liite 1 ymrakj Lohjan ympäristöterveyspalvelut Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma

Transkriptio

1 liite 1 ymrakj Lohjan ympäristöterveyspalvelut Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuodelle 2015

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Lohjan ympäristöterveyspalvelut 2.1 Toiminta-alue 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät 2.3 Koulutus 2.4 Valvontakohteiden riskinarviointi, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika 2.5 Tarkastuksen sisältö 2.6 Maksullisuus 2.7 Näytteenotto, näytteiden tutkiminen ja laboratoriot 2.8 Valvontakohderekisteri 2.9 Viestintä 3. Toimialojen valvontasuunnitelma 3.1 Elintarvikelain mukainen valvonta Valvontakohteet Ilmoitus- ja hyväksymismenettely Valvontatietojen julkisuus Ohjelmakauden painopisteet Kunnan toteuttama näytteenotto ja näytteiden tutkiminen Laatujärjestelmä ja auditointi 3.2 Terveydensuojelulain mukainen valvonta Valvontakohteet Ilmoitus- ja hyväksymismenettely Ohjelmakauden painopisteet Talousveden valvonta ja näytteenotto Uimavesivalvonta ja näytteenotto 3.3 Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta Valvontakohteet Ilmoitusmenettely Ohjelmakauden valvontaprojektit 3.4 Tupakkalain mukainen valvonta Valvontakohteet Lupamenettely Ohjelmakauden painopistealueet 3.5 Eläinlääkintähuolto Henkilöresurssit ja pätevyys Maksut Peruseläinlääkärinpalvelut ja kiireellinen eläinlääkärinapu Eläintauti- ja sivutuotevalvonta Eläinten hyvinvoinnin valvonta Eläinlääkintähuollon painopisteet 4. Erityistilanteisiin varautuminen 5. Suunnitelman toteutumisen seuranta ja arviointi 1 Liite 1:Kuntien valvontaa ohjaavaa keskeistä lainsäädäntöä Liite 2: Valvira/terveydensuojelulaki; Valvontakohdetyyppien tarkastusten yleinen sisältö Liite 3: Eläinlääkintähuollon resurssitarpeen kartoitus

3 2 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairastumisten ehkäisy. Hyvin toimivalla ympäristöterveydenhuollolla voidaan ehkäistä epidemioiden syntymistä ja sitä kautta vähentää terveydenhuollon kuormitusta ja sairauksien aiheuttamia poissaoloja työstä. Ympäristöterveydenhuollolla voidaan estää myös monia kroonisia sairauksia puuttumalla ongelmiin ajoissa (mm. sisäilmaongelmat). Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille terveellinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Ympäristöterveydenhuoltoa velvoittava lainsäädäntö perustuu seuraaviin lakeihin: terveydensuojelulaki (763/1994), elintarvikelaki (23/2006), kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011), tupakkalaki (693/1976) sekä eläinlääkintähuoltolaki (765/2009). Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva suunnitelma siten, että valvonta on laadukasta ja terveyshaittoja ehkäisevää. Seuraava toimintavuotta koskeva suunnitelma on hyväksyttävä päättävässä toimielimessä ja toimitettava aluehallintovirastolle kuluvan vuoden loppuun mennessä. Kunnan suunnitelmassa otetaan huomioon valtakunnallinen valvontaohjelma, jonka laativat yhteistyössä ympäristöterveydenhuollon valvontaa suunnittelevat, koordinoivat ja valvovat valtakunnalliset keskusvirastot, Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) maa- ja metsätalousministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjelmakauden teemaksi on valittu valvonnan vaikuttavuus, jota lähestytään eri tavoin. Tavoitteena on - kohdentaa valvontaresurssit riskiperusteisesti ja tehokkaasti, - kattaa valvonnan kustannukset tehokkaammin valvontakohteilta perittävillä maksuilla - kehittää ja hyödyntää tietojärjestelmiä - lisätä valvonnan yleistä näkyvyyttä kaikille kuntalaisille - ottaa käyttöön aluehallintoviraston kuntiin tekemät arviointi ja ohjauskäynnit. Kunnan suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit. Kuntien elintarvikevalvonnan tiedonkeruun kehittäminen (KUTI) ja ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmä (YHTI) muodostavat yhdessä ympäristöterveydenhuollon tiedonkeruu hankkeen. Näiden hankkeiden myötä valvontakohdetiedot ja valvonnan raportointi siirtyy asteittain koko ympäristöterveydenhuollon alueelta valtion yhteiseen tietojärjestelmään. Nämä muutokset ovat luoneet valvontakohteille uuden luokittelun sekä asettaneet kunnan käyttämälle valvontakohderekisterille tiettyjä vaatimuksia. Siirtymävaiheen toiminta ja siihen liittyvät ongelmat kuormittavat valvontayksiköitä kautta maan. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajille maksullista. Valvontamaksut peritään hyväksytyn taksan mukaisesti.

4 3 Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö ei suoraan edellytä toiminnanharjoittajien kuulemista valvontasuunnitelmasta, mutta hyvän hallintotavan mukaisesti Lohjan ympäristöterveyspalveluiden valvontasuunnitelma asetetaan toimielimen päätöksellä julkisesti nähtäville hallintolain 41 :n mukaisesti ennen suunnitelman lopullista hyväksyntää, jolloin toiminnanharjoittajille varataan mahdollisuus mielipiteen lausumiselle. 2. Lohjan ympäristöterveyspalvelut 2.1 Toiminta-alue Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto toimii valvontaviranomaisena yhteistoiminta-alueella, joka muodostuu Karkkilan ja Lohjan kaupungeista sekä Vihdin ja Siuntion kunnista. Yhteistoiminta-alueella on noin asukasta. Erityispiirteenä toiminta-alueella on runsas alkutuotannon määrä yhdistettynä kaupunkimaiseen ympäristöön. Lohjan Ympäristöterveyspalvelut toimii jaoston alaisena viranhaltijaorganisaationa. Ympäristöterveyspalveluiden henkilötyövuosimäärä täyttää ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita koskevan lain (410/2009) vaatimukset 14 htv:n kokonaismäärällä. 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät Lohjan ympäristöterveyspalveluissa työskentelee vuoden 2015 alussa 4 potilastyötä tekevää eläinlääkäriä, 7 terveystarkastajaa, 1 hygieenikkovalvontaeläinlääkäri ja ympäristöterveyspäällikkö. Lisäksi ympäristöterveyspalveluiden käytettävissä on kahden toimistosihteerin puolikas työpanos. Ympäristöterveyspäällikön toimenkuvaan kuuluvat yksikön hallinnolliset tehtävät, johtaminen ja kehittäminen. Hygieenikkovalvontaeläinlääkäri vastaa eläinsuojelulain ja osittain eläintautilain mukaisista valvontatehtävistä sekä osasta elintarvikelain mukaisesta valvonnasta. Osa eläintautilain mukaisesta valvonnasta kuuluu potilastyötä tekeville eläinlääkäreille. Terveystarkastajat vastaavat muusta elintarvikelain, terveydensuojelulain, kuluttajaturvallisuuslain sekä tupakkalain mukaisesta valvonnasta, mutta eivät toistaiseksi ole erikoistuneet yksittäisen lain nojalla tehtävään valvontaan. Tehtävänjaolla on kuitenkin pyritty keskittämään tehtäviä siten, että jonkinlaista erikoistumista on ollut mahdollista tehdä. Ympäristöterveydenhuollon substanssilainsäädännön lisäksi terveydensuojeluviranomaiselle määritellään tehtäviä mm. säteilylaissa (solariumlaitteiden valvonta), lääkelaissa (nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta), ympäristönsuojelulaissa (24, freonivalvonta) ja vesihuoltolaissa (4 ). Yhteistoimintasopimuksessa ympäristöterveyspalveluille on osoitettu myös ulkoilulain mukaiset leirintäalueviranomaisen tehtävät. Jatkuvasti lisääntyvää kuormitusta ympäristöterveyspalveluille tuottaa muilta viranomaisilta tulevat lausuntopyynnöt, joiden käsittelyyn on varattava riittävästi aikaa. Valvonnan voimavarojen mitoituksessa tulee huomioida suunnitelmallisen valvonnan lisäksi sellaiset työtehtävät, jotka eivät kuulu suunnitelmalliseen valvonnan piiriin kuten uusintatarkastukset, asumisterveyteen liittyvät ja muut epäilyyn perustuvat tarkastukset, epidemiaselvitykset ja muut erityistilanteet, ilmoitusten ja hakemusten käsittely sekä neuvonta- ja ohjaustehtävät. Mitoituksessa on huomioitava myös valvontakäynteihin liittyvä matkustusaika, joka ei sisälly tarkastukseen käytettävään keskimääräiseen aikaan. Tämän lisäksi vuoden 2015 aikana resursseja käytetään laatujärjestelmän viimeistelyyn sekä riskinarviointimenettelyjen uudistamiseen Eviran uudistuvan ohjeistuksen mukaisesti. Facta- tietojärjestelmään liittyvät järjestelmätoimittajasta johtuvat ongelmat kuluttavat jossakin määrin resursseja vielä vuoden 2015 aikana. Terveysvaaraa aiheuttavat tilanteet näytteenottoineen asetetaan aina etusijalle suhteessa suunnitelmalliseen valvontaan.

5 Eläinlääkintähuoltoon sisältäen eläinsuojelu- ja eläintautivalvonnan on varattu kokonaishenkilöresurssista n. 39 %. Eläinlääkintähuollon ulkopuoliseen suunnitelmalliseen valvontaan voidaan osoittaa noin 30 % käytettävissä olevasta resurssista, jolloin muiden tehtävien hoitamiseen jää noin 31 % resurssista. Taulukossa 1. esitetään tarkempi jakauma resursseista. 4 Taulukko 1: Käytettävissä olevien henkilöresurssien jakautuminen valvontatoimialoittain Kokonais henkilötyövuosi määrä yksikössä (htv) Käytettävissä olevat resurssit ilmaneläinsuojelua ja eläinlääkintää (htv) Keskusvirastojen laatiman riskiluokituksen mukainen tarve (htv) Elintarvikevalvonta 3,8 3,8 4,9 1,9 Terveydensuojeluvalvonta 3,8 3,8 2,1 1,8 Tupakkavalvonta 0,4 0,4 0,5 0,2 Kuluttajaturvallisuusvalvonta 0,6 0,6 0,6 0,3 Eläinlääkintähuolto 5,4 yhteensä 14,0 8,6 8,1 4,2 100 % 30 % käytettävissä oleva resurssi suunnitelmallise en valvontaan (htv) Käytettävissä olevalla henkilöresursseilla ei päästä ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman edellyttämiin tarkastusmääriin erityisesti elintarvikevalvonnan osalta. 2.3 Koulutus Henkilökunnan pätevyyttä pidetään yllä osallistumalla valtakunnallisin ja alueellisiin koulutustilaisuuksiin. Koulutuksiin osallistumisessa pyritään huomioimaan kunkin viranhaltijan omien tehtäväalueiden vahvistaminen. Tavoitteena on, että jokaisella viranhaltijalla on mahdollisuus osallistua vuoden aikana ainakin yhteen maksulliseen ja useampaan (väh. 4) maksuttomaan koulutukseen. Toistaiseksi työnantaja ei ole velvoittanut viranhaltijoita osallistumaan ammattitaitoa ylläpitäviin koulutuksiin, jos viranhaltija ei ole itse ollut halukas osallistumaan koulutuksiin ja tarvittavat tiedot on hankittu muuta kautta. Eläinlääkäreiden maksutonta täydennyskoulutusta järjestetään jossakin määrin iltaisin ja viikonloppuisin. Ympäristöterveyspalvelut tukee eläinlääkäreiden osallistumista tällaisiin koulutuksiin korvaamalla koulutukseen liittyvät matkakustannukset kaupungin yleisten sääntöjen mukaisesti. Lainsäädäntömuutokset ja muut keskusviranomaisten edellyttämät muutokset käytännöissä lisäävät koulutustarvetta yksittäisinä vuosina. Vuoden 2015 aikana OIVA-järjestelmään otetaan mukaan uusia valvontakohdetyyppejä, mikä lisää koulutustarvetta. Terveydensuojelulakiin on myös tulossa muutoksia, jotka saattavat edellyttää ylimääräisiin koulutuksiin osallistumista. 2.4 Valvontakohteiden riskinarviointi, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika Tämä valvontasuunnitelma pohjautuu keskusviranomaisten tekemiin toimialakohtaisiin riskinarviointeihin terveydensuojelulain, kuluttajaturvallisuuslain ja tupakkalain osalta. Riskinarvioinnissa määritellään tarkastustiheys ja tarkastuksiin käytettävä keskimääräinen aika. Elintarvikelain osalta ei ole olemassa voimassa olevaa riskinarviointia, joten näiltä osin valvontasuunnitelma pohjautuu vuoden 2014 valtakunnallisen ohjelman riskinarviointiin sekä Eviran ohjeluonnoksen Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen mukaisesti tehtyyn kohdekohtaiseen riskinarviointiin. Suunnitelma sisältää tarkastustiheydestä myös sellaisen arvion, joka perustuu käytettävissä olevaan henkilöresurssiin. Tarkastustiheyteen vaikuttavat valvonnan yhteydessä tehdyt havainnot, jotka voivat nostaa tai laskea riskiperusteista tarkastustiheyttä. Tarkastuskohteessa havaitut puutteet voivat johtaa maksulliseen uusintatarkastukseen. Toimialakohtaisissa, jäljempänä esitetyissä taulukossa käytetyt tarkastustiheysarvot on selvennetty taulukossa 2.

6 5 Suunnitelmassa ilmoitettuun tarkastusaikaan ei sisälly kohteiden välisiin siirtymiin kulunut matkustusaika. Matkakustannukset laskutetaan kiinteänä summana kaikilta toimijoilta ympäristöterveysjaoston hyväksymän ympäristöterveydenhuollon taksan mukaisesti. Matkaan kulunut aika arvioidaan kuitenkin kohdekohtaisesti tehtäessä tarkastusmerkintöjä tietojärjestelmään. Valvontaviranomaiselle ilmoitetut uudet kohteet tulevat ilmoituksen käsittelyn jälkeen suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Uudella kohteella käytetään lähtökohtaisesti keskusvirastojen suosituksia tarkastustiheydessä ja tarkastukseen käytettävässä ajassa. Uudelle valvontakaudelle kevennetyn ohjelman mukaisia suunnitelmallisen valvonnan valvontakohteita yhteistoiminta-alueella on yhteensä noin 2000 kpl (sis. alkutuotantopaikat). Tämä luku ei sisällä eläintauti- ja elinsuojelulain eikä sivutuoteasetuksen mukaisia valvontakohteita. Taulukko 2. Tarkastustiheydet sanallisesti. kaksi kertaa kolmessa 0,7 = vuodessa 0,5 = kerran kahdessa vuodessa 0,3 = kerran kolmessa vuodessa 0,2 = kerran viidessä vuodessa 0,1 = kerran 10 vuodessa 2.5 Tarkastuksen sisältö Ympäristöterveydenhuollon valvonnassa tarkastuksilla selvitetään valvottavan kohteen ja sen toiminnan vaatimustenmukaisuutta. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Tarkastukset voivat sisältää aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, näytteiden ottoa ja mittauksia kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palvelujen terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Pelkkää näytteenottokäyntiä ei katsota tarkastukseksi. Samalla tarkastuksella voidaan tehdä useamman eri ympäristöterveydenhuollon lain mukainen tarkastus. Tarkastuskertomuksesta ilmenee minkä säädösten perusteella tarkastus on tehty. Kotirauhan piirissä oleviin tiloihin ei tehdä suunnitelmallisia tarkastuksia. Tarkastuksesta tehdään tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi asianosaisille. Tarkastuskertomus voidaan tarvittaessa lähettää tiedoksi myös muille viranomaisille. Tarkempi kuvaus tarkastuksen ja tarkastuskertomuksen tekemisestä esitetään laatujärjestelmässä. Mikäli tarkastuksella havaitaan puutteita tai epäkohtia, niitä pyritän poistamaan ohjauksella ja neuvonnalla, määräajan sisältävillä kehotuksilla sekä tarvittaessa hallinnollisilla pakkokeinoilla. Elintarvikelain mukaisen tarkastuksen tavoitteena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu sekä varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys. Tavoitteena on myös varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda kuluttajaa harhaan. Tarkastukseen liittyy aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, tarvittaessa mittauksia ja näytteenottoja sekä asiankirjojen tarkastelua. Elintarvikelain mukainen tarkastus voi olla myös pelkkää asiakirjojen tarkastelua. Terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen tavoitteena on selvittää aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö tarkastuskohteessa sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoja.

7 6 Kuluttajaturvallisuuslain mukaisen tarkastuksen tarkoituksena on varmistua, että palvelun tarjoaja on huolehtinut siitä, että palvelusta ei aiheudu vaaraa kuluttajien turvallisuudelle, ja että asiakasturvallisuutta tosiasiallisesti ylläpidetään ja kehitetään. Tarkastuksia tehtäessä tulisi muistaa tarkastella kohdetta (esim. kuntosalia) kokonaisturvallisuuden kannalta (palveluna) ja kiinnittää huomiota yksittäisten laitteiden teknisen turvallisuuden sijaan ennen kaikkea omavalvontaan ja ylläpitoon. Tupakkalain mukaisen tarkastuksen tavoitteena on selvittää, ovatko tarkastuksen kohteen tilat ja toiminta tupakkalaissa asetettujen vaatimusten mukaisia. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa. 2.6 Maksullisuus Kunnan on perittävä toimijalta hyväksymänsä taksan mukainen maksu valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta. Suunnitelman mukaisella tarkastuksella havaitun puutteen seurauksena tehtävä uusintatarkastus katsotaan osaksi valvontasuunnitelman mukaista tarkastusta, jolloin myös uusintatarkastuksesta peritään maksu. Valvontamaksut tulisi määritellä siten, että ne kattavat suunnitelmallisesta valvonnasta aiheutuneet kustannukset. Tällä hetkellä tarkastuksesta peritään maksu tarkastuksen tekemisen jälkeen. Tulevaisuudessa ministeriötasolla suunnitellaan toimijoille vuosittaista valvontamaksua, joka peritään huolimatta siitä, suoritetaanko tarkastusta vai ei. Kunnan valvontaviranomaisella on paljon sellaisia tehtäviä, joista ei voida periä maksua, mutta jotka on hoidettava ensisijaisesti suunnitelmalliseen valvontaan nähden. Tällaisia tehtäviä ovat esim. terveyshaittaepäilyjen tarkastaminen ja epidemioiden selvittäminen. Myös näihin tehtäviin on varattava resursseja, joten maksuilla ei voida kattaa kaikkia ympäristöterveydenhuollon kustannuksia. Myöskään eläinlääkintähuollon kustannuksia ei voida ottaa huomioon valvontamaksuja määritettäessä. Lohjalla maksut peritään ympäristöterveydenhuollon maksutaksan (kh ) mukaisesti. Taksaa päivitetään tarpeen mukaan. 2.7 Näytteenotto, näytteiden tutkiminen ja laboratoriot Suunnitelmallisen valvonnan näytteitä otetaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla lähinnä terveydensuojelulain mukaisissa valvontakohteissa. Elintarvikelain mukaisissa valvontakohteissa näytteenotto tapahtuu pääasiassa projektiluonteisesti. Epidemiaselvitysten yhteydessä ja muissa terveyshaittaepäilyissä näytteitä otetaan valvontasuunnitelman ulkopuolella. Kunnan tulee varata talousarvioonsa riittävästi voimavaroja näytteenottoon ja näytteiden tutkimiseen. Valvontaviranomainen voi päättää myös ulkopuolisen asiantuntijan käytöstä näytteenotossa. Vuoden 2015 aikana kaikki sellainen näytteenotto, joka voidaan antaa ulkopuolisen asiantuntija hoidettavaksi, pyritään hankkimaan ostopalveluna, jolloin valvonnan suorittamiseen vapautuu enemmän resursseja. Näytteet tutkitaan FINAS- akkreditoiduissa ja Eviran hyväksymissä laboratorioissa. Laboratoriot, joita Lohjan ympäristöterveyspalvelut ensisijaisesti käyttää suunnitelmallisen valvonnan ja erityistilanteiden (mm. epidemiaepäilyt) näytteiden tutkimisessa on lueteltu alla. Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry, Lohja Novalab Oy, Karkkila MetropoliLab Oy, Helsinki Eviran laboratorio, Helsinki 2.8 Valvontakohderekisteri

8 Keskusvirastot edellyttävät kohdetietoja ja valvonnan raportointia suoraan valtakunnallisen Kuti/yhti-järjestelmän kautta. Raportoinnin toteuttamiseksi Lohjalla on otettu käyttöön Factajärjestelmä toukokuussa Valvontakohteet tietoineen on pyritty siirtämään uuteen järjestelmään vuoden 2014 aikana. Tietojärjestelmässä esiintyvien teknisten ongelmien vuoksi järjestelmävaihdos tulee kuormittamaan ympäristöterveyspalveluita vielä vuoden 2015 aikana. Raportointi vuoden 2014 valvonnasta toteutetaan kuitenkin vaatimusten mukaisesti valtakunnallisen järjestelmän kautta vuoden 2015 alussa. Valvontakohderekisteri sisältää tiedot kaikista ympäristöterveydenhuollon valvontaan liittyvistä kohteista ml. eläinlääkintähuollon kohteet. 2.9 Viestintä Lohjan ympäristöterveyspalveluilla on lakisääteinen velvollisuus antaa ohjausta ja neuvontaa ympäristöterveydenhuollon alalta. Kaikki viranhaltijat osallistuvat ohjauksen ja neuvonnan toteuttamiseen omalla osaamisalueellaan. Palvelua tarjotaan puhelimitse, sähköpostilla ja tarkastuskäyntien yhteydessä. Ympäristöterveyspalveluilla on myös tarkoitus julkaista uudet koko toiminta-alueen kattavat yhtenäiset internet-sivustot vuoden 2014 lopun tai vuoden 2015 alun aikana. Uusilla sivuilla kuvataan paremmin ympäristöterveyspalveluiden toimintaa ja annetaan ohjeita asiakkaille. Näin osa neuvonnasta voidaan ohjata suoraan internetistä löytyvään ohjeistukseen. Tiedotusvastuu erityistilanteissa on ympäristöterveyspäälliköllä tai hänen valtuuttamallaan henkilöllä. Normaaleissa ympäristöterveydenhuollon tehtäviin liittyvissä asioissa kaikki viranhaltijat voivat antaa tietoja esim. medialle oman osaamisalueensa puitteissa. Tiedottaminen tapahtuu tilanteesta riippuen pääasiassa kaupungin internetsivujen ja paikallisten lehtien kautta. Tarvittaessa voidaan käyttää myös radio- tai televisiotiedotteita sekä sosiaalista mediaa. Ympäristöterveyspalveluiden valvontaprojektien tuloksista tiedotetaan ympäristöterveyspalveluiden omilla internetsivuilla. Kaupungin sisällä tiedotus tapahtuu intranetin tai sähköpostin välityksellä sekä sisäisissä kokouksissa. Alueellisesta tai maan laajuisesta tiedottamisesta päävastuun kantaa aluehallinto- tai keskusvirasto tai asianomainen ministeriö. Yhteydenpito aluehallintovirastoon ja muihin paikallisiin viranomaisiin hoituu pääasiassa kunkin viranhaltijan tarpeiden mukaan. Elintarvike- ja terveysvalvontaan liittyvissä kysymyksissä yhteydenpito on hoitunut pääasiassa ympäristöterveyspäällikön kautta, eläinlääkintähuoltoon liittyvissä kysymyksissä pääasiassa hygieenikkovalvontaeläinlääkärin kautta. Kullakin viranhaltijalla on kuitenkin itsenäinen mahdollisuus pitää yhteyttä aluehallintoviraston edustajiin. 7

9 8 3. Toimialojen valvontasuunnitelma 3.1 Elintarvikelain mukainen valvonta Elintarvikelain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu; varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda harhaan; suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta; varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys; turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta; ja osaltaan parantaa elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä. Evira on laatinut elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman vuosille (VASU). Kunnan on otettava huomioon tämä suunnitelma suunnitellessaan omaa valvontaansa. Kunnan tehtävänä on huolehtia elintarvikelain mukaisesta valvonnasta alueellaan. Kunnan elintarvikevalvontatehtäviä ovat: kunnan valvontaan kuuluvien elintarvikehuoneistojen hyväksyminen ja ilmoitusten käsittely; alkutuotantopaikkojen, elintarvikehuoneistojen, ensisaapumis- ja muiden elintarvikealan toimijoiden (ml. maahantuojien) olosuhde- ja tuotevalvonta sekä omavalvonnan valvonta; kotimaassa tuotettujen elintarvikkeiden ja elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvien materiaalien ja tarvikkeiden valmistuksen valvonta; sekä kaupan ketjussa olevien elintarvikkeiden ja niiden markkinoinnin valvonta (ml. luomuelintarvikkeet). Kunnan tehtäviin kuuluvat elintarvikealan toimijoiden ja kuluttajien neuvonta ja tiedottaminen, valtion viranomaisten avustaminen eläimistä saatavien elintarvikkeiden kansallisen vierasainevalvontaohjelman toteuttamisessa sekä elintarvikesäännösten mukaisten ilmoitusten ja raporttien tekeminen aluehallintovirastolle ja Eviralle. Kunta osallistuu alueellaan terveydelle vaarallisten tuotteiden takaisinvetoihin ja muihin toimenpiteisiin. Elintarvikevalvonnan tulee olla kattavaa, säännöllistä, vaikuttavaa, yhdenvertaista ja avointa. Elintarvikevalvonta on myös riskiperusteista eli valvontaa kohdennetaan toimintaan ja toimijoihin liittyvien riskien perusteella. Tarkastustiheys ja tarkastusten sisältö yksittäisten valvontakohteiden osalta riippuu arvioidusta riskistä, mikä puolestaan on riippuvainen harjoitetun toiminnan laajuudesta, luonteesta ja laadusta. Riski on vaaran aiheuttaman terveydellisen haittavaikutuksen todennäköisyys ja voimakkuus. Riskinarviointia suoritetaan valvontakohteen toiminnan sekä kohteesta tehtyjen tarkastushavaintojen perusteella. Tarkastuskäynneillä havaitut puutteet ja epäselvyydet nostavat kohteen valvontatiheyttä. Tarkastustiheyttä voidaan laskea toimijan hoitaessa asiansa hyvin. Lohjan ympäristöterveyspalveluiden toiminta-alueella tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta valvonta-asetuksen edellytysten mukaisesti. Uusien kohteiden käyttöönottotarkastukset tehdään kuitenkin ennalta sovitusti toimijan kanssa Valvontakohteet Elintarvikelain mukaisia valvontakohteita ovat ilmoittamista tai hyväksymistä edellyttävät elintarvikehuoneistot, mukaan lukien virtuaalihuoneistot, elintarvikekuljetukset, liikkuvat elintarvikehuoneistot ja toimijat, jotka valmistavat tai tuovat markkinoille kontaktimateriaaleja sekä alkutuotantopaikat. Valvontasuunnitelman taulukossa 3 on esitetty KUTI-luokituksen mukaiset yhteistoiminta-alueella olevat valvontakohdetyypit, niiden lukumäärät, vanhan kansallisen elintarvikevalvontaohjelman mukaiset tarkastustiheydet, riskiperusteinen tarkastusmäärätarve sekä henkilöresurssiin perustuva suunniteltu tarkastusmäärä. Taulukosta näkyy myös tarkastukseen suunniteltu keskimääräinen tarkastusaika.

10 Elintarvikelain mukaisia valvontakohteita yhteistoiminta-alueella on noin 1280 kpl ja näistä harvemmin valvottavia alkutuotantopaikkoja noin 650 kpl Ilmoitus- ja hyväksymismenettely Alkutuotantopaikkojen ja elintarvikehuoneistojen ilmoitus- ja hyväksymismenettelystä on säädetty elintarvikelain ja 22 :ssä sekä valtioneuvoston asetuksessa elintarvikevalvonnasta. Hyväksymis- ja ilmoitusmenettelyyn liittyvät lomakkeet löytyvät Lohjan ympäristöterveyspalveluiden internet sivuilta. Ilmoitus elintarvikehuoneistosta on tehtävä vähintään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvat huoneistot tarkastetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Ensimmäisellä tarkastuksella tarkastetaan elintarvikehuoneiston toimintaedellytykset ja omavalvontasuunnitelma. Elintarvikelain 13 ja 22 :ssä on lueteltu elintarvikealan ja alkutuotannon toimintoja, joista ei tehdä ilmoitusta valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen käsittelystä lähetetään toimijalle maksullinen todistus. Hyväksyntää on haettava ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista. Elintarvikehuoneiston hyväksymisestä tehdään maksullinen hallintopäätös. Hyväksyntää edellyttävät elintarvikehuoneistot tarkastetaan ennen toiminnan aloittamista ja muuttamista. Hyväksymishakemukseen on liitettävä omavalvontasuunnitelma. Itujen tuotanto katsotaan alkutuotannoksi, joka edellyttää elintarvikevalvontaviranomaisen hyväksynnän. Hyväksymistä ei kuitenkaan tarvita pienimuotoista idun tuotantoa harjoitettaessa esim. ravintoloissa Valvontatietojen julkisuus Elintarvikelain edellyttämää valvontatietojen julkisuutta koskevaa vaatimusta toteutetaan Eviran luomalla valtakunnallisella valvontatietojen julkistamisjärjestelmällä eli Oiva-järjestelmällä. Oivajärjestelmän tarkoitus on lisätä valvonnan läpinäkyvyyttä ja antaa kuluttajille tietoa. Oivajärjestelmän piiriin kuuluvat vuoden 2014 aikana elintarvikkeiden vähittäismyynti ja tarjoilu. Oivajärjestelmä laajenee vuoden 2015 aikana koskemaan myös elintarvikkeiden valmistusta ja kuljetuksia. Evira toimittaa toimijoille Oiva-tarkastuksen perusteella tehdyn Oiva-raportin. Tarkastuksesta perittävä maksu sisältää yhden Oiva-raportin lähettämisen. Jos raportteja lähetetään useampi, muut raportit ovat maksullisia toimijoille. Toimijan on laitettava raportti nähtäville näkyvään paikkaan elintarvikehuoneistossaan. Kaikkia yhteistoiminta-alueen Oiva-kohteita ei ole tarkastettu vuoden 2014 loppuun mennessä, joten tarkastuksia jatketaan vuoden 2015 aikana Ohjelmakauden painopisteet Ohjelmakauden valvonnan painopisteet on annettu VASU:ssa. Vuodelle 2015 painopisteet ovat seuraavat: Oiva-järjestelmän käyttöönotto elintarvikkeiden myynnissä ja tarjoilussa niiltä osin, kun se ei vielä ole käytössä Oiva-järjestelmän käyttöönotto elintarvikkeiden valmistuksen ja elintarvikekuljetusten osalta Jäljitettävyysvalvontaprojekti elintarvikkeiden valmistuksen, elintarvikkeiden tarjoilun ja myynnin sekä sisämarkkinakaupan osalta Mikrobilääkeresistenssin seurannan käynnistäminen vähittäismyyntilihoista Vientijärjestelmien kehittäminen elintarvikkeiden viennin valvonnassa Ympäristöterveyspalvelut painottaa kahden ensimmäisen painopisteen toteuttamista. Muita painopisteitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan, kun projektien toteuttamisesta on saatu lisää ohjeita keskusviranomaiselta Kunnan toteuttama näytteenotto ja näytteiden tutkiminen

11 10 Vuoden 2015 aikana toteutetaan näytteenottoprojekti valmistus- ja jakelukeittiöiden hygieenisten olojen varmentamiseksi. Projektin kohteet valitaan satunnaisotannalla, kuitenkin kohdistaen näytteenotto erityisesti sellaisiin kohteisiin, joiden valvontahistorian perusteella hygieniaoloissa on havaittu puutteita. Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen on maksullista toimijoille. Näytteitä kerätään vuoden 2015 aikana enintään sadasta valmistuskeittiöstä ja sadasta jakelukeittiöstä. Kustakin kohteesta otetaan yksi puhtausnäyte, josta analysoidaan Listeria monosytogenes. Tämä näyte voi olla yhdistelmä useasta kohdasta otetusta näytteestä. Tämän lisäksi otetaan kahdesta eri kohdasta pintapuhtausnäyte, josta tutkitaan näytteen kokonaispesäkeluku. Toimija maksaa näytteille tehtävät analyysit. Näytteenottoon voidaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa, jolla on tarvittava asiantuntemus ja pätevyys Laatujärjestelmä ja auditointi Elintarvikelain 41 :n mukaan kunnan elintarvikeviranomaisen tulee laatia toimintaansa sopiva laatujärjestelmä sekä ylläpitää ja soveltaa sitä. Laatujärjestelmää koskevista vaatimuksista säädetään valvonta asetuksen 8 artiklassa. Laatujärjestelmä on uudistettu vuoden 2014 aikana ja sitä viimeistellään ja otetaan täysipainoisesti käyttöön vuoden 2015 aikana. Ympäristöterveyspalveluille on toteutettu ulkopuolisen tahon tekemä elintarvikevalvonnan auditointi loppuvuodesta Uutta auditointia suunnitellaan vuodelle Aluehallintovirastoilla on tarkoitus käynnistää valvonnan arviointi- ja ohjauskäynnit valtakunnallisesti. Ympäristöterveyspalvelut ei voi vaikuttaa näiden käyntien ajoittumiseen.

12 11 Taulukko 3 Elintarvikelain mukaiset suunnitelmallisen valvonnan valvontakohteet Kohdetyyp in lkm 1 Elintarvikevalvonta K01 Maitoala K1.2 Juuston valmistus K02 Liha-ala K2.6 Lihavalmisteiden valmistus (kypsä) K03 Kala-ala K3.2 Kalajalosteiden valmistus K04 Muna-ala 0 K05 Vilja- ja kasvisala K5.1 Myllytoiminta K5.2 Leipomotuotteiden valmistus (helposti pil) , K5.3 Ruoka- ja kahvileipien valmistus K06 Elintarvikkeiden valmistus (muu kuin maito, liha, kala, muna, vilja-kasvis) K6.1 Yhdistelmätuotteiden valmistus K6.2 Makeisten valmistus K6.3 Juomien valmistus , K6.4 Muu valmistus, esim. kahvinpaahto , K07 Elintarvikkeiden myynti K7.2 Elintarvikkeiden tukkumyynti, teollisesti pakattuja helposti pilaantuvia elintarvikkeita 1 1 0, K7.5 Elintarvikkeiden vähittäismyynti, teollisesti pakattuja ei-helpostipilaantuvia elintarvikkeita 30 0,3 0,3 0, K7.6 Elintarvikkeiden vähittäismyynti, teollisesti pakattuja helposti pilaantuvia elintarvikkeita 58 0,7 0,7 0, K7.7 Elintarvikkeiden vähittäismyynti, myydään pakkaamattomia elintarvikkeita K7.8 Elintarvikkeiden vähittäismyynti, käsitellään helposti pilaantuviaelintarvikkeita , K7.9 Tori K7.10 Vähittäismyynti muun toiminnan ohella 2 0,2 0, K08 Vienti ja tuonti K8.2 Elintarvikkeiden maahantuonti 4 0 0,5 0, K09 Elintarvikkeiden tarjoilu K9.1 Ravintolatoiminta , K9.2 Grilli- ja pikaruokatoiminta K9.3 Kahvilatoiminta ,5 1, K9.4 Pubitoiminta 9 0,7 0,7 0, K9.5 Suurtalous, laitoskeittiötoiminta , K9.6 Suurtalous, keskuskeittiötoiminta ja pitopalvelu K9.7 Suurtalous, tarjoilukeittiötoiminta K10 Elintarvikkeiden kuljetukset K10.1 Elintarvikkeiden kuljetus 27 0,7 0,5 0, K10.2 Elintarvikkeiden pakastekuljetus 1 0,7 0, K10.3 Elintarvikkeiden kuljetus jäähdytettynä 2 0,7 0, K10.4 Elintarvikkeiden kuljetus lämpimänä 3 0,7 0, K11 Elintarvikkeiden varastointi ja pakastaminen K11.2 Muiden kuin eläimistä saatavien elintarvikkeiden varastointi 5 1 0, K12 Elintarvikekontaktimateriaalit 7 2 1,5 1, Alkutuotanto Alkutuotanto, eläinperäiset 58 0,2-0,3 0,3 0, Alkutuotanto, kasvis 585 0,1 0,1 0, Alkutuotanto, vähäriskiset, VN:n asetus 1258/2011 YHT 1277 ( ) Tarkastustiheys Keskusvir asto Riskiperu steinen Resurssip erusteinen Tarkastusaika (h) Keskusvir asto Kunta Tarkastus ten kokonais määrä Tarkastuskäyntien kokonaismäärä keskusviraston riskinarvioinnilla 1325 Tarkastuskäyntien kokonaismäärä kunnan riskinarvioinnilla 884 Tarkastuskäyntien kokonaismäärä resurssiperusteisesti 679

13 3.2 Terveydensuojelulain mukainen valvonta 12 Terveydensuojelulain tarkoituksena on ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä. Lain tavoitteena on myös ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaista ympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma ja sen perusteella annettava ohjaus paikallisen valvontasuunnitelman laatimiseksi perustuu terveydensuojelulakiin sekä ympäristöterveydenhuollon yhteiseen valtakunnalliseen valvontaohjelmaan ja siinä sovittuihin periaatteisiin. Valvonnan painopisteiden avulla turvataan rajallisten valvonta-resurssien tehokas ja suunnitelmallinen käyttö. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut seuraavia terveydensuojeluun liittyviä säädösmuutoksia vuoden 2014 aikana. Nämä vaikuttavat vuoden 2015 valvontaan. STM:n asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä terveydensuojelulain muutokset asumisterveysasiaan liittyen STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (tullut voimaan ) STM:n asetus talousveden radioaktiivisista aineista terveydensuojelulain 50 :n mukaiset maksut vesihuoltolain muutos Valvontakohteet Useimmat terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet vaativat joko viranomaisen hyväksynnän tai ovat ilmoituksenvaraisia. Toimijoiden ilmoitusmenettelyn ja lopetusilmoituksen jättämisen laiminlyönti on muodostanut valvontaviranomaiselle haasteita valvontakohderekisterin ylläpitoon. Terveydensuojelun suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudella Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohteet, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa. Tällaisia kohteita ovat mm. parturit ja kampaamot, teatterit, elokuvateatterit, muut kokoontumis- ja juhlahuoneistot, tanssisalit ja lavat. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistetut kohteet kuuluvat kuitenkin edelleen ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Näitä kohteita valvotaan ainoastaan epäilyn perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon terveydensuojelulain soveltamisesta kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa. Lausunnon mukaan kotirauhan piiriin perustettavasta terveydensuojelulain 13 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisesta toiminnasta on tehtävä ilmoitus. Toimintaa ei kuitenkaan voida valvoa suunnitelmallisen valvonnan puitteissa. Terveydensuojelulain mukaisia valvontakohteita yhteistoiminta-alueella on noin 720 kpl, näistä suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuuluu n. 390 kpl. Valvontakohdetyypit, niiden lukumäärät ja tarkastustiheydet on esitetty taulukossa 4. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi terveydensuojelulain mukaiset asumisterveyteen liittyvät asiat ja talousveteen liittyvät toimenpidepyynnöt kuormittavat valvontahenkilöstöä Ilmoitus- ja hyväksymismenettely Ilmoituksen tekemistä edellytetään terveydensuojelulain 13 :ssä mainituista toiminnoista. Ilmoitus tulee tehdä 30 vrk ennen toiminnan aloittamista ja sen liitteeksi tulee toimittaa tarvittavat selvitykset toiminnasta ja siihen liittyvistä toimitiloista. Ilmoituslomake on ympäristöterveyspalveluiden internetsivuilla. Terveydensuojeluviranomainen tekee ilmoitusta koskevan maksullisen hallintopäätöksen, jolloin toiminta tulee valvontakohteeksi. Hyväksyntää vaativat talousvettä toimittavat laitokset, joiden tulee hakea hyväksyntää viimeistään 3 kk ennen toiminnan suunniteltua aloittamista. Talousvettä ei saa toimittaa eikä toimintaa

14 olennaisesti muuttaa ilman valvontaviranomaisen hyväksyntää. Hyväksymisestä tehdään hallintopäätös Ohjelmakauden painopisteet Ohjelmakauden painopisteitä terveydensuojelulain mukaisessa valvonnassa vuosille on annettu seuraavasti. talousveden valvontatutkimusohjelman päivittäminen sekä valvonnan ja näytemäärien saattaminen asetusten mukaiseksi valvontayksikön oman vesihuollon erityistilannesuunnitelman laatiminen ihoa läpäisevien toimintojen valvominen laadukkaat sisäilmaselvitykset edistämällä ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä sisäilmaselvityksissä (koulut, päiväkodit, yksityisasunnot) sekä tekemällä yhteistarkastuksia kouluissa eri tahojen kanssa terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa mm. kaavojen ja ympäristölupien käsittelyssä Valtakunnallinen ohjelma ei tarkemmin määrittele mille vuosille painopisteet on jaettava. Tämän vuoksi ympäristöterveyspalvelut keskittyy vuoden 2015 aikana kolmeen ensimmäisenä mainittuun painopisteeseen Talousveden valvonta ja näytteenotto Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät varsin tarkasti talous- ja uimavesistä otettavat näytemäärät sekä näytteistä tehtävät analyysit. Vähimmäisnäytteenottotiheyslaskuri löytyy Valviran internet sivuilta. Näytteenottotiheys pyöristetään aina ylöspäin. Talousveden laatuvaatimukset, näytemäärät ja tehtävät analyysit on määritelty asetuksissa 461/2000 ja 401/2001. Lohjan ympäristöpalveluiden yhteistoiminta-alueella otetaan talousvesistä viranomaisnäytteitä vuosittain noin 150 kpl. Näytteinä otetaan kunkin vesilaitoksen valvontatutkimusohjelmassa määritellyt jatkuvan valvonnan ja jaksottaisen seurannan näytteet, jotka otetaan kuluttajapisteistä. Kerran vuodessa vedenottamoilta lähtevästä vedestä otetaan näyte nitriittitutkimusta varten, tämä näyte on jatkuvan valvonnan osanäyte. Tarkastuskäynnin ulkopuolella tehtävälle näytteenottokäynnille varataan aikaa noin 2 h. Kokonaisuudessaan näytteenotto vie vuodessa aikaa noin 340 h eli 0,2 htv. EU-vesilaitosten näytetulokset raportoidaan aluehallintovirastolle, joka raportoi ne edelleen EU komissiolle. Komissio on kiinnittänyt huomiota Suomen näytteenoton puutteisiin. Puutteita on löydetty niin jaksottaisessa kuin jatkuvassa näytteenotossa. Elintarvikehuoneistoissa ja tiloissa, joissa vettä tarjotaan julkisen toiminnan yhteydessä, sovelletaan isoa talousvesiasetusta 461/2000. Omaa kaivoa käyttävä elintarvikehuoneisto tai terveydensuojelulain mukainen kohde (esim. päiväkoti tai vanhainkoti) ei kuitenkaan ole terveydensuojelulain mukainen laitos, jos se käyttää oman kaivon vettä vain omaan toimintaansa. Viranomainen valvoo talousveden laatua myös tällaisissa kohteissa näytteenotoin. Kaivon ja sen rakenteiden tarkastaminen eivät kuitenkaan kuulu terveydensuojelulain mukaiseen suunnitelmalliseen valvontaan. Tällaisia yksittäisiä talousvesikaivoja on yhteistoiminta-alueella satakunta. Näiden osalta määritellään erillisellä päätöksellä näytteenottotiheys ja näytteistä tehtävät määritykset. Yksityishenkilöiden omistamista talousvesikaivoista voidaan ottaa näyte epäiltäessä terveyshaittaa Uimavesivalvonta ja näytteenotto Uimaveden laatua valvotaan uimarannoilla ja uima-altaissa. Uimavedestä ei saa aiheutua terveyshaittaa uimareille. Uimaveden laatuvaatimuksista säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 177/2008. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on laadittava uimarantaluettelo ennen kunkin uimakauden alkua em. asetuksen soveltamisalaan kuuluvista yleisistä uimarannoista. Uimarannan omistajan tai haltijan on yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa laadittava uimarannan uimaveden laadun säännöllistä seurantaa ja

15 valvontaa varten seurantakalenteri ennen kunkin uimakauden alkua, uimakausi on määritelty väliseksi ajaksi. 14 EU-uimarannoilta otetaan yksi näyte ennen uimakauden alkua ja 3 näytettä uimakauden aikana, muilta uimarannoilta otetaan uimakauden aikana 3 näytettä, uimarantoja on yhteistoiminta-alueella yhteensä noin 65 kpl. Näytteitä otetaan vuoden aikana noin 230 kpl. Näytteenotto sitoo henkilöresursseja 0,3 htv verran. Uimahalleja ja kylpylöitä on yhteistoiminta-alueella 5 kpl ja niistä otetaan vuosittain yhteensä n. 30 viranomaisnäytettä. Vesivalvontaan liittyvä näytteenotto pyritään siirtämään ostopalveluksi vuoden 2015 aikana niiltä osin, kun se lainsäädännön vaatimusten mukaan on mahdollista. Valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman mukaan näytteenoton voi suorittaa myös muu kuin kunnan terveydensuojeluviranomainen. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on kuitenkin varmistettava talous- ja uimavesinäytteiden ottajan pätevyys. Näytteenottajan on tunnettava vesinäytteenottoon liittyvät yleiset periaatteet. Pätevyyden voi osoittaa esimerkiksi ympäristönäytteenottajan henkilösertifioinnilla. Sertifiointivaatimus ei kuitenkaan ole ehdoton vaan kunnan terveydensuojeluviranomainen voi varmistaa pätevyyden tarkoituksenmukaiseksi katsomillaan tavoilla. Perusteet on kirjattava kunnan terveydensuojelun valvontasuunnitelmaan. Näytteenottajan pätevyydeksi talousveden osalta ympäristöterveyspalvelut edellyttää ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointia tai voimassa oleva vesityökorttia. Uimavesinäytteiden osalta näytteenottaja voi osoittaa riittävän pätevyytensä edellä mainituilla tavoilla tai soveltuvalla koulutuksella ja riittävällä kokemuksella näytteenotosta.

16 15 Taulukko 4. Terveydensuojelulain mukaiset suunnitelmallisen valvonnan valvontakohteet Kohdetyyp in lkm Tarkastustiheys Keskusvira sto Riskiperu steinen Resurssi perustein Tarkastusaika (h) Keskusvir asto Kunta 4 Terveydensuojelu L41 Talousveden jakelu ja käyttö 411 Talousvettä toimittava laitos tai muu asetuksen 461/2000 mukainen kohde Talousvettä toimittava laitos tai muu asetuksen 401/2001 mukainen kohde 7 0, L45 Kokoontuminen, julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot 452 Lasten ja nuorten kohteet: kerhotilat, nuorisotilat ja leirikeskukset, lasteniltapäiväkerhot, lasten sisäleikkipuistot 20 0,3 0,3 0, L46 Opetustoiminta, koulut ja oppilaitokset 462 Peruskoulu 55 0,3 0,3 0, Lukio 5 0,3 0,3 0, Muut koulut ja oppilaitokset 1 0,3 0,3 0, L47 Majoitustoiminta, majoitushuoneistot 471 Aamiaismajoitus sekä majoitus maatilamatkailun yhteydessä 1 0,2 0, Hotelli 3 0,2 0, Hostellit, kuten retkeilymajat, retkeilyhotellit, kesähotellit, huoneistohotellit, matkustajakoti / motelli, täysihoitola 7 0,2 0, Lomakeskusten ja leirintäalueiden mökit 2 0,2 0, Muu loma-asuntojen ammattimainen tarjoaminen 4 0,2 0, Muu majoitustoiminta 20 0,2 0,2 0, L49 Kauneudenhoitoa ja ihon käsittelyä suorittavat huoneistot 492 Kosmetologiset huoneistot ja laitokset 33 0,3 0, Tatuointi ja lävistys 5 0,3 0,3 0, Muu ihon käsittely tai hoito 1 0,3 0, L52 Sosiaalihuollon palvelut, lasten päiväkodit ja vastaavat 521 Päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti 75 0,3-0,5 0,3 0, L53 Sosiaalihuollon palvelut, lastenkodit / lastensuojeluyksiköt ja vastaavat 531 Lastenkodit, koulukodit ja nuorisokodit 11 0,3-0,5 0,3 0, Muut lastensuojeluyksiköt (mm. perhekuntoutusyksiköt) 2 0,3-0,5 0, Vanhainkoti (laitoshuolto) 1 0,3-0,5 0, Vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköt (laitostyyppinen) 17 0,3-0,5 0,3 0, L55 Sosiaalihuollon palvelut, muut sosiaalialan yksiköt 551 Kehitysvammalaitos, muu kehitysvammaisten yksikkö (tehostettu palveluasuminen) 4 0,3-0,5 0,3 0, Muut yksiköt (mielenterveys- ja päihdekuntoutujat; tehostettu palveluasuminen) 8 0,3-0,5 0,3 0, Aikuisten päivähoito 1 0,3-0,5 0, L56 Liikunta ja virkistystoiminta, yleiset uimarannat 561 Yleiset uimarannat (EU-uimarannat), yli 100 uimaria päivässä Muut yleiset uimarannat ,5-1 0, Muu uimapaikka ,1-0,3 0, L58 Liikunta ja virkistystoiminta, uimahallit, kylpylät ja muut yleiset allastilat 581 Yleiset altaat L60 Liikunta ja virkistystoiminta, kuntosalit ja liikuntatilat 601 Yleinen liikuntatila 26 0,25 0, Tarkastust en kokonais määrä YHT 385 Tarkastuskäyntien kokonaismäärä keskusviraston riskinarvioinnilla 139 Tarkastuskäyntien kokonaismäärä kunnan riskinarvioinnilla 139 Tarkastuskäyntien kokonaismäärä resurssiperusteisesti 133

17 3.3 Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta 16 Kuluttajaturvallisuuslain tarkoituksena on varmistaa kuluttajapalveluiden turvallisuus ja ennaltaehkäistä palveluista aiheutuvat terveys- ja omaisuusvauriot. Toiminnanharjoittajan täytyy tuntea tarjoamansa palvelu ja osattava arvioida toimintaansa liittyvät riskit. Kunnat suorittavat alueellaan kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvontaa. Tämä sisältää säännöllistä ja riskinarvioinnin perusteella tapahtuvaa alueella sijaitsevien kuluttajapalvelukohteiden valvontaa, valvontaprojekteihin osallistumista ja ilmoitusten käsittelyä, erityistilanteiden valvontatapausten käsittelyä, valvontayksikön toimesta havaittujen valvontatapausten hoitamista sekä muuta valvontaa tukevaa työtä. Kunnilla on toimivalta omalla alueellaan myös kulutustavaroiden valvonnassa. Koska paikallistasolla valvotaan pääasiassa kuluttajapalveluiden turvallisuutta, ei valvontaan yleensä liity näytteenottoa. Kunnalla tulee olla kuluttajaturvallisuusvalvontaan osoitettuna vähintään yksi erikoistunut terveystarkastaja ja hänelle pätevä varahenkilö Valvontakohteet Suunnitelmallisen valvonnan kohteita yhteistoiminta-alueella on noin 210 kpl. Kohdetyypit, lukumäärät ja tarkastustiheydet on esitetty taulukossa 5. Tietyissä kohdetyypeissä, mm. uimarannat, uimahallit ja kuntosalit valvontaa suoritetaan terveydensuojelulain ja kuluttajaturvallisuuslain perusteella yhteisellä valvontakäynnillä. Tarkastusajankohta ilmoitetaan toiminnanharjoittajalle etukäteen, tarkastus voidaan myös tehdä ennalta ilmoittamatta turvallisuuspuutteiden havaitsemiseksi. Valtakunnallinen valvontaohjelma suosittelee painottamaan valvonnassa toiminnanharjoittajan tekemää turvallisuussuunnittelua, henkilökunnan turvallisuus- ja hätätilanneosaamista ja koulutusta, kohteen kunnossapidon järjestelyjä ja suunnitelmallisuutta, tietojen antamista käyttäjille sekä ilkivallan torjuntaa. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa käytetään termiä omavalvonta kuvaamaan edellä mainittuja turvallisuustoimia, joilla toiminnanharjoittaja toteuttaa huolellisuusvelvoitettaan. Omavalvonnan toteutumisesta käytännössä tulee varmistua, eikä kohteiden tarkastamisesta voida tämän vuoksi kokonaan luopua Ilmoitusmenettely Kuluttajaturvallisuuslain 6 :n mukaisen palvelun tarjoajan on ennen kuluttajapalvelun tarjoamisen aloittamista tehtävä kirjallinen ilmoitus valvontaviranomaiselle. Palvelun tarjoajan on lisäksi laadittava turvallisuusasiakirja, joka sisältää suunnitelman vaarojen tunnistamiseksi ja riskien hallitsemiseksi sekä niistä tiedottamiseksi palvelun tarjoamisessa mukana oleville. Suunnitelmassa on otettava huomioon palvelun luonne ja toiminnan laajuus. Valvontaviranomainen toimittaa ilmoituksen vastaanotettuaan palvelun tarjoajalle maksullisen vastaanottoilmoituksen. Tämän jälkeen toiminta tulee suunnitelmallisen valvonnan piiriin Ohjelmakauden valvontaprojektit Valtakunnallinen valvontaohjelma antaa vuodelle 2015 seuraavia valvontaprojekteja. valtakunnallisesti uimahallien ja kylpylöiden turvallisuus Lisäksi alueellisesti on määritelty erilaisia valvontaprojekteja, jotka eivät kuitenkaan koske Etelä- Suomen aluehallintoviraston aluetta. Ympäristöterveyspalvelut pyrkii painottamaan valvonnassa uimahallien ja kylpylöiden turvallisuutta.

18 Taulukko 5. Kuluttajaturvallisuuslain mukaiset suunnitelmallisen valvonnan valvontakohteet 17 Kohdetyy pin lkm Tarkastustiheys Keskusvir asto Riskiperus teinen Resurssipe rusteinen Tarkastusaika (h) Keskusvi rasto Kunta Tarkastus ten kokonais määrä 3 Kuluttajaturvallisuus L21 Kuluttajapalvelut 211 Huvi- / teemapuisto- tai vastaava toiminta (kiinteä toimipaikka) Eläintarhat, kotieläinpuistot ja vastaava toiminta Tivoli- ja sirkustoiminta, muu vastaava toiminta (kiertuetyyppinen) Kuntosalit 13 0,25 0, Rinnekeskus (laskettelu, snowtubing, mäkiautoilu) Leikkikentät ja -puistot, myös perhe- ja asukaspuistot 88 0,25 0,25-0,5 0, Sisäleikkipaikat Rullalautailupaikat ja vastaavat pyöräilypaikat 2 0,5 0, Ohjelmapalvelutoiminta 1 0,5 0, A Kiipeilykeskustoiminta / kiipeilyseinät (muut kuin ohjelmapalvelut) 0 0, B Ratsastustallitoiminta / -keskukset 41 0,5 0,25-0,5 0, C Karting keskustoiminta 1 0,33 0,33 0, D Uimahalli-, maauimala- ja kylpylätoiminta, muut yleiset allastilat 5 0,5 0, E Uimarannat ja muut uimapaikat (talviuintipaikka) ,3-1 0, F Yleisötilaisuudet 1 0,5 0, G Kehonmuokkauspalvelut (ei koske terveydenhoitoalan palveluntarjoajia) 5 0,2 0, H Turvapuhelinpalvelut ja muut vastaavat palvelut I Muut kuluttajapalvelut 3 0 0,3 0, YHT 216 Tarkastuskäyntien kokonaismäärä keskusviraston ja kunnan riskinarvioinnilla 112 Tarkastuskäyntien kokonaismäärä resurssiperusteisesti Tupakkalain mukainen valvonta Tupakkavalvonnan tehtävänä on ehkäistä tupakkatuotteiden käytön aloittamista, edistää niiden käytön lopettamista ja suojella väestöä tupakansavulle altistumiselta. Tupakkalainsäädännön muutoksia seuraavalla valvontakaudella on odotettavissa liittyen mm. tupakkatuotepakkauksissa oleviin terveysvaroituksiin, etä- ja tukkumyyntiin sekä parveketupakointiin. Tupakkalain suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudelle Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Tällaisia kohteita ovat mm. päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet sekä virastojen yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat Valvontakohteet Tupakkalain mukaisia suunnitelmallisen valvonnan kohteita yhteistoiminta-alueella on n. 100 kpl. Valvontakohdetyypit, niiden määrät ja tarkastustiheydet on esitetty taulukossa 6. Tyypillisiä valvonnan kohteita ovat paikat, joissa valvotaan tupakointikieltojen ja rajoitusten toteutumista, tupakkatuotteiden, tupakanvastikkeiden ja tupakkajäljitelmien myyntipaikat ja myyntitoiminta sekä mainonta sisältäen piilomainonnan. Tupakansavun kulkeutuminen savuttomiin tiloihin tarkastetaan valvontakäynnin yhteydessä tai asiakasvalituksen perusteella. Tarkastuskäynneillä käytetään ensisijaisesti aistinvaraisia menetelmiä, tupakansavun kulkeutumista voidaan tutkia ns. merkkisavututkimuksella. Tupakkavalvontaa tehdään pääasiassa muun ympäristöterveydenhuollon valvonnan yhteydessä, samalla tarkastetaan lääkelain mukaiset nikotiinikorvaushoitoon tarkoitetut nikotiinivalmisteet. Nikotiinivalmisteiden vähittäismyyjiä alueella on n. 65 kpl. Oppilaitosten, alle 18 vuotiaiden suosimien harrastus ja kerhotilojen välittömässä läheisyydessä olevia tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden ja nikotiinivalmisteiden myyntipisteitä ei ole erikseen kartoitettu Lupamenettely Tupakkatuotteiden ja nikotiinivalmisteiden myynti on luvanvaraista, lupaa haetaan kunnan valvontaviranomaiselta. Tupakkaluvan hakupapereihin tulee liittää omavalvontasuunnitelma. Valvontaviranomainen tekee myyntiluvasta maksullisen hallintopäätöksen. Myyntilupa tulee olla

19 esillä jokaisessa myyntipisteessä. Tupakkatuotteiden luparekisteriä ylläpitää Valvira. Nikotiinivalmisteiden myyntilupien keskusrekisteriä ylläpitää lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Ohjelmakauden painopistealueet Valvonnan painopistealueeksi vuodelle 2015 on määritelty tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien mainonnallisen esillepanon valvonta. Ympäristöterveyspalvelut painottaa mainittua valvontaa tupakkavalvonnan yhteydessä. Taulukko 6. Tupakkalain mukaiset suunnitelmallisen valvonnan valvontakohteet Kohdetyy pin lkm Tarkastustiheys Keskusvir asto Riskiperus teinen Resurssiper usteinen Tarkastusaika (h) Keskusvir asto Kunta 2 Tupakkavalvonta L61 Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynti ja muu luovutus 611 Vähittäismyynti 105 0,5 0,4 0, YHT Tarkastust en kokonais määrä 3.5 Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuoltolaki edellyttää, että kunta järjestää alueellaan peruseläinlääkäripalvelut ja kiireellisen eläinlääkärinavun sekä elintarvikkeiden turvallisuuden valvonnan ja kunnaneläinlääkärille säädettyjen tehtävien hoidon siten kuin laissa säädetään. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan tavoitteena on ennaltaehkäistä tarttuvia eläintauteja ja ylläpitää eläinten terveyden korkeaa tasoa, parantaa eläinten hyvinvointia sekä suojella ihmisten terveyttä eläimistä ihmisiin tarttuvilta taudeilta ja haitallisilta aineilta. Eviran laatiman eläinlääkintähuollon valtakunnallisen ohjelman (EHO) tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa eläinlääkintähuoltolaissa tarkoitettua eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa sekä ohjata eläinlääkäripalveluiden järjestämistä Henkilöresurssit ja pätevyys Kunnan pitää varata riittävästi henkilöresursseja sekä eläinlääkäripalvelujen että valvontatehtävien hoitamiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä valvontatehtävien jäävittömään hoitamiseen eli valvontatehtäviä ei suorita henkilö, joka on kyseiseen valvontakohteeseen kiinteässä asiakassuhteessa. Kunnan on arvioitava valvontaa ja palveluiden järjestämistä varten tarvittavat resurssit. Resurssikartoitus on suoritettava käyttäen valvontaohjelman liitteenä olevaa lomaketta. Lomake on toimitettava aluehallintovirastoon valvontasuunnitelman ja sen päivityksien liitteenä. Kunnan on valvontasuunnitelmassaan osoitettava, että yksiköllä on kartoitetun resurssitarpeen täyttämiseen riittävä määrä pätevää henkilökuntaa. Kunnaneläinlääkäreiden vastuualueet ja työnjako kirjataan kunnan suunnitelmaan. Valvontaohjelman lomake on tämän suunnitelman liitteenä Maksut Kunta perii alkaen maksua keskitettyyn yhteydenottopalveluun soitetuista puheluista. Maksun suuruus vahvistetaan samassa toimielinkokouksessa, jossa tämä suunnitelma hyväksytään. Maksun suuruudeksi esitetään 1,92 euroa minuutilta (sis. ALV). Muita maksuja eläinlääkintähuoltoon liittyen kunta ei toistaiseksi peri eikä subventoi eläinlääkäripalvelujen käyttöä Peruseläinlääkärinpalvelut ja kiireellinen eläinlääkärinapu

20 Peruseläinlääkärinpalvelut sisältävät perustason terveyden- ja sairaanhoidon ja niihin liittyvän neuvonnan sekä terveydenhuoltosuunnitelmien laatimisen. Kiireellinen eläinlääkärinapu sisältää sairaudenhoidon ja potilaan tilan vakauttamisen äkillisissä sairaustapauksissa kaikkina vuorokaudenaikoina. Lohjan ympäristöterveyspalveluiden yhteistoiminta-alueella toimii neljä eläinlääkärinvastaanottoa, jotka sijaitsevat Lohjan asemalla, Pusulassa, Karkkilassa ja Vihdissä. Ympäristöterveyspalvelut tarjoaa peruseläinlääkärinpalvelut sekä kiireellisen eläinlääkärinavun tuotanto- ja lemmikkieläimille. Kaikki eläinlääkärit tekevät itsenäisesti terveydenhuoltosopimuksia alueen toimijoiden kanssa. Kiireellinen eläinlääkärinapu alueella on järjestetty siten, että tuotanto- ja lemmikkieläinten hoidosta vastaa sama henkilökunta. Alueen tuotantoeläinmäärä on melko vähäinen, joten toistaiseksi kiireellisen avun saaminen ei ole heikentynyt järjestelyn vuoksi. Päivystysalue kattaa Lohjan, Vihdin, Karkkilan ja Siuntion alueet. Yhteistyötä muiden päivystysalueiden kanssa ei toistaiseksi ole tehty. Keskitetty yhteydenottopalvelu otetaan käyttöön Yhteistoiminta-alueella on vuosittain n eläinlääkärikäyntiä kunnallisten eläinlääkäripalveluiden puitteissa. Alueella on useampi yksityinen lemmikkieläinten hoitoa tarjoava eläinlääkärinpalvelu, mutta nämä palvelut ovat käytettävissä pääasiassa vain virka-aikana. Kunnalla on eläinlääkäritoiminnassa tapahtuneiden vahinkojen varalta vakuutus, jolla voidaan kattaa suuretkin korvaussummat. Vakuutuksen omavastuu 2000 euroa, joka ei kata monia lemmikkieläinten hoitoon liittyviä vahinkoja korvaussummien jäädessä omavastuuosuutta pienemmiksi. Omavastuuosuutta pienemmät korvaussummat korvataan eläinlääkintähuollon yleisestä budjetista. Korvauksiin ei ole varattu rahaa talousarviossa. Kunta korvaa ainoastaan peruseläinlääkäripalveluja annettaessa tapahtuneet vahingot. Mikäli kunnaneläinlääkäri tarjoaa asiakkailleen vaativampia palveluja, eläinlääkäri vastaa itse aiheutuneista vahingoista. Eläinlääkäritoiminnasta aiheutuneet vahingot arvioidaan ensisijaisesti ympäristöterveyspäällikön toimesta, hankalammista tapauksista voidaan keskustella eläinlääkäripalavereissa alueen kaikkien eläinlääkäreiden kesken. Erityisen hankalat ja korvaussummaltaan suuret tapaukset viedään eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan käsiteltäväksi. Muut eläinlääkäritoimintaan kohdistuvat asiakasvalitukset käsittelee ympäristöterveyspäällikkö. Asiakasvalituksien tilastointia kehitetään vuoden 2015 aikana. Vuosien aikana on tarkoitus selvittää kunnallisten eläinlääkärinvastaanottojen keskittämisen mahdollisuutta yhdeksi tai kahdeksi yhteisvastaanotoksi. Jos yhteisvastaanottoja päädytään perustamaan, työnjako ajanvarausperusteisen ja kiireavun kesken voidaan toteuttaa melko helposti. Eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä on tarkoitus tehdä asiakaspalvelukysely loppuvuoden 2014 tai alkuvuoden 2015 aikana. Tulokset käsitellään vuoden 2015 aikana. Vuoden 2015 aikana on myös tarkoitus saada käyttöön kaikkien alueen eläinlääkäreiden yhteinen potilastietojärjestelmä Eläintauti- ja sivutuotevalvonta Eläintautilain (441/2013) tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää sellaisia sairauksia ja tartuntoja, jotka voivat siirtyä eläimestä toiseen eläimeen tai ihmiseen (eläintauti), eläinten terveyden edistämiseksi, ihmisten terveyden suojaamiseksi, elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseksi ja kotieläintuotannon toimintaedellytysten turvaamiseksi. Eläintautilain mukaista valvontaa ja siihen liittyviä muita tehtäviä Lohjan ympäristöterveyspalveluiden yhteistoiminta-alueella hoitavat pääasiassa hygieenikkovalvontaeläinlääkäri ja kaupungineläinlääkärit. Ympäristöterveyspalveluilla on kaksi valmiuseläinlääkäriä, jotka pyrkivät osallistumaan aluehallintoviraston tarjoamaan valmiuseläinlääkärikoulutukseen. Kullakin eläinlääkäriviranhaltijalla on itsenäinen velvollisuus ilmoittaa eläintaudeista tarvittaville tahoille. Ympäristöterveyspäällikkö ja hygieenikkovalvontaeläinlääkäri vastaavat ilmoittamisesta terveydenhuollon puolelle. Eläintautilakiin perustuvat valvonta- ja näytteenottotehtävät on jaettu hygieenikkovalvontaeläinlääkärin ja kaupungineläinlääkäreiden kesken. Tehtävänjakoa on 19