Kokemukset epätyypillisestä syömishäiriöstä. - Syömishäiriö osana yksilön arkea ja tehtävät, joita häiriö palvelee

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemukset epätyypillisestä syömishäiriöstä. - Syömishäiriö osana yksilön arkea ja tehtävät, joita häiriö palvelee"

Transkriptio

1 Kokemukset epätyypillisestä syömishäiriöstä - Syömishäiriö osana yksilön arkea ja tehtävät, joita häiriö palvelee Christiansen, Jenni Pessi, Kirsi Pro gradu tutkielma Psykologian laitos Tampereen yliopisto Maaliskuu

2 TAMPEREEN YLIOPISTO Psykologian laitos CHRISTIANSEN, JENNI JA PESSI, KIRSI: Kokemukset epätyypillisestä syömishäiriöstä Syömishäiriö osana yksilön arkea ja tehtävät, joita häiriö palvelee Pro gradu tutkielma, 110 s., 2 liites. Psykologia Maaliskuu Tutkimme kuinka epätyypillisestä syömishäiriöstä kärsivät ihmiset kokevat häiriönsä ja sen liittymisen muuhun elämään. Selvitimme, miten epätyypillisen syömishäiriön kokemus ilmenee dynaamisena prosessina arkielämän kontekstissa ja minkälaisia funktioita epätyypillinen syömishäiriö palvelee. Tutkimukseen osallistui yksitoista vuotiasta epätyypillisestä syömishäiriöstä kärsivää naista. Käytimme aineistonkeruumenetelminä haastattelua ja kuukauden ajan kirjoitettavaa vapaamuotoista päiväkirjaa, jotka analysoimme laadullisesti käyttäen fenomenologisen psykologian metodia. Osallistujien syömishäiriöoireiden kirjosta löytyi kaksi oiretyyppiä: syömisen rajoittaminen ja ahmiminen. Kaikilla osallistujilla oli molempia. Kaikilla osallistujilla oireet ilmenivät syömisen hallinnan, hallinnan menetyksen ja palautuksen prosessina. Syömishäiriö näkyi osallistujien elämän kaikilla osa-alueilla. Se vei paljon energiaa, usein muiden asioiden kustannuksella. Keskeisimmin syömishäiriö näkyi mielialassa ja ihmissuhteisissa. Osallistujilla epätyypillinen syömishäiriö palveli useita funktioita eli psyykkisiä ja sosiaalisia tehtäviä. Keskeisimmiksi nousivat elämän hallinta, tunteiden säätely ja huomion tai hyväksynnän hakeminen. Syömishäiriö palveli osallistujilla myös itsensä rankaisemisen, identiteetin rakentamisen ja ajan kuluttamisen tarkoitusta. Tulokset tukevat ajatusta siitä, että anoreksia, bulimia ja epätyypillinen syömishäiriö sijoittuvat samalle syömishäiriöiden jatkumolle. Kaikkia syömishäiriöitä yhdistää kognitiivis-emotionaalisten piirteiden samanlaisuus, esiintyminen yhdessä muiden psyykkisten häiriöiden kanssa, itsetunto-ongelmien keskeisyys ja arkielämän kapeutuminen. Myös funktiot, joita häiriöt palvelevat, ovat samantyyppisiä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että epätyypillinen syömishäiriö aiheuttaa kärsimystä, kapeuttaa yksilön elämänpiiriä ja on yhteydessä vakavampiin syömishäiriöihin. Tämän vuoksi aihepiiriä tulisi tutkia lisää ja yleistä tietoisuutta myös tästä syömishäiriöstä ja sen yleisyydestä tulisi kasvattaa. Myös epätyypillisen syömishäiriön hoitoon tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta pitkittyminen ja mahdollinen muuttuminen tyypilliseksi muodoksi voitaisiin estää. Keskeisiä käsitteitä: anoreksia nervosa, bulimia nervosa, epätyypillinen syömishäiriö, fenomenologisen psykologian metodi, holistinen ihmiskäsitys, jatkumomalli, kokemus, merkitys, päiväkirjamenetelmä. 2

3 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JOHDANTO SYÖMISHÄIRIÖT Laihuushäiriö eli anorexia nervosa Ahmimishäiriö eli bulimia nervosa Epätyypillinen eli tarkemmin määrittämätön syömishäiriö Syömishäiriöiden yleisyys NÄKEMYKSIÄ SYÖMISHÄIRIÖIDEN LUONTEESTA Jatkumo-epäjatkumo keskustelu Muita diagnostisten kriteerien käytön ongelmia SYÖMISHÄIRIÖIDEN ETIOLOGIA KOKEMUKSEN RAKENNUSAINEINA Kulttuurin ihanteet Sosiaaliset tekijät Psyykkiset tekijät Biologiset tekijät SYÖMISHÄIRIÖ PROSESSINA Yhdistelmämallit Prosessin tutkiminen Holistinen ihmiskäsitys SYÖMISHÄIRIÖN FUNKTIONAALISUUS Laihdutus Syömishäiriö hallinnan tunteen palauttajana Syömishäiriö identiteetin muokkaamisen keinona Syömishäiriö emootioiden säätelyn keinona Syömishäiriö moraalisena toimintana KOKEMUKSEN TUTKIMINEN JA SYÖMISHÄIRIÖT KOKEMUKSENA Fenomenologinen psykologia TUTKIMUSKYSYMYKSET METODIT TUTKIMUKSEEN OSALLISTUJAT TUTKIMUKSEN KULKU HAASTATTELU PÄIVÄKIRJA OSALLISTUJIEN ANTAMA PALAUTE FENOMENOLOGISEN PSYKOLOGIAN METODI

4 4. ANALYYSI YKSILÖTASON ANALYYSI Haastattelu Päiväkirjat YLEISEN TASON ANALYYSI TULOKSET EPÄTYYPILLINEN SYÖMISHÄIRIÖ KOETTUNA Osallistujien kuvailu Syömishäiriön historia Kokemus syömishäiriön syistä Kokemus itsestä Suhtautuminen ruokaan ja syömiseen Syömisen hallinnan, hallinnan menetyksen ja palautuksen prosessi Oma näkemys syömishäiriöstä Kokemus arjesta EPÄTYYPILLISEN SYÖMISHÄIRIÖN FUNKTIOT Elämän hallinta Itsensä rankaiseminen Huomion tai hyväksynnän hakeminen Identiteetin rakentaminen Tunteiden säätely Ajan kuluttaminen OSALLISTUJIEN ANTAMA PALAUTE TULOKSISTA POHDINTA KOKEMUKSET EPÄTYYPILLISESTÄ SYÖMISHÄIRIÖSTÄ ARKIELÄMÄN KONTEKSTISSA SYÖMISHÄIRIÖN FUNKTIOT TUTKIMUKSEN ONNISTUMISEN ARVIOINTIA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TUTKIMUKSEN TULOKSISTA...98 LÄHDELUETTELO: LIITTEET LIITE 1: TUTKIMUSKUTSU LIITE 2: HAASTATTELURUNKO

5 1. Johdanto Vakavammat syömishäiriöt eli anoreksia nervosa ja bulimia nervosa ovat melko yleisesti tunnettuja ja paljon tutkittuja syömishäiriöitä. Epätyypillinen syömishäiriö on otettu mukaan DSM - luokitukseen omana häiriöryhmänään vuonna 1994 ja toistaiseksi ilmiötä on tutkittu vähän. Epätyypillinen syömishäiriö on kuitenkin ylivoimaisesti yleisin syömishäiriö, ja se altistaa vakavammille syömishäiriöille. Funktionaalisten selitysten mukaan syömishäiriöissä on kyse muustakin kuin laihdutuksen tavoittelusta (esimerkiksi Buckroyd, 1997, 57). Tästä näkökulmasta katsottuna syömishäiriöitä voidaan pitää ihmisen selviytymiskeinoina, jolloin niillä on psykologinen tarkoitus ja päämäärä. Tutkimalla syömishäiriöiden merkityksiä niistä kärsiville ihmisille itselleen voidaan selvittää häiriön psykologisia tarkoituksia. Kokemuksen ja merkitysten näkökulma on tärkeä myös hoidon kannalta. Puurosen (2000) mukaan on tärkeää ymmärtää, mikä on syömishäiriöstä kärsivän henkilön syömishäiriölleen, sen hoidolle ja parantumiselleen antama merkitys. Tämä on tärkeää myös hoidon suunnittelun kannalta. Puurosen (2000) tutkimukseen osallistuneet anorektiset henkilöt kokivat syömishäiriön tärkeäksi osaksi minuuttaan, ja parantuminen merkitsi heille omasta minuudesta luopumista. Syömishäiriöiden merkityksen näkökulmasta voidaan ymmärtää, miksi syömishäiriöstä on vaikea luopua ja miksi syömishäiriöt uusiutuvat helposti elämän kriisitilanteissa. Kun ymmärretään syömishäiriön merkityksiä ja funktiota, voidaan hoidon suunnittelussa ottaa huomioon se, että hoidossa täytyy pyrkiä löytämään vaihtoehto syömishäiriön tilalle, joka palvelee samoja funktioita. Syömishäiriöitä ei ole tutkittu paljon kokemuksen näkökulmasta. Tutkimalla syömishäiriöstä kärsivien kokemuksia saadaan parhaiten selville niille annettuja merkityksiä. Kokemus on ajassa etenevä prosessi. Syömishäiriöistä, varsinkaan kokemuksen näkökulmasta, ei ole tehty juurikaan prosessitutkimusta, jossa pyrittäisiin selvittämään sen roolia yksilön elämän ajassa etenevässä arkipäivän kokonaisuudessa. Prosessia tutkimalla voitaisiin selvittää eri tekijöiden kokemisen yhteyttä arkipäivän tapahtumiin eli kokemuksen jatkuvaa, dynaamista muutosta ja suhdetta elämäntilanteen tekijöihin. Prosessia tutkimalla voidaan saada lisää tietoa häiriötä ylläpitävistä ja myös sitä lieventävistä tekijöistä. 5

6 Tässä tutkimuksessa pyrimme selvittämään, miten epätyypillisestä syömishäiriöstä kärsivät kokevat häiriönsä. Haluamme tutkia, mitä merkityksiä he antavat häiriölleen, ja millainen on häiriön dynaaminen kokemus jokapäiväisen elämän kulussa Syömishäiriöt Syömishäiriöiksi kutsutaan poikkeavaan syömiskäyttäytymiseen liittyviä oireyhtymiä, joista tunnetuimpia ovat anoreksia nervosa eli laihuushäiriö ja bulimia nervosa eli ahmimishäiriö. Syömishäiriöihin liittyy vakavia psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn häiriöitä. Syömishäiriöt ovat yleisimpiä nuorilla naisilla, miehiä syömishäiriöistä kärsivistä on vain pieni osa. (Suokas & Rissanen, 2001). Syömishäiriöt mielletäänkin yleensä tyttöjen ja naisten ongelmiksi, eikä poikien ja miesten syömishäiriöistä yleensä paljon keskustella. On viitteitä siitä, että poikien syömishäiriöt ovat lisääntymässä (Lepola & Koponen, 2002). Sukupuolella onkin tärkeä merkitys syömishäiriöiden ymmärtämisen ja tutkimisen kannalta. Syömishäiriöt ovat pitkäkestoisia ja keskimääräinen kesto on 6-7 vuotta (Rantanen, 2000).Vaikka häiriö alkaa yleensä nuoruusiässä, häiriöitä esiintyy runsaasti myös aikuisikään tulleilla henkilöillä. Länsimaisten diagnostisten kriteerien mukaan kaikkia syömishäiriöitä yhdistää voimakas pelko lihomisesta (Davison & Neale, 2001, 222) Laihuushäiriö eli anorexia nervosa Anorexia nervosa on latinaa ja tarkoittaa ruokahalun menetystä. Nimi on sikäli harhaanjohtava, koska valtaosa anoreksiasta kärsivistä ei suinkaan menetä ruokahaluaan vaan ovat pikemminkin pakkomielteen tapaisesti kiinnostuneita ruoasta ja ruoan valmistuksesta, mutta he kieltäytyvät syömisestä äärimmäisyyksiin asti, lihomisen pelossa (Davison & Neale, 2001, 222). Anoreksiasta kärsivä henkilö nälkiinnyttää itsensä ja pitää nälkiintymistilaansa yllä (Suokas & Rissanen, 2001). DSM-IV diagnostiset kriteerit (1997, 143) asettaa anorexia nervosalle neljä diagnostista kriteeriä: A. Kieltäytyminen vähintään iän ja pituuden mukaisen minimipainon ylläpitämisestä (esim. painon lasku alle 85 prosenttiin odotetusta painosta tai riittävän painon jääminen saavuttamatta pituuskasvun aikana niin, että paino jää alle 85 prosenttiin odotetusta). B. Voimakas painon nousun tai lihavaksi tulemisen pelko alipainoisuudesta huolimatta. C. Häiriö oman kehon painon ja muodon kokemisessa, painon ja muodon kohtuuton vaikutus siihen, millaiseksi henkilö kokee itsensä, tai nykyisen alipainoisuuden kieltäminen. 6

7 D. Amenorrea eli vähintään kolmen peräkkäisen kuukautiskierron pois jääminen naiselta, jolla on ollut kuukautiset. Anoreksialle on DSM-IV:ssa (emt.) esitetty kaksi alatyyppiä: paastoamistyyppi ja ahmimisvatsantyhjennystyyppi. Noin puolella anorektikoista on ajoittain myös ahmimista, oksentelua tai painoon vaikuttavien lääkkeiden kuten laksatiivien ja diureettien käyttöä (Suokas & Rissanen, 2001). Anoreksia alkaa yleensä nuoruusiässä, vuotiaana, laihdutusyrityksestä, kun henkilö pyrkii vähitellen rajoittamaan ruokavaliotaan terveellisemmäksi. Laihtuminen voi tapahtua niin vähitellen, ettei ympäristö sitä huomaa ja usein aliravitsemustila on jo pitkällä, ennen kuin läheiset huolestuvat. Anoreksiasta kärsivä kieltää yleensä oireensa ja hoitoon motivoiminen on vaikeaa. (Rantanen, 2000; Lepola & Koponen, 2002). Anoreksia on yleensä pitkäaikainen ja kulultaan aaltoileva ja hoitoennuste on melko huono. Noin 70% pääsee oireistaan eroon jossakin määrin, mutta vain noin 50% toipuu täysin. Neljänneksellä oireilu jatkuu ajoittain ja loput kärsivät vaikeista oireista, joihin liittyy korkea kuolleisuus. Anoreksiasta kärsivillä on keskimääräistä enemmän myös muita mielenterveyden häiriöitä % anorektikoista kärsii elinaikanaan vakavasta masennuksesta, 11-83% pakko-oireisesta häiriöstä ja muista ahdistuneisuushäiriöistä ja yli 25% sosiaalisten tilanteiden pelosta. (Suokas & Rissanen, 2001) Ahmimishäiriö eli bulimia nervosa Bulimia on kreikkaa ja tarkoittaa härän nälkää. Ahmimishäiriöstä eli bulimia nervosasta puhutaan silloin, kun henkilöllä esiintyy toistuvia, muilta salattuja ahmimiskohtauksia, joille on tyypillistä hallinnan menetyksen kokemus (Suokas & Rissanen, 2001). DSM-IV (1997, ) määrittelee bulimia nervosan diagnostiset kriteerit seuraavasti A. Toistuvia ahmimisjaksoja, joita luonnehtii kumpikin seuraavista: (1) selvästi suuremman ruokamäärän syöminen tietyn ajanjakson (esim. mikä tahansa kahden tunnin jakso) aikana kuin useimmat ihmiset söisivät samassa ajassa ja samanlaisissa olosuhteissa (2) tunne syömisen hallinnan puutteesta jakson aikana (esim. tunne kyvyttömyydestä lopettaa syöminen ja hallita syötävän ruuan määrää) B. Toistuva epäasianmukainen kompensaatiokäyttäytyminen lihomisen estämiseksi, kuten tahallinen oksentaminen, laksatiivien, diureettien, peräruiskeiden tai muiden lääkkeiden väärinkäyttö, paastoaminen tai liiallinen liikunta. 7

8 C. Ahmiminen ja epäasianmukainen kompensaatiokäyttäytyminen esiintyvät molemmat ainakin kahdesti viikossa kolmen kuukauden ajan. D. Kehon muoto ja paino vaikuttavat kohtuuttomasti siihen, millaiseksi henkilö kokee itsensä. E. Häiriö ei esiinny ainoastaan laihuusjakson aikana. DSM-IV (emt.) esittää myös bulimialle kaksi alatyyppiä: vatsantyhjennystyyppi ja vatsaa tyhjentämätön tyyppi. Kuten anoreksiaakin myös bulimiaa esiintyy yleensä naisilla. Yleensä bulimia nervosasta kärsivä henkilö on normaali- tai ylipainoinen.(abraham & Llewellyn-Jones, 1994, 31). Bulimialla ja anoreksialla on useita samanlaisia piirteitä. Molemmissa häiriöissä itsearvostus perustuu paljolti ulkonäköön ja huoli painosta ja ruumiin muodosta on liiallista. Bulimiassa painon vaihdellessa myös mielialat ja omanarvontunne heilahtelevat. (Suokas & Rissanen, 2001). Ahmimishäiriö alkaa yleensä vuotiaana laihdutusyrityksestä. Oireet jatkuvat tavallisesti vuosia ennen hoitoon hakeutumista, alle puolet tapauksista tulee ilmi ja vain murto-osa hakee hoitoa häiriöönsä. Häiriö voi jatkua hyvinkin pitkään ja esiintyä jaksottaisena. Tutkimusten mukaan jopa 80%:lla bulimiapotilaista on samaan aikaan muita mielenterveyden häiriöitä. Noin puolella bulimiasta kärsivistä esiintyy vakavaa masennusta, lisäksi ahdistuneisuushäiriöt, epävakaa persoonallisuushäiriö, pakko-oireinen häiriö, päihteiden väärinkäyttö sekä ihmissuhdeongelmat ovat yleisiä bulimiasta kärsivillä. (Nevonen, 2000, 29; Suokas & Rissanen, 2001). Bulimia ei anoreksian tavoin näy ulospäin, joten läheiset eivät usein tiedä häiriöstä. Bulimia nervosa -potilaat yleensä tiedostavat syömishäiriönsä, mutta yrittävät pitää sen muilta salassa, ainakin alkuvaiheessa. (Abraham & Llewellyn-Jones, 1994, 32-33). Oireisiin liittyy paljon häpeän ja syyllisyyden tunteita, joten kynnys hoitoon hakeutumiselle on korkea Epätyypillinen eli tarkemmin määrittämätön syömishäiriö DSM-IV (1997, 12) esittää neljä tilannetta, joissa psyykkinen häiriö voidaan luokitella epätyypilliseksi tai tarkemmin määrittämättömäksi. Ensimmäisessä tapauksessa potilaan kliininen kuva vastaa psyykkisen häiriön diagnoosin yleisiä piirteitä, mutta ei täytä häiriön kriteerejä täysin. Toisessa tapauksessa oireet voivat aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai toimintakyvyn haittaa, mutta eivät vastaa diagnostisia kriteereitä. Näiden lisäksi häiriötä voidaan pitää epätyypillisenä, jos on epävarmuutta sen etiologiasta tai ei ole mahdollista suorittaa täydellistä kliinistä tutkimusta. 8

9 Epätyypillisestä syömishäiriöstä puhutaan silloin, kun taudinkuva muistuttaa anoreksiaa tai bulimiaa, mutta kaikki diagnostiset kriteerit eivät täyty. Tästä luokasta käytetään joskus myös nimitystä tarkemmin määrittämätön syömishäiriö. DSM-IV:ssa (1997, 144) jaotellaan epätyypillisen syömishäiriön kuusi alatyyppiä: 1. Kaikki muut laihuushäiriön kriteerit täyttyvät, mutta henkilöllä on säännölliset kuukautiset. 2. Kaikki muut laihuushäiriön kriteerit täyttyvät, mutta henkilön nykyinen paino on normaalin rajoissa. 3. Kaikki muut ahmimishäiriön kriteerit täyttyvät, mutta ahmiminen ja epäasianmukaiset kompensaatiotavat esiintyvät harvemmin kuin kahdesti viikossa tai lyhyemmän aikaa kuin kolme kuukautta. 4. Normaalipainoinen henkilö käyttää säännöllisesti epäasianmukaista kompensaatiota syötyään pienen määrän ruokaa (esim. oksentaa tahallisesti syötyään pari keksiä). 5. Henkilö pureskelee toistuvasti suuria ruokamääriä ja sylkee ne nielemättä pois. 6. Ahmimishäiriö, jossa esiintyy toistuvia ahmimisjaksoja, mutta tyypillinen kompensaatiokäyttäytyminen puuttuu. Abrahamin ja Llewellyn-Jonesin (1998, 34) mukaan epätyypillisten syömishäiriöiden ryhmään kuuluvien henkilöiden syömiskäyttäytymistä voidaan kuvata kaoottiseksi. Diagnoosin tekeminen on vaikeaa, koska heidän syömis- ja laihdutuskäyttäytymistään ei kyetä ennustamaan. He tiedostavat syömishäiriönsä, sen vaikutuksen jokapäiväiseen elämään ja pakkomielteensä ruokaan ja omaan painoon. Tavallisin epätyypillisen syömishäiriön muoto on ahmintahäiriö (binge eating disorder, BED), joka eroaa bulimiasta siten, että siinä ei esiinny kompensaatiokäyttäytymistä. Joskus (esimerkiksi Davison & Neale, 2001, 226) se esitelläänkin kolmantena syömishäiriökategoriana epätyypillisen syömishäiriön sijaan. Osa ahmintahäiriöstä kärsivistä on vaikeasti lihavia. Heillä esiintyy voimakkaita painonvaihteluita ja masennus, ahdistuneisuus sekä persoonallisuushäiriöt ovat heillä miltei yhtä yleisiä kuin bulimian yhteydessä. Keskimäärin joka neljännellä ahmintahäiriöstä kärsivällä on epätyypillinen masennustila, jossa ilmenee mielialan vaihteluita, alavireisyyttä, haluttomuutta sekä liiallista ruokahalua ja unen tarvetta. (Suokas & Rissanen, 2001). Syömiseen liittyvien ongelmien vuoksi apua hakevilla opiskelijoilla yleisimpään oirekuvaan kuuluu säännöllistä ahmimista yhdessä päivittäisen liikunnan ja joillakin satunnaisen 9

10 tyhjentäytymiskäyttäytymisen kanssa. Vain harvat rajoittivat syömistään pitkiä aikoja anoreksiasta kärsivien tapaan. Harvat täyttivät bulimiankaan diagnostisia kriteereitä. Oirekuvan perusteella epätyypillinen syömishäiriö oli siis yleisin syömiseen liittyvä häiriö. Tutkimukseen osallistuneiden naisten kognitiivis-emotionaaliset piirteet vastasivat kuitenkin anoreksiasta ja bulimiasta kärsivien piirteitä eli täyttivät kliiniset kriteerit. Tällaisia piirteitä ovat voimakas lihomisen pelko, tyytymättömyys omaan kehoon ja liiallinen keskittyminen ruumiinkuvaan. (Schwitzer, Rodriguez, Thomas & Salimi, 2001) Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että vaikka epätyypillisestä syömishäiriöstä kärsivien naisten ulkoisesti havaittavan, syömiskäyttäytymisen tason oireet ovat anoreksiasta ja bulimiasta kärsivien oireita lievempiä, saattaa häiriö aiheuttaa yhtä paljon psyykkistä kärsimystä kuin nämä vakavammiksi luokitellut häiriöt. Noin puolella epätyypilliseen syömishäiriöryhmään diagnosoiduista henkilöistä oli Mizesin ja Sloanin (1998) tutkimuksessa diagnoosi myös affektiivisesta häiriöstä tai persoonallisuushäiriöstä. Epätyypillisen syömishäiriöön on havaittu liittyvän ainakin opiskelijoilla myös perfektionismia, autonomiataistelua, emotionaalisia ongelmia ja ongelmia ihmissuhteissa (Schwitzer, Bergholtz, Dore & Salimi, 1998). Tästä voisikin päätellä, että syömishäiriö liittyy muuhun psyykkiseen oirehdintaan. Onkin mahdollista, että syömiskäyttäytymisen ongelmat ovat reaktio henkilön muihin ongelmiin. Oletamme, että epätyypillinen syömishäiriö voi bulimian tapaan esiintyä jaksottaisena. Jos häiriö ilmenee kausittaisesti, voi olla hoidon kehittämisen kannalta hyödyllistä selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä häiriön ajoittaiseen lievenemiseen ja voimistumiseen. Epätyypillisestä syömishäiriöstä kärsivien ihmisten oireet ovat lievempiä kuin anoreksiaa ja bulimiaa sairastavien. Ilmiötä tutkimalla voidaan selvittää, onko heillä joitakin suojaavia tekijöitä, voimavaroja, jotka lieventävät syömishäiriötä tai estävät sitä voimistumasta. Jos näin on, syömishäiriöiden hoitoa voitaisiin ehkä kehittää näitä voimavaroja tukemalla ja vahvistamalla. Uskommekin, että epätyypillisiä syömishäiriöitä tutkimalla voidaan kehittää toimivia ennaltaehkäisyn ja hoidon keinoja. Epätyypillisen syömishäiriön yleisyydestä huolimatta sitä on tutkittu hyvin vähän. Olisi tärkeää tutkia sitä lisää, jotta tiedettäisiin, kuinka paljon psyykkistä kärsimystä se aiheuttaa. Epätyypillistä syömishäiriötä tulisi oppia tuntemaan ja ymmärtämään paremmin, jotta häiriöstä kärsivät voisivat itse ymmärtää paremmin ongelmiaan ja kykenisivät nimeämään ne. Tämä mahdollistaisi myös ilmiön tuomisen laajempaan tietoisuuteen ja keskusteluun. Toisaalta epätyypillisen syömishäiriön tutkimus voi tuoda lisää ymmärrystä kaikkien syömishäiriöiden luonteesta. 10

11 Epätyypillinen syömishäiriö toisaalta myös altistaa vakavammalle syömishäiriöpatologialle ja monet anoreksiasta ja bulimiasta kärsivät ovatkin kärsineet epätyypillisestä syömishäiriöstä jo ennen vakavamman oireilun alkamista. Lisäksi anoreksia ja bulimia parantuvat usein vain osittain, jatkuen epätyypillisenä vuosikausia vielä mahdollisen hoidon jälkeenkin. Epätyypillinen syömishäiriö tulisikin ottaa vakavasti ja siitä kärsivät tulisi saada laajemmin hoidon piiriin, koska epätyypillisen syömishäiriön hoitaminen voi estää anoreksian tai bulimia kehittymisen. (Abraham & Llewellyn-Jones, 1994, 34-35). Epätyypillisen syömishäiriön hoitaminen voisi ehkäistä myös syömishäiriöiden kroonistumista ja jatkuvaa uusiutumista. Kuten muissakin sairauksissa, myös syömishäiriöissä varhainen hoitoon hakeutuminen takaa parhaan hoitotuloksen. Voidaan olettaa, että epätyypillisistä syömishäiriöistä kärsivistä vain murto-osa osaa hakea hoitoa häiriöönsä, koska syömishäiriökeskusteluissa ja useimmissa kirjallisissa lähteissä mainitaan vain anoreksia ja bulimia. Kynnys hoitoon hakeutumiselle voi olla korkea myös vähättelyn pelon vuoksi. Jos epätyypillisestä syömishäiriöstä kärsivät osaisivat hakeutua hoidon piiriin, heidän hoitomotivaationsa olisi todennäköisesti anorektikkoja ja bulimikkoja korkeampi ja hoito siten helpompaa, koska häiriö ei ole vielä niin tiukasti kietoutunut henkilön elämään, eikä aiheuta niin voimakasta häpeää kuin bulimia. Täten myös pakkokeinoihin turvautumista voitaisiin vähentää. Vaikeassa anoreksiassa ja bulimiassa oireet ovat kestäneet usein pitkään ja ovat jo suuri osa elämää, päivittäisiä rutiineja ja identiteettiä, jolloin hoito on erittäin vaikeaa ja pitkäkestoista, etenkin jos halutaan saavuttaa pysyviä tuloksia. Syömishäiriöitä harkitaan luokiteltavaksi luokkaan vakavat psyykkiset sairaudet, sillä terveyshaitat ovat suuria ja kuolleisuus on anoreksiassa suurempi kuin missään muussa psyykkisessä häiriössä. (Striegel-Moore, Leslie, Petrill, Garvin & Rosenheck, 2000). Jos syömishäiriöt saataisiin laajasti hoidon piiriin niiden ollessa vielä lieviä, voitaisiin vähentää syömishäiriöiden kehittymistä vakaviksi muodoiksi, joihin liittyy korkea kuolleisuus Syömishäiriöiden yleisyys Syömishäiriöiden esiintyvyyttä kuvaavat luvut vaihtelevat. Esiintyvyyttä on vaikea arvioida, koska vain osa syömishäiriöistä kärsivistä myöntää oireensa ja vain murto-osa hakeutuu hoitoon (Lepola & Koponen, 2002, 154). Anoreksiaa on arvioitu esiintyvän 0,1-2%:lla, bulimiaa 1-10%:lla ja erilaisia epätyypillisiä syömishäiriöitä noin 10-40%:lla nuorista naisista (Abraham & Llewellyn- Jones, 1994, 38; Charpentier, 1998, 8-9; Suokas & Rissanen, 2001). Epätyypillinen syömishäiriö on siis ylivoimaisesti yleisin syömishäiriö. Suomessa ei ole tehty laajoja selvityksiä syömishäiriöiden 11

12 esiintyvyydestä, mutta voidaan kuitenkin olettaa, että Suomessa esiintyy niitä yhtä paljon kuin muissakin länsimaissa. Syömishäiriötapausten on arvioitu lisääntyneen 1990-luvun aikana. Oletetun kasvun taustalla arvellaan olevan mm. niiden saama julkisuus. Tieto on lisääntynyt ja syömishäiriöiset osaavat tunnistaa oireensa ja hakeutua hoitoon. Täten diagnosoitujen tapausten määrä on kasvanut ilmiön välttämättä varsinaisesti laajentumatta. Julkisuudessa on saatettu myös tahattomasti luoda ihannoivia mielikuvia kirjoitettaessa syömishäiriötä sairastavista julkisuuden henkilöistä. On myös esitetty, että toisinaan oireilu saattaa alkaa muoti-ilmiömäisesti. (Charpentier, 1998, 8). Syömishäiriöitä esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa ja etnisissä ryhmissä (Abraham & Llewellyn- Jones, 1994, 38) ja nykytietämyksen mukaan kasvavassa määrin myös kaikissa kulttuureissa (Gordon, 2001) Näkemyksiä syömishäiriöiden luonteesta Jatkumo-epäjatkumo keskustelu Tähän asti olemme esitelleet syömishäiriöitä lähinnä DSM-IV diagnostisten kriteerien (1997) viitekehyksestä. Syömishäiriöitä voidaan kuitenkin hahmottaa useammasta näkökulmasta. Näkemyseroja on mm. siitä, tuleeko syömishäiriöt määritellä kategorioittain vai jatkumona. DSMja ICD-10 diagnoosijärjestelmissä on perinteisesti käytetty kategorisointia. Eri kategorioihin kuuluvien häiriöiden ajatellaan siis olevan laadullisesti erilaisia, eri häiriöitä ja toisaalta häiriökäyttäytymisen ajatellaan olevan laadullisesti erilaista verrattuna terveeseen käyttäytymiseen. Kun ihminen täyttää tietyt diagnostiset kriteerit, hänellä on tietty häiriö. Jos henkilö ei täytä niitä, hänellä ei ole häiriötä tai häiriö on epätyypillinen. Tätä diagnoosimallia on kritisoitu syömishäiriöiden kohdalla useista syistä. Bulimia ja anoreksia nervosan kliinisissä kuvissa on paljon yhtäläisyyksiä ja epätyypillisen syömishäiriön ryhmä on suuri. Bulimia ja anoreksia esiintyvät harvoin "puhtaina" tyyppeinä, buliimiset ja anorektiset kaudet ja erilaiset sekamuodot vaihtelevat usein samalla ihmisellä. Anoreksia voi ajan kuluessa muuttaa muotoaan ja noin prosentin entisistä anorektikoista on havaittu kärsivän bulimiasta tai epätyypillisestä syömishäiriöstä (Rantanen, 2000). 12

13 Useat tutkijat ovatkin ehdottaneet kategorisoinnin vaihtoehdoksi jatkumomallia (esim. Stice, Killen, Hayward & Taylor, 1998 ; Tylka & Subich, 1999). Jatkumonäkökulmasta syömishäiriökäyttäytyminen asettuu samalle jatkumolle terveen syömiskäyttäytymisen kanssa: diagnostiset kriteerit täyttävät syömishäiriöt ovat jatkumon ääripäässä, epätyypilliset jatkumon keskivaiheilla ja normaali syömiskäyttäytyminen jatkumon toisessa ääripäässä. Mallin osuvuutta on pyritty useissa tutkimuksissa selvittämään tilastollisten menetelmien avulla (esim. Gleaves, Lowe, Green, Corove & Williams, 2000; Stice, Killen, Hayward & Taylor, 1998; Williamson, Womble, Smeets, Netemeyer, Thaw, Kutlesic & Gleaves, 2002), mutta tulokset ovat ristiriitaisia ja riippuvat siitä, mitä mittareita käytetään, mikä on otoksen koko, ja missä suhteessa otoksessa on syömishäiriöistä kärsiviä ja normaaleja henkilöitä. Toisaalta on pyritty selvittämään sitä, eroavatko syömishäiriöt toisistaan laadullisesti. Syömishäiriökäyttäytymistä voidaan hahmottaa myös dimensioina (Williamson ym., 2002). Faktorianalyysillä ja taksometrisillä tutkimuksilla on havaittu, että syömishäiriökäyttäytyminen jakautuu esimerkiksi seuraaville dimensioille: ahmimiskäyttäytyminen, lihavuuden pelko/kompensaatiokäyttäytyminen, halu laihtua. Anoreksia, bulimia ja ahmintahäiriö (BED) eroavat toisistaan yhdellä tai useammalla dimensiolla. Syömishäiriöt ovat ilmiöitä, jotka näkyvät monella elämän alueella. Ne ilmenevät paitsi epänormaalissa syömiskäyttäytymisessä, myös laihduttamistarpeissa, laajemmassa psykopatologiassa esimerkiksi depressiivisinä oireina ja ahdistuneisuutena, itsetunnossa, kontrollin tarpeissa jne. Tämän vuoksi mielestämme tulisikin korkeintaan eritellä, mitkä syömishäiriön piirteet ilmenevät jatkumolla ja mitkä puolestaan epäjatkumolla. Mielestämme ei ole mahdollista testata tilastollisesti, ilmeneekö syömishäiriöilmiö kokonaisuudessaan kategorioittain vai jatkumolla, koska siihen vaikuttaa aina se, miten laajasti tai suppeasti syömishäiriö määritellään. Jos tutkimukseen valitaan henkilöitä, jotka on jo kategorioitu diagnostisten kriteerien avulla ja tutkitaan asioita, jotka pohjautuvat valittuihin diagnostisiin kriteereihin, on odotettavaakin, että henkilöt eroavat tilastollisesti merkittävästi toisistaan niillä dimensioilla, joiden perusteella heidät on kategorisoitu. Kyseessä on kehäpäätelmä, joka ei tuo uutta ymmärrystä ilmiöön ja inhimillisen toiminnan vaihteluun. Puurosen (2001) mukaan anorektisuudessa on kysymys jatkumosta. Anoreksia ei ala yhtäkkisesti, vaan anorektiseksi tulemisen prosessissa näyttäisi toteutuvan yhä täydellisemmin opittu ja 13

14 sisäistetty terveellisen ihannesyömisen malli. Äärimmilleen vietynä terveysohjeiden noudattaminen (esim. rasvan syömisen vähentäminen, kevyt ruokavalio, ylipainon välttäminen) ei enää olekaan terveellistä. Puuronen (2001) esittääkin, että anorektisia ja/tai buliimisia ruoka- ja syömisvalintoja ei tule kategorisoida käsittämättömiksi valinnoiksi, vaan ne on suhteutettava samalle jatkumolle terveellisten ruokavalintojen kanssa. Jatkumo-epäjatkumo keskusteluun liittyvissä tilastollisissa tutkimuksissa harvoin pohditaan, mitä tarkoittaa käytännössä, että syömishäiriöt ilmenevät kategorioittain tai jatkumona. Näyttää siltä, että asiaa tutkitaan mekaanisesti ikään kuin jo ymmärrettäisiin, mitä laadullinen ero tarkoittaa ja ikään kuin kategoriat tai jatkumo olisivat ilmiön sisäänrakennettuja ominaisuuksia. Oma näkemyksemme on, että molemmat ovat vain erilaisia malleja kuvata inhimillisen toiminnan vaihtelua ja yksinkertaistaa informaatiota, eivät ilmiön ominaisuuksia. Kumpaakaan ei voi yksiselitteisesti todentaa tai kumota, mutta pitää pohtia mitä mallin valinnasta seuraa. Jos valitaan kategoria-malli, voidaan yksinkertaistaa ja hahmottaa asioita selkeämmin, mutta samalla häviää arvokasta tietoa yksilöllisistä eroista. Kategoria-mallista seuraa myös se, että eri kategoriat nähdään laadullisesti erilaisina, toisessa kategoriassa henkilö on terve, toisessa sairas tai häiriintynyt. Jos valitaan jatkumomalli ja tiedostetaan, että raja häiriintyneen ja normaalin käyttäytymisen välillä on liukuva ja rajanveto on aina keinotekoista, henkilön oma kokemus tulee merkitykselliseksi. Henkilö voi itse määrittää, koska hänen käyttäytymisensä on niin häiriintynyttä ja aiheuttaa siinä määrin kärsimystä, että hoito tulee tarpeelliseksi. Syömishäiriön ja normaalikäyttäytymisen välinen raja on liukuva. Näkemyksemme mukaan bulimiassa ja epätyypillisessä syömishäiriössä tuo raja on yleensä parhaiten ihmisen itsensä määriteltävissä. Anoreksiatyyppisissä häiriöissä ongelmana on usein se, että vaarallisesta alipainoisuudesta huolimatta henkilö ei itse tiedosta tai tunnusta häiriön olemassaoloa. Tällöin diagnostiset kriteerit ovat erityisen tarpeellisia. Vedettäessä rajaa normaalin ja häiriintyneen välille onkin mielestämme keskeisintä kuunnella henkilön omaa kokemusta hänen tilanteensa tuottamasta subjektiivisesta kärsimyksestä ja haitasta muun elämän kannalta. Näkyvien syömiskäyttäytymisen oireiden tarkastelu ei yksin riitä. Diagnostisiin kriteereihin keskittyminen vie huomiota pois henkilön yksilöllisestä tilanteesta Muita diagnostisten kriteerien käytön ongelmia Diagnostisten kriteerien käyttöön liittyy myös muita ongelmia. Syömishäiriöiden diagnoosit kuuluvat Leen (2001) mukaan nykyaikaiseen länsimaisen lääketieteen diskurssiin ja saattavat siten 14

15 olla etnosentrisiä, eivätkä ole sellaisenaan sovellettavissa kaikkiin kulttuureihin. Esimerkiksi DSM- IV:ssä avainkriteerinä käytettävä lihavuuden pelko ei ole olennainen syömishäiriöoire kaikissa kulttuureissa. DSM ei siis objektiivisesti kuvaa syömishäiriöitä vaan rakentaa ne biomedikaalisen diskurssin ja diagnostisten kriteerien avulla. Koska mielenterveysasiantuntijat käyttävät DSM:n kaltaisia diagnostisia kriteereitä syömishäiriöiden hahmottamisessa, henkilöt, jotka eivät sovi tähän rakennettuun malliin, luokitellaan epätyypillisiksi. Tässä vaarana on se, että mielenterveysasiantuntija saattaa unohtaa, että syömishäiriöt ovat huomattavasti moninaisempi ilmiö kuin DSM-luokittelu antaa ymmärtää. Biomedikaaliseen diskurssiin painotus vie huomiota häiriintyneen syömisen metaforisilta merkityksiltä ja syömishäiriöstä kärsivien yksilöllisiltä subjektiivisilta kokemuksilta. Yhdymme Leen (emt.) kriittiseen näkemykseen nykyisestä diagnostiikasta ja lääketieteellisen diskurssin ylivallasta. Paitsi että tiukat kategoriat ovat etnosentrisiä, ne myös vievät huomion pois häiriön lievemmiltä muodoilta, jotka alittavat diagnostiset kriteerit. Ajattelemme, etteivät diagnostiset kriteerit kerro koko totuutta syömishäiriöstä kärsivän ihmisen kokemuksesta, esimerkiksi siitä, kuinka ongelmallisena kokee häiriönsä ja kuinka paljon häiriöstä kärsii. Diagnostisten kriteerien avulla on mahdoton sopia, millainen käyttäytyminen aiheuttaa niin suurta kärsimystä ihmiselle, että hän tarvitsee hoitoa. Käsitteiden anoreksia nervosa, bulimia nervosa ja syömishäiriö käyttöä voidaan tarkastella ideologisuuden näkökulmasta. Käsitteiden ideologinen käyttö tarkoittaa sitä, että tarkastelussa lähdetään liikkeelle itse tutkittavan ilmiön sijasta käsitteistä, joita tarkastellaan irrallaan kokevista subjekteista, heidän välisistään suhteista ja ilmiön tuottaneista käytännöistä. Näitä käsitteitä, niiden alkuperää, rakentamista, paikkaa suhteiden ja käytäntöjen verkostossa ei kyseenalaisteta, vaan niitä käsitellään ikään kuin ne jo ymmärrettäisiin etukäteen. Tällöin tutkimuksen tulokset saattavat vain toistaa sitä, mitä jo aiemmin tiedettiin tai luultiin tiedettävän. Pitäisikin pohtia, mitä naiset, jotka haluavat olla laihoja, itse asiassa tekevät tietyssä kontekstissa, jotta saataisiin selville käytäntöjä ja niiden välisiä suhteita. Sen sijaan, että esimerkiksi kysyttäisiin, mistä anoreksia nervosassa on kysymys, voitaisiin lähteä pohtimaan, mitä pyrkimys laihuuteen naisilla yleensä tarkoittaa ja miksi laihuuden ihanne nykyisin koskettaa suurinta osaa ainakin länsimaissa elävistä naisista sen sijaan, että anoreksia ja bulimia esitetään yhteiskunnassamme sensaatioina, jonakin sellaisena joka ei voisi tapahtua meille tai suurelle osalle yhteiskuntamme naisista. (Szekely 1988, 15-16) 15

16 Diagnostisten kriteerien näkökulma on yksinään riittämätön syömishäiriöiden tarkasteluun, koska ne eivät tavoita yksilön kokemusta ja häiriölleen antamia merkityksiä. Näkökulmaa syömishäiriöihin, kuten muihinkin psyykkisiin häiriöihin, voidaan laajentaa tarkastelemalla niitä kokonaisvaltaisemmin. Esimerkiksi Rauhalan (1990, ) mukaan psyykkisiä häiriöitä voidaan kutsua psyykkis-henkisiksi häiriöiksi, jolloin korostetaan sitä, että niissä on kysymys kokemuksesta, joka koostuu elämyksellisestä puolesta ja merkityksenannosta. Psyykkis-henkiset häiriöt ovat merkityksen ongelmia eivätkä fyysisiä kehon sairauksia. Sairauksien sijaan psyykkisiä häiriöitä voitaisiin pitää elämäntaidollisina ongelmina, jolloin kyse on maailmankuvan epäsuotuisuudesta. Merkitystason ongelmat eivät kuitenkaan synny tyhjiössä, vaan niillä on ihmisen elämäntilanteessa tai kehossa jokin aihe, asiantila tai objekti, josta merkityssuhde saa sisältönsä. Kaikki ihmisen olemuspuolet eli elämäntilanne, keho ja tajunta osallistuvat merkityssuhteiden tuottamiseen, olemassaoloon ja muuntumiseen. Rauhalan (emt.) näkemys psyykkis-henkisistä häiriöistä vastaa tämän tutkimuksen näkökulmaa. Se perustelee hyvin syömishäiriöiden tutkimista juuri kokemuksen ja merkityksen kannalta. Rauhalan (emt.) näkemys yhdistettynä jonkinlaiseen diagnostiseen luokitteluun sopii nykyajan syömiseen liittyvien ongelmien tarkasteluun. Syömishäiriöstä tai syömiseen liittyvistä ongelmista kärsivää ihmistä tutkittaessa on muistettava situaation eli elämäntilanteen tärkeä merkitys. Elämme ruoan ja ulkonäön suhteen varsin ristiriitaisessa kulttuurissa, jossa vallitsee yhtä aikaa ruoan ylitarjonta ja laihuuden ihannointi. Jos tutkitaan yksilöä irrallaan olosuhteista, joissa painonhallinnasta ja laihduttamisesta on tullut jokapäiväinen, normatiivinen ja hyväksyttävä osa varsinkin nuorten naisten ja tyttöjen elämää, tullaan etsineeksi liikaa yksilöön kiinnittyviä selityksiä häiriölle. Toisaalta pelkän kulttuurinkaan analysoiminen ei anna tietoa siitä, miksi juuri tietty henkilö kokee syömisen ja ruoan ongelmalliseksi elämässään. Jotta syömishäiriöstä kärsivää ihmistä voitaisiin ymmärtää, täytyy huomioida ihmisen kokemus itsestään, elämäntilanteestaan, kehostaan ja ongelmistaan. Käytännön mielenterveystyössä tarvitaan kuitenkin välinettä, jonka avulla yksilöllisten kokemusten kirjoa voidaan yksinkertaistaa ja hahmottaa. Tätä tarkoitusta diagnostiset kriteerit palvelevat, kunhan huomioidaan niiden kulttuurisidonnaisuus ja yksinkertaistava luonne Syömishäiriöiden etiologia kokemuksen rakennusaineina 16

17 Ihmisen kokemus rakentuu sekä kulttuurisista, sosiaalisista, psyykkisistä että fyysisistä elementeistä. Syömishäiriöiden etiologista tutkimusta on tehty kaikilla näillä alueilla. Syömishäiriöiden etiologiaa ei lukuisista tutkimuksista huolimatta tunneta tarkkaan, mutta useita erilaisia malleja on esitetty. Syömishäiriöön on yhteydessä monia erilaisia tekijöitä. Ne voidaan jakaa altistaviin, laukaiseviin ja ylläpitäviin tekijöihin, vaikka usein samat tekijät vaikuttavat sekä altistumiseen, laukeamiseen että ylläpitoon. Esittelemme tässä joitakin tekijöitä, jotka ovat tutkimusten perusteella yhteydessä syömishäiriöihin. Olemme jaotelleet ne etiologisen perinteen mukaisesti kulttuurisiin, sosiaalisiin, psykologisiin ja biologisiin tekijöihin Kulttuurin ihanteet Laihuus on tärkeä ihanne länsimaisessa kulttuurissa. Feathertone (1991) esittää, että ulkonäöstä huolehtiminen ja ruumiin jatkuva muokkaaminen nähdään porttina kaikkeen hyvään elämässä, esimerkiksi terveyteen, nuoruuteen, kauneuteen, seksiin sekä hyväkuntoisuuteen. Nuorekkaan hoikka, kiinteä ja sopivasti lihaksikas ruumis symboloi tahdonvoimaa ja itsekontrollia, kun taas lihova ja ikääntyvä ruumis koetaan häpeälliseksi merkiksi laiskuudesta, huonosta itsearvostuksesta ja jopa moraalisesta epäonnistumisesta. Ulkomuoto, eleet ja hoikkuus tai ruumiin epätäydellisyydet nähdään merkkeinä henkilön arvosta ihmisenä. Lihava henkilö on ihmisenä huono ja epäonnistunut. Stearnsin (1997, 48-68) mukaan fyysinen itsekuri on jo pitkään yhdistetty kulttuurissamme parempiosaisuuteen ja menestymiseen. Ruokahalun kontrollointi on ollut osa soveliasta moraalista ja uskonnollista käytöstä eri aikoina ja eri kulttuureissa. Itsekurin ihailu laajempana ilmiönä liittyy protestanttiseen työetiikkaan. Laihuuden ihannoinnin ja lihavuuden paheksumisen taustalla voidaan ajatella olevan moraalisia syitä. Stearnsin (1997, 48-68) mukaan Yhdysvalloissa laihuuden ihannoinnin ja laihduttamisen alkaminen on historiallisesti yhteydessä kuluttamisen lisääntymiseen, seksuaaliseen vapautumiseen, keskiluokkaisen työetiikan kyseenalaistumiseen ja yhteiskunnan maallistumiseen eli yleensä elämän muuttumiseen vapaammaksi. Syömisen kontrolloinnin taustalla oli pyrkimys moraaliseen kuriin edes fyysisellä tasolla. Syömisen tuottamasta nautinnosta kieltäytymällä voitiin kompensoida ja oikeuttaa nautintoja toisilla alueilla, kuten ostosten tekemisessä ja seksuaalisuudessa. Rasvasta tuli kulutusyhteiskunnan pimeä puoli, synti, josta kieltäytyminen merkitsi tuskallista mutta palkitsevaa kontrollointia. Kontrollin pettäminen merkitsi häpeää ja huolta. Laihuuden merkitys muuttui ja se alettiin liittää itsekuriin ja luonteen lujuuteen, jotka olivat hyvän työntekijän ominaisuuksia. Samaan aikaan aiemmin ihannoitua lihavuutta alettiin paheksua, kun se alettiin yhdistää menestyksen sijaan laiskuuteen ja itsekurin puutteeseen. Ihmisistä jotka eivät kyenneet 17

18 noudattamaan laihuusihanteen koodia tuli yhteiskuntaan uusi stigmatisoitu ja poikkeava ryhmä. Lihavuutta alettiin hävetä, ja lihavat alkoivat eristäytyä ja vältellä julkista huomiota ja jopa peilejä. Laihuusihanne liittyy laajempaan jo 1700-luvulla alkaneeseen ihmiskehon standardisoinnin prosessiin ja spontaanien ihmiskehon impulssien hallintaan. Keho on muuttunut työnteon välineestä itseilmaisun välineeksi. (Stearns, 1997, 249). Kulutuskulttuurin myötä on syntynyt uusi minuus, esittävä minä, jossa annetaan suuri painoarvo ulkomuodolle, esiintymiselle ja vaikutelmien hallitsemiselle. Ihmisen tulee esittää roolinsa hyvin ja itsetietoisesti tarkastella omaa esiintymistään. (Featherstone, 1991). Mediaa pidetään eräänä keskeisimpänä kulttuurin ihanteita välittävänä tekijänä. Mainoksissa, populaarilehdissä ja terveysvalistuslehtisissä ihmiset ovat hoikkia, onnellisen näköisiä, energisiä ja vaihtelevassa määrin alastomia, lihavat ihmiset ovat masentuneen ja synkän näköisiä ja lähinnä vitsailun kohteena (Featherstone, 1991). Median on havaittu vaikuttavan ruumiinkuvaan jo 8-11 vuotiailla lapsilla (Cusumo & Thompson, 2001). Median on osoitettu vaikuttavan ruumiinkuvaan tiedostuksen, sisäistyksen ja median aiheuttamien paineiden dimensioilla. Tytöillä kaikki nämä ovat voimakkaasti yhteydessä tyytymättömyyteen omaa kehoa kohtaan. Tästä voi päätellä, että median ihanteiden sisäistymisen ennaltaehkäisy olisi tärkeää jo hyvin nuorella iällä. Media ei vaikuta naisten syömishäiriöiseen käyttäytymiseen suoraan vaan omaan vartaloon tyytymättömyyden kautta (Young, McFatter & Clopton, 2001). Naiseksi kasvamisen ja seksuaalisen kypsymisen prosessi on Brumbergin (1997, 21-22) mukaan nykyään vaikeampaa kuin sata vuotta sitten. Tyttöjen sukupuolinen kehitys alkaa aiemmin, tytön ollessa emotionaalisesti vielä lapsi, mutta yhteiskunta ei tarjoa tarvittavaa tukea ja suojaa varhaiselle seksuaaliselle kypsymiselle. Nuoret tytöt jäävät näin herkiksi populaarikulttuurin liiallisille vaikutuksille ja vertaisryhmien painostukselle. Ruumiista on tullut nuorille tytöille keskeinen ja ongelmallinen projekti. Brumbergin (1997) analysoimissa yhdysvaltalaisten tyttöjen päiväkirjoissa ainoastaan kaverisuhteita käsitellään ruumiiseen liittyviä asioita enemmän. Korsettien käytöstä onkin vuosisadan kuluessa siirrytty vielä vaarallisempiin ruumiin kontrolloinnin menetelmiin. Viime vuosisadan alussa tytöt saattoivat laihduttaa, mutta ihanteet eivät olleet yhtä laihoja kuin nykyään, keinot eivät olleet yhtä äärimmäisiä, eikä laihduttaminen ollut samanlainen elämäntapa kuin nykyaikana. Laihdutus on nykyään jatkuvaa, ei niinkään kausittaista. 18

19 Tytöt kärsivät jo ala-asteikäisinä tyytymättömyydestä omaan kehoon ja paineista laihduttamiseen. Schurin, Sandersin ja Steinerin (2000) tutkimuksessa 50% kuudesluokkalaisista osallistujista halusi laihtua ja 16% oli jo yrittänyt laihduttamista. Monilla laihdutuspaineet olivat lähtöisin omasta perheestä. Välimaan (2001) tutkimuksessa kävi ilmi, että ulkonäöllä, painolla ja laihduttamisella on keskeinen merkitys nuoren tytön elämässä. Tytöt vertaavat ihannenaista keijukaiseen, mikä viittaa painoon, kevyeen liikehdintään ja ehkä eteerisyyteen. Nuoret tytöt tavoittelevat laihuutta monipuolisella ja ankaralla itsensä muokkaamisella, johon kuuluu sekä ruokavalio että liikunta (Tolonen, 2001). Ruumiillisuus on joskus myös tyttöjen yhteinen projekti. Puhe laihduttamisesta ja kuntoilusta ja toisinaan yhdessä syöminen ja mässäileminen toimii nuorilla tytöillä myös ystävyyden rituaalina. Monet tytöt ovat hyvin kriittisiä suhteessa laihuusihanteeseen, mutta kokevat ihanteeseen vaikuttamisen vaikeaksi. (Tolonen, 2001; Välimaa, 2001). Keho on tytöille niin keskeinen itsemäärittelyn keino, että jotkut psykologit käyttävät kehoon liittyvää itsetuntoa tai kehoon tyytymättömyyttä tyttöjen mielenterveyden arvioinnin mittarina. Monilla yhdysvaltalaisilla nuorilla naisilla on hyvä olo vain silloin, kun he tuntevat olonsa laihaksi. (Brumberg, 1997, 24, 121). Ruokaan ja syömiseen liittyvät ristiriidat eivät ole ainoastaan nuorten tyttöjen ja nuorten naisten ongelma, vaan ne tulevat esiin myös hieman vanhempien, vuotiaiden naisten kokemuksissa (Simonen, 1995, 12-17). Ruoan merkitys ihmisille ja ruokakulttuuri on muuttunut viime vuosikymmeninä. Ruokakulttuurilla voidaan tarkoittaa kaikkia ruokaa koskevia käsityksiä, uskomuksia tai luuloja. Pysyvyys ja muuttumattomuus ovat vaihtumassa nopeaan muutokseen. Suhtautumisemme ruokaan on muuttunut: haluamme kokeilla uutta, mutta samalla olemme tietoisia ruokaan liittyvistä uusista vaaroista (Gronow, 1998). Sen lisäksi että ruoka lihottaa, se saattaa olla muutenkin epäterveellistä tai eri tavoin saastunutta. Ihmisen ja hänen ravintonsa suhteesta on tullut modernissa yhteiskunnassa melko monisyinen ja ristiriitainen. Nykyinen vaihtelevampi ruokien saatavuus kasvattaa valinnan mahdollisuuksia ja luo uusia erottautumisen tapoja (Prättälä, 1989, 26). Yhteinen ruokakulttuuri on katoamassa ja ruoan valinnasta ja syömisestä on tullut osa yksilöllistä elämäntapaa. Tämä kaikki johtaa siihen, että ihminen ei voi enää vain syödä, vaan on kurinalaisesti mietittävä mitä, milloin ja miten syö. Syömisestä on tullut helpompi ja muusta arjesta irrallinen toiminto (Puuronen, 1999). Ruoka ei ole nykyisin vain nälän tukahduttamisen keino, vaan siihen liittyy mielikuvia, uskomuksia, arvoja, kieltoja, rajoja, kontrollia, normeja, ennakkoluuloja ja jopa erotiikkaa. Ruoka on monille keskeinen nautinto, jonka säännöstely alkaa jo vauvaiästä lähtien. Ruoka voi olla lohduttaja ja ystävä tai vaaniva vihollinen. (Simonen, 1995, 77). 19

20 Elintaso on noussut länsimaisissa ja länsimaistuneissa yhteiskunnissa. Elämme runsauden kulttuurissa, jossa ruokaa on liikaa ja sitä on, ainakin lähes kaikille, tarjolla yltäkylläisesti. Samalla työ on muuttunut fyysisesti vähemmän rasittavaksi. Lihavuuden ja ylipainoisuuden yleistyminen on vakava kansanterveydellinen ongelma, mitä pyritään välttämään terveysvalistuksen ja painonhallinta-ajattelun avulla. On moraalisesti oikein pyrkiä pitämään paino kurissa. Puurosen (2001) mukaan nyky-yhteiskunnassa terveellisyysmielikuva määrittelee syötävän ruuan laadun ja arvon. Kansallinen ravitsemuspolitiikka ja lukuisat terveyssuositukset pitävät huolen siitä, että ihmiset tietävät, mikä ruoka on hyvää, mikä pahaa. Terveysvalistus on yksi parhaiten onnistuneita valistuskampanjoita. Toisaalta ihannesyöminen on kulttuurissamme myös sukupuolitettua. Tyttöjen ja naisten syömisen ja painon tarkkailu nähdään luonnollisena ja suotavana, kun taas poikien ja miesten on suotavaa olla asiaa liiemmin pohtimatta. Tutkimusten perusteella laihduttaminen ei ole toimiva keino painon pudotuksessa. Niistä ihmisistä, jotka onnistuvat pudottamaan painoaan laihduttamalla, noin 95 prosenttia palaa samaan tai korkeampaan painoon (Baumeister, Heatherton & Tice, 1994, 173). Näin laihduttamisesta tulee elinikäinen projekti. Laihuutta ihannoivaa kulttuuria, jossa eletään yltäkylläisyyden keskellä, pidetään keskeisenä taustatekijänä syömishäiriöille. Puurosen (henkilökohtainen tiedonanto, ) mukaan anorektiseksi tulemisessa on keskeistä mallikansalaisen ihanteen kirjaimellinen omaksuminen. Tämä muuttumisprosessi koskee koko elämää ja sen keskeisiä kulttuurisia konteksteja ovat terveydestä huolehtimisen, naiseuden määrittämisen ja menestys- ja suorituskulttuurin kontekstit. Terveydestä huolehtimisen kontekstissa terveellinen syöminen ja painonhallinta ovat yksilön moraalisia velvollisuuksia. Nykyisin naiseudelta vaaditaan sekä perinteisen naisen ihanteen että perinteisesti miehisten ihanteiden täyttämistä. Anorektiseksi tulemisessa tämä ristiriita ratkaistaan pyrkimällä molempien ihanteiden noudattamiseen mutta kapinoimalla samalla molempia ihanteita vastaan välttämällä aikuiseksi naiseksi kasvamista. Anorektiset naiset puhuvat itsestään neutrina tai välisukupuolena. Menestys- ja suorituskulttuurin kontekstissa on kyse nuoren sosiaalistumisprosessista. Nuori pyrkii yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi noudattamalla yhteiskunnan ihanteita. Anorektiseksi tulemiseen liittyy menestys- ja suoritusihanteiden ottaminen keskeisiksi elämää ohjaaviksi periaatteiksi. Mielenkiintoinen kysymys on, että onko anorektiseksi tulemisessa yhteneväisyyksiä muiden syömishäiriöiden kanssa. Puuronen (emt.) itse esittää, että anorektiseksi tulemisen prosessi voi ilmetä ortoreksia nervosan eli korostuneen terveyskäyttäytymisen muodossa. 20

21 Syömishäiriöitä on perinteisesti pidetty lähinnä länsimaisena ilmiönä, mutta näyttäisi siltä, että viime vuosina ne ovat lisääntyneet kaikissa kulttuureissa. Ennen vuotta 1990 niitä raportoitiin lähinnä Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mutta sen jälkeen myös muissa maanosissa on havaittu esiintyvän syömishäiriöitä (Gordon, 2001). On tietysti mahdollista, että niitä on esiintynyt aiemminkin, mutta tiedon leviäminen syömishäiriöistä on johtanut niiden diagnosoimiseen länsimaisella tavalla. Kulttuurien väliset vertailut syömishäiriöiden esiintyvyydestä ja esiintyvyyden muutoksista tuovat arvokasta tietoa siitä, mitkä kulttuuriset tekijät ja yhteiskunnalliset muutokset saattavat lisätä syömishäiriöiden esiintyvyyttä. Gordonin (2001) mukaan kulttuurisissa vertailuissa käy ilmi, että niitä kulttuureja, joissa syömishäiriöt tällä hetkellä voimakkaimmin lisääntyvät yhdistää ainakin yleinen kulttuurinen muutos, voimakas taloudellinen kehitys, naisten aseman muutos ja naisen sukupuoliroolin muutoksen aiheuttamat ristiriitaiset paineet, kulutuskulttuurin voimistuminen ja siihen liittyvät ulkonäölliset ihanteet sekä uudenlaisesta ruokakulttuurista ja istumatyön lisääntymisestä johtuva ylipainoisuuden lisääntyminen. Muita mahdollisia syitä syömishäiriöiden leviämiseen voisi tutkimuksen perusteella olla kaupungistuminen ja poliittiset muutokset (Szabo & Le Grange, 2001) sekä laihuusihanteen markkinoiminen ja kehon esittäminen jokaisen henkilökohtaisesti muokattavana tuotteena esimerkiksi mediassa ja lääketieteessä (Rathner, 2001). Näistä kaikki viittaavat maailman länsimaistumiseen, modernistumiseen ja osittain globalisaatiosta aiheutuviin kulttuurisiin muutoksiin. Nasser ja Di Nicola (2001) esittävät, että syömishäiriöitä koskevissa pohdinnoissa tulee ottaa huomioon se, miten ihmiset luovat ja uudelleen muokkaavat identiteettiään voimakkaasti modernistuvissa kulttuureissa. Syömishäiriö ja ruumiin muokkaaminen ovat ikään kuin identiteetin muokkaamisen keinoja kulttuurisessa kaaoksessa. Kulttuuriset ihanteet eivät yksin selitä syömishäiriöitä, vaan laihuutta tavoittelevat voimakkaimmin ne, joilla ei ole parempaa tapaa ratkaista ongelmiaan (katsaus syömishäiriöiden syistä: Polivy & Herman, 2002). Wiedermanin ja Pryorin (2000) mukaan jotkut ihmiset ovat erityisen herkkiä laihuus- ja laihduttamispaineille. He ovat alttiimpia omaan kehoon kohdistuvalle tyytymättömyydelle, depressiolle ja bulimialle. Szekelyn (1988, 11-25) mukaan sosiokulttuuriset teoriat syömishäiriöistä eivät ylitä kuilua syömishäiriöistä kärsivien ihmisten arjen ja sosiokulttuuristen faktorien välillä. Szekely kritisoi erityisesti kliinistä ja feminististä tutkimusta kontekstin paloittelusta faktoreiksi. Hän ajattelee, että on tärkeää tutkia sekä syömishäiriöisten päivittäisiä kokemuksia ja päivittäistä toimintaa että yhteyksiä heidän kokemustensa ja elämänsä sosiokulttuurisen kontekstin välillä. Szekely tutki syömishäiriöisten arkisten kokemusten kautta heidän tavoitteitaan, toiveitaan, arvojaan, normejaan, mielikuviaan, ideoitaan ja odotuksiaan sekä sitä kuinka nämä ovat sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuneita. Szekelyn mukaan länsimaiset 21

Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka

Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka 1. anoreksia nervosa (laihuushäiriö) 2. bulimia nervosa (ahmimishäiriö) 3. binge eating disorder (BED) 4. ED-NOS

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ

SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ Syömishäiriöpäivät Jyväskylä 23.1.2013 Taustaa Syömishäiriöiden vähentäminen Mielenterveyden ja itsetunnon edistäminen Syömishäiröiden

Lisätiedot

Nuorten syömishäiriöt ajatuksia tunnistamisesta ja puuttumisesta. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry koordinaattori Kirsi Broström

Nuorten syömishäiriöt ajatuksia tunnistamisesta ja puuttumisesta. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry koordinaattori Kirsi Broström Nuorten syömishäiriöt ajatuksia tunnistamisesta ja puuttumisesta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry koordinaattori Kirsi Broström ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä syömishäiriöt ovat ja miten ne ilmenevät

Lisätiedot

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen? Mitä pinnan alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö Tiia-Maria Hahtola Mitä on Häiriintynyt syöminen? 1 Häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

NUORTEN SYÖMISHÄIRIÖT TIETOA TUNNISTAMISESTA JA VARHAISESTA PUUTTUMISESTA

NUORTEN SYÖMISHÄIRIÖT TIETOA TUNNISTAMISESTA JA VARHAISESTA PUUTTUMISESTA NUORTEN SYÖMISHÄIRIÖT TIETOA TUNNISTAMISESTA JA VARHAISESTA PUUTTUMISESTA Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Projektikoordinaattori Sami Heimo 28.11.2013 Eväitä vanhemmuuteen ESITYKSEN SISÄLTÖ Lounais-Suomen

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Sivu 1 / 6 Kommentit Käypä hoito-suositus työryhmälle 26.4.2013 Uutta syömishäiriöiden Käypä hoito-suositusta varten perustettu työryhmä pyysi Syömishäiriöliiton mielipidettä siitä, mitkä ovat 5-10 tärkeintä

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4

Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriöt Psykosomaattisia sairauksia; lähtöisin psyyken häiriintymisestä, aiheuttavat

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen Professori Raimo Lappalainen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Taustaa Henkisen tai psykologisen hyvinvoinnin ongelma merkittävä kansanterveysongelma Psyykkiset

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Koko elämä sirpaleina

Koko elämä sirpaleina Koko elämä sirpaleina Syömihäiriöliitto-SYLI ry:n raportti syömishäiriön sairastaneille tehdystä kyselystä 28 1 Kyselyn taustaa toteutti yhteistyössä Mielenterveyden keskusliitto ry:n kanssa avoimen kyselyn

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista.

Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista. MATERIAALIA DECIBEL.FI -SIVUSTOLLE SYÖMISHÄIRIÖT Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista. Erityisesti nuoret

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt

Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt Pia Charpentier Psykologi Kognitiivinen psykoterapeutti, VET Toiminnanjohtaja Syömishäiriökeskus, Elämän Nälkään Ry pia.charpentier@syomishairiokeskus.net Syömishäiriöiden

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Nuoren naisurheilijan ylikuormituksen erityispiirteitä Hannele Hohtari 23.10.2010 Ongelmia? Kuukautishäiriöt ja alipainoinen urheilija Rasitusmurtumat Naisurheilijoilla yleisiä, etenkin juoksijoilla Jos

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

VANHUSTEN SYÖMISH ONKO NIITÄ?

VANHUSTEN SYÖMISH ONKO NIITÄ? VANHUSTEN SYÖMISH MISHÄIRIÖT- ONKO NIITÄ? LT Pirkko Hiltunen,, OYS ESITYKSEN SISÄLT LTÖ Vanhukset ja ravitsemussuositukset Ongelmana aliravitsemus vai lihavuus? Dementiaan liittyvä syömisongelma Mielialahäiröön

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Syömishäiriöt. (Tiina Pystynen)

Syömishäiriöt. (Tiina Pystynen) Syömishäiriöt (Tiina Pystynen) Taustaa Syömishäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä: ne ovat naisilla huomattavasti yleisempiä kuin miehillä, mutta niiden yleisyys miehillä on myös saatettu arvioitu

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Luku 2. Terveys... 43

Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Luku 2. Terveys... 43 Sisällysluettelo Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Systeeminäkemys... 20 Kehon ja mielen yhteistyö johtaa terveyteen tai sairauteen... 22 Systeeminen ihmiskäsitys... 29 Ihmiskäsitys kehittyy jatkuvasti...

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus T.V.

Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus T.V. Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus 1 Yhteiskunta / kulttuuri nais-/miesihanne, tehokkuus, kilpailu, arvotyhjiö, valinnan mahdollisuudet Biologia perinnölliset tekijät, ruumiinrakenne,

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot