VANHUSTEN KOTONA SELVIYTYMINEN Ehkäisevät kotikäynnit Raumalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHUSTEN KOTONA SELVIYTYMINEN Ehkäisevät kotikäynnit Raumalla"

Transkriptio

1 SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Marita Ollikainen VANHUSTEN KOTONA SELVIYTYMINEN Ehkäisevät kotikäynnit Raumalla HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMA Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 24 1

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 2 VANHUKSEN TERVEYDENTILA JA TOIMINTAKYKY Fyysinen terveys ja toimintakyky Psyykkinen terveys ja toimintakyky Sosiaalinen terveys ja toimintakyky 14 3 VANHUKSEN KOTONA SELVIYTYMINEN Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen Kotona selviytymisen edistäminen ja tukeminen 17 4 ASUINYMPÄRISTÖN MERKITYS KOTONA SELVIYTYMISESSÄ 19 5 EHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT KOTONA SELVIYTYMISEN TUKENA Ehkäisevä vanhustyö Ehkäisevät kotikäynnit Ehkäisevät kotikäynnit Raumalla 23 6 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT 24 7 TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN SUORITTAMINEN Haastattelulomake ja aineiston keruu Tutkimuksen kohdejoukko Tutkimusaineiston käsittely ja analyysi 28 8 TUTKIMUKSEN TULOKSET Vanhusten itsearvioitu terveydentila ja toimintakyky Vanhusten itsearvioitu näkö- ja kuuloaisti Vanhusten sosiaalinen kanssakäyminen Vanhusten kotiaskareista selviytyminen Vanhusten asuinolot Vanhusten itsearvioima toimeentulo Vanhusten käyttämät viestintävälineet Vanhusten nykyinen elämäntilanne ja toiveita tulevaisuuden suhteen 52 9 TULOSTEN TARKASTELU JA POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelu ja pohdinta Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettiset näkökohdat 62 LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Haastattelulomake Liite 2 Kirje kohdejoukolle Liite 3 Tutkimuslupa-anomus Liite 4 Tutkimuslupa Liite 5 Tulosten jakautuminen alueittain Liite 6 Kotikäynnin aikana havaittuihin tarpeisiin vastaaminen 2

3 TIIVISTELMÄ VANHUSTEN KOTONA SELVIYTYMINEN - Ehkäisevät kotikäynnit Raumalla Ollikainen Marita Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Toukokuu 24 Ohjaaja: yliopettaja, TtL Simula Jaana s. 86 YKL Asiasanat: Kotona selviytyminen, ehkäisevät kotikäynnit Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa raumalaisten 1922 syntyneiden vanhusten kotona selviytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida vanhusten avun / palveluntarve ja tuottaa tietoa, josta on hyötyä päätettäessä ennaltaehkäisevien kotikäyntien jatkosta. Tutkimuksen kohdejoukkona oli vuonna 1922 syntyneet raumalaiset, jotka eivät olleet kunnallisen kotipalvelun asiakkaita tai laitoshoidossa (N=183). Tutkimukseen osallistui 135 vanhusta, joista suurin osa (65 ) oli naisia. Tutkimukseen osallistuneista puolet (5 ) asui Kaunisjärven kotipalvelualueella. Tutkimusaineisto kerättiin ehkäisevillä kotikäynneillä välisenä aikana Suomen Kuntaliiton ja Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille-projektikuntien kehittämällä haastattelulomakkeella. Haastattelulomake sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Saatu aineisto analysoitiin tilastollisesti ja laadullista sisällönanalyysiä käyttämällä. Tuloksia havainnollistettiin kuvioilla. Tulosten mukaan 8-vuotiaat raumalaiset kokivat terveydentilansa ja toimintakykynsä suhteellisen hyväksi. Lähes kaikki vanhukset kokivat selviytyvänsä päivittäisistä perustoiminnoista itsenäisesti. Päivittäisistä toiminnoista eniten tuotti vaikeuksia raskaista kotitöistä selviytyminen. Vanhuksista suurin osa ei selviytynyt näistä toimista itsenäisesti. Kevyemmistä arkipäivän askareista enemmistö vanhuksista selviytyi omin voimin. Suurin osa raumalaisista vanhuksista asui yksin. Puolet vanhuksista asui kerrostaloasunnossa. Valtaosassa näissä kerrostaloissa oli hissi. Asunnot olivat varustelutasoltaan hyviä. Suurin osa vanhuksista koki, ettei tarvinnut kotona selviytymistä tukevia muutostöitä asuntoonsa. Kotonaan 8-vuotiaat raumalaiset selviytyivät joko itsenäisesti tai läheistensä avulla. Avuntarpeista tuli selvimmin esille siivousavun tarve. Asioiden hoitamiseen osa vanhuksista tarvitsi kuljetusapua. Avun he saivat enimmäkseen puolisolta tai lapsilta. Kunnan ja yksityisten tarjoamia palveluja vanhukset käyttivät vähän kotona selviytymisen tukena. 3

4 ABSTRACT THE ABILITY OF ELDERLY PEOPLE TO COPE AT HOME - Preventive home visits in Rauma Ollikainen Marita Satakunta Polytechnic Health Care Degree Programme Nursing and Health Care Option May 24 Tutor: LicNSc, RN Simula Jaana Pages: 86 YKL Keywords: Coping at home, preventive home visits The purpose of this study was to survey preventive home visits and their effects on elderly residents of Rauma who were born in The aim of this study was to evaluate elderly people's need of help and services and to provide information, which will be useful when the continuance of preventive home visits is decided. The basic study population consisted of residents of Rauma who were born in 1922 and who were not customers of local home service or institutionalised (N=183). 135 elderly people took part in the research; most of them (65) were women. Half of the people (5) who took part in the research lived in the Kaunisjärvi home service area. The research material was collected on preventive home visits during with a questionnaire developed by the Association of Finnish and Regional Authorities and the preventive home visits to elderly people projects. The questionnaire included closed and open questions. The gathered material was analysed statistically and by using qualitative content analysis. The results were illustrated with diagrams. According to the results the 8-year-old residents of Rauma felt their state of health and functional capacity relatively good. Almost all of the elderly people felt they could cope with basic daily functions by themselves. Of all the daily functions the most problematic was the ability to cope with hard household chores. Most of the elderly people could not cope with these chores by themselves. Most of the elderly people could cope with lighter everyday chores by themselves. Most of the residents lived alone. Half of the elderly people lived in apartments. Most of these houses had an elevator. The apartments had a good armament level. Most of the elderly people felt they did not need any renovations in their apartment to help them cope at home. At home the 8-year-old residents of Rauma coped either alone or with the help of their near relations. The most pronounced need of help was getting help in cleaning. Some of the elderly people needed transportation in order to take care of their errands. They got help mostly from their spouses or children. Elderly people used little services provided by local and independent providers to aid their coping at home. 4

5 1 JOHDANTO Suomalaisten elinikä on noussut huomattavasti viime vuosikymmenien aikana. Suomessa nykyinen 65 vuotta täyttäneiden osuus on 15 prosenttia koko väestöstä. Tämän ikäryhmän osuuden ennustetaan nousevan vuoteen 23 mennessä 25 prosenttiin. Suhteellisesti eniten eliniän odote on pidentynyt yli 8- vuotiailla, joten yli 85-vuotiaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan neljänkymmenen vuoden sisällä. (Häkkinen, 22,12; Tilvis & Pohjolainen, 23, 493.) Ikääntymisen myötä terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisen riski kasvaa. Ikääntyminen on haaste sekä yhteiskunnalle että yksilölle. (Tilvis & Pohjolainen 23, 493.) Tällä hetkellä toimintakyvyn selvä heikentyminen alkaa vasta 75 8 vuoden iässä. Yksilölliset erot toimintakyvyn heikkenemisessä ovat kuitenkin suuria. Toimintakyvyn säilyminen pitkään ja tehostuva sairauksien hoito takaavat vanhuksille voimavaroja jatkaa kotona asumista pitempään. (Olsbo-Rusanen & Väänänen-Sainio 23, 8.) Vanhuksille kotona asuminen on tärkeää ja siellä he myös haluavat asua mahdollisimman pitkään. Kotona asuessaan he kokevat saavansa olla omassa rauhassaan ja tehdä päivittäisiä toimiaan omassa tahdissaan. Kotona asumiseen vanhukset liittävät vapauden tunteen olla oma itsensä sekä kokemuksen itsemääräämisoikeuden toteutumisesta. Omatoimisuuden säilymisellä on suuri merkitys vanhukselle kotona asumisen mahdollistajana ja sillä on myös selkeä yhteys vapauden ja itsenäisyyden kokemiseen. Vanhuksille on tärkeää selviytyä itsestään huolehtimisesta, kotiaskareista ja asioidensa hoitamisesta. Vanhus vaalii terveyttään pyrkimällä ylläpitämään toimintakykyään moninaisin eri keinoin, vaikka hänen jokapäiväiseen elämiseensä liittyisikin paljon sairauksia ja toimintakyvyn puutoksia. (Hirvonen 1999, 39 4.) Iäkkäille ihmisille suunnatun ennaltaehkäisevän toiminnan tulisi olla luonnollinen osa palvelujärjestelmää. Sairauksien varhaisvaiheiden tunnistaminen sekä niiden pahenemisen ehkäisy ovat avainasemassa sairauksien ennaltaehkäisyn mahdollisuuksien heiketessä. Lupaavaksi keinoksi iäkkään väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ovat osoittautuneet ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa tehdyt kotikäynnit. (Hietanen & Lyyra 23, 3.) Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille on uusi palvelumuoto, joka auttaa kuntaa ennakoimaan tulevia palvelutarpeita. Ehkäisevän kotikäynnin aikana arvioidaan muun muassa vanhuksen toimintakykyä ja selviytymistä elinympäristössään, asunto-oloja ja palvelujen nykyistä ja tulevaa tarvetta. (Häkkinen 22, ) Raumalla ehkäisevät kotikäynnit suoritettiin lokakuun 22 ja joulukuun 23 välisenä aikana. Kotikäynnit suunnattiin 8 vuotta täyttäneille, jotka eivät olleet kunnallisen kotipalvelun asiakkaita. 5

6 Tämä tutkimus liittyy Raumalla tehtyihin ehkäiseviin kotikäynteihin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa raumalaisten 1922 syntyneiden vanhusten kotona selviytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on arvioida vanhusten avun- ja palveluntarve ja tuottaa tietoa, josta on hyötyä päätettäessä ennaltaehkäisevien kotikäyntien jatkosta. 2 VANHUKSEN TERVEYDENTILA JA TOIMINTAKYKY Yleisesti terveys ymmärretään biolääketieteellisen ajattelun mukaan sairauksien sekä elämänlaatua heikentävien häiriöiden puuttumisena tai psykologisesti tunne-elämän hyvinvointina, kognitiivisena ja mielenterveydellisenä toimintakykynä (Perttilä 22, 2). Iäkkään ihmisen terveyden määrittelyyn sisältyy itsehoito, itsestään huolehtiminen sekä elämän tarkoitus, voimavarojen ja elämänhallinnan merkitys sekä hyvä olo (Kettunen, Kähäri-Wiik, Vuori-Kemilä & Ihalainen 22, 215). Ihmisten terveydentilassa on suuria eroja eläkeiän kynnyksellä. Ikääntymiseen liittyvät fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset ilmenevät eri ihmisillä eri aikaan. Elämäntilanteella ja elämänhalulla on merkitystä terveyden kokemisessa, koska vanheneminen voi ilmetä elimistön vähentyneenä kykynä sopeutua ympäristön vaatimuksiin voimien vähetessä. Terveyden kokemukset ilmenevät omaa terveyttä koskevana tietämisenä, hyvänä olona ja terveellisiksi havaittujen asioiden yhdistämisessä omaan elämään. (Parviainen 1995, ) Rissasen (1999) tutkimuksen tulokset yli 65-vuotiaiden (n=127) kotona selviytymisestä ovat suurelta osin samansuuntaisia aiemmin tehtyjen vastaavien tutkimusten tulosten kanssa. Hänen mukaansa vanhusten hyvän olon kokemukset liittyivät terveyden kokemiseen ja oman terveyden hoitoon. Tulokset osoittivat, että vanhenevien ihmisten itsearvioitu fyysinen terveys oli keskimäärin hyvä ja psykososiaalinen terveys itsearvioituna oli lähes kaikilla tutkittavilla erinomainen. Selvitettäessä fyysisen ja psykososiaalisen terveyden yhteyttä, osa vastaajista oli arvioinut psykososiaalisen terveytensä hyväksi huolimatta huonosta terveydestä ja osa myös päinvastoin. (Rissanen 1999, 51 54, ) Viime vuosina on ikääntymisen, terveyden ja toimintakyvyn tutkimuksissa ollut vahvana suuntauksena näkökulman kääntäminen sairauksista terveyteen, riskitekijöistä terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviin tekijöihin sekä toiminnanvajavuuksista toimintakykyyn (Heikkinen, Kauppinen & Laukkanen 23, 56). Hyvä toimintakyky on erittäin tärkeä osa terveyttä. Iäkkäiden ihmisten arvioidessa terveyttään on taustalla useita eri tekijöitä. Toimintakyvyn eri osa-alueet, fyysinen ja psyykkinen toimintakyky sekä kyky selviytyä jokapäiväisistä toiminnoista, ovat arvioinnissa tärkeässä roolissa. (Heikkinen 22, 29.) 6

7 Toimintakyky voidaan määritellä monella eri tavalla. Toimintakyvyllä voidaan tarkoittaa kykyä huolehtia fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tarpeista ihmistä itseään tyydyttävällä tavalla. Näin ajatellen lähtökohtana on oma kokemus toimintakyvystä suhteessa tarpeisiin. Toimintakyky voidaan myös rinnastaa laajemmin elämänhallintaan eli toimintakykyinen ihminen tuntee riittävästi hallitsevansa omaa elämäänsä. Tällöin toimintakykyyn liittyy myös omien voimavarojen käyttö tarpeiden tyydyttämisen lisäksi. (Kettunen ym. 22, ) Toimintakykyä voidaan arvioida fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Vaikka nämä toimintakyvyn eri alueet voidaankin käsitteellisesti erottaa toisistaan, ne ilmenevät jokapäiväisessä toiminnassa yhdessä. Arkielämässä toimintakyky punnitaan siinä, miten ihminen kykenee vastaamaan ympäristön asettamiin haasteisiin. Vanhusten kohdalla toimintakyvyllä yleensä tarkoitetaankin arkielämän toiminnoista suoriutumista. (Koskinen, Aalto, Hakonen & Päivärinta 1998, 1 11.) 2.1 Fyysinen terveys ja toimintakyky Fyysinen toimintakyky muodostuu elämää ylläpitävistä fysiologisista perustoiminnoista, fyysisestä kunnosta ja terveydentilasta (Kähäri-Wiik, Niemi & Rantanen 22, 13). Vanhenemisen seuraukset ovat selvimmin nähtävissä fyysisellä alueella, koska ensisijaisesti biologiset vanhenemisprosessit rajoittavat toimintakykyä. Ikääntyessä heikkenemistä tapahtuu kaikilla fyysisen ja psykomotorisen toimintakyvyn eri alueilla, kuten hengitysfunktioissa, kestävyydessä, lihasvoimassa, nopeudessa, tasapainossa ja reaktiokyvyssä. (Hervonen ym. 1998, 128; Koskinen ym. 1998, 91 92; Hervonen 21, 14 15; Heikkinen 22, 3.) Elimistön normaalit vanhenemismuutokset ja sairaudet voivat heikentää iäkkään ihmisen toimintakykyä, kuitenkin sairauksien varhainen toteaminen ja hyvä hoito saattavat auttaa toimintakyvyn säilyttämisessä, vaikka sairaus ei olisikaan kokonaan parannettavissa (Koskinen ym.1998, 98). Harvat sairaudet ovat ainoastaan ikääntyneiden ihmisten sairauksia, mutta monet sairaudet ovat heillä yleisempiä kuin nuoremmilla ihmisillä. Tavallisimpia ikääntyneiden sairauksia ovat sydän- ja verisuonisairaudet, keskushermoston sairaudet, aineenvaihdunnan sairaudet, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, syöpäsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. (Koskinen ym. 1998, 98; Parviainen 1995, 65; Tilvis 21, 28.) Ikääntymiseen liittyy pitkäaikaissairauksien lisääntyminen ja monien eri sairauksien samanaikainen esiintyminen (Koskinen ym.1998, 98; Nurminen 24, 283). Aikaisempien tutkimusten mukaan 7

8 sairauksien määrä lisääntyy ikääntyessä merkittävästi. Yli 7-vuotiailla on keskimäärin yli kaksi sairautta ja yli 8-vuotiailla keskimäärin yli kolme sairautta. Varsinkin sydän- ja verisuonisairauksien sekä tuki- ja liikuntaelin sairauksien on todettu lisääntyvän iän myötä. (Rönnemaa, Impivaara, Aalto & Seppänen 1997, 45 46; Rissanen 1999, 61; Heikkinen, Kauppinen & Laukkanen 23, 48.) Sairauksien lisääntyneestä määrästä johtuen vanhukset käyttävät usein monia lääkeaineita samanaikaisesti. Ikä ja sairaudet aiheuttavat muutoksia lääkkeiden käyttäytymiseen elimistössä ja lääkemäärän kasvaessa myös haitallisten yhteisvaikutusten riski lisääntyy. Vanhusten lääkehoidon onnistumiselle on tärkeää ohjaus ja neuvonta lääkkeiden annostuksesta ja käyttötarkoituksesta. (Koskinen ym. 1998, 99; Nurminen 24, 283.) Ihmisen ikääntyessä fysiologisella alueella tavoitteena on säilyttää tasapaino eri elinten ja elinjärjestelmien toiminnassa. Riittävä ja tarkoituksenmukainen liikunta, muu fyysinen aktiivisuus, terveellinen ravinto sekä tasapaino levon ja tekemisen välillä ovat tällöin tärkeässä asemassa. (Heikkinen 22, 31.) Itsenäinen liikkuminen onkin jokaisen vanhuksen keskeisin omatoimisuuden edellytys ja samaten jokaisen ikääntyvän ihmisen huolen aihe. Pitkäaikaissairaudet, ikääntyminen sekä molempiin usein kuuluva liikkumisen vähentyminen vaikuttavat fyysisen kunnon ja toimintakyvyn heikentymiseen. Liikkumiskyvyn heikkeneminen vaikeuttaakin erilaisista toiminnoista suoriutumista, kuten sosiaalista osallistumista, raskaiden kotitöiden tekemistä ja ostosten tekoa. (Rissanen 1997, 465; Kettunen ym. 22, 247; Rantanen & Sakari-Rantala 23, 13.) Rissasen (1999) tutkimuksen mukaan ikääntyneillä oli erilaisia tapoja ja harrastuksia, joilla he kokivat hoitavansa terveyttään. Sekä miehillä että naisilla keskeisimmäksi osaksi terveydenhoidossa tuli esille fyysisen terveyden itsehoitotoiminnot. Nämä liittyivät miehillä enemmän kuin naisilla hyötyliikuntaan. Naisten vastaukset sisälsivät hyötyliikunnan lisäksi liikunnan eri muotoja, kuten kävely ja voimistelu. Terveelliset elämäntavat ja terveellisestä ravinnosta huolehtiminen tuli myös esille oman terveyden hoitamisessa. Muuttuneen terveyden itsehoitotoimintoihin kuuluivat lääkityksestä, hygieniasta ja ravitsemuksesta huolehtiminen. (Rissanen 1999, 65.) Liikuntaharjoittelulla on liikunta- ja tukielinten toimintakyvyn ylläpitämisen ja parantamisen lisäksi myös muita merkityksiä, kuten esimerkiksi hapentarve lisääntyy, liikkumiseen liittyvät taidot ja notkeus parantuvat, myös mieliala paranee sekä itseluottamus kohoaa (Kettunen ym.22, ). Ikivihreätprojektin kahdeksan vuoden seuruututkimuksen mukaan iäkkäät henkilöt harrastivat liikuntaa enemmän kuin aikaisemmin, varsinkin kävelylenkkeilyn harrastaminen oli lisääntynyt (Hirvensalo & Lampinen 1999, 231). 8

9 Vanhenemisella on merkitys ihmisen kykyyn aistia omassa elimistössään ja ympäristössään tapahtuvat muutokset. Aistitoiminnot heikkenevät, kuten kosketustunto, värinätunto sekä päivittäisistä toiminnoista selviämiselle tärkeät tasapainoaisti ja koordinaatiokyky. Nämä tekijät ovat yhtenä syynä vanhusten kaatumiseen. Kivun aistimisessa tapahtuu myös muuttumista ja tämä puolestaan vaikuttaa siihen, että monet kipua aiheuttavat sairaudet saattavat vanhuksilta jäädä jopa huomaamatta. (Koskinen ym. 1998, 93.) Myös näössä ja kuulossa tapahtuu muutoksia iän karttuessa. Ikämuutokset näössä alkavat kehittyä jo 4. ikävuoden jälkeen. Ikänäköä ei kyetä ehkäisemään, mutta tarkennusta voidaan korjata silmälaseilla sekä lisäämällä valaistusta. Normaalin vanhenemisen ja sairauksien aiheuttamat muutokset näkökyvyssä pitäisi erottaa toisistaan. Yleisin näkövamman aiheuttaja yli 65-vuotiailla on silmänpohjan keskeisen näköalueen rappeuma. (Hervonen ym. 1998, 75 76; Koskinen ym. 1998, 93; Peräsalo 21, ) Kuulon jonkinasteinen heikkeneminen iän myötä on tavallista ja todennäköistä jo 5. ikävuoden jälkeen. Kuulon heikkeneminen tapahtuu vähitellen ja yksilöllisesti. Sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutosten myötä usea vanhus kärsii huonosta kuulosta. Jo lievästi alentunut kuulo voi haitata selviytymistä jokapäiväisestä elämästä. (Hervonen ym. 1998, 76 77; Koskinen ym. 1998, ) Jaakola ja Väänänen-Sainio (1996) ovat tutkineet haastattelututkimuksella kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden oululaisten (n=487) toimintakykyä ja avuntarvetta. Tämän tutkimuksen mukaan valtaosa haastatelluista (73 ) arvioi näkönsä hyväksi. Vanhimmasta ikäryhmästä eli 85 vuotta täyttäneistä enää puolet näki lukea sanomalehtitekstiä. Suurin osa tutkituista käytti silmälaseja. Kuulonsa arvioi hyväksi yli puolet haastatelluista. Kuulo heikentyi iän lisääntyessä niin, että 85 vuotta täyttäneistä suurin osa kuuli huonosti. Vajaa viidesosa tutkituista käytti kuulokojetta. (Jaakola & Väänänen-Sainio 1996, 56.) Ihmisen ikääntyessä ruokahalua säätelevä järjestelmä sekä haju- ja makuaisti heikkenevät, mistä saattaa olla seurauksena ruokahaluttomuutta. Aistitoiminnan heiketessä ruoan nautittavuus vähenee. (Suominen 22, 8-15.) Myös monet sairaudet vievät ruokahalua ja vaikeuttavat ateriointia. Suun ja hampaiden sairaudet aiheuttavat usein aliravitsemusta ja varsinkin suun tulehdukset altistavat lisäksi sairauksille. (Hervonen ym. 1998, 139.) Ikääntyneiden ravitsemuksen tavoitteita ovat riittävät ravintoainevarastot, hyvä ravitsemustila, toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen sekä hyvä elämänlaatu. Ikääntyneen energiansaannin tulee vastata kulutusta. Hyvä ravitsemustila hidastaa vanhenemista, auttaa jaksamaan virkeänä ja helpottaa sairauksissa. (Suominen 22, 8-15.) Ikääntyessä yölliset heräilyt ja unilääkkeiden käyttö lisääntyvät. Ikääntyminen vaikuttaa uneen monella eri tavalla, kuten unen laadun ja -tarpeen muuttumiseen. Unen laatu voi ratkaisevasti vaikuttaa elämänlaatuun. Iän mukana unihäiriöiden määrä kasvaa, kuitenkaan unihäiriöt eivät välttämättä kuulu 9

10 ikääntymiseen. (Hervonen ym. 1998, 84 85; Seppälä 21, 37, 311.) Tutkitusti suurin osa (n. 8 ) vanhuksista kertoo nukkuvansa kohtuullisesti ja vain yli 1 vanhuksista ilmoittaa kärsivänsä toistuvasti huonosta unesta. Univaikeuksista naiset valittavat useammin kuin miehet. (Seppälä 21, 37.) Rissasen (1999) tutkimuksen tulokset osoittivat kuitenkin miesten nukkuvan huonommin kuin naiset (Rissanen 1999, 16). 2.2 Psyykkinen terveys ja toimintakyky Psyykkisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan kykyä ottaa vastaan ja käsitellä tietoa, kykyä tuntea ja kokea sekä kykyä muodostaa käsityksiä ympäröivästä maailmasta. Ihmisen ollessa psyykkisesti toimintakykyinen hän kykenee suunnittelemaan elämäänsä ja tekemään tietoisia ratkaisuja ja valintoja elämässään. (Kähäri-Wiik ym. 22, 13.) Psyykkinen toimintakyky muuttuu ihmisen kehittymisen ja vanhenemisen myötä. Se ei ole ainoastaan yksilöllinen ominaisuus, vaan kyseessä on vuorovaikutussuhde ihmisen ja hänen elin- ja toimintaympäristönsä välillä. Psyykkinen toimintakyky on aina suhteessa ympäristön ihmiselle asettamiin vaatimuksiin ja odotuksiin. Parhaiten psyykkistä toimintakykyä voidaan arvioida, kun tunnetaan ihmisen elämän tärkeimmät puitteet, kuten asuin- ja elinympäristö sekä sosiaalinen verkko, jotka tukevat ihmistä selviytymään päivittäisistä haasteista ja vaatimuksista. Psyykkisen toimintakyvyn alueelle voidaan sisällyttää myös mielenterveys yhtenä psyykkisen toimintakyvyn edellytyksenä. (Ruoppila 22, 121.) Mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat kyky ylläpitää tyydyttäviä ihmissuhteita ja tasapainoista sosiaalista vuorovaikutusta, psyykkisten paineiden ja ristiriitojen kanssa toimeen tuleminen sekä sopeutuminen ympäristön asettamiin vaatimuksiin (Lahtela 1997, 78). Ikääntyvien ihmisten psyykkinen terveys perustuu elettyyn elämään. Vanhetessa tapahtuu useita elämänmuutoksia, joihin sisältyy luopumista. Näitä ovat menetykset, avuntarpeen lisääntyminen, yksinäistyminen ja ruumiillisen raihnaisuuden tulo näkyville. Kaikki nämä asettavat vanhenevan ihmisen tasapainon koetukselle elämänvaiheessa, jossa usein muutenkin esiintyy psyykkisen sopeutumiskyvyn heikkenemistä. Erilaiset ikääntymismuutokset saattavat altistaa mielenterveyden häiriöille. (Lahtela 1997, 79 8; Punkanen 21, 164.) Seurantatutkimusten tulokset kertovat vanhenemisen myötä lisääntyvistä mielialaongelmista ja masentuneiden sekä yksinäisten määrän kasvusta. Riskiryhmiä ovat esimerkiksi heikentyneen terveyden ja toimintakyvyn sekä huonon taloudellisen tilanteen omaavat samoin kuin yksinäiset, äskettäin menetyksiä kokeneet ikääntyneet ihmiset. (Hietanen & Lyyra 23, 174.) Iäkkäiden mielenterveyden häiriöistä yleisimpiä ovat masennustilat eli depressiot. Masennustilojen tyypillisiä oireita ovat voimakas 1

11 väsymys, unihäiriöt, alavireisyys, kivut, säryt sekä yksinäisyyden, tyhjyyden, tarpeettomuuden, avuttomuuden, huonouden ja mitättömyyden tunteet. Oireiden moninaisuuden vuoksi masennustilojen tunnistaminen ei aina ole helppoa. (Kivelä 22, 4.) Masennustilojen kokonaisvallitsevuus on tutkimuksessa naisilla suurempi kuin miehillä (Kivelä 21, ). Aivoissa tapahtuvat ikääntymismuutokset sekä aivoja rappeuttavat sairaudet aiheuttavat muutoksia myös henkisessä suorituskyvyssä. Ikääntymismuutokset näkyvät hidastumisena kaikissa kognitiivisissa toiminnoissa. (Hervonen ym. 1998, ) Muisti ja oppiminen liittyvät tiiviisti yhteen. Asian oppimiseksi, on se ensin ymmärrettävä ja painettava muistiin sekä tarvittaessa palautettava mieleen. Iäkkäillä on suuria yksilöllisiä eroja oppimis- ja muistamiskyvyssä. Ikääntyminen heikentää muistia siten, että uusien asioiden mieleenpainaminen vaikeutuu ja niitä on myös vaikeampi palauttaa mieleen kuin nuorempana. Selvät ja arkielämää haittaavat muistihäiriöt eivät kuitenkaan kuulu normaaliin vanhenemiseen. Niiden syynä on usein jokin sairaus, masennustila tai dementoituminen. (Koskinen ym. 1998, 14.) Dementian yleisyys kasvaa iän mukana. Tämän perusteella dementiapotilaiden määrä kasvaa väestön vanhetessa huomattavasti tulevina vuosikymmeninä. (Sulkava 21, ) Kognitiivisten toimintojen vanhenemismuutokset eivät ole palautumattomia, sillä niihin voidaan vaikuttaa harjoittelun avulla. Perustellusti pidetään uusien asioiden opiskelua tehokkaana ja tuloksellisena keinona psyykkisen toimintakyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä. (Ruoppila 22, ; Hietanen & Lyyra 23, 176.) Erilaiset harrastukset ovat toinen tapa ylläpitää psyykkistä toimintakykyä. Harrastukset antavat erilaisia virikkeitä eri tiedonkäsittelytoiminnoille harrastusaktiviteetin mukaan. (Ruoppila 22, ) 2.3 Sosiaalinen terveys ja toimintakyky Sosiaalista vanhenemista ei voi määritellä niin selkeästi kuin psyykkistä ja fyysistä vanhenemista. Keskeistä sosiaalisessa vanhenemisessa on se, että käsite laajentaa ikääntymisen ja vanhuuden tarkastelua vanhenevasta yksilöstä hänen ja hänen ympäristönsä sekä yhteiskunnan välisen suhteen erittelyyn. (Koskinen 1998, 118.) Psyykkinen ja fyysinen toimintakyky ovat edellytyksiä sosiaaliselle toimintakyvylle. Toimintakyvyn muutokset fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn alueella voivat heikentää yksilön sosiaalista toimintakykyä. Sosiaalinen toimintakyky muodostuu lähinnä sosiaalisista taidoista ja toiminnoista ja edellyttää sekä tiedollisia että tunneperäisiä valmiuksia. Se kuvaa yksilön mahdollisuuksia ja voimavaroja sekä kykyä ja taitoa toimia erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä. Sosiaaliseen toimintakykyyn 11

12 vaikuttavat koettu terveydentila, sosiaalinen asema ja aktiivisuus sekä koulutus. Esimerkiksi hyvä terveys ja läheiset ystävyyssuhteet tukevat osaltaan yksilön sosiaalista toimintakykyä. (Hervonen ym. 1998, 13; Talvitie, Karppi & Mansikkamäki 1999, 59 6.) Ikääntymisen myötä ihmisen sosiaalista toimintakykyä rajoittavat eletyn elämän mukaan kaventuneet mahdollisuudet sekä hänen elämänpiirinsä ja sosiaalinen asemansa. Sosiaalisen toimintakyvyn rajoittavia tekijöitä ovat myös muutokset fyysisessä ja psyykkisessä toimintakyvyssä, kuten esimerkiksi aistien heikkeneminen liikunnan vaikeutuminen ja muistin huononeminen. (Hervonen ym. 1998, 13.) Vanhuksen sosiaalinen verkosto muodostaa hänen arkielämänsä perustan, siinä hän elää ja toimii. Sosiaalinen verkosto koostuu inhimillisistä vuorovaikutussuhteista ja henkilökohtaisten kontaktien joukosta. Sosiaalinen verkosto rakentaa vanhuksen itsearvostusta ja sosiaalista identiteettiä sekä tekee mahdolliseksi voimavarojen esiin tulon. (Koskinen ym. 1998, ) Sosiaalisuuden yhteyttä vanhusten elämäntyytyväisyyteen on tutkittu ja näissä tutkimuksissa on havaittu, että tyytyväiset vanhukset rakentavat toimivia ihmissuhteita ja heille on tärkeää harrastaa ja olla kanssakäymisessä ihmisten kanssa. Sosiaalisista suhteista vanhuksille kaikkein tärkeimmät ovat yhteydet lähiomaisiin. Nimenomaan yhteyttä pidetään omiin lapsiin, joilta myös saadaan eniten tukea ja apua. Vähemmän yhteydessä ollaan muiden sukulaisten kanssa, koska useimmiten he asuvat kaukana ja varsinkin ikätoverit saattavat olla huonokuntoisia tai jo kuolleet. (Laitinen-Junkkari, Rissanen & Isola 1999, 43.) Sosiaalinen kanssakäyminen on vanhenevilla ihmisillä lähes samanlaista eri tutkimuksissa. Naiset ovat sosiaalisesti miehiä aktiivisempia, mutta ikääntyminen ja terveydentila vähentävät tapaamisia. (Rissanen 1999, 42.) Ehkäisevät kotikäynnit-projektin tulosten mukaan suurin osa haastatelluista (n=789) oli yhteydessä tuttaviinsa viikoittain tai päivittäin. Läheisiään tapasi kolmannes haastatelluista päivittäin. (Suomen Kuntaliitto 23.) Jaakolan ja Väänänen-Sainion (1996) haastattelututkimuksen mukaan suurin osa iäkkäistä oululaisista piti yhteyksiä päivittäin lapsiinsa tai lapsenlapsiinsa. Yhteydenpito tapahtui tapaamisten tai puhelinkontaktien muodossa. Puhelimitse yhteyttä pitivät naiset useammin kuin miehet. (Jaakola & Väänänen-Sainio 1996, 14.) Puhelin oli Höyhtyällä ja Kaukovainiolla tehtyjen ehkäisevien kotikäyntien loppuraportin mukaan useimmille haastatelluista tärkein yhteydenpitoväline omaisiin ja ystäviin (Lotvonen & Väänänen-Sainio 23, 32). Vapaa-ajan toiminnot ovat suhteessa ikääntyneen terveyteen ja toimintakykyyn sekä hänen elinympäristönsä tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin. Harrastukset omaksutaan lähinnä nuoruudessa 12

13 sekä varhaisaikuisuudessa. Tällaiset harrastukset voivat jatkua läpi elämän, ellei terveys, toimintakyky tai elinympäristö aseta harrastamiselle esteitä. Harrastusten väheneminen tai niistä luopuminen on tutkitusti naisilla yleisempää kuin miehillä. Tämän pääasiallisin syy saattaa olla naisten miehiä nopeammin tapahtuvassa fyysisen toimintakyvyn heikkenemisessä. (Ruoppila 22, ) Ikivihreät-projektin tekemästä 8-vuotisesta seuruututkimuksesta näkyi selkeästi harrastusten määrän väheneminen ikääntymisen myötä molemmilla sukupuolilla, varsinkin naisilla. Selvimmin vähenivät iän karttuessa hyvää fyysistä kuntoa vaativat ja hyvää näkökykyä edellyttävät harrastukset. Kodin ulkopuoliset harrastukset vähenivät ja kotikeskeiset harrastukset lisääntyivät. (Suutama, Ruoppila & Laukkanen 1999, 241.) Lotvosen ja Väänänen-Sainion (23) ehkäisevistä kotikäynneistä Höyhtyällä ja Kaukovainiolla tekemän loppuraportin mukaan vapaa-ajan toimintaan kodin ulkopuolella osallistui viikoittain 41 ja päivittäin kaksi prosenttia haastatelluista ikääntyneistä (n=476) (Lotvonen & Väänänen-Sainio 23, 33). 3 VANHUKSEN KOTONA SELVIYTYMINEN Rissanen (1999) on tutkinut vanhenevien ihmisten kotona selviytymistä ja hänen mukaansa vanhuksen selviytymisessä on kysymys siitä, miten toimintakykyinen ja terve hän on ja miten hän kykenee vastaamaan arkielämässä esiin tuleviin käytännön vaatimuksiin (Rissanen 1999, 22). Tervo (1995) kuvasi tutkimuksessaan yli 75-vuotiaiden (n=2) kokemuksia kotona selviytymisestä. Tulosten mukaan haastateltavat olivat sitä mieltä, että kotona selviytyminen on selviytymistä jokapäiväisestä elämästä. (Tervo 1995, 54.) 3.1 Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen Ikääntyneiden selviytymistä päivittäisistä toiminnoista on yleisesti tarkasteltu fyysisen toimintakyvyn lähtökohdista. Fyysisen alueen rajat eivät ole selvät, näin ollen psyykkisen ja sosiaalisen toimintakykyisyyden toiminnot vaikuttavat fyysiseen toimintakykyyn ja päinvastoin. (Karppi & Ollila 1997, 54.) Tarkasteltaessa vanhuksen kaikkia selviytymisen edellytyksiä puhutaan kokonaiskapasiteetista. Kokonaiskapasiteetti tarkoittaa voimassa olevien voimavarojen parasta mahdollista käyttöä. Fyysisten voimavarojen arviointia voidaan tehdä esimerkiksi mittaamalla kävelynopeutta tai kykyä liikkua portaissa. Psyykkisiä voimavaroja voidaan arvioida muun muassa testaamalla muistia erilaisten 13

14 muistitestien avulla. Sosiaalisten voimavarojen arvioinnissa selvitetään sukulais- ja ystäväsuhteita sekä osallistumista harrastustoimintaan. (Helin 2, 4.) Usein arvioitaessa vanhusten toimintakykyä perustana on päivittäisistä toiminnoista selviytyminen. Päivittäisistä toiminnoista selviytymisen mittaamista käytetään apuna etsittäessä riskiryhmiä, kuvattaessa toimintakyvyn tasoa sekä seurattaessa heikkokuntoisten henkilöiden vointia. Mitattaessa päivittäisistä perustoiminnoista ja henkilökohtaisen hygienian hoidosta selviytymistä lähinnä kartoitetaan fyysistä toimintakykyä. Asioiden hoitamisesta selviytyminen edellyttää lisäksi psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. (Laukkanen 1998, 22.) Mittarina voidaan tällöin käyttää ADL (activities of daily living) -indeksiä. Tätä mittausmenetelmää käytettäessä korostuvat erityisesti iän mukana lisääntyvät toiminnanvajavuudet. ADL -mittareiden käyttö on keskeistä tutkimuksissa, joissa selvitetään päivittäisistä perustoiminnoista eli PADL (physical activities of daily living) - toiminnoista selviytymistä sekä kykyä selviytyä asioiden hoitamisesta kodin ulkopuolella eli IADL (instrumental activities of daily living) -toiminnoista. (Helin 2, 4; Hervonen ym. 1998, 132; Laukkanen 1998, 16.) Laukkanen (1998) on tutkinut seurantatutkimuksella iäkkäiden henkilöiden (n=2321) selviytymistä päivittäisistä toiminnoista. Tutkimuksen tuloksissa todetaan huomattavalla osalla tutkituista vaikeuksia päivittäisissä toiminnoissa ja vaikeudet lisääntyivät iän myötä. Vaikeudet painottuivat asioiden hoitamisesta selviytymiseen ja myös ulkona liikkuminen oli erityisesti vaikeutunut vanhemmilla naisilla. (Laukkanen 1998, 75.) Kahdeksan vuoden seurantatutkimuksen mukaan asioiden hoitamisesta selviytymisen muutokset olivat vanhemmassa ikäryhmässä suurimmat raskaissa taloustöissä, lääkkeiden annostelussa ja otossa sekä julkisten kulkuvälineiden käytössä. (Sakari-Rantala, Laukkanen & Heikkinen 1999, 179). Ehkäisevät kotikäynnit-projektin tulosten mukaan suurin osa haastatelluista vanhuksista oli omatoimisia ja käytti vähän apuvälineitä. Vaikeuksia päivittäisissä toiminnoissa tuotti ulkona liikkuminen varsinkin talvella ja liukkailla keleillä. Samaten vaikeuksia oli kodin raskaista töistä selviytymisessä, kuten ikkunoiden pesussa, siivouksessa ja asunnon lämmittämisessä. Tarvitessaan vanhukset saivat apua omaisilta ja naapureilta. (Suomen Kuntaliitto 23.) 14

15 3.2 Kotona selviytymisen edistäminen ja tukeminen Kotona asuvan ikääntyneen toimintakyvyn heikkeneminen johtaa elinympäristön supistumiseen, sosiaalisten roolien muutoksiin ja avun tarpeen kasvuun. Päivittäisen avuntarpeen lisääntyminen sitoo vanhuksen toisen henkilön apuun ja huolenpitoon. Tällöin kotona asumisen edellytyksenä on riittävän avun ja tuen saaminen kotiin. (Koskinen ym. 1998, 222.) Tervon (1995) tutkimuksen mukaan ikääntyvien kotona selviytymistä edistäviä tekijöitä olivat avun lähteet, terveyden ylläpitäminen, tunne hyvästä olosta ja turvattu toimeentulo. Avun lähteistä tärkein oli lähisuvun huolenpito. Kotona selviytymistä edistivät myös yhteiskunnan palvelut. (Tervo 1995, 37.) Omaiset ovat ikääntyneiden kotona selviytymisessä tärkeä voimavara. Määrällisesti eniten avuntarpeessa olevat vanhukset saavat apua läheisiltään. Omaiset auttavat kotona asuvia vanhuksia esimerkiksi siivouksessa, kaupassa ja asioilla käynnissä ja raha-asioiden hoidossa. Ilman omaisten antamaa tukea ja hoivaa tarvittaisiin julkisessa palvelujärjestelmässä tuhansia uusia kokopäiväisiä työntekijöitä. Vanhustyössä onkin alettu korostaa omaishoidon merkitystä. Omaishoito on kattavaa, monipuolista ja joustavaa. Osalle hyvin huonokuntoisista ikääntyneistä omainen on pääasiallinen hoitaja. Siksi on tärkeää, että virallinen palvelujärjestelmä tukee omaishoitajien työn helpottamiseksi ja uupumuksen ehkäisemiseksi työtä taloudellisesti, antamalla hoidossa tarvittavia tietoja ja henkistä tukea. (Koskinen 1998, ; Vaarama & Voutilainen 22, ) Kotona asumisen tukeminen on ikäihmisten hoito- ja palvelujärjestelmän keskeinen tavoite. Monipuolinen kotihoidon palvelujärjestelmä mahdollistaa huonokuntoistenkin asiakkaiden hoidon kotona. Kotihoitoon kuuluu kotipalvelu, tukipalvelut, kotisairaanhoito ja terveydenhuollon ehkäisevä työ. Kotipalvelu pitää sisällään monipuolista avustamista ikäihmisen henkilökohtaiseen huolenpitoon sekä jokapäiväiseen elämään kuuluvissa toimissa ja niiden suorittamista. Kotihoitoon luetaan myös erilaiset päivittäistä toimintaa tukevat palvelut, kuten esimerkiksi ateria-, kylvetys-, siivous-, kuljetus- ja turvapalvelut. Myös eri järjestöjen ja seurakunnan tukihenkilöt sekä vapaaehtoiset auttajat antavat apua kotona asuville ikääntyneille. (Ronkainen, Ahonen, Backman & Paasivaara 22, 1 11.) Omaishoidon ja kuntien tuottamien palvelujen rinnalle ovat palvelujen toimittajiksi viime vuosina nousseet järjestöt ja hoivayritykset. Koti- ja laitoshoidon välimaastoon on syntynyt erilaisia palveluja, niin sanottuja välimuotoisia palveluja. Näitä ovat muun muassa säännöllisesti toistuva lyhytaikaishoito, ikääntyneiden perhepäivähoito ja erilaiset asumispalvelut, kuten tavallinen, ja tehostettu palveluasuminen. Tavallisessa palveluasumisessa asukas saa tarvitsemaansa apua, palveluja ja tukea mahdollistamaan 15

16 itsenäistä asumista. Tehostettu palveluasuminen on asumismuoto, jossa asukas saa tarvitsemansa avun ja palvelut kaikkina vuorokauden aikoina. (Paasivaara, Nikkilä & Voutilainen 22, 49 5.) Osa-aikaisesti järjestetään kotona asuville vanhuksille erilaista virkistys-, kulttuuri- ja liikuntatoimintaa sekä selviytymistä edistäviä palveluja. Päivätoiminnot ovat kehittyneet ikääntyneiden sosiaalisen kanssakäymisen, harrastusten ja eri palvelujen ympärille. Päiväkeskukset ovat tärkeä osa avopalvelujärjestelmää. Päiväkeskuksessa asiakkaille tarjotaan muun muassa ateriointi- ja saunapalveluja sekä viriketoimintaa. (Koskinen 1998, ) Apuvälineillä voidaan edistää ikääntyneiden kotona selviytymistä. Parhaimmillaan apuvälineet tukevat normaalin arkielämän jatkumista, edistävät turvallisuutta ja vahvistavat ikääntyneen toimintaedellytyksiä. Kotona itsenäistä selviytymistä tukevia apuvälineitä ovat liikkumisen apuvälineet, erilaiset kahvat, kaiteet ja tukitangot, viestinnän apuvälineet, kuten turvapuhelin, erilaiset korokkeet ja istuimet sekä erilaiset kodin askareissa helpottavat apuvälineet. (Kettunen ym ; Ahonen, Käyhty & Ahvo 22, 13; Olsbo-Rusanen & Väänänen-Sainio 23, 29.) Ikääntyneiden kotona asumista voidaan tukea muuttamalla asuinympäristöä esteettömäksi ja toimivammaksi. Korjausten ja muutostöiden suunnitteluun tarvitaan moni ammatillista yhteistyötä. Kunnat neuvovat ja myöntävät avustuksia kodin korjaus- ja muutostöihin. Ikääntyvien kohdalla keskeisiä valtion asuntorahaston tukimuodoista ovat avustukset vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaukseen, hissien rakentamiseen ja korjaamiseen sekä liikuntaesteiden poistamiseen. (Kotilainen 22, 111; Olsbo- Rusanen & Väänänen-Sainio 23, ) 4 ASUINYMPÄRISTÖN MERKITYS KOTONA SELVIYTYMISESSÄ Asuinympäristö vaikuttaa monin tavoin ikääntyvän elämään. Parhaimmillaan asuinympäristön katsotaan edistävän ikääntyvän arkielämän sujuvuutta ja tukevan heidän toimintakykyään. Vuosien mittaan asuinympäristöstä tulee vanhukselle tärkeä persoonallisuutta ja identiteettiä vahvistava samaistumisen ja itsenäisyyden lähde. Kotona asuminen ja selviytyminen vaativat turvallisuuden kokemista. Tuttu asuinympäristö lisää ennustettavuutta ja turvallisuutta. (Koskinen ym. 1998, ) Ehkäisevät kotikäynnit-projektikunnissa haastatellut vanhukset olivat tyytyväisiä asuinalueeseensa ja kokivat olonsa yleensä turvalliseksi. Kaupungissa turvattomuutta lähinnä ilmeni siten, etteivät vanhukset uskaltaneet iltaisin liikkua kodin ulkopuolella. (Suomen Kuntaliitto 23.) 16

17 Turvallinen asuinympäristö ja esteettömät kulkureitit aktivoivat ikääntynyttä liikkumaan ja omatoimiseen asioiden hoitoon (Olsbo-Rusanen & Väänänen-Sainio 23, 28). Esteettömällä ympäristöllä yleensä ymmärretään ympäristö, jossa ei ole tasoeroja eikä portaita ja jossa voi liikkua pyörätuolilla. Pyörätuolimitoitus on hyvä esteettömän suunnittelun lähtökohta, mutta se ei kuitenkaan riitä, koska moni tämän päivän vanhus käyttääkin liikkumisensa apuna rollaattoria, harvemmin pyörätuolia. Rollaattorin avulla liikkuessa voi jalkakäytävän reuna tai muutaman senttimetrin korkuinen kynnys muodostua ylitsepääsemättömäksi esteeksi. (Pesola 22, 16.) Ikääntyvillä korostuvat tietynlaiset asunnon ominaisuudet. Ikääntyvän ihmisen asunnon tulee luoda hyvät edellytykset päivittäisistä toiminnoista selviämiselle, kuten esimerkiksi nukkumiselle, ruoan valmistukselle, hygieniasta huolehtimiselle ja seurustelulle sekä harrastuksille. Tavallisimmin ikääntyneitten liikkumista asunnossa haittaavat kynnykset, liukkaat lattiat ja irtomatot, jyrkät portaat, kaiteitten ja liuskojen puuttuminen sekä hissittömyys. (Koskinen ym. 1998, ) Tavallisimmat syyt, joiden takia ikääntyvät ryhtyvät harkitsemaan uutta asumisvaihtoehtoa ovat hissittömyys, liian suureksi käynyt asunto sekä kauppa- ja muiden palvelujen etäisyys (Sonkin & Rönkä 2, 5). Yli 65-vuotiaista noin 94 asuu tavallisissa asunnoissa, kun palveluasunnot lasketaan mukaan. Omistusasumisen määrän kasvu näkyy myös ikääntyvien kohdalla. Puutteellisesti asuvien yli 65- vuotiaiden määrä on laskenut tasaisesti vuosittain. Vuonna 21 Tilastokeskuksen mukaan erittäin puutteellisesti tai puutteellisesti asui yli 65-vuotiasta, mikä on 16,5 koko ikäluokasta. Puutteellinen varustetaso on etenkin maaseudun ongelma. Kaupungeissa on ongelmana hissittömät kerrostalot. Asumisen kehittämistarpeet kohdistuvatkin tulevaisuudessa yhä lisääntyvästi kerrostalovaltaisten lähiöiden ja taajamien asuntojen korjaamiseen. (Olsbo-Rusanen & Väänänen-Sainio 23, ) Iän myötä tapaturmien vaara kasvaa. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmista ovat viime vuosina lisääntyneet erityisesti ikääntyneiden tapaturmat. Alle 8-vuotiailla kaatumiset johtuvat yleensä kodin tai ympäristön vaaratekijöistä. Yli 8-vuotiailla syynä kaatumiseen on useimmiten heikentynyt toimintakyky. Kompastumiset ja liukastumiset ovat tavallisimpia syitä vanhusten kaatumisiin. Sisätiloissa liukastumisia aiheuttavat kiillotetut tai märät lattiat ja irtomatot. Vanhuksille sattuu kompastumisia sekä sisällä että ulkona kaikkina vuodenaikoina. Talvisin liukastumisten ehkäisyssä asuinympäristön kunnossapito on tärkeää, kuten lumitöistä ja hiekoituksesta huolehtiminen. (Kokko 1999, 11; Olsbo-Rusanen & Väänänen- Sainio 23, 28.) Kotiympäristön pienilläkin parannuksilla kyetään ehkäisemään osa kaatumistapaturmista. Kaikkia tapaturmia ei voida ehkäistä asuntoa ja ympäristöä parantamalla. (Kettunen ym. 22, ) Ikääntyneiden kaatumisvaaraa voidaan myös vähentää parantamalla 17

18 toimintakykyä, hoitamalla terveysongelmat kuntoon ja hankkimalla asianmukaisia apuvälineitä avuksi (Kokko 1999,11). Lotvosen ja Väänänen-Sainion (23) tekemän loppuraportin mukaan ehkäisevillä kotikäynneillä haastateltujen kotona kaatumisen syitä olivat muun muassa huimaus, heikentynyt tasapaino ja liikuntakyky, nopea istumasta seisomaan nousu ja liikkeelle lähtö. Kaikista kaatuneista 65 oli kaatunut ulkona kodin lähiympäristössä. Syitä kaatumisiin olivat liukastumiset ja kompastumiset. (Lotvonen & Väänänen-Sainio 23, ) Rissasen (1999) tutkimuksen tulosten mukaan kaikista tutkituista (n=127) runsaalle neljännekselle oli sattunut tapaturma ja yleisimpänä tapaturman syyksi myös hänen tutkimuksessaan todettiin liukastuminen tai kaatuminen pihapiirissä. (Rissanen 1999, 61). 5. EHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT KOTONA SELVIYTYMISEN TUKENA 5.1 Ehkäisevä vanhustyö Vanhusten terveydentilaa ja toimintakykyä voidaan edistää erilaisin preventiivisin toimin. Preventiossa eli ehkäisyssä vaikutetaan ennalta niihin syihin ja prosesseihin, jotka voivat heikentää vanhenevien ihmisten elämänlaatua, elämänhallintaa ja elinoloja. Tavoitteena ehkäisevässä vanhustyössä on hidastaa vanhenemisprosessien voimavaroja kuluttavia vaikutuksia, torjua oireiden ja sairauksien syntyä ja näiden rappeuttavia seurauksia sekä edistää vanhusten toimintakykyä. Ehkäisevän toiminnan tulee olla moniulotteista ja monitasoista. Vanhenemisen huomioon ottaminen asuinalueiden, elinympäristön ja liikenteen suunnittelussa on pitkällä aikavälillä ennakoivaa toimintaa. Samoin vanhusten käyttämien palvelujen toimivuuden parantaminen sekä moniammatillisen toimintatavan lisääminen ehkäisevät todennäköisesti useiden ongelmien syntyä myöhemmin. Vanhuksen elämänhallinnan ja voimavarojen vahvistaminen edistää kotona selviytymistä. (Koskinen ym. 1998, ) Toiminnanvajavuuksien kehittymistä voidaan ehkäistä, tällöin on tärkeää selvittää toiminnanrajoitusten varhaisvaiheet ja niihin kohdistuva hoito tai mahdolliset korvaavat toimenpiteet. Ennalta selvittämällä voitaisiin näin ehkäistä tarve turvautua ulkopuoliseen apuun. Ehkäisevä toiminta merkitsee uutteraa yrittämistä olemassa olevan toimintakykyisyyden ja selviytymisasteen säilyttämiseksi tai mahdollisesti jopa parantamiseksi. Toiminta voi olla vanhuksen omien ponnistelujen lisäämistä tai myös sitä, että hän käyttää apuvälineitä tai muuttaa selviytymistä tukevaan esteettömään asuntoon. Selviytymistä arvioidaan itsenäisyyden ja avun saannin tai tarpeen perusteella. (Helin 2, 4.) 18

19 5.2 Ehkäisevät kotikäynnit Yksi aktiivinen ehkäisevän toiminnan muoto vanhusten parissa on ehkäisevä kotikäynti. Ehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan sosiaali- ja/tai terveydenhuollon henkilöstön tekemää käyntiä vanhuksen kotona. Ehkäisevällä kotikäynnillä tuetaan vanhuksen kotona selviytymistä. Kotikäynnin aikana arvioidaan vanhuksen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, asunto-oloja, selviytymistä elinympäristössään ja palvelutarvetta. Kotikäynnin avulla voidaan ajoissa todeta vanhuksen toimintakykyä ja elämisen laatua heikentäviä tekijöitä, ja näin voidaan tavoittaa henkilöitä, joilla on ennenaikainen riski joutua laitoshoitoon. (Häkkinen 22, 5, 12; Heinola, Voutilainen & Vaarama 23, 7.) Ehkäisevien kotikäyntien tavoitteena on vanhusten tukeminen selviytymään mahdollisimman pitkään omassa elinympäristössään. Lisäksi tavoitteena on antaa vanhukselle tietoja ja neuvoja erilaisista kunnan tarjoamista toiminnoista ja tukimahdollisuuksista. (Häkkinen 22, 12; Heinola ym. 23, 7.) Tanska on edelläkävijä ehkäisevien kotikäyntien suunnittelussa ja toteutuksessa. Tanskassa ja Isossa- Britanniassa aloitettiin ehkäisevät kotikäynnit 2 vuotta sitten. Tutkimustulokset ehkäisevien kotikäyntien vaikuttavuudesta ovat ristiriitaisia. Tulosten mukaan ei voida näyttää ketkä saisivat niistä parhaimman hyödyn ja kenelle olisi kannattavinta ehkäisevät kotikäynnit kohdentaa. Toisaalta on saatu tuloksia, joiden mukaan ehkäisevien kotikäyntien avulla autetaan vanhusta selviytymään kotonaan pitemp ään ja parantamaan elämänlaatuaan sekä ehkäistään ennenaikaista laitoshoitoon siirtymistä. Tanskassa on tullut vuonna 1996 voimaan laki ehkäisevistä kotikäynneistä. Lain mukaan tulee kuntien tarjota 75 vuotta täyttäneille vanhuksilleen ehkäisevä kotikäynti kaksi kertaa vuodessa. (Häkkinen 22, 13.) Suomen Kuntaliitto teki vuonna 21 kuntiin kyselyn vanhuksille suunnattujen ehkäisevien kotikäyntien yleisyydestä ja sisällöstä. Kyselyn mukaan ehkäiseviä kotikäyntejä tarjosi 36 kyselyyn vastanneista kunnista (n=384). Kyselyn jälkeen Suomen Kuntaliitto käynnisti EHKO-projektin Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille vuonna 21. Projektiin osallistui 1 kuntaa. (Häkkinen 22, 5, 19.) Projektin aikana sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen teki ehkäisevän kotikäynnin 789 vanhuksen luo, jotka eivät olleet kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä. Vanhusten ikä vaihteli 75 vuotta täyttävistä 97-vuotiaisiin. Kotikäynneillä löytyi palvelutarpeita jonkin verran. Suurin osa vanhuksista oli hyväkuntoisia, omatoimisia ja käytti vähän apuvälineitä. Suurin osa haastatelluista oli tyytyväisiä elämäänsä. Projektin tulokset vahvistivat näkemystä siitä, että vanhukset haluavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. (Suomen Kuntaliitto 23.) 19

20 5.3 Ehkäisevät kotikäynnit Raumalla Rauman kaupunki oli myös halukas osallistumaan Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille - kehittämishankkeeseen. Raumaa ei kuitenkaan valittu yhdeksi projektikunnista, koska kunnassa oli tuolloin meneillään muita Kuntaliiton sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeita. Raumalla ehkäisevät kotikäynnit suoritettiin sosiaalitoimen omana toimintana lokakuun 22 ja joulukuun 23 välisenä aikana. (Henriksson-Leivo 23, 4.) Raumalla ehkäisevien kotikäyntien kohderyhmänä olivat 1922 syntyneet kotona asuvat raumalaiset, jotka eivät olleet kunnallisen kotipalvelun asiakkaita. Ehkäisevien kotikäyntien tavoitteena oli saada tietoja henkilöiden toimintakyvystä, terveydentilasta, asumisoloista ja asunnon varustetasosta. Lisäksi tavoitteena oli vanhusten omien voimavarojen aktivointi, kotona selviytymisen tukeminen, avun tarpeen ennakointi ja kotiympäristön tapaturmariskien kartoittaminen sekä vaarattomien kulkureittien varmistaminen kotona. Tavoitteena oli myös jakaa tietoa vanhuspalveluista. Kotikäynnit suorittaneella sosiaalitoimen toimintaterapeutilla oli käynneillä mukanaan kotikäyntejä varten koottu infokansio, joka sisälsi tietoja muun muassa kotihoidosta, terveydenhuollon palveluista, asunnon muutostöistä, lainattavista apuvälineistä ja kodin turvallisuutta lisäävistä seikoista. Vanhuksille jotka eivät ottaneet kotikäyntiä vastaan, oli lähetetty Rauman sosiaalitoimen puolesta Ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluja Raumalla -esite. (Henriksson-Leivo 23, 4.) Henriksson-Leivon väliraportin (2.5.23) mukaan kotikäynneillä käydyissä keskusteluissa erottui muutamia aiheita, joista oli keskusteltu enemmän ja joista vanhukset tarvitsivat enemmän tietoa. Näitä asioita olivat muun muassa muistin heikkeneminen ja dementia, turvallisuuteen liittyvät asiat sekä tietämättömyys apuvälineistä ja asunnon muutostöistä. Kotiavun ja erityisesti siivouspalvelun saamisesta oli keskusteltu myös usein. Valtaosa kotikäynnin vastaanottaneista (n=83) oli ollut erittäin tyytyväisiä kotikäyntiin. (Henriksson-Leivo 23, 15.) 6. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa raumalaisten 1922 syntyneiden vanhusten kotona selviytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on arvioida vanhusten avun- ja palveluntarve ja tuottaa tietoa, josta on hyötyä päätettäessä ennaltaehkäisevien kotikäyntien jatkosta. 2

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

S e i n ä j o e n k a u p u n g i n I k ä k e s k u s 2 0 1 5

S e i n ä j o e n k a u p u n g i n I k ä k e s k u s 2 0 1 5 Kooste Hyvinvo intia edistävät kotikäynnit 1939 syntyneille vuonna 2014 S e i n ä j o e n k a u p u n g i n I k ä k e s k u s 2 0 1 5 HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT 1939 SYNTYNEILLE Ikäkeskus on Seinäjoen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen LAPUAN KAUPUNKI HAKEMUS 1 (5) Hakemuksen täyttöpäivä: Hakemuksen saapumispäivä: Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Asiakkaan suostumus

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi Riitta Räsänen Taustalla Kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle.

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Aikuisten hoito 2015 Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 13.5.2015 Omaishoidon tuki Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5) 1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien kotikäyntien merkitys kotona selviytymiselle

Ennaltaehkäisevien kotikäyntien merkitys kotona selviytymiselle OMA KOTI KULLAN KALLIS Ennaltaehkäisevien kotikäyntien merkitys kotona selviytymiselle Sirpa Hypen-Nurminen - Seija Rajala Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu / Lahden ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Meidän arkemme. -tehtäväkirja

Meidän arkemme. -tehtäväkirja Meidän arkemme -tehtäväkirja 1 2 Hyvä omaishoitoperhe, Olette saaneet täytettäväksenne Meidän arkemme -tehtäväkirjan. Kirjanen on tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajan täytettäväksi. Kirjan alkuosan

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY KANSANTERVEYSPÄIVÄT 14.1.2011 HELSINKI IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY Muutokset ja kehitysnäkymät Päivi Sainio, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin Elinajanodotteen kehitys 1885 2009: 0-, 65- ja 80-vuotiaat

Lisätiedot

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana IÄKKÄÄN VÄESTÖN MUUTOKSET KVANTITATIIVISET

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito Riitta Lappi Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäki Mitä ikäihmisten perhehoito on? Ympärivuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä ikäihmisen oman kodin ulkopuolella,

Lisätiedot

PALVELU- JA ASUNTOHAKEMUS/ MATRIITI Hakemus on saapunut: 1(6) A) HAKIJAN HENKILÖTIEDOT B) OMAISEN/ YHTEYSHENKILÖN TIEDOT. Etunimet.

PALVELU- JA ASUNTOHAKEMUS/ MATRIITI Hakemus on saapunut: 1(6) A) HAKIJAN HENKILÖTIEDOT B) OMAISEN/ YHTEYSHENKILÖN TIEDOT. Etunimet. PALVELU- JA ASUNTOHAKEMUS/ MATRIITI Hakemus on saapunut: 1(6) Caritas täyttää A) HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelin Osoite Postinumero ja toimipaikka Sukunimi Etunimet Henkilötunnus

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Savonlinnassa haastateltiin yhteensä 296 henkilöä, eli tavoitettiin 73 % haastateltavista.

Savonlinnassa haastateltiin yhteensä 296 henkilöä, eli tavoitettiin 73 % haastateltavista. HEHKO hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2013 Kotikäynti ja haastattelu toteutettiin savonlinnalaisille, jotka täyttivät haastatteluvuoden aikana 75 vuotta ja eivät saaneet mitään Sosterin kotihoidon palveluja.

Lisätiedot

Liikunta ikääntyneiden turvallisuuden edistäjänä Tutkimusjohtaja Ilkka Väänänen

Liikunta ikääntyneiden turvallisuuden edistäjänä Tutkimusjohtaja Ilkka Väänänen Liikunta ikääntyneiden turvallisuuden edistäjänä Tutkimusjohtaja Ilkka Väänänen Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari Fellmannia, Lahti 25.1.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot