Ennakkomateriaali kaupunkiseudun kunnallishallituksille seutustrategian työpajaan Tampere-talossa 5.9. klo

Transkriptio

1 Ennakkomateriaali kaupunkiseudun kunnallishallituksille seutustrategian työpajaan Tampere-talossa 5.9. klo

2 Strategiaprosessi ja ohjelma

3 Kunnallishallituksille ennakkoon pohdittavaksi Ovatko työseminaarista muodostetut strategiset pääviestit hyväksyttäviä (diat 5-8)? Mihin kunnat tarvitsevat seutuyhteistyötä (diat 10-12)? Mihin suuntaan yhteistyön määrää ja toimintamallia tulisi kehittää (diat 10-12)? 3

4 Kaupunkiseudun strategiset pääviestit (luonnos) kommentoitavaksi hallitusten 5.9. työpajassa

5 Kasvulle kestävä rakenne! Kehitämme kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta yhdessä. 1. Suunnittelemme eheää ja monimuotoista yhdyskuntarakennetta kuntarajat ylittäen. Rakenteessa huomioidaan ydin, keskukset, taajamat ja lähimaaseutu sekä vesistö- ja viherverkostot 2. Kunnat vastaavat yhdessä seudun asuntomarkkinoiden tasapainosta ja monipuolisesta asuntotuotannosta. 3. Kehitämme kaupunkiseutu yhtenäisenä yritysten sijoittumisalueena. 4. Parannamme liikenneyhteyksiä muualle Suomeen ja suoraan Eurooppaan, erityisesti lentoliikennettä, nopeaa junaa ja maantieliikennettä. 5. Suosimme toimenpiteitä, jotka lisäävät asukkaiden joukkoliikenteen käyttöä sekä kävelyä ja pyöräilyä. Tuemme raideliikenteen lisääntyvää käyttöä. Teemme monipuolisesti kokeiluja liikkumisen palveluihin liittyen. 6. Vahvistamme kytkeytymistä Suomen Kasvukäytävään/ Kasvukolmioon / Keskiseen Suomeen (mikä valitaan?) 5

6 Lisää kilpailukykyä! Vahvistamme kaupunkiseudun elinkeinojen kilpailukykyä. 1. Parannamme erityisesti kärkitoimialojen toimintaedellytyksiä. Kärkitoimialat ovat esim. (bio- ja kiertotalous, koneenrakennus, matkailu- ja tapahtumatalous, logistiikka (tarkennetaan Tredean kanssa). 2. Vahvistamme osaamista ja monipuolisia innovaatioympäristöjä korkeakouluissa, 2. asteen oppilaitoksissa ja kehittäjäorganisaatioissa. 3. Tuemme hyvinvointia luovia työmahdollisuuksia ja teemme seudullista työllisyyspolitiikkaa. 4. Kunnat tiivistävät yhteistyötään hankinnoissa. 5. Toteutamme yhdessä määriteltyä kiehtovaa ja tavoitteellista brändistrategiaa ja seutumarkkinointia. 6. Teemme edunvalvontatyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 6

7 Vaikuttavammat palvelut! Parannamme asukaslähtöisiä palveluja kaupunkiseudulla. 1. Kehitämme yhdessä Suomen parhaita kasvatus- ja opetuspalveluita. 2. Lisäämme kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelujen seudullista tarjontaa. 3. Vahvistamme seudun toimivuutta yhteensopivilla infrastruktuuripalveluilla. Aura ei pysähdy kuntarajalle ja vesihuollon toimivuus varmistetaan yhdessä. 4. Teemme seudullisia kokeiluja, kun uudistamme palveluita. Tiivistämme myös viranomaisyhteistyötä. 5. Otamme seudullisen palveluverkko- ja raja-alueyhteistyön osaksi arkitoimintaa. 6. Kunnat edistävät asukkaidensa omaehtoisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia. 7. Käynnistämme seudullisen tukipalveluyhteistyön. 7

8 Tapamme toimia Toimintatapojamme ovat kokeilukulttuuri tehokkuus asiakaslähtöisyys lisäksi kuntien väliset seutuyhteistyön toimintaperiaatteet (avoimuus, luottamus, kumppanuus jne..) Huomioimme kaikkien elinvoimatekijöiden kehittämisessä kansainvälisyyden digitalisaation kaupungistumisen/väestön keskittymisen kestävän kehityksen 8

9 Seutuyhteistyön missio eli mihin tarvitsemme yhteistyötä

10 Yhteistyön tarve /missio Pohdittavaksi: Mihin seutuyhteistyötä tarvitaan? - Elinvoima on alueellista ei kuntarajoihin pysähtyvää. Kuntalaiset ja yritykset näkevät seudun toiminnallisena kokonaisuutena. Sote-uudistuksen myötä hallinnollisten rajojen merkitys jokapäiväisessä toiminnassa vähenee entisestään. - Suuremmat volyymit lisäävät painoarvoa edunvalvonnassa, kansainvälistymisessä ja isoissa hankkeissa. - Tampereen väestöpohja on ja kehyskuntien Seutukokonaisuus on Väestöliike suuntautuu kaupunkiseuduille. - Yhteistyöllä voidaan lisätä kapasiteettia, kun kuntien omat resurssit supistuvat. - Seutukokonaisuuden hyvä hallinta tarvitsee yhteistyörakenteita - Yhdessätekeminen kasvattaa aineetonta pääomaa - luottamusta ja kumppanuutta - Erilaisten kuntakulttuurien yhdistäminen edistää palveluinnovaatioiden syntyä ja leviämistä 10

11 Yhteistyön määrä ja organisointi Millaista yhteistyötä tarvitaan? - Yhteistyön määrä on pysynyt nykytasoisena viime vuosina KY:n resursseilla mitattuna. Käytännöntason yhteistyö lisääntynyt jonkin verran (näppituntuma) - Maakuntauudistus siirtää sote-palveluyhteistyön maakuntatasolle, mutta tarjoaa uusia yhteistyömahdollisuuksia esim. työllisyydenhoidossa. MAL- ja elinkeinoyhteistyön tarve säilyy. Elinvoimapalveluista kulttuuri, vapaa-aika, liikunta ovat jääneet toistaiseksi yhteistyön ulkopuolelle. - Pohdittavaksi: Miten yhteistyön volyymi nähdään tulevaisuudessa: nykytasoisena, kasvavana tai supistuvana kokonaisuutena (kuva seuraavalla dialla) - Pohdittavaksi: Yhteistyön ohjauksesta on eri näkemyksiä. Miten päättäjien, kuntajohtajien ja asiantuntijavirkamiesten rooleja tulisi kehittää? - Pohdittavaksi: Miten nykyistä toimintamallia/yhteistyön organisointia tulisi kehittää? Nykytila: Ky-pohjainen Seutuhallinto, Oy-pohjainen Tredea, erilaisia vastuukuntamalleja operatiiviseen toimintaan 11

12 Vähän toimenpiteitä Paljon toimenpiteitä Yhteistyön kasvun, ylläpidon vai supistumisen strategia? Jonkin verran lisähyötyjä. Poliittista ohjausta tarvitaan vain yleistahtotilaan. => Yhteistyö vähenee kaupunkiseutu heikkenee Merkittävä kilpailukykyetu ja erottautuminen. Uusia isoja avauksia. Poliittisen ohjauksen tarve kasvaa. => Yhteistyö lisääntyy ja vahvistaa kuntia ja kaupunkiseutua Melko hyödytöntä ja tuloksetonta. Virkamiesohjattu, poliittisen ohjauksen tarve poistuu. => Yhteistyö kuihtuu ja palaa 1990-luvulle. Operatiivisia hankkeita Nykymuotoinen ja määräinen yhteistyö. Poliittisen ohjauksen tarve nykyisellään. => Yhteistyö lähes nykyisellään, kaupunkiseutu mukautuu hallinnonuudistuksiin Strategisia hankkeita 12

13 Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet jatkossa Strategia +10 v. Kasvulle kestävä rakenne VISIO Lisää kilpailukykyä Vaikuttavammat palvelut VALTUUSTOT HYVÄKSYVÄT Toteutusohjelma /action plan + 4 v. Toimenpide/hanke Toimenpide/hanke Toimenpide/hanke SH/ HALLITUKSET HYVÄKSYVÄT 13

14 Kaupunkiseudun ja uuden maakunnan yhteistyön ja työnjaon pohdintaa

15 Yleistä Maakunnat ovat vahvasti valtion ohjauksessa: ei yleistä toimialaa ja rahoitus valtionosuuksina, ovat kunnista riippumattomia organisaatioita, kuntien vaikutusmahdollisuudet vähenevät saavat oman päättäjäorganisaation ovat volyymiltaan sote-painotteisia Maakuntien tehtävät 5.4. työnjakolinjauksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto, alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät ml. työllisyyspalvelujen järjestäminen alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu sekä joukkoliikenteen järjestäminen (ei nyk. seudullisten toimielinten alueella) maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Kunnilla yleinen toimiala, verotusoikeus ja laissa säädetyt tehtävät, mm. osaamisen ja sivistyksen edistäminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, liikunta-, kulttuuri- ja muut vapaa-ajan palvelut, nuorisotoimi, paikallinen elinkeinopolitiikka, maankäyttö, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu osallistaminen ja paikallinen demokratia työllisyyden hoito ja edistäminen nykyisen lainsäädännön mukaan 15

16 YHDYSKUNTARAKENNE Kaupunkiseutu Maakunta Eheä ja monimuotoinen yhdyskuntarakenne Kaupungistumisen hallinta, rajaus taajaan asuttu ydinkaupunkiseutu. Välineet: RASU2040 ja MAL-sopimus, seudullisesti lähentyvät toimintatavat. Kehittynyt rakennusvalvontayhteistyö. Maakuntakaava Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus (ELY/konsultoiva + Liitto) Tasapainoinen asuntomarkkina ja monipuolistuva asuntotarjonta Uudistuotannon tarve ja seudullinen a- markkina. Kohtuuhintainen asuntotarjonta kasvukeskuksen tarpeisiin. Välineet: MAL-sopimus Sujuva ja kestävä liikkuminen Hyvä ulkoinen saavutettavuus Tavoitteellinen vyöhykeja verkostoyhteistyö Jatkuva liikennejärjestelmätyö. Välineet: RASU/lj-suunnitelma, joukkoliikenteen, lähiliikenteen ja pyöräilyn ohjelmat, MAL-sopimus Lentoliikenteen kehittäminen Kasvukäytävä-sopimus Maakunnan lj-työn johtaminen. Aiesopimus? Joukkoliikenne seudun ulkopuolella 3. raide, valtatiet, Euroopan laajuisen verkon edistäminen Kasvukäytävä-sopimus WFA-yhteistyö (Länsi Suomi) 16

17 ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Elinkeinojen kasvu ja kehitys Kaupunkiseutu Seudullinen toimialastrategia, elinkeinoalueiden seutumarkkinointi, seudullinen ek-yhtiö Tredea Maakunta Maakuntasuunnitelman laadinta Elinkeinohankkeiden rahoitus Vahva osaaminen ja monipuolinen innovaatioympäristö Kansainvälinen työote ja hyvät verkostot Korkeakoulut, kehitysorganisaatiot sijoittuvat kaupunkiseudulle Kv-työ Tredeassa ja Tampereella. Tampere aktiivinen toimija EU:n kaupunkien verkostossa. Kunnat vastaavat 50 % Euyhteystoimiston resursseista Rahoitusvälineitä Yritys- ja neuvontapalvelut Nyk. maakuntaliitolla vahva läsnäolo EU:n verkostoissa ja 50% EU-yhteystoimiston resursseista. Lisäksi Helsingin toimipiste. Kiehtova brändi Tampere Region Tampere Region Hankintapolitiikka Tuomi Logistiikka ja Kuha Maakuntien sotehankintakonserni 17

18 ASUKKAIDEN HYVINVOINTI Kaupunkiseutu Maakunta Hyvinvointia luovat työmahdollisuudet ja seudullinen työllisyyspolitiikka Suomen paras koulutus Laadukkaat ja runsaat kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut Työllisyyskokeilualue Mahdollisuus työllisyydenhoidon tuottajavastuuseen Yhtenäinen työmarkkina-alue, seudullisia työllisyysrakenteita. Seudullinen Tredu ja lukioyhteisö, sopimukset perusopetuksesta ja päivähoidosta yli kuntarajan. Seudulliset opistot, alkavaa yhteistyötä kulttuuri- ja liikuntapalveluissa TE-palveluiden järjestämisvastuu ja kotouttamisen edistäminen Koulutusinvestointien kiireellisyysjärjestys, koulutustarpeiden ennakointi Identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin sekä hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen Terveyden edistäminen Jaettu vastuu kunta/maakunta Jaettu vastuu kunta/maakunta R A J A P I N T A Laadukas infrastruktuuri Tehokas tukipalveluyhteistyö Vesiyhteistyö, kadut, viheralueet, kuntien sote-kiinteistöjen ylläpito Tietohallintoyhteistyö. Uusia mahdollisuuksia talous- ja heha-, ateria- ja logistiikkapalv. Sote-palveluverkon hallinta ja sote-kiinteistöjen vuokraus kunnilta Maakuntien ICT, logistiikka ja muu tukipalvelut 18

19 Tervetuloa työseminaariin!