Näin rakennamme Kristiinankaupungin tulevaisuutta

Transkriptio

1 Kristiinankaupunki 2020 Näin rakennamme Kristiinankaupungin tulevaisuutta Strategiaehdotus Työversio nro Profilointiryhmä Kristiinankaupungin kaupunki 1

2 Tausta Miksi Kristiinankaupunki uudistaa visiotaan, strategiaansa ja profiiliaan? Kristiinankaupunki taistelee olemassaolonsa puolesta. Kaupungin pitäminen elävänä ja aktiivisena määrää sen kehityksen suunnan. On elintärkeää pyrkiä saamaan kaupunkiin lisää asukkaita. Siten tänne saadaan lisää elämää, toimintaa ja verotuloja, joiden avulla me voimme turvata kaupungin ja sen palvelujen tulevaisuuden. Kristiinankaupungin vanha ydinkeskusta on salainen helmi, joka hurmaa täällä kävijät ensi silmäyksellä. Meidän on tuotava sitä paremmin esille. Kehittämällä kaupunkia määrätietoisesti voimme houkutella uusia asukkaita, uusia yrittäjiä ja uusia kävijöitä. Asukkaiden on voitava hyvin ja viihdyttävä täällä, jotta he eivät halua muuttaa pois. Meillä on jotain, mitä ei ole kaikilla: kaunis kaksikielinen ydinkeskusta, ainutlaatuinen historia, merellinen ympäristö ja onnellisia ihmisiä. Sen sijaan meiltä puuttuu selkeä visio siitä, mihin suuntaan me haluamme kaupunkia kehittää, ja selkeä suunnitelma sille, miten me voimme hyödyntää, tuotteistaa ja markkinoida vahvoja puoliamme. Mahdollisuuksien tunnistaminen on usein nopeampaa ja edullisempaa kuin niiden luominen. Nykyinen maailmantilanne ja sen esiin tuomat uudet arvot antavat myös meille uusia mahdollisuuksia. Ajan ja hyvinvoinnin merkitys kasvaa, materiaalisten seikkojen merkitys vähenee. Tällainen slow life -ajattelu voi avata uusia mahdollisuuksia myös Kristiinankaupungille. Profilointihankkeen tavoitteena on kiteyttää Kristiinankaupungin strategiset tavoitteet ja visio. Tarvitsemme toimintaa aktivoivan ja ohjaavan instrumentin, pelkkä tosiasioiden toteaminen ei riitä. Siten voimme ryhtyä selkeisiin käytännön toimenpiteisiin. Lyhyesti sanoen: hankkeen perusteella laaditaan suunnitelma, joka sisältää kaupungin tahtotilan ja keinot kaupungin kehittämiseksi mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Pyrimme löytämään menettelytapoja ja ratkaisuja, joiden avulla voidaan parantaa kaupungin elinvoimaa ja houkutella tänne uusia asukkaita. Sen vuoksi olemme ryhtyneet tähän kattavaan työhön kaupungin strategian päivittämiseksi, koska juuri strategia ilmaisee yhteistä tahtoamme ja identiteettiämme. Strategiatyön rinnalla kaupunki laatii ammattimaisen toimijan avustamana yksityiskohtaisen viestintä- ja markkinointisuunnitelman, jossa määritetään Kristiinankaupungin tavaramerkki ja jonka avulla käynnistetään määrätietoinen, tehokas ja kiinnostava Kristiinankaupungin paikan markkinointiprosessi. Nämä kaksi prosessia, strategian päivitys ja Kristiinankaupungin profiilin muotoilu, toteutetaan kaupungin asukkaiden myötävaikutuksella Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Työn tuloksena laaditaan: Päivitetty ja uusi versio asiakirjasta KRS 2014, joka käydään läpi ja hyväksytään kunnanvaltuustossa syyskuussa Viestintä- ja markkinointisuunnitelma

3 Tämä on Työversio nro 1, jonka perusteella laaditaan strategiaehdotus kunnanvaltuuston käsiteltäväksi Tämä ensimmäinen Työversio on koottu Profilointiryhmän koolle kutsumien työryhmien tuottamasta materiaalista. Työryhmiin osallistui eri kohderyhmien edustajia eri puolilta Kristiinankaupunkia. Työhön on osallistunut yhteensä noin 300 henkilöä. Lisäksi yli 700 henkilöä on liittynyt jäseneksi Facebook-sivulle Kristiinankaupunki 2020/Kristinestad

4 Tätä työversiota tarkastellaan viidessä avoimessa keskustelutilaisuudessa toukokuun aikana: Keskustelutilaisuus 1 Kohderyhmä: Kristiinankaupungin elinkeinoelämä Paikka: Dux Aika: klo Keskustelutilaisuus 2 Kohderyhmä: Kristiinankaupungin eteläiset osat Paikka: Siipyyn kyläkeskus Aika: klo Keskustelutilaisuus 3 Kohderyhmä: Keskialue: Paikka: Majbo, Dagsmark Aika: klo Keskustelutilaisuus 4 Kohderyhmä: Tiukanalue Paikka: Tiukan koulu Aika: klo Keskustelutilaisuus 5 Kohderyhmä: Kantakaupunki Paikka: Dux Aika: klo Ohjausryhmä Paikka: Raatihuone Aika: klo

5 Kristiinankaupunki Ulf Grindgärds Alexandra Teir Milla Monola Asko Wilen Dennis Rundt Paavo Rantala Carina Storhannus Dan-Anders Sjöqvist sihteeri 5

6 SISÄLTÖ TAUSTA... 2 Miksi Kristiinankaupunki uudistaa visiotaan, strategiaansa ja profiiliaan?... 2 KRISTIINANKAUPUNKI KRISTIINANKAUPUNGISSA VOI ELÄÄ HYVÄÄ ELÄMÄÄ... 9 Mansikkapaikat... 9 Ole oma itsesi Sama ruotsiksi ja suomeksi Näin Kristiinankaupungista voidaan tehdä entistä viihtyisämpi: Vanha kaupunki Toimenpiteet: Teemme asiat itse Toimenpiteet: Tärkeä asukasryhmä Toimenpiteet: Koulu Toimenpiteet: Verorahoille on saatava vastinetta Toimenpiteet: Kulttuuri on hyvinvointia Toimenpiteet: Haasteita YRITTÄJYYS JA ELINKEINOELÄMÄ. VIRAT JA TYÖPAIKAT Kristiinankaupungissa on: Tarvitsemme näitä: Melkein kaikki on mahdollista Yhdessä tuumin Lisää asiakkaita Toimenpiteet: Haasteita MATKAILU JA TAPAHTUMAT. TAAS KERRAN: NE MERKITSEVÄT HYVÄÄ ELÄMÄÄ Kristiinankaupungissa on: Näin Kristiinankaupungista tulee vieläkin houkuttelevampi käyntikohde:

7 Toimenpiteet: MITÄ TEEMME STRATEGIAN VALMISTUTTUA? KRISTIINANKAUPUNGIN MALLI Toimenpiteet: KRISTIINANKAUPUNGIN VIESTINNÄN JA MARKKINOINNIN KEHITTÄMINEN

8 Kristiinankaupunki Pietari Brahe perusti Kristiinankaupungin vuonna 1649, kun alueen maanviljelijät halusivat lähialueelleen markkinapaikan. Kristiinankaupungin kauppiaat ja merenkulkijat kävivät jo varhain kauppaa Tukholman kanssa, lisäksi kaupunki sai oikeuden kuljettaa puutavaraa myös Saksaan ja Liivinmaalle. Kun naapurikunnat Siipyy, Tiukka ja Lapväärtti liitettiin Kristiinankaupunkiin vuonna 1973, kaupungista tuli pinta-alaltaan yksi Suomen suurimpia. Kristiinankaupungin rannikkoalueeseen kuuluu myös laaja maaseutu. Täällä on viihtyisä ydinkeskusta, jonka pittoreski puutalomiljöö on peräisin ja 1800-luvuilta ja jossa vallitsevat vankat kaupunkiperinteet. Keskustaa ympäröi laaja haja-asutusalue/maaseutu, johon kuuluu runsaasti viljelysalueita, metsiä, kalavesiä ja luonnonkaunis saaristo. Laivanrakennus ja purjehdus sekä tervan ja puutavaran vienti olivat tärkeitä elinkeinoja Kristiinankaupungissa 1800-luvulla. Paikallinen kauppalaivasto (johon kuului vuonna alusta) oli tuolloin yksi Suomen suurimpia ja satama Perämeren vilkkaimpia. Paikallinen ulkomaankauppa ei koskaan palannut entiselleen Krimin sodan jälkeen luvun puolivälissä, ja rahtiliikenne siirtyi vähitellen höyrylaivoille. Perunanviljely ja -jalostus ovat tärkeitä paikallisia tulonlähteitä, samoin kuin metalli-, puunjalostus- ja elektroniikkateollisuuskin. Työpaikkoja on tällä hetkellä Matkailu on kasvanut voimakkaasti. Vuotuiset kesämarkkinat houkuttelevat kaupunkiin kävijää. Palvelualan osuus elinkeinoelämästä on 63 %, teollisuuden ja valmistuksen 25 % sekä maa- ja metsätalouden 12 % (2006). Yrityksiä on tällä hetkellä 600. Työttömien määrä on 6,8 % (kesäkuussa 2009). Veroprosentit (2009): tulovero 20 %, yleinen kiinteistövero 0,60 %, vakituinen asunto 0,30 %, vapaa-ajan asunto 0,90 % ja voimalaitos 2,50 %. Asukasmäärä (7 262 vuonna 2008). Koska kunnassa syntyneitä ja kuntaan muuttaneita henkilöitä on kunnasta poismuuttaneita vähemmän, kaupungin asukasmäärä on vähentynyt. 56,6 % puhuu äidinkielenään ruotsia, 42,2 % suomea ja 1,2 % muuta kieltä. Ikäjakauma vuonna 2008: 0 14-vuotiaita 12,4 %, vuotiaita 62,9 %, 65-vuotiaita ja sitä vanhempia 24,7 %). (Tiedot Kristiinankaupungin nykytilanteesta täydennetään myöhemmin) 8

9 Kristiinankaupunki Kristiinankaupungissa voi elää hyvää elämää Kristiinankaupungissa on monia hyvän elämän tunnusmerkkejä: rentouttava elinympäristö, runsaasti elintilaa, puhdasta ilmaa, rauhaa, turvallisuutta, hiljaisuutta ja pimeyttä (tarvittaessa) sekä hyvä ja virikkeellinen kasvuympäristö. Kristiinankaupunki on suhteellisen pieni paikkakunta, jossa kaikki on lähellä ja tuttua; niin itse kaupungissa kuin sitä ympäröivällä maaseudullakin. Täällä on helppo pitää yhteyttä ihmisiin, ja kaikki tuntevat toisensa. Rauhallisessa ja pienimuotoisessa kaupungissa on tilaa ja elinmahdollisuuksia sekä luovuudelle että uusille asukkaille. Kodikkaaseen ja laajalle ulottuvaan viihtyisään ympäristöön on helppo sopeutua. Käytämme Kristiinankaupungista nimitystä Salattu helmi se on liian hyvä ollakseen totta. Kaupunkimme on todellakin tutustumisen arvoinen, ja monet palaavat tänne jäädäkseen. Tässä kiireettömässä maailmassa me toisinaan ylistämme hitautta: siitä voi tulla elämäntapa pessimistit eivät ymmärrä, miten hyvin asiat meillä ovat Nostalgiaa ja eksotiikkaa. Lähellä tuotettua mutta myös monikulttuurista ruokaa. Mahdollisuus rauhoittua. Vapaata ja asumatonta luontoa. Ihmisten välistä läheisyyttä. Mahdollisuus toteuttaa itseään. Lämmin koti. Piha, jota rakastan. Kutsuva ja vieraanvarainen. Samalla täällä on kehityspotentiaalia. Elinvoimaisessa ja toimivassa Kristiinankaupungissa, jonka sijainti on haasteellinen ja jossa eletään rentouttavaa ja samalla aktiivista elämää, on Suomen suurimmat perunaviljelmät, luovia, idearikkaita ja yritteliäitä ihmisiä, elämäniloa ja sopivasti uhomieltä. Kaupunki toimii siltana muihin Pohjoismaihin ja muualle maailmaan. Houkutteleva, antoisa, mielenkiintoinen. Tämä kaikki on elämänlaatua. Täällä haluan elää ja kuolla. Mansikkapaikat Kristiinankaupunki on luonnon aarre. Kaupunki kohtaa maaseudun, meri tuoksuu ja lainehtii, metsät ja pellot levittäytyvät sisämaahan päin. Ympärillä on suurenmoinen luonto, jossa on hyvät kalastus- ja metsästysmahdollisuudet, mahdollisuus perustaa oma kasvimaa sekä poimia marjoja ja sieniä. Vedet ovat puhtaita ja ruoka tuotetaan lähellä. Tämän puhtaampaa ilmaa et ole koskaan hengittänyt. Täällä on lukuisia mansikkapaikkoja: Lapin tunnelmaa huokuva Pyhävuori, siistit kylät, Peruksen Storholmen, Lappväärtin- ja Tiukanjoki, Kaupunginlahti torin reunassa Vanhassa kaupungissa, Kanuunalahden kalliot, Leppäsalmi, Skrattnäs, Storträsket ja Storsjön, lintutorni ja laajalle ulottuva saaristo. Suurenmoinen miljöö tarjoaa kauniita maisemia ja myös matkailukohteita ympäri vuoden. Kristiinalaiset asuvat mielellään omassa talossa omalla tontilla, mutta asumismuotoja on monenlaisia: vanha kaupunkimiljöö, uudet viihtyisät asuntoalueet, maaseudun elävät kylät tai luonnonkaunis saaristo. Täällä ei ole ahdasta, ja monestakin syystä on hyvä asua ja työskennellä samassa kaupungissa. Valtatie 8 on kuitenkin lähellä, yhteydet ovat hyvät ja asumiskustannukset suhteellisen alhaiset. Pienessä maaseutukaupungissa raha riittää pitempään. Perhe voi juurtua tänne. Lapsille tämä on ihanteellinen asuinympäristö ja 9

10 täällä voi viihtyä myös vanhana. Kristiinankaupungin Vanha ydinkeskusta on oikea helmi: Suomen parhaiten säilynyt ruutukaavainen suurvalta-ajan kaupunki, jonka juuret juontavat agraariseen, Kaupunginlahden rannalle vuonna 1649 perustettuun kauppakaupunkiin. Vanha ydinkeskusta on kristiinalaisten ylpeys. Historiallisesti mielenkiintoinen ja kaunis elävä puutalomiljöö, esteettisesti viehättävä pikkukaupunki-idylli ja kulttuurimiljöö, kodikas pieni yhteisö. Tässä pittoreskissa maalaiskaupungissa on vilskettä ja elämää, mutta silti asukkaat ja kävijät ehtivät jutella keskenään. Täällä järjestetään säännöllisesti suositut talvi-, kesä- ja syysmarkkinat. Markkinat eivät jää keneltäkään kristiinalaiselta väliin, ne ovat niin lähellä, että tuntuu kuin ne olisivat omassa olohuoneessa. Puutalot ja kasvit reunustavat kapeita katuja, joiden varrella vanha kohtaa uuden. Voit tutustua koko Vanhaan kaupunkiin jalan. Syksyisin voit kuulla lehtien putoilevan. Ole oma itsesi Kristiinankaupungissa saat henkilökohtaista palvelua lähellä ja nopeasti. Täällä on helppo hoitaa asioita. Peruspalvelut ovat kaikkien ulottuvilla. Tule katsomaan löydät täältä kaiken tarvitsemasi. Tämä koskee niin Sairaalanmäen terveydenhoitopalveluja kuin myös kouluja. Monipuolista opetussuunnitelmaa soveltavassa hyvin toimivassa koulujärjestelmässä lapsille on tarjolla hyvätasoista peruskoulu- ja lukio-opetusta. Suomenkielinen lukio on palkittu useaan otteeseen maan parhaimpiin kuuluvana. Kristiinankaupunki on erinomainen koulukaupunki. Uudessa uimahallissa on myös kuntosali. Kaupunki tarjoaa hyvät urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet, monipuolista vapaa-ajantoimintaa, harrastustiloja ja kansanopistokursseja. Kylissä järjestetään monenlaista toimintaa. Kuituverkon ansiosta kaikki on mahdollista toteuttaa myös verkossa. Paikallisessa palveluntarjonnassa tärkeitä tekijöitä ovat lähiruoka, valtatie 8:n hyvät liikenneyhteydet, Pukinsaaren leirintäalue, Uttermossan Torppa-kahvila Soldat, Kiilin kotiseutumuseo, Pyhävuori ja Purjehdusseura Pavis sekä meren, paikallisten järvien ja jokien tarjoamat kalastusmahdollisuudet. Kristiinankaupunki on yhtä suurta olohuonetta. Kaikki tuntevat toisensa ja huolehtivat toisistaan. Monilla on täällä juuret ja sukulaisia, ja kaikkien on helppo saada ystäviä. Ihmiset ovat mukavia, he solmivat hyviä kontakteja vahvasti sosiaalisessa yhteisössä, jolle on luonteenomaista talkoohenki ja yhteenkuuluvuus. Täällä puhutaan monia eri kieliä. Erilaiset kulttuurit ja kansallisuudet lisäävät seudun dynamiikkaa. Kristiinankaupunki on värikäs ja jännittävä. Saat olla omissa oloissasi, mutta sinun ei tarvitse olla yksin. Sinun on helppo solmia kontakteja, ja saat tarvittaessa tukea ja voit helposti auttaa muita. Kristiinankaupungissa verkostoidutaan nopeasti. Luovat ja idearikkaat ihmiset ylläpitävät runsasta vapaa-ajantarjontaa, aktiivista yhdistyselämää, toimivaa nuorisoneuvostoa ja seurakuntaa, joka sulkee syliinsä koko kaupungin. Vanhan kaupungin Avoimet portit -tapahtuma osoittaa, että kynnys on matala. Sama ruotsiksi ja suomeksi Kulttuuri muodostaa Kristiinankaupungin sielun. Se yhdistää Vanhan kaupungin ja maaseudun, se vauhdittaa kehitystä ja se on välttämätön arkisen hyvinvointimme kannalta. Kristiinalainen on ylpeä kaupungistaan ja arvostaa kotiseutuaan, jossa menneet 10

11 ajat ja nykypäivä ovat sulassa sovussa rinta rinnan. Hän vaalii perinteitä, historiaa ja rakennushistoriallisia arvoja ja uskoo parempaan tulevaisuuteen. Nuorisoseurat ja nuorisoseurantalot ovat hyvin tärkeitä aktiivisen osallistumisen ja paikallisen kulttuuriperinnön kannalta. Sama koskee Kulttuuritaloa Dux, kirjastopalveluja, museoita ja kirkkoja. Aktiivinen laulu- ja musiikkitoiminta, kesäjuhlat ja huvilakauden päättäjäiset ovat osa seuraelämää, joiden kertomuksissa ja kohtaamisissa ajalla, iällä, poliittisella vakaumuksella ja kansalaisuudella ei ole merkitystä. Niiden ansiosta kaupunki on aina yhtä kiehtova ja inspiroiva. Kulttuuri rikastuttaa myös lasten ja nuorten elämää, parantaa heidän hyvinvointiaan ja kasvuolosuhteitaan. Kristiinankaupungista voi tulla lasten karnevaalikaupunki. Kristiinankaupunki on samanlainen sekä ruotsin että suomen kielellä. Toimiva kaksikielisyys on itsestään selvä ja olennainen osa Kristiinankaupunkia, joka on suuri kielikylpylä. Täällä pärjää joko ruotsin tai suomen kielellä tai molemmilla. Ihmissuhteet, kaupankäynti, työpaikat kaikki toimivat molemmilla kielillä. Ulkopuoliselle tämä voi tuntua olevan kotimaista eksotiikkaa, mutta kaksi kieltä on tuplasti enemmän kuin yksi ja kielet rikastuttavat kulttuuria. Kristiinankaupunkilaiset rakastavat kotikaupunkiaan. Se, mikä koituu Kristiinankaupungin parhaaksi, koituu myös asukkaiden parhaaksi. Asukkaat haluavat tehdä parhaansa kehittääkseen kaupunkiaan ja edistää sen hyvinvointia. He haluavat kaikin mahdollisin tavoin tehdä siitä menestyvän ja hyvinvoivan kaupungin. Kristiinalaiset viihtyvät saadessaan osallistua ja tuntiessaan olevansa arvostettuja. Tutun yrittäjän on helpompi harjoittaa liiketoimintaa, kun työntekijät ovat motivoituneita ja lojaaleja ja ympäristö arvostaa hänen työpanostaan. Näin Kristiinankaupungista voidaan tehdä entistä viihtyisämpi: Kristiinankaupunki suunnittelee ja luo viihtyisiä ja mielellään merenläheisiä asuinalueita, myös Vanhan kaupungin ulkopuolelle. Lisäksi kaupunki tarjoaa hyviä asuintontteja, ilmaisia tontteja nuorille perheille, edullisia vuokra-asuntoja ensiasunnoksi sekä vanhenevalle väestölle. Kaupunki vuokraa ja myy siirtolapuutarhapalstoja. Kehitämme ja hoidamme sekä Vanhaa kaupunkia että sitä ympäröiviä elinvoimaisia kyläkeskuksia. Tarjoamme kävijöille/vieraille mahdollisuuden asua sekä nykyisissä rakennuksissa, jotka ovat kulttuuriperintöä, että kesämökeissä, joista osa on uusia. Kävijä/vierailija voi kokeilla asumista ja tutustua näin kaupungin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Vanha kaupunki Vanha kaupunki eli puutalokaupunki on yksi Unescon maailmanperintökohteista Suomessa. Hoidamme arvokasta kulttuuriympäristöä asiantuntevasti ja mahdollisimman hyvin, teemme mm. torista autottoman ja viihtyisän. Kunnostamme katuja, puistoja ja kiinteistöjä, rakennamme rantaan yhtenäisiä kävelyteitä ja veneilyä helpottavia laitureita, ruoppaamme Pohjoislahden ja muut Vanhan kaupungin rannat sekä perustamme luontopolkuja. Vanhan kaupungin viihtyisyyttä lisäävät mukavat iltaravintolat, kahvilat ja klubit, nyyttikestien kaltaiset tapahtumat, vuotuinen piknik Saunapuistoon kesämarkkinoiden yhteydessä, kaupungin monet kaupat, moporata kesäisin ja potkukelkkarata talvisin sekä 11

12 aidatut koirien ulkoiluttamisalueet. Huolehdimme siitä, että sekä Vanhassa kaupungissa että kyläkeskuksissa saa hyvää palvelua sekä ruotsiksi että suomeksi. Kylissä on koulun lisäksi päivä- ja vanhustenhoitopalveluja, kauppa, pankki, neuvontaa ja postiasiamies kyläkaupalla voi olla tässä merkittävä rooli. Peruspalvelut ovat samanvertaiset koko kaupungin alueella ja kohtuullisella etäisyydellä: apua ja tukea on aina saatavissa. Parannamme liikenneyhteyksiä ja julkisia liikennepalveluja lisäämällä linja-autovuoroja ja yhteiskuljetuksia koko seudun alueella ja paikallisesti, myös sisämaahan päin. Teiden parannettu ylläpito helpottaa pendelöintiä. Melunvalvonta parantaa liikenneturvallisuutta. Pyrimme mm. lobbaamalla saamaan tänne valtiollisia virastoja, esimerkiksi verotoimiston. Kaupunki rekrytoi osaavia ja hyviä johtajia/työnjohtajia sekä ammattitaitoista henkilöstöä. Kun töissä käytetään omaa henkilöstöä, kaupunki ei tarvitse ostopalveluita. Delegoimalla, välttämällä päällekkäisyyksiä sekä keskittymällä olennaisiin asioihin kaupunki lisää virkamiesten työmotivaatiota ja yksinkertaistaa byrokratiaa. Virkamiehet tehostavat asioiden käsittelyä selkeällä vastuunjaolla, läpinäkyvyydellä ja jakamalla asukkaille sellaista tietoa, joka helpottaa heidän osallistumistaan päätöksentekoon. Kaupungin eri sektorit pyrkivät tekemään hyvää yhteistyötä. Toimenpiteet: 1. Kristiinankaupunki suunnittelee ja luo viihtyisiä asuinalueita, mielellään meren läheisyyteen. Tähän tähtäävät toimenpiteet Kristiinankaupunki kehittää ja hoitaa Vanhaa kaupunkia sekä kyliä arvokasta kulttuurimiljöötä; mahdollisimman hyvin ja asiantuntevasti 3. Kristiinankaupunki huolehtii siitä, että sekä Vanhassa kaupungissa että kylissä saa hyvää palvelua sekä ruotsiksi että suomeksi. 4. Kristiinankaupungissa parannetaan liikenneyhteyksiä ja julkisia liikennepalveluja lisäämällä linja-autovuoroja ja yhteiskuljetuksia koko seudun alueella ja paikallisesti, myös sisämaahan päin. 5. Virkamiehet tehostavat asioiden käsittelyä selkeällä vastuunjaolla ja läpinäkyvyydellä. Teemme asiat itse Tiedämme, ettei kukaan muu hoida yhteisiä asioitamme. Käytämme sen vuoksi itse demokratian meille takaamaa vaikutusvaltaa ja myötämääräämisoikeutta. Kristiinalaiset työskentelevät kotiseutunsa hyväksi ja pyrkivät tekemään aina parhaansa: he pyrkivät kääntämään ikävätkin asiat myönteisiksi, näkevät jokaisessa ongelmassa mahdollisuuden, pyrkivät estämään poismuuttoa ja kannustamaan tulomuuttoa, antavat tilaa luovuudelle, pyrkivät parantamaan kaupungin kilpailukykyä, sanovat mielipiteensä kohteliaasti mutta ei nöyristellen, osallistuvat ja vaikuttavat ja puhaltavat yhteen hiileen. Nuorisoneuvoston tulee tehdä yhteistyötä kaupunginvaltuuston kanssa ja kaupungin naapurikuntien kanssa. Kaupungin tulee suunnitella ja kehittää toimintaansa sekä sitoutua profilointityöskentelyyn ja huolehtia sen seurannasta esimerkiksi tarkkailla, miten Kristiinankaupunki kehittyy idyllisenä paikkakuntana. Vakaa taloudellinen tilanne helpottaa kehitystyön jatkamista. 12

13 Vahvista omaasi ja muiden omanarvontuntoa. Älä sano ei, sano ehkä. Voimme saada paljon aikaiseksi myös talkoovoimin. Ole kannustava ja seurallinen, anna myönteistä palautetta, luo me-henkeä, laajenna näkökulmaasi ja ajattele uudella tavalla, anna ehdotuksia ja ideoita siitä, miten me voimme kehittää Kristiinankaupunkia, muotoilla yhteisiä ja konkreettisia tavoitteita sekä saada aikaan kaikkia osapuolia hyödyttäviä winwin-tilanteita. Kehitä uusia työmenetelmiä, luo kontakteja myös muualla Helsingissä, eduskunnassa ja ministeriöissä, siellä on mahdollisuuksia ja resursseja. Opi ennakoimaan valtion toimintatavat, sekä taloudelliset että poliittiset. Kerro Kristiinankaupungista myös muualla, järjestä tilaisuuksia ja harjoita tiedonvaihtoa. Lobbaa, ole avoin ehdotuksille, tee aloitteita ja kompromisseja, kuuntele. Kehu Kristiinankaupunkia. Osallistu oppilasneuvoston ja nuorisoneuvoston toimintaan. Perusta vanhusten neuvosto ja anna eläkeläisille tilat, joissa he voivat tavata toisiaan. Suunnittele tulevaisuutta, osallistu aktiivisesti luottamustehtäviin, ole yhteiskunta-aktivisti, äänestä vaaleissa, ole avoin muutoksille ja kehitykselle. Osallistu talkoisiin, arvosta kanssaihmisten erilaisuutta, iloitse arkipäivän pienistä asioista. Markkinoi Kristiinankaupunkia nuorille ja eläkeläisille, ota turvapaikanhakijat ja siirtolaiset ystävällisesti vastaan ja anna heille mahdollisuus jäädä tänne töihin. Tarjoa korkeasti koulutetuille töitä. Muodosta verkostoja. Me viihdymme ja osallistumme kotikaupunkimme toimintaan. On tärkeää tuntea iloa ja pitää yhdessä hauskaa jaamme lämpimiä tunteita kotikuntaa kohtaan sekä sen tuoman omanarvon- ja turvallisuudentunteen varsinkin lapsillemme. Vaalimme pienimuotoisuutta ja viihdymme siinä: pidämme lyhyestä työmatkasta, mahdollisuudesta tehdä etätyötä inspiroivassa miljöössä tai palata siihen työpäivän päätyttyä. Valittamatta ja riitelemättä esimerkiksi kieliasioista ja kunnioittaen toistemme mielipiteitä luomme me-hengen, jossa haasteisiin tartutaan positiivisessa hengessä ja avoimesti keskustellen tämä leimaa myös Vanhan kaupungin ja kyläkeskustojen välisiä suhteita. Kristiinankaupunki on kokonaisuus, josta me kannamme vastuun ja jossa me teemme yhteistyötä kaikkiin suuntiin. Tänne voi palata opintojen päätyttyä, täällä voi tehdä töitä, harrastaa erilaisia asioita ja viettää perhe-elämää. Täällä on mahdollisuus kehittyä ja osallistua mielekkään elämän ja paremman maailman luomiseen. Täällä vallitsee myönteinen me-henki, yhteistyöhalukkuus ja yhteenkuuluvuudentunne. Täällä on hyvät työ- ja vapaaajanviettomahdollisuudet. Täällä voi elää hyvää elämää. Kristiinankaupungissa myös luonto parantaa elämänlaatua: vehreinä kukoistavat kylät, hyvin hoidetut kauniit rannat ja lahdenpoukamat, joissa myös muilla kuin veneenomistajilla on mahdollisuus liikkua merellä. Kristiinankaupungissa myös kaupunkilaiset oppivat tuntemaan luonnon ja eläimet. Siivoamme Pohjoislahden kaislikosta. Järjestämme Kaupunginlahden jäällä talvisin erilaista toimintaa. Vanhan kaupungin asukkaat pitävät pihansa siisteinä, ja Kanuunalahden merenrantakallioilla kävijät laittavat jätteensä uusiin jäteastioihin. Toimenpiteet: 1. Ehkäisemme poismuuttoa ja kannustamme tulomuuttoa. (Kuka tekee, miten ja koska) 13

14 2. Teemme yhteistyötä naapurikuntien kanssa, suunnittelemme ja kehitämme toimintaamme sekä sitoudumme profilointityöskentelyyn ja huolehdimme sen seurannasta seuraamme esimerkiksi sitä, miten Kristiinankaupunki kehittyy idyllisenä paikkakuntana. (Kuka tekee, miten ja koska) 3. Teemme ehdotuksia ja keksimme ideoita Kristiinankaupungin kehittämiseksi. (Kuka tekee, miten ja koska) 4. Perustamme vanhustenneuvoston. (Kuka tekee, miten ja koska) 5. Luomme ja ylläpidämme me-henkeä, joka antaa leimansa myös Vanhan kaupungin ja kylien välisille suhteille. (Kuka tekee, miten ja koska) Tärkeä asukasryhmä Kristiinankaupungissa parasta ovat lapset. Nuoret perheet ja lapsiperheet valitsevat asuinpaikkansa päivähoitopalvelujen ja opiskelumahdollisuuksien perusteella. Tehdäkseen kaupungista vieläkin houkuttelevamman lapsiperheille kristiinalaiset suhtautuvat myönteisesti päivähoitoon, pienten lasten kasvatukseen ja vanhemmuuteen. Sertifioimme pienten lasten kasvatuksen, tarjoamme hoitopaikkoja sekä tarhassa että perhepäivähoidossa. Päivähoitopaikkoja on kaikissa kylissä ja kaupunginosissa, pieniä ja turvallisia ryhmiä ryhmäpäiväkodeissa. Päivähoito toimii kielikylpynä. Perheiden, lasten ja nuorten kohdalla on tärkeää selvittää toimintaa ohjaavat arvot. Lapsiperheisiin panostettaessa ajatellaan lasten, nuorten ja vanhempien tarpeita ja panostetaan samalla myös tulevaisuuteen. Täydennämme täällä toimivaa nuorisoneuvostoa lapsiperheiden neuvostolla ja korostamme Kristiinankaupunkia lapsi- ja nuorisokuntana, jossa lapsista ja nuorista huolehditaan ajoissa, esimerkiksi tarjoamalla nuorisolle oleskelutilat myös iltaisin. Suunnittelemme asuinalueita ja -tontteja, joissa otetaan huomioon lapsiperheiden tarpeet, ja otamme lapsiperheet huomioon myös kunnallisessa päätöksenteossa. Kehitämme menetelmiä varhaiseen puuttumiseen, kun nuori on vaarassa syrjäytyä. Tarjoamme nuorille kesätöitä kotipaikkakunnalla. Annamme lapsille mahdollisuuden kulttuuritoimintaan he saavat osallistua ja luoda itse taidetta, teatteria ja musiikkia. Paikallisten kulttuurityöntekijöiden annetaan inspiroida oppilaita ja järjestää lapsille ja nuorille kursseja ja tapahtumia. Paikallispolitiikkaan perustetaan mentoritoimintaa. Perustamme poliitikkokoulun, jossa nuoret ehdokkaat saavat apua ja tukea henkilöiltä, joilla on kokemusta ehdokkaaksi asettumisesta ja osallistumisesta päätöksentekoon. Järjestetään nuorisomessut, joilla lapset ja nuoret saavat esittää ideoitaan, visioitaan ja tuotteitaan. Toimenpiteet: 1. Luomme myönteisemmän asenteen päivähoitoon, pienten lasten kasvatukseen ja vanhemmuuteen. (Kuka tekee, miten ja koska) 2. Panostamme lapsiperheisiin. (Kuka tekee, miten ja koska) 3. Perustamme lapsiperheiden neuvoston. (Kuka tekee, miten ja koska) 4. Suunnittelemme asuinalueita ja -tontteja, joissa otetaan huomioon lapsiperheiden tarpeet, ja lapsiperheet otetaan huomioon myös kunnallisessa päätöksenteossa. (Kuka tekee, miten ja koska) 14

15 5. Perustamme paikallispolitiikkaan mentoritoimintaa. (Kuka tekee, miten ja koska) 6. Järjestämme nuorisomessut. (Kuka tekee, miten ja koska) Koulu Hyvä koulukaupunki panostaa innovatiiviseen koulutukseen. Kyläkoulut elävät ja parantavat monin eri tavoin kylien/kaupunginosien palvelutasoa (kyläkeittiöt ja -ruokalat, kyläapteekit, kylien terveysasemat, kyläpostit jne.) Koulujen opetusryhmät ovat suhteellisen pieniä. Koululaitoksessa vallitsee me-henki ja hyvä yhteistyöilmapiiri. Yhteisen profiloinnin ja visioinnin tiimoilta järjestetään tapaamisia, joissa mietitään, millainen koulutoimi varmistaa hyvän koulutustason. Sekä koulut että luokka- ja aineopettajat tekevät yhteistyötä ja muodostavat verkostoja. Koulut kehittyvät samalla tavalla kielestä riippumatta. Koulut saavat samaa tietoa ja palvelua ja niille on myönnetty ympäristösertifiointi. Yhteistyö koulun ja kodin välillä toimii hyvin sama koskee päivähoidon ja koulun välistä yhteistyötä sekä ruotsin- ja suomenkielisten koulujen yhteistyötä ala-asteelta lukioon. Lukiossa on erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja, esimerkiksi medialinja. Koulutuslautakunta ja johtavat virkamiehet takaavat sidosryhmien tukemana koulusektorille lisää pedagogisia resursseja laajan kurssitarjonnan varmistamiseksi, tarkoituksenmukaiset tilat (suomenkielinen yläaste ja lukio kunnostetaan), parempaa ja monipuolisempaa opetusmateriaalia (kuten videotykkejä, smart board -tauluja ja uusia tietokoneita luokkiin, opetuksessa ja jatkokoulutuksessa käytetään videokonferensseja). Koulussa on tietotekniikka- ja tekniikkavastaava mutta myös koulukuraattori, koulunkäyntiavustajia ja oppilashoitajia. Opettajat jatkokouluttautuvat ja heillä on mahdollisuus hakea inspiraatiota ulkomailla järjestettäviltä messuilta. Koulutussektorilla kannustetaan kansainväliseen opettaja- ja oppilasvaihtoon. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat tukea. Opettajat luottavat tukitiimiin. Korostamme brandia, joka meillä jo on suomenkielisessä koulutoimessa, ja teemme Kristiinankaupungista kulttuuri- ja koulutuskaupungin. Kristiinankaupungissa kirjoilla oleville opiskelijoille myönnetään apurahoja. Aikuisille kristiinalaisille on tarjolla opiskelupaikkoja avoimessa korkeakoulussa. Toimenpiteet: 1. Kyläkoulut auttavat ylläpitämään kylien/kaupunkien palvelutasoa. (Kuka tekee, miten ja koska) 2. Koulut tekevät yhteistyötä ja muodostavat verkostoja. (Kuka tekee, miten ja koska) 3. Koulut ovat ympäristösertifioituja. (Kuka tekee, miten ja koska) 4. Lukiossa on erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja, esimerkiksi medialinja. (Kuka tekee, miten ja koska) 5. Suomenkielinen yläaste ja lukio kunnostetaan, opetusmateriaalia päivitetään jatkuvasti. (Kuka tekee, miten ja koska) 6. Kouluihin palkataan koulukuraattori, tietotekniikka- ja tekniikkavastaava, koulunkäyntiavustajia ja oppilashoitajia. (Kuka tekee, miten ja koska) 15

16 7. Mahdollistetaan kansainvälinen opettaja- ja oppilasvaihto. (Kuka tekee, miten ja koska) 8. Nostetaan esille jo olemassa oleva brandi. (Kuka tekee, miten ja koska) Verorahoille on saatava vastinetta Hoitoketju on toimiva. Kristiinankaupunki panostaa terveydenhoitoon ja ennaltaehkäisevään hoitoon (sekä fyysiseen että psyykkiseen), uusiin palvelumahdollisuuksiin sekä keskitettyihin ja hyvin suunniteltuihin hoitolaitoksiin. Kun Sairaalanmäen toiminta suunnitellaan ja hyödynnetään mahdollisimman hyvin, täällä on tilaa sairaanhoito-, terveydenhoito-, kuntoutus- ja virkistyskeskukselle (myös reumapotilaille), päihdeklinikalle sekä eläinsairaalalle. Sairaalanmäellä päivystetään useita kertoja viikossa. Erikoissairaanhoito järjestetään yhdessä Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa. Vanhukset asuvat kotona mahdollisimman pitkään sosiaali- ja hoitopalvelujen turvin. Vanhuksilla on seuraa toisistaan, omaisistaan ja vanhusten ystäväpalveluun ilmoittautuneista henkilöistä, joilla kaikilla on suuri merkitys vanhuksen arjen sujumisen kannalta. Perusturva-alan pienyritykset ovat tässä yhteydessä tärkeässä asemassa, De gamlas hemin, Sairaskodin ja muiden palvelutalojen lisäksi. Monien vanhusten on helpompi liikkua nyt, kun jalkakäytävien terävät reunat on madallettu ja rannan kävelyreitti on sovitettu pyörätuolilla liikkuvien tarpeisiin. Terveys- ja sosiaalitoimen periaatteen mukaisesti Kristiinankaupungin veronmaksajien on saatava vastinetta verorahoilleen, samalla kun kolmas sektori laajentaa palvelutarjontaansa. Hyvään palveluun kuuluvat myös nopeat turvallisuuspalvelut, sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi tämä koskee myös poliisia ja pelastuslaitosta. Kaikki perusturvapalvelut tarjotaan yhdeltä ainoalta luukulta, jossa asiantunteva henkilö antaa tarvittavaa tietoa. Yksittäisen henkilön kannalta hoitosektori tarjoaa tehokasta ja hyvää palvelua kaikissa elämänvaiheissa. Hyvään palveluun sisältyy myös vahva ja osaava hallinto. Palvelutarjonta on tasaisesti jakautunut Vanhan kaupungin ja kyläkeskusten välillä, kylissä on yhteyshenkilöitä ja huoltopisteitä, kylien ja Vanhan kaupungin välillä vallitsee yhteenkuuluvuuden ja yhteistyön henki. Kaupunki on monikulttuurinen, johto toimii hyvin, samoin kuin myös kaupungin eri sektoreiden välinen yhteistyö. Julkisen ja yksityisen sektorin välillä vallitsee selkeä työnjako. Yhteistyötä tehdään myös kunnanrajojen yli. Kaupunki ottaa hyvin vastaan kaupunkiin muuttavat henkilöt. Hyvä palvelu merkitsee järkeviä ja huolellisesti harkittuja taloudellisia panostuksia kristiinalaiset suuntaavat resurssit sinne, missä niitä tarvitaan: maaseudun vesi- ja viemäriverkostoon, julkiseen liikenteeseen ja parempiin liikenneyhteyksiin hajaasutuskaupungissa, vapaaehtoiseen ystäväpalveluun, kuljetusapuun, liikkeiden lisäämiseen, työvaihtoon, katujen ja teiden kunnostukseen. Kaupunki tiedottaa palveluistaan esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä tiedotteessa. Toimenpiteet: 1. Panostus terveydenhoitoon ja ennaltaehkäisevään hoitoon. (Kuka tekee, miten ja koska) (Kuka tekee, miten ja koska) 2. Panostus Sairaalanmäkeen: sairaanhoito-, terveydenhoito-, kuntoutus- ja 16

17 virkistyskeskus (myös reumapotilaille), päihdeklinikka, eläinsairaala. (Kuka tekee, miten ja koska) 3. Vanhukset saavat asua kotona mahdollisimman pitkään. (Kuka tekee, miten ja koska) 4. Palvelutarjontaa laajennetaan kolmannen sektorin avulla. (Kuka tekee, miten ja koska) 5. Kaikki peruspalvelut tarjotaan samalta luukulta. (Kuka tekee, miten ja koska) 6. Yhteyshenkilöt ja palvelupisteet kylissä. (Kuka tekee, miten ja koska) 7. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen toimiva työnjako. (Kuka tekee, miten ja koska) 8. Toteutetaan maaseudun vesi- ja viemäriverkosto, julkinen liikenne ja paremmat liikenneyhteydet. (Kuka tekee, miten ja koska) Kulttuuri on hyvinvointia Kulttuuri merkitsee hyvinvointia tai siihen pyrkivien elämysten antamista tai saamista. Kulttuuri inspiroi ja antaa lisäarvoa. Kristiinankaupungissa ei ole koskaan liikaa kulttuuria. Kulttuurityöntekijät pystyvät tuottamaan enemmän. Nuorisoseurat voivat osallistua tähän omalla tavallaan. Kulttuuritoiminta ei saa koskaan ehtyä. Kulttuurisektorin tulee muistaa menneisyys ja kehittää nykyisyyttä. Verkkosivustot ja kaikkien käytettävissä olevat tilat helpottavat toimintaa. Pienimuotoisuutta kannattaa viljellä: kyläkeskuksilla ja Vanhalla kaupungilla on yhteinen kulttuuritarjonta ja hyvät edellytykset käynnistää paikallisesti ankkuroituja kulttuurihankkeita / järjestää niiden kaltaisia tilaisuuksia. Kulttuuria ovat myös sellaiset hankkeet, joiden pyrkimyksenä on lisätä kristiinalaisten työhyvinvointia. Kristiinalaiset kutsuvat vierailulle ammattimaisia kulttuurityöntekijöitä, mutta he eivät kuitenkaan tarvitse megatähtiä paikalliset kyvyt ovat tarpeeksi vahvoja. Täällä on monia hyviä yksilöitä, jotka ansaitsevat tukea ja kannustusta, esimerkiksi hyvien toimintaedellytysten muodossa. Eri sektorien välinen strukturointi, työnjako ja yhteistyö on aina hyvä asia. Kun kysymyksessä on kulttuuri, tarvitsemme myös antaumusta, opetusta/koulutusta ja mahdollisuuksia käyttää taidetta terapiana (esimerkiksi musiikkia ja teatteria). Vaikka toiset tekevätkin taide- ja kulttuurityötä vapaaehtoisesti ja toiset ansaitakseen elantonsa, on tärkeää, että paikalliset luottamushenkilöt ymmärtävät, kannustavat ja tukevat heitä kaikkia. Meidän tulee maalata Kristiinankaupunkiaiheisia tauluja, kirjoittaa kaupungista kertovia kirjoja ja lauluja. Vanhemmilla henkilöillä voi olla omat kulttuurihankkeensa (historia, valokuvat), samoin kuin nuoremmilla omansa (musiikki, cypertaide). Täältä pois muuttaneet joko palaavat kaupunkiin takaisin tai kertovat lapsilleen Kristiinankaupungista vieden siten perinnetietoa eteenpäin. Kristiinalaisten ja heidän poliittisten edustajiensa tulee panostaa Legatoon. Legato tuo laulun ja musiikin esille perustamalla kerhoja, joissa vasta-alkajat ja myös muut voivat laulaa, soittaa ja esiintyä. Elävällä musiikilla on Kristiinankaupungissa vahva kasvupohja, mikä antaa hyvät edellytykset konserttien ja festivaalien järjestämiseen. Pop-, rock- ja jazzmusiikin lisäksi täällä on tilaa ja kysyntää klassiselle musiikille. Konserttihalli nostaa musikaalisen kulttuurielämän tasoa. 17

18 Taideyhdistys Spectra on tärkeä. Voiko Kulttuuritalo Dux toimia näyttelytilana? Myös Dux on tärkeä, ja sitä pitää markkinoida määrätietoisesti: tiloja voidaan käyttää mm. elokuvateatterina, teatterina ja konferenssitiloina. Kaupunki pitää Vanhan kaupungin ja kyläkeskusten kulttuuritiloja (kylissä nuorisoseurantalot) samanarvoisina; lähtökohtana se, että kaikki tilat ovat yhtä tarpeelliset ja että kunnalliset päättäjät eivät aseta niitä toisiaan vastaan. Kristiinankaupunkilaiset kehittävät paikallista teatteritaidetta esimerkiksi järjestämällä lapsille kesäteatteria tai toteuttamalla kyläkiertueen. Kristiinankaupunkilaiset hoitavat sekä Vanhan kaupungin että maaseudun katukuvaa ja rakennuskulttuuria. Perustamme asiantuntijoiden avustamana rakennusten hoitoapteekin. Työhön osallistuu myös paikallinen museotoimi. Toimenpiteet: 1. Avoimet tilat. Kerhot, joissa sekä vasta-alkajat että muut voivat laulaa, näytellä ja esiintyä. (Kuka tekee, miten ja koska) 2. Järjestämme paikallisesti ankkuroituja kulttuurihankkeita ja tilaisuuksia. (Kuka tekee, miten ja koska) 3. Järjestämme ammattimaisten kulttuurityöntekijöiden vierailuja. (Kuka tekee, miten ja koska) 4. Tuemme ja kannustamme yksittäisiä kulttuurityöntekijöitä. (Kuka tekee, miten ja koska) 5. Luomme mahdollisuudet käyttää musiikkia ja teatteria terapiassa. (Kuka tekee, miten ja koska) 6. Tyydytämme myös klassisen musiikin tarpeen. (Kuka tekee, miten ja koska) 7. Perustamme konserttihallin. (Kuka tekee, miten ja koska) 8. Kaupungin tulee pitää Vanhan kaupungin ja kylien kulttuuritiloja (kylissä nuorisoseurat) samanarvoisina. (Kuka tekee, miten ja koska) 9. Tuemme paikallista teatteritaidetta. (Kuka tekee, miten ja koska) 10. Perustamme rakennusten hoitoapteekin. (Kuka tekee, miten ja koska) Haasteita Kristiinankaupungin imagoa tulee parantaa ja markkinoida; on pyrittävä löytämään kehitysmahdollisuuksia ja edistämään kaupungin myönteistä mainetta, joka valaa vahvaa uskoa tulevaisuuteen. Meidän on estettävä poismuuttoa sekä parannettava edellytyksiä tulo- ja paluumuutolle. Nuorille on tarjottava mahdollisuuksia palata kotiin joko perheen kanssa tai perustaakseen perheen esimerkiksi opintojen päätyttyä. Lapsilla tulee olla turvallinen tulevaisuus kauniissa kaupungissamme. Tarvitsemme sen vuoksi lisää työpaikkoja, myös korkeasti koulutetuille. Meidän on hyödynnettävä inhimillisiä resursseja ja luotava me-henkeä ja yhteenkuuluvuutta kyläkeskusten ja Vanhan kaupungin välille sekä eri kieliryhmien välille. Lisäksi meidän on luotava yhteinen näkemys tulevaisuudesta. Meidän on tuotava 18

19 maahanmuuttajat osaksi paikallista yhteisöä ja tehtävä yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Vähennämme ylhäältä alaspäin suuntautuvaa ohjausta ja lisäämme tasavertaisuutta, mikä helpottaa kasvamista ja kehittymistä. Voidaksemme toimia tarmokkaasti ja osoittaa omaa aktiivisuutta tarvitsemme tietoa, määrätietoisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon. Tarvitsemme toimivaa viestintää asukkaiden ja heitä edustavien kaupungin johtohenkilöiden välillä. Tarvitsemme tulevaisuudenvisioita, selkeitä ja kannustavia tavoitteita ja strategioita. Tarvitsemme myös hyvän keskusteluilmaston, tahtoa tehdä muutoksia ja muuttua itsekin niiden mukana, ideakilpailuja ja yhteisiä parannusehdotuksia sekä avoimuutta tiedonkulun ja päätöksenteon suhteen. Tarvitsemme selkeää johtajuutta, sitoutuneisuutta sekä luottamushenkilöiden ja osaavien ja energisten kunnanvirkamiesten työnkiertoa. Tarvitsemme hyviä työolosuhteita sekä sellaista arvonantoa ja yleistä hyväksyntää, joka tekee mahdolliseksi uhrautumisen ilman uupumusta. Kaikkien on puhallettava yhteen hiileen. 19

20 2. Yrittäjyys ja elinkeinoelämä. Virat ja työpaikat Kristiinankaupungissa on: perunavaltakunta, lähiruokaa, paikallisia tuotteita, esim. jouluristi, monipuolinen ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä, positiivinen yrittäjäilmasto sekä tahto viljellä paikallista kehitysmyönteisyyttä ja tehdä Kristiinankaupungista houkutteleva kaupunki yrittäjille, syvä sisäsatama, osallistuvaa ammattielämää, myytäviä tontteja, vuokrattavia tai ostettavia taloja/tiloja, polttopuun myyntiä kesäasukkaille, kuitukaapeliverkko ja hyvät internetyhteydet, erinomaiset mahdollisuudet etätyöskentelyyn sekä kaksikielisyys ja kansainvälisyys. Tarvitsemme näitä: Peruselinkeinoihin panostaminen ja kehittäminen. Kristiinankaupunki on yksi Pohjoismaiden suurimpia perunanviljelyskuntia ja kolmasosa suomalaisesta perunasta kasvaa täällä - tätä seikkaa meidän tulee hyödyntää. Kristiinankaupungin on etabloiduttava Suomen perunakaupunkina ja sijoituttava maailmankartalle hyödyntämällä ja kehittämällä perunantuotantoa: viljelemällä uusia muotoja, jalostamalla, perustamalla perunanviljelyyn liittyvät koulutus- ja tutkimuskeskuksen, jossa työskentelevät markkinoiden parhaat kokit ja kemistit. Meidän on lobattava kaupunkiin suuria perunayrityksiä. Perunavaltakuntana itseään markkinoivan Kristiinankaupungin on syytä tehdä yhteistyötä tomaattivaltakuntana itseään markkinoivan Närpiön kanssa. Poismuuttoa tulee pyrkiä ehkäisemään ja tulo- ja paluumuuttoa kannustaa myös lobbaamalla tänne uusia yrityksiä työtä tarjoavia tehtaita ja luoda työpaikkoja myös korkeasti koulutetuille. Kesätyöntekijöitä ja ylipäänsä nuoria työntekijöitä palkkaavat yritykset ansaitsevat tukea. On tärkeää työllistää nuoriso. Meidän tulee tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia tutkimukseen ja työskentelyyn Kristiinankaupungissa ja sen puolesta. Kaupunki voisi palkata kielitaitoisia oppaita markkinoiden ajaksi. Etätyö on hyvä vaihtoehto, ja Kristiinankaupungin tulee tukea ja kehittää sitä kaikin mahdollisin tavoin: tulla etätyökeskukseksi. Lisäksi pendelöintiä on helpotettava. Melkein kaikki on mahdollista Voimme tarjota potentiaalisia ideoita yrittäjille ja tuleville yrittäjille, kehitetään yrittäjä- ja liikeideoita erilaisten tuotteiden valmistamiseksi: talopaketteja, Kristiinajäätelöä, Kristiinaolutta, ketsuppia ja kurkkusalaattia, juhlalimppuja ja paikallisesti leivottua leipää, viinimarjoista tehtyä viiniä, Turkuun myytävää vettä. Valmistetaan, leivotaan ja myydään. Voimme muodostaa tai auttaa perustamaan yrityksiä, jotka valmistavat tekstiili-, marjatai perunalastutuotteita, myyvät ruokaa ja auttavat/tukevat vanhuksia, tarjoavat vaatetuspalveluja, kausityötä, kevyitä kuljetuksia, atk-tukea vasta-alkajille, tarjoavat kaupunkilaisille palveluja tai tekevät talonmiehentöitä vapaa-ajan asuntojen omistajille, toimivat tulkkina, järjestävät seikkailu- ja sukellusretkiä, tarjoavat luontoelämyksiä ja/tai toimivat kalastus- ja luonto-oppaina. Perustetaan mainosrahoitteinen paikallisradio (Radio Pori, Radio Kurikka, Radio Kristiinankaupunki ). Muita yrittäjille ja työllistettäville sopivia tehtäviä ovat ympäristöjen siistiminen, 20

21 kotimiehenä oleminen, eläkeläisten kuljettaminen, yksinasuvien auttaminen, naapureiden ja vanhusten silmälläpito ja auttaminen, koulumummona toimiminen, ystäväpalveluun osallistuminen ja eläkeläisreservin muodostaminen. Voimme antaa aasialaisten ryhtyä pikkukaupungin teollisuusyrittäjiksi, annamme nuorille ja turvapaikan hakijoille työtä. Perustamme villin ideaparkin, läpikulkuhallin yrittäjille, yrityskeskuksen/-hautomon, vahvistamme teollisuuden infrastruktuuria: luomme verkostoja elinkeinoelämään, perustamme vihannesten logistiikkakeskus, autamme markkinoimaan mikroyrityksiä, autamme yrityksiä parantamaan asiakasystävällisyyttään, varmistamme luovan ja innovatiivisen elinkeinoasiamiesjärjestelmän sekä toimivat elinkeinopalvelut, aloitamme elinkeinoyhteistyön Kaskisten ja Närpiön kanssa. Luomme optimaaliset edellytykset yrittäjyydelle myös tarjoamalla kielikursseja, ammattikoulutusta ja perusteellista yrittäjyyskasvatusta kouluissa. Panostamme tuotekehitykseen. Markkinoimme kotiseudun taidetta ja käsitöitä paremmin. Viemme tuotteita Kiinaan. Kehitämme tuulivoimaan tai bioenergiaan/biokaasuun perustuvaa energiantuotantoa (perustetaan tuulivoimayhtiö, tuulivoimapuisto): tuodaan esiin tuulivoimaloiden sijoitusvaihtoehtoja ja annetaan sen vuoksi metsää vuokralle. Kristiinankaupunki tarvitsee rannikolla kulkevaa rautatietä sekä toimivaa liikennettä sisäsatamaan. Paikallinen lentokenttä helpottaisi yritysten etabloitumista. Yhdessä tuumin Yrittäjyyskasvatus tulee aloittaa jo ala-asteella, lukioihin tulee perustaa yrittäjälinja. Kristiinankaupungin yrittäjät tukevat koulujen yrittäjäkasvatusta taloudellisesti mutta myös jakamalla tietoa, kokemuksia ja valmiuksia. Yrittäjät levittävät yhteistyössä kunnanhallinnon kanssa tietoa asianmukaisella tavalla yrittäjyydestä ja järjestävät yrityksen perustamiskursseja. Yrittäjyyttä edistetään myös luomalla myönteistä yrittäjyyshenkeä, keksimällä uusia ideoita paikallisesti tai tuomalla niitä muualta. Pääomaa sijoitetaan ennen kaikkea nuoreen yrittäjyyteen. Voimme antaa neuvoja ja ohjausta yrityksen perustamisessa. Voimme helpottaa yrityksen perustamista Kristiinankaupunkiin myöntämällä entistä suurempia kunnallisia starttiavustuksia. Kaupunki ja yrittäjät vahvistavat ja laajentavat elinkeinoelämälle tarjoamiaan yhteisiä tukipalveluja palkkaamalla yhteistuumin yrityslähettilään/markkinoijan, joka matkustaa ja houkuttelee yrityksiä etabloitumaan kaupunkiin. Kohteena voivat olla tietoyritykset ja uusilla aloilla toimivat yrittäjät. Myös eläkeläistehdas voi tulla ajankohtaiseksi. Yhteinen yrityslähettiläs/markkinoija tutustuu eri toimialoihin ja etsii uusia. Hän luo goodwilliä Kristiinankaupungin yrityksille. Tavoitteena on tehdä Kristiinankaupungista yrityksille houkutteleva paikkakunta. Yrittäjäystävälliset luottamushenkilöt huolehtivat siitä, että Kristiinankaupunki rakentaa läpikulkuhallin, jossa on edullisia tiloja uusille yrityksille ja pienyrittäjille. Yrittäjät panostavat yrittäjyyden ammattimaisuuteen, paikalliseen osaamiseen, strategiatyöskentelykoulutukseen, konsultti- ja mentoripalveluihin (varsinkin nuorille yrittäjille). Yrittäjät järjestävät yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia ja muodostavat verkostoja mm. laatimalla yhteisen verkkosivuston, jossa kerrotaan Kristiinankaupungissa tarjolla olevista palveluista. Lisäksi on yhteistä markkinointia, asiakasiltoja, lomittajia sekä palveluja ja kontakteja tarjoavia yrittäjämessuja. Kristiinankaupungissa noudatetaan periaatetta kaikki markkinoivat kaikkia, ja nykyiset tekijät ovat tärkeitä markkinoinnille. 21

22 Asennekasvatuksen avulla vähennetään yrittäjien taipumusta valittamiseen, lisätään heidän tahtoaan ponnistella yhteisiä päämääriä kohti (sen sijaan, että he seuraisivat kateellisina toisten tekemisiä), luodaan optimismia ja uskoa tulevaisuuteen, tervetuloa - henkeä ja me-henkeä. Kreatiivisessa Kristiinankaupungissa yrittäjät inspiroivat toisiaan työryhmissä, joissa pyritään parantamaan henkilöiden omanarvontuntoa ja vahvistamaan uskoa kaupunkiin, kohotetaan omaa tavoitetasoa, kehitetään uusia ideoita ja annetaan myönteinen kuva Kristiinankaupungista. Kristiinankaupungin yrittäjät hyödyntävät kaksikielisyyttä, paikallista erikoisosaamista, yhteistyötä kunnanrajojen yli, kontakteja henkilöiden/asiakkaiden kanssa toisilla paikkakunnilla, omia kokemuksia ja ulkoa tulevia impulsseja. Myös yrittäjät pyrkivät vahvistamaan Kristiinankaupunkia alueellisena keskuksena. Lisää asiakkaita Lålbyn tulee laajentaa aluettaan ostoskeskuksena (tuokaa tänne Stockmann ja/tai Keskisen kyläkauppaa vastaava yritys). ABC:n tulee olla auki ympäri vuorokauden, kasitietä tulee hyödyntää niin pitkälle kuin mahdollista ja vieläkin pidemmälle. Kauppaliikkeiden lisääminen vilkastuttaa kaupankäyntiä ja liike-elämää: laajan valikoiman tarjoavia myymälöitä, erikois- ja pikkuputiikkeja, torimyyntiä ja kävelykatu, torimarkkinat, antiikkikiertue, perunaruokia valmistava gourmet-ravintola, kahviloita ja matkahuolto Vanhaan kaupunkiin. Voimme perustaa joulumyymälän, muodostaa paikallisten taiteilijoiden osuuskunnan, myydään tai vuokrata tontteja ja taloja/tiloja, kunnostaa kukin ainakin yksi talo, esitellä kesämökki- ja muita mahdollisuuksia, vuokrata tai lainata vene sitä tarvitseville. Voimme tukea kyläkaupan roolia monipuolisena palvelupaikkana (kylän keskus, posti, pankki, erikoistuotteita jne.) Voimme ostaa kyläkaupoista, ostaa paikallista ja lähellä tuotettua, hyödyntää paikallisia palveluja, EU:ta ja PR-kontakteja ja järjestää yritystilaisuuksia Kristiinankaupungissa. Kuunnellaan asiakkaita. Suurempi asukasmäärä lisää asiakkaiden määrää ja tarjoaa paremmat edellytykset kehitykselle. Yhdessä voimme valita hankkeista ne, joihin kannattaa panostaa. Toimenpiteet: 1. Panostamme peruselinkeinoihin. Kristiinankaupunki etabloituu Suomen perunakaupunkina ja tekee yhteistyötä itseään tomaattivaltakuntana markkinoivan Närpiön kanssa. (Kuka tekee, miten ja koska) 2. Pyrimme lobbaamaan tänne yrityksiä töitä tarjoavaa tehdasta ja luomme työpaikkoja myös korkeasti koulutetuille. (Kuka tekee, miten ja koska) 3. Työllistämme nuorisoa. (Kuka tekee, miten ja koska) 4. Perustamme etätyökeskuksen. (Kuka tekee, miten ja koska) 5. Helpotamme pendelöintiä. (Kuka tekee, miten ja koska) 6. Annamme potentiaalisia ideoita yrittäjille ja tuleville yrittäjille, kehitämme yritys- ja liikeideoita. (Kuka tekee, miten ja koska) 7. Muodostamme yrityksiä tai autamme perustamaan niitä. (Kuka tekee, miten 22

23 ja koska) 8. Perustamme villin ideaparkin, läpikulkuhallin yrittäjille, yrityskeskuksen/- hautomon. (Kuka tekee, miten ja koska) 9. Varmistamme luovan ja innovatiivisen elinkeinoasiamiesjärjestelmän sekä toimivat elinkeinopalvelut, käynnistämme elinkeinoyhteistyön Kaskisten ja Närpiön kanssa. (Kuka tekee, miten ja koska) 10. Markkinoimme kotiseudun taidetta ja käsitöitä entistä paremmin. (Kuka tekee, miten ja koska) 11. Teemme työtä rannikolla kulkevan rautatien, sisäsatamaliikenteen ja paikallisen lentokentän hyväksi. (Kuka tekee, miten ja koska) 12. Perustamme lukioon yrittäjälinjan. (Kuka tekee, miten ja koska) 13. Tuemme koulujen yrittäjäkasvatusta. (Kuka tekee, miten ja koska) 14. Sijoitamme pääomaa ennen kaikkea nuoreen yrittäjyyteen. (Kuka tekee, miten ja koska) 15. Palkkaamme yhdessä kaupungin kanssa yrittäjälähettilään/markkinoijan, joka houkuttelee yrityksiä etabloitumaan tänne. (Kuka tekee, miten ja koska) 16. Perustamme eläkeläistehtaan. (Kuka tekee, miten ja koska) 17. Järjestämme strategiatyöskentelykoulutusta, konsultti- ja mentoripalveluja. (Kuka tekee, miten ja koska) 18. Kerromme yhteisessä verkkosivustossa Kristiinankaupungissa tarjolla olevista palveluista. (Kuka tekee, miten ja koska) 19. Hyödynnämme kaksikielisyyttä, paikallista erikoisosaamista, yhteistyötä kunnanrajojen yli, kontakteja henkilöiden/asiakkaiden kanssa toisilla paikkakunnilla, omia kokemuksia ja ulkoa tulevia impulsseja. (Kuka tekee, miten ja koska) 20. Kehitämme Lålbytä kauppakeskuksena. (Kuka tekee, miten ja koska) 21. Avaamme enemmän myymälöitä, joissa on laajat valikoimat, sekä lisää erikois- ja pikkuputiikkeja. (Kuka tekee, miten ja koska) 22. Muodostamme paikallisten taiteilijoiden osuuskunnan. (Kuka tekee, miten ja koska) 23. Tuemme kyläkaupan roolia monipuolisena palvelupaikkana (kylän keskus, posti, pankki, erikoistuotteita jne.). (Kuka tekee, miten ja koska) Haasteita Lålbyn ostoskeskuksen luominen, työpaikkoja tarjoavien yritysten perustaminen, yrittäjien yhteistyön ja yhteenkuuluvuuden parantaminen ja myönteisen asenteen luominen heidän keskuuteensa, olen täällä vain töissä -asenne ei riitä. Kristiinankaupunkilaiset markkinoivat kaupunkia ja maaseutua samassa paketissa, sekä ulos- että sisäänpäin. Kilpailu on kovaa ja imagoa on vahvistettava. Kristiinankaupungin yrittäjien ja elinkeinoelämän on koordinoitava resurssinsa saavuttaakseen nopeammin entistä parempia tuloksia. 23