SEURAKUNTA- TERVEHDYS

Transkriptio

1 SEURAKUNTA- TERVEHDYS 3/2012 Lappeenrannan ev.lut. seurakuntien tiedotuslehti vuosikerta Syksy virkistää kehoa & mieltä Kapellimestari Jorma Lautanen: Soittamisen palo näkyy silmissä Sivu 6 Henkinen vireys on osa huippukuntoa Sivu 10

2 2 Ajankohtaista seurakuntayhtymässä Luottamushenkilöltä Kirkolliskokouksessa Keväällä 2012 valitun kirkolliskokouksen ensimmäiset istunnot, joihin uutena edustajana sain osallistua, ajoittuivat viime toukokuun alkuun. Tapahtumapaikkana oli Turun kristillinen opisto. Valtakirjojen esittämisen jälkeen kokoonnuimme juhlalliseen avajaisjumalanpalvelukseen Turun tuomiokirkkoon. Sieltä matka jatkui takaisin kristilliselle opistolle ja yleisistuntoon. Istuntojen varsinaiset kokousasiat oli rytmitetty tiukasti päiväkohtaisiin ohjelmiin, joita asioiden etenemisen myötä tai niiden jäätyä pöydälle vyörytettiin eteenpäin. Ohjelmaa riitti perjantain puolen päivän päätöstä lukuun ottamatta koko viikolle aamusta iltaan. Päivät olivat pitkiä, mutta monella tapaa antoisia. Aamun ohjelma rakentui muutaman tunnin istunnosta. Sitä seurasi valiokuntatyöskentelyä ja sitten jälleen muutaman tunnin istunto ja niin edelleen. Evankelisluterilaisten seurakuntien verkoston ylläpitämä, vapaaehtoistyötä välittävä Suurella Sydämellä -palvelu on otettu käyttöön lähes 30 paikkakunnalla. Lappeenrannan seurakuntayhtymä liittyy myöhemmin tänä syksynä palveluun. Seurakunnat toimivat Suurella Sydämellä -verkostossa veturina, mutta myös muiden tahojen mukaantulo yhteistyökumppaneina on mahdollista. Kukin toimintaan osallistuva paikkakunta saa internetiin suurellasydamella.fi-osoitteen alle omat sivunsa, joiden kautta alueen uusista vapaaehtoistyöpaikoista ilmoitetaan. Töistä kiinnostuneet voivat hakea avoimeen tehtävään tai ilmoittaa olevansa käytettävissä valitsemillaan tehtäväalueilla. Paikkakunnat voivat myös li- Julkaisija: Lappeenrannan seurakuntayhtymä Päätoimittaja: Mikko Ojanen Toimitussihteeri: puh Kirkkokatu 10 A, PL Lappeenranta Toimitusneuvosto: Antti O. Arponen, Keijo Martikainen, Timo Mattila, Mikko Ojanen,, Olli Saarela ja Marja Talikka ulehti jaetaan maksutta kaikkiin kotitalouksiin Lappeenrannassa. Painosmäärä useuraava numero ilmestyy Aineistot lehteen voi toimittaa osoitteeseen mennessä. Kannen kuvat: Kimmo Metsälä Valiokunnat, joista tulin valituksi tulevaisuusvaliokuntaan, kokoontuivat istuntojen välillä ja lähtivät rakentamaan omaa nelivuotista ohjelmaansa. Valiokuntatyötä tehdään myös kirkolliskokousviikkojen välillä ja oma joukkomme on jo piispa Seppo Häkkisen johdolla ehtinyt viettää yhden yhteisen päivän Helsingissä, kirkkohallituksen tiloissa, erilaisia asiantuntijoita kuunnellen ja monelta lähtökohdalta kirkkomme tulevaisuutta pohtien. Valiokuntien merkitys on varsin tärkeä, sillä asioiden valmistelu istunnossa käydyn keskustelun pohjalta tapahtuu niissä. Tulevaisuusvaliokunta on sikäli mielenkiintoinen, että vastaavaa ei ole aiemmin ollut. Yhtenä valiokunnan tehtävistä on kirkon nelivuotiskatsaus, joka edelliskaudelta valmistuu tämän syksyn aikana. Asioiden eteneminen kirkolliskokouksessa on muodollisesta etenemisestä johtuen rauhallista eikä nopeita päätöksiä tehdä. Tällä menettelyllä vältytään turhilta virheratkaisuilta, mutta riski asioiden liialliselle viipymiselle on olemassa. Eri edustajien kanssa rakentui kokousten väliaikoina monia mielenkiintoisia keskusteluja. Huoli kirkkomme tulevaisuudesta oli kaikille yhteinen. Erilaisista lähtökohdista ja eri ajatuksin kirkolliskokoukseen tulevan joukon kohtaaminen oli antoisaa. Toki sitä samaa on aikanaan saanut kokea Joutsenon seurakunnan ja Lappeenrannan seurakuntayhtymän valtuustojäsenten kanssa. Erityisen tiivistä yhteydenpitomme oli Mikkelin hiippakunnan edustajien kanssa. Tähän meitä oli johdatettu jo aiemmin yhteisellä kokoontumisella Mikkelissä. Kaikkiaan kokemus kirkolliskokouksen istunnosta oli myönteinen ja odotan mielenkiinnolla marraskuussa tapahtuvaa seuraavaa kokoontumistamme. Ilkka Pöyhönen Kirkolliskokousedustaja Ilkka Pöyhönen siirtää kirjoitusvuoron henkilöstöasiain johtokunnan jäsenelle Sari Toikalle. Vapaaehtoistyön asialla sätä sivuille osion, jonka kautta vierailija voi pyytää vapaaehtoisapua määrätyiltä alueilta. Vapaaehtoistyövoiman haun lisäksi sivuilla on mahdollista lahjoittaa tai toivoa lahjoitettavaksi tavaraa, kuten tietokoneen näyttöä vähävaraiselle. Kun Suurella Sydämellä -palveluun päädytään yleensä hakukoneen kautta, pienemmillä paikkakunnilla seurakuntien omat sivut ovat usein väylä sivustolle. Suurella Sydämellä ei ole aina automaattinen menestystarina; parissa kaupungissa verkkotyöskentely on koettu vieraaksi tai vastuu liian suureksi. Suurella Sydämellä -verkoston koordinaattori Ilkka Kalmanlehto taistelee verkkovastaisuutta ja joko tai -asettelua vastaan. Hän muistuttaa, että Suurella Sydämellä on työkalu, joka ei poista mahdollisuutta asioida kasvokkain. Kalmanlehto näkee palvelun potentiaalin valtavana esimerkiksi Helsingin alueella. Kun suuri ihmisjoukko tulee tietoiseksi alueella avoinna olevista tehtävistä, voivat tulokset olla erinomaisia. Kalmanlehto kuitenkin varoittaa toimintaan osallistuvia paikkakuntia liian suurista odotuksista, sillä vapaaehtoisten liittyminen palveluun ei tule tapahtumaan hetkessä. Tämä ei ole 110 metrin aidat vaan maraton. Tutustu Suurella Sydämellä -palveluun netissä osoitteessa suurellasydamella.fi. Ilmoitusmyynti: Etelä-Saimaan myyntineuvottelijat: Heta Halme puh Kaisa Heiskanen puh Arja Husso puh Päivi Imeläinen puh Tytti Lankinen puh Maarit Vento puh sähköpostiosoite: Paino: Saimaan Lehtipaino Oy Pääkirjoitus Kirkko ja kilpaurheilu Urheilun ja uskon asioiden liitto ei ole tämän ajan löytö. Apostoli Paavali näyttäisi olleen innokas urheilumies, jolle antiikin olympialaisten perinne oli tuttu. Kirjeisiinsä hän ammensi vertauksia nyrkkeilystä ja juoksusta. Hengellisen elämän hoitamiseen voi saada apua urheiluvalmennuksesta. Aseta tavoitteita, pidä tärkein aina mielessä, toimi kurinalaisesti, älä hellitä! Mutta tästä huolimatta oman aikamme urheilun ja uskon asioiden välinen yhteys on monimutkainen kysymys. Syitä on monia. Urheilu on nykyisin liiketoimintaa. Periaatteessa jalo kilpa on voittoa tärkeämpää, mutta häviöt tuottavat monenlaisia ongelmia. Huippu-urheilussa olisi onnistuttava mahdollisimman hyvin. Tavoitteista jääminen tuo aikanaan myös taloudellisia tappioita, lajin näkyvyys ja suosio koko urheilun kentässä vähenee. On sekä helppoa että hurskasta tuomita katsomosta dopingit ja kamppailulajien ylilyönnit yksittäisten urheilijoiden hairahduksina. On luontevaa muistuttaa siitä, kuinka aikuiset urheilijat ovat esikuvia junioreille, jolloin tällaisia kömmähdyksiä ei saisi sattua! Mutta mikään yksittäinen lieveilmiö ei ole irrallaan kokonaisuudesta. Doping, tappelut ja sopupelit juontuvat onnistumisen pakosta. Tavoitteet olisi yksinkertaisesti vain saavutettava ja jos niin ei käy, on käytettävä kaikkia keinoja, joita ei nimenomaan ole kielletty tai joiden käytöstä ei jää kiinni. Urheilija on osa tätä näin toimivaa järjestelmää. Ihmisruumista kutsutaan kristillisessä perinteessä Pyhän Hengen temppeliksi. Kirkon kannalta on luontevaa ja mutkatonta olla tukemassa yksittäisiä urheilijoita heidän pyrkimyksissään ja kilpailujen tiimellyksessä. Fyysisen ja psyykkisen valmennuksen rinnalla on tilaa hengelliselle valmentautumiselle sekä ennen muuta epäonnistumisten tuottamien mielen haavojen lääkitsemiselle. Urheilupappi on parhaimmillaan epäonnistuneen tosi ystävä ja sielunhoitaja. Mutta entä kun tulisi ottaa kantaa näihin itse järjestelmästä johtuviin epäeettisiin asioihin: olemmeko kirkossa silloin hiljaa? Asetummeko vaivihkaa kaikkien niiden rinnalle, jotka ilmaisevat moraalisen närkästyksensä yksittäiselle urheilijalle? Monet, eritoten konservatiiviset kristityt kysyvät tavan takaa, kuuluuko pasuunan ääni eli sanotaanko esimerkiksi synti synniksi? Asian voisi ilmaista yhtä hyvin näinkin: puolustaako kirkko urheilua ja urheilijoita tosiystävän lailla niin, että rohjetaan puhua myös vaikeista kysymyksistä? Ihmisruumista kutsutaan kristillisessä perinteessä Pyhän Hengen temppeliksi. Aitoon kehon rakentamiseen ja kunnossapitoon kuuluu puhtaan omantunnon sekä mielen rauhan vaaliminen. Aina on oltava ihmisen puolella, niin voittajan kuin häviäjänkin, myös niin, ettei häntä yllytetä eikä painosteta vääriin valintoihin! Mikko Ojanen

3 Ajankohtaista seurakuntayhtymässä Lepolan hautausmaalle avattiin elokuussa maisema-arkkitehti Tapani Vuorisen suunnittelema uurna-alue. On ollut ilo ja etuoikeus olla suunnittelijana Lepolan uurnaalueprojektissa, Vuorinen kiittelee. Hän toteaa, että hautausmailla on yleensä hyvin voimakas oma henki ja historian läsnäolo. Se tekee suunnittelusta erityisen mielenkiintoista, haastavaa ja antoisaa. Vuorisen mielestä Suomessa on yllättävän monta epäonnistunutta uurna-aluetta. Uurna-aluesuunnittelu ja -rakentaminen hakevatkin maassa yhä muotoaan. Vuorisen mukaan uurna-alueiden suunnittelussa perusongelmana on haudan pieni koko verrattuna arkkuhautaukseen, jolloin alueen mittakaava jää usein liian pieneksi. Samalla hautausmaalle kuuluvat ominaisuudet, kuten arvokkuus ja hartaus, karkaavat helposti saavuttamattomiin. Lauritsalan rakennushankkeen kulut ovat pysyneet kurissa Pitkä ja pätkä, kaksi ääripäätä, jotka molemmat päätyivät umpikujaan. Vastuu yhteiskunnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä jäi meille lähempänä keskiviivaa oleville luokkatovereille. Entä jos sama pätee laajemminkin eri yhteisöissä? Yhteinen kirkkomme ei liene poikkeus. Sen helmassa on omankin mediamme mukaan ääriliikkeitä, jotka johtavat osan jäsenistään umpikujaan. Ovatko keskitien kulkijat kuitenkin yhteisöllemme tärkeämpiä, kun tarvitaan vastuunkantajia? Lauritsalan seurakuntakeskuksen laajennus- ja peruskorjaushanke on ollut käynnissä noin neljä kuukautta. Tällä hetkellä seurakuntayhtymälle on kertynyt kuluja peruskorjaushankkeesta euroa. Purkutyötä on tehty vähän ennakoitua enemmän, arvioi kiinteistöpäällikkö Teijo Kankkunen. Onneksi purkutöiden kustannukset ovat pysyneet varsin maltillisina eli vajaassa eurossa. Summa on noin yhden prosentin verran remontin kokonaisbudjetista, joka on 3,5 miljoonaa euroa. Seurakuntakeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeen valmistumisaika on kesäkuu Arvioidussa aikataulussa on Kankkusen mukaan pysytty hyvin. Purkutyöt on jo saatu päätökseen. Myös väliseinämuutokset ja viemärityöt ovat valmiit, samoin 150 neliön kokoinen kellari, jonne sijoittuvat remontin valmistuttua Lauritsalan seurakunnan nuoriso- ja käsityötilat. Seurakuntakeskuksen kirkon puoleisen laajennuksen perustusten teko on myös saatu päätökseen. Pian Lauritsalassa käynnisty- Lepolan uurna-alueen suunnittelussa on pyritty säilyttämään riittävän suuri mittakaava ja luomaan ilmeeltään rauhallinen alue. Erityisesti uurna-alueen sommitelman symmetrisyys on rauhoittava tekijä, Vuorinen toteaa. Symmetria täydentyy, kun alueen toinen puoli rakentuu. Arvokkuutta luovia tekijöitä ovat arkkitehdin mukaan runsas luonnonkiven sekä tumman raudan käyttö. Aluetta hallitsee musta-harmaaseen ja vihertävään painottuva hillitty väriskaala. Kun täällä liikkuu, mieli hiljenee luonnostaan. Uurna-alueelle on lainattu elementtejä Lepolan vanhalta hautausmaalta kahden alueen Lappeenrannan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategia Xhyväksytty X , päivitetty syksyllä 2012 Xseurakuntayhtymän X omistuksessa on 7 kirkkoa, 16 seurakuntakeskusta ja -kotia, 1 virastorakennus, 6 leiri- ja kurssikeskusta ja 4 leirialuetta, 1 kiinteistö liiketiloja sekä 28 asuntoa/ asunto-osaketta ja hautainhoitorahastolla vielä erikseen 78 asunto-osaketta Xlisäksi X seurakuntayhtymällä on 10 vuokratilaa, joista yhden omistaa hautainhoitorahasto ja yhden seurakuntayhtymä Xmyytävien X kiinteistöjen listalla ovat esimerkiksi Lampikankaan toimipiste sekä Vainikkalan seurakuntatalo Xperuskorjausta X vaativat muun muassa Ristikankaan ja Lepolan siunauskappelit Xkiinteistöstrategian X mukaan uudelleen rakennettavia tai laajennettavia kohteita ovat esimerkiksi Kuusirannan ja Piiluvan leirikeskukset vät seurakuntakeskuksen laajennusosan seinäelementtien ja yläpohjien asennustyöt. Rakennuksen uuden vesikatteen asentaminen on jo aloitettu, kertoo Kankkunen. Valmistuttuaan Kauppalankadulla, Lauritsalan kirkon vieressä, sijaitsevan rakennuksen kerrosneliöt kasvavat noin 700:lla, salitila laajenee ja entisestä palloiluhallista tehdään kaksikerroksinen. Kokonaispinta-alaa uudelle seurakuntakeskukselle tulee reilu 2000 neliötä. Ensimmäiseen kerrokseen sijoitetaan seurakunnan kokoustilat ja toiseen kerrokseen toimistotilat, joihin on pääsy myös hissillä. Yli vuoden mittaisen remontin keskeisin tavoite on saattaa kaikki Lauritsalan seurakunnan toiminnot saman katon alle. Uudistuvan seurakuntakeskuksen arkkitehtisuunnittelusta vastaa arkkitehti Antero Niemelä ja koko urakan pääsuunnittelijana toimii Reijo Mustonen Etelä-Karjalan ProAgriasta. Arkkitehti Tapani Vuorinen osallistui Lepolan uurna-alueen käyttöönottotilaisuuteen elokuussa. Lepolan uurna-alue valmistui yhdistämiseksi. Hautausmaalla toistuvat soikeat viheralueet innoittivat Vuorista suunnittelemaan uurna-alueen keskipisteeksi kivetyn soikeanmallisen alueen. Siunauskappelin oven koristelusta on lainattu vinoristiaihe, joka toistuu aukion kiveyksessä. Hautausmaan porteista tuttu ruusukekuvio puolestaan näkyy uurna-alueen metallilevyissä, joihin muistolaatat kiinnitetään. Ennen rakennustöitä uurnaalue sisälsi harvahkoa männikköä. Kevyt metsän tuntu on pyritty säilyttämään uurna-alueella. Uusi alue sopeutuu kokonaisuuteen muodostaen selkeän oman yksikkönsä, Vuorinen selostaa. Se rikastuttaa hautausmaan kokonaisuutta ja tuo ympäristöön uutta ajan henkeä. Emeritus kirkkoherra Jorma Taipale kiittelee uurna-alueen liittyvän luontevasti seurakunnan kulttuuriperintöön. Alue korostaa Ilmari Wirkkalan ajatuksia hautausmaasta, missä ihmisten sosiaaliset erot eivät näkyisi, ja missä muistokivien suuruus ja komeus eivät olisi pääasia. Lisätietoja remontista ja sen etenemisestä antaa kiinteistöpäällikkö Teijo Kankkunen, puh , teijo. kankkunen@evl.fi. maallinen Pitkä ja pätkä Onko koolla merkitystä? Pitkä vai pätkä? Kohtasin molemmat luokalleen jääneet. Epun vuosi ennen lukiota, Markun lukion toisella. Eppu oli kooltaan lyseon pienin, Markku liki kaksimetrinen. Epun elimistö ei tuottanut hormonia, jolla olisi ylletty miehen mittaan. Puutosta ei havaittu ajoissa ja Eppu jäi pätkäksi. Markun pituuskasvu oli geeneissä. Urheilijana mahdollisuuksia olisi ollut aina koripallokenttien kuninkaaksi. Molempien eräs huippuhetki osui lyseon puurojuhliin. Parivaljakko oli vierailevana tornina opettajien tonttuleikissä. Eppu istui Markun hartioilla punaisten pipolakkien heiluessa sinne tänne. Ja soihdut sammuivat kaikkien riemuksi. Kun meillä muilla oli villapaidat, Epun vanhemmat olivat teettäneet pojalleen rusehtavan liivipuvun, jota tämä kantoi vuodesta toiseen. Pisteenä iin päällä oli kravatti, jonka rusinaksi kiristettyä solmua tokko avattiin koko kouluaikana. Pojasta tuli koulun maskotti ja kuin yhteistä omaisuutta. Eppu, Eppu, näytä Peppu, onko huomenna Vappu oli muka vain hauska riimittely, jota Eppu sai kuulla koko lyseoaikansa. Hauskaa, mutta kenelle? Markun tavaramerkki oli vihreä villapaita, mutta punaiset ajatukset. Hän olikin lyseon yhteiskunnallisen keskustelukerhon vetäjiä. Kun tyttölyseon rinnakkaisluokkaan otettiin yhteyttä penkinpainajaisten merkeissä, valittiin Markku neuvottelijaksi. Tapaamispaikaksi hän sopi rautatieaseman ja tunnisteeksi kainalosta roikkuvan Pravdan. Viisi vuotta valkoisen lakin jälkeen tapasin Epun luokkakokouksessa. Intoa täynnä hän kertoi lukevansa kotikaupungin yliopistossa kunnallishallintoa. Markkuun tutustuin lähemmin opiskelupaikkakuntani osakuntariennoissa. Muistan vieläkin Markun tekemät olutlihapullat ja samalla nesteellä kostutetun täytekakun. Yo-luokkamme kymmenvuotiskokouksessa vietimme kaksi hiljaista hetkeä. Toinen oli Epulle, toinen Markulle. Meidän kaikkien suruksi molempien soihtu oli sammunut oman käden kautta. Epun opinnot olivat alkaneet tökkiä, mikä oli johtanut opiskelijaklubin baarimestariksi ja vähä vähältä alkoholisoitumiseen. Markku oli vaihtanut yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sotilasuraan. Stalinistinen maailmankuva ohjasi nyt kadettikouluun, mutta vallankumous jäi edelleen kaipaamaan koulutettua sotilasjohtajaa. veli Tulovero prosentti säilyy samana Yhteinen kirkkoneuvosto esitti elokuun 2012 lopulla Lappeenrannan seurakuntayhtymän vuoden 2013 tuloveroprosentiksi 1,35:tä. Valtuusto vahvisti asian kokouksessaan syyskuun lopulla. Henkilöstöuutisia Lauritsalan seurakunta Diakonian viranhaltija Timo Tuikkanen on jäänyt osa-aikalisälle väliseksi ajaksi tehden 50 % työaikaa. Hänen tehtävänsä puolittajana toimii em. ajan Anja Nousiainen. Sammonlahden seurakunta Toimistosihteeri Ulla-Maija Kaulio siirtyi eläkkeelle Lappeenrannan seurakuntayhtymän strategia Uskoon ja vastuuseen linjaa talouden osalta, ettei kirkollisveroprosenttia nosteta nykyisestä tasosta ennen vuotta Erityisnuorisotyö Marko Savolainen toimii erityisnuorisotyöntekijä Juha Karjalaisen sijaisena puoli vuotta alkaen. Lapsityö Leena Kinnunen aloitti lapsityönohjaajana 1. elokuuta Lastenohjaaja Irmeli Petra siirtyi eläkkeelle Viestintä Medianomi aloitti Lappeenrannan seurakuntayhtymän tiedotussihteerinä

4 4 Lähetystyö Meijän kylä -lähetyshanke käynnistyi Lappeenrannan ja Lappeen seurakuntien yhteinen lähetyshanke Meijän kylä sai virallisen alkustartin 10. syyskuuta Hotelli Lappeessa pidetyssä tilaisuudessa. Etiopiassa Kaffan läänissä, Sailemin kunnan alueella toteutettava kolmivuotinen lähetyshanke koostuu kahdesta erillisestä toiminnosta: Shunito Yeri -kehityshankkeesta ja kirkollisesta työstä. Tavoitteena on parantaa Etiopian mandsa-kansalaisten elinoloja ja tuoda heitä yhteen valtaväestönä toimivan gumaro-kansan kanssa käytännön toimintojen kautta. Meijän kylä -hankkeella ihmisille annetaan eväät ja työkalut oman elämän kehittämiseen, kertoo lähetyskasvatussihteeri Heidi Jantunen. Sen jälkeen heidän pitäisi lähteä tekemään sitä omillaan. Shunito Yeri -kehitysprojektin voimin muun muassa kunnostetaan kouluja, annetaan pienlainoja, suojataan lähteitä ja palkataan koulunsa päättäneitä nuoria yhteyshenkilöiksi. Hankkeella on oma etiopialainen henkilökuntansa. Projekti toteutetaan yhdessä Etiopian Mekane Yesus -kirkon, Suomen Lähetysseuran ja Suomen ulkoministeriön kanssa ja se noudattaa kehitysyhteistyön periaatteita. Tämän lisäksi Lappeenrannan ja Lappeen seurakunnat tukevat Lähetysseuran kautta alueen kirkollista työtä, jonka tarkoituksena on auttaa paikallista Mekane Yesus -kirkkoa saattamaan evankeliumi kaikkien kansanryhmien, etenkin syrjittyjen ulottuville. Tervetuloa ostoksille Käsityöpuoti Lähetysviisari ja kirppari, Penttiläntie 5, Joutseno Xavoinna X torstaisin klo Xmyytävänä X esimerkiksi villasukkia, lapasia, kortteja ja lasten puuleluja Xlisätiedot X lähetyssihteeri Katriina Pyyhtiä, p Kirsi ja Risto Leikola vierailivat Meijän kylä -hankkeen alkustarttitilaisuudessa. Ato Million Kirsi ja Risto Leikola työmatkalla. Terveisiä Etiopiasta Filosofian maisteri Kirsi Leikola toimii Meijän kylä -hankkeessa neuvonantajana. Hän on työskennellyt miehensä Risto Leikolan kanssa Etiopiassa 20 vuoden ajan. Hän valvoo Etiopiassa paikan päällä hankkeen etenemistä. Leikola varmistaa mandsojen parissa, että työt etenevät suunnitellusti ja kiertää alueella selvittämässä ihmisten toiveita ja kuulumisia. Lappeenrannassa hankkeesta ovat päävastuussa lähetyskasvatussihteerit Maarit Berg Lappeenrannan seurakunnasta ja Heidi Jantunen Lappeen seurakunnasta. Kirsi Leikola on tyytyväinen hankkeen saamasta tuesta. Kun tällaisina aikoina lähdetään näin voimaperäisesti ja Lähetysmyymälät palvelevat syksyllä seuraavasti: Lähetyssoppi, Koulukatu 10 A, Lappeenranta Xavoinna X tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo Xmyymälässä X on tarjolla erilaisia käsitöitä, kuten huiveja, koruja ja pehmoeläimiä sekä esimerkiksi adresseja, kortteja ja tuliaisia kyläpaikkaan XLähetyssopessa X on myös kahvitarjoilu Xlisätiedot X lähetyskasvatussihteeri Maarit Berg, puh innolla mukaan, se antaa meillekin voimia. Hankkeen toteutumisesta on oltu iloisia myös Etiopiassa. Sailemin kunnanjohtaja pyysi Leikoloita välittämään terveisensä lappeenrantalaisille. Konkreettinen yhteys kahden kaupungin välillä on koettu merkittäväksi asiaksi, Kirsi Leikola kertoo. Lähetysmyymälä Puoti ja Pannu, Luukkaantori 7, Lauritsala Xavoinna X ma-to klo ja pe klo XPuoti X ja Pannu on viimeistä päivää auki nykyisessä toimitilassa tiistaina , päätösseurat klo 13 Xmarraskuun X alusta alkaen myymälä palvelee seurakunnan kirjastossa, os. Hallituskatu 15 (rivitalon puoleinen pääty) XPuodista X ja Pannusta voi hankkia lahjaesineitä ja käsitöitä tai nauttia kahvihetkestä Xsähköposti X myymälään puoti.pannu@evl.fi Puuhapaja, Hietakallionkatu 7, Sammonlahti XPuuhapajasta X voi tilata tai ostaa yksilöllisiä mattoja, shaaleja sekä muita käsitöitä tai tulla itse tekemään käsillä Xlähetystyön X myyjäiset ja kirpputori lauantaina klo Sammonlahden kirkolla, ks. osoite yllä Xkysy X lisää lähetyssihteeri Marita Smedsiltä, p Syrjityt mandsat Mandsa-kansalaisia on pidetty erillään valtaväestöstä, koska he ovat nahkanparkitsijoita. Tämä tekee heistä saastaisia valtaväestönä toimivien gumaroiden silmissä. Eristyksen lisäksi mandsat joutuvat kokemaan monenlaista muutakin syrjintää. Mandsoja ei esimerkiksi ole päästetty kirkkoon ja nuoret ovat joutuneet keskeyttämään koulunkäynnin huonon kohtelun vuoksi. Kauppaa tehdessään mandsat saavat gumaroita heikomman hinnan tuotteistaan. Tämän kaiken seurauksena mandsoilla ei ole ollut kunnollisia resursseja elinolojensa kehitykseen. Mandsojen ja gumaroiden välillä vellovat voimakkaat epäluulot ovat lisäksi johtaneet väkivaltaisuuksiin. Työkalut jatkoon Lähetystyöryhmän jäsen Marketta Eskelinen oli mukana ideariihessä, josta Meijän kylä -hanke sai alkunsa. Vuonna 2008 Tansaniassa kolme kuukautta vapaaehtoistyössä ollut Eskelinen kertoo odottaneensa pitkään Meijän kylän kaltaista hanketta. Tämä on tuntunut rukousvastaukselta. Hän toivoo lappeenrantalaisten lähtevän innolla mukaan hankkeeseen. Pienestäkin tuesta on suuri apu. Kymmenellä eurolla saa jo vessankannen. Vuonna 2015 järjestetään matka Etiopiaan, jolloin nähdään, mitä hyvää Meijän kylä -hanke on saanut aikaan. Jokainen projekti on rajallinen, Kirsi Leikola lisää. Kaikki tietävät että tällä on alku ja loppu. Tämä aika käytetään hyvin yhdessä. Hankkeen etenemistä voi seurata Meijän kylä -blogista osoitteessa Rukouskirja Äijille Visio, missio, strategia. Velka, laina, korko. Telli, lelli, alvi Kaikki meni. Olvi jäi. Kiitos edes siitä. Kalevi Virtanen ja Heikki Hakala ovat toimittaneet yhdessä Joka äijän rukouskirjan Taivas varjele. Välillä riipaisevatkin rukoukset on jaettu kirjassa aihepiireihin Etsin paikkaani, Olen isä, Kiitos tästä, Armahda minua ja Sinne päin. Lue marraskuun Seurakuntatervehdyksestä varsinainen äijäkirjan arvostelu!

5 Yksityisen ehtoollisen voi pyytää arkailematta 5 Seurakuntalainen voi pyytää yksityistä ehtoollista, mikäli hän on estynyt osallistumaan messuun. Yksityistä ehtoollista ei ole kuitenkaan tarkoitettu korvaamaan kirkossa jaettua ehtoollista, jos jumalanpalvelukseen ei mukavuussyistä huvita mennä. Yleinen harhaluulo on, että yksityisen ehtoollisen voi pyytää vain vakavasti sairaana, elämän viime hetkillä. Lappeenrannan seurakunnan eläkkeellä oleva kappalainen Kaarina Knaappila tuntee monta tarinaa, miksi seurakuntalainen on halunnut kutsua papin kotiinsa toimittamaan ehtoollista. Esimerkiksi huono kuulo tai liikkumisen vaikeus voivat olla syitä siihen, ettei kirkkoon jaksa mennä. Myös pitkät välimatkat ovat joillekin ongelma. Papin voi pyytää luokseen toimittamaan ehtoollista myös esimerkiksi elämän käännekohdissa, ja hoitaa spiritualiteettiaan sillä tavoin. Itse olen usein jakanut ehtoollisen syntymäpäiväkäynnin yhteydessä. Knaappilan mielestä seurakuntalaiset arkailevat turhaan pyytää pappia toimittamaan yksityistä ehtoollista. Yhteyttä voi ottaa suoraan seurakuntaan tai tuttuun pappiin. Pikemminkin pitäisi ajatella niin, että täällä odotetaan, tulkaa jakamaan. Edellisessä Katekismuksessakin todettiin, että otollinen ehtoollisvieras on se, joka tarvitsee Kristusta. Vahvistava mysteeri Papit lähtevät toimittamaan yksityistä ehtoollista aina, kun kutsu käy. He kokevat sen erityisen tärkeänä tehtävänä. Yksityinen ehtoollinen on tarkoitettu hengellisen elämän vahvistukseksi. Pappi voi toimittaa yksityisen ehtoollisen palvelutalossa, sairaalassa tai seurakuntalaisen kotona, jolloin puhutaan kotiehtoollisesta. Yksityisen ehtoollisen kaava löytyy kirkollisten toimitusten kirjasta. Tärkeimpiä osia kaavassa ovat synnintunnustus, rukous ja ehtoollisen asetussanat. Saatamme laulaa yhdessä myös Kaarina Knaappilan mukaan kirkkovuoden keskeiset ajankohdat, kuten hiljainen viikko, lisäävät pyyntöjä yksityisestä ehtoollisesta. Ehtoollisvälineet on pakattu kätevään, minikokoiseen matkasalkkuun kuljettamista varten. Täällä odotetaan, tulkaa jakamaan virsiä, ja joskus luen viikon Raamatun tekstin. Rukouksessa huomioin seurakuntalaiselle sillä hetkellä tärkeät asiat. Kaarina Knaappilan mielestä yksityisen ehtoollisen voi jakaa myös muistisairaalle henkilölle. Kyllä pappi huomaa, jos asianomainen ei ymmärrä tilannetta tai reagoi siihen. Ehtoollinen ei myöskään ole pelkästään Lappeenrannan seurakunnalla 100-vuotisjuhlat keväällä meidän oman ymmärryksemme varassa, hän lisää. Lappeenrannan seurakunnan perustamisesta tulee ensi keväänä 100 vuotta. Lappeenrannan kaupunki perustettiin vuonna 1649, mutta kaupunkilaiset kuuluivat yli 260 vuotta Lappeen seurakuntaan. Kaupunkiseurakunnan ero maaseurakunnasta vahvistettiin Päätös Lappeenrannan seurakunnan perustamisesta oli tehty jo , mutta päätöksen toimeenpaneminen kesti lähes viisi vuotta. Seurakunnan 100-vuotisjuhlat järjestetään Juhlatoimikunta on kirkkoherra Juha Tiihosen johdolla suunnitellut, että musiikilla on juhlavuonna merkittävä osuus seurakunnan toiminnassa. Toukokuun aikana järjestetään useita konsertteja, jotka huipentuvat juhlaviikonloppuun. Esiintyjinä on sekä paikallisia että muualla Suomessa asuvia taiteilijoita. Juhlien messussa on mukana Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Pääjuhlassa julkistetaan kirja Lappeenrannan seurakunnan satavuotisesta historiasta. Teosta kirjoittaa tietokirjailija Antti O. Arponen. Juhliin liittyy myös valokuvanäyttely. Ehtoollinen: Xtoinen X evankelis-luterilaisen kirkon sakramenteista Xkutsutaan X myös eukaristiaksi eli kiitosateriaksi Xnäkyvät X aineet ovat leipä ja viini Xev.-lut. X kirkko opettaa, että Kristus on läsnä leivässä ja viinissä, kun ne on pyhitetty ehtoollisrukouksen yhteydessä Xehtoolliselle X voi osallistua rippikoulun käynyt ja konfirmoitu seurakuntalainen Xlapsi X voi osallistua ehtoolliselle yhdessä vanhempiensa kanssa Lähteet: Aamenesta öylättiin, Kirkon ja uskon sanakirja, Toinen pää taivaassa Yksityisellä ehtoollisella on papin lisäksi läsnä usein vain yksi henkilö. Omaiset tai muut läheiset ihmiset ottavat ehtoollisen vastaan harvoin, vaikka olisivatkin paikalla itse tilanteessa. Ehtoollisen merkittävä osuus on yhteys Kristuksen, muun seurakunnan ja jo poisnukkuneiden välillä. Kaarina Knaappilan mukaan tuo yhteisöllinen ulottuvuus ei häviä yksityisessä ehtoollisessa. Ehtoollispöytä ei ole koskaan suljettu, vaan kaari tai kuten pöytää itse kutsun pätkä, jonka toinen pää on taivaassa. Yksityisen ehtoollisen viettäjät ovat osana tätä avonaista, yhteistä pöytää. Sotaorpojen muistomerkki Lappeenrantaan Talvisodan ja jatkosodan seurauksena noin lasta jäi sotaorvoksi. Elokuussa Lappeenrannassa paljastettiin Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:n kaupungille lahjoittama Sotaorpo-muistomerkki, joka kuvastaa sodan mielettömyyttä. Sankarihautausmaan viereen sijoitetussa, taiteilija Juhani Honkasen luomassa valtakunnallisessa muistomerkissä seisoo sotaorpohahmo itkuisessa asennossa. Sotaorvon eteen sijoitetut lohkareet ovat symboli elämän rikkoutumisesta. Yksityisten ehtoollisten määrä seurakunnittain vuonna 2011: Joutseno: 14 Lappee: 11 Lappeenranta: 10 Lauritsala: 8 Sammonlahti: 13 Sairaalasielunhoito: Sairaalapastorit toimittivat viime vuonna 43 yksityistä ehtoollista, joista lähes kaikki olivat potilashuoneissa. Yksityinen ehtoollisen vietto on aina kuitenkin poikkeus. Silti Kaarina Knaappila iloitsee eläkepappinakin siitä, että saa edelleen käydä toimittamassa niitä. Kontaktit seurakuntalaisiin syntyivät 36-vuotisen työuran aikana. Jeesus Kristus jakaa armoaan ja anteeksiantoaan näkyvissä aineissa, leivässä ja viinissä. Ehtoollisen voi toimittaa vaikka rollaattorin päällä. Ulkoisista puitteista huolimatta ehtoollinen on aina juhla.

6 6 Musiikkityö Soittokunnasta eväät muusikon uralle Lappeenrannan seurakuntien soittokunta on vuonna 1963 perustettu seurakuntien yhteinen työmuoto. Sen kapellimestarina on toiminut vuodesta 1989 asti Jorma Lautanen. Lautanen otti myös omat ensiaskeleensa muusikkona seurakuntien soittokunnassa. Tuolloin kapellimestarina toimi soittokunnan perustaja Rauno Vante. Lautasen toiveena oli päästä soittamaan käyrätorvea soittokuntaan liittyessään. Tämä jäi kuitenkin haaveeksi, kun kapellimestari Rauno Vante laittoi oppilaat jonoon pituusjärjestyksessä soittimia jaettaessa. Lyhyenpuoleisena Lautanen ei ollut ensimmäisten joukossa, ja käyrätorvet olivat hänen vuoronsa saapuessa jo viety. Torven sijaan Lautanen sai käteensä klarinetin. Jorma Lautanen pääsi lopulta Lappeenrannan musiikkiopistoon, ja perustason tutkinnot tehtyään Sibelius-Akatemiaan. Sieltä hän valmistui ammattimuusikoksi. Lappeenrannan kaupunginorkesterista Lautanen sai klarinetin äänenjohtajan paikan, mikä on yhä hänen päivätyönsä. Samoihin aikoihin soittokunnan silloinen kapellimestari Urpo Makkonen kysyi Lautaselta, haluaisiko hän tehtävän hoitaakseen. Pienen epäröinnin jälkeen Lautanen tarttui haasteeseen. Soittokunnan suosituin soitin on huilu. Jorma Lautasen mukaan huilun soittoon olisi enemmän tulijoita kuin soittokunta pystyy ottamaan vastaan. Taistelu nuorista Seurakuntien soittokunta eroaa monesta muusta Lappeenrannan soittokunnasta hyvin nuorella ikäjakaumallaan. Nuorimmat jäsenet ovat kymmenen ikävuoden tietämillä. Soittokunta jää usein taakse ylioppilaskirjoitusten myötä. Soittokuntaan nuoret päätyvät valmennusryhmänä toimivan pienemmän oppilasorkesterin kautta. Ryöstän sieltä aina, kun taidot vähänkään karttuvat, Lautanen naurahtaa. Ajat ovat muuttuneet hänen nuoruudestaan, jolloin videopelit tai muut harrastemahdollisuudet eivät kilpailleet nuorten huomiosta. Nuorten kiinnostuksesta täytyy taistella tosissaan, että pysyvät torven syrjässä kiinni. Soittokunta ei anna nopeita palkintoja. Soittaminen vaatii puurtamista ja pitkäjänteisyyttä. Jotkut ovat valmiita panostamaan vuosia soittamiseen, toiset eivät, ja innostus voi lopahtaa esimerkiksi puolen vuoden jälkeen. Lautanen on oppinut tunnistamaan nuoret, joilla on palo musiikkiin. Sen näkee silmistä, että tää on mun juttu. Kimmo Metsälä Soittokunnassa on mahdollista soittaa muun muassa oboeta, klarinettia, saksofonia, trumpettia, pasuunaa, baritonitorvea, tuubaa ja lyömäsoittimia. Seurakuntien soittokuntana kokoonpanon ohjelmisto koostuu paljolti musiikista, joka soveltuu jumalanpalveluksiin. Samalla orkesteri soittaa kuitenkin monipuolisesti musiikkia. Toiminnassa on oltava niin seurakunnallinen kuin pedagoginenkin näkökohta, kun soittokunnassa tehdään mahdollisesti samalla aloittavan muusikon uraa. Tekemistä riittää Soittokunta vie Lautaselta niin paljon aikaa kun hän haluaa sille antaa. Hän pitää viikoittain puolen tunnin mittaisia yksityistunteja ja yhden kahden tunnin yhteisharjoituksen soittokunnan ja oppilasorkesterin kanssa. Jos tulossa on esiintyminen, ovat lisäharjoitukset mahdollisia. Vain prosenttia kapellimestarin ajasta on musiikin tekemistä, sillä tehtävä vaatii monenlaisten asioiden, kuten oppilasrekisterin ylläpitämistä sekä kaluston ja nuotiston hankkimista. Vastaan, että homma pyörii, hän summaa. Lappeenrannan seurakuntien soittokunta on käynyt myös useaan otteeseen esiintymässä ulkomailla. Viime keväänä se matkasi Ruotsiin ja sitä edellisenä Unkariin, missä ohjelmassa oli Lappeen seurakunnan kummiseurakunnan tapaaminen. Soittokuntaan liittymisestä kiinnostuneiden Jorma Lautanen toivoo ottavan häneen yhteyttä sähköpostitse osoitteella fi. Liittyä voi, vaikka ei vielä osaisi soittaa mitään. Aluksi oppilas käy opettajan kanssa kahden kesken läpi soittimen alkeita. Kun oppilas on siihen valmis, pääsee hän oppilasorkesteriin ja tarpeeksi kehityttyään soittokuntaan, Lautanen tiivistää. Virsipuu ujuttusarjassa Lappeenrannan seurakuntayhtymän kanttorit esittelevät vuorollaan heille merkityksellisen virren ja kertovat, minkä suomalaisen puun oksalta sen laulaisivat laululinnun tavoin. Juttusarjan avausvuoron sai Joutsenon seurakunnan kanttori Henry Sinitalo, joka haastaa seuraavaksi työparinsa Toni Pussisen kertomaan perustelut omalle virsivalinnalleen. En puhuisi tässä yhteydessä lempivirrestä, vaan virrestä, jota laulaessa aina tun- nen jotakin. Virret puhuttelevat eri aikoina ja eri elämäntilanteissa vähän eri tavalla. Joskus vaikka virsi 482 voi kolahtaa, joskus taas virsi 341 on puhutellut minua suuresti. Minulla, kuten varmaan monella muullakin kanttorilla, on useita virsiä, jotka voisin luetella tässä yhteydessä. Valitsin nyt tähän vuoden aikaan sopivan virren 462 Soi kunniaksi Luojan. Lastu Virren sävel on Jean Sibeliuksen (jota Sibelius ei ollut alun perin säveltänyt virsisävelmäksi) ja teksti August Waldemar Koskimiehen (säkeistöt 1 ja 2). Kolmas säkeistö on hänen puolisonsa Ida Koskimiehen käsialaa. Soi kunniaksi Luojan sopii laulettavaksi monissa eri tilanteissa; häissä, hautajaisissa ja juhlissa. Tämä virsi on myös kuorojen perusohjelmistoa. Lisäksi se tuo mieleen matkat valtakunnallisille laulu- ja musiikkijuhlille, joiden ohjelmistossa virsi on aina ollut mukana. Tätä virttä laulaessa tunnen jotakin erityistä sisälläni. Virsi on toisaalta jykevä ja toisaalta taas hyvin herkkä Luojan, luonnon sekä yhteisvastuun kiitosvirsi. Sävel ja teksti tukevat toisiaan sopivasti. Jos voisin, laulaisin virren korkealla mäellä seisovan jykevän männyn latvasta, kaunista Suomen luontoa ihaillen. Henry Sinitalo Kimmo Metsälä Lappeenrannan seurakuntayhtymässä on tarjolla kuoroja eri-ikäisille harrastajille, myös lapsille ja nuorille. Kanttorit auttavat sinua löytämään itsellesi sopivan kuoroporukan. Kuorojen harjoitteluaikataulut löydät Lappeenrannan seurakuntayhtymän kotisivuilta QRkoodin lataamalla. Kanttorit Joutsenossa: XHenry X Sinitalo, puh XToni X Pussinen, puh Kanttorit Lappeella: XMaria X Kuusiniemi, puh XMarjo-Riitta X Lehtonen, puh XSauli X Ruskeepää, puh Kanttorit Lappeenrannassa: XJarkko X Lavaste, puh XSeija X Tapanainen, puh Kanttorit Lauritsalassa: XTimo X Lampinen, puh XLiisa X Teräslahti, puh Kanttorit Sammonlahdessa: XHeidi X Kunttu (työskentelee myös Lappeenrannan seurakunnassa), puh XAnu X Piutula-Heinonkoski, puh XSähköposti X kanttoreille etunimi.sukunimi@evl.fi

7 7 Kirkkokuorolaiset ovat suurin vapaaehtoisten joukko seurakunnissa Musiikki hoitaa monella tavalla Elina Hovi aloitti Ylämaan kirkkokuorossa 15-vuotiaana alton riveissä, ja laulua on jatkunut aina 90-vuotispäiviin saakka Ylämaan kirkkokuorossa. Hän on kertonut, että suuren perheen äidille kuoro tarjosi vir- Minkälaista kuorotoiminta on käytännössä? Tietysti kuorotoiminta vaatii myös vaivannäköä, lauluharjoituksia ja esiintymisiin osallis- Lappeenrannan ev.-lut. seurakuntien kirkkokuorot esiintymisasuissaan. tumista. Kuoroharjoitukset ovat yleensä kerran viikossa. Harjoitusten lisäksi kuorolla on esiintymisiä jumalanpalveluksissa ja muissa seurakuntien tilaisuuksissa, laitoksissa sekä juhlissa. Etelä-Karjalan Kirkkomusiikkipiiri järjestää kuoroille vuosittain yhteisiä laululeirejä ja konsertteja. Joka vuosi kuorot ovat osallistuneet myös Valtakunnallisille Kirkon musiikkijuhlille. Laulujuhlia on järjestetty jo vuodesta 1927 alkaen. Kuoroihin pääsee mukaan ottamalla rohkeasti yhteyttä oman seurakuntasi kanttoreihin. Kuorotoiminta on eräs tapa osallistua aktiivisesti seurakunnan toimintaan. Se Ammattitaitoiset kanttorit mahdollistavat seurakuntien monipuolisen kuorotoiminnan. Kuvassa Lemin seurakunnan kanttori Kari Pettinen (vas.) sekä Lappeenrannan seurakunnan kanttori Jarkko Lavaste. tukee myös tavoitetta tehdä seurakunnista paikkoja, joiden jumalanpalveluksiin, muihin tilaisuuksiin sekä harrastusmahdollisuuksiin voi jokainen tulla omana itsenään ja joissa olisi hyvä olla. Jyväskylässä juhlittiin Kirkon musiikkijuhlille otti osaa tuhansia kirkkomusiikin ammattilaisia ja harrastajia. Suvivirttä lauloi samanaikaisesti noin 5500 kuorolaista. Tuhansien osallistujien värikäs, laulava joukko marssi Jyväskylän keskustan halki lauantaina Ilmavoimien soittokunnan johdolla. Pääjuhla oli sunnuntaina Hippos-hallissa. Tänä vuonna tilaisuutta vietettiin ensimmäistä kertaa Kirkon musiikkijuhlien nimellä. Juhlilla esiteltiin seurakuntien monipuolista musiikkitoimin- taa sekä musiikillisia virikkeitä ja elämyksiä. Etelä-Karjalasta osallistui musiikkijuhlille yli 100 laulajaa, Lappeenrannan seurakuntayhtymästä noin 60 henkeä. EteläKarjalan kuorot lauloivat Korpilahden kirkon jumalanpalveluksessa sunnuntaina lemiläiseen malliin. Kuoroja johti kanttori Jarkko Lavaste ja uruissa oli kanttori Kari Pettinen. Lappeenrannan seurakuntayhtymä tuki kuoromatkaa taloudellisesti. Seurakuntien taloudellinen tuki onkin tärkeä monipuolisen kuorotoiminnan kehittymiselle. Hyvä lukija, tee oiva valinta, liity kirkkokuoroon! Suosittelen lämpimästi! Kaarina Sinkkonen Joutsenon kirkkokuoron pj Yhteisen kirkkovaltuuston pj KAIJANKODISSA KAIJANKOTI Viidentoista vuoden kokemuksella asumista tai lomailua ikäihmisille turvallisessa ja huolehtivassa ympäristössä. Kysy tarjous! Huoneistoremontit Sauna- ja kylpyhuoneremontit Vahinkosaneeraukset Uudisrakennukset Sähkö- ja LVI-työt Puh , Ilmainen nti v ar iointikäy Kotipalvelu R & M allilla m t a i s A an Sii Siivouspalvelut, l l t ikkunanpesut, ikk t asiointi- ja avustuspalvelut Riitta Salonen p Maiju Salonen p Huomioi kotitalousvähennys ANTENNIASENNUS MIKKOLA Antenni-, satelliitti- ja laajakaista-antennien asennukset ja vikapalvelu. Omakotitalot, taloyhtiöt ja kesämökit. Puh antenniasennus.mikkola@luukku.com VVO:n asunnossa sinulla on omistusasumista vastaava asumisturva ja vakuusmaksu on vain 250. Tutustu tarjontaamme ja täytä hakemus jo tänään: VVO-kotikeskus Ainonkatu Lappeenranta Avoinna ma-pe Puh lappeenranta@vvo.fi Yritysnumeroihimme ( xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min ja matkapuhelimesta 8,28 senttiä/puhelu + 17 snt/min. Kysy lisää ja tule tutustumaan! Puh tai Irmeli Kaijanlahdentie 2 B, Savitaipale irmeli.laine@kaijankoti.fi SEURAKUNNILLA on erilaisia kuoroja, tunnetuimmat niistä kirkkokuorot lapsille ja aikuisille. Kirkkokuorojen jäsenille kuorolaulu on tärkeä ja rakas harrastus. Monet kuorolaiset ovat olleet uskollisia ja tunnollisia kuorolaisia vuosikymmeniä. Oman äitini Elina Hovin kuoroharrastus kesti 75 vuotta. Kaarina Sinkkonen kistävän vapaahetken. Lisäksi harrastus on tuottanut hänelle iloa yhdessä laulamisesta sekä antanut uusia ystäviä ja mahdollisuuden osallistua seurakunnan toimintaan. Hengellinen musiikki on hoitanut kokonaisvaltaisesti. Siinä asioita, jotka voivat innostaa lähtemään kuoroharrastukseen mukaan. Laulaminen tekee hyvää myös fyysisesti. Se vaikuttaa ryhtiin, hengitykseen ja pitää muistin virkeänä. Kuorolaisten on kerrottu elävän keskimääräistä pidempään. Oma kuoroharrastukseni on alkanut jo lapsikuorosta ja jatkuu edelleen Joutsenon kirkkokuorossa. SEURAKUNTATERVEHDYS Syksy on harrastusten aloittamisen aikaa. Voisiko harrastus olla palvelutehtävä seurakunnassa? Olisiko sinun paikkasi kirkon kuoroissa?

8 8 Urheilu Seurakuntien sählykerhoista kehittyi liigaseura NST Sählyn nimellä tunnettu pallopeli rantautui Suomeen Ruotsista 1970-luvulla. Sitä ryhdyttiin pelaamaan ensin opiskelijaporukoissa, ja 1980-luvun lopulla myös seurakuntien poikakerhoissa. Sählystä kehittyi kilpaurheilu, joka tunnetaan nimellä salibandy. Antti O. Arponen Jukka Hirvi tuli Lappeen seurakunnan nuorisotyöntekijäksi Hän aloitti poikien sählykerhot, joita pidettiin Lappeen yläasteella. Vuonna 1988 perustettiin Sammonlahden seurakunta, ja poikien salibandyinnostus kasvoi jatkuvasti. Perustimme oikean urheiluseuran Sammonlahden Pojat. Minä olin ainoa täysiikäinen joukossa. Salibandy oli silloin vielä niin uutta, että joukkueemme pääsi suoraan ykkösdivisioonaan, muistelee Jukka. Jukka Hirvi lähti 1989 Helsinkiin ja palasi kotiseudulleen 1991 Taipalsaaren seurakunnan nuorisotyöhön. Sählykerhoja perustettiin sinnekin, ja Jukan opastuksessa Saimaanharjun koulun salissa on kehittynyt vuosien varrella toistakymmentä miesten liigatasolle edistynyttä nuorta miestä, esimerkkeinä NST:n nykyisen liigajoukkueen parhaisiin pelaajiin kuuluvat Janne Louhelainen ja Risto Töllikkö sekä joukkueen kapteeni Tuomas Arponen. Sählykerhoja oli myös Lappeenrannan, Sammonlahden ja Lappeen seurakunnissa, ja pian mukaan tulivat tytötkin. Nyt 20 vuotta myöhemmin voidaan todeta, että suurin osa NST:n miesten liigajoukkueessa 2000-luvulla pelanneista on aloittanut lajin parissa jonkin seurakunnan poikakerhossa. Salibandyn aloittaminen ja pelaaminen oli helppoa. Maila ja pallo eivät maksaneet paljon, ei myöskään pelivarustus. Suomen Salibandyliitto oli perustettu 1985, mutta alkuvuosinaan se keskittyi ensisijaisesti miesten sarjojen pyörittämiseen. Salibandyliiton lisäksi merkittäviä toimijoita salibandyn parissa olivat 1990-luvun alussa PTK eli Poikien ja tyttöjen keskus, Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys (NNKY), Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys (NMKY) ja Setlementtiliitto. PTK kehitti lajille jopa omat säännöt. Puhuttiin salipallosta, muistelee Lappeenrannan seurakunnan kappalainen Reijo Moilanen. Kirkkoherra Jussi Kuuselan ja talousjohtaja Jaakko Virtasen suosiollisella avustuksella hankittiin oikean salibandykentän laidat, ja peräkärri niiden kuljettamiseen. Poikia alkoi tulla yhä enemmän sählykerhoihin. Nuori C-poika Otto Moilanen on pelannut aikuisten liigatasolla Suomen lisäksi Ruotsissa ja Sveitsissä. Nykyisin hän on Joensuussa Josban liigajoukkueen kapteeni. Pojat kiinnostuivat sählykerhoista Jussi Kuusela sanoi minulle, että tämä on nyt osa sinun työtäsi. Perinteiset poikakerhot eivät 90-luvun alussa enää vetäneet osanottajia entiseen tahtiin. Sählykerhot sen sijaan vetivät, kertoo Reijo Moilanen. Moilanen muistelee, että poikapäiville koottiin Alakylästä oma joukkue, vuosi oli todennäköisesti Menestystä tuli, ja poikien into kasvoi entisestään. Jukka Lähde ja Mika Valtonen opastivat poikia Koulukatu 10:n pienessä salissa. Ensin pelattiin naapuriseurakuntien joukkueiden kesken, pian vastustajia saatiin Taipalsaarelta, Savitaipaleelta, Joutsenosta, Ruokolahdelta ja Imatralta. Lappeenrantalaisten joukkue alkoi menestyä turnauksissa. Koulukatu 10:n salissa sählykerhoja on edelleen. Takana Miska Sipponen ja Essi Peuhkuri, edessä vasemmalta Marius Musakka, Pyry Juutilainen, Tuukka Pohjola ja Elias Herranen. Pojat alkoivat haluta lisää ja kovempia pelejä. Alkoi keskustelu oman urheiluseuran perustamisesta. Oli tiedossa, että Salibandyliiton sarjoissa juniorijoukkueet pelaavat Suomen mestaruuksista. Toukokuun 25. päivänä 1994 Lappeenrannan Seurakuntakeskukseen kokoontui sählykerhoissa pelanneiden poikien isiä. Perustettiin salibandyseura, jonka nimeksi päätettiin Nakkisormet. Se kuvasi kömpelöitä käsiä, joilla pojat mailaa käsittelivät. Perustajajäseniä olivat Tuomo Sinkko, Matti Sinkko, Reijo Moilanen, Teuvo Aaltonen, Kyösti Kaijanen, Kalevi Kuhanen, Arto Matikainen ja Tuomo Pöyry. Uuden seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Tuomo Sinkko. Syksyllä 1994 alkaneisiin Salibandyliiton sarjoihin päätettiin ilmoittaa kolme joukkuetta. Seuraavana syksynä seuralla oli joukkue jo kaikissa poikasarjoissa E-nuorista A-nuoriin. Olin helmikuussa 1994 ollut yhteydessä Salibandyliittoon, ja kysellyt poikien turnauksista. Elokuussa 1994 järjestyi vihdoin pääsy Helsinkiin C-poikien turnaukseen, jossa oli mukana edellisen kauden Suomen parhaita joukkueita. Voitimme Agricola Stagan 6 3, Viikingit 5 1 ja SSV:n 10 1, muistelee Reijo Moilanen. Ensimmäisenä vuonna Suomen mestaruus Nakkisormet tuli suoraan juniorisarjojen huipulle. Keväällä 1995 se ensimmäisen pelikautensa jälkeen voitti C-poikien Suomen mestaruuden. Joukkuetta valmensi Jukka Lähde, harjoituksia pidettiin Sammonlahden koululla. Nakkisormien ensimmäisessä Suomen mestarijoukkueessa pelasivat muiden muassa nykyisen liigajoukkueen valmentaja Simo Ruuskanen, Lohjan Salibandyä nykyisin valmentava Mikko Sinkko, NST:n miesten edustusjoukkueessa ennätykselliset yksitoista kautta myöhemmin raatanut Antti Karttunen ja Tuomo Partanen, joka siirtyi myöhemmin Veiterään, ja jääpallon huippupelaajaksi. Suurin osa NST:n miesten liigajoukkueessa 2000-luvulla pelanneista on aloittanut lajin parissa jonkin seurakunnan poikakerhossa. Tehokkain pelaaja oli Otto Moilanen, josta kehittyi seuraavina vuosina ensin nuorten maajoukkueen ja sitten miesten A-maajoukkueen pelaaja. Nuorten maajoukkueessa on vuosien varrella pelannut toistakymmentä Lappeenrannan seudun seurakuntien kasvattia, miesten A-maajoukkueeseen pääsi Moilasen jälkeen myös Henri Korhola. Vuonna 2001 seuran nimi muutettiin muotoon NST-Lappeenranta ry, seuralyhenteeksi oli jo edellisellä vuosikymmenellä vakiintunut NST. Seurakuntien sählykerhojen kasvatit nostivat NST:n muutamassa vuodessa suomalaisen salibandyn huipulle. Vuonna 1998 seura pelasi miesten ykkösdivisioonassa ja 1999 liigassa. NST on ansioitunut nimenomaan nuorisotyössä ja NST:n naiset ovat voittaneet Suomen mestaruuden 2006, ja olleet kahdeksana keväänä peräkkäin SM-mitaleilla. Suomen cup on voitettu kahdesti. Naisten, tyttöjen ja poikien SM-mitaleja seuralla on yhteensä 26. NST:n miesten ja naisten liigajoukkueissa on tänä syksynäkin huomattava määrä pelaajia, joiden ensimmäiset pelit ovat olleet seurakuntien sählykerhoissa, hyvinä esimerkkeinä pari vuotta sitten nuorten maailmanmestarijoukkueessa pelanneet Kaapo Savinainen ja Samuli Hulkkonen. Lappeenrannan seurakunnissa sähly on yhä arvossaan. NST:n toimisto oli pitkään seurakunnan omistamissa tiloissa, ja yhteistyö on jatkunut erilaisten salibandyturnausten järjestelyissä. Poikien määrä sählykerhoissa on viime vuosina hieman vähentynyt, kun NST aloitti F-poikien joukkueet, toteaa Koulukatu 10:ssä sählykerhoa vetävä Essi Peuhkuri. F-pojissa pelaavat 2004 syntyneet. Kaikki pojat eivät kuitenkaan halua seurajoukkueisiin, osalle riittää edelleen seurakuntien kerhopelit. Salibandy on nykyisin Suomessa kolmanneksi harrastetuin joukkuepeli jalkapallon ja jääkiekon jälkeen. Salibandyssä on rekisteröityjä kilpapelaajia yli Koripallossa, lentopallossa ja pesäpallossa saadaan tyytyä selvästi pienempiin numerolukuihin. Antti O. Arponen

9 Aamukahvilla Suomalaiset urheilijat tunnettiin maailmalla ja 70-luvuilla sitkeydestään ja kovahermoisuudestaan. Paavo Nurmi oli mahdoton idoli. Fanikulttuuri saikin välillä erikoisia piirteitä. Kerran Belgradissa puskasta aamukuudelta hypännyt pappa yllätti suomalaisurheilijat Slivovitspullolla kiitoksena suomalaisten sotilaiden hyvyydestä. Myös keihäsmiehet olivat persoonia jo tuolloin. Horppu muistelee, miten keihäänheittäjät Pauli Nevala ja Jorma Kinnunen kävivät hermosotaa kilpakumppaneitaan vastaan harjoituksissa. Nevala ja Kinnunen heittivät harjoituksissa naisten keihäällä muiden kiusaksi. He ottivat kilpakumppaneiltaan heti luulot pois. Meiltä myös lahjakortit! Kalevi Horpun harrastuksiin kuuluvat edelleen urheilu ja vieraat kielet. Luottamustehtävistä niin seurakunnassa kuin kunnallisellakin puolella Horppu on jo luopunut. Harjoittelu Horpun viisitoistavuotisen aktiiviuran aikana poikkesi paljon nykyisestä ammattimaisesta urheilusta. Hän huolehti itse harjoittelustaan. Vielä 60-luvulla selkeää valmennusjärjestelmää ei ollut. Harjoittelin tuolloin kolme kertaa viikossa, muutaman tunnin kerrallaan. Nyt harjoittelu on oikeastaan kamalaa, sitä tehdään käytännössä koko ajan. Itse urheilin työuran ohella. Kilpailijat olivat amatöörejä, eikä sponsorirahoja jaettu. Silti työtä tehtiin tosissaan ja kilpailuissa oli aina sähköinen tunnelma, Horppu lisää. Henkisestä valmentautumisesta ei 60- ja 70-lukujen urheilupiireissä juuri puhuttu. Vaikka se on erittäin tärkeä juttu, tuolloin ehkä ajateltiin, että ole vain omillasi. Innostusta vaativiin yksilölajeihin ei ole Horppu saavutti aktiivikautenaan viisi Suomen mestaruutta moukarinheiton yleisessä sarjassa sekä lukuisia muita palkintoja. Urheiluaikaa Horppu muistelee mielellään. Hän nautti siitä ja terveyttä riitti. Kova kunto ei pettänyt Horp- pua edes haastavassa työssä maailmalla, kun hän kiersi esimerkiksi Sri Lankassa, Mongoliassa ja Siperiassa kehittämässä maiden paloturvallisuutta. Työn ohella jaksoin vaikuttaa kunnallispolitiikassa sekä seurakunnan päättävissä elimissä, esimerkiksi kiinteistöasiain johtokunnassa ja Lappeenrannan seurakunnan seurakuntaneuvostossa. Horpun urheilu-ura synnytti hänessä myös innostuksen kielten opiskeluun. Kielitaidon harjoittaminen ei ole vieläkään jäänyt, vaan Horpulla on työn alla sotahistoriallisen teoksen kääntäminen venäjästä englanniksi. Hän pitää myös edelleen yhteyttä urheilun kautta saamiinsa ystäviin, joita asuu esimerkiksi Venäjällä ja Unkarissa. Eläkeläisen harrastuksiin kuuluu edelleen myös urheilu; sekä juokseminen että eri lajien aktiivinen seuraaminen. Suomalaisjoukkueen heikkoa menestystä Lontoon olympialaisissa Horpppu perustelee seuraavasti. Joukkuelajit kiinnostavat nuoria, koska niissä harjoittelu on ehkä helpompaa. Gallub: MEILTÄ KOTIKÄYNTIPALVELUNA: Hiustenleikkuut värjäykset permanentit päänahan haudehoidot TERVETULOA MYÖS LIIKKEELLE Esteetön kulku liikuntarajoitteisille Parturi-Kampaamo ArjaHuoltokatu Päivärinta 11, L1 Luukkaantori, Lauritsala p karjalakoti tarjoaa saatto- ja palliatiivista hoitoa sekä palveluseteleillä hoitoa omaishoitajien lomapäiville. Karjalakodista saa sairaalatasoista hoitoa kodinomaisessa ympäristössä. Karjalakoti on 12-paikkainen hoitolaitos Lappeenrannan Hiessillassa. Asiantunteva ja Kysy lisää! empaattinen henkilökuntamme antaa yksilöllistä careliacare.fi ja omaiset huomioivaa hoitoa. Saatto- ja palliatiiviseen hoitoon tarvitsee lääkärin lähetteen. Syksyn harrastuskausi käynnistyy 1. Oletko aloittanut syksyllä urheiluharrastuksen tai jonkun muun uuden harrastuksen? 2. Minkä lappeenrantalaisjoukkueen urheilumenestystä ja ottelukautta seuraat erityisesti? 3. Oletko osallistunut Lappeenrannan seurakuntayhtymän tarjoamiin käsityö-, liikuntatai muuhun kerhotoimintaan? Painonhallinta 1) Tehostartti, 3 vkoa 49 2) NON-STOP-ryhmätapaamiset tiistaisin 3) Yksilövalmennukset Liikunnan ilo Kuntosali viihtyisyyttä hakevalle 49 Rentoutushuone hengähdystaukoa kaipaavalle Maajoukkueturneelta riittää tarinoita Marttojen kotiapu Helpota arkeasi ja tilaa joulusiivoukset ajoissa Marttojen kotiapupalvelusta! Kotiaputyö on kotitalousvähennyskelpoista. Kotiavun tilaukset ma ke klo 8 12, p Lappeenrantalainen Kalevi Horppu urheili maajoukkuetasolla 60- ja 70-luvuilla, vuosikymmeninä, jolloin lajiharjoittelu hoidettiin työn ohella. KALEVI HORPUN kipinä urheilemiseen syttyi lapsuuden maisemissa Kimpisen kentällä. Kävimme siellä poikaporukalla. Lajivalintani ei ollut pitkään aikaan selvä, sillä harrastin yleisurheilua monipuolisesti. Kun Horppu oli tutustunut perusteellisesti eri yleisurheilulajeihin, hän alkoi keskittyä moukarinheittoon saavuttaessaan siinä menestystä. Selkeitä idoleita hänellä ei omassa lajissaan ollut. Vaikka helsinkiläiset urheiluseurat ryhtyivät kosiskelemaan Horppua riveihinsä nuorukaisen lahjakkuuden huomattuaan, Horppu kilpaili aina Lappeenrannan Urheilumiesten (LUM) paidassa. Joulusiivoukset Mitä kuuluu Horpulle? 9 Markus Juvonen 1. Vanhat harrastukset ovat jatkuneet eli salibandy ja jääkiekko. 2. PEPO HC:n. Olen itse PEPON toiminnassa mukana. 3. En ole. Liisa Lensu 1. Kotijumppa kuuluu edelleen harrastuksiini. 2. Luen aina estareista Saipaa koskevat kommentit. Saipan menestyksestä olen jyvällä. 3. Tällä hetkellä en. Nuorempana olin pitkään mukana esimerkiksi tyttökerhossa. Leena Uronen 1. Olen jatkanut vanhoja harrastuksia, joihin kuuluu urheilu ja viron kielen opiskelu. 2. Seuraan Saipan menestystä. Olen myös LUM:in jäsen. 3. Lastenlasten kanssa käymme Sammonlahden seurakunnan kerhossa. Karu Etkar 1. En ole, koska välimatka harrastuksiin on pitkä. 2. Seuraan NST:n, Pesäysien, Catz:in sekä Saipan otteluita. 3. Muutan pian Imatralta takaisin Lappeenrantaan ja ryhdyn vetämään poikien salibandykerhoa. hyvän olon Keskus Ainonkatu 31, Lappeenranta puh lappeenranta@xtravaganza.fi hyvän olon Keskus, Imatra Einonkatu 10, Koskentorin Torigalleria puh imatra@xtravaganza.fi SEURAKUNTATERVEHDYS Valitse ohjelmasi, tule sellaisena kuin olet

10 10 Urheilu Onnistunut pelisuoritus edellyttää henkistä vireyttä SaiPan liigajoukkue haluaa olla tällä kaudella SM-jääkiekossa Suomen työteliäin joukkue. SaiPa taistelee tosissaan playoff-paikasta isojen seurajoukkueiden rinnalla. Pelaajien maksimaaliseen suoritukseen tähdätään oikeanlaisella fyysisellä treenillä, henkisen vireyden ylläpitämisellä sekä jokaisen yksilökohtaisella huomioimisella. SaiPan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi: 1Miten SaiPan liigapelaajien henkisestä valmentautumisesta huolehditaan? Liigajoukkueella ei ole tällä hetkellä omaa mentaalipuolen valmentajaa. Mentaalivalmennus on isossa roolissa nykypäivän valmentajien koulutusohjelmassa, joten siihen löytyy osaamista SaiPan valmennustiimistä. Henkinen valmentautuminen huomioidaan SaiPassa osana muuta harjoittelua sekä peleihin valmistautumista. Lisäksi valmentajat käyvät viikoittain henkilökohtaisia keskusteluja pelaajien kanssa. 2Kuinka tärkeää henkinen valmentautuminen on suhteessa fyysiseen vahvuuteen? Henkisen valmentautumisen tarve ja hyöty vaihtelee pelaajakohtaisesti. Sekä fyysisen treenin että henkisen valmentautumisen tulee olla kullekin pelaajalle sopeutettuja. Jos henkinen vireys ei ole kunnossa, ei pelaaja yllä pelkästään hyvillä fyysisillä valmiuksilla kunnon pelisuoritukseen. 3Onko Lappeenrannan seurakuntayhtymän kanssa tehty yhteistyötä pelaajien henkisen hyvinvoinnin tukemisessa tai muulla tavalla? Seurakuntayhtymän kanssa on toteutettu yhteistyössä esimerkiksi SaiPan joulukirkot. Reijo Moilanen on meille tuttu yhteyshenkilö. Junioripuolella yhteistyötä on muutenkin enemmän kuin liigatasolla. 4Miten joukkueeseen luodaan hyvä yhteishenki? Hyvän yhteishengen rakentaminen vaatii aikaa. Lisäksi pelaajat tarvitsevat sen syttymiseen yhteisiä kokemuksia. Myös avoin ja keskusteleva il- Riku Kallioniemi uskoo SaiPan play-off-paikkaan, jos joukkue vain jaksaa tehdä työtä yhdessä sovitulla tavalla. SaiPa SaiPan liigajoukkueen keskeisin tavoite tällä kaudella on painettu muistiin luistinmattoon. mapiiri sekä jokaisen mahdollisuus olla oma persoona ovat keskeisiä asioita yhteishengen luomisessa. Kauden alussa pelaajat ovat yhdessä pohtineet niitä arvoja ja toimintatapoja, joihin SaiPa joukkueena haluaa sitoutua. 5Jääkiekossa hyökkääjät saavat usein maalintekijöinä paistatella julkisuudessa: miten krediittiä onnistumisista jaetaan koko joukkueelle? Joukkueen sisäinen krediitti on eri asia kuin julkisuudessa jaettava huomio. Joukkue tarvitsee erilaista osaamista ja erilaisia tekijöitä. Janne Pehkonen Jos pelaaja esimerkiksi blokkaa vastustajan laukauksia, saa hän varmasti arvostusta joukkuetovereiltaan. Tuossa tilanteessa pelaaja osoittaa sitoutumista yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin. 6Mikä merkitys kannustavalla kotiyleisöllä on joukkueelle? Liigatason pelaaja nauttii aina pelaamisesta. Kotiyleisön tuki varsinkin kotiotteluissa on kiihoke hyvään suoritukseen. 7Miten toimitaan, jos pelaaja ei täytä kentällä paikkaansa? Onko hänelle tar- Miesten työt Seurakuntayhtymän miespuoliset työntekijät esittelevät ammattiaan syksyn aikana teetettävässä seinäkalenterissa. Kalenterissa esittäytyvät esimerkiksi nuorisotyö, sairaalasielunhoito, hautatoimi ja kiinteistötoimi. Kalenterin kuvat ovat ottanut valokuvaaja Kimmo Metsälä/Valkoinen jolla vain lämmintä kättä vai tuetaanko pelaajaa muullakin tavalla? Pelaaminen liigatasolla on erikoinen ja kova ammatti. Pelaajien työsopimus tehdään usein vuodeksi kerrallaan, joten jatkuvuutta ei ole. Jos pelipaikka ei osoittaudu oikeaksi, se voi johtua useasta eri syystä. Valmentajat käyvät jatkuvasti keskusteluja pelaajien kanssa esimerkiksi videoiden avulla ja pyrkivät saamaan jokaisesta pelaajasta irti hänen parhaan osaamisensa. 8Syksyn aikana on kohistu Jokerit-HIFK-ottelusta, jossa Semin Ben-Amor pahoinpiteli Ville Peltosen: oletteko joukkueena keskustelleet tapahtuneesta ja minkälaisia ohjeita pelaajille on annettu tulevaa kautta silmällä pitäen? Alakulttuuri, joka ei kuulu peliin, täytyy kitkeä pois. Mielestäni tapahtunut oli kaukana jääkiekkoon kuuluvista asioista. Jotkut yhteistyökumppanimme ovat olleet huolissaan tapahtuneen johdosta. SaiPa ei kuitenkaan joukkueena halua olla edustamassa vastaavanlaista. Ehkä YleX valitsi joukkueen tästä syystä kummijoukkueekseen. 9Olet ollut itsekin liigapelaajana monta kautta. Valas. Kalenterin taiton ja painon hoitaa Kopio Niini. Seinäkalenterista löytyvät nimipäivien lisäksi myös tulevan vuoden kirkkopyhät. Kalenterin ulkoasua elävoittää seurakuntayhtymän uusi visuaalinen ilme värimaailmoineen. Kirkkoherra Jukka Lehtinen laatii seinäkalenterin jokaisen kuvan Onko jääkiekko pelinä väkivaltaisempaa kuin ennen? Miten peli on muuttunut kymmenessä vuodessa? Ei ole. Liigatasolla on tehty paljon peliä koskevia sääntötarkastuksia, jotka ovat vähentäneet rikkomuksia kentällä. Jos katsoo YouTubesta vanhaa Urheiluruudun pätkää, peli näyttää kävelyltä. Jääkiekosta on tullut vauhdikkaampaa. Myös harjoittelemisesta ja valmentamisesta on saatavissa uutta tietoa. Nykyiset pelaajat ovat auttamatta parempia kuin esimerkiksi vuosikymmenten takaiset. He osaavat varmasti esimerkiksi Lalli Partaisen kuuluisan perstaklauksen, mutta kentällä ei ole enää yhtä lailla aikaa sen tekemiseen. Onko urheilun etiikka 10 ja ilo jääneet sen kaupallisuuden ja välineellistymisen jalkoihin? Tämä on väärä käsitys, joka on levinnyt laajalle. Kukaan pelaaja ei yllä pelaamaan liigatasolle, ellei kipinä ja ilo pelaamiseen ole syttynyt jo lapsena. Toisaalta emme myöskään pystyisi tarjoamaan yleisölle nykyistä palvelukokonaisuuttamme, jos liigatoiminta ei olisi kaupallista. Kimmo Metsälä kohdalle työalaa ja työntekijää kuvaavan lyhyen tekstin. Vuoden 2013 seinäkalenteria jaetaan yhtymän työntekijöille, luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille. Viime vuonna jaossa oli Lappeenrannan alueen kirkkoja esittelevä seinäkalenteri, josta tulisi kovin suosittu.

11 Ympäriltä Juha Virta päivystää kauppakeskuksessa Espoon Olarin seurakunnan 37-vuotiaan seurakuntapastori Juha Virran vastuualueena on toimia Ison Omenan kauppakeskuspappina. Hänet tavoittaa paitsi kauppakeskuksen ylimmässä kerroksessa sijaitsevasta Hiljaisuuden kappelista, myös keskuksen käytäviltä, missä hän on valmiina puhumaan ihmisten kanssa. Espoon seurakuntayhtymä 11 Virta saattaa istahtaa hissitasanteen penkille tai kahvilan tuolille, missä seurakuntalaiset voivat lähestyä häntä halutessaan. Mikään aggressiivinen ihmisten hihasta nykiminen ei kuulu meidän työkulttuuriin. Papin läsnäolo kauppakeskuksessa ei ole herättänyt närää. Ihmiset pitävät sitä hyvänä ja turvallisuutta tuovana asiana, Virta kertoo. Hän toimii samalla osittain kauppakeskuksen työntekijöiden työpaikkapappina ja suorittaa papin tehtäviä myös Ison Omenan ulkopuolella. Kappeli on suosittu turistikohde Hiljaisuuden kappeliin mahtuu noin 30 henkilöä. Sen yhteydessä on lisäksi Omenan Olohuone, joka toimii seurakunnan kerhotilana. Maanantaista lauantaihin avoinna olevassa Hiljaisuuden kappelissa pidetään hartauksia ja järjestetään toisinaan myös messuja. Omenan Olohuone Hiljaisuuden kappeliin mahtuu noin 30 henkeä. on samaten ahkerassa käytössä muun muassa päivittäin pidettävän avoimen Omppukerhoperhekerhon merkeissä. Tiloissa järjestetään myös aikuisten ryhmätoimintaa. Hiljaisuuden kappeli kiinnostaa ihmisiä. Se on turistien suosiossa, ja kävijöiden ikähaitari on laaja. Myös nuoret tulevat kappeliin hiljentymään, mikä on yllättänyt Virran. Hän kertoo monien seurakuntalaisten käyvän hiljentymässä kappelissa lähes päivittäin. Noin 70 vapaaehtoistyöntekijän päivystysrinki on mukana Hiljaisuuden kappelin toiminnassa. Kahden tunnin pätkissä töitä tekevät työntekijät vastaavat kysymyksiin ja toimivat juttukavereina. Massat ovat paikalla Juha Virta päätyi neljä vuotta sitten Isoon Omenaan omasta toiveestaan, neljän pappisvuoden jälkeen. Hän ei ole katunut päätöstään. Tämä on mitä mainion paikka toteuttaa papin työtä eli kohdata ihmisiä siellä missä he joka tapauksessa muutenkin ovat, Virta kertoo. Kauppakeskuksessa käy päivittäin tuhansia ihmisiä ja vuosittain 8,8 miljoonaa henkeä. Jos haluaa kohdata ihmisiä, niin seurakunnan on paljon helpompi mennä tällaiseen yhteiseen tilaan ja tavoittaa seurakuntalaisia kuin nähdä hirveä mainostusvaiva heidän kutsumisessaan kirkkoon. Hän lisää ymmärtävänsä kirkon tilojen olevan tärkeitä. Niissä tulee järjestää toimintaa jatkossakin. Resurssien käyttämistä tulisi kuitenkin miettiä enemmän. Papin voi tavata ravintolassa Virta toivookin, että tulevaisuudessa seurakunta jalkautuisi enemmän ihmisten ja seurakuntalaisten pariin. Aika usein suurin osa kirkon työntekijöistä pyörittää toimintaa kouralliselle ihmisiä ja Juha Virta toimii Espoon Ison Omenan kauppakeskuspappina. siihen menee paljon työvuosia ja työtunteja. Kauppakeskus on vain yksi monista mahdollisista paikoista, joissa seurakuntalaisia voi tavoittaa. Tässähän on tietysti vain mielikuvitus rajana, Virta toteaa, mutta ymmärtää samalla resurssikysymysten rajoittavan mielikuvitusta. Virta huomauttaa, ettei työ välttämättä vaadi kappelia tai kiinteitä tiloja. Voi luoda asialliset suhteet vaikka erilaisten kauppakeskusten johtoon ja sopia heidän kanssaan yhteistyöstä. Virta mainitsee esimerkkinä ravintoloita, joihin pappi tulee seurakuntalaisten tavattavaksi. Tässä mielessä luovuutta voi käyttää monella tavalla. Kyvyt esiin Lappeenrannan seurakunnan tiloissa, Koulukadulla, on syys-lokakuun aikana mahdollisuus tutustua Kyvyt esiin I -näyttelyyn. Näyttely on koottu seurakuntasihteeri Anne-Mari Välikaupin sekä toimistosihteeri Tea Heikkisen öljyväritöistä, joita on yhteensä 21. He ovat maalanneet työt vuosien välillä. Taulujen värit ovat voimakkaita ja työt on ryhmitelty väriskaalan mukaan lämpimistä viileisiin sävyihin. Erillisenä kokonaisuutena on lisäksi kolmesta taulusta koostuva sarja. Monet öljyväritöistä kuvaavat luontoa, mutta mukana on myös esimerkiksi asetelmia ja eläinaiheita. Minulle luonto on läheisin maalauskohde. Lähes kaikki työni ovat syntyneet omien valokuvien pohjalta, kertoo Anne- Mari. Hänelle tärkein maalaus näyttelyssä on Lappi-maisema. Tea puolestaan nappaa aiheet maalauksiinsa monesta eri lähteestä. Usein töiden inspiraationa on ollut esimerkiksi kuva lehdessä tai kirjassa. Omista öljyväritöistään hän pitää eniten syksyn värit saaneesta asetelmasta sekä maisemasta, jossa on vihreän ja sinisen viileitä sävyjä. Suoraa kopioimista tunnettujen taiteilijoiden teoksista Anne-Mari ja Tea eivät kuitenkaan harrasta. Sekä Anne-Mari (vas.) että Tea harrastavat myös esimerkiksi valokuvausta. Heidän töitään on ollut aiemmin esillä Työväen- ja Kansalaisopiston kevätnäyttelyissä. Siitä voisi olla värien käytön ja muun tekniikan opettelussa jopa hyötyä, mutta itse olen skipannut kaikkien ohjeiden vastaisesti tuon vaiheen, Anne- Mari lisää. Anne-Marin kiinnostus maalaamisen alkoi jo yläkouluiässä. Taidelinjan kannustava opettaja Titta rohkaisi oman ilmaisukeinon ja tyylin löytämisessä. Sen jälkeen Anne-Mari maalasi kymmenen vuotta Kansalaisopiston kursseilla. Nyt hän on palannut kursseille kuuden vuoden tauon jälkeen. Öljyväreillä maalaaminen sopii minulle, koska pidän vahvoista väreistä. Teakin kävi monta vuotta Työväenopiston maalauskursseilla, piti taukoa ja palasi taas tärkeän harrastuksen pariin. Kuvaamataidon numero koulussa oli 10. Kotona maalauksia ei ole syntynyt, vaikka olen yrittänyt. Korkeintaan jotain viimeistelyä. Sekä Tea että Anne-Mari antavat maalauskursseista hyvää palautetta. Kursseilla tapaa samanhenkisiä ihmisiä ja opettajalta saa hyviä vinkkejä, jos työn toteutus ei suju suunnitellusti. Tunneilla oppii myös uusia maalaustekniikoita. Maalauskurssilla käymisen perustavoitteena on oman maalaustyylin löytäminen ja vahvistaminen. Molemmat näytteilleasettajat maalaavat oman päivätyönsä vastapainoksi. Maalaaminen on myös eräänlaista terapiaa, jolla saa ajatukset pois arjen asioista. Valmis teos tuo mielihyvää ja onnistumisen iloa, Tea lisää. Sekä Tea että Anne-Mari uskovat, että maalaukset välittävät myös sitä tunnetilaa, joka heillä on maalaushetkellä ollut. Sen näkee jo värien käytön voimakkuudesta. Teosten aiheet muuttuvat vuosien ja eri elämäntilanteiden myötä. Kyvyt esiin I -näyttely on avoinna asti ma-pe klo 9-18, os. Koulukatu 10.

12 12 Potero-orkesterin keikoilla fanit intoutuvat tanssimaan Potero-orkesteri tekee soittokeikkoja puhtaasti vapaaehtoistyön pohjalta. Kukaan kokoonpanosta ei saa tuloja soittamisesta. Soittamisen keskeisin tavoite on tuottaa hyvää mieltä. Potero-orkesterin kaikkia seitsemää jäsentää yhdistää vuosia jatkunut musiikkiharrastus. Kukaan kokoonpanosta ei ole tehnyt musiikkia ammatikseen. Yhtyeen epäviralliseksi intendentiksi itseään tituleeraava Arto Oikkonen on kuulunut Poteron soittajiin viisi vuotta. Nimi sotahistoriasta Orkesterin nimi Potero viittaa sodan aikana maahan tai lumeen kaivettuun kuoppaan, joka antaa suojan ja toimii henkilön tai raskaan aseistuksen tuliasemana. Tuo kuoppa ja sotilas on piirretty myös Potero-orkesterin julisteisiin ja mainoksiin. Potero-orkesteri syntyikin noin 20 vuotta sitten vastaamaan hartaasti esitettyyn pyyntöön löytää sotaveteraanien ja sotainvalidien virkistystilaisuuksiin orkesteri. Koska Korsu-nimi oli varattu, meistä tuli Potero, Oikkonen vitsailee. Onpa keikoilla koettu ihmeparantumisiakin. Orkesterin ensimmäinen kokoaja oli sen nykyinenkin sielu Pauli Niiranen. Tämän hetkinen kokoonpano on ollut kasassa viisi vuotta. Orkesterin jäsenistä kaksi on Imatralta, viisi Lappeenrannasta. Lähes kaikki poterolaiset ovat mukana myös muissa orkestereissa. Oikkonen itse soittaa Poteron lisäksi Lappeenranta Big bandissa sekä Jazz Memorial -yhtyeessä. Musiikillista ohjelmaa Persoonallinen pikkuputiikki Oksasenkatu 8 p Arto Oikkosen kitara on aito amerikkalainen Gibson. Esiintymisasuna Potero-orkesterilla on Marimekon Jokapoika-paita. on tarjolla vuoden jokaiselle viikolle. Vaimoni onkin joskus sanonut, ettei hän mennyt naimisiin muusikon kanssa, 38 vuotta yliopiston hallintojohtajana työskennellyt Oikkonen kertoo. Ei vain elämää juoksuhaudoissa Armi auttaa Nimimerkki Eläinrakas on tiedustellut Armilta, saako kirkkoon viedä lemmikeitä? Entä onko opaskoiran sallittua tulla mukaan kirkkosaliin? Kirkko on julkinen tila ja sitä koskevat samat säädökset kuin muitakin yleisiä tiloja. Allergia- ja korrektiussyistä lemmikkiä, tässä tapauksessa erityisesti koiraa, ei voi viedä kirkkoon. Jokaisen seurakuntalaisen mahdollisuus osallistua jumalanpalvelukseen on etusijalla. Tilaisuus halutaan myös rauhoittaa pyhän äärelle. Myöskään muiden uskontokuntien sakraalirakennuksiin ei yleensä toivota lemmikkejä. Lappeenrannan alueen kirkkoihin ei ole kuitenkaan erikseen kiinnitetty erityisiä koirankieltomerkkejä. Merkit ovat käytössä hautausmailla. Opas- ja avustajakoirat hoitavat tärkeää tehtäväänsä esimerkiksi näkö- tai kuulorajoitteisen ihmisen apuna, ja ne on lupa ottaa mukaan mihin tahansa julkiseen tilaan. upalstalla ratkotaan seurakuntalaisten esittämiä kysymyksiä seurakuntien toimintaan ja käytäntöihin liittyen. Voit toimittaa oman kysymyksesi Lappeenrannan seurakuntayhtymän tiedotustoimistoon joko postitse PL 45, Lappeenranta tai sähköpostin välityksellä osoitteeseen lappeenranta.tiedotus@evl.fi. Enää poterolaisten ei tarvitse varata aikaa yhteiselle harjoittelulle, sillä vuodet orkesterissa ja musiikkiharrastuksen parissa ovat muovanneet yhteistä komppia. Potero-orkesterin keikkakalenterissa on vuosittain noin 40 esiintymistä. Orkesterin pääasiallista työmaata ovat vanhainkodit, palvelutalot, sairaalat sekä sotaveteraanien kesäpäivät. Joka kesä Potero esiintyy myös sataman kesäkonserttisarjassa. Mistään tarjotusta keikasta kokoonpano ei ole vielä kieltäytynyt. Olemme soittaneet esimerkiksi syntymäpäivillä, perinnejuhlissa sekä Viipurin risteilyllä. Potero on lisäksi Etelä-Karjalan Viipuriseuran houseband. Poteron soittaman musiikin tyyli vaihtelee Oikkosen mukaan laidasta laitaan. Iskelmän lisäksi ohjelmistoomme kuuluu paljon jatsahtavaa sekä hengellistä musiikkia. Yleisön toiveet orkesteri huomioi mielellään. Vanhainkodeissa on tänä päivänä myös hyvin vireää porukkaa, ja meiltä toivotaan paljon uuttakin musiikkia, kuten Myrskyn jälkeen -kappaletta. Kuulijoiden toiveet ovat usein hyvin herkkiä. Joku saattaa esimerkiksi haluta kuulla häävalssin, joka soitettiin omissa häissä 60 vuotta sitten. Potero haluaa musiikillaan viestittää elämäniloa ja virkistymistä. Orkesterilla on jo oma fanijoukko ja yleisöltä saatu hyvä palaute motivoi jatkamaan soittamista. Vanhukset intoutuvat usein myös tanssimaan. Onpa keikoilla koettu ihmeparantumisiakin. Hoitajat ovat saattaneet ihmetellä, kun vanhus, joka ei ole puhunut pitkään aikaan mitään, alkaa tietyn kappaleen jälkeen puhua. Musiikki koskettaa ihmistä paljon syvemmälle kuin esimerkiksi pelkkä puhe. Vapaaehtoisesti pullapalkalla Potero ei ole saanut muilta orkestereilta kritiikkiä siitä, että se esiintyy vanhainkodeissa ja palvelutaloissa ilmaiseksi. Orkesterin taustalla on yhdistys eli Potero ry, jolle mahdolliset tulot esimerkiksi syntymäpäiväjuhlilla soittamisessa ohjataan. Rahoilla ylläpidetään soittimien kuntoa ja tehdään tarvittavia hankintoja. Kukaan soittaja ei saa tuloja esiintymisestään. Oikkosen mukaan Potero ei aio ryhtyä täyttämään juuri lopettavan Korsu-orkesterin jättämää tyhjiötä. Potero-orkesteri Xperustettu X 1990-luvun lopulla Xkokoonpanossa X soittavat Timo Frosman, harmonikka, saksofonit ja laulu Pauli Niiranen, tenorisaksofoni Paavo Moilanen, basso Kyösti Mäkinen, klarinetti Arto Oikkonen, kitara Jukka Saarelainen, rummut Hannu Toivonen, koskettimet Xjulkaisi X v levyn Muistoja Karjalasta, joka on loppuunmyyty XLappeen X yökerho on erikoisin paikka, jossa Potero on esiintynyt Xsyksyllä X esiintymisiä esimerkiksi Norpan Nurkassa, Karjalaisten kirkkopyhässä, Kesämäen leipomolla ja MSpotilaiden pikkujouluissa Korsuorkesteri teki työtä ammattiorkesterina. Me toimimme erilaisella periaatteella. Tunnemme kyllä Korsu-orkesterin ihmisiä ja olemme saaneet heiltä esimerkiksi kappaleita soitettavaksi. Keskeisenä lähtökohtana soittamiselle on koko porukan halu musisoida yhdessä mahdollisimman hyvin. Oikkonen kertoo, että orkesterin pyörittämiseen liittyvät työtehtävät on jaettu solidaarisesti. Porukan liideri on Forsmann. Mäkinen hoitaa puolestaan raha-asiat, koska häneltä löytyy siihen asiantuntemusta. Tärkeää poterolaisille on myös se sosiaalinen ulottuvuus, joka orkesterin pyörittämiseen liittyy. Tyttäreni, joka on ammattimuusikko, sanoi minulle vielä työelämässä ollessani, että älä isä lopeta soittamista, tarvitset sitä vielä. Niinhän sitä on tarvittu. Lyhyesti Kolmen eri uskonnon yhteinen kalenteri on nyt verkossa Yhteiskuntarauhaa sekä uskontojen välistä dialogia ja vuorovaikutusta edistävä USKOT-foorumi ry julkaisi kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin yhteisen verkkokalenterin osoitteessa Uskontokalenteri sisältää uskonnollisten juhlien lisäksi kansalliset juhlapäivät. Pyhäpäivää klikkaamalla avautuu juhlasta kertova tietolaatikko. Kalenteria voivat hyödyntää toiminnassaan esimerkiksi koulut, sairaalat, vankilat sekä erilaiset sosiaalialan yksiköt. Aloitteen uskontojen yhteistyön edistämiseksi teki tasavallan presidentti Tarja Halonen vuonna USKOT-foorumin viisi perustajajäsenyhteisöä ovat Suomen Juutalaisten seurakuntien keskusneuvosto ry, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen Ekumeeninen Neuvosto ry (SEN), Suomen Islam-seurakunta sekä Suomen islamilainen neuvosto ry (SINE). (KT)

13 Elämänlanka Muistatko sarjakuvan Lätsästä? Sen sympaattisen mieshenkilön, jolle sattui ja tapahtui. Erään kerran Lätsä oli pelaamassa jalkapalloa. Sarjakuvan ensimmäisessä kuvassa nainen huutaa: Käykää päälle seurakunnan pojat. Ja pastori rukoilee. Toisessa kuvassa pastori rukoilee edelleen ja nainen huutaa: Hän teki maalin, Lätsä teki maalin. Kolmannessa kuvassa pastori juoksee kentälle onnittelemaan Lätsää, joka on kädet pystyssä. Rouva kommentoi tilannetta: He ovat verraton yhdistelmä. Pastori rukoilee niin kuin se riippuisi Jumalasta ja Lätsä pelaa niin kuin se riippuisi hänestä. Kuinka monta kertaa olemmekaan tänä vuonna nähneet urheilijan tekevän ristinmerkin ennen urheilusuoritusta tai sen jälkeen. Ei myöskään ole kovin harvinaista, että urheilija kil- Hautakivet Kaiverruk- Pastori Lätsä Jumala pailun päätyttyä polvistuu rukoukseen tai nostaa katseensa ylös kiitoksena. Olen monesti opettanut joko koulun päivänavauksessa tai vaikkapa urheilijoiden joulukirkossa ristinmerkin tekemistä ja kertonut, että se on äänetön, mutta paljon puhuva rukous. Toisaalta se on myös sanaton uskontunnustus. Se voi olla kiitos tai pyyntö välttyä loukkaantumisilta tai pahoilta pettymyksiltä. Ristinmerkki voi kertoa myös urheilijan halusta jättää tunteensa, voimansa ja järkensä Jumalan siunattavaksi. Riippuuko urheilusuoritus tai sen onnistuminen Jumalasta tai tulisiko urheilijan rukoilla voittoa? Apostoli Paavali kertoi uudesta uskosta Ateenan Areopagilla ja opetuksen yhteydessä lausuu: Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä. Hänessä me elämme, liikumme ja olemme. Ovathan muutamat teidän runoilijannekin sanoneet: me olemme myös hänen sukuaan. Koska me siis olemme Jumalan sukua, meidän ei pidä luulla, että jumaluus olisi samankaltainen kuin kulta, hopea tai kivi, kuin ihmisen mielikuvituksen ja taidon luomus. Vaikka kaikki riippuukin Hänestä, en usko Jumalan istuvan salibandyottelun tai yleisurheilukilpailujen aikana tarkkailemassa tapahtumia tai sopivan enkeleitten kanssa, kenen olisi hyvä tällä kertaa voittaa. Jos Lätsä pelaa niin kuin se riippuisi hänestä, niin uskon Lätsän harjoittelun myötä saavutetun taidon, kunnon sekä kilpailukokemuksen vaikuttavan lopputulokseen ratkaisevalla tavalla. Jumala on aina enemmän kuin mitä meidän järkemme, viisautemme, tunteemme, tahtomme, voimamme tai mikään, KUKKAKAUPPA - HAUTAUSTOIMISTO Kivikokko Oy Mentulantie 17, Lappeenranta, puh , , fax Alan ammattitaitoista palvelua Kauppakatu 41 puh. (05) LAPPEENRANTA Saimaantie 6 puh. (05) JOUTSENO mihin me voisimme koskaan yltää. Me rukoilemme Jumalaa joko ääneen tai äänettömästi. Me tunnustamme uskomme Häneen ääneen tai sanattomasti. Joka tapauksessa Jumala kuulee rukouksemme ja antaa meille kullekin voittajille, häviäjille, katsojille ja kilpailijoille sen siunauksen, jonka Hän tietää meidän tarvitsevan. Siksi joskus voi tulla tappio tai voitto, vaikka olisimme luulleet tai odottaneet ansainneemme jotain muuta. Urheilussa, lajissa kuin lajis- sa, urheilijan tahto, kyky, voima ja koko persoona ratkaisevat voittajan. Lätsä siis vaikuttaa ottelun lopputulokseen. Koko elämä kaikki inhimillinen elämä on Jumalan. Laulutekijät sanovat He s got the whole world in his hand ja Anna-Mari Kaskisen sanoin Rukoile ja työtä tee, muu Luojalle jää. Ajallansa työsi kantaa saa hedelmää. Vaikka oma voimasi on vaatimaton, vierelläsi voimallinen Jumala on. Rovasti Reijo Moilanen Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakiviedustus HAUTAUSTOIMISTO - KUKKAKAUPPA KAUPPAKATU 49, PUH Hautaustoimisto ja Kukkakauppa Tolvanen Oy Luotettavaa palvelua jo vuodesta 1928 Kauppakatu 53 Lappeenranta, puh. (05) , fax (05) Emma Heilmannin mielestä nuorten tapahtuma oli onnistunut ja iltaa oli vaan niin mukava viettää. Lomantappajaisissa pääsi myös tutustumaan muiden seurakuntien nuoriin. Idän ihmeiden keikka sai kehut Emmalta. Emman takana hymyilee Hanna Muukkonen. SEURAKUNTATERVEHDYS NUORTEN kesäohjelman päätös Lomantappajaiset keräsi yhteiseen illanviettoon Lappeenrannan kirkolle noin 80 nuorta maanantaina Tapahtuman järjestelyistä ja nuorten mukaan kutsumisesta kantoivat vastuun Lappeenrannan ev.-lut. seurakuntien kesätyöntekijät Simo Parni, Aki Hätinen, Aki Lasonen, Sanna Parni, Tapio Kilpiä, Juuso Sikiö ja Jonne Honkanen. Nuoria kutsuttiin tilaisuuteen mukaan Facebookin kautta, julisteita ja flyereitä levittämällä sekä perinteisen puskaradion avulla. Vauhdikas ilta alkoi yhteisellä ohjelmalla, johon jokainen seurakunta antoi oman satsauksensa. Mukana oli monenlaista yhteistä leikkiä, kuten lännen nopein ja solmun aukaisu. Ennen kesäteologien pitämää messua nuoret ehtivät haukata iltapalaa. Lomantappajaisten päätös oli gospel-yhtye Idän Ihmeiden keikka. Idän Ihmeet -kokoonpanon muodostavat Atte-Veikko Kemppainen (akustinen kitara ja laulu), Ville Kukkonen (viulu ja laulu) sekä Janne Simojoki (perkussiot ja laulu). Myös kesätyöntekijöiden vetämät nuorten illat sekä esimerkiksi rantalentopalloturnaus keräsivät lukuisia nuoria eri seurakunnista yhteen kesän aikana. Lomantappajaisia ei ole aiemmin järjestetty kesän päätökseksi. ma Uskon Nuortentapahtu amassa ohjeltassa. Käy kurkka us sk ke n na an nr Lappee nat.fi ja ilmoittauenrannanseurakun. ma os. isotyönohjaajalle seurakunnan nuor du mukaan oman a. ss ru.2012 Tu -festarit Maata Näkyvissä Janne Pehkonen Lomantappajaiset 13 iin: Merkkaa kalenter siivin lauantaina

14 14 Lappeenrannan ev.lut. seurakuntien toiminta lokakuu 2012 JOUTSENON SEURAKUNTA Jumalanpalvelukset Joutsenon kirkossa, Penttiläntie 1: Messu su klo 10. Messu su klo 10. Messu su klo 10. Messu su klo 10. Lähetystyö: Lähetyskauppa Viisari ja kirpputori avoinna torstaisin klo Joutsenon srk-keskuksessa, Penttilänt. 5. Diakoniatyö: Vanhustenviikon juhla ti klo 12 Korvenkylän srk-kodilla, Harmaakalliont. 2. Vanhustenviikon pääjuhla su messun jälkeen Joutsenon srk-keskuksessa, Penttilänt. 5. Teemana Yhdessä vahvempia. Tiistaikerho ti klo 12 Korvenkylän srk-kodilla, Harmaakalliont. 2. Kuorot: Kirkkokuoron harjoitukset tiistaisin Joutsenon srk-keskuksessa, Penttilänt. 5. Muut tapahtumat: Seurakuntatapahtuma Elonkaari (viikot 34 38): Kastetut: Vilho Ilmari Myöhänen, Mirella Jasmin Forsell, Sara Minea Kristiina Mäkelä, Iina Helmi Aliisa Fihlman, Ekku Joonas Jalmari Keijonen, Leo Markus Lähde Kuusankosken srk:sta, Veera Johanna Dufva, Tyyne Marjaana Tyyster, Miisa Eveliina Miettinen, Aaro Olavi Laitinen. Kuolleet: Timo Ilkka Sakari Tiira 69 v, Simo Leinonen 92 v, Paavo Kustaa Ilmari Pekurinen 85 v, Aarne Kalevi Nikkanen 76 v, Paula Irene Mahlberg 70 v. Lappeen seurakunta Jumalanpalvelukset Lappeen Marian kirkossa, Valtakatu 35: Messu su klo 10, Meijän Pyhä. Harri Silvolahti, Hanna Kilkkinen, Sauli Ruskeepää ja Marjo-Riitta Lehtonen. Tyttöleiriläiset avustavat. Simolan pyhäkoululaiset osallistuvat Meijän Pyhään. Messu su klo 10. Mika Lehtola, Harri Silvolahti ja Marjo-Riitta Lehtonen. Messu su klo 10. Anni Paukkala, Timo Rosqvist ja Maria Kuusiniemi. Jumalanpalvelukset Ylämaan kirkossa, Koskentie 1: Messu su klo 10. Anni Paukkala ja Sauli Ruskeepää. Juhlajumalanpalvelus su klo 10. Harri Silvolahti ja Johanna Kälviäinen. Ylämaan sotaveteraanien 45-vuotisjuhla. Jumalanpalveluksen jälkeen seppeleenlasku Sankarivainajien muistomerkillä. Jumalanpalvelukset Nuijamaan kirkossa, Tassiantie 9: Messu su klo 13. Anni Paukkala ja Sauli Ruskeepää. Pyhäkoulut: Kasukkalassa su klo 11 Eeva Kaipialla, Vainikkalant Simolan koululla su klo 12 Rikkilänt. 1299, joka viikko. Lähetystyö: Nuijamaan lähetystalkoot klo Nuijamaan srktalolla. Nuijamaan lähetystalkoot klo Keskustan lähetystalkoot klo 11, Valtak. 38, II krs, talkootila. Syyssadon lähetyslounas su Ylämaan kirkolla heti jumalanpalveluksen jälkeen. Diakoniatyö: Tähkäkerho Pontuksella ti 2.10., ja klo 13 srk-kodilla, Juustenink. 29. Tähkäkerho Vainikkalassa ti ja ti klo 13 srk-talolla, Rikkilänt. 38. Kuorot: Lapsikuoro Lauluvarpuset harjoittelee torstaisin Lappeen srk-salissa: klo isot (3. lk-) ja klo pienet (eskaril-2. lk). Tervetuloa laulamaan! Elonkaari (viikot 34 38): Kastetut: Mikko Anton Kiero, Oskari Lauri Tapani Kivi, Milja Marketta Kristiina Kujala, Maija Johanna Laakso, Joona Emil Kalevi Pesonen, Jimi Akseli Rötkö, Victor Anton Evert Savikurki, Vilja Matleena Tarvainen, Asta Alina Marjut Tolvanen, Aaro Matias Turunen. Kuolleet: Elvi Kaarina Moisio 97 v Moision kylästä, Jenny Lahtela 93 v Kotolan kylästä, Onni Anton Vakkila 91 v Vakkilan kylästä, Katri Kyllikki Turkia 90 v Muukkolasta, Irja Terttu Sinikka Tukia 80 v Tukialasta, Elvi Maria Jäkälä 76 v Laihialta, Vesa Väinämö Ruohomaa 73 v Partalasta, Heikki Veikko Aulis Kaipia 72 v Rikkilästä, Sirpa Hannele Asikainen 55 v Karhuvuoresta, Matti Antero Martikainen 54 v Hytistä. LAPPEENRANNAN SEURAKUNTA Jumalanpalvelukset Lappeenrannan kirkossa, Mannerheiminkatu 1: Messu su klo 10. Reijo Moilanen, Juha Tiihonen, Seija Tapanainen. Messu su klo 10. Mikko Ojanen, Reetta Karjalainen, Heidi Kunttu. F5-jumalanpalvelus, yhteiskristillinen rukoussecial su klo 17. Sanajumalanpalvelus su klo 10 kirkossa. Tiina Huikuri, Pirkko Hänninen, Jarkko Lavaste. Messu su klo 10. Reetta Karjalainen, Juha Tiihonen, Seija Tapanainen. F5-jumanlanpalvelus su klo 17. Pyhäkoulu: Kivisalmessa su klo 11 Lehtoviidalla, Kilpukkak. 12. Lähetystyö: Kylväjän lähetyspiiri ma klo 14 Lähetyssoppi, Kouluk. 10 (parilliset viikot). Ilonpisara lähetyspiiri ti klo Savonk. 34, 2. krs (parittomat viikot). Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 10 Eilan kamari, Kouluk. 10. Neulo ja näprää -askartelupiiri ma klo 14-16, Kouluk. 10 (parittomat viikot). Lähetystyön vapaaehtoisten kokous ti 9.10 klo 10, Kouluk. 10. Runo-keskustelupiiri ti klo 13 Eilan kamarissa, Kouluk. 10. Toini Tuovilan muistoseurat su klo 17 Lappeenrannan kirkossa. Diakoniatyö: Peittokerhot: ti klo 13 Savonk. 34, II krs. ja to klo 13 Mäntylänt. 7 ti klo 13 Savonk. 34, II krs. ja to klo 13 Mäntylänt. 7 ti klo 13 Savonk. 34, II krs. Diakonian päivystysajat syksyllä 2012 ma klo 9-10 ja ke klo Kouluk. 10 B. Kuorot: Seurakuntakuoro harj. keskiviikkoisin klo 17 srk-keskuksessa, Kouluk. 10. Seniorikuoro harj. joka toinen to alk. klo 14 srk-keskuksessa, Kouluk. 10. Kuoroihin otetaan mukaan uusia laulajia, tervetuloa! Kuoroja johtaa kanttori Jarkko Lavaste, tiedustelut Varhaisnuoret: Sählykerhot tytöille: ma klo Kouluk. 10 ke klo Kaukaan koulu to klo Voisalmen koulu. Sählykerhot pojille: ti klo Kouluk. 10 ti klo Mäntylän koulu pe klo Kesämäen koulu. Isä (mies)-poika sählyt: (pojat 10 +) ti klo Kouluk. 10:n sali - (pojat alle 10-v.) ke klo 17-18, Kouluk. 10. Kokkikerho (tytöt & pojat) ke klo 17-19, Kouluk. 10. Tyttöjen jumppa-dancekerho ke klo 16-17, Kouluk. 10. Ura-autokerhot: Mies-poika ura-autokerho keskiviikkoisin klo 17-18, Kouluk. 10. Legokerho (tytöt & pojat) to klo , Kouluk. 10 Muut tilaisuudet: Raamattuopiston ilta to klo 18, Kouluk. 10. Sovussa oman ikäni kanssa Mikko Ojanen ja Antti Linkola. Elonkaari (viikot 34 38): Kastettu: Madeleine Emma Adele Backman, Viljami Veikko Topias Hytönen, Hertta Mimosa Jukkala, Eino Viljami Kaarlehto, Neea Maria Adele Karppanen, Ellen Amilia Karolina Kekkonen, Jimi Aleksi Lampinen, Lotta Liina Amalia Noroaho, Veera Aurora Victoria Pulliainen, Sara Sohvi Tuulikki Selin, Ava-Ellen Vilhelmiina Valtonen, Tomas Oscar Österberg, Sofia Mona Maria Niemistö, Jalasjärven srk:aan. Kuolleet: Meeri Adele Sipari 97 v, Hilja Aini Virta 93 v, Martta Räikkönen 92 v, Aimo Elias Vahvelainen 92 v, Elina Aaltonen 90 v, Helvi Myyryläinen 90 v, Alina Partanen 90 v, Toivo Henrik Meronen 87 v, Elsa Anja Moisio 87 v, Edit Linnea Piivek 86 v, Meeri Malviina Leino 85 v, Sirkka Marjatta Lipiäinen 85 v, Kaino Kyllikki Nummelin 85 v, Ellen Kantonen 84 v, Elna Reponen 84 v, Kirsti Elina Korpela 83 v, Kaarlo Olavi Sokura 83 v, Martti Reino Melkko 79 v, Pauli Olavi Reini 79 v, Eero Edvard Kontinen 78 v, Jouko Väinö Lavonen 76 v, Leo Allan Pylkkänen 75 v, Aimo Olavi Hytti 73 v, Erkki Tenho Kalevi Mononen 73 v, Anita Varis 73 v, Samuli Juhani Konttinen 72 v, Pauli Ensio Valkeapää 66 v, Seppo Juhani Sairanen 60 v, Seija Hannele Mäkitalo 58 v, Taina Mirjami Tiimonen-Litmanen 56 v. LAURITSALAN SEURAKUNTA Jumalanpalvelukset Lauritsalan kirkossa, Kauppalankatu 1: Viikkomessu ke klo 10. Markku Liukkonen, Liisa Teräslahti. Vanhan ajan messu, eläkeläisten ja Suomen Raamattuopiston kirkkopyhä su klo 10. Saarna Juha Hasanen, Liisa Teräslahti, kirkkokahvit. Messu su klo 10. Pentti Berg, Timo Lampinen. Uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen, naistoimikunnan kirkkokahvila. Viikkomessu ke klo 10. Pentti Berg, Timo Lampinen. Sanajumalanpalvelus su klo 10, Timo Lampinen. Kotikylän messu su klo 16. Markku Liukkonen, Houseband, iltakahvit. Lapsille ja varhaisnuorille omaa ohjelmaa. Messu su klo 10, Timo Lampinen. Pyhäkoulut: Su 7.10., klo 12 Kanavansuun kerhohuoneessa, Taaplaajank. 4 A. Musiikkityö hakee jumalanpalvelusmusiikin toteuttamisesta kiinnostuneita kaikenikäisiä laulun ja soiton harrastajia mukaan toimintaan. Yhteydenotot kanttori Timo Lampiselle puh Lähetystyö/Puoti ja Pannu Luukkaantori 7: Laulumaatti ma klo 11-12, Timo Lampinen. Työntekijävierailut/hartaudet torstaisin klo Raamattuopetusta to klo 18 Eväitä luopumiseen Filippiläiskirjeen valossa, Markku Liukkonen. Uusiin tiloihin siirtyessämme tarjolla nykyisessä Puodissa ja Pannussa ti lammaskaalikeittoa ja omenaherkkua klo 11-13, arpajaiset ja päätöshetki klo 13. Rytmipojat, Pentti Berg ja Maria Repo. Hovinpellon lähetyspiiri ma klo 18 (parillinen vk), Anna-Liisa Laitinen, Soskuank. 11. Päivälähetyspiiri ma klo 13 (pariton vk), Helena Nurmiainen ja Leena Pyrhönen, p Kolmas lähetyspiiri ti klo 13 (pariton vk), Anneli Uski p Kuorot: Lapsikuoro torstaisin klo Lauritsalan kirkossa. Kuoro on tarkoitettu 1. ja 2. -luokkalaisille sekä esikoululaisille laulamisesta kiinnostuneille lapsille. Kuorossa opetellaan laulamista ja kuorolaulun alkeita. Kuoroa johtaa kanttori Timo Lampinen, p Luukaskuoro keskiviikkoisin klo Lauritsalan kirkossa. Kuoro on tarkoitettu nuorille, nuorille aikuisille sekä muuten vain nuorekkaille laulamisesta kiinnostuneille. Kuoro hakee uusia jäseniä. Kuoroa johtaa kanttori Timo Lampinen, p Kirkkokuoro keskiviikkoisin klo Lauritsalan kirkossa. Kuoro hakee uusia jäseniä. Kuoroa johtaa kanttori Liisa Teräslahti, p Kerhot ja piirit: Perhekerhot perjantaisin klo 9-11, Hallitusk. 15, rivitalo as.1. Varhaisnuorisotyön kerhot: Maanantaisin klo Liikuntakerho tytöille Lauritsalan alakoulun salissa. klo Tyttökerho Parkkarilank. 28, kerhohuone. klo Kokkikerho tytöille ja pojille nuorisotilalla, Hallitusk. 15, rivitalo. Hinta 12. Syyskausi: ennakkoilmoittau-

15 15 tuminen ennen kerhon alkua nuorisotyönohjaaja Sini Järviselle tekstarilla p Mukaan mahtuu 14 kerholaista. Tiistaisin klo Askartelukerho luokkalaisille tytöille ja pojille, srk:n rivitalo as. 1 (päiväkerhotila), Hallitusk. 15. klo Liikuntakerho pojille Lauritsalan alakoulun salissa. Keskiviikkkoisin klo Sählykerho tytöille Kaukaan koulun salissa. klo Askartelukerho pojille ja tytöille Mustolan kerhomökillä, Mustolank. 37. Torstaisin klo Lapsikuoro (eskari 2 lk.) Lauritsalan kirkossa. klo Sählykerho (1 3 lk.) Kanavansuun koulun salissa. klo Sählykerho (4 7 lk.) Kanavansuun koulun salissa. Perjantaisin klo Nuorten salivuoro Lauritsalan alakoulun salissa. Partiotoiminnasta lisätietoa saa suoraan lippukunnilta Lauritsalan sinisiskot: ja Lauritsalan siniveljet: Leirit ja retket: Varhaisnuorten leirit: luokkalaisille tytöille ja pojille Tuosassa. Hinta luokkalaisille tytöille ja pojille Tuosassa. Hinta luokkalaisille tytöille ja pojille Tuosassa. Hinta 30. Lisätietoja leireistä Kirsiltä. Ilm alkaen nettilomakkeella os. varhaisnuoret/ilmoittaudu Nuorisotyönohjaajat: Kirsi Lampi /kirsi. lampi@ evl.fi, Helena Nurmiainen /helena.nur- miainen@evl.fi, Sini Järvinen /sini.jarvinen@evl. fi. Muut tilaisuudet: Pyhäkoulu ti 2.10., klo 9.30 Hallitusk. 15, rivitalo as. 1. Anne Seino. Naistenilta Tuosassa to 4.10., Vehkataipaleentie 520. Sauna klo 17.30, iltapala ja illan ohjelma klo , mukana Kaisu Lahikainen. Kyytiä tarvitsevat, lähtö Lauritsalan kirkolta klo Monikulttuurinen naistenpäivä su Sammonlahden kirkolla. Elonkaari (viikot 34 38): Kastettu: Elias Robert Aleksanteri Korhonen, Elle Mette Maryam Luukkonen, Veikka Tapani Loponen, Hilja Isla Maria Vuosalmi, Voitto Olavi Näivä, Väinö Jaakko Valtteri Kettunen, Eemeli Aleksanteri Isojärvi Porvoon suomalaiseen seurakuntaa. Kuolleet: Aaro Päiviö Lähde 95 v, Hugo Armas Pellikka 87 v, Lyyli Maria Tikkanen 81 v, Jorma Kalevi Nyström 68 v, Heikki Olavi Mehto 48 v. SAMMONLAHDEN SEURAKUNTA Jumalanpalvelukset Sammonlahden kirkossa, Hietakallionkatu 7: Messu, lähetyspyhä su klo 10. Jukka Lehtinen, saarna Erkki Helminen, Anu Piutula- Heinonkoski. Messun jälkeen kirkkokahvit. Messu, Gröhnin lähettiperheen tulojuhla su klo 10. Kukka-Maaria Kalpio, Samuli Suolanen, Marita Smeds, Anja Kytölä, Eija Väkeväinen, varhaisnuoret avustavat. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetystilaisuus. Messu su klo 10. Samuli Suolanen, Heidi Kunttu. Messu su klo 10. Kukka- Maaria Kalpio, saarna nimikkolähetti Kai Lappalainen, Anu Piutula-Heinonkoski. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, Lappalaiset mukana. Lähetystyö: Myyjäiset ja kirppis la klo Puuhapajassa kirkon alakerrassa on mahdollisuus kutoa kangaspuissa mattoa tai poppanaa, askarrella ja ommella lähetykselle tai itselle. Otathan yhteyttä, jos voit auttaa esimerkiksi tilaisuuksien järjestelyissä, lähetyssihteeri Marita Smeds p , päivystys ti klo ja ke klo 10-12, marita. smeds@evl.fi. Kuorot: Sammonlahden kirkolla: Lapsikuoro (eskarit 2 lk.) to klo Varkkari (3 lk. -) to klo Heijastus-kuoro nuorille aikuisille to klo Tavikset-kuoro ma klo 18. Seurakuntakuoro ke klo 18. Kerhot ja piirit: Sammonlahden kirkolla: Aamurukouspiiri ma-pe klo 9. Lähetyspiiri kirkolla parillisen viikon tiistaina klo 13. Hopeakerho tiistaisin klo parittomilla viikoilla. Naisten pankin neuleklubi tiistaisin klo 18 parittomilla viikoilla. Margitin kirjallisuus- ja keskustelupiiri torstaisin klo Raamattu- ja keskustelupiiri torstaisin klo Torstaikahvit torstaisin klo 13 parittomilla viikoilla Kourulan srk-kodilla. Leirit ja retket: Diakonian leiripäivä Piiluvassa to Lappeen ja Sammonlahden srk:n sekä maahanmuuttajatyön yhteinen päivä. Hinta 15. Linja-auton reitti: Uus-lavolan Neste klo 9.15, Sammonlahden kirkko 9.25, Huhtiniemi, Lappeen kirkko Paluulähtö Piiluvasta klo 15. Ilm. viim. pe Sirkka Kiuru, puh , Soili Hämäläinen-Mujo, puh Muut tilaisuudet: Seurakuntailta ti klo Sammonlahden kirkolla. Elonkaari (viikot 34 38): Kastettu: Kaisa Anni Hannele Ahonen, Joa Daniel Haapiainen, Aapo Ensio Junkkari, Aino Vilma Amalia Korpela, Sampo Armas Kukkurainen, Lilja Maria Muhin, Sofia Adalmiina Saukkonen, Sira Anna Maaria Tunkara, Siiri Sofia Vainikka. Kuolleet: Elma Ester Pohjonen 96 v, Toivo Kaitainen 88 v, Anja Kaarina Tapioharju 79 v, Ossi Petter Taalikka 71 v, Esko Antero Miettinen 69 v, Kari Kimmo Sakari Manninen 67 v. Missä olenkaan? -leiri lk tytöille ja pojille Tuosassa. Hinta 25. Ilmoittautumiset ja tiedustelut mennessä eija.vakevainen@evl.fi tai Seurakunien yhteiset tilaisuudet Kerhot ja piirit: Eläkeläisten kerho tiistaisin parittomina viikkoina klo , Saarenk. 3:n kerhohuone. Diakonissa Hanna Korkalainen. Aikuisten sählykerho tiistaisin klo , Voisalmen koulu. Järj. Lappeenrannan seurakunnan Voisalmen aluetyö. Lähetys: Lähetystyön Nikkaripiiri miehille keskiviikkoisin klo Kaartin kulmassa, Kaartinkatu 6 C. Kyytiä tarvitseville lähtö Lähetyssopen, Kouluk. 10 edestä klo Yhteiskunnallinen työ: Rutinaa ja ruotimista - puhetta diakonin kanssa tiistaisin 9.10., ja klo työttömien ruokalassa, Meijerinkatu 4. Elävää keskustelua elämästä, luetaan myös Köyhien Raamattua. Tapahtumaliite Vartti Etelä-Karjalassa kokoaa seurakuntayhtymän marraskuun tapahtumat ja ajankohtaiset uutiset. Keskiviikkona ilmestyvä liite löytyy lehden keskiaukeamalta. Liite on luettavissa myös Lappeenrannan seurakuntayhtymän kotisivuilla os. Linkki liitteeseen löytyy myös kotisivujen etusivulta. Lappeenrannan seurakuntayhtymä twiittaa Lappeenrannan seurakuntayhtymä avasi virallisen käyttöönsä. Tilillä twiitataan seurakuntayhtymää koskevista ajankohtaisista tapahtumista ja uutisista. Twitter-tili laajentaa seurakuntayhtymässä käytössä olevia viestintäkanavia ja tarjoaa mahdollisuuden seurata viiden ev.-lut. seurakunnan toimintaa Lappeenrannassa ajantasaisesti. Seurakuntayhtymän viestinnässä on koettu tarpeelliseksi satsata printtimedian lisäksi myös valtavalla vauhdilla kasvaneeseen sosiaaliseen mediaan sekä muihin sähköisiin viestintäkanaviin. Myös koko Suomen ev.-lut. kirkko on Hengellinen elämä Keskusrekisteri ja seurakuntatoimistot palvelevat syksyllä seuraavasti: Lappeenrannan seurakuntayhtymän keskusrekisteri, os. Kirkkokatu 10 avoinna ma-pe klo 9-15 sähköposti lappeenranta.keskusrekisteri@evl.fi, faksi siunausasiat puh , virkatodistukset puh , sukuselvitykset puh Joutsenon seurakuntatoimisto, os. Penttiläntie 5 avoinna ma-pe klo 9-15 sähköposti joutseno.seurakunta@evl.fi, faksi toimistosihteeri Jarmo Kannela, puh , jarmo.kannela@evl.fi Lauritsalan seurakuntatoimisto, os. Hallituskatu 15 avoinna ma-pe klo 9-15 sähköposti lauritsala.seurakunta@evl.fi, faksi toimistosihteeri Pirjo Heinonen, puh , pirjo.heinonen@evl.fi Sammonlahden seurakuntatoimisto, os. Hietakallionkatu 7 avoinna ma-pe klo 9-15 sähköposti sammonlahti.seurakunta@evl.fi, faksi seurakuntatoimiston puh Lappeenrannan seurakuntayhtymän vaihde palvelee numerossa verkossa -hankkeen (v ) kautta panostanut vahvasti verkossa tapahtuvaan seurakuntalaisten kohtaamiseen. Seurakuntayhtymän viestintä haluaa Twitter-tilin avaamisella osoittaa myös, että se palvelee tasapuolisesti kaikkia ikäryhmiä seurakunnissa, tarjoaa nykyaikaista ja interaktiivista kanavaa seurakuntalaisten käyttöön sekä innostaa osallistumaan seurakunnalliseen toimintaan Lappeenrannassa. Twitter-tiliä pääsee seuraamaan myös seurakuntayhtymän kotisivujen ( etusivun linkin kautta. Linkit eri viestintäkanavien välillä mahdollistavat samalla tutustumisen muihin seurakuntayhtymän viestintäkanaviin, kuten Facebookiin ja verkkosivuihin sekä printtimediassa julkaistuun tiedotusmateriaaliin. Hingedepäeva kontsert-mõtisklus - vironkielinen pyhäinpäivän konsertti kell 19 Sammonlahti kirkus (Hietakallionkatu 7, Lappeenranta). Kirsti Malmi, laul ja kitarr Anu Piutula-Heinonkoski, orel mälestusküünalde süütamise võimalus. Oletko kiinnostunut ev.lut. seurakunnan vapaaehtoistyöstä, yksinäisten ja vaikeuksissa olevien lähimmäisten auttamisesta? Palvelevan puhelimen peruskurssi alkaa lokakuussa. Peruskurssi koostuu viidestä koulutuskerrasta loka-marraskuun aikana. Palveleva puhelin on osa valtakunnallista ev.lut. seurakuntien Palvelevan puhelimen toimintaa. Kuuntelemme, tuemme ja annamme aikaamme soittajalle. Etsimme nyt joukkoomme uusia päivystäjiä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Katriina Pyyhtiä, Palvelevan puhelimen sihteeri katriina.pyyhtia@evl.fi,

16 16 Hauska harrastus CD:t väistyivät älppäreiden tieltä Lappeen seurakunnassa seurakuntatalon ja kirkon vahtimestarina toimiva 28-vuotias Toni Mattero on ollut viimeiset pari vuotta innokas LP-levyjen harrastaja. CD-levyt ovat jääneet kokonaan pois vinyyliharrastuksen myötä, Mattero kertoo. Innostus LP-levyihin tarttui Tonin sedältä. Hän hankki itselleen vähän käytetyn Pioneerin soittimen ja sai pian opetuksen levysoitinten herkkyydestä neulan mennessä lähes saman tien poikki. Mikä LP-levyissä sitten viehättää? Ääni on paljon parempi, Toni kertoo. LP-levyn ääni herättää myös nostalgisia tunteita. Lisäksi niiden kotelot ovat cd-levyjen vastaavia komeampia. Tonin LP-levykokoelma käsittää tällä hetkellä noin levyä. Levyjään hän säilyttää olohuoneen hyllyssä aitiopaikalla, eikä hänellä ole tapana myydä niitä eteenpäin. Toni Matterolla on myös muutama LP-levyjä harrastava ystävä. Yksi heistä innostui levyistä hänen kauttaan. Tästä levystä Toni ei luovu. LP-levyjä Toni ostaa useimmiten käytettynä kirpputoreilta. Lappeenrannan LP-levytarjonta ei vedä vertoja esimerkiksi Helsingin vastaavaan, mutta tilanne ei toisaalta ole huonokaan. Täältäkin löytyy levyjä, jos osaa vain etsiä, hän kertoo. CD-levyt ovat jääneet kokonaan pois vinyyliharrastuksen myötä. Käytettyjen levyjen hinnat vaihtelevat viidestä eurosta neljäänkymmeneen. Yleensä Toni maksaa levyistään euroa. LP-levyjään pois myyvät ihmiset eivät välttämättä ymmärrä niiden arvoa. Harvinaisesta levystä harras keräilijä voi joutua pulittamaan yli sata euroa. Tonin kokoelmassa harvinaisin LP on kirpputorilta hyvään hintaan löytynyt Led Zeppelinin levy. Hän suosii luvun rock-musiikkia, ja suosikkibändejä edustavat muun muassa Black Sabbath ja Deep Purple. Tonin suurimpiin levysuosikeihin lukeutuukin Deep Purplen vuonna 1972 julkaisema albumi Machine Head. Kiinnostus luvun musiikkiin alkoi juuri tästä levystä. Kymmenisen vuotta Deep Purplea fanittanut Toni on nähnyt yhtyeen livenä useaan otteeseen ja pääsi myös tapaamaan sen fanikerhon kautta. LP-levyissä on huonotkin puolensa, Toni myöntää. Levy kuluu, jos samaa biisiä kuuntelee paljon. Levyihin ei lisäksi pitäisi päästää sormenjälkiä tai pölyä. Kun taloudessa on koiria, joutuu levyjä välillä putsaamaan ahkerasti. Toni Mattero näkee LP-levyjen tulevaisuuden tällä erää hyvänä. Moni bändi julkaisee levynsä myös LP:llä ja levyjä saa kaupoista, kirpputoreilta, netistä ja levymessuilta. Hän kannustaa ihmisiä tutustumaan LP-levyjen maailmaan. Ostakaa soittimet ja levyt, se on ihan mukava harrastus. Uusi kasvo, tiedotussihteeri, Lappeenrannan seurakuntayhtymä aloitti heinäkuun alussa Lappeenrannan seurakuntayhtymän tiedotussihteerin tehtävässä. Kuusamossa vuonna 1981 syntynyt Suopanki kirjoitti ylioppilaaksi keväällä Sodankylässä suoritetun asepalveluksen jälkeen hän opiskeli lukuvuoden journalismia Alkio-opistolla ja suoritti samalla Jyväskylän avoimessa yliopistossa journalistiikan perusopinnot. Syksyllä 2002 Suopanki aloitti viestinnän koulutusohjelman Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Samoihin aikoihin hän ryhtyi kirjoitta- Seurakuntatervehdyksen kesäkuun numerossa esiteltiin tehtyä jäsenkyselyä. Siinä yhteydessä jäi arvioimatta, miten kyselyyn vastanneet viidesosa lomakkeen saaneista edustavat kaikkia seurakuntalaisia. Lomakkeen palauttaneista 52 % oli eläkeläisiä, 21 % oli toiminut jumalanpalvelusavustajina ja 15 % yhteisvastuukerääjinä. Jos heidän tarkat ilmoituksensa siirretään suoraan koskemaan kaikkia seurakuntalaisia, pitäisi Lappeenrannan seurakunnista löytyä yli 7000 jumalanpalvelusavustajana ollutta ja noin 5500 yhteisvastuukerääjänä toiminutta. Saatu aineisto on siis vahvasti painottunut niihin, jotka ovat toimineet seurakunnassa tai siitä kiinnostuneet. maan Yhtyneiden Kuvalehtien Enter-lehteen vakituista elokuvapalstaa. Lukijalta Jäsenkyselyn arvioinnista Vastanneiden joukossa suurimman osan mielestä seurakunnat näkyvät riittävästi ulospäin. Seurakuntalaisten enemmistön mielipidettä he eivät edusta. Sama pätee kaikkiin muihinkin kysymyksiin. Aineiston arvokkain, ainutkertainen osa koskee vastaajien ilmoituksia toimimisestaan vapaaehtoistyössä tai halukkuuttaan siihen. Tämä on tarkkaa tietoa, kovaa faktaa. Haluttaessa voisi maallikkoreserviä tarkastella yksityiskohtaisemminkin kuin mitä seurakuntayhtymän kotisivuilla on tutkimuskoosteessa esitetty. Esimerkki: 10 % vastaajista eli noin 77 ihmistä ilmoittautui uutena halukkaaksi kerhon vetäjäksi. He edustavat 3700 seurakuntalaista. Kun otos oli ilmeisesti alle kymmenesosa kohdeväestöstä, uusia halukkaita kerhonjohtajia olisi ainakin 800 koko seurakuntayhtymässä. Millainen joukko tämä on esimerkiksi ikänsä, sukupuolensa, perhekokonsa ja seurakuntansa puolesta? Useimmat kysymykset koskivat lomakkeen saajan mielikuvia kymmenistä työmuodoista, joista hänellä todennäköisesti ei ole muuta kokemusta kuin lomakkeessa mainittu nimi. Tämän pehmeän tiedon tulkinnassa on oltava varovainen, koska ei ole varmaa edes se, mitä viime kädessä on mitattu. Antti Linkola Elokuvat ovat aina olleet lähellä sydäntäni, Suopanki toteaa. Hän valmistui medianomiksi vuonna 2006, muutettuaan vuotta aiemmin pääkaupunkiseudulle. Siellä hän työskenteli MTV3:n netti-tv-palvelun toimittajana. Keväällä 2006 tapahtuneen Enter-lehden lakkautuksen jälkeen Suopanki ryhtyi kirjoittamaan sivutyönä elokuva-arvioita MTV3:n internet-sivuille. Kun hänen vaimonsa sai määräaikaisen papin työn Imatralta keväällä 2010, seurasi Suopanki kesällä perässä ja jätti työnsä reilun viiden vuoden työrupeaman jälkeen. Piti luottaa siihen, että jotain töitä löytyisi, Suopanki kertoo. Toimittajan töitä löytyi lopulta helmikuussa 2012 Ruokolahdelta, missä Suopangin vaimo työskentelee tätä nykyä seurakuntapastorina. Vaikka hän viihtyikin työssään paikallislehden toimittajana, ei määräaikaisilla työsopimuksilla tehtävä pesti luonut eritystä turvallisuuden tunnetta. Tämän vuoksi päätös työpaikan vaihdoksesta ei tilaisuuden tullessa ollut Suopangille vaikea, vaikka tutuksi tulleen työn ja päätoimittajan hyvästely tuntuikin haikealta. Hän on viihtynyt hyvin uudessa työssään. Tiedotussihteerinä olen voinut tehdä samoja toimittajan tehtäviä kuin aiemmin paikallislehdessä, ja saanut lisäksi paljon uusia mielenkiintoisia haasteita, Suopanki kertoo. Antti Linkolan huomiot Lappeenrannan seurakuntayhtymän jäsenkyselyn tuloksista ovat oikean suuntaiset. Vaikka kyselyyn vastasi 769 seurakuntalaista vastausprosentin ollessa 20,8, painottuu vastaajissa varttuneemman väestön osuus. Koska vastaaminen tämäntyyppisiin kyselyihin on vapaaehtoista, on syytä olla kiitollinen jokaisesta vastaajasta. Kiitos kaikille vastaajille. Kyselyllä haluttiin kartottaa käsityksiä kirkomme toiminnasta seurakuntiemme ja yhteisten työmuotojen kautta. On varmaan totta, että osa toiminnastamme, joka kohdistuu yksittäisiin avuntarvitsijoihin tai pieniin ryhmiin, ei ole tuttua suurelle yleisölle. Seurakuntatervehdys juhlii Lehti täyttää 80 vuotta ja synttäreiden kunniaksi juhlanumero on uudistettu niin ulkoasultaan kuin rakenteeltaan. Tutustu lehteen ja anna palautetta os. lappeenranta.tiedotus@evl.fi. Seurakuntatervehdyksen näköislehti löytyy os. tai Etelä-Saimaan verkkosivuilta, kohdasta uutiset. Mukavaa lukuhetkeä! Merkittävä havainto on, että seurakuntien vapaaehtoistyö koetaan mielekkääksi ja arvokkaaksi. Se on tärkeä tieto tässä yhteiskuntamme tilanteessa, jossa järjestöt ja muut yhteisöt kärsivät vapaaehtoisten hupenemisesta. Kuten kaiken tiedon suhteen, on myös jäsenkyselyn tietoihin hyvä suhtautua terveen kriittisesti. Menneisyydestä voimme sanoa jotain varmaa, tulevaisuuteen on jo vaikeampaa nähdä. Tähän tulevaisuuden pohdintaan ja tarkoituksenmukaisten askelmerkkien löytämiseen tarvitaan yhteistä keskustelua ja pohdintaa. Mika Lehtola Lappeen kirkkoherra, yhteisen kirkkoneuvosto pj.