22 JULKISIVU- HYVÄ HANKE- 6SUUNNITELMA ON ONNISTUNEEN LINJAREMONTIN EDELLYTYS. KORJAUS voidaan tehdä rakennuksen ilmettä muuttaen tai säilyttäen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "22 JULKISIVU- HYVÄ HANKE- 6SUUNNITELMA ON ONNISTUNEEN LINJAREMONTIN EDELLYTYS. KORJAUS voidaan tehdä rakennuksen ilmettä muuttaen tai säilyttäen"

Transkriptio

1 LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2010 DI Pekka Korhonen, DI Vilho Pekkala, Vahanen Oy 22 JULKISIVU- KORJAUS voidaan tehdä rakennuksen ilmettä muuttaen tai säilyttäen HYVÄ HANKE- 6SUUNNITELMA ON ONNISTUNEEN LINJAREMONTIN EDELLYTYS

2 Sisällys PUTKIREMONTIN TEKOTAPA VAIKUTTAA KUSTANNUKSIIN JA AIKATAULUUN HOIDON LAIMINLYÖNTI VIE KIINTEISTÖLTÄ ARVON RASKAALLA REMONTILLA UUDISTUNUT TALO LUJATALO KORJAA KUNNIAKKAAN KAARTIN PATALJOONAN KASARMIN MUSEOVIRASTO VAALII KULTTUURI- PERINTÖÄMME Kulutusseuranta avain kiinteistön energianhallintaan Pääkirjoitus... 3 ToimitusjohtajaGallup... 4 Hyvä hankesuunnitelma on onnistuneen linjaremontin edellytys... 6 Samoilla pölyillä uusi keittiö... 9 Asukkaat haluavat tietää, mitä talossa tapahtuu Putkiremontin tekotapa vaikuttaa kustannuksiin ja aikatauluun Lujat arvot Hoidon laiminlyönti vie kiinteistöltä arvon.. 14 Fesconilla monia julkisivuvaihtoehtoja Raskaalla remontilla uudistunut talo Linjasaneeraustyömailla nopeus on valttia Julkisivukorjaus voidaan tehdä rakennuksen ilmettä muuttaen tai säilyttäen Lujatalo korjaa kunniakkaan kaartin pataljoonan kasarmin Museovirasto vaalii kulttuuriperintöämme Energiatehokkaampia rakennuksia betonista Kulutusseuranta - avain kiinteistön energianhallintaan Korjausrakentamisen yhteyshenkilöt Lujatalossa Liian suuria riskejä ja velkoja vältetään Uudistamme ja kehitämme Johtamistapa on osallistuva Asiakas on avainasemassa Tehokkuus ja kannattavuus on elinehto

3 Miten korjausvelka Velkahan on maksettava, eikös juu Jokainen auton ostaja tietää, että autossa on suoritettava määräaikaishuollot. Valmistaja antaa niistä suositukset ja niitä noudatetaan. Jokainen myös tietää, että vanhemmassa autossa on suoritettava peruskorjauksia, koska auto ei muuten toimi. Rakennuksen huolto on periaatteessa samanlaista, mutta se jätetään mielellään tekemättä, koska rakennus ei lakkaa toimimasta, vaikka korjauksia ei tehtäisikään. Näin rakennukseen alkaa syntyä niin sanottua korjausvelkaa. Velka taas on asia, jonka kaikki tietävät ennemmin tai myöhemmin lankeavan maksettavaksi. Mikäli vuosittaisia korkojakaan (vuosihuolto) ei makseta, velkataakka kertyy vähitellen kohtuuttomaksi. Rakennus tarvitsee vuosittaisen huoltotarkastuksen ja ylläpitokorjaukset. Isompi peruskorjaus tarvitaan rakennusosista riippuen vuoden välein. Suomen rakennuskannasta 80 % on rakennettu sodan jälkeen ja on peruskorjausiässä. Miksi kuitenkin korjausvelkaa Suomen kiinteistöissä kerrytetään jatkuvasti? Ajoissa otettu lääke parantaa taudin Huollon ja korjauksen eräs piirre on se, että se maksaa. Kuitenkin pieni hoitotoimenpide ajoissa saattaa estää suuren remontin myöhemmin. Ajoissa otettu lääke parantaa taudin, joka valloilleen päästyään saattaa edellyttää hevoskuuria. Koska rakenteiden vanheneminen ei tapahdu hetkessä, huoltoa tai korjausta voidaan vuodesta toiseen ajatella siirrettävän ensi vuoteen. Näin korjausvelka pääsee hiipien alulle, kunnes pienen korjauksen sijasta edessä onkin suuri korjaus ja mahdollisesti terveyshaittojakin kaupan päälle. Erityisen helposti näin näyttää käyvän julkisten rakennusten kohdalla. Julkiselle rahalle on monta reikää ja ottajaa ja erityisen syntyy? helppoa näyttää olevan luopua rakennusten korjaamisesta. Rahaa jatkuvasti sukanvarteen Korjauksiin liittyvä päätöksenteko ja rahoitus on usein ongelmallista myös taloyhtiöissä. Kun rakennuksen omistaja on sama kuin käyttäjä, löytyy yhtiökokouk- sista aina joukko, joka haluaa vastikkeen alas ja korjaukset siirrettäväksi tulevaisuuteen. Korjausta varten pitäisikin kerätä rahaa jatkuvasti heti talon valmistumisesta lähtien, jotta korjauksista voitaisiin päättää tarpeen eikä rahoituksen perusteella. Samalla tavalla myös julkisessa taloudessa pitäisi varata riittävä korjausraha vuodesta toiseen. Toimitilarakennuksissa rakennuksen omistaja ja käyttäjä ei useinkaan enää ole sama. Tämä ehkä helpottaa tulevaisuudessa rakennusten kunnossapitoa. Vuokralainen haluaa hyvän tilan käyttöönsä ja omistaja joutuu kilpailemaan pidemmän päälle vuokralaisista. Tällöin rakennuksen korjaamiseen ei enää suhtauduta niin vastahakoisesti. Lujaa apua Korjausvelkaa siis on Suomessa paljon. Sen vuoksi olemme halunneet tehdä Kerro nettisivujemme gallupissa oma mielipiteesi Suomen rakennusvelasta! tästä LujaViestin numerosta korjausnumeron, jossa on kirjoituksia sekä ulkopuolisilta että Lujan asiantuntijoilta. Luja on rakennusalan konserni, josta löytyy apu koko rakentamisen kaareen: energiatehokkaaseen uudisrakentamiseen, vanhojen kiinteistöjen korjaamiseen sekä huoltoon ja ylläpitoon. Ammattitaitoisia tekijöitä siis on ja onneksi korjausvelan maksamiseenkin on avustusta löytynyt. Valtion taloyhtiöille myöntämät korjaus- ja energia-avustukset ovat vauhdittaneet kiinteistöjemme korjausta. Tuoreen isännöitsijätutkimuksen mukaan peräti puolet isännöitsijöistä ilmoittaa, että heidän kohteissaan tullaan tekemään korjauksia vuonna Myös uudisrakentamisen energiatehokkuus etenee suurin harppauksin maailmanlaajuisten päästötavoitteiden ja rakentamiseen liittyvien uusien asetusten ja normivaatimusten myötä. Uudet rakentamismenetelmät ovat myös elinkaareltaan pitkäkestoisempia kuin vanhat. Toivottavasti näillä toimenpiteillä saadaan vähitellen uuden korjausvelan syntyminen loppumaan. Hannu Isotalo Hallituksen puheenjohtaja Edellisen nettigallupin vastaukset Mikä on mielestäsi yrityksiin eniten vaikuttava kehitystrendi Suomessa? Globalisaatio...37 % Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin...26 % Väestön vanheneminen...22 % Digitalisoituminen...15 % (vastauksia 68 kpl) Pääkirjoitus 3

4 Kiinteistöt Lujaan kuntoon! Kiinteistön kunnolla on suora yhteys käyttäjien viihtyvyyteen. Siistissä ja teknisesti hyvin toimivassa talossa on mukava asua ja toimia. Hyväkuntoisen talon maine lisää sen arvoa ja saattaa heijastua myös mukavina naapureina! Kiinteistön korjaustarve on aina yksilöllinen ja jokaisen talon osalta tarve on erikseen kartoitettava. Myös omistajien tahtotila, joka asunto-osakeyhtiöissä tarkoittaa yleensä asukasta, on määritettävä. Onnistuneessa korjausprojektissa erityisesti osaavan isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen rooli on merkittävä. Lujatalon korjausrakentamisen volyymi ylitti viime vuonna 100 miljoonan euron maagisen rajan. Yhtiömme on Suomen suurimpia korjausrakentajia. Kokemustakin on tältä rakentamisen vaativalta saralta kertynyt jo 25 vuoden ajalta. Asiakkaat ovat osoittaneet luottamuksensa ryhtymällä kanssamme yhteistyöhön. Pyrimme osoittautumaan tämän luottamuksen arvoiseksi laittamalla itsemme, ammattitaitomme ja osaamisemme likoon. Korjausrakentaminen on viimeisen päälle palveluliiketoimintaa! Tapio Pitkänen Lujatalo Oy Talonrakennus Aina ei pelkkä pakkeli riitä... Julkisivu on talon kasvot, joihin kannattaa panostaa. Aina ei pelkkä pakkeli riitä, vaan korjaustarpeen tullessa eteen, kannattaa harkita samalla rakennuksen lisälämmöneristystä. Ulkonäöllisesti ja teknisesti onnistunut korjaus nostaa myös asuntojen arvoa edellyttäen tietenkin, että korjaus on toteutettu onnistuneesti. Julkisivukorjaus on taloyhtiölle hallitukselle ja sen osakkaille yleensä kerran elämässä tapahtuva hanke. Jokainen osakas haluaakin sen onnistuvan hyvin. Isojen hankepäätösten läpivienti on usein kuitenkin vaikea prosessi, jossa tuotteiden ja urakoitsijan valintaan vaikuttaa valitettavan voimakkaasti hinta. Julkisivukorjaus on kuitenkin yksi arimmista työvaiheista. Jokainen korjauskohde on yksilöllinen, projektit tehdään nopealla aikataululla, säiden armoilla ja ihmisten keskellä. Tämän haastavan työn hallinnassa auttaa vain kokemus: tarvitaan ammattitaitoiset suunnittelijat, valvojat ja urakoitsijat sekä varmasti toimivat tuotteet, jotka on suunniteltu pohjoisen oloihin ja joiden toiminnasta on pitkäaikainen kokemus. Me Fesconilla tarjoamme projekteihin 25 vuoden kokemuksella tehtyjä kuivatuotteita ja annamme samalla rakentajalle ja suunnittelijalle käyttöön kaiken sinä aikana kertyneen tietomme julkisivukorjauksista. Sen tiedon arvoa voi olla vaikea rahassa mitata. Kimmo Peltola Fescon Oy Kuivatuoteteollisuus 4

5 Aktiivisesti passiivituotteita Energiatehokas rakentaminen voidaan ulottaa kaikkiin rakentamisen muotoihin: uudisrakentamiseen ja talojen peruskorjauksiin, kerrostalo- ja pientalorakentamiseen. Pitkään oli vallalla käsitys, ettei vanhoja kerrostaloja voi korjata matalaenergisiksi tai peräti passiivitaloiksi. Näin kuitenkin on jo tehty Euroopassa ja sama kehitys on nähtävissä Suomessa. Valtiovalta vauhdittaa kehitystä kiristämällä asteittain rakentamiseen liittyviä määräyksiä ja normeja. Rakenteiden lämmönläpäisykertoimet eli U-arvot kiristyivät vuoden 2010 alusta lähtien ja seuraava kiristyminen on odotettavissa vuodelle Meille rakennusaineteollisuudessa työskenteleville on heitetty haaste uusien matalaenergiarakentamiseen soveltuvien tuotteiden kehittämisestä. Lujabetoni on tämän haasteen ottanut vastaan jo vuosia sitten. Olemme tuoneet markkinoille parin kolmen viime vuoden aikana kymmenkunta järeän sarjan tuotetta energiatehokkaaseen rakentamiseen. Pystymme tarjoamaan valmiit passiivienergiaratkaisut sekä ammattilaisille että pienrakentajalle. Siirrymmekin jo kohti nollaenergiarakentamista muun teollisuuden kehittäessä vielä passiivienergiarakenteita. Nollaenergiarakentaminen tarkoittaa sitä, että rakennuksessa tuotetaan energiaa esimerkiksi aurinkopaneelien avulla niin, että vuosittainen nettoenergian käyttö on nolla. Mikko Isotalo Lujabetoni Oy Betoniteollisuus ToimitusjohtajaGallup Hyvällä kiinteistöhoidolla lisää ikää ja energiasäästöä Ammattimaisella kiinteistöhoidolla on suuri merkitys kiinteistön arvon säilymiseen. Hyvin huollettu kiinteistö on omistajalleen pitkällä aikavälillä aina energiatehokkain ja taloudellisin vaihtoehto. Huollon pitää olla aktiivinen ja seurata kiinteistössä tapahtuvia muutoksia ja reagoida niihin tarpeen mukaan. Tämä onnistuu parhaiten tiiviissä yhteistyössä käyttäjän kanssa. Systemaattisen seurannan kautta voidaan löytää ongelmat ajoissa, kuten esimerkiksi energiavuotokohdat. Yhdessä Lujapalvelujen kanssa kiinteistönomistajat voivat vähentää lämmitys- ja energiakulujaan merkittävästi. Olemme panostaneet energianhallinnan osaamiseemme ja kasvatamme sitä jatkuvasti myös tulevaisuudessa. Olemme sekä palkanneet uutta henkilöstöä että lisänneet olemassa olevien työntekijöidemme tietotaitoa koulutuksin. Henkilöstön ammattitaidon jatkuvan lisääntymisen kautta toteutamme strategiaamme Enemmän yritystä tilasi hyväksi Johan Mild Lujapalvelut Oy Kiinteistö- ja siivouspalvelut 5

6 Kaikkien osapuolten hyvän suunnittelutyön ansiosta pystyimme luovuttamaan jokaisen asunnon täysin aikataulussa. Isännöitsijä Aarne Laine Myllypuron Kiinteistöhuolto Oy:stä sai linjaremontin tulikasteen, kun As Oy Säästömyllyn kuudessa asuinkerrostalossa tehtiin peruskorjaus vuosina Asuntoja taloissa oli peräti 336 ja rakennuskuutioitakin lähes Rakennusurakan toteutti Lujatalo Oy. Hyvä hankesuunnitelma on onnistuneen linjaremontin edellytys Isännöitsijä Aarne Laine (vas.) ja Lujatalon tuotantoinsinööri Tomi Aikoma tutkivat As. Oy Säästömyllyn piirustuksia. 6

7 As Oy Säästömyllyn linjaremontti As Oy Säästömylly, vaihe 1, 112 asuntoa 2007 As Oy Säästömylly, vaihe 2, 112 asuntoa 2008 As Oy Säästömylly, vaihe 3, 112 asuntoa 2009 Rakentaja: Lujatalo Oy Tilavuus: m 3 Asuntoja: 336 kpl Työpäällikkö: Jouko Könönen Vastaava työnjohtaja: Kimmo Tuomainen Tuotantoinsinööri: Tomi Aikoma Linjaremontissa tehdyt työt: - viemärit ja käyttövesiputket uusittiin - asuntojen sähköt uusittiin ja tehtiin yleiskaapelointi - kaikki kylpyhuoneet vesieristeineen uusittiin - ilmanvaihto puhdistettiin ja säädettiin - porrashuoneet maalattiin - pihavalaistus ja lämpöpistokkeet uusittiin - taloyhtiösaunat ja pesutilat remontoitiin A arne Laine on toiminut isännöitsijänä parikymmentä vuotta, joista viimeiset 10 vuotta Myllypuron Kiinteistöhuolto Oy:ssä. Yritys on kuuden asunto-osakeyhtiön omistama aluehuoltoyhtiö, joka hoitaa 900 asunnon huolto-, siivous- ja isännöintitehtäviä pääasiassa Myllypuron kaupunginosassa. Vaikka Aarne Laine isännöi 14:ää taloyhtiötä, oli Säästömyllyn remontti hänelle ensimmäinen linjaremontti. - Nyt kun yhden linjaremontin on hoitanut, seuraava meneekin jo helpommin. Se asia kyllä selkiintyi, että hyvä hankesuunnitelma varsinaisten suunnitelmien ohella on kaiken perusta. Jos niitä ei tehdä hyvin, karkaavat sekä kustannukset että aikataulu, Laine painottaa. Laineen isännöimät talot ovat hyvin samanikäisiä. As Oy Säästömyllyn kuusi osaketaloa on rakennettu 60-luvun puolivälissä ja valtaosa muistakin taloista alkaa olla peruskorjausiässä. Meneillään onkin jo seuraavan talon linjaremontti ja kolme muuta on hankesuunnittelutai suunnitteluvaiheessa. Remonttipäätös oli helppo tehdä Säästömyllyn taloista tehtiin kuntoarvio jo 90-luvulla ja sen jälkeen oli vielä tehty kuntotutkimukset putkiston osalta. Vesivahinkojakin oli jo taloissa ollut, koska vesieristykset tuon ajan taloissa ovat puutteelliset. Kun asukkaat tekevät omia asuntoremonttejaan, vesieristyksiä ei silti aina korjata. Laine tervehtiikin ilolla heinäkuussa voimaan astuvaa uutta asunto-osakeyhtiölakia, jossa osakkeenomistaja on velvollinen ilmoittamaan taloyhtiölle ennalta kirjallisesti asunnossaan tapahtuvista sellaisista remonteista, jotka voivat vaikuttaa yhtiön vastuulla oleviin rakennuksen osiin. Käytännössä tämä pitää sisällään myös kylpyhuoneremontit. Säästömyllyn yhtiökokouksessa oli näin ollen helppo tehdä päätös putkiremontin teosta, kaikki ymmärsivät remontin välttämättömyyden. Talon 45 vuoden ikäkin jo saneli omat reunaehtonsa, kertoo Aarne laine. Valmistelu aloitettiin pari vuotta ennen Hankkeen valmistelu aloitettiin jo pari vuotta aikaisemmin. Arkkitehti toimi pääsuunnittelijana. Hän teki tiivistä yhteistyötä rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelijan kanssa ja eri suunnitelmat nivottiin saumattomasti yhteen. Seikkaperäisten suunnitelmien ansiosta remontissa ei tullut yllätyksiä vastaan. - Mielestäni me onnistuimme projektissamme: suunnittelijat ja valvoja olivat hyviä ja urakoitsijavalinnassakin me onnistuimme hyvin, toteaa Laine. Tekijöitä löytyy - Urakoitsijan valinta tehtiin huolella. Kyselin muilta isännöitsijöiltä heidän kokemuksiaan eri urakoitsijoista. Pääkaupunkiseudulla saa mielestäni onneksi hyvin vielä tekijöitä. Kaikkiin kolmeen Säästömyllyn remonttivaiheeseen saatiin kuusi varteenotettavaa tarjousta. Tietenkin hinta on iso ja ratkaiseva tekijä, mutta kyllä luotettavuuskysymyksetkin ovat tärkeitä. Urakoitsijan talouden tulee olla kunnossa. Hallituksen ja isännöitsijän pahin painajainen on se, että urakoitsija joudutaan vaihtamaan kesken työn. Se vasta tuleekin kalliiksi monin eri tavoin, joista iso osa liittyy takuu- ja vastuukysymyksiin, Laine painottaa. Kaikki 48 osaluovutusta täysin ajallaan Lujatalon tuotantoinsinööri Tomi Aikoma oli mukana Säästömyllyjen linjaremonteissa koko kolmen vuoden ajan. Hän vahvistaa isännöitsijän sanat ja kertoo, että suunnittelu oli tässä kohteessa äärimmäisen onnistunut: - Työt oli helppo suunnitella ja aikatauluttaa, vaikka remontti oli laaja ja pitkäkestoinen. Teimme remontin linjoittain 48 lohkossa, niin että työn alla oli aina yhtä aikaa 4-6 linjaa, joissa kussakin oli noin seitsemän päällekkäin olevaa, yhteisen putkilinjan omaavaa asuntoa. Yhden linjan asunnot olivat työn alla 8 viikkoa, minkä jälkeen oli linjan luovutus ja asukkaat pääsivät muuttamaan takaisin. Kaikkien osapuolten hyvän suunnittelutyön ansiosta pystyimme luovuttamaan jokaisen asunnon täysin aikataulussa. Vain noin 10 % asukkaista jäi asumaan asuntoihinsa remontin ajaksi, loput hankkiutuivat tuttaviin, sukulaisiin tai tilapäisiin vuokra-asuntoihin. Yli puolet asukkaista teki myös samalla omia remonttejaan asunnoissa, esimerkiksi uusivat keittiönsä. - Tuntui ihan haikealta, kun remontin kaikki vaiheet oli saatu päätökseen. Kolmen vuoden aikana ihmiset ehtivät tulla tutuiksi. Moni asukas sanoikin, että mitäs nyt, kun ei enää tavatakaan päivittäin, Tomi Aikoma naurahtaa. 7

8 OHJEELLINEN LINJAREMONTIN AIKATAULUTUS Tarveselvitys (3 kuukautta) - Korjauksen tarve: jatkuvat korjaukset, laitteiden toimimattomuus, yleinen talon kunto, talon ikä, paine korjaukseen - Kuntotutkimus, kuntoarvio Hankkeen valmistelu (6-8 kuukautta) - Yhtiön päätös antaa hallitukselle valtuudet käynnistää hanke - Hankkeen vetäjän valinta - Hankesuunnitelma (laajuus, tavoitteet, tekniset lähtötiedot, aikataulutus) - Suunnittelijoiden kilpailutus ja valinta - Piirustusten ajantasaistaminen (päivittäminen) - Tutkimukset: entisten suunnitteluasiakirjojen selvittäminen, asbesti- ja kivihiilipikikartoitus, korkojen tarkastus, rakenteiden tutkiminen, kuntotutkimusta täydentävät tutkimukset, väestönsuojan tarkastus - Varsinainen suunnittelu, rakennus-, LVI- ja sähkösuunnittelu - Suunnittelukokoukset yleensä taloyhtiön hallituksen kanssa (3-6 kokousta) - Tiedotustilaisuudet osakkeenomistajille (1-2), jossa suunnitelmat käydään läpi Tarjouspyynnöt ja kustannuslaskentavaihe (2 kuukautta) - Urakkatarjouspyyntöjen lähettäminen - Urakkatarjousten laskenta (3-4 vk) - Tarjouksien vertailu ja neuvottelut - Hallituksen kokoukset (2-3) - Yhtiökokouksen päätös urakasta hallituksen esityksen pohjalta ja rahoitusvaihtoehdoista päättäminen Rakentamisen valmistelu (2 kuukautta) - Työmaan aikataulut ja urakan vaiheistaminen - Asuntojen ja varastotilojen tyhjentäminen - Vuokra-asuntojen ja liikehuoneistojen osalta aikataulun sopiminen - Tiedotustilaisuus osakkeenomistajille ja kaikille vuokralaisille - T iedotukset ja ilmoitukset asukkaille ja osakkeenomistajille - Työmaan perustaminen Rakentaminen (5-12 kuukautta/talo) - Luovutukset vaiheittain 6-8 viikon välein - Jokaisen vaiheen valmistumisen yhteydessä käyttöönottotarkastukset - Vastaanottotarkastus, kun kaikki urakkaan kuuluvat työt on saatu valmiiksi - Jälkitarkastus - Taloudellinen loppuselvitys Takuu- ja vastuuaika (YSE 1998, 29 ja 30 ) Takuu uudis- ja peruskorjauskohteissa 2 vuotta - ellei urakkasopimuksessa ole muuta määrätty Vastuu takuuajan jälkeen 10 vuotta - sellaisista tilaajan toteennäyttämistä virheistä, joita ei ole voinut takuuaikana kohtuudella havaita (piilevät virheet) ja jotka johtuvat urakoitsijan törkeästä laiminlyönnistä, täyttämättä jääneestä suorituksesta tai olennaisesta laadunvarmistuksen laiminlyönnistä 8

9 Jyri Hämäläinen on yksi niistä monista As Oy Säästömyllyn asukkaista, jotka teettivät omia remonttejaan taloyhtiönsä putkiremontin yhteydessä Myllypurossa. J yri Hämäläinen osti Myllypuron asuntonsa seitsemän vuotta sitten. Hänen mukaansa talo sijaitsee hyvällä paikalla lähellä metroasemaa ja hintakin oli sangen kohtuullinen. Myllypuron maine asuinalueena on kovasti muuttumassa ja alueelle rakennetaan paljon. - Keittiön uudistaminen oli ollut minulla mielessä jo pitkään, mutta tiesin, että taloyhtiöömme oli tulossa putkiremontti, joten jätin omankin remonttini tähän yhteyteen. Menisihän keittiöremontti siinä ikään kuin samoin pölyillä, kun keittiökaapistot jouduttiin kuitenkin irrottamaan putkitöiden takia paikoiltaan, kertoo nuorisotyönohjaajana työskentelevä Hämäläinen. Uudetkin kylpyhuoneet purettiin Jyri Hämäläisen asunnon edellinen omistaja oli tehnyt kymmenen vuotta sitten kylpyhuoneremontin, mutta silti kaikki purettiin uuden tieltä. Taloyhtiö on vastuussa märkätilojen vesieristyksistä ja halusi varmistua, että ne täyttävät nykyvaatimukset. Lujatalo teki Jyri Hämäläisen keittiöremontin alihankintana asunnon putki- ja märkätilaremontin yhteydessä. Jyri itse oli sillä aikaa pidemmällä lomalla ulkomailla. Vaivaton remontti - Vaivattomuus oli keittiöremonttini paras puoli. Sain muuttaa takaisin kerralla uudistettuun asuntoon. Ja kyllä hintakin asettui aivan kohdalleen, Jyri tuumaa. - Olen nyt muutaman kuukauden ajan saanut nauttia uudesta keittiöstäni. Onhan sen toimivuus ihan toista luokkaa kuin vanhan, 60-luvulta peräisin olevan keittiöni. Työaikani on epäsäännöllinen ja vapaahetkinä minusta on mukava laittaa ruokaa. Mielestäni olen hyvä kokki - teen sellaista tavallista perusruokaa. Samoilla pölyillä uusi keittiö Jyri Hämäläinen uudisti keittiönsä putkiremontin yhteydessä. Toimivassa keittiössä on mukava laittaa ruokaa. Kiinteistöliitto on julkaissut osakkaan ja taloyhtiön välisen kunnossapitovastuun jakautumistaulukon. Kotitalousvähennystä asukkaalle omista remonteista Kotona teetetyn työn kustannukset voi osittain vähentää verosta. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona palkka, palkan sivukulut tai työkorvaus on maksettu. Vähentää saa 60 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta, jos työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä veronalaista toimintaa harjoittavalta yrittäjältä tai yritykseltä. Vähennys on henkilökohtainen. Vähennysoikeus ei koske sijoitusasuntoa, jossa verovelvollinen ei samanaikaisesti asu. Mikäli osakas teettää yhtiön remontin yhteydessä yhtiön remonttiin kuulumattomia lisätöitä, saa hän kotitalousvähennyksen sellaisista töistä, joiden kustannuksia ei kateta yhtiövastikkeella. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi taloyhtiön teettämän putkiremontin yhteydessä osakkaan lisätyönä kylpyhuoneen laajennus tai muu vastaava työ, jonka kustannuksista vastaa osakkeenomistaja itse muutoin kuin yhtiövastikkeella. Saadakseen kotitalousvähennyksen osakkaan on sovittava asiasta suoraan työn tekijän eli yleensä urakoitsijan kanssa ja maksettava lisälasku suoraan työn tekijälle. Lisätietoja verohallinnon sivuilta: 9

10 Lainsäädäntöä Taloyhtiöiden energiaremontteihin avustusta valtiolta Valtioneuvosto antoi asetuksen suhdanneluonteisista avustuksista asuinrakennusten korjauksiin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta, vähennetään haitallisia päästöjä tai otetaan käyttöön uusiutuvia energialähteitä. Avustuksia voidaan myöntää vuoden 2010 huhtikuun alusta vuoden loppuun asti. Toimenpiteiltä edellytetään, että ne on aloitettu aikaisintaan ja viimeistään sekä toteutettu viimeistään Avustusta myönnetään 15 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista ja arvioitujen parannus- ja korjaustoimenpiteiden kustannusten tulee olla vähintään euroa. Avustettavat toimet liittyvät rakennuksen ulkovaipan korjaukseen, putkistojen korjaukseen ja ilmanvaihtojärjestelmään, lämmitysjärjestelmään sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon. Avustuksia ei myönnetä kotitalouksille eikä niitä voi saada yksittäisten asuntojen korjauksiin. Viiden vuoden korjausselvitysvelvoite uudessa asunto-osakeyhtiölaissa voimaan tuleva uusi asuntoosakeyhtiölaki velvoittaa taloyhtiöiden hallituksia esittämään jokaisessa varsinaisessa yhtiökokouksessa kirjallisen selvityksen viiden seuraavan vuoden korjaustarpeista. Selvityksen tulee perustua esimerkiksi kuntoarvioon tai -todistukseen ja selvityksen pohjalta yhtiökokous voi päättää tarvittavasta korjausohjelmasta. Korjaustarveselvitys liitetään myös isännöitsijätodistukseen. Näin mahdollinen ostaja saa tiedon taloon liittyvistä korjaustarpeista. Uusi laki velvoittaa myös asunto-osakkeen omistajaa ilmoittamaan taloyhtiölle asunnossaan tapahtuvista isommista remonteista. Lisätietoja: Kiinteistöliitto.fi EU-direktiivissä korjaaminen korostuu EU:ssa on löydetty yhteisymmärrys rakennusten energiatehokkuusdirektiivin sisällöstä. Jos direktiivi hyväksytään vuoden 2010 alussa, on jäsenmailla kaksi vuotta aikaa sovittaa direktiivi voimaan kansallisessa lainsäädännössään ja saattaa laki voimaan. Käytännössä tämä tapahtuisi vuosina Yksi direktiivin keskeisiä tavoitteita on, että vuonna 2020 rakennetaan lähes pelkkiä nollaenergiataloja. Nollaenergiatalot tuottavat yhtä paljon energiaa kuin kuluttavat. Julkisen sektorin sekä omien että vuokratilojen tulee täyttää matalaenergiavaatimukset vuoden 2018 loppuun mennessä. Energiatehokkuusvaatimukset ulotetaan koskemaan myös laajoja korjaushankkeita sekä merkittävien rakennusosien ja teknisten järjestelmien korjauksia. Lisätietoja: Ympäristöministeriö.fi 10

11 Tärkeintä remontinaikaisessa asukasviestinnässä on jatkuvan ajantasaisen tiedon välittäminen muutosten keskellä. Jussi Hirvelä, brändijohtaja, Luja-yhtiöt Asukkaat haluavat tietää, mitä talossa tapahtuu Lujatalon tekemien tutkimusten mukaan merkittävin asukastyytymättömyyden aiheuttaja taloyhtiön peruskorjauksissa on huono tiedonkulku. Lujatalo onkin kehittänyt alalla täysin uudenlaisen viestintätyökalun, jonka avulla remontinaikainen asukasviestintä paranee ja helpottuu huomattavasti. J ulkisessa keskustelussa puhutaan paljon taloyhtiöiden remonteista: eri teknisistä menetelmistä, resursseista ja niiden puutteesta. Niin sanotuista pehmeistä arvoista puhutaan vähemmän. Lujatalon tekemissä tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että asukkaiden tyytyväisyyden kannalta monilla ei-teknisillä asioilla on suuri merkitys remontin onnistumiseen. Usein ne vain valitettavasti jäävät huomioimatta tuotantoläheisen ajattelutavan vuoksi. Peruskorjauksen on kuitenkin oltava sekä asiakas- että tuotantolähtöinen. Hyvä asukasviestintä minimoi haittoja Remonttien asukaslähtöisyyttä tulisi lisätä siten, että remonttikeskustelussa lähdetään liikkeelle asukkaiden tavoitteista. Tavoitteet voivat kohdistua yhtälailla siihen, miten putkiremontti parantaa tulevaa asumisen tasoa kuin myös siihen, miten putkiremontti saa vaikuttaa remontinaikaiseen asumisen arkeen. Urakoitsija on avainasemassa remontin asukkaille tuottamien haittojen minimoinnissa. Ja erityisesti asukasviestintä on tässä kriittisessä roolissa. Asukkaat haluavat tietoa muun muassa aikatauluista, töiden etenemisestä (mitä työmaalla tehdään ja milloin), mitä asukkaan on tehtävä (suojaukset, tavaroiden siirrot, mihin tavaroita saa jättää) sekä milloin on tulossa mahdollisia vesikatkoksia. Remontoidessa tapahtuu usein nopeita suunnitelmanmuutoksia, joten tärkeintä asukasviestinnässä on jatkuva ajantasaisen tiedon välittäminen muutosten keskellä. Lujatalon tekemän tutkimuksen mukaan asukkaat haluavat tarkempaa tietoa myös urakoitsijoiden edustajista työmaalla. Kun tuntee oman kotinsa remontoijat, se luo turvallisuuden tunnetta ja lisää näin asumismukavuutta remontin keskellä. Tietoa saa itse valitsemastaan kanavasta Lujatalo Oy on kehittänyt uudenlaisen netin yli käytettävän Remonttitiedottaja-viestintätyökalun, joka otetaan käyttöön yhtiön uusilla saneeraustyömailla kevään aikana. Työkalun avulla sekä Lujatalon edustaja että isännöitsijä voivat tuottaa asukkaille vaivattomasti heidän kaipaamaansa informaatiota asukkaiden itsensä toivomaa viestintäkanavaa pitkin. Jo ennen remontin käynnistymistä asukkaita lähestytään kyselyllä, jossa asukkailta kysytään esimerkiksi, haluavatko he vastaanottaa tietoa kirjeitse, tekstiviestinä, sähköpostilla tai vaikkapa useamman viestintäkanavan kautta. Jatkuvaa ajantasaista tiedotusta Asukasviestinnässä vaikeatkin termit yritetään suomentaa kaikille ymmärrettävään muotoon. Remonttitiedottajatyökaluun on ohjelmoitu tiettyjä automaattisia asukasviestejä projektikalenteriin ajastettuna. Näin varmistetaan, että projektin kriittisistä vaiheista lähtee aina tieto asukkaille sekä tarvittaessa myös asunnon omistajalle. Lukuisat valmiit viestipohjat helpottavat tiedotustyötä. Yhdellä napin painalluksella viesti lähtee asukkaille tämän haluamassa muodossa: joku saa tiedon saman tien SMS-viestinä kännykkäänsä, toinen saa sen seuraavana päivänä digipainosta lähetettynä, personoituna kirjeenä. Kaikkia koskevat viestit ovat perinteisen ilmoitustaulun lisäksi nähtävissä myös Remonttitiedottaja.fi -palvelun ilmoitustaululla. Asukkaat voivat lisäksi syöttää salasanoin suojattuun palveluun myös omia kysymyksiään tai tiedonantojaan urakoitsijalle tai isännöitsijälle jopa toisilleen. Viestintähän on kaksisuuntaista toimintaa. Remonttitiedottaja.fi -työkalu voidaan jättää kohteen käyttöön vielä senkin jälkeen kun remontti on taloyhtiössä saatu päätökseen. Sen avulla voidaan suorittaa vaikkapa remontin päätteeksi asukastyytyväisyyskysely. Kaiken viestinnän tavoitteena on hyvä asukastyytyväisyys se on sekä urakoitsijan, isännöitsijän että asukkaan yhteinen etu. 11

12 Erilaiset pinnoitus- ja sujutusmenetelmät korjaavat vain putkistot, mutta vanhat vesieristeet jäävät edelleen pommeiksi rakenteisiin. Putkiremontti pitäisi tehdä asuin/liikekerrostailossa noin vuoden välein. Silloin on aika uusia vesi-, viemäri- ja lämpöputket sekä mielellään myös sähköasennukset ja IV-kanavat. Taloyhtiöissä remontti koetaan kalliina ja vaivalloisena. Tämänkin remontin voi kuitenkin tehdä monella eri tavalla. Reijo Takkinen, työpäällikkö, Lujatalo Oy Putkiremontin tekotapa vaikuttaa kustannuksiin ja aikatauluun K aikella materialla on elinkaarensa - niin myös rakennuksilla ja sen tekniikalla. Kaukonäköinen kiinteistön omistaja huoltaa kiinteistöään jatkuvasti ja varautuu tuleviin korjauskustannuksiin ennakolta. Asunto-osakeyhtiöissä varautuminen on usein vähäistä. Niinpä kun perusparannuksen luontoinen korjaus tulee välttämättömäksi, joudutaan se rahoittamaan joko lainalla tai osakkeenomistajien varoilla. Esimerkiksi putkiremontti maksaa satoja euroja per neliö ja on taloyhtiölle iso investointi. Silloin on hyvä miettiä tarkkaan, kenellä ja miten remontin teettää, jotta urakoitsija tekisi työn pitkäkestoisella rakennustavalla ja kantaisi vastuun työnsä jäljestä vielä takuuajan jälkeenkin. Vanhat vesieristeet pommeja Kun talon viemärijärjestelmä on tullut uusimisvaiheeseen sekä kustannus- että käyttöturvallisuussyistä, kannattaa uusia myös muut saman kestoiän rakennusosat, kuten vesijohdot ja sisäpuoliset vesieristeet. Esimerkiksi erilaiset putkistojen pinnoitus- ja sujutusmenetelmät korjaavat vain putkistot, mutta vanhat vesieristeet jäävät edelleen pommeiksi rakenteisiin eivätkä ne täytä enää nykynormeja. Saavutettu pieni kustannushyöty ei korvaa riskiä. Laskelmien mukaan sujutuksen kustannushyöty hupenee lähes kokonaan, mikäli myös märkätilojen vesieristykset uusitaan. Vaikutus vakuutusmaksuihin ja -korvauksiin Kustannushyötyä tulee myös kiinteistövakuutuksen kautta. Riskienhallintainsinööri Miko Kortesalo Fenniasta kertoo, että putkiston iällä on merkitystä sekä kiinteistövakuutuksen maksuihin että vakuutuksesta maksettuihin korvauksiin. Vuoto- ja rikkoutumisvakuutusten perusteella korvattavissa vahingoissa tehdään ikävähennyksiä taloyhtiön putkiston iän perusteella. Jos putket uusitaan kokonaan, kaikki ikävähennykset nollataan ja lähdetään taas puhtaalta pöydältä. Pinnoittamalla saneeratun putken iäksi taas katsotaan alkuperäisen putkiston ikä. Tällöin esim. yli 40 vuotta vanhoista putkista aiheutuvista vuotovahingoista korvataan vain 50% vahingon määrästä, joka voi laajassa vuotovahingossa olla jopa satojatuhansia euroja. Uusien tai uusittujen putkien kohdalla korvaus on 100%. Niputtamalla kustannussäästöjä Putkiremontin yhteyteen kannattaa niputtaa myös muut tarvittavat peruskorjaukset. Koska vanhojen rakennusten ilmanvaihto ja sähkötekniikka eivät myöskään vastaa nykyajan määräyksiä ja asumisvaatimuksia, kannattaa nämäkin liittää mukaan perusparannukseen. 12

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Korjausrakentamisen asukasviestintä Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Agenda Miten korjausrakentamisen viestintä poikkeaa muusta viestinnästä? Korjausrakentamisen viestinnän eteneminen

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192

Lisätiedot

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä 21.9.2011 Oulun Isännöitsijätoimisto Oy Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä, Oulun Kiint.yhdistys ry. Putkiremontti-iltapäivä

Lisätiedot

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy VINKIT ENSIASUNNON OSTOON Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Mikä ihmeen A-Insinööri? 500 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnittelutoimisto 3 toimialaa Projekteja

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

Linjasaneerausten suunnittelu

Linjasaneerausten suunnittelu Linjasaneerausten suunnittelu Ari Savolainen, DI Ajatuksia putkiremontista Ajattele pahinta mahdollista vaihtoehtoa ja kerro se sitten kahdella! En voinut uskoa miten se voi mennä näinkin kivuttomasti!

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2013 Vastaajia 287, arvioituja putkiremontteja 126 kpl. Tiedotustilaisuus 12.9.2013 klo 12.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2013 Vastaajia 287, arvioituja putkiremontteja 126 kpl. Tiedotustilaisuus 12.9.2013 klo 12. Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2013 Vastaajia 287, arvioituja putkiremontteja 126 kpl Tiedotustilaisuus 12.9.2013 klo 12.00 Putkiremonttibarometri 2013, toteutus ja vastaajat - Isännöintiliiton

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry

Lisätiedot

Viemäreiden sisäpuolinen korjaus

Viemäreiden sisäpuolinen korjaus Viemäreiden sisäpuolinen korjaus Ennen remonttia Remontin aikana Remontin jälkeen Jari Virta, Kiinteistöliitto Korjausedellytysten selvittäminen Hankesuunnittelu Suunnittelu Ennen remonttia Korjausedellytysten

Lisätiedot

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI?

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? Putkiremontti koetetaan joissakin taloyhtiössä peikkona, jota halutaan vältellä niin pitkään kun mahdollista. Yleisimmät syyt remontin välttelyyn ovat: kallein

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOVASTUU Asunto-osakeyhtiölaki määrittää yhtiön ja osakkeenomistajan

Lisätiedot

Kiinteistöjen kunnossapito

Kiinteistöjen kunnossapito Kiinteistöjen kunnossapito 28.5.2015 Esityksen sisältö Käsitteet Kunnon selvittäminen PTS-ohjelmointi Korjausten ohjelmointi Peruskorjaaminen/-parantaminen Käsitteitä PTS-ohjelma = Pitkän tähtäimen suunnitelma

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M Kaukajärviosuuskunta Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M HM Isännöinti ja Tili Oy (tytäryhtiö) Isännöintikohteita n. 80 kpl Henkilökuntaa 6 Liikevaihto n. 0,5

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri

Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistön elinkaari Kiinteistön vaiheet maanhankinnasta ja kiinteistön

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA TERVETULOA OSASTOLLEMME B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA Asuntosijoittaja ja putkiremontti VERO2010, 10.3.2010 Marina Congress Center DI Paavo Marttila, hallituksen

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n JULKISIVUKORJAUKSEN HAASTEET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Korjausrakentamisen teemailtapäivä 29.11.2007 RIL Talonrakennusjaosto Mikko Tarri / A-Insinöörit

Lisätiedot

Putkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri

Putkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri Putkiremontti Jaakko Laksola, LVI-insinööri . Asunnot tyypeittäin, ikäluokittain ja lämpöindeksi 60 46 48 55 49 49 Mikä on kiinteistömme riskienhallinta? Riskit /Riskienhallinta Kiinteistön rakenneosien

Lisätiedot

TALOYHTIÖIDEN YHTEISTYÖLLÄ KAIKKI VOITTAVAT

TALOYHTIÖIDEN YHTEISTYÖLLÄ KAIKKI VOITTAVAT TALOYHTIÖIDEN YHTEISTYÖLLÄ KAIKKI VOITTAVAT Viisas taloyhtiö tekee yhteistyötä naapuriyhtiöidensä kanssa. Yhteistyöllä voidaan parantaa asuinalueen ja sen asukkaiden turvallisuutta, viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

TUTKI, ÄLÄ HUTKI - TIEDÄ LÄHTÖTILANNE JA SUUNNITTELE HUOLELLA RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJA ESKO LINDBLAD SISÄILMAKESKUS / KOSTEUS- JA HOMETALKOOT

TUTKI, ÄLÄ HUTKI - TIEDÄ LÄHTÖTILANNE JA SUUNNITTELE HUOLELLA RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJA ESKO LINDBLAD SISÄILMAKESKUS / KOSTEUS- JA HOMETALKOOT TUTKI, ÄLÄ HUTKI - TIEDÄ LÄHTÖTILANNE JA SUUNNITTELE HUOLELLA RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJA ESKO LINDBLAD SISÄILMAKESKUS / KOSTEUS- JA HOMETALKOOT 1 Lähtökohtia peruskorjaukseen voivat olla mm. Talotekniikan

Lisätiedot

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU Laajasalo 21.5.2013 21.5.2013 Ins.tsto Conditio Oy / Juha Räisänen 1 Hankkeen suunnittelijat Putkisuunnittelu, pääsuunnittelija Insinööritoimisto

Lisätiedot

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT Osakkeenomistajalla ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöistä Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava huoneistonsa kunnossapito- ja muutostyöstä

Lisätiedot

IDEN PERUSKORJAUKSET

IDEN PERUSKORJAUKSET TALOYHTIÖIDEN IDEN PERUSKORJAUKSET säästöjen etsiminen lisä- ja muutostöiden minimointi voiko urakoitsija olla mukana jo suunnitteluvaiheessa? aikataulutus lisärakentaminen yhtenä rahoituskeinona Säästöjen

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa KYLPPÄRIT KUNTOON Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa ILLAN OHJELMA 18.00 Yhdistyksen kuulumisia 18.15 Kunnossapitovastuu ja 19.00 Kahvitauko 19.20 Viestintä remonteissa 19.40 Kylppärirempan tekniikka 20.30

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto Yhtiökokousmenettelyyn liittyviä muutoksia Yhtiökokous (6 luku) YHTIÖKOKOUS Varsinainen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Esityksen sisältö 1. Kiinteistön elinkaari 2. Suunnitelmallinen

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka

Lisätiedot

UUDISTUVA JYRKKÄLÄ VASTAA ASUMISEN HAASTEISIIN

UUDISTUVA JYRKKÄLÄ VASTAA ASUMISEN HAASTEISIIN UUDISTUVA JYRKKÄLÄ VASTAA ASUMISEN HAASTEISIIN KOY JYRKKÄLÄNPOLKU HANKKEEN TULEVAT VAIHEET JA KEHITYSKUVIOT Raklin klinikan tulosseminaari 19.9.2014 Forum Marinum, Turku Juuso Hämäläinen, Rakennuttajatoimisto

Lisätiedot

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Korjausrakentamisen työpaja 3. Messukeskus 20.11.2013 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työskentelen Työterveyslaitoksella teknologiajohtajan tehtävässä. Koulutukseltani olen tekniikan tohtori (TKK/2004). Työkokemusta minulla on rakentamisen (Kostamus),

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Julkaistavissa 24.11.2014 Taustat ja vastaajat / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Osakkaan ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöissä

Osakkaan ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöissä Osakkaan ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöissä Asunto-osakeyhtiölain II osan 4. luvussa on säädetty osakkaan kunnossapitotöistä ja 5. luvussa osakkaan muutostöistä. Osakas on velvollinen ilmoittamaan

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010 Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri SKH Isännöinnin taustat Perustettu vuonna 1982 Työntekijöitä n. 50 hlöä Isännöintikohteita pääkaupunkiseudulla n. 200, joissa asuntoja

Lisätiedot

Kiinteistöjen. elinkaaripalvelut. tahtiranta.fi 075 758 0801

Kiinteistöjen. elinkaaripalvelut. tahtiranta.fi 075 758 0801 Kiinteistöjen elinkaaripalvelut 075 758 0801 Kuntoarviot Meiltä kiinteistöjen aistinvaraiset kuntoarviot ainetta rikkomattomin menetelmin ja kiinteistöhuoltokorttien kuntoarvio-ohjeita noudattaen. Kuntoarviolla

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

Tarja Ahovainio Kaukajärviosuuskunta 28.8.2013

Tarja Ahovainio Kaukajärviosuuskunta 28.8.2013 Tarja Ahovainio Kaukajärviosuuskunta 28.8.2013 Yhteishankkeessa mukana olleet kohteet As Oy Saarenaura Saarenvainionkatu 11 valm. 1970 As Oy Saarenkarhi Saarenvainionkatu 13 valm. 1971 As Oy Saarenkuokka

Lisätiedot

Putkiremonttibarometri 2010 Tulosyhteenveto 2.2.2010. Tero Heikkilä Toimitusjohtaja Isännöintiliitto

Putkiremonttibarometri 2010 Tulosyhteenveto 2.2.2010. Tero Heikkilä Toimitusjohtaja Isännöintiliitto Putkiremonttibarometri 2010 Tulosyhteenveto 2.2.2010 Tero Heikkilä Toimitusjohtaja Isännöintiliitto Toteutus Toinen laajasisältöinen kysely putkiremonttien toteutuksesta isännöitsijöille Tavoitteena saada

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA Anu Kärkkäinen vastaava lakimies Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry HANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN kuntoarvio - hallitus PTS - yhtiökokous hyväksyy asiantuntija-apu

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

Isännöitsijätoimisto Tili-Kiinti Oy ISA Haarniskatie 6 D, 00910 Helsinki, puh. (09) 325 6221, faksi (09) 328 1696 isannointi@tili-kiinti.inet.

Isännöitsijätoimisto Tili-Kiinti Oy ISA Haarniskatie 6 D, 00910 Helsinki, puh. (09) 325 6221, faksi (09) 328 1696 isannointi@tili-kiinti.inet. 1 ( 6 ) ILMOITUS HUONEISTON KORJAUSTÖISTÄ pvm. / 201 Ilmoitus on jätettävät isännöitsijätoimistoon hyvissä ajoin ennen suunnitellun korjaustyön aloittamista (vähintään 2 viikkoa ennen töiden aloitusta

Lisätiedot

AS.OY LAAJAKUMPU HELSINKI

AS.OY LAAJAKUMPU HELSINKI AS.OY LAAJAKUMPU HELSINKI PUTKIREMONTIN SUUNNITELMIEN ESITTELY Palvelukeskus Sofia 26.11.2013 26.11.2013 Ins.tsto Conditio Oy / Juha Räisänen 1 SUUNNITELMISTA Suunnitelmat ovat valmistumassa ja tarjouspyyntökierrosta

Lisätiedot

kunnonhallintatyökaluista

kunnonhallintatyökaluista kunnonhallintatyökaluista 18.6.-15.7.2010 Vastaajia yhteensä 194 Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Vastaajat Kokemus isännöinnistä Isännöintiyrityksen koko Alle 3 vuotta (N13) 7 % 1-2 isännöitsijää

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

Elinkaariajattelu korjausrakentamisessa. KORJAUSRAKENTAMISEN TUPA-ILTA Risto Kivi Hyvinkää 18.01.2012

Elinkaariajattelu korjausrakentamisessa. KORJAUSRAKENTAMISEN TUPA-ILTA Risto Kivi Hyvinkää 18.01.2012 Elinkaariajattelu korjausrakentamisessa KORJAUSRAKENTAMISEN TUPA-ILTA Risto Kivi Hyvinkää 18.01.2012 Kiinteistöjen tekninen käyttöikä ja elinkaari Tekninen käyttöikä on aika, jonka rakennus tai rakennuksen

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Vastuun jakautuminen osakkeenomistajan ja yhtiön välillä. Suomen Kiinteistöliitto ry

Vastuun jakautuminen osakkeenomistajan ja yhtiön välillä. Suomen Kiinteistöliitto ry Vastuun jakautuminen osakkeenomistajan ja yhtiön välillä Kuka pitää kunnossa? Huoneiston ja muiden tilojen kunnossapitovastuusta yhtiön ja osakkaan välillä voi olla määräyksiä yhtiöjärjestyksessä Kunnossapitovastuun

Lisätiedot

PUTKIREMONTTI NÄIN ONNISTUT. ASUKASLÄHTÖINEN JA PALVELEVA s.06. PUTKIREMONTIN VAIHEET s.04. HYVÄ VIESTINTÄ s.09

PUTKIREMONTTI NÄIN ONNISTUT. ASUKASLÄHTÖINEN JA PALVELEVA s.06. PUTKIREMONTIN VAIHEET s.04. HYVÄ VIESTINTÄ s.09 PUTKIREMONTTI NÄIN ONNISTUT PUTKIREMONTIN VAIHEET s.04 ASUKASLÄHTÖINEN JA PALVELEVA s.06 HYVÄ VIESTINTÄ s.09 AVAIMET ONNISTUNEESEEN PUTKIREMONTTIIN Linjasaneeraus on aina merkittävä ja iso päätös taloyhtiölle.

Lisätiedot

UHKAAKO KORJAUSRAKENTAMINEN TERVEYTTÄSI? - Urakoitsijan näkökulma

UHKAAKO KORJAUSRAKENTAMINEN TERVEYTTÄSI? - Urakoitsijan näkökulma UHKAAKO KORJAUSRAKENTAMINEN TERVEYTTÄSI? - Urakoitsijan näkökulma 9.4.2013, Rakennusfoorumi Tapio Virta Aluejohtaja, Asuntokorjaaminen, Consti Yhtiöt Kumppanisi korjausrakentamisessa www.consti.fi ESITYKSEN

Lisätiedot

OIT Isännöinti. Oulun Rakennusvalvonta Kuivaketju-Rakennuksen käyttö 26.9.2015 Mauri Niemelä Toimitusjohtaja AIT

OIT Isännöinti. Oulun Rakennusvalvonta Kuivaketju-Rakennuksen käyttö 26.9.2015 Mauri Niemelä Toimitusjohtaja AIT OIT Isännöinti Oulun Rakennusvalvonta Kuivaketju-Rakennuksen käyttö 26.9.2015 Mauri Niemelä Toimitusjohtaja AIT OIT - Yritysesittely Perustettu 1984 (Oulun Seudun Talokeskus Oy) Mauri ja Arja Niemelä omistajiksi

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä. Helsinki

Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä. Helsinki 12.10.2007 Tekijän nimi Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä 1.2.2010 Helsinki ARA:n rahoitustuotteita korjausrakentamiseen www.ara.fi ARA:n rahoitustuotteita korjausrakentamiseen Kehittämisinsinööri,

Lisätiedot

Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu

Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu Asunnot tyypeittäin ja ikäluokittain Suomessa. Lähde: Tilastokeskus ja VTT 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 Omakotitalot

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

KORJAA, ENTISÖI JA MODERNISOI

KORJAA, ENTISÖI JA MODERNISOI KORJAA, ENTISÖI JA MODERNISOI VAATIVAT KOHTEET s.04 TOIMITILOJEN MUUTOSTYÖT s.06 TALOTEKNIIKKA s.08 ASUINTALOJEN PERUSKORJAUS s.09 PUTKIREMONTTI s.09 Pylon on pääkaupunkiseudulla toimiva vuonna 1989 perustettu

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

RYHMÄKORJAAMINEN. Emilia Olkanen ja Emmi Oksanen 14.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi 3/3. Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

RYHMÄKORJAAMINEN. Emilia Olkanen ja Emmi Oksanen 14.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi 3/3. Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto RYHMÄKORJAAMINEN Emilia Olkanen ja Emmi Oksanen 14.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi 3/3 Ryhmäkorjaaminen Useamman itsenäisen taloyhtiön yhteistoimintaa korjaustarpeidensa toteuttamiseksi Tavoitteena

Lisätiedot

PALVELUMALLIT ASUKASLÄHTÖISEEN PERUSPARANTAMISEEN

PALVELUMALLIT ASUKASLÄHTÖISEEN PERUSPARANTAMISEEN PALVELUMALLIT ASUKASLÄHTÖISEEN PERUSPARANTAMISEEN ATTE STAMBEJ JARMO HALONEN OSAKKAIDEN OMAT MUUTOSTYÖT LUONNOS SUUNNIT- TELU LUONNOS SUUNNIT- TELU SUUNNIT TELU KILPAILUT TAMINEN URAKKA- SOPIMUS KORJAUS-

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? JulkisivuROADSHOW Oulu: JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? Radisson Blu Hotel, 8.10.2015 Mikko Tarri, yksikönjohtaja / korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Julkisivusaneeraus

Lisätiedot

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusfoorumi 6.10.2012 Hallituksen jäsen Juhani Siikala, RI, Ekon, KJs Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry www.akha.fi

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Energiatavoitteet ja energiatehokkuusvaatimukset

Lisätiedot

Asukasystävällinen Linjasaneeraus. Toni Wahlfors

Asukasystävällinen Linjasaneeraus. Toni Wahlfors Asukasystävällinen Linjasaneeraus Uponor Cefoelementeillä Toni Wahlfors Osakaslähtöinen korjausremontti Kiinteistön arvo osakkaan kannalta taso + perusparannus (tasoa nostava) Millaisessa kiinteistössä

Lisätiedot

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 Miksi kodistaan kannattaa pitää huolta? Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 KOULURAKENNUKSET VETO-ONGELMIA 42 %:SSA RIITTÄMÄTÖN ILMANVAIHTO 40 %:SSA TUNKKAINEN ILMA

Lisätiedot

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot