LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN ITÄSUOMALAINEN POLKU. Itä-Suomen innovatiiviset toimet HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 Kainuun maakunta kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimi LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN ITÄSUOMALAINEN POLKU Itä-Suomen innovatiiviset toimet HANKESUUNNITELMA Yhteistyötahot: Kuopion yliopisto Oulun yliopisto/kajaanin opettajankoulutus Kajaanin kaupunki Pohjois-Savon liitto Pohjois-Karjalan liitto Pohjois-Karjalan kansanterveydenkeskus Kainuun Liikunta ry Kainuun Sydänyhdistys ry Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO) Kajaanin ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

2 Sisällysluettelo 1. Tausta Itä-Suomi ohjelma Hankkeen kuvaus Tavoitteet ja tarkoitus Kohderyhmät Tehtävät ja toteutus Vaihe 1. Terveyden edistämisen kehittämistyön ja käytänteiden koonti Vaihe 2. Käytäntöjen kuvaus (tuotekuvaus )ja koonti Vaihe 3. Nykyisten käytäntöjen ja palvelurakenteiden tarvearviointi Vaihe 4. Toteutus Vaihe 5. Jatkuva toiminta Aikataulu ja toteutus vaiheittain Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannusarvio...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 7.2 Rahoitussuunnitelma Maksatussuunnitelma Tiedotus ja raportointisuunnitelma Hankeorganisaatio Riskien pohdintaa Tulosten hyödyntäminen ja jatkotoimenpiteet...11 Liitteet Liite 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku Liite 2. Kainuulaisten sydänterveyden edistämismalli Liite 3. Kainuun liikunta Liite 4. Pohjois-Karjalan hankesuunnitelman tiivistelmä 2

3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN ITÄSUOMALAINEN POLKU 1. Tausta Hyvinvointi ja terveys syntyvät ja niihin vaikutetaan monien tekijöiden kautta yhdessä ja erikseen. Hyvinvointi ja terveys esiintyvät nykyään hyvin usein kunta- ja aluepolitiikan tavoitteena. Tämä johtuu usein taloudellisesta huolesta, kuinka vastata valtavaan sairaanhoidon ja korjaavien palvelujen kasvavaan kysyntään ja miten taata tulevaisuudessa riittävä työvoima elinkeinoelämän ja julkisten palvelujen tarpeeseen väestön vanhetessa ja siirtyessä suurin joukoin eläkkeelle. Terveyden taustatekijöihin (determinantteihin) taas vaikutetaan lähes kaikin yhteiskuntapoliittisin keinoin. Kirjallisuuden perusteella ollaan yhtä mieltä siitä, että terveys syntyy monitahoisten yksilöllisten, sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien tekijöiden (terveyden determinanttien) vuorovaikutuksena (WHO 2002). Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa elinolot, koulutus, työolot, asuminen, turvallisuus, liikenne, ilmansaasteet, sosiaalisten verkkojen toimivuus, ihmisten omat terveystottumukset ja palvelujärjestelmän toimivuus. Terveyden edistämisen toiminta-ajatus on kiteytetty WHO:n johdolla Ottawan asiakirjassa viideksi toimintalinjaksi (Ottawa Charter 1986), joissa terveyden edistäminen laajenee tautien ehkäisystä hyvinvoinnin rakentamiseen ja terveyspalveluista koko yhteiskuntapolitiikkaan. Terveyden edistämisen tulee Ottawan julistuksen mukaan olla suunnitelmallista ja jatkuvaa ja se kattaa samanaikaisesti toiminnan yksilöiden arkielämästä kuntien ja valtioiden harjoittamaan yhteiskuntapolitiikkaan. Valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytty Terveys 2015 kansanterveysohjelma suuntaa kansallisia terveyden edistämisen tavoitteita (STM 2001). Kansalliset tavoitteet luovat kehikon kuntien terveyden edistämistyölle ja ne voivat toteutua vain kuntien ja alueiden toiminnan kautta. Haasteena on, miten terveyden edistämisen tehtäväkenttää voidaan selkiyttää ja jäsentää niin, että monialaisesta toiminnasta syntyy kunnan tavoitteiden mukaista väestön terveyttä lisäävää ja terveyseroja vähentävää toimintaa. Itä-Suomen maakunnille on yhteistä väestön väheneminen ja ikääntyminen, kiristyvä globaali kilpailu työpaikoista ja kuntatalouden heikkeneminen. Kunnilla on lakisääteinen vastuu väestön terveydestä, terveyden edistämisestä ja terveyspalveluista. Kunnat investoivat ja tekevät palvelujärjestelmien muutokset olemassa olevaa tietoa ja hyviä käytäntöjä hyödyntäen. Viime aikoina palvelujen tarjoajiksi on haettu myös yrittäjiä, mutta toiminnasta ei vielä ole paljon kokemuksia. Työvoimapulan uhatessa, maakuntiin on hyvä luoda edellytyksiä, joiden avulla mahdollisimman moni nuori jokaisesta ikäluokasta selviytyy ja on valmis tuottavaan työelämään. Lapsiperheiden ja lasten hyvinvointi on ymmärrettävä kansantalouden ja kuntatalouden tärkeimmiksi menestystekijöiksi silloinkin kun kunnat ja maakunnat samanaikaisesti vastaavat lasten ja nuorten hyvinvointia uhkaaviin haasteisiin. Inhimillisen huolen lisäksi kysymys on myös kustannuksista. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja vahvistamiseen tarvitaan eri hallinnonalojen, muiden yhteisöjen ja yksityisten tahojen yhteistyötä ja osaamisen yhdis- 3

4 tämistä. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että lasten ja nuorten kasvu-yhteisöissä on ymmärrys siitä, että terveys rakentuu arjen toiminnoissa ja että eri toimijat ovat tietoisia toistensa luomista mahdollisuuksista. Haasteeseen on mahdollista vastata hyvinvointitutkimuksen, koulutuksen ja kehittämistoiminnan kautta, jolloin toiminta-ympäristössä olevat hyvät ideat ja toimintakäytännöt valjastetaan uudistavaksi muutos-voimaksi. Tässä itäsuomalaisessa hankkeessa on tarkoitus hyödyntää nykyteknologian tarjoamia mahdollisuuksia niissä kasvuyhteisöissä, joissa lapsi ja nuori elää, kasvaa ja harrastaa. Itä-Suomen maakuntien keskinäisen yhteistyön tiivistäminen yhdistämällä eri alueiden vahvuuksia ja erityisosaamista luo hyvät mahdollisuudet myös innovatiiviselle toiminnalle hyvinvointialalla. 1.2 Itä-Suomi ohjelma Hankehakemus, Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden polku liittyy kiinteästi Itä- Suomi -ohjelmaan. Itä-Suomi ohjelman tarkoituksena on hakea alueen maakunnille myönteistä kehitystä vauhdittavia makrohankkeita ja toimintamalleja. Makrohankkeiksi on esitetty aloja ja kokonaisuuksia, jotka ovat luonteeltaan ylimaakunnallisia. Kriittisiä menestystekijöitä on tarkasteltu kolmen teeman avulla ja teemojen alle on valittu 14 makrohanketta. Makrohankeen M11, Terveyden edistämisen toteutus ja myynti kohderyhmäksi ylimaakunnallinen työryhmä on valinnut lapset, nuoret ja lapsiperheet. Itä-Suomen maakuntien ja kuntien kehitykseen ja hyvinvointiin vaikuttavat merkittävästi ne tekijät, joiden avulla on voitu vaikuttaa lasten ja nuorten parista nouseviin hyvinvoinnin haasteisiin. Lasten ja nuorten hyvinvointi on välillisesti yhdistettävissä Itä-Suomi ohjelman kolmeen pääteemaan. 1. Kansainvälisesti kilpailukykyinen elinkeinoelämä ja innovaatiojärjestelmä Yrityksissä tarvitaan osaavia, innovatiivisia ja hyvinvoivia työntekijöitä. Lasten ja nuorten kasvun mahdollisuudet ja tuki ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat myönteisesti maakunnan asukkaiden ja työvoiman uusiintumiseen. 2. Vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri Maakunnissa vallitseva hyvinvoinnin taso on kilpailutekijä, imagokysymys. Olennaista on löytää alueella jo asuvien sekä alueelle muuttoa suunnittelevien uusien asukkaiden sekä yrittäjien hyvinvoinnin kokemusten, palveluiden tarpeiden ja palvelutodellisuuden välinen tasapaino. Maakunnissa vallitseva yleinen hyvinvoinnin taso on tulevaisuudessa alueellinen kilpailutekijä erityisesti silloin kun yritykset valitsevat sijaintipaikkaansa ja työntekijät asuinpaikkaansa. Lasten ja perheiden palvelut on oltava kunnossa Itä-Suomen kunnissa, mikäli kunnat ja maakunnat haluavat kilpailla uusista asukkaista ja yrittäjistä. 3. Uudistumiskykyinen hyvinvointiyhteiskunta Uudistumisen haasteet Itä-Suomen maakuntien kuntien palvelurakenteissa ja toimintatavoissa edellyttävät sitä, että palvelujen rakenteet, resurssit, toimintatavat ja osaaminen vastaavat 2000-luvun haasteita. Nykyresurssit on kohdennettava uudelleen, palvelurakenne ja - tuotanto koottava nykyistä vahvempiin yksikköihin ja hyvinvointiosaamista on tarpeen mukaisesti vahvistettava. Toisaalta yksittäisten kuntien resurssit, taidot ja osaaminen eivät välttämättä ole riittäviä, joten hyvinvointipalveluiden tuottamisen haasteena on niiden strateginen hallinta ja eri toimijoiden tehokas verkottuminen. Sosiaali- ja terveystoimessa verkkopohjaisten menetelmien hyödyntäminen on vielä vähäistä. Uudet menetelmät mah- 4

5 dollistavat tiedon monialaisen nopean käytön toiminnassa ja päätöksenteossa. Samalla luodaan pohjaa käyttäjälähtöisten sosiaalisten innovaatioiden kehittämiselle. Itä-Suomen alueella on jo toteutettu lukuisia yksittäisiä kehittämishankkeita, joilla on pyritty edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia. Alueella tehdystä kehittämistyöstä ja sen tuloksena syntyneistä vallitsevista käytänteistä ei ole saatavissa laajaa ja järjestelmällisesti koottua tiedostoa Itä-Suomen alueelta. 2. Hankkeen kuvaus Hankkeen tausta-ajatuksen muodostaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku. (Liite1). Liitteessä on kuvattu niitä tahoja, jotka keskeisesti liittyvät lapsen ja nuoren sekä lapsiperheen elämään. Näiden tahojen, kasvuyhteisöjen tavoitteena on turvata lapsen selviytyminen hyvinvoinnin polulla. Itä-Suomen kuntien kannalta on tärkeää, että mahdollisimman monesta lapsesta kasvaa terveydestään huolehtiva, itsestään ja muista vastuuta ottava nuori. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, Stakesin Itä-Suomessa tekemien tutkimusten mukaan runsas 70 prosenttia jokaisesta ikäluokasta kulkee tuon polun päästä päähän ongelmitta, mutta 30 prosentille lapsista polulla pysyminen tuottaa vaikeuksia. Kehityssuunnan kääntämiseksi parempaan suuntaan tarvitaan tietoa hyvistä käytännöistä ja rakenteista, joiden avulla Itä-Suomen kunnissa on pystytty vastaamaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden haasteisiin. Kunnat ja eri toimijat saavat tietoa osaamisesta ja toimintatavoista, johtamisesta ja toimeenpanosta sekä palvelurakenteen luonteesta, joilla olosuhteisiin nähden on saatu paras tulos. Tämän hankkeen tarkoituksena on koota, mallintaa ja tuotteistaa näyttöön perustuvia, hyviä lasten ja nuorten kasvuyhteisöjen ja sitä tukevien palvelujen kehittämisessä hyviksi havaittuja käytäntöjä ja uusia toimintamalleja. Kerääminen toteutetaan verkkopohjaisia menetelmiä käyttäen. Lasten ja nuorten terveyden edistämisen käytänteet kuvataan yhdenmukaisesti lasten ja nuorten terveyden edistämisen tuotteina. Tuotekuvaukset kootaan kaikkien saatavilla olevaan rekisteriin ja muodostetaan itäsuomalainen terveyden edistämisen portaali. Suunnittelutyö aloitetaan pilotoimalla 2+1 hyviksi käytännöiksi todettua hanketta. Esimerkkinä olevat hankkeet mallinnetaan ja tuotteistetaan. Hankkeet voidaan ottaa käyttöön Itä-Suomen alueelle yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Pilotoinnin kokemukset huomioidaan myöhemmin portaaliin tulevien hankkeiden mallintamisessa ja tuotteistamisessa. Pilottihankkeita (2+1) ovat: 1. Kainuun sydänyhdistyksen, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken yhteistyössä rakennettu Lasten ja nuorten sydän- ja verisuoniterveyden edistämismalli, jota Kainuussa jo käytännössä toteutetaan. (Liite2). 2. Kajaanin kaupungin, Kainuun Liikunnan ja Oulun yliopiston/kajaanin opettajakoulutusyksikön Lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen liikunta- ja terveyskasvatuksen avulla hanke, jota on pilotoitu muutamassa varhaiskasvatuksen yksikössä (Liite3). 3. Pohjois-Karjalan Kansanterveyskeskus on laatinut kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä hankehakemuksen Terveyden edistämisen keskukselle, joka on osa hanke lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku hanketta (Liite4). Hyvät käytännöt mallinnetaan ja tuotteistetaan hankkeessa luotavien kriteereiden pohjalta, viedään portaaliin ja levitetään. Syntyvän toimintamallin mukaan/ avulla testataan hyvien 5

6 käytäntöjen mallintamista, tuotteistamista ja levittämistä. Tuotteistetut hyvät käytännöt viedään terveyden edistämisen portaaliin eri toimijoiden käyttöön. Mallit tukevat itäsuomalaisen terveyden edistämisen portaalin tunnettavuutta ja sen käyttöä. Hankkeessa pilotoitavat mallit koskettavat laajasti koko julkista palvelujärjestelmää sekä väestöä että yksittäistä kansalaista. Hankkeen yhteistyöverkosto on laaja ja monialaista osaamista omaava. Hankkeen yhteistyötahoja ovat Kuopion yliopiston Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos, joka tekee tarvittaessa asiantuntijayhteistyötä myös Kuopion yliopiston Terveyshallinnon ja talouden laitoksen, sosiaalipolitiikan laitoksen, Stakes/FinOHTAn, Kansanterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen kanssa. Itä-Suomen ammattikorkeakoulut toimivat myös yhteistyökumppaneina. Hanke tuottaa konkreettisen tiedon portin, portaalin, jonka kautta terveyden edistämisen itäsuomalaiset toimintamallit ja - käytännöt ovat koko Itä Suomen ja koko maan käytössä. Lisäksi syntyy terveyden edistämisen hyvien käytänteiden toiminta ja tuotteistusmalli. Tutkimus-, kehittämis- ja arviointiyhteistyö alueen yliopistojen ja muiden toimijoiden kanssa syvenee ja muuttuu jatkuvaksi käytännöksi. Nykyteknologiaa hyödyntäen syntyy uusia yhteistyön muotoja ja rakenteita hyvinvointitoimijoiden välillä/välille ja perhettä tukevien järjestöjen, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyö vahvistuu. Hankkeen aikana kehittyy kaikille kuntien, yritysten ja yhteisöjen palveluksessa toimiville tahoille mahdollisimman kustannustehokas tapa saada tietoja laadukkaista, luotettavista ja vaikuttavista kehittämishankkeista ja hyvistä käytännöistä. Hankkeen avulla kootaan yhteisesti sovituin kriteerein Itä-Suomen alueella tehty lasten ja nuorten kannalta keskeinen kehittämistyö ja hyvät käytännöt. Vastaavaa toimintaa terveyden edistämisen alueella ei ole vielä olemassa. Rakentuva portaali palvelee Itä-Suomen kuntien kehittämistyötä, mutta myös muita tietoa tarvitsevia tahoja. Suunnitellun portaalin kautta välittyy oleellinen tieto kyseisestä aiheesta sitä tarvitseville. Hankkeen aikana tehdään päätökset portaalin ylläpitäjästä ja tietojen päivittäjästä. Prosessin aikana vahvistetaan hyvinvointipalvelujen tuottajien kuten kuntien, muun julkishallinnon, yrittäjien, yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen verkostoitumista ja hyvinvointistrategista osaamista. Keskeisiä toimijoita ovat: yliopistot, ammattikorkeakoulut, kunnat, yritykset, järjestöt ja välittäjäorganisaatiot. 3. Tavoitteet ja tarkoitus Hankkeen tavoitteena on koota yhteisesti sovituin kriteerein kunnissa, seutukunnissa ja maakunnissa tehtävä lasten ja nuorten terveyden kannalta keskeinen kehittämistyö ja hyvät käytännöt ja luoda yhteisesti hyväksytyin kriteerein valituista hyvistä käytännöistä portaali. Kehittää uusia yhteistyön muotoja ja rakenteita hyvinvointitoimijoiden välillä nykyteknologiaa hyödyntämällä ja hakea uutta toimintamallia hyvinvointialan innovaatioiden tuotteistamiseksi. Hankeen tarkoituksena on kehittää kuntien, yritysten ja yhteisöjen palveluksessa toimiville tahoille mahdollisimman kustannustehokas tapa hankkia tietoja laadukkaista, luotettavista ja vaikuttavista kehittämishankkeista ja hyvistä käytännöistä. Vahvistaa perhettä tukevien järjestöjen, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Mallintaa, tuotteistaa ja jalkauttaa Itä-Suomen alueelle yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa kaksi +yksi valikoitua pilottihanketta. 6

7 Hankkeen toimintamallin mukaan tuotteistetut hyvinvointialan innovaatiot keventävät julkista hoitorasitetta. Tuotteistetut yksilö-, yritys-, kunta-, ja Itä-Suomi tasoiset terveyden edistämisen työmenetelmät, toimintatavat ja osaaminen parantavat Itä-Suomen alueen toimijoiden kokemustenvaihtoa ja edistävät Itä Suomen alueen toimijoiden terveyden edistämiseen liittyvää kokemusten vaihtoa ja kansalaisten välistä tasa-arvoa. Hankkeen tuloksena syntyy konkreettinen toimintamalli, siitä miten lasten ja nuorten terveydenedistämisen hyvät käytännöt mallinnetaan, tuotteistetaan sekä levitetään. Tämä edellyttää hyvien käytäntöjen kriteerien luomista. Tässä hankkeessa Kuopion yliopisto vastaa kriteerien toteutumisesta. Hanke auttaa palvelujen tuottajaa myös kehittämään, markkinoimaan ja myymään palvelujaan. 4. Kohderyhmät Välillisesti kohderyhmänä ovat Itä-Suomen lapset ja nuoret. Välittöminä kohderyhminä ovat itäsuomalaiset lasten ja nuorten kasvuyhteisöt (perhe, päiväkoti, koulu, järjestöt) sekä niitä tukevat palvelutuottajat. 5. Tehtävät ja toteutus 5.1 Vaihe 1. Terveyden edistämisen kehittämistyön ja käytänteiden koonti Ensimmäisen vaiheen aikana kootaan kunnissa, seutukunnissa ja maakunnissa tehtävä/tehty lasten ja nuorten terveyden kannalta keskeinen kehittämistyö ja hyvät käytännöt. Tutkimuspanos hyvien käytäntöjen kokoamiseen ja tunnistamiseen hankitaan Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitokselta. Toiminta käynnistyy sisältöseminaarilla, joissa esitellään hyviä kehittämishankkeita ja käytäntöjä, sekä sovitaan valintakriteereistä. Erityisesti haetaan sellaisia näyttöön perustuvia hyviä käytäntöjä, jotka on toteutettu moniammatillisesti ja poikkihallinnollisesti ja joissa voidaan hyödyntää uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa. Käynnistetään pilottihankkeiden (2+1 kpl) mallintaminen ja tuotteistaminen osana portaalin rakennustyötä. Työ tehdään yhteistyössä pilottihankkeiden kehittäjien/sisällönosaajien ja portaalin rakentajien kanssa. Toimintatapa luo jatkotyöskentelyn pohjan myöhemmin valituksi tulevien hyvien käytäntöjen mallintamis- ja tuotteistamistyölle. 5.2 Vaihe 2. Käytäntöjen kuvaus (tuotekuvaus) ja koonti Palvelujen tuotteistaminen selkeyttää sekä asiakkaalle että palveluntarjoajalle palvelun sisällön. Terveyttä edistävistä käytännöistä on vielä nykyään hyvin vähän tuotteistettuja palveluja ja niiden vaikuttavuutta on myös arvioitu niukasti. Terveyden edistämisen käsitteet ovat hyvin abstrakteja, mutta samalla myös hyvin laajoja. Terveydenedistäminen pitää purkaa palveluketjuiksi ja toiminnoiksi. Koko Itä-Suomi tarvitsee toiminnoista muodostuvia tuotteita. Tämän hankkeen aikana laaditaan polku ja joitakin valmiita tuotteita, joita tarvitaan asiakkaan ja tuottajan sekä palvelujen markkinoinnin ja työn vaikuttavuuden arviointiin. 7

8 Hankkeessa kootut lasten ja nuorten terveyden edistämisen hyvät käytännöt kuvataan yhdenmukaisesti niin, että ne avautuvat lasten ja nuorten terveyden edistämisen tuotteina. Tuotekuviin kirjataan mm: - kohderyhmä, käyttöalue tai vastaava - tuotteen kuvaus - missä nykyisin käytössä - käyttökokemukset - miten käyttöä ja sen vaikuttavuutta on tutkittu - tuloksellisuus, vaikuttavuus - koulutustarve tai muut ammatilliset vaatimukset - kustannukset - yhteystiedot ja - muut käytänteen kannalta tarpeelliset tiedot. Tuotekuvaukset kootaan kaikkien saatavilla olevaan rekisteriin ja muodostetaan itäsuomalainen terveyden edistämisen portaali. Hankkeen alussa portaalina toimii Kainuun maakunta -kuntayhtymän ylläpitämä -portaali. Tähän portaaliin rakennetaan terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen sivusto. Itä Suomen alueen toimijoiden kesken käydään jatkokeskustelut tuotteistettujen terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen tulevaisuuden sijoituspaikasta. Yhtenä mahdollisuutena on terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen tallentaminen ja levittäminen hankkeen jälkeenkin -portaalin kautta. 5.3 Vaihe 3. Nykyisten käytäntöjen ja palvelurakenteiden tarvearviointi Hyvien käytäntöjen keräys- ja mallintamistyön aikana (vaihe1. ja 2.) muodostuu kokonaisnäkemys siitä, missä määrin nykyiset käytännöt ja palvelurakenteet vastaavat olemassa oleviin haasteisiin ja tarpeisiin. Havaittuja katvealueita varten käynnistetään tarvittaessa uuden hankkeen suunnittelu. Suunnittelu-, kehittämis- ja tuotteistustyö tapahtuvat tässä hankkeessa saatua tietoa ja kokemusta hyödyntäen. Taustalla on Kainuun Sydänyhdistys ry:n laatima lasten- ja nuorten verisuoniterveyden edistämisohjelma, jota voidaan käyttää tuotteistamisen perusmallina. Malli on laadittu järjestön ja perusterveydenhuollon kanssa yhteistyössä ja otettu käyttöön Kainuussa. Käytäntöjä voidaan kuitenkin kehittää edelleen myös siten, että asiakkaat maksavat osittain palveluista, jotka he ovat tähän asti saaneet ilmaiseksi. 5.4 Vaihe 4. Toteutus Vaiheen 1 ja 2 aikana mallinnetut ja tuotteistetut 2+1 pilottihanketta jalkautetaan maakuntien ja koko Itä-Suomen alueilla. Jalkauttamisesta vastaa hankeorganisaatio yhteistyössä asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Jalkauttamisen aikana hankkeita on mahdollista testata ja saatujen kokemusten perusteella voidaan tarkentaa portaalin sisältöjä ja toimintamalleja(konsepteja). Käynnistetään portaalin markkinointi Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa. Hankkeen tarkoituksena on auttaa palvelujen tuottajaa markkinoimaan ja myymään palvelujaan itäsuomalaisille. Työ rajataan palvelujen tuotteistamisen osalta koskemaan lapsia ja nuoria, jolloin Kainuussa tuotteistamistyö keskitetään alle kouluikäisiin kun taas Pohjois- Karjala keskittää toiminnot kouluikäisiin lapsiin ja nuorin. Markkinointisuunnitelma ja tuotteistaminen tehdään vuodelle

9 5.5 Vaihe 5. Jatkuva toiminta Jatkuvaan toimintaan kuuluvat koulutus, tutkimus, seuranta, arviointi ja raportointi: - Koulutuksessa ja tutkimuksessa hyödynnetään itäsuomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen sekä muiden koulutus- ja tutkimustahojen osaamista. Koulutuksessa ja tutkimuksessa pyritään laajoihin kokonaisuuksiin. - Kerätään tietoa käytänteiden leviämisestä ja käyttöönotosta. - Seurataan ja arvioidaan vaikutuksia ja tuloksellisuutta, terveyden edistämistyön kattavuutta sekä selvitetään käytänteiden mukanaan tuomia muutoksia palveluprosesseihin. - Arvioinnin suorittavat ulkopuoliset tahot. Arvioidaan hankkeen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta - Raportointi palvelee sekä ulkoisia että sisäisiä asiakkaita. 6. Aikataulu ja toteutus vaiheittain Hankkeen toteutusaika Toteutusvaiheet: Hankkeen käynnistäminen Vaihe 1. Sisältöseminaarit ja keräystyö Vaihe 2. Käytänteiden kuvaus, portaali Vaihe 3. Havaittujen palvelutarpeiden tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet Vaihe 4. Toteutus, pilotit Vaihe 5. Jatkuva toiminta, Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Hankkeen kustannusarvio on laadittu ajalle Budjetin loppusumma on Henkilöstömenot Palkkakustannukset sivukuluineen (1 kokoaikainen ja 1 osa-aikainen) 2. Palvelujen ostot Asiantuntijapalvelut (kehittämistyö ja käytänteiden koonti), hankehenkilöstön koulutus, puhelin-, posti-, ja tietoliikennekulut, Painatus- ja ilmoituskulut, matkustuspalvelut (sis. hakijan kulut) ja muut palvelut(hallintopalvelut) 3. Aineet, tarvikkeet, tavarat Koneet ja laitteet ostoina, muut hankinnat 4. Vuokrat Kone- ja laitevuokrat, toimitilojen vuokrat 7.2 Rahoitussuunnitelma 1. Oma rahoitus/hakija, rahallinen osuus

10 2. EAKR, innovatiiviset toimet Kansallinen julkinen rahoitus, Kajaanin kaupunki Kainuun liikunta Oulun yliopisto/kajaanin opettajankoulutusyksikkö Pohjois-Savon liitto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kokonaisrahoitus Maksatussuunnitelma Maksatusta haetaan kaksi kertaa vuonna 2007 ja kerran vuonna 2008 hankkeen päätyttyä. 9. Tiedotus ja raportointisuunnitelma Hankkeessa saaduista kokemuksista ja tuloksista tiedotetaan laajasti hankkeen aikana tiedotusvälineiden kautta ja hankkeessa mukana olevien tahojen intra/ internet sivuilla. Hankkeen alkaessa laaditaan erillinen viestintäsuunnitelma. Lisäksi hankkeesta tuotetaan esitteitä ja esittelymateriaalia. Hankkeen etenemisestä raportoidaan säännöllisesti sovitun käytännön mukaan Itä- Suomen maakuntien ja kuntien edustajille. Hankkeesta kirjoitetaan väliraportti ja loppuraportti. Hankkeen etenemistä ja prosessin arviointia tehdään säännöllisesti työkokousten yhteydessä. Portaalin rakennetta ja käyttöön liittyviä ominaisuuksia testataan eri käyttäjäryhmissä. Hankeorganisaatio on vastuussa tiedonjaosta koko hankkeen osalta. 10. Hankeorganisaatio Hankkeen hakijana on Kainuun maakunta kuntayhtymä ja hanke toteutetaan Itä-Suomen maakuntien alueella yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kainuun maakunta kuntayhtymä hakijana on vastuussa hankkeen hallinnosta ja maksuista ja vastaa ohjelman toimeenpanosta yhteistyössä hankesuunnitelmassa mainittujen tahojen kanssa. Kainuun maakunta -kuntayhtymä perustaa yhteistyössä Itä-Suomen maakuntien kanssa ohjausryhmän ja nimeää projektipäällikön. Nimetty hankeorganisaatio on vastuussa ohjelman hallinnosta, raportoinnista, pilottien käynnistämisestä, toimijoiden välisestä yhteistyöstä, kokemuksen vaihdosta, tiedottamisesta ja seurannasta. 11. Riskien pohdintaa Itä-Suomen maakuntien keskinäisen yhteistyön tiivistäminen kunkin alueen omien vahvuuksien ja erityisosaamisen ja näiden yhdistämisen kautta on mahdollisuus mutta myös riski. Aikaisempaa kokemusta suunnitellusta yhteistyöstä ei ole olemassa ja maakuntien toimintakulttuurit ja toimintatavat saatavat olla erilaisia. Hankkeessa tulee tunnistaa maakuntien yhteiset intressit ja löytää kaikkia maakuntia tukevia linjauksia. Itä-Suomessa to- 10

11 teutettuja kehittämishankkeita ja hyviä käytäntöjä on lukuisia. Hyvät käytännöt tulee valita objektiivisesti, näyttöön perustuen huomioiden hankkeen lyhyt totuttamisaikataulu. 12. Tulosten hyödyntäminen ja jatkotoimenpiteet Hankkeen aikana mallinnetut hyvät käytännöt avautuvat portaalin kautta kaikille toimijoille. Hankkeessa saatu tieto hyödynnetään kuntien palvelujärjestelmien kehittämis-, ja hyvinvointistrategisessa työssä. Hyvien käytäntöjen mallintamisella ja tuotteistamisella on luotu pohja terveyden edistämiseen kytkeytyvän liiketoiminnan edellytysten vahvistamiseksi ja yritystoiminnan edistämiseksi. Hyvien käytänteiden portaali palvelee eri tahoja ja mahdollistaa osaltaan hyvinvointialan innovaatioiden tuotteistamista. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku -hanke toimii palveluiden tarpeen esille tuojana ja siten ensiaskeleena hyvinvointiyrittäjyydelle. Kuntien hyvinvointipalvelujen toimivuudesta ja saatavuudesta saatava tieto samoin kuin hyvinvointipalveluja arvioiva taloustieto on niukkaa. Tästä johtuvaan tilastotuotannon ja sen käyttökelpoisuutta edistävän toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja valvontaan on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Tilastotietoja ja tietokantoja tulee kehittää entistä luotettavimmiksi ja vertailukelpoisimmiksi. Luotettavan ja ajantasaisen tiedon avulla voidaan tehdä myös nykyistä enemmän palveluntuottajien ja järjestäjien välisiä vertailuja. Jatkotoimenpiteenä syntyy itäsuomalainen, alueellisesti yhteensopiva hyvinvoinnin seurantajärjestelmä, joka palvelee Itä-Suomen kuntia ja maakuntia niin elinkeino- kuin myös hyvinvointipoliittisessa suunnittelutyössä. Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku Kainuulaisten sydänterveyden edistämismalli Kainuun liikunta Pohjois-Karjalan hankesuunnitelman tiivistelmä 11

12 LÄHTEET Arnkil Tom, Projektien kaaoksesta perustyön kehittämiseen, seminaarialustus 2003 Innovatiivisten toimien alueellinen ohjelma Itä-Suomessa, 2005 Itä-Suomi ohjelma, 2005 Itä-Suomi ohjelman makrohanke11 työryhmän muistiot Kouluterveyskysely, Ottawa Charter for health promotion Ottawa. An International Conference on Health Promotion, November , Perttilä Kerttu, Kuntien hyvinvointistrategiat, esitelmä Terve Kunta-päivät 2005 Rimpelä Matti, Lasten hyvinvointihaasteet, esitelmä v Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyttä Kaikille vuoteen 2000: Suomen terveyspolitiikan pitkän aikavälin tavoite ja toimintaohjelma. Valtion painatuskeskus, Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2001:4 WHO. The European Health Report Who Regional office for Europe. Copenhagen. WHO Regional Publications, European Series, No

13 Liite 1 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku Itä-Suomi - ohjelma M11 Polkuun osallistujat Formaalit tahot Koti, perhe, suku, koulu, asuinympäristö, vanhempien työ Non-formaalit tahot Muut lapset ja nuoret, nuorisotyö, seurakunnat, järjestöt, media Informaalit tahot Sosiaalitoimi, poliisi, palvelut (esim. terveydenhuolto), media Hyvinvoinnin ja terveyden polut Kainuu Pohjois-Karjala Fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvinvoiva nuori, joka ottaa vastuuta itsestään, muista ja ympäristöstään Maakunnat Etelä-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Hankkeen fokus Toimivat käytänteet polun tukena Painotus varhainen puuttuminen ennakoiva tuki laaja perustuki Avainsanat Terveyden suojelu Terveyden edistäminen VAIHE 5 Jatkuva toiminta Raportointi kunnat seutukunnat maakunnat Itä-Suomi Arviointi indikaattorit prosessit Seuranta jalkautuminen käyttöönotto Tutkimus Koulutus VAIHE 1 Terveyden edistämisen kehittämistyön ja käytänteiden kokoaminen VAIHE 2b Kehittämistyön kuvaus ja jatkaminen Horisontaalisuus Vertikaalisuus VAIHE 4 Sisältöseminaarit ja vastaavat VAIHE 2a Käytänteiden kuvaus Tuotteistaminen Myynti VAIHE 3 Toteutus Uudet hankkeet Kunnat Seutukunnat Maakunnat Itä-Suomi Kehittäminen ja tuotteistaminen Myynti 1

14 1