Valtuusto Sivu 1 / 58

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 58 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-23:10 Tauko klo , Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja (Kok.) Anitra Ahtola (Kok.) Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP) Kurt Byman (PerusS&Sit.) Simon Elo (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP) Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Maria Guzenina-Richardson (SDP), poistui klo käsittelyn aikana, tilalle saapui Liisa Kivekäs Henri Haaksiala Carl Haglund (SFP), poistui klo käsittelyn aikana Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.), poistui klo käsittelyn aikana Mikko Hintsala (Kesk.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma Kari Kuusisto (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.) Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (SFP) Maria Jungner (SDP), poistui klo käsittelyn aikana, tilalle saapui Harriet Klar-Nykvist Arja Juvonen (PerusS&Sit.), saapui klo käsittelyn jälkeen, poistui klo käsittelyn jälkeen, tilalle saapui Kari Pajunen Kaarina Järvenpää (KD), poistui klo käsittelyn ajaksi, tilalle saapui Kaija Kalliola, poistui klo 19.35, jolloin Kaarina Järvenpää palasi Tuija Kalpala (Kok.) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi Jouni Mykkänen (Kok.) Hanna Kiljunen (Kok.), poistui klo käsittelyn aikana Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.) Ari Konttas (Kok.) Katja Lahti (Vihr.)

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 58 Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD) Sanna Lauslahti (Kok.) Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen Päivi Salli (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.), saapui nimenhuudon jälkeen Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila Jan Holst (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.), saapui klo käsittelyn jälkeen Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini Petri Pulkkanen (PerusS&Sit.) Seppo Sonkeri (PerusS&Sit.), poistui klo käsittelyn aikana, tilalle saapui Leo Hiltunen Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist (SDP) Kurt Torsell (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.), poistui klo käsittelyn aikana Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.) Muut saapuvilla olleet Karhunen Paula Kerola Hannele Myllärniemi Jyrki Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Reijo Tuori nuorisovaltuuston edustaja, poistui klo käsittelyn aikana kaupunginhallituksen jäsen kaupunginhallituksen jäsen kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 58 Satu Tyry-Salo Sutinen Päivi Mari Immonen Riitta-Liisa Kammonen viestintäjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri, sihteeri Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Johanna Horsma Laura Kiijärvi Kirsi Louhelainen Kimmo Oila Timo Soini

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 58 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Leena Luhtanen Antero Laukkanen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C, 4. krs., Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 58 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 39 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 40 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon 8 Kiekkoilun Tuki ry:lle Vermo Areenan rakentamiseen otettavalle lainalle Kaupungin omavelkaisen takauksen korottaminen 13 Länsimetro Oy:n lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille 43 Tilakeskus-liikelaitoksen talousarvion muuttaminen 22 investointien osalta Espoon monikulttuurisuusohjelman hyväksyminen Asunto-ohjelman hyväksyminen Valtuustoaloite kohtuuhintaisesta asumisesta Valtuustoaloite syömäkelpoisen ruuan hyödyntämisestä ja 42 tähderuokailun kokeilemisesta Espoossa 48 Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja 48 väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä 49 Kokouksessa jätetyt aloitteet 55

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto Sivu 6 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 14.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Valtuusto Sivu 7 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Leena Luhtanen ja Antero Laukkanen.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Valtuusto Sivu 8 / / /2014 Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle Vermo Areenan rakentamiseen otettavalle lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Kiekkoilun Tuki ry kilpailutuksen perusteella enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen 3 päättää, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n tulee pitää rakennettava kohde vakuutettuna täydestä arvosta koko takauksen voimassaoloajan

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Valtuusto Sivu 9 / 58 4 päättää, että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada kiinnitys, joka on 1,3 kertaa taattavan lainan määrä 5 Vastavakuutena kaupunki edellyttää kohdassa 4 mainitun lisäksi, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry sekä sen jäsenseurat sopivat seuraavaa: Yhdistyksen jäsenseurat Blues Juniorit Blues Juniors ry, Espoon Kiekkoseura ry ja Espoon Palloseuran Jääkiekko ry sitoutuvat siihen, että ne vastaavat yhteisvastuullisesti yhdistyksen ottamasta lainasta ja antavat suostumuksensa siihen, että jäsenseurojen kaupungilta mahdollisista saamista avustuksista kuitataan lainaerät, jotka kaupunki joutuu takauksensa perusteella maksamaan. että takauksesta peritään takausprovisiota 0,1 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 6 että takaussitoumus voidaan allekirjoittaa vasta, kun vuokrasopimus on allekirjoitettu. Käsittely Järvenpää ilmoitti olevansa esteellinen käsittelemään asiaa ja että hän ei ota osaa päätöksentekoon. Hertell teki seuraavan toivomusehdotuksen: Espoon valtuusto toivoo, että Espoon kaupungin ja Espoon Kiekkoilun tuki ry:n välisiin sopimuksiin jatkossa kirjataan kohta, joka turvaa tasapuoliset harrastus- ja kilpailumahdollisuudet kaikille jääurheilun harrastajille. Rossi ym. kannattivat Hertellin toivomusehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Tämän jälkeen otettiin käsiteltäväksi toivomus. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hertellin toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Hertellin ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 38 äänellä 14 ääntä vastaan, 21 äänestäessä tyhjää ja 2 ollessa poissa hyväksyi Hertellin toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Valtuusto Sivu 10 / 58 Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Espoon valtuusto toivoo, että Espoon kaupungin ja Espoon Kiekkoilun tuki ry:n välisiin sopimuksiin jatkossa kirjataan kohta, joka turvaa tasapuoliset harrastus- ja kilpailumahdollisuudet kaikille jääurheilun harrastajille. Liite Selostus 1 Äänestyslista 41 Espoon Kiekkoilun Tuki Ry anoo Espoon kaupungilta omavelkaista takausta Vermo Areenan rakentamiselle Perkkaalle kaupungin vuokratontille. Kohteen rakennustyöt on määrää käynnistää mennessä ja tilat on tarkoitus ottaa käyttöön mennessä. Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n tarkoituksena on jäsenseurojensa jääurheilun harrastusolosuhteiden ja kilpailutoiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen toiminta-alueellaan Espoon kaupungissa. Yhdistys tukee jäsenyhdistystensä toimintaa ja toimii jäsenseurojensa välisenä yhdyssiteenä. Yhdistys koordinoi jäsenyhdistyksiensä jääharjoitusajat omistamissaan ja Espoon kaupungin jäähalleissa, sekä ylläpitää suhteita Espoon kaupungin liikuntapalveluihin ja muihin jääkiekon sidosryhmiin ja päättäjiin. Yhdistyksen jäsenseurat ovat: Blues Juniorit Blues Juniors ry, Espoon Kiekkoseura ry ja Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Toimintaansa varten yhdistys on vuokrannut tontit Espoon kaupungilta Espoonlahden, Laaksolahden, Leppävaaran ja Matinkylän urheilupuistoista ja rakennuttanut vaiheittain vuosina neljä kappaletta harjoitusjäähalleja edellä mainittuihin urheilupuistoihin. Harjoitusjäähalleissa on käytössä kuusi rataa, Leppävaaran Reebok Areenan ja Matinkylän harjoitusjäähallin ollessa kaksirataisia. Espoon kaupunki on taannut aikaisempien hankkeiden lainoja ja näiden saldo oli 4,5 miljoonaa euroa per Näistä noin 2,5 miljoonaa euroa erääntyy yli viiden vuoden kuluttua. Vermo Areena tullaan rakentamaan Espoon kaupungin vuokratontille Leppävaaran kaupunginosassa (51) korttelissa Tontti on asemakaavassa julkiselle rakentamiselle varattu Y-tontti ja Kiekkoilun Tuki ry on jättänyt kyseisestä tontista suunnitteluvaraushakemuksen. Tämä käsitellään kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kokouksessa Tontin rakennusoikeus on neliömetriä ja tehdyssä luonnossuunnitelmassa tontille on sijoitettu yhteensä neliömetriä liikuntatilaa. Jääurheilun lisäksi luonnossuunnitelmissa kohteeseen on suunniteltu liikunta- ja voimistelutiloja huomioiden espoolaisten muiden lajien tilatarpeita.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Valtuusto Sivu 11 / 58 Kiekkoilun Tuki ry:n teettämien luonnossuunnitelmien mukaan Vermo Areenan kustannusarvio on euroa ja sen rahoitus on tarkoitus toteuttaa seuraavasti: Omat varat Avustukset Lainat euroa euroa euroa Sivistystoimi on antanut lausunnon hankkeesta: Harjoituskeskuksen ehdotettu sijainti kaupunkirakenteessa on saavutettavuuden kannalta hyvä. Toiminnallisesti se täydentää Leppävaaran urheilupuiston, Vermon raviradan, Leppävaaran uimahallin ja maauimalan sekä Leppävaaran liikuntapainotteisen lukion muodostamaa liikunnan ja urheilun olosuhteiden jo monipuolista kokonaisuutta. Toteutuessaan Vermo Areena korvaa mm. Kiekkoilun Tuki ry:n harjoitusjäähallin Laaksolahdessa ja selkiyttää alueen suunnittelua kaupungin investointiohjelmassa olevan jäähallin osalta. Mikäli kaupunki toteuttaa investointiohjelmaan sisältyvän Perkkaan yhtenäisen peruskoulun uudisrakenteen lähelle Vermo Areenaa, koulu voi mahdollisesti hyödyntää harjoituskeskuksen liikuntasalia. Koulusta ei ole olemassa hyväksyttyä tarveselvitystä eikä hankesuunnitelmaa ja asemakaavavalmistelussa on toistaiseksi koulun sijainnille vaihtoehtoja, joiden välillä ei ole tehty päätöstä. Harjoituskeskuksen tilojen koulukäyttö edellyttää myös tilojen välivuokraajan, Tilakeskus-liikelaitoksen, myönteistä kantaa ja sopimusta. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Kiekkoilun Tuki ry kilpailutuksen perusteella enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Valtuusto Sivu 12 / 58 Lyhennykset Lainan korkoperuste tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen 3 päättää, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n tulee pitää rakennettava kohde vakuutettuna täydestä arvosta koko takauksen voimassaoloajan. 4 päättää, että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada kiinnitys, joka on 1,3 kertaa taattavan lainan määrä 5 Vastavakuutena kaupunki edellyttää kohdassa 4 mainitun lisäksi, että Espoon Kiekkoilun Tuki ry sekä sen jäsenseurat sopivat seuraavaa: Yhdistyksen jäsenseurat Blues Juniorit Blues Juniors ry, Espoon Kiekkoseura ry ja Espoon Palloseuran Jääkiekko ry sitoutuvat siihen, että ne vastaavat yhteisvastuullisesti yhdistyksen ottamasta lainasta ja antavat suostumuksensa siihen, että jäsenseurojen kaupungilta mahdollisista saamista avustuksista kuitataan lainaerät, jotka kaupunki joutuu takauksensa perusteella maksamaan. että takauksesta peritään takausprovisiota 0,1 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 6 että takaussitoumus voidaan allekirjoittaa vasta, kun vuokrasopimus on allekirjoitettu. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Valtuusto Sivu 13 / / /2012 Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen korottaminen Länsimetro Oy:n lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille Valmistelijat / lisätiedot: Maarit Vierunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 korottaa kaupungin omavelkaisen takauksen määrää Länsimetro Oy:n lainoille seuraavasti: Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Ruoholahti - Matinkylä, Espoon maksuosuuden rahoittaminen. Taattavien lainojen määrä on enintään 690 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika: Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta. Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista. Lyhennykset: Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai laina-erän ensimmäisen erän nostosta laskettuna. 2 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti: - takaus kattaa vähintään investment grade -luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset, - takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset 3 päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota,

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Valtuusto Sivu 14 / 58 4 päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta. Käsittely Byman teki seuraavan palautusehdotuksen: Valtuusto palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi siten, että valtuustolle tuodaan luotettava yksilöity selvitys - kustannusarvioiden eri vaiheiden ylittämisistä - taattavien lainojen vaikutuksesta Espoon talouteen ja selviytymiskykyyn velvoitteestaan - lainojen vuosittainen lyhennyssuunnitelmasta ja suunnitelma siitä, mistä rahat otetaan - Matinkylään päättyvän metro-osuuden kannattavuudesta - riskeistä, mitä länsimetro-hankeeseen sisältyy - metroliikenteestä Espoolle aiheutuvista kustannuksista ja miten ne aiotaan kattaa. Lisäksi olisi hyvä saada ajankohtaistettu tieto - milloin länsimetron rakennustyöt saadaan valmiiksi - milloin liikenne todellisuudessa saadaan aloitettua - kuntarajan ylittävän metroliikenteen vastuuviranomaisesta - riskianalyysistä automaation onnistumisesta, uusien metrojunien toimituksista ja viranomaisvaatimusten hyväksymisestä. Byman esitti, että pöytäkirjamerkintänä pöytäkirjaan liitetään laatimansa asiakirja Länsimetron kustannukset. Puheenjohtaja totesi, että pöytäkirjamerkintä tehdään. Huhta kannatti Bymanin palautusehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 11 ääntä vastaan, 1 äänestäessä tyhjää ja 1 ollessa poissa hylkäsi palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Valtuusto Sivu 15 / 58 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Bymanin pöytäkirjamerkintä, Länsimetron kustannukset 3 Äänestyslista 42 - Tilinpäätös 2013 Takausvaltuutta ehdotetaan tarkistettavaksi niin, että se kattaa muutokset, jotka johtuvat käynnistysvaiheessa syntyneestä valituksista johtuneista viiveistä, aikaisemmin ennustettua korkeammista rakentamisen kustannuksista, Niittykummun aseman valmiiksi rakentamisesta, Matinkylän bussiterminaalin toteuttamisesta hankkeen aikana muuttuneen asemakaavan mukaisesti, rahoituskustannukset mukaan lukien. Lisäksi valtuutuksessa on varauduttu kattamaan valtionosuuden maksuviiveestä johtuva kassavaje vuoden 2015 osalta. Varauksena kattosummaan sisältyy myös takausvaltuus odottamattomien kustannuksien kattamiseksi. Valtuusto käsitteli Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmää ja valitsi järjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti - Matinkylä kokonaan tunnelissa kulkevan metron. Hankkeen toteuttamiseksi Espoo ja Helsinki ovat perustaneet Länsimetro Oy -nimisen keskinäisen kiinteistöyhtiön, joka on merkitty kaupparekisteriin Yhtiöstä Espoo omistaa 72 % ja Helsinki 28 %. Samassa yhteydessä kaupungit allekirjoittivat osakassopimuksen yhtiön hallintoon sekä kustannusten jakoon liittyvistä kysymyksistä. Osapuolten kustannusvastuu infrastruktuurin rakentamisen aiheuttamien kulujen ja kustannusten kattamiseksi ja rahoittamiseksi on sovittu toteutettavaksi aiheuttamisperiaatteen mukaisella tavalla (rajalta poikki). Rakentamisvaiheen kustannukset määräytyvät yhtäältä Espoon kaupungin alueella ja toisaalta Helsingin kaupungin alueella tapahtuvaan rakentamiseen kohdistuviin kustannuksiin. Mikäli kustannus kohdistuu sekä Espoon että Helsingin puoleiseen metro-osuuteen, jaetaan kustannus Espoon ja Helsingin maksettavaksi maantieteellisesti kohdennettujen kustannusten määrittämässä suhteessa, elleivät osapuolet yhdessä sovi käytettäväksi jotain muuta jakoperustetta. Länsimetron rakentamis- ja rahoituspäätös Valtuusto päätti Espoon osalta länsimetron rakentamisesta ja rahoituksesta Käsittelyn pohjana oli Länsimetro Oy:n laatima hankesuunnitelma sekä valtion rahoituksen osalta valtion kehysriihen kannanotto.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Valtuusto Sivu 16 / 58 Valtuusto päätti mm. 1 kehottaa Länsimetro Oy:tä jatkamaan metron suunnittelua sekä toteuttamaan hanke hankesuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti niin, että hankkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on yhteensä 713,6 milj. euroa (alv 0 %, maanrakennuskustannusindeksi 131,5 pistettä / lokakuu 2007) ja Espoo osuus kustannuksista on 355,3 milj. euroa (alv 0 %), kun valtion osuus on kokonaiskustannuksista 30 %, 2 päättää, että hankkeen suunnitteluvaiheen Espoon osuus rahoitetaan kaupungin budjetista osoitettavin varoin ja rakentamisvaiheen Espoon kustannusosuus rahoitetaan yhtiön ottamalla lainoituksella, jonka kaupunki takaa. Valtuusto on myöntänyt kaupungin omavelkaisen takauksen yhtiön enintään 400 miljoonan euron määräisille lainoille ja niiden suojaamisessa käytettäville johdannaisille. Valtuusto päätti kokouksessaan Länsimetro Oy:n omavelkaisen takauksen korottamisesta sekä lainojen suojaamisessa käyttävistä johdannaisista: 1 korottaa kaupungin omavelkaisen takauksen määrää Länsimetro Oy:n lainoille seuraavasti: Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Ruoholahti - Matinkylä, Espoon maksuosuuden rahoittaminen. Taattavien lainojen määrä on enintään 490 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika: Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta. Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista. Lyhennykset: Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai laina-erän ensimmäisen erän nostosta laskettuna. 2 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti: - takaus kattaa vähintään investment grade luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset - takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset, 3

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Valtuusto Sivu 17 / 58 päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota, 4 päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta. Hankkeen toteutustilanne Länsimetro Oy on jatkanut valtuuston päätöksen mukaisesti hankkeen suunnittelua ja toteuttamista. Länsimetron hankinnat kilpailutetaan kilpailulainsäädännön mukaisesti. Hankintamielessä hanke kuuluu erityisaloihin (erityisalojen hankintalaki (349/2007)). Rakennussuunnittelusopimukset solmittiin 2009 helmikuussa ja suunnittelu jatkuu täysipainoisesti edelleen. Länsimetrosta tulee automaattimetro. Nykyisen metron automatisointi on käynnissä ja Länsimetron ohjausjärjestelmä tulee olemaan sama. Automatisoinnin hankinnasta on solmittu sopimus. Rakennustyöt käynnistyivät Ruoholahdessa marraskuussa Tunnelit puhkaistiin Viimeisten louhintaurakoiden työt saadaan päätökseen kesällä Asemien rakennusurakat ovat käynnissä Niittykummun asemaa lukuun ottamatta. Espoon valtuusto päätti lokakuussa 2013 Niittykummun aseman rakentamisesta valmiiksi samassa aikataulussa muun hankkeen kanssa. Tunnelirakenteiden työt ovat käynnissä koko hankkeella. Samoin ilmanvaihto-/hätäpoistumistiekuilujen rakentaminen. Radan päällysrakennetyöt käynnistyvät vuoden 2014 loppupuolella. Viimeisinä vaiheina ovat kiskojen asennukset, automaattiohjausjärjestelmän asentaminen ja koekäyttö sekä koeajovaihe ilman matkustajia. Tavoitteena on saada rakennustyöt valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Koeajovaihe käynnistyy keväällä Hankkeen kustannuksista on noin 93 % sidottuna. Suuria yksittäisiä hankintoja ei enää ole tulossa, kun Niittykummun aseman rakennusurakoitsija valittiin Erillishankintoina on vielä tulossa mm. asemien kiinteistövalvontajärjestelmä, kulunvalvontajärjestelmä, WCmodulit, lukitusjärjestelmä, VIRVE-verkko (viranomaisyhteydet), yleisötilojen valaistushankinta, kameravalvontajärjestelmän kamerat, hätäpuhelinjärjestelmä, yleisötilojen kalusteet ja varusteet. Rahoitus Valtuustojen päätösten mukaisesti yhtiö ottaa kaupunkien takaamaa lainaa rakennusvaiheen kustannustensa kattamiseksi. Tällä hetkellä yhtiö on nostanut lainaa 460 miljoonaa euroa, josta Espoon osuus on 72%. Kukin lainaerä kilpailutetaan erikseen pitkään laina-aikaan pystyvien rahoituslaitosten kesken. Euroopan investointipankin (EIB) ja Pohjoismaiden investointipankin (NIB) kanssa solmittiin puitesopimus, jossa EIB sitoutui lainaamaan yhtiölle 450 miljoonaa euroa

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Valtuusto Sivu 18 / 58 ja NIB 120 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi tarjouskilpailuihin on osallistunut Kuntarahoitus Oyj. Nykyisistä lainoista 310 miljoonaa euroa on nostettu EIB:ltä ja 150 miljoonaa euroa Kuntarahoitus Oyj:ltä. Valtionavustukset maksetaan takautuvasti kerran vuodessa. Valtion avustusten kattosummaa tarkistetaan avustuksen maksuajankohdan ja summan perusteella maanrakennuskustannusindeksin perusteella (MAKU 2000, vertailukohtana 10/2007 pisteluku Pisteluku 1/2014 on 159,6). Valtionavustuksia on saatu vuoden 2013 loppuun mennessä kertyneistä kustannuksista 30 %. Tähän mennessä toteutuneet kustannukset ovat ylittäneet kustannusennusteen. Syinä kustannustason nousuun ovat olleet kallion laadun tuomat lisäkustannukset, jotka ovat nousseet noin 40 miljoonaa euroa yli ennusteen. Asemien rakennusurakoiden osalta markkinahinta on ollut odotettua korkeampi. Espoon puolen asemien rakennusurakoiden kustannusarvio on ylittynyt 46 miljoonaa euroa. Asemien osalta merkittävänä tekijänä kustannusten kasvuun on se, että asemien kaikki sisäänkäynnit ovat esteettömiä eli niissä kaikissa on hissipari. Lisäksi mitoitustilanteiden savunpoistosimuloinneissa kävi ilmi, että tuloilmatarve on lähes kaksinkertainen aikaisempiin oletuksiin verrattuna. Nyt käsiteltävä takausesitys perustuu hankkeen loppukustannusennusteeseen, jossa hankesuunnitelman mukaista kustannusarviota 713,6 (Maku 10/2007 pisteluku 131,5) on tarkistettu ennakoidulla indeksimuutoksella. Indeksimuutos on arvioitu vuoden 2015 loppuun, jolloin hanke valmistuu. Tämän lisäksi takausvaltuutuksessa on varauduttu Niittykummun aseman valmiiksi rakentamisesta koituvaan lisäkustannukseen, joksi on arvioitu 34 milj. euroa sekä Matinkylän bussiterminaalin toteuttamiseen metrokeskushankkeen sisään (Kamppimalli) hankesuunnitelmavaiheen taivasalla olleen ratkaisun sijaan. Toteutuva terminaali perustuu kaupungin laatimaan metrokeskuksen asemakaavaan, joka sai lainvoiman Lisäkustannukset terminaaliratkaisusta ovat 15,6 milj. euroa. Lisäksi takausvaltuutta tarvitaan siihen, että saadaan katettua vuoden 2015 valtionosuus. Vuoden 2015 kustannusten perusteella saatava valtionosuus maksetaan kaupungeille taannehtivasti vuoden 2016 alkupuolella. Vuoden 2015 valtionosuusennuste koko hankkeelle on 54 milj. euroa, josta Espoon osuus on noin 39 euroa. Vuoden 2015 valtionosuuden väliaikainen kattaminen on suunniteltu tehtävän lyhytaikaisella lainalla, joka maksetaan pois heti kun valtionavustus saadaan. Rahoituskustannuksiksi rakennusvaiheen loppuun on ennustettu yhteensä 55 milj. euroa sisältäen korkosuojauksesta koituvat korkokustannukset. Hankkeen lainoista 56 % on korkosuojattuna. Tästä Espoon ennustettu osuus on 41 miljoonaa euroa. Helsinki varautui omassa päätöksessään odottamattomiin kuluihin 10 miljoonan erällä. Vastaava erä kaupunkien maksuosuuksien suhde

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Valtuusto Sivu 19 / 58 huomioiden on Espoon osalta 25 miljoonaa, joka esitetään sisällytettäväksi takausvaltuuteen. Edellä olevan perusteella Espoon osalle kohdentuva takausvaltuustarve on 690 milj. euroa. Aikaisempaa takausvaltuutta kasvatetaan 210 miljoonaa, josta rahoituskustannusten osuus on em. 41 milj. euroa, valtiolle lainaamisen osuus 39 milj. euroa ja Niittykummun aseman valmiiksi rakentamisen ja Matinkylän terminaalin kehittämisen osuus yhteensä 50 milj. euroa ja varaus odottamattomiin kustannuksiin 25 milj. euroa. - rahoituskustannukset 41 milj. euroa vuoden 2015 valtionosuuden rahoittaminen 39 milj. euroa - Niittykummun aseman valmiiksi rakentaminen 34 milj. euroa - Matinkylän terminaalin kaavan mukainen toteutus 16 milj. euroa - varaus odottamattomiin kuluihin 25 milj. euroa - rakentamiskustannukset (valtion apu vähennettynä) 535 milj. euroa Takausvaltuustarve yhteensä 690 milj. euroa Yhtiö on nostanut lainat pitkäaikaisina, 30 vuoden lainoina. Lainojen hintataso on ollut poikkeuksellisen alhainen huolimatta pitkästä lainaajasta. Vallitseva alhainen korkotaso laskee merkittävästi hankkeen rakennusaikaisia rahoituskustannuksia. Tähän mennessä nostettujen lainojen keskikorko on 3 kk euribor + 0,546 %. Korkovaihtosopimusten keskikorko 2,383 %. Takaukset Hankkeen toteutusaikaa on jäljellä vielä noin kaksi vuotta, jolloin hankkeen kokonaiskustannukset ovat alttiina markkinahintojen ja eri rakennusvaiheiden ajoitusmuutosten vaikutuksille. Jotta hankkeen häiriötön eteneminen ja rahoituksen kokonaisvaltainen järjestäminen on mahdollista, esitetään takauksen määrä korotettavaksi enintään 690 miljoonaan euroon. Länsimetro Oy:n rahoituksen järjestämisestä huolehtivat kaupungit yhteistyössä Länsimetro oy:n kanssa. Lainanottopäätökset tekee yhtiön hallitus ja lainat tulevat yhtiön taseeseen. Metro on pääomavaltainen joukkoliikennejärjestelmä ja merkittävä osa metron kustannuksista on pääomakuluja. Metrotunnelin ja -radan käyttöaika on pitkä, joten kustannusten kohdistamiseksi käyttäjille oikeudenmukaisesti tulee rahoituksen myös olla pitkäaikaista. Korkosuojaus Metron rahoituksen osalta on varauduttava erilaisten suojausinstrumenttien käyttöön. Tällaisia ovat ainakin valuutanvaihtosopimukset, koronvaihtosopimukset sekä korkokatto ja -lattia -sopimukset. Lähtökohtana on ottaa laina euromääräisenä, mutta markkinatilanne saattaa johtaa siihen, että edullisin tapa on ottaa laina

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Valtuusto Sivu 20 / 58 esim. USA:n dollareissa, Sveitsin frangeissa tai Japanin jeneissä ja muuttaa laina heti nostohetkellä valuutanvaihtosopimuksella euroiksi. Kurssiriskiä ei Länsimetro Oy ota. Suojaus on itse lainanotosta erillinen toimenpide, eikä esim. edellytä lainanantajan suostumusta. Johdannaisten käyttö edellyttää osapuolten välillä johdannaisten yleissopimusta ja lisäksi erillistä sopimusta kustakin suojaustoimenpiteestä. Jotta johdannaisia voidaan tehdä hyvän luottokelpoisuuden (vähintään Investment grade -luottoluokituksen) omaavien vastapuolien kanssa ja pitää marginaali mahdollisimman pienenä, tulee johdannaisille saada kaupungin omavelkainen takaus. Takauksen tulee koskea sekä johdannaisten yleissopimusta että jokaista erillistä suojaustoimenpidettä. Jotta yksittäistä suojaustoimenpidettä tehtäessä voidaan päästä mahdollisimman hyvään hintaan ja riittävään hajautukseen vastapuolten osalta, ei vastapuolten määrää tulisi rajata. Suojaus tulee olla mahdollista koko taattavan lainamäärän osalta. Suojaustenkin (yleissopimukset ja yksittäiset suojaustoimenpiteet) osalta neuvottelut hoitavat kaupungit yhdessä yhtiön kanssa. Päätökset tekee Länsimetro Oy:n hallitus. Koska kyseessä on keskinäinen kiinteistöyhtiö, jolloin taattavat lainat kohdistuvat vain Espoon rahoitusosuuteen, ei lainojen tai johdannaisten takaukselle edellytetä vastavakuutta. Sen sijaan takauksista peritään takausprovisiota vuosittain 0,05 % pa laskettuna lainan tai lainojen keskisaldolle. Länsimetro Oy:n tilinpäätös vuodelta 2013 ei vielä ole yhtiökokouksen hyväksymä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 korottaa kaupungin omavelkaisen takauksen määrää Länsimetro Oy:n lainoille seuraavasti: käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Ruoholahti - Matinkylä, Espoon maksuosuuden rahoittaminen. Taattavien lainojen määrä on enintään 690 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika: Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Valtuusto Sivu 21 / 58 Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista. Lyhennykset: Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai laina-erän ensimmäisen erän nostosta laskettuna. 2 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti: - takaus kattaa vähintään investment grade -luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset - takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset 3 päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota 4 päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Länsimetro Oy

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Valtuusto Sivu 22 / / /2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Tilakeskus-liikelaitoksen talousarvion muuttaminen investointien osalta Valmistelijat / lisätiedot: Kim Jarner, puh Hannu Tuominen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 12,3 milj. euron määrärahan investointeihin vanhoihin rakennuksiin, jolla katetaan tasearvoista luovutettavien Espoo Logistiikkaliikelaitoksen rakennusten ja Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston hotellirakennuksen hankintamenot. Päätös Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Vuoden 2014 talousarvio sisältää talousarvion sitovuutta koskevia määräyksiä. Valtuusto päättää liikelaitosten investoinneista ja niiden rahoituksesta. Tilakeskus-liikelaitoksen uudisrakentamisen hankkeista päätetään hankekohtaisesti ja muista investoinneista omaisuuslajeittain. Palveluliikelaitosten johtokunta on merkinnyt tiedoksi Espoo Logistiikka-liikelaitoksen selvityksen omistamiensa Mankkaan varikon rakennusten luovutuksesta Tilakeskus-liikelaitokselle tasearvoista Luovutushetken tasearvot ovat yhteensä ,61 euroa. Palveluliiketoimi on viemässä rakennusten luovutuksen päätettäväksi kaupunginhallitukseen vuoden 2014 aikana. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt luovuttaa Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston omistaman Hotelli Kuninkaantien osan rakennuksesta Espoon kaupungin Tilakeskus liikelaitokselle, siten, että luovutus toteutetaan luovutushetken tasearvolla. Luovutushetken tasearvo on ,10 euroa. Jotta Tilakeskus-liikelaitos voi vastaanottaa sille tasearvoista luovutetut rakennukset, esitetään kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy 12,3 milj. euron määrärahan investointeihin omaisuuslajille vanhat rakennukset. Päätöshistoria

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Valtuusto Sivu 23 / 58 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Päätösehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy 12,3 milj. euron määrärahan investointeihin vanhoihin rakennuksiin, jolla katetaan tasearvoista luovutettavien Espoo Logistiikka-liikelaitoksen rakennusten ja Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston hotellirakennuksen hankintamenot. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 12,3 milj. euron määrärahan investointeihin vanhoihin rakennuksiin, jolla katetaan tasearvoista luovutettavien Espoo Logistiikka-liikelaitoksen rakennusten ja Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston hotellirakennuksen hankintamenot. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Valtuusto Sivu 24 / / /2014 Kaupunginhallitus Espoon monikulttuurisuusohjelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Teemu Haapalehto, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy Espoon monikulttuurisuusohjelman liitteen mukaisesti. Käsittely Lahtinen teki seuraavan palautusehdotuksen: Nyt esitetty monikulttuurisuusohjelma on marginaalisesti parempi kuin neljä vuotta sitten käsitelty, mutta se ei edelleenkään huomioi asuinalueiden eriytymisriskiä eikä hiljattain hyväksyttyä talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa. Monikulttuurisuusohjelmana sillä on ollut harhaanjohtava lähtökohta ja valitettavasti se lisää segregaatiota ja lannistaa yksilöiden kotoutumista sekä avaa tietä yhteiskunnalliselle epätasa-arvolle, kuten ohjelmassa esitetyt keinot ovat kaikissa muissa Euroopan maissa tehneet. Monikulttuurisuusohjelma tulee valmistella uudelleen kotouttamisohjelmana ilman kaupunkilaisia eriarvoiseen asemaan asettavaa positiivista erityiskohtelua ja ilman maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin tukemista verovaroista. Kotouttamisohjelman tulee keskittyä siihen, miten edistetään maahanmuuttajien suomen kielen osaamista ja ymmärrystä suomalaisesta kulttuurista ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Lahtinen teki seuraavan muutosehdotuksen: Otsikko: Ohjelman suhde Espoo-tarinaan Toinen kappale, viimeinen lause muutetaan: Kaikkien kaupunkilaisten Espoossa ei suvaita syrjintää. " Laukkanen teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisätään Monikulttuurisuusohjelma , osaan Johdanto (s. 3.) kolmas kappale, lauseen Maahanmuuttajien kotoutuminen Espooseen ei onnistu ilman heidän aktiivista mukanaoloaan. jälkeen seuraavaa: Kaupungin yhteistyö seurakuntien ja mm. liikunta- ja kulttuurijärjestöjen kanssa tukee tätä.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Valtuusto Sivu 25 / 58 Grönroos kannatti Lahtisen palautusehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 63 äänellä 10 ääntä vastaan ja 2 ollessa poissa hylkäsi palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Lahtinen teki seuraavat muutosehdotukset: Otsikko: Ohjelman tarkoitus Toisen kappaleen ensimmäinen ja toinen lause muutetaan yhdeksi muotoon: Espoon kotouttamisohjelman lähtökohtana on jo toteutunut väestörakenteen muutos sekä ennustettu väestönkehitys. ja kolmas lause muotoon: Espoo-tarinan mukaan Espoo on tulevaisuudessa kansallisesti sekä kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava kaksikielinen kaupunki, jossa on kattavat palvelut kaikille espoolaisille. " Otsikko: Kestävä kehitys Ensimmäinen lause muutetaan muotoon: Yksi espoolaisten hyvinvoinnin haasteita on vieraskielisten maahanmuutto. " Hopsu kannatti Laukkasen lisäysesitystä. Grönroos kannatti Lahtisen muutosesityksiä. Grönroos teki seuraavat muutosehdotukset: Sivu 4, kohta Maahanmuuttajat ja kaupungin palvelut:

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Valtuusto Sivu 26 / 58 Espoon kaupungin tulee kohdella kaikkia kaupunkilaisia tasavertaisesti. Tästä johtuen osion kaksi jälkimmäistä kappaletta tulee poistaa. Sivu 7, kohta OSA 2 Poikkihallinnollisten ohjelmien toimintakentän ulkopuolelle jäävät linjaukset Espoon kaupungin ei tule harjoittaa rekrytoinnissa minkäänlaista positiivista syrjintää. Tästä johtuen osiosta on poistettava lause: Espoo ehkäisee työnantajana syrjinnän haittoja esimerkiksi maahanmuuttajien rekrytointimallin avulla ". Sivu 8, kohta Kielitaito Lähtökohtana täytyy olla, ettei maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin harrastamista rahoiteta verovaroin. Tästä johtuen osiossa lause "Kaupungin tavoitteena on huolehtia siitä, että he oppivat suomea ja ruotsia sekä ylläpitävät ja edelleen kehittävät oman äidinkielensä osaamista" muotoon "Kaupungin tavoitteena on huolehtia siitä, että he oppivat suomea ja ruotsia." Kolmas, neljäs, viides ja kuudes kappale poistetaan mittareineen. Sivu 13, kohta Kulttuuri Kaupungin ei tule tukea maahanmuuttajien oman kulttuurin harjoittamista verovaroin. Tästä johtuen osiosta on poistettava lause: Tavoite on tarjota elämyksiä mahdollisimman monelle asiakkaalle hänen omalla äidinkielellään ja tukea näin oman kulttuurin säilymistä. " Lahtinen Simon Elon kannattamana ehdotti, että asia hylätään. Pajunen kannatti Grönroosin muutosehdotuksia. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja ehdotti, että ensin käsitellään muutosehdotukset, sitten lisäysehdotus ja lopuksi hylkäysehdotus. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan käsittelyjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Lahtisen ensimmäistä muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 65 äänellä 9 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylkäsi Lahtisen ensimmäisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Lahtisen toista muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Valtuusto Sivu 27 / 58 Äänestyksessä valtuusto 64 äänellä 10 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylkäsi Lahtisen toisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Lahtisen kolmatta muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 64 äänellä 10 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylkäsi Lahtisen kolmannen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Grönroosin ensimmäistä muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 63 äänellä 9 ääntä vastaan, 1 äänestäessä tyhjää ja 1 ollessa poissa hylkäsi Grönroosin ensimmäisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Grönroosin toista muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 64 äänellä 8 ääntä vastaan, 2 äänestäessä tyhjää ja 1 ollessa poissa hylkäsi Grönroosin toisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Grönroosin kolmatta muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 64 äänellä 10 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylkäsi Grönroosin kolmannen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Grönroosin neljättä muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 64 äänellä 10 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylkäsi Grönroosin neljättä muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Valtuusto Sivu 28 / 58 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Laukkasen lisäysehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 71 äänellä 2 ääntä vastaan, 1 äänestäessä tyhjää ja 1 ollessa poissa hyväksyi Laukkasen lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että näin muotoutunut ehdotus asetetaan vastakkain Lahtisen hylkäysesityksen kanssa. Äänestyksessä valtuusto 64 äänellä 10 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylkäsi Lahtisen hylkäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Valtuusto hyväksyi Espoon monikulttuurisuusohjelman kokouksessa muutetun liitteen mukaisesti. Lahtinen ja Grönroos ilmoittivat eriävänä mielipiteenään seuraavaa: Monikulttuurisuusohjelma tavoittelee yhteiskuntaa hajottavaa tilaa vaikka sen tulisi lain hengen mukaan olla eheyttävä kotouttamisohjelma. Se ei huomioi muuta kaupunkia koskevaa talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa ja se lisää asuinalueiden eriytymisriskiä. Monikulttuurisuusohjelmana se lisää segregaatiota ja lannistaa yksilöiden kotoutumista sekä avaa tietä yhteiskunnalliselle epätasa-arvolle, kuten ohjelmassa esitetyt keinot ovat kaikissa muissa Euroopan maissa tehneet. Monikulttuurisuusohjelman seurauksena kaupunkilaiset asetetaan eriarvoiseen asemaan "positiivisella" erityiskohtelulla eli syrjinnällä. Kotouttamisohjelman tulisi keskittyä siihen, miten edistetään maahanmuuttajien suomen kielen osaamista ja ymmärrystä suomalaisesta kulttuurista ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Simon Elo ilmoitti eriävän mielipiteensä päätökseen. Liite Oheismateriaali Selostus 4 Espoon monikulttuurisuusohjelma Äänestyslista 44 - Espoon monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot Espoon monikulttuurisuusohjelma korvaa edellisen kaupungin kotouttamisohjelman eli Espoon monikulttuurisuusohjelman Lain mukaan kunnan on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma valtuuston hyväksyttäväksi. Espoon kotouttamisohjelmaa kutsutaan monikulttuurisuusohjelmaksi, koska sen lähtökohtana on jo toteutunut väestörakenteen muutos sekä ennustettu väestönkehitys. Espoo-tarinan mukaan Espoo on tänään viiden kaupunkikeskuksen ja kahden paikalliskeskuksen muodostama

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Valtuusto Sivu 29 / 58 asukkaan kaksikielinen ja monikulttuurinen kaupunki, jossa on kattavat palvelut kaikille espoolaisille. Kaupungin tavoitteena on vastata vieraskielisen väestön kasvun asettamiin haasteisiin ja tarttua sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin kaikkien kaupunkilaisten etua palvelevalla tavalla. Monikulttuurisuusohjelmaan on kirjattu tähän liittyviä tavoitteita ja keinoja. Painopiste on konkreettisessa kehittämistyössä ja tärkeimpien kehityskulkujen seuraamisessa. Valmistelun lähtökohtana ei ole ollut laatia kaikenkattavaa esitystä siitä, mitä kaupunki tekee maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Monikulttuurisuusohjelman tarkoituksena on varmistaa maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten yhdenvertaisuus visiossa asetettujen tavoitteiden suhteen. Espoo-tarinan päämääriin kuuluu, että espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Kukaan ei kuitenkaan jää tukea vaille, mikäli omat voimat eivät riitä. Tämä kuvaa hyvin myös monikulttuurisuusohjelman lähtökohtia. Maahanmuuttajien kotoutuminen Espooseen ei onnistu ilman heidän aktiivista mukanaoloaan. Tämän ohjelman linjauksia toteuttamalla kaupunki tukee maahanmuuttajien kotoutumista. Maahanmuuttajien määrä on Suomessa ja Espoossa kasvanut nopeasti, ja kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana: - Vuoden 2013 alussa Suomessa asui ulkomaan kansalaista, mutta äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui henkilöä. - Vuoden 2013 alussa kaupunkilaista, eli 11,3 prosenttia väestöstä, puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vielä vuosituhannen vaihteessa vieraskielisten osuus espoolaisista oli alle 4 prosenttia. - Viime vuosina vieraskielisten määrä on kasvanut vuosittain noin kolmella tuhannella. - Vieraskielisten kaupunkilaisten määrä ylitti hengen rajan vuonna 2009 ja hengen rajan vuonna Muutoksen ennustetaan jatkuvan nopeana. Vuonna 2013 julkaistun väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Espoossa asuu lähes vieraskielistä kaupunkilaista. - Ennustettu vieraskielisen väestön kasvu merkitsee, että vuonna 2030 kaupunkilaisista 21 prosenttia ja työikäisistä kaupunkilaisista 24 prosenttia on vieraskielisiä. - Maahanmuuttajaväestö keskittyy Suomessa suuriin kaupunkeihin, mikä näkyy myös Espoossa. Vuonna 2013 Espoossa asui 11 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 48 prosenttia koko maan vieraskielisestä väestöstä. Kaupunkilaisten terveys- ja hyvinvointieroja on vaikea kaventaa Espootarinan tavoitteiden mukaisesti, ellei kaupungilla ole selvää kuvaa eri ryhmien hyvinvointieroista. Tällä hetkellä ei useinkaan ole tietoa siitä, miten maahanmuuttajat käyttävät erilaisia kaupungin palveluja.