöihin ja siinä MLL Tampereen osasto saa olla mukana. Yhteistyöverkostot Tampereen osaston yhteistyöverkosto on varsin laaja. Se ulottuu niin toisiin järjestöihin ja yhteisöihin kuin kaupungin eri viranomaisiinkin. Lisäksi tärkeän yhteistyökumppanin muodostavat eri oppilaitokset. Toiminnanjohtaja on Sisä-Suomen Rikosuhripäivystys- aluetyöryhmänryhmän jäsen ja Lasten Tampere ry:n varapuheenjohtaja, Savuttoman verkoston ja lapsen tähden verkoston jäsen. Lapsen tähden verkosto pyrkii toimimaan ennaltaehkäisevän päihdetyön näkökulmasta. Ehkäpä verkosto on laaja päihdetyön verkosto. Lasten Tampere täytti 20 vuotta vuonna Toiminnanjohtaja on ollut yhdistyksen toiminnassa mukana sen perustamisesta lähtien. MLL Tampereen osasto on Lasten Tampereen jäsen. Lokakuussa Järjestettiin konsertti Finlaysonin kirkossa ja Lapsen oikeuksien päivänä nukketeatteriesityksen Laivapuiston perhetalossa.

15 MLL Tampereen osasto on mukana perheverkossa, jossa on laajasti eri lasten ja perheiden parissa toimivia tahoja. Yksi perheverkon kokouksista pidettiin Laivapuiston perhetalossa ja tehtiin samalla osastomme työtä tunnetuksi. MLL Tampereen osasto oli toteuttamassa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa päivähoitotoria Tampereen pakkahuoneella. Pakkahuoneella järjestetyllä Päivähoitotorilla esiteltiin kunnallisia, yksityisten palvelutuottajien, järjestöjen ja seurakunnan varhaiskasvatuksen palvelutarjontaa. Järjestön sisäinen yhteistyö on tiivistä. MLL:n isot paikallisyhdistykset kokoontuvat säännöllisesti kehittämään ammatillisesti johdettujen paikallisyhdistysten toimintaa ja keskustelemaan ko. yhdistysten toiminnan organisointiin liittyvistä kysymyksistä. Tammikuussa kokoonnuttiin MLL Jyväskylän yhdistyksen Tourutuvalla ja marraskuussa käynnistettiin ammatillisesti johdettujen MLL paikallisyhdistysten laatutyöskentely Helsingissä keskustoimistossa. Erityisasiantuntija Esa Iivonen alusti vaikuttamistyöstä ja asiantuntija Jenni Helenius veti ryhmätyöskentelyä laatukysymyksistä. Eropalveluiden ympärille on koottu eropalveluja tuottavista tahoista ohjaustyöryhmä ja nuorten toimintojen osalle erikseen nuorten parissa toimivista ammattilaisista asiantuntijatyöryhmä. MLL Tampereen osasto toimii kumppanina monelle yhdistykselle. Laivapuiston perhetalon ja Pereenkulman perhekeskuksen tiloja oman toimintansa toteuttamiseen ovat käyttäneet mm. Suomen uusperheiden liitto, Monikkoperheet ry, Tampereen seudun Aspergerin syndrooma- ja autismiyhdistys TSAU ry sekä Helsingin kaupunki. Hallinto MLL Tampereen osaston yleiskokoukset: Yhdistyksen korkeinta päätäntävaltaa käyttää jäsenistö yleiskokouksissa, joita järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Kevät- ja syyskokous pidettiin osaston omissa tiloissa Laivapuiston perhetalossa. Hallitus Hallituksen kokoukset: Osaston hallitus kokoontui kuluneen vuoden aikana kuusi kertaa. Hallituksessa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi seitsemän jäsentä ja seitsemän varajäsentä. Toiminnanjohtaja on hallituksen ulkopuolinen sihteeri ja toimii hallituksessa esittelijänä. Hallitukseen ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Puheenjohtaja ylitarkastaja Kalevi Juntunen Varapuheenjohtaja markkinointijohtaja Jaana Kaartinen Varainhoitaja johtaja Tomi Tulonen asti ja pankinjohtaja Marjaana Mäkinen alkaen Sihteeri hallituksen ulkopuolelta toiminnanjohtaja Kaija Reiman-Salminen Muut jäsenet: Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen Sijoitusneuvoja Mika Hakkarainen Psykologi Riitta Kangaspunta Rakennusneuvos Seppo Malmi Varhaiskasvatuksen koordinaattori Päivi Pöyhönen Toimitusjohtaja Heikki Salo Varajäsenet: Lehtori, eläkkeellä Marja Halme Myyntijohtaja Olli Lehtisalo Lääkäri Marja-Leena Lähdeaho Yrittäjä Mirja Mäkilä

16 Varatuomari Tomi Kauppinen Yliopistolehtori Katja Repo LTO, näyttelijä Anu Niemi Hallituksen jäsenistä muodostettiin työryhmiä siten, että jokaisen työryhmän puheenjohtajana toimi joku hallituksen jäsenistä ja jokainen hallituksen jäsenistä kuului valintansa mukaan johonkin työryhmään. Toiminnanjohtaja oli jäsenenä jokaisessa työryhmässä. Työryhmiä täydennettiin osittain ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Työryhmät kokoontuivat tarpeen mukaisesti vuoden aikana. Lisäksi yhteyttä on pidetty sähköpostin tai puhelimen välityksellä. Työryhmät: Talous- ja tilatyöryhmään ovat kuuluneet Mika Hakkarainen, Seppo Malmi, Tomi Tulonen, Tomi Kauppinen Heikki Salo ja Kaija Reiman-Salminen. Tomi Tulosen tilalle työryhmään tuli 1.5. alkaen Marjaana Mäkinen. Toimintatyöryhmään ovat kuuluneet Hanna Gråsten-Salonen, Marja Halme, Riitta Kangaspunta, Marja- Leena Lähdeaho, Katja Repo, Anu Niemi ja Kaija Reiman-Salminen. Henkilöstötyöryhmään ovat kuuluneet Päivi Pöyhönen, Mirja Mäkilä sekä Kaija Reiman-Salminen. Viestintätyöryhmään ovat kuuluneet Jaana Kaartinen, Olli Lehtisalo, Heikki Salo ja Kaija Reiman-Salminen Päiväkotitoiminnan sisältötyöryhmään ovat kuuluneet Päivi Pöyhönen, Marja Halme ja Kaija Reiman- Salminen. Eropalveluiden ohjaustyöryhmään ovat kuuluneet 2015 : Riitta Kangaspunta, Hanna Gråsten-Salonen, Aino Ritala-Koskinen, Risto Karttunen, Arja Makkonen Sirkku Välimäki, Anne Haring, Virva Parkkali, Anneli Leponen, Heikki Syrjämäki, Virpi Pirhonen, Titta Pelttari, Kaija Reiman-Salminen, Marja Olli ja Laura Räisänen. Lisäksi erilaisten tapahtumien tiimoille koottiin työryhmiä. Toiminnanjohtaja on vastannut työllistettyjen, työharjoittelijoiden, opiskelijoiden, ryhmänohjaajien ja muiden työntekijöiden perehdyttämisestä MLL:n ja erityisesti Tampereen osaston toimintaan. Puheenjohtajalla on mahdollisuus osallistua kaikkiin työryhmiin. Hallituksen ja työryhmien toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Kerran vuodessa vapaaehtoiselle luottamusjohdolle ja MLL Tampereen osaston tilintarkastajille järjestetään yhteinen illanvietto tai retki. Kesäkuussa järjestettiin luottamusjohdon kesäjuhla ravintola Paakarissa Kangasalla. Hallituksen ja henkilökunnan yhteinen strategiailtapäivä Vieraana professori Liisa Keltikangas- Järvinen ja aiheena oli sosiaalisten taitojen vahvistaminen. MLL Tampereen osaston kirjanpito ja palkanlaskenta ostetaan Pirkka-Laskenta Oy:ltä ja Tilintarkastuksesta vastaa Hooteem Tilintarkastusyhteisö Oy. Henkilöstö MLL Tampereen osastolla on palkattua henkilökuntaa ja runsaasti vapaaehtoisia. Henkilökunta: Toiminnanjohtaja Kaija Reiman-Salminen

17 Lapsi- ja perhetyönohjaajat Laivapuiston perhetalossa Marjatta Kukkonen Pereenkulman perhekeskuksessa Tarja Rajala. Perhetalon ohjaaja Marjatta Komu Kerho-ohjaaja Outi Ritari Koordinaattori Marja Olli Koordinaattori Laura Räisänen Avustaja / aulaemäntä palkkatuella Ulla Poranen Laivapuiston perhetalossa asti Leena Harjunpää alkaen. Avustaja palkkatuella Tarja Palttala Pereenkulman perhekeskuksessa asti ja Marjo Saarikoski-Mäkinen alkaen. Lisäksi osastolla toimi 5 henkilöä ryhmänohjaajina eripituisia jaksoja. Vakituisen henkilökunnan käytössä on As Oy Suvantopuiston kuntosali. Lakisääteinen työterveyshuoltosopimus on Tampereen Työterveysaseman kanssa. Vuoden aikana järjestettiin henkilökunnalle ja vapaaehtoisille erilaisia vapaamuotoisia virkistys- ja motivointitilaisuuksia. Tarjolla oli smoothieoppia, tietoa selkäkipujen ehkäisystä ja pilateksesta. Pilates kiinnosti niin, että henkilökunnasta ja vapaaehtoisista koottiin ryhmä, joka osallistui syksyllä ohjattuun pilates -ryhmään, jota ohjasi Fysioavain Oy:sta Elina Korjansalo. Ennen kesää istahdettiin yhteiseen ruokapöytään henkilökunnan kesken. Kansainvälisen vapaaehtoispäivän merkeissä vietettiin jälleen kaikkien toimijoiden yhteistä puurojuhlaa Henkilökunnan kesken pidetään säännöllisesti viikkopalaveri, joista vastaavat lapsi- ja perhetyönohjaajat vastuualueellaan. Viikkopalaverissa käydään läpi paitsi jokaisen viikon ohjelma, myös toimijoiden roolit ja tehtävät huomioiden kulloistenkin vapaaehtoisten ja opiskelijoiden / harjoittelijoiden mukanaolo. Toiminnanjohtajan kuukausipalaverissa käydään läpi muut osaston toimintaan liittyvät ajankohtaiset asiat. Koska palkatun henkilöstön määrä on pieni, on jatkuva yhteydenpito ja asioiden käsittely mahdollista päivittäin aina tarpeen mukaan. Henkilökunnan työhyvinvoinnista on lisäksi huolehdittu tarjoamalla mahdollisuuksia saada omaan työhönsä liittyvää koulutusta ja ohjausta. Näitä mahdollisuuksia on käytetty aktiivisesti hyödyksi. Koulutukset ovat olleet pääsääntöisesti maksuttomia Tampereen kaupungin, MLL:n tai sidosryhmiemme järjestämiä seminaareja ja koulutustapahtumia. Osaston sisällä pysähdyttiin yhdessä pohtimaan, miten sosiaalisten taitojen vahvistaminen konkretisoituu itse kunkin työtehtävissä. Aiheeseen perehdyttiin yhden lauantaipäivän aikana. Lisäksi henkilökunta osallistui Liisa Keltikangas-järvisen koulutukseen yhdessä hallituksen kanssa. Vuoden 2015 aloitettiin henkilöstön kehityskeskustelut. Vuoden aikana MLL Tampereen osaston toimintaa käy tutustumassa useita vierailijaryhmiä. Näihin, yleensä toiminnanjohtajan pitämiin esittelytilaisuuksiin, on opiskelijoiden, harjoittelijoiden ja muiden osastomme toimijoiden ollut mahdollisuus osallistua tarpeen mukaisesti. Esittelyissä käydään läpi koko järjestöorganisaatiota ja sen toimintaa sekä erityisesti Tampereen osaston strategiaa ja toimintasuunnitelmaa.

18 Varsinainen toiminta Lapsi- ja perhetyö Lapsi- ja perhetyö muodostaa MLL Tampereen osaston toiminnassa kokonaisuuden, jossa keskeistä on vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Toiminnan puitteissa kohtaamme runsaasti perheitä tavallisessa arjessa. Strategian mukaisesti vuoden aikana toiminnassa huomioitiin monipuolisesti terveys ja hyvinvointi. Monikulttuurisuus näyttäytyi erityisesti naisystäväksi maahanmuuttajaäidille toiminnassa. Suomalainen kulttuuri ja perinteet pidettiin vahvasti esillä juhlapyhien kautta. Laivapuiston perhetalossa on erillinen imetyshuone, jonne voi poiketa milloin tahansa aukioloaikojen puitteissa vauvaa hoitamaan ja syöttämään. Perhekahvilat ja avoin perhekerho Perhekahvilan tärkein funktio on sosiaalisen verkoston luominen pienten lasten vanhempien välille. Se on vanhempien kohtaamispaikka, jonne on helppo ja mukava tulla, jutella muiden vanhempien kanssa ja samalla lapset saavat ikäisiään leikkikavereita. Toiminta perustuu vertaisuuteen, mutta ohjatun toiminnan puitteissa erityisesti varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen ja vanhemmuuden vahvistaminen ovat myös toiminnan keskeisiä tavoitteita. Toimintaa on kehitetty eriyttämällä toimintaa eri kohderyhmille. Tarjolla oli kaikille avoimia perhekahviloita ja perhekerhoja, vauvakerho vauvaperheille ja Nuput kahvila keskosperheille. Perhekahviloissa sekä vauvakerhoissa järjestettiin jokaisella kokoontumiskerralla lyhyt ohjattu toimintatuokio. Toimintatuokioiden aiheet ja ideat kerättiin vanhemmilta ja siten osallistettiin heidät toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Tuokioiden teemat vaihtelivat lauluista ja loruista asiantuntijaalustuksiin. Toimintatuokion lisäksi päivän aikana saattoi olla erillinen maksullinen askartelumahdollisuus. Nämä tuokiot liittyivät useimmiten juhlapyhiin tai erityisteemoihin kuten esimerkiksi äitien- ja isänpäivä, vappu, pääsiäinen tai joulu. Askartelumahdollisuuksia oli useammin aina silloin kun lisäresurssina oli opiskelijoita näitä tuokioita ohjaamassa. Erillisien askartelukertojen osalta perittiin yhden euron materiaalimaksu / perhe.

19 Vauvakerhot Vauvakerho on avoin foorumi, jossa perheet saavat solmia sosiaalisia verkostoja ja jakaa kokemuksiaan samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vauvakerho on avoinna Laivapuiston perhetalossa joka maanantai klo ja Pereenkulman perhekeskuksessa torstaisin klo Osallistavan toimintatavan avulla esille nostetaan kulloinkin mukana olevien perheiden keskeisiä kiinnostuksen kohteita ja tarvittaessa mukaan kutsutaan asian-tuntijoita alustamaan eri aiheista. Alle vuoden ikäisten vauvojen vanhemmat saavat näin tukea vanhemmuuteen ja vahvistusta hoivan antajan ja kasvattajan roolissa. Yhteisten keskustelujen ja teemojen kautta ymmärrys omaan vanhemmuuteen vahvistuu ja syntyy oivalluksia oman vauvan käyttäytymisestä ja kehityksestä. Vauvaperheiden arjessa myös hyvän pari-suhteen vaalimisen on tärkeää. Jaamme tietoa ja tukea myös yhteiseen vanhemmuuteen. Perhekahvila Kaikille avoin perhekahvila toimi Laivapuiston perhetalossa tiistaisin Avoin perhekerho on avoinna Pereenkulman perhekeskuksessa joka keskiviikko klo Toimintaan sisällytettiin ohjelmaa joka viikko erilaisin teemoin: Joka kuukauden ensimmäisellä kerralla oli avoinna mummola. Mummolassa vapaaehtoiset isovanhemmat leikkivät ja touhusivat perheiden kanssa. Mummolapäivänä perhekahvilaan ovat erityisesti tervetulleita perhekahvilassa käyvien lasten isovanhemmat. Joka kuukauden toinen kerta oli ohjelmassa satupursi. Satupursi seilasi satujen maailmaan milloin nukketeatterin, pöytäteatterin tai sadunkerronnan avulla. Satupurren yhteyteen kehiteltiin Laivapuiston lukulaari, jossa tarjoillaan yhteistyössä kirjastotalo Metson kanssa kirjavinkkejä lapsiperheille. Kirjavinkit vietiin myös osaston nettisivuille. Joka kuukauden kolmas kerta oli vuorossa tietopursi. Tietopurressa on ammattilaisten vanhemmille pitämiä infohetkiä erilaisista aiheista, joita vanhemmat olivat toivoneet ja/tai joita toiminnassa haluttiin nostaa esille strategian painopisteiden mukaisesti. Joka kuukauden neljäs kerta oli musapursi, joka nimensä mukaisesti oli musiikkihetki. Jos kuukaudessa oli viisi perhekahvila / perhekerhopäivää, viides kerta oli ekstrapursi, joka sisälsi ajankohtaisesti erilaisia aiheita askartelusta tuote-esittelyihin. Perhekahviloissa käy runsaasti perheitä ja parhaimmillaan yhden päivän aikana perhekahvilassa on vieraillut sata henkilöä. Selkeästi positiivinen muutos on tapahtunut siinä, että isien ja määrä kävijöiden keskuudessa on lisääntynyt. Asiakaskunta on myös monikulttuurista ja maahanmuuttajataustaiset perheet ovat löytäneet palveluidemme pariin. Mielenkiintoista on ollut huomata, että yhden perhekahvilapäivän aikana perhekahvilassa puhutaan useita eri kieliä. Myös maahanmuuttajaperheet sopivat keskinäisiä treffejään perhekahvilaan. Nuput kahvila Nuput kahvila oli avoinna kerran kuukaudessa, joka kuukauden kolmas maanantai klo Nuput kahvilan illoista vastaavat vapaaehtoiset yhdessä Nuput vertaisryhmänohjaajien kanssa, jotka kukin vuorollaan osallistuvat kahvilailtoihin. Nuput kahvilassa vierailivat vuoden aikana mm. puheterapeutti Taina Pentikäinen ja ravitsemusterapeutti Terhi Heino vastailemassa perheiden kysymyksiin. Lisäksi ohjelmassa oli niskahierontaa, yhteisiä juhlahetkiä, tuote-esittelyitä ja paljon vertaisuutta ja kokemusten jakamista.

20 Kahvila Messi Kahvila Messin toiminta on osoittautunut vuosien saatossa tarpeelliseksi. Tiistain perhekahvilaan lämmin ruoka haetaan Tampereen palvelualan ammattiopistosta, jossa se valmistetaan oppilas-työnä. Lounas ja välipala ovat edullisia ja suuri joukko perhekahviloiden asiakkaista käyttääkin Messin palveluita. Yhteinen ruokahetki on tärkeää. Välipala- ja lounaslistan laatimisessa kuultiin asiakkaita ja ruokien valmistuksessa huomioitiin se, että ne soveltuivat myös aivan pienten lasten ruokavalioon. Vaihtuvat ruokalistat ja hinnasto olivat nähtävissä ilmoitustaululla ja netissä. Vuoden 2015 aikana tuotteiden valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota tuotteiden kotimaisuuteen ja lähituotantoon. Ensimmäiset askeleet kohti luomua on otettu ja tavoitteena onkin jatkossa lisätä luomutuotteiden osuutta. Lasten päiväkerhotoiminta MLL Tampereen osasto on yksi Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan avoimen varhaiskasvatuksen palvelujen tuottajista. MLL Tampereen osastolla oli kolme kerhoa, joissa kussakin oli 15 lasta, yhteensä 45 kerhopaikkaa. Lapset olivat kerhossa kahtena päivänä viikossa ja suuri osa perheistä oli sen lisäksi perhekahviloissa ja avoimissa perhekerhoissa. Laivapuiston perhetalon ja Pereenkulman perhekeskuksen päiväkerhot täyttävät Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan kerhotoiminnalle asettamat kelpoisuus- ja laatukriteerit. Perheillä on mahdollisuus saada sekä Tampereen kaupungilta että Pirkkalan kunnalta palveluseteli. Palveluseteli oikeuttaa käyttämään kerhoa enintään 12 kertaa kuukaudessa. Kipparit kerhot on tarkoitettu 2 5 -vuotiaille tamperelaisille lapsille. Kerhotoiminta on hyvä vaihtoehto lapselle, joka ei tarvitse kokopäivä-hoitoa vaan muuta säännöllistä ryhmätoimintaa. Leikki ja monipuolinen toiminta on tärkeää. Kerhopäivän pituus on 3 tuntia. Jokaisena kerhopäivänä ulkoillaan noin puoli tuntia. Kerhopäivään sisältyy myös pieni välipala. Kerhoissa annamme tilaa leikille, satujen kuuntelemisen lisäksi kerromme tarinoita itse. Lasten osallisuus on meille tärkeä arvo, johon toimintamme perustuu. Toiminta sisältää monipuolisesti musiikkia, kuvataiteita, sanataidetta ja liikuntaa. Harjoittelemme ryhmässä toimimista ja hyviä tapoja. Opettelemme huolehtimaan omista tavaroistamme ja pitämään ympäristöstämme huolta. Toivelaivoihin kirjataan ylös lasten toiveet kerhopäivien sisällöstä. Toiveet ovat esillä ja sen vuoksi on helppo seurata ja arvioida, miten lasten toiveet on voitu huomioida.

21 Yhteistyö vanhempien kanssa on meille tärkeää. Haluamme toimia vahvasti vuorovaikutuksessa lasten vanhempien kanssa, jotta kerhosta muodostuu lapille mukava ja mieluisa toimintapaikka. Päiväkerhopalveluja käyttävät perheet ovat tervetulleita myös muuhun toimintaamme. Tiedotamme perheille säännöllisesti avoimista te loista, perhetapahtumista ja muusta toiminnastamme. Vanhempien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja vanhempia kutsutaan säännöllisesti mukaan tutustumaan toimintaan kuulemaan, mitä kerhossa on touhuttu ja tehty ja vaikuttamaan toiminnan sisältöön. Ulkoilu ja liikunta ovat tärkeä osa jokaista kerhopäivää. Laivapuiston perhetalon viereisellä leikkikentällä riittää touhua. Pereenkulman perhekeskuksessa leikkialue on taloyhtiön pihapiirissä. Mummola Mummo- ja vaaritoiminta koostuu monesta eri tavasta toteuttaa toimintaa siten, että eri ikäpolvet kohtaavat toisensa. Perhekahvilassa on kerran kuukaudessa erityinen mummolapäivä, jolloin toiminnassa on mukana vapaaehtoisia isovanhempia. Lasten omien biologisten isovanhempien osallistuminen on myös ilahduttavasti lisääntynyt. Eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten osallistuminen toimintaan rikastuttaa paitsi lasten myös vanhempien arkea. Löytölä Laivapuiston perhetalon ja Pereenkulman perhekeskuksen Löytölät tarjoavat moneen pieneen tai joskus isompaankin pulmaan ratkaisun. Löytölä lainaa, myy, vuokraa, kierrättää ja tuottaa iloa ja hyvää mieltä. Laivapuiston Löytölästä voi lainata pelejä kotiin maksutta. Lainattavissa olevat pelit tukevat lapsen kasvua ja kehitystä. Laina-aika on kaksi viikkoa ja lainauksesta tehdään kirjallinen sopimus. Sekä Laivapuiston että Pereenkulman Löytölässä toimii jatkuva pienten lasten vaatteiden kierrätys-piste. Vuokraamme pienten lasten matkasänkyä ja nappikonetta. Kätevä kokoontaitettava matkasänky on oiva apu lyhyille matkoille tai kun tulee vieraita yökylään. Kierrätämme myös aikuisten kirjoja ja aikakausilehtiä Vertaisryhmät Nuput, ennenaikaisesti syntyneiden ja pitkäaikaissairaiden lasten vanhempien tukiryhmä TAYS:n vastasyntyneiden teho-osastolla on vuodesta 1989 ylläpidetty vanhempainryhmää, jonka nimi on Nuput. Se tarjoaa tukea paitsi ennenaikaisesti syntyneiden lasten vanhemmille myös pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmille. Kerho toimii avoimella periaatteella siten, että jokaiselle kerhokerralle perheet voivat osallistua mahdollisuuksiensa mukaisesti. Ryhmien sisällöstä on laadittu suunnitelma, joka kuitenkin elää kulloistenkin osallistujien tarpeiden mukaan. Ryhmät toteutetaan Ok-opintokeskuksen tuella siten, että MLL Tampereen osaston palkkaamana ryhmässä on yksi ohjaaja. Toinen ohjaajista voi sisällyttää ryhmän pääsääntöisesti omaan työaikaansa vastasyntyneiden teho-osastolla. Vertaisryhmässä jaetaan tunne ja tieto siitä, että on muita, joilla on samanlaisia haasteita elämässään.

22 Isätunnit MLL Tampereen osasto käynnisti isyysvalmennuksen Isyysvalmennukset saivat heti alkujaan suuren suosion ja ryhmiä on siitä lähtien järjestetty säännöllisesti. Vuoden 2010 alusta lukien Tampereen kaupunki on ostanut MLL Tampereen osastolta isätunteja, jotka pidetään neuvoloissa perhevalmennuksen yhteydessä. Isätunteja pidettiin Tammelan ja Muotialan neuvoloissa. Tanssitan Vauvaa Tanssitan Vauvaa on toiminnallinen ryhmä, jossa toiminnan muotona on tanssillinen liikunta. Ohjelma koostuu helpoista tanssillisista osioista sekä kevyistä lihasvoimaa parantavista sarjoista. Ohjelma saa vanhemman sykkeen nousemaan ja kevyen hien otsalle. Vauva toimii "lisäpainona" ja tehostaa vanhemman liikkeiden vaikutusta. Vauva saa vastalahjaksi mukavasti matkustaa vanhemman sylissä eri tanssien tahdissa. Tanssilla tuetaan samalla varhaista vuorovaikutusta lapsen ja vanhemman välillä. Vuoden aikana järjestettiin kaksi Tanssitan vauvaa ryhmää. Ryhmät olivat perheille maksullisia. Syksyllä vauvatanssi ryhmän lisäksi järjestettiin viiden kerran vauvasirkuskurssi. Musiikkileikkikoulu Pereenkulman perhekeskuksessa oli toiminnassa kaksi musiikkileikkikoulu- ryhmää. Toinen on vauvoille vanhempineen ja toinen leikki-ikäisille taaperoille. Musiikkileikkikoulu on perheille maksullista toimintaa. Naisystäväksi maahanmuuttajaäidille Naisystäväksi maahanmuuttajaäidille toiminnalla edistetään maahanmuuttaja-äitien kotoutumista Suomeen. Vapaaehtoisuuteen perustuvan naisystävätoiminnan kautta vahvistetaan suomenkielentaitoa, madalletaan osallistumiskynnystä ja lisätään kulttuurienvälistä tietoisuutta puolin ja toisin. Naisystävätoiminta tarjoaa vapaaehtoisille mahdollisuuden tutustua muihin kulttuureihin ja toiminnan kautta saa uusia ystäviä. Toimintaan osallistuvat saavat tarvittaessa neuvontaa ja ohjausta Laivapuiston perhetalolla. Toiminnan

23 puitteissa järjestetään vapaa-ehtoisille ja maahanmuuttajaperheille yhteisiä tapahtumia. Vapaaehtoisten koulutukseen kiinnitettiin huomiota ja sisältöjä kehitettiin vapaaehtoisten toiveiden pohjalta. Naisystävätoiminta on osoittautunut vapaaehtoistoiminnaksi, jolle on yhä kasvava kysyntä. Loppuvuodesta ystävä-pyyntöjä tuli erityisen runsaasti. Yhteistyö Tampereen kaupungin ulkomaalaistoimiston ja TAKK:n kanssa on sujuvaa. Vuoden 2015 loppuun mennessä ystäväpareja oli mätsätty jo yli 80 ja maahanmuuttajaäidit tulivat yli 20 eri maasta. MLL:n valtakunnallinen YMÄ- verkosto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Naisystävätoiminta oli vuoden 2015 Lapsen oikeuksien päivän aamukahvitilaisuutemme teema. Seurakuntien Silta lehti teki toiminnasta jutun, johon haastateltiin yhtä ystäväparia. MLL Tampereen osasto tukee seudun muita MLL:n paikallisyhdistyksiä käynnistämään vastaavaa toimintaa ja tarjoaa mahdollisuuksia osallistua Tampereen osaston koulutuksiin ja tapahtumiin. Kuvassa Naisystäväksi maahanmuuttajaäidille toimintaa koordinoivat Marjatta Kukkonen ja Marjatta Komu perehdyttävät MLL:n Punkalaitumen yhdistyksen vapaaehtoisia toimintaan. Yhteistyötä ja tai perehdytystä toimintaan on annettu MLL:n Pirkkalan, Valkeakosken, Punkalaitumen, Hämeenkyrön ja Kangasalan yhdistyksille. Nuorisotyö Nuorisotoiminnan perinteisin muoto on tukioppilastoiminta. MLL Tampereen osasto on käynnistänyt Tampereella 1990 luvun alussa toisen asteen kouluille suunnatun tutorkoulutuksen. Nuorten parissa työskentely on osallistavaa ja yhtenä tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluville. Tukioppilaskoulutus peruskouluissa Tampereella tukioppilaiden koulutus sisältää peruskurssin ja kolme opintokäyntiä eri kohteisiin. Yksi opintokäyntikohteista on MLL Tampereen osasto. Tutustumiskäyntien tarkoituksena oli antaa tietoa järjestön tai muun nuorten parissa toimivan viranomaisen tai yhteisön toiminnasta. MLL Tampereen osaston järjestämien tutustumiskäyntien teemaksi otettiin tunnetaidot. Vuoden 2015 aikana tutustumiskäyntejä oli kaikkiaan 6, joille osallistui yhteensä liki 200 nuorta. Tutor -koulutus lukioissa Koulutukset ovat toiminnallisia. Nuoret tuottavat runsaasti tietoa ja voivat olla aktiivisia vaikuttajia toiminnan kehittämisessä. Tampereen osasto järjesti lukiolaisille tutorkursseja. Kurssin kesto on kolmena iltana yhteensä 10 tuntia. Kurssin tavoitteena oli kouluttaa nuoria uusien oppilaiden avuksi heidän aloittaessaan syksyllä opiskelunsa lukiossa tai ammatillisissa oppilaitoksissa. Osa tutoreista aloittaa toimintansa jo kesällä kun he ohjaavat oppilaita lukioon ilmoittautumisen yhteydessä. Tutor koulutukseenkin on lisätty tunnetaitoihin perustuvaa sisältöä. Nuorten kanssa keskustellaan vuorovaikutustaidoista ja seurustelusta. Opiskelijat saavat Tampereen osaston koulutuksesta opintoviikkoja, joilla he voivat korvata lukioissa osan kurssivalinnoistaan. Kursseille osallistui yli 80 oppilasta.

24 Ylisukupolvien välinen mediakasvatus Vuonna 2015 mediakasvatusprojektiin osallistuivat Pyynikin koulusta 20 yhdeksännen luokan oppilasta ja joukko tamperelaisia soroptimistinaisia. Pienryhmissä keskusteltiin työstä, erilaisista toimintakulttuureista, ammateista ja työelämän muutoksista. Aihe viritti paljon pohdintaa. Nuorten palautteissa kuvastui innostus ja uusien asioiden oppiminen. Aikuiset kokivat projektin mielenkiintoisena ja opettavaisena. he kehuivat nuorten taitoja ja innostavia yhteisiä keskusteluja. MLL Tampereen osaston yhdessä Pyynikin koulun opettajan Tiina Keskisen kanssa kehittämä toimintatapa antaa erilaisen tavan oppimiseen toiminnallisella menetelmällä sekä nuorille että senioreille. Pyynikin koulun 9 luokkalaiset pitämässä esitelmää työelämän muutoksista mediahankkeen päätöstilaisuudessa

25 Ennaltaehkäisevä päihdetyö MLL:n ennaltaehkäisevän päihdetyön tavoitteena on vahvistaa perheiden hyvinvointia ja ehkäistä nuorten päihteiden käyttöä. MLL Tampereen osasto osallistui paikallisella tasolla toimintaan oman perustoimintansa puitteissa. Yhteistyössä Lapsen tähden verkoston ja Savuttoman verkoston kanssa otettiin kantaa Tampereen kaupungin Kohti savutonta Tamperetta työryhmän raporttiin ja suunniteltiin verkostojen toimintaa. Päihteiden käytöstä keskusteltiin sekä vauvakerhon että perhekahvilan vanhempien kanssa. Eropalvelut Perhetapaamistoiminta Perhetapaamiset on tarkoitettu lapsesta erillään asuvan vanhemman ja lapsen yhdessäoloon kodinomaisessa ja puolueettomassa tilassa eron jälkeen. Vuosi 2015 oli perhetapaamistoiminnan kolmas toimintavuosi. Toimintaa on kehitetty yhdessä perheiden, yhteistyötahojen ja vapaa-ehtoisten kanssa. Tapaamisia on toteutunut vuoden 2015 aikana yhteensä 281, perheitä ollut toiminnassa mukana 37. Tapaavista vanhemmista suurin osa on isiä, jotka matkustavat tapaamaan lastaan pitkänkin matkan takaa. Perhetapaamistoiminnassa vapaaehtoistyö ja ammattilaistyö kulkevat rinnakkain. Tapaamispaikkapalvelua käyttäneille perheille teetettiin vuonna 2015 tyytyväisyyskysely, jossa vahvasti nousi esille se, että kaikki kyselyyn vastanneet tapaavat vanhemmat kokivat tapaamisten lähentäneen suhdetta lapseen ja yli puolet vastaajista koki myös vanhemmuussuhteen parantuneen. Palveluun oltiin kokonaisuudessaan erittäin tyytyväisiä. Perhetapaamistoiminta on valtakunnallisesti ainutlaatuista ja kiinnostaa toimivuutensa ansiosta monia tahoja. Eron edessä illat MLL Tampereen osasto toteutti vuoden 2015 aikana yhteistyössä Tampereen kaupungin perheneuvolan, perheoikeudellisten palvelujen, Seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen, Pirkanmaan käräjäoikeuden kanssa kuusi Eron edessä iltaa, jotka ovat maksuttomia infoluonteisia tilaisuuksia eroa pohtiville ja eronneille vanhemmille. Tilaisuudet tarjoavat tietoa eroon liittyvissä kysymyksissä lapsinäkökulmaa vahvistaen. Eron edessä iltoihin osallistui vuoden aikana yhteensä kuulijaa ja palautteen mukaan illat auttoivat erosta selviämisessä, osallistuminen koettiin helpoksi ja se madalsi kynnystä edelleen hakea tukea omaan erotilanteeseen. Palvelu on löydetty hyvin, jossa merkittävänä tekijänä on vahva verkostoituminen kunta ja muiden yhteistyö-tahojen kanssa. Eron edessä iltoja käynnistettiin vuoden 2015 aikana kuudella eri paikkakunnalla. MLL Tampereen osaston työntekijä perehdytti ja koulutti näiden paikkakuntien MLL yhdistyksiä ja kuntayhteistyökumppaneita. Eron edessä illat tavoittivat valtakunnallisesti lähes 1000 kuulijaa.

26 MLL: Paikallisyhdistysten ja piirien väkeä koolla Laivapuiston perhetalossa kuulemassa Eron edessä illoista ja perhetapaamis-toiminnasta. Vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytointi, ohjaus ja koulutus Perhetapaamiset mahdollistuvat koulutettujen vapaaehtoisten voimin. Vuoden 2015 aikana järjestettiin kaksi vapaaehtoisten peruskoulutusta sekä kolme ohjaustuokioita toiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille. Lisäksi vapaaehtoisille tarjottiin henkilökohtaista ohjausta yksilöllisesti. Keväällä 2015 julkaistiin eropalveluiden vapaaehtoisten kokemuksista Suvi Rangellin pro gradu tutkielma. Tutkielman tuloksista ilmenee, että vapaaehtoiset kokevat työnsä perhetapaamisissa merkitykselliseksi sekä tapaavalle perheelle että vapaaehtoiselle itselleen. Tutkielmassa nostetaan esiin viisi vapaaehtoisen henkilökohtaisen merkityksen teemaa: eroon liittyvä merkitys, ammatillisuuteen tai työn vastapainoon liittyvä merkitys, auttamisenhalu, elämänkokemuksen karttuminen sekä toiminnan sosiaalinen merkitys. Vapaaehtoisen kokevat olevansa perhetapaamisissa toisaalta tapaamisen mahdollistavia sivusta seuraajia ja toisaalta vanhemmuuden tukijoita. Tutkielma on ladattavissa eropalveluiden nettisivuilta Nuorisotyö Vuonna 2015 aloitettiin nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitokoulutukset ennaltaehkäisevän parisuhdetyön muotona. Vuoden mittaan eropalveluiden työntekijät pitivät lähes 100 tuntia koulutuksia ja kohtasivat yli tuhat nuorta. Koulutuksia järjestettiin Tampereen alakoulujen ylimmillä luokilla ja yläkouluissa sekä Tampereen ev.lut. seurakuntien rippileireillä ja kouluissa. Kaikille kiinnostuneille ei kesän ja syksyn aikana pystytty koulutuksia tarjoamaan. Koulutusvierailujen lisäksi Laivapuiston perhetalossa järjestettiin marraskuussa 10 tunnin laajuinen nuorten ihmissuhdetaitojen kurssi, johon osallistui kuusi poikaa ja neljä tyttöä. Palautteissaan nuoret kertovat oppineensa järjestetyissä tunnetaitokoulutuksissa monia ihmissuhteiden rakentamista ja niissä toimista tukevia taitoja. Nuoret kokivat oppineensa esimerkiksi itsensä arvostamista ja itsetuntemusta, empatiaa, toisen kuuntelemista ja tunteista kertomista sekä tunteiden hallintaa. Lapsi ja ero hankkeen päätösseminaarissa esitetystä ERO-tuksesta järjestettiin kaksi lisänäytöstä toukokuussa. Toinen esitys suunnattiin koululaisryhmille ja toinen alan ammattilaisille, vanhemmille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Koululaisryhmille lähetettiin etukäteen materiaali, jonka avulla ryhmänohjaaja alusti esityksen teemaa etukäteen ja pystyi käsittelemään aihetta nuorten kanssa esityksen jälkeen. Kevään esityksissä ERO-tuksen näki noin 160 henkilöä. Eropalveluiden nuorisotyö oli mukana myös paikallisissa lasten ja nuorten tapahtumissa. Touko-kuussa eropalvelut osallistui Spark -lasten ja nuorten kulttuurifestivaaleille ja marras-kuussa Lapsen oikeuksien päivän tapahtumaan järjestäen toiminnallisia tunnetaitopisteitä, joihin koko perhe pääsi osallistumaan.

27 Ohjaus ja neuvontatyö Vuosi 2015 kasvatti eropalveluiden ohjaus ja neuvontatyötä huikeasti. Tampereen kaupungin perheoikeudellisten palveluiden kanssa jatkettiin edellisen syksyn kokeilua lastenvalvojien infoista. Näissä infoissa vanhemmat voivat tulla tapaamaan lastenvalvojaa Laivapuistoon. infossa on mahdollista kysyä eroihin liittyvistä sopimuksista. Paikan päälle voi tulla yhdessä lapsen toisen vanhemman kanssa tai yksin. Infoissa kävi vuoden 2015 aikana 28 vanhempaa. Eropalveluiden oman työn tekijän ohjaus ja neuvonta ajoille tehtiin 110 käyntiä. Vanhemmat tulevat näihin käynteihin hakemaan tukea lasten käytännön arjesta sopimiseen, omaan e selviämiseen tai huoleen lasten selviytymisestä. Asiakkaiden kokemuksen mukaan ohjaus ja neuvontakäynneille pääsee nopeasti ja ne vastaavat kuulluksi tulemisen ja asioista sopimisen tarpeeseen. Koulutukset Vuoden 2015 aikana eropalveluiden työntekijät kouluttivat 150 oman yhdistyksen ulkopuolista ammattilaista ja vapaaehtoista aiheena Lapsi ja ero. Tämän lisäksi eropalveluiden työntekijä koulutti Tampereella ja Seinäjoella 22 uutta Vanhemman neuvo ohjaajaa kahdeksan koulutuspäivän mittaisessa menetelmäohjaaja koulutuksessa. Tämä koulutustyö on yksi esimerkki verkostojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä valtakunnallisen eroauttamistyön kehittämiseksi Raha-automaattiyhdistys rahoittaa MLL Tampereen osaston eropalveluita Tapahtumat MLL Tampereen osasto järjesti useita tapahtumia ja tilaisuuksia oman toiminnan yhteydessä ja erillisinä kaikille avoimina tilaisuuksina. Lisäksi osallistuimme yhteistyökumppanina useiden isompien tapahtumien järjestämiseen. Päivähoitotori ja Meidän Pirkkala päivä Päivähoitotori ja meidän Pirkkala ovat Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan koordinoimia tapahtumia, joissa mukana on yksityisiä palvelutuottajia ja kolmannen sektorin toimijoita esittelemässä palveluitaan. Päivähoitotorilla on esillä laajasti erilaiset päivähoitomahdollisuudet. Tampereen osasto esitteli kerhotoimintaa ja perhekahviloita. Meidän Pirkkala päivässä esiteltiin erityisesti Pereenkulman perhekeskuksen toimintaa ja lisäksi myös jaossa oli tietoa Laivapuiston perhetalon tarjonnasta.

28 Supermessut Supermessut järjestettiin Tampereen urheilu- ja messukeskuksessa huhtikuussa. MLL Tampereen osasto osallistui messujen Puutarhamessujen kokonaisuuteen. Puutarhamessuilla ole esillä malli-pihoja, joista MLL Tampereen osasto tuotti yhden. Esillä oli lasten ajatuksia ja ideoita siitä, millainen on unelmien piha. Lasten näkökulmasta pihan täytyy olla sellainen, että siellä on tilaa leikkiä. Pohjamateriaalit vaihtelevat nurmikosta hiekkaan. Piha on esteettinen. Siellä on runsaasti kukkia, puita ja erityisesti hyötykasvillisuutta. Hyvä piha mahdollistaa liikkumisen. Lapset eivät kuitenkaan sijoittaneet pihalle kovinkaan paljon erilaisia välineitä tai telineitä, vaan liikkumisen haave liittyi enemmänkin omaehtoiseen liikkumiseen. Toki perinteiset keinut ja trampoliinit näiltäkin pihoilta löytyi. Toiminnallisuus leimasi lasten toiveita. Pihoilta löytyi myös tila ja paikka rauhoittumiselle, levolle ja vaikkapa lukuhetkille. Jokaiseen pihaan kuului myös paikka eväiden ja herkkujen syömiselle. Pihoilla korostui yhteisöllisyys, niihin sijoitettiin ihmisiä ja lemmikkejä. Laivapuiston kesä MLL Tampereen osasto on perinteisesti järjestänyt kaikille yhteisen kesäjuhlan Laivapuistossa. Kesäkuussa 2015 Laivapuiston kesätapahtuma. Tapahtumassa järjestettiin lasten hiekkakakkujen leivontakisa ja tuomariston muodostivat senioritalon asukkaat. Laivapuiston leikkikentällä leikittiin, liikuttiin ja arvuuteltiin Suvantopuiston asukkaiden tuomia ihmeellisiä entisaikojen tavaroita. Tampereen kaupungin siisteysagentit järjestivät kasvomaalauta ja paikalla vieraili myös tuttu poliisi. poliisiauto kiinnosti niin lapsia kuin aikuisiakin. Sisällä laivapuistossa käytiin laulamassa yhteislauluja senioreiden kanssa. Kahvi, mehu ja pulla maistuivat pihanurmella.

29 Jou Lapsen oikeuksien päivä Lapsen oikeuksien päivänä Laivapuiston perhetalossa esitettiin kaksi kertaa TONTTU varjoteatteriesitys. Esitys on taideterapeutti Anna-Liisa Tarvaisen toteuttama ja esittämä ja se perustuu Viktor Rydbergin kirjoittamaan ja Lyyli Wartiovaara-Kallioniemen säveltämään Tonttu lauluun. Viikon ajan Laivapuiston perhetalossa oli myös esillä taidenäyttely. Taulut olivat osa Ilona Tomin kirjan Punaisen kaulaliinan tapaus ja muita kertomuksia riidoista ja niiden ratkaisuista kirjan kuvitusta, jonka toteutuksesta Anna-Liisa Tarvainen vastasi. Lapsen oikeuksien päivän aamukahvitilaisuus Perinteinen Lapsen oikeuksien päivän aamukahvitilaisuus järjestettiin Laivapuiston perhetalossa Tilaisuudessa keskusteltiin monikulttuurisuudesta ja esittelimme osastomme naisystäväksi maahanmuuttajaäidille -toimintaa. TekMilin toimitusjohtaja Sari Kanti-Paul (kuvassa) alusti aiheesta Kieli kotouttaa tehokkaimmin. Joulumyyjäiset Järjestimme MLL Tampereen osaston Joulumyyjäiset Laivapuiston perhetalossa Asiakasperheet osallistuivat yhdessä MLL Tampereen osaston toimijoiden kanssa myyjäisten valmisteluun. Myyntiin saatiin runsas määrä leivonnaisia ja käsitöitä. Myyjäisten yhteyteen järjestettiin pienimuotoiset arpajaiset. Arpajaisvoittoja saatiin kerättyä lukuisilta eri firmoilta ja yksityisiltä henkilöiltä. Pienellä tiedottamisella onnistuttiin saamaan kuitenkin mukavasti väkeä liikkeelle ja myyjäisten tuotto käytetään Laivapuiston perhetalon ja Pereenkulman perhekeskuksen yhteiseen kesäjuhlaan, sen ohjelman toteutukseen, kesällä Joulumyyjäisissä esiintyi kerholaisten tonttujoukko. Suvantopuiston asukkaat kutsuttiin mukaan. Tapahtuma tarjosi jouluherkkujen lisäksi tilaisuuden tuttujen tapaamiseen.

30 MLL Tampereen Kiinteistöt oy euroa Pereenkulman perhekeskuksen toimintaan vuonna Tampereen MLL Kiinteistöt Oy on MLL Tampereen osasto ry:n perustama yleishyödyllinen vuokraasuntojen omistaja ja rakennuttaja sekä vuokran-antaja. Tampereen MLL Kiinteistöt Oy omistaa Pirkkalan Pereen alueella vuokrakerrostalon osoitteessa Selininranta 2, Pirkkala. Talossa on 31 asuntoa, yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Asuntojen vuokrausaste on ollut erittäin hyvä kuluneen vuoden aikana. Talon ensimmäisessä kerroksessa on kerhotilat, joissa toimii MLL Tampereen osaston Pereenkulman perhekeskus. Tampereen MLL Kiinteistöt Oy:n hallitukseen ovat kuuluneet puheenjohtajana Kari Lepistö ja jäseninä Jorma Heinonen, Tomi Tulonen ja Seppo Malmi, joka on myös ko. Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja. Tavoitteena on, että Tampereen MLL Kiinteistöt Oy:n mahdollisella tuotolla tuetaan MLL Tampereen osaston toimintaa. Tampereen MLL Kiinteistöt Oy osoitti Tampereen osaston saama taloudellinen tuki ja tilinpäätös Tampereen osaston talouteen vaikuttavat rahamarkkinoiden muutokset ja heilahtelut. Toiminnan pitkäjänteisen toteuttamisen näkökulmasta rahamarkkinoiden muutoksiin on varauduttava ja kehitettävä uusia keinoja turvata toiminta. MLL Tampereen osaston toiminnan toteuttamisen edellytys on toiminnan osittainen rahoittaminen ulkopuolisella tuella. On merkille pantavaa, että MLL Tampereen osastolla ei ole yhtään sellaista ulkopuolista toiminnan rahoittajaa, jonka tuki olisi vuosittain varmaa. Kaikki tuki tulee hakea joka vuosi ja/tai määräajoin erikseen. MLL Tampereen osasto on laatinut vuosittain päivitettävän sijoitussuunnitelman, jonka tavoitteena on talouden suunnittelu pitemmällä aikavälillä, jotta taloudellisten resurssien tarpeeseen ja mahdollisiin muutoksiin voitaisiin varautua ennakkoon mahdollisimman hyvin. Jokainen MLL:n yhdistys on paitsi hallinnollisesti myös taloudellisesti itsenäinen yhdistys. Ts. keskustoimiston tai piiriorganisaation saama taloudellinen tuki ei tule suoraan rahana paikallisyhdistyksille. Liiton tuki tulee esimerkiksi koulutuksen, materiaalin tms. muodossa. Myös yksityisten lahjoittajien tuki voi olla muutakin kuin rahaa. Yllä olevassa kuvassa Ilveksen pelaajia tuomassa yli tuhannen lelun kasan pehmoleluja, jotka kerättiin yhden ottelun aikana. MLL Tampereen osasto jakoi osan pehmoleluista muille MLL:n paikallisyhdistyksille, Tays lastenosastolle ja muille yhteistyökumppaneille.

31 Tampereen kaupunki tuki MLL Tampereen osaston toimintaa Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan yleisavustuksella jonka suuruus oli euroa. Päiväkerhotoiminta toteutetaan palvelusetelillä. Palvelusetelin arvo perheelle oli Tampereella 180 euroa / lapsi / kuukausi ja Pirkkalassa 150 euroa / lapsi / kuukausi. Opintotoiminnan Keskusliitto tuki toimintaa ja osasto sai valtionapua noin 60 tunnista noin 17euroa / tunti. Tampereen kaupunki osti perhevalmennuksen yhteyteen isätunteja 735 eurolla. MLL Tampereen osaston eropalvelut saivat vuoden 2015 alusta lukien Raha-automaattiyhdistyksen Ak avustuksen, jonka suuruus on euroa / vuosi. Tuki on erittäin merkittävä MLL Tampereen osaston toiminnan kehittämiselle ja mahdollistaa kahden työntekijän palkkaamisen. Tor, Joe ja Pentti Borgin säätiö on lahjoittanut euroa toimintamme tukemiseen. Tampereen logistiikka 250 euroa. MLL Tampereen osastolla on maapaikka Teiskossa. Paikan nimi on Pikku-Frantsi ja se sijaitsee osoitteessa Siltasavontie 964, Velaatta. Pikku-Frantsi sijaitsee Ukaan kylässä noin 45 km Tampereen keskustasta koilliseen Frantsin lammen rannalla. Muilta osin toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, erilaisilla osallistumis- ja asiakasmaksuilla, yksityisiltä saaduilla lahjoituksilla sekä oman pääoman tuotoilla. MLL Tampereen osaston tuloslaskelma ja tase vuodelta 2015 erillisenä.

32 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto ry Yhteystiedot Tiiliruukinkatu Tampere puhelin (03) laivapuistonperhetalo@mll-tre.fi Toimipisteet: Laivapuiston perhetalo Tiiliruukinkatu Tampere Pereenkulman perhekeskus Selininranta