SELVIYTYMISPELI -VANHEMPAINILTA

Transkriptio

1 SELVIYTYMISPELI -VANHEMPAINILTA Lähtökohta: Selviytymispeli on luokkalaisten ja heidän vanhempiensa/huoltajiensa yhteinen vanhempainilta. Toiminnallisen illan aikana lapset ja vanhemmat/huoltajat pohtivat yhdessä lapsen ja lapsiperheen arkielämään liittyviä asioita pohdinta- ja toimintarastien kautta. Selviytymispeli-ilta on oppilaille kouluaikaa. Tavoite: Selviytymispeli-illan tavoitteena on osallistaa vanhempia mukaan koulun arkeen, tutustuttaa vanhempia toisiinsa, luokan oppilaisiin sekä mahdollistaa vertainen keskustelu samanikäisten lasten arjen asioista. Selviytymispeli-illan aikana luokan oppilaat tutustuvat luokkakavereiden vanhempiin. Tavoitteena on myös kunnan eri hallintokuntien työntekijöiden yhteistyön lisääminen. Selviytymispeli-illan sisältö: Illan aikana käydään läpi rastirata sekä aloitus- ja lopetuskeskustelu. Rastirata suoritetaan oppilaista ja vanhemmista muodostettavissa ryhmissä. Aloitus- ja lopetuskeskustelut käydään vertaisryhmissä. Rastiradalla on sekä pohdintatehtäviä että toiminnallisia rasteja. Pohdintatehtävien aiheet liittyvät esimerkiksi tupakointiin ja päihteisiin, viihteeseen (puhelin- ja ruutuajat, ikärajat) sekä kodin ja koulun sääntöihin. Toiminnallisilla rasteilla keskusteluun johdatetaan toiminnallisen osuuden avulla. Rastirataa varten vanhemmat/huoltajat ja oppilaat jakautuvat ryhmiin siten, että saman perheen jäsenet ovat eri ryhmissä. Ryhmästä valitaan kirjuriksi oppilas, joka kirjoittaa ryhmän pohdinnat paperille. Illan kesto on 2,5 3 tuntia. Illan toteutuksesta vastaavat: Selviytymispelin vetäjät ovat lasten ja perheiden kanssa toimivia henkilöitä (koulukuraattorit ja psykologit, kouluterveydenhoitajat, kuntien nuoriso-, liikunta- ja vapaa-ajan työntekijöitä,

2 perhetyöntekijöitä, seurakunnan työntekijöitä). Luokan opettaja on illan toteutuksessa mukana haluamallaan tavalla, mutta hänellä ei ole vetovastuuta. Kaksi rastia vaatii ohjaajan, myös siirtymissä voi olla ohjaaja. Kellokallen tehtävänä on huolehtia, että ryhmät siirtyvät ajallaan tehtävästä toiseen. Vetäjiä illassa on hyvä olla ainakin 4. Opettajan rooli illan aikana on mahdollistaa iltapala tarjolle ja seurata vapaasti ryhmien toimintaa ja keskusteluja. Loppukeskusteluun opettaja voi halutessaan ottaa osaa. Selviytymispeli-illan jälkeen on toivottavaa, että opettaja käyttäisi yhden oppitunnin verran aikaa illan aiheista keskusteluun oppilaiden kanssa. Selviytymispelin valmistelu: 1. Koulussa tehdään päätös toteuttaa vanhempainilta Selviytymispelin muodossa. 2. Toimijoista nimetään vastuuhenkilö, joka kokoa työryhmän valmistelemaan Selviytymispeliiltaa. Työryhmään voidaan kutsua oppilashuollon henkilöstöä, paikkakunnan nuoriso-, tai vapaa-aikatoimen henkilöstöä, seurakunnan edustaja, järjestöjen edustajia, ei kuitenkaan oppilaiden kanssa päivittäin koulussa toimivia opettajia tai koulunkäyntiohjaajia. Työryhmän jäsenet perehdytetään illan toteutukseen ja heidän kesken jaetaan illan toteutukseen liittyvät vastuut. Ryhmän jäsenten huolellinen perehdyttäminen ja sitouttaminen on tärkeätä onnistuneen illan takaamiseksi. 3. Sovitaan illan ajankohta ja nimetty vastuuhenkilö huolehtii, että Selviytymispelimateriaalipaketissa oleva kutsu lähetetään hyvissä ajoin koteihin. Kutsuun laitetaan palautuspäivä. Kutsusta selviää, että ilta on oppilaille kouluaikaa, joten poissaolosta on sovittava opettajan kanssa erikseen normaalin käytännön mukaisesti eikä sisarusten mukana olo ole suotavaa. 4. Ennen Selviytymispeli-iltaa työryhmä kokoontuu koululle suunnittelemaan konkreettisesti rastiradan toteutuksen. Koulun tiloista mietitään sopivat tilat aloitukseen ja lopetukseen (tilat oppilaiden ryhmälle ja vanhempien ryhmälle) sekä rastien toteutukselle. Rasteille nimetään samalla vastuuhenkilöt sekä kellokalle, joka huolehtii ajankäytöstä rasteilla ja siirtymien aikana. 5. Työryhmässä käydään läpi myös tarvikelista ja sovitaan kuka huolehtii rastien tarvikepaketin (kuten kuminauhaa, kyniä ja paperia, narunpätkiä, kolme kenkäparia jne). 6. Työryhmä kokoontuu ennen Selviytymispeli-vanhempainillan alkua hyvissä ajoin valmistelemaan rastiradan ja käymään vielä illan kulun läpi. Yhteisesti on myös hyvä vielä keskustella aloitus- ja lopetuskeskustelussa muistettavista asioista.

3 SELVIYTYMISPELI-ILTA Aloitus: Aikuiset kokoontuvat omana ryhmänään ja lapset omana. Aloitukseen varataan aikaa min. Lasten ryhmä Lapset ja ohjaajat esittäytyvät. Käydään lyhyesti läpi mitä selviytymispeli-ilta tarkoittaa; - Mikä on Selviytymispeli - Miten siinä toimitaan - Kuinka paljon aikaa käytetään rasteilla - Selitetään ryhmätyöskentelyn idea ja selitetään ohjeet radalla kulkemiseen ja ohjeiden noudattamiseen rasteilla - Jakaannutaan ryhmiin (viisi, tai kuusi ryhmää etukäteen tehdyn suunnitelman mukaan). Ryhmiin jakautumiseen voi miettiä jonkun tilanteeseen sopivan keinon esimerkiksi väri-, tai eläinkortit, jako ryhmien lukumäärän mukaan. - Korostetaan, ettei rastien kysymyksiin ole olemassa yhtä oikeaa vastausta - Paperien ja kynien jako - On vielä hyvä mainita, että lapset tulevat radan suorittamisen jälkeen takaisin samaan tilaan, josta ilta aloitettiin. Vanhempien ryhmä Luokanopettaja voi tarvittaessa käyttää aluksi lyhyen puheenvuoron, mikäli hänellä on jotain yleisiä luokkaa koskevia tiedotettavia asioita. Ohjaajat ja osallistujat esittäytyvät. Selviytymispelin lyhyt esittely; - Mikä on Selviytymispeli - Miten toimitaan - Vanhempien rooli ryhmässä: osaltaan ajankäytöstä vastaaminen (10 min/rasti), kannustaminen keskusteluun ja pohdintaan sekä huolehtia tehtävän etenemisestä - Radalla kulkeminen ja ohjeiden noudattaminen - Ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta! - Ryhmiin jakaannutaan niin, ettei oma lapsi, tai puoliso ole samassa ryhmässä Aikaa rastiradan suorittamiseen on noin 1h 15min. Rastia kohden on käytettävissä 10min+siirtymätehtävät.

4 RASTIT: MIKSI JOKU ALKAA/EI ALA KÄYTTÄÄ PÄIHTEITÄ? (pohdintatehtävä) Tavoitteena on saada ryhmäläiset pohtimaan, miksi joku alkaa/ei ala käyttää päihteitä. Tehtävänanto EI Tila voi olla mikä tahansa, johon ryhmä mahtuu ja kirjaaminen onnistuu. Rastilla pyydetään myös nimeämään päihteitä niin paljon kuin tiedetään. Syiden selvittäminen voi auttaa näkemään päihteiden käytön tai käyttämättömyyden taakse. Loppukeskustelussa voidaan keskustella eri vaihtoehdoista ja on hyvä korostaa käyttämättä jättämisen etuja. TUPAKOINTI (pohdintatehtävä) Tavoitteena on ehkäistä tupakoinnin Tupakointijulisteet (possuku- EI kokeilua ja käyttöä sekä vat), jotka voidaan levittää kat- lisätä tietoa tupakoinnin riskeistä. seltavaksi lattialle. Samalla rohkaistaan sanoseltavaksi maan ei. Rastia varten tarvitaan rauhallinen tila, esim. luokkahuone, jonne materiaalit saadaan esille. Loppukeskustelussa perehdytään perusteluihin, miksi ei kannata tupakoida. Voidaan myös keskustella siitä, miksi ihmiset tupakoivat, vaikka tietävät haitoista.

5 VIIHDETTÄ (pohdintatehtävä) Tavoitteena on miettiä ryhmässä Materiaalina on mediakasvatusjulisteet, EI lasten ja aikuisten käyttämää ruutuaikaa, joissa puhu- sekä kuinka kauan arkena ja taan ikärajoista. viikonloppuna voi viettää aikaa ruudun ääressä. Tilaksi riittää rauhallinen paikka, jonne materiaalit mahtuvat hyvin esille. Ikärajoista keskustelu on myös tärkeää. Loppukeskustelussa käydään läpi ryhmän pohdintoja ja aikuisilta on myös hyvä tiedustella, kuinka hyvin he tietävät lasten käyttämiä sivustoja /sovelluksia/pelejä. Aikuisille kannattaa kertoa esimerkkejä! TARINATUOKIO (pohdintatehtävä) TAVOITE: Tavoitteena on käydä keskustelua arkisista lasten elämään liittyvistä tilanteista, esim. yökyläilyistä, kiusaamisesta, kotiintuloajoista energiajuomista. Tarkoitus on, että lapset ja aikuiset jakavat ryhmässä ajatuksiaan ja sitä kautta ymmärrys toisten näkökantoihin lisääntyy. MATERIAALIT/ TARVIKKEET: Käytettävissä on kolme esimerkkitarinaa, joista voidaan valita kyseiselle luokalle sopiva. Tarina voidaan myös laatia aiheesta joka koetaan tarpeelliseksi käsitellä RASTILLA EI Tila ryhmälle sopiva rauhallinen paikka. Loppukeskustelussa on hyvä pohtia, erosivatko lasten ja vanhempien näkökulmat paljon toisistaan.

6 LASTENHUONEESSA (toiminnallinen osa + pohdinta) Rastin tavoitteena on antaa kokemus siitä, miltä tuntuu, kun ei voi itse tehdä päätöksiä tekemisistään sekä kasvattaa luottamuksen ja turvallisuuden tunnetta. Lastenhuone rastin avulla muistutetaan osallistujia siitä, että elämässä on erilaisia ohjeiden antajia, eikä aina ole helppoa kuunnella oikeaa ohjeen antajaa. Loppukeskustelussa jaetaan kokemuksia lastenhuoneessa kulkemisesta ja ohjaamisesta. Kokemusta voi verrata päihteiden käyttöön. Keskusteluun voi liittää myös riippuvuuden näkökulman; mitä se on ja mistä asioista voi olla riippuvainen. Tilan tulee olla riittävän avara ja lastenhuoneen esteiksi kerätään pulpetteja, tuoleja, roskiksia, pientä tavaraa, jotka sijoitetaan maalarinteipillä rajatulle alueelle siten, että kentän läpi sokkona (silmät peitettynä) kulkeminen on haasteellista. Lastenhuoneen toimintaosa: Rasti vaatii ohjaajan, joka tarvittaessa auttaa parin valinnassa, sekä ohjeistaa rastilla toimimisen. Lastenhuoneen pohdintaosa: Sijoitetaan samaan tilaan toimintaosan kanssa. Ohjaaja kannustaa tarvittaessa keskustelun aikana, ei varsinaisesti itse osallistu. YHDESSÄ ETEENPÄIN -siirtyminen Tavoitteena on saada parit Tarvitaan liinat tai narut, Siirtymällä on hyvä työskentelemään yhteisesti. jolla osallistujien nilkat olla ohjaaja, joka Molempien osallistumista sidotaan yhteen. voi olla yhteinen tarvitaan, jotta kulkeminen toisen siirtymän onnistuu. kanssa tai toimia myös kellokallena. Siirtymä vaatii tilan, jonka kulkemista hankaloittamassa voi olla ahtautta, kulmia, esineitä ym.

7 HÄMÄHÄKINVERKKO (toiminnallinen osuus + pohdinta) Rastin tavoitteena on ryhmähengen Hämähäkinverkon raken- Rasti vaatii ohjaaen luominen, vanhempitamiseen tarvitaan köyttä jan. ja lasten vuorovaikutuksen tai narua. Narut solmitaan lisääminen sekä ongelmaratkaisutaitojen toisiinsa niin, että niistä kehittäminen muodostuu 10 erikokoista yhdessä. aukkoa, joista pääsee läpi. Erilaiset säännöt kuuluvat sekä koulun että kodin arkeen. Tavoitteena on kysymysten avulla saada ryhmäläiset pohtimaan sääntöjen tarpeellisuutta ja tärkeyttä. Loppukeskustelussa voi käydä näitä asioita läpi. Verkko tulee asettaa niin, että osasta aukoista pääsee helposti läpi ja ne ovat matalalla, jotkut aukot saavat olla haasteellisiakin. Verkon voi kiinnittää esim. erilaisten puomien, telineiden tai puolapuiden väliin. Tilan tulee olla avara, jotta hämähäkinverkolle on riittävästi tilaa. Pohdintaosuus sijoitetaan samaan tilaan. KOLMELLA KENKÄPARILLA KAIKKI SAMALLE PUOLELLE -siirtyminen Tehtävän tavoitteena on yhteistyössä tehty ongelmanratkaisu, johon jokaisen on osallistuttava. Tavoitteena on vuorovaikutustaitojen kehittäminen positiivisen ongelman edessä. Tarvitaan kolme paria erikokoisia, isojakin kenkiä, jotka asetetaan niin, että lähtöpisteessä on kaksi paria ja päämäärässä yksi kenkäpari. Siirtymällä on hyvä olla ohjaaja. Tilassa on hyvä olla kaksi poistumistietä.

8 Loppukeskustelu: aikaa n. 1 tunti Loppukeskustelu toteutetaan vanhemmille ja lapsille erikseen samassa tilassa kuin aloitus. Opettaja osallistuu halutessaan loppukeskusteluun. Lasten ryhmä: Aloitetaan iltapalalla Rasteja käydään läpi lasten jaksamisen mukaan. Kaikkia rasteja ei ole tarpeellista läpikäydä, vaan ne valitaan ryhmän luonteen ja tarpeen mukaan. Jos ryhmä on väsynyt eikä keskustelua synny, voidaan iltapalan jälkeen leikkiä yhteisleikkejä tms. vanhempien loppukeskustelun ajan (n. 1 h) Lapset täyttävät palautelomakkeen, jonka jättävät ohjaajille. Lapset täyttävät positiivinen viesti lapun vanhemmille. Tämä annetaan vasta kotona. Vanhempien ryhmä: Aloitetaan iltapalalla Keskustelua käydään vanhempien esiin nostamista aiheista, jotka voivat liittyä rastien aiheisiin tai johonkin muuhun. Mikäli keskustelua ei synny, ohjaajat voivat nostaa esiin rastien aiheita ja esim. miltä ryhmätyöskentely vanhemmista tuntui ja miten ryhmä toimi. Tärkeää on, että vanhemmat keskustelevat eikä ohjaaja ajaudu luennoimaan. Vanhempia kannustetaan myös jatkamaan keskustelua kotona omien lasten kanssa. Vanhempien tilassa on esillä materiaalia, jota kannustetaan ottamaan mukaan. Vanhemmat täyttävät palautekyselyn, jonka jättävät ohjaajille. Vanhemmat täyttävät positiivinen viesti lapun lapselleen. Tämä annetaan vasta kotona. Positiivinen viesti lapun tavoitteena on muistuttaa hyvistä asioista, joita jokaisessa on, mutta jotka arjen temmellyksessä välillä unohtuvat. Lisäksi tavoitteena on kannustaa positiivisen palautteen antamiseen. Opettaja täyttää myös palautelomakkeen