SUOMEN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUS - KULTI

Transkriptio

1 SUOMEN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUS - KULTI KULTI-työkalun kuvaus ja käyttöohje Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma

2 2 Esipuhe LINTU-tutkimusohjelmaan (Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma) kuuluvan Suomen kuntien liikenneturvallisuus KULTI (LINTU-julkaisuja 3/2005) yhteydessä on tehty ns. KULTI-työkalu. KULTI-työkalu on tarkoitettu toimimaan yhtenä suunnitteluvaiheen työkaluna niin kuntatason kuin valtakunnallisen tason liikenneturvallisuustyössä. Tavoitteena on ollut antaa käyttäjille mahdollisuus helposti tarkastella liikenneturvallisuuden suunnittelulle tärkeitä kuntiin liittyviä onnettomuuslukuja monesta eri näkökulmasta. Työkalun on laatinut tutkija Esa Räty Teknillisen korkeakoulun liikennelaboratoriossa yhdessä tutkija Timo Karin, erikoistutkija Nina Karasmaan ja professori Timo Ernvallin kanssa. Mainitusta LINTU-julkaisusta 3/2005 voi tutustua lähemmin kuntien liikenneturvallisuuden taustoihin. Työkalu on päivitetty ensimmäisen kerran syyskuussa Työkalun kolmannen version on päivittänyt lokakuussa 2009 Timo Kari Teknillisestä korkeakoulusta Samalla päivitettiin myös tämä käyttöohje. KULTI-työkalu on ladattavissa LINTU-tutkimusohjelman kotisivuilta osoitteesta

3 3 KULTI-työkalun tekijänoikeuslausuma KULTI-työkalun käyttäjille asetetut rajoitukset ja velvoitteet Teknillinen korkeakoulu omistaa KULTI-työkalun tekijänoikeuden ja kaikki muut aineettomat oikeudet. Ainoastaan Teknillisellä korkeakoululla on jatkokehitys- ja muuttamisoikeus työkaluun. KULTI-työkalun levitysoikeus on Teknillisellä korkeakoululla, Tiehallinnolla sekä Liikenne- ja viestintäministeriöllä. Työkalun levittämisen on tapahduttava vastikkeetta. KULTI-työkalun käyttäjät vastaavat itsenäisesti siitä, että heillä on tarvittavat käyttöoikeudet työkalun käytön edellyttämään Excelohjelmistoon. Käyttäjät vastaavat itsenäisesti myös työkalun käyttämisestään mahdollisesti aiheutuneista suorista ja välillisistä kustannuksista ja velvoitteista. Teknillinen korkeakoulu ei anna KULTI-työkalulle mitään takuuta, eikä vastaa työkalun sisältämien kolmansien osapuolten lähteistä otettujen tietojen oikeellisuudesta, eikä siitä että työkalu toimisi virheettömästi tai keskeytyksettä. Työkalun sisältämiä tietoja lainattaessa on aineistojen alkuperäinen lähde sekä KULTI-työkalu mainittava. Käyttäjä hyväksyy työkalun käyttöehdot sähköisesti ladatessaan KULTI-työkalun käyttöönsä.

4 4 Sisällysluettelo 1 KULTI-työkalun käyttäminen Ennen työkalun käyttöönottoa Työkalussa liikkuminen Käsitteitä ja määritelmiä Työkalun kuvaus Yleistä työkalusta Työkalun aineistot Onnettomuusaineisto Kunta-aineistot Tierekisteriaineisto Suoriteaineisto Riskit ja riskistöt Työkalun käytön rajoitukset Pienten havaintomäärien ongelma Asukasluku ja ajosuorite altistajina Työkalun lomakkeet LIITTEET: Liite 1: Esimerkkikuvia työkalun käyttöliittymästä Liite 2: Tiehallinnon ohje onnettomuusluokkaryhmien muodostamiseksi Liite 3: Liikenneonnettomuustyyppikuvasto

5 5 1 KULTI-työkalun käyttäminen 1.1 Ennen työkalun käyttöönottoa Microsoft Excel-ohjelman makrot ovat olennainen osa työkalun toimintaa. Jotta ohjelma toimisi kunnolla, saa Excelin makroihin liittyvä turvallisuustaso olla korkeintaan keskitasolla (englanninkielisessä Excelissä medium). Keskimmäisellä turvallisuustasolla makroja sisältävää tiedostoa avattaessa Excel pyytää erikseen vahvistamaan makrojen käyttöönoton. Työkalun sisältämien makrojen käyttöönotto on turvallista. Excelin makroihin liittyvää turvallisuustasoa pääsee muuttamaan valitsemalla Excelin ylävalikosta työkalut (engl. tools), sieltä makro (macro) ja turvallisuus (security). Toinen vaihtoehto on valita ensin työkalut, sitten asetukset (options) ja sieltä yleisasetukset (general) välilehti. Yleisasetukset-lehdeltä pääsee muuttamaan makrovirussuojauksen tasoa. Työkalun laskemat tulokset esitetään Excel-tiedoston numeroiduilla lomakkeilla sekä graafisesti että lukuarvoina. Esimerkki työkalun esittämistä onnettomuustiedoista on esitetty liitteenä 1. Luettelo kaikista työkalun sisältämistä lomakkeista eli työkalun sisällysluettelo on esitetty luvussa 7. Luvussa 7 ilmenee myös lomakkeiden aiheenmukainen numerointi, joka perustuu siihen, että kaikilla 1-alkuisilla lomakkeilla esitetään käyttäjän valitsemien kahden kunnan onnettomuustietoja rinnakkain ja kaikilla 2-alkuisilla lomakkeilla verrataan yhtä kuntaa laajempiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Työkalussa käytettyjä onnettomuus- yms. kunta-aineistoja voi tarkastella Numero Data nimisellä lomakkeella. Lomakkeen sisältämiä tietoja ei voi muuttaa, mutta lomakkeessa voi käyttää mm. Excelin suodatustoimintoja (filter). Lomakkeeseen on valmiiksi asetettu automaattinen suodatustoiminto (Autofilter), jolla taulukkoa voi lajitella jo varsin monipuolisesti. Numero Data lomakkeelta voi myös kopioida tietoja toisissa tiedostoissa käytettäväksi. Ennen työkalun käyttöönottoa on hyvä tutustua myös työkalun tekijänoikeuslausumaan, joka on esitetty tämän käyttöohjeen alussa sekä itse työkalussa.

6 6 1.2 Työkalussa liikkuminen Tarkasteltavat kunnat valitaan alasvetovalikoista Työkalussa työlehdeltä toiselle liikkuminen käy parhaiten sisällysluetteloon sisällytettyjen linkkien avulla. Jokaiselta numeroidulta työlehdeltä löytyy vastaavasti suora linkki takaisin sisällysluetteloon. Tarkasteltavat kunnat valitaan jokaisesta lomakkeesta löytyvien alasvetovalikoiden avulla. Alasvetovalikoista tehdyt valinnat päivittyvät automaattisesti kaikkiin lomakkeisiin. Kunnat esiintyvät alasvetovalikoissa aakkosjärjestyksessä. Lomakkeissa esitettyjen kaavioiden tiedot on esitetty numeroarvoina välittömästi kaavioiden alla olevissa taulukoissa (kuva 1). Kahta kuntaa esittävien työlehtien taulukoissa kuntia verrataan toisiinsa niiden liikenneturvallisuustilanteen tunnuslukujen suuruuseron perusteella. Liikenneturvallisuuden kannalta epäedullisemmat numerot esitetään punaisina ja edullisemmat numerot vastaavasti vihreinä. Lukujen pyöristämisestä johtuen joissakin tapauksissa saattaa käydä niin, että taulukossa samansuuruisina esitetyistä luvuista toinen esitetään punaisena ja toinen vihreänä. Näissä tapauksissa luvut eroavat todellisuudessa toisistaan myöhempien desimaalien perusteella. Jämsä Kittilä Asukasluku TIEVERKKO Kaikki tiet 933 km 1019 km Maantiet 395 km 701 km Kadut ja yksityistiet 538 km 318 km ONNETTOMUUDET ( ) kpl (6v) onn/1000as kpl (6v) onn/1000as Kaikki tiet Maantiet Kadut ja yks. tiet Kuva 1: Näkymä KULTI-työkalusta. Lomakkeella esitettävien kuntien tunnuslukuja vertailtaessa liikenneturvallisuuden kannalta epäedullisemmat numerot esitetään punaisina ja edullisemmat numerot vastaavasti vihreinä. Kuvan esimerkissä Jämsän maanteillä on tapahtunut kunnan asukaslukuun nähden vähemmän onnettomuuksia (0,84 onn / 1000 as) kuin Kittilässä (1,20 onn / 1000 as), joten Kittilän tunnusluku esitetään punaisena ja Jämsän vastaava luku vihreänä.

7 7 2 Käsitteitä ja määritelmiä Tiestö ja asutus Maantiet: tiet, joilla Tiehallinto toimii tienpitäjänä. Maantiet luokitellaan toiminnallisesti seuraavasti: valtatiet, kantatiet, seututiet ja yhdystiet. Moottori- ja moottoriliikennetiet sisältyvät em. luokkiin, ellei toisin ole ilmoitettu. Maantiet on jaoteltu osassa taulukoita kahteen ryhmään: Päätiet: valtatiet ja kantatiet. Muut maantiet: seututiet ja yhdystiet: Liikennesuorite: tien, tiejakson tai alueen liikenteen kokonaismäärä ajoneuvokilometreinä aikayksikössä Taajamamerkkitaajama: taajamamerkkitaajamat ovat sellaisia tienkohtia, joille on asetettu taajamaliikennemerkki, joka samalla merkitsee nopeusrajoitusta 50 km/h, ellei toisella liikennemerkillä toisin ole osoitettu. Nykyisin useilla taajamamerkillä merkittyjen taajamien kaduilla ja maanteillä nopeusrajoitus on 40 km/h. Tilastotaajama: määrittely perustuu enintään tietyllä etäisyydellä toisistaan asuvien henkilöiden määrään (vähintään 200 asukasta enintään 200 metrin keskinäisin etäisyyksin olevissa asunnoissa). Määrittely on yhdenmukainen kaikissa Pohjoismaissa. Taajama-aste: taajama-aste kuvaa taajamien väestön osuutta koko kunnan väestöstä. Taajamina pidetään kaikkia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, jos rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Muutkin kuin asuinrakennukset otetaan huomioon. Tilastollinen kuntaryhmä, TKR: kunnat jaetaan taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin. Tilastolliset kuntaryhmät: 1 Kaupunkimaiset kunnat (TKR 1) Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 prosenttia asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään

8 8 2 Taajaan asutut kunnat (TKR 2) Taajaan asuttuja kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 prosenttia, mutta alle 90 prosenttia, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään mutta alle (Osassa kuntia voi olla huomattavan laajojakin haja-asutusalueita.) 3 Maaseutumaiset kunnat (TKR 3) Maaseutumaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60 prosenttia asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle , sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 prosenttia, mutta alle 90 prosenttia, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle Seutukunta: sisäasiainministeriö on määritellyt seutukunnat aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi. Aluemuodostuksen kriteereinä ovat olleet kuntien välinen yhteistyö, työssäkäynti ja liikenneyhteydet. Seutukuntia on alkaen Manner-Suomessa 74. (SisMinp ). Tilastokeskus ja Sisäasiainministeriö ovat sopineet käytettävistä seutukuntatunnuksista. Onnettomuudet Henkilövahinkoihin johtanut onnettomuus eli henkilövahinko-onnettomuus (hvjo, HEVA): tieliikenneonnettomuus, jonka vakavin seuraus on kuolema tai vammautuminen. Hvjo/v: henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä vuodessa. Hvjo-riski: henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä vuodessa tien tai tieluokan kokonaissuoritetta (sataa miljoonaa autokilometriä vuodessa) kohden. Kuolemaan johtanut onnettomuus: onnettomuus, jonka seurauksena vähintään yksi henkilö on kuollut 30 vrk:n kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta. Kuoll/v: vuodessa kuolleiden määrä Kuolemanriski: kuolleiden määrä sataa miljoonaa ajoneuvokilometriä kohti.

9 9 Kuolemaan johtavan onnettomuuden riski: kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä sataa miljoonaa ajoneuvokilometriä kohti. Loukkaantumiseen johtanut onnettomuus: onnettomuus, jonka seurauksena kukaan ei ole kuollut, mutta vähintään yksi henkilö on loukkaantunut. Onnettomuusriski (onn./100 milj. autokm/v): onnettomuuksien määrä vuodessa jaettuna vuosittaisella liikennesuoritteella. Onnettomuustiheys (onn./100 km/v): onnettomuuksien määrä vuodessa laskettuna sataa tiekilometriä kohti. Onnettomuusluokan määrittely, yleisimmät onnettomuustilanteet (Perustuu Tiehallinnon luokitteluun) Eläinonnettomuus: moottoriajoneuvon ja eläimen välinen onnettomuus. Jalankulkijaonnettomuus: osallisena kulkuneuvon lisäksi jalankulkija. Kevyen liikenteen onnettomuus: onnettomuus, jossa on ainakin yhtenä osallisena jalankulkija, polkupyöräilijä tai mopoilija. Kohtaamisonnettomuus: osallisena kaksi tai useampia moottoriajoneuvoja. Osalliset tulossa vastakkaisista suunnista. Ei sisällä kääntymis-, ohitus- eikä risteämisonnettomuuksia. Kääntymisonnettomuus: osallisena kaksi tai useampia moottoriajoneuvoja, joista ainakin yksi oli kääntymässä. Ei sisällä ohitus- eikä risteämisonnettomuuksia. Moottoriajoneuvo-onnettomuus: onnettomuus, jossa on osallisena ainakin yksi moottoriajoneuvo. Ei sisällä kevyen liikenteen onnettomuuksia. Mopedionnettomuus: osallisena mopedi. Ei sisällä jalankulkijaeikä polkupyöräonnettomuuksia.

10 10 Ohitusonnettomuus: osallisena kaksi tai useampia moottoriajoneuvoja, joista joku osallinen oli ohittamassa. Peräänajo-onnettomuus: osallisena kaksi tai useampia moottoriajoneuvoja. Ei sisällä ohitus- eikä kääntymisonnettomuuksia. Polkupyöräonnettomuus: osallisena polkupyörä. Ei sisällä jalankulkijaonnettomuuksia. Risteämisonnettomuus: osallisena kaksi tai useampia moottoriajoneuvoja. Joku osallisista oli tulossa risteävältä tieltä. Ei sisällä kääntymis- eikä ohitusonnettomuuksia. Yksittäisonnettomuus: osallisena yksi moottoriajoneuvo. Muu onnettomuus: sisältää edellisiin ryhmiin kuulumattomat onnettomuudet. Tutkimuksessa käytetty onnettomuusluokkaryhmittely Tässä tutkimuksessa kolmetoista erillistä onnettomuusluokkaa on yhdistetty kuudeksi onnettomuusluokkaryhmäksi: 1. Yksittäisonnettomuudet 2. Risteysonnettomuudet 3. Kohtaamis- ja ohitusonnettomuudet 4. Peräänajo-onnettomuudet 5. Kevyenliikenteen onnettomuudet 6. Muut onnettomuudet Onnettomuusluokkaryhmät on muodostettu onnettomuusluokista taulukon 1 mukaisesti.

11 11 Taulukko 1: Tutkimuksessa käytettyjen onnettomuusluokkaryhmien muodostaminen onnettomuusluokista. Onnettomuusluokka 1 yksittäisonnettomuus YKS 1 2 kääntymisonnettomuus KÄÄ 2 3 ohitusonnettomuus OHI 3 4 risteämisonnettomuus RIS 2 5 kohtaamisonnettomuus KOH 3 6 peräänajo-onnettomuus PER 4 7 mopedionnettomuus MOP 5 8 polkupyöräonnettomuus POL 5 9 jalankulkijaonnettomuus JAL 5 10 hirvionnettomuus HIR 6 11 peuraonnettomuus PEU 6 12 muu eläinonnettomuus MEL 6 13 muu onnettomuus MUU 6 Onnettomuusluokkaryhmä Ryhmä 1 sisältää pelkät yksittäisonnettomuudet eli suistumiset. Ryhmä 2 sisältää liittymätoimintoihin liittyvät luokat. Ryhmä 3 muodostuu ohitus- ja kohtaamisonnettomuuksista. Peräänajot tarkastellaan omana ryhmänään 4. Ryhmä 5 koostuu onnettomuuksista, joissa jalankulkija, pyöräilijä tai mopedisti on ollut osallisena onnettomuuksissa ja ryhmä 6 eläin- ja muista luokittelemattomista onnettomuuksista.

12 12 3 Työkalun kuvaus 3.1 Yleistä työkalusta Työkalussa kuntien turvallisuustilannetta esitellään tulostus- ja esityskelpoisilla lomakkeilla käyttäen grafiikkaa ja taulukoituja tunnuslukuja. Kuntien liikenneturvallisuustilannetta kuvataan absoluuttisten onnettomuusmäärien lisäksi mm. kuntien asukaslukuun sekä katu- ja tieverkon ajosuoritteeseen suhteutettujen tunnuslukujen avulla. Onnettomuuksiin liittyvän informaation lisäksi saatavilla on tietoa mm. kuntien asukasmääristä sekä kunnan alueella olevan tieverkon pituudesta sekä maanteiden että katujen ja yksityisteiden osalta. Työkalun esittämät tiedot ovat pääsääntöisesti kuuden vuoden ( ) aineistoista laskettuja vuosikeskiarvoja. Esimerkiksi onnettomuuksien määrää asukaslukuun suhteutettaessa on kuuden vuoden aikana tapahtuneiden onnettomuuksien yhteenlaskettu määrä jaettu kuuden vuoden väkilukutietojen summalla. Työkalun avulla on mahdollista saada tietoa yhtäaikaisesti minkä tahansa kahden Manner-Suomen kunnan liikenneturvallisuustilanteesta. Tarkasteltavana voi olla esimerkiksi kahden kunnan alueella tapahtuneiden onnettomuuksien jakautuminen eri nopeusrajoitusalueille. Lisäksi minkä tahansa Manner-Suomen alueella sijaitsevan kunnan turvallisuustilannetta on mahdollista vertailla kolmen laajemman alueyksikön turvallisuustilanteeseen. Työkalussa käytetyt alueyksiköt esitellään myöhemmin tässä tekstissä.

13 13 4 Työkalun aineistot 4.1 Onnettomuusaineisto Työkalun perustana käytetty onnettomuusaineisto koostuu Suomessa vuosina poliisin tietoon tulleista henkilövahinkoon (sis. kuolemat) johtaneista tieliikenneonnettomuuksista. Onnettomuustilastoa ylläpitää Tilastokeskus. Onnettomuusaineistossa on tiedot yhteensä onnettomuudesta. Näissä onnettomuuksissa osallisia ajoneuvoja ja siten myös kuljettajia on kappaletta. Onnettomuuksissa on ollut osallisena kaikkiaan henkilöä, joista loukkaantuneita ja kuolleita Työkalussa käytetyn onnettomuusaineiston avulla ei ole mahdollista selvittää onnettomuuksien osallisten henkilötietoja. Kirjautumisperusteena onnettomuusaineistossa on ollut poliisin ilmoittama henkilövahinko ja onnettomuuden poliisitutkinta. Poliisin ilmoittamia tietoja liikenneonnettomuuksista on täydennetty kuolemansyytilaston tiedoilla kuolleista, Tiehallinnon onnettomuuspaikka- ja henkilövahinkotiedoilla ja liikennevahinkojen tutkijalautakuntien tiedoilla kuolemaan johtaneista rattijuopumusonnettomuuksista. Lisäksi tietoja on päivitetty Ajoneuvohallintokeskuksen ajokortti- ja moottoriajoneuvotiedoilla. Kaikkien tapahtuneiden henkilövahinko-onnettomuuksien osalta Tilastokeskuksen onnettomuusaineiston peittävyyden on arvioitu olevan noin 20-prosenttinen (Räty, 2000). Lisäksi Tilastokeskuksen tietokantojen peittävyydessä on eroja eri onnettomuustyyppien välillä. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta Tilastokeskuksen aineiston peittävyys on sataprosenttinen. Tilastokeskus kontrolloi kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien ilmoittamista kuolinsyytodistusten avulla. Suurin syy tietokannan puutteellisuuksille on se, että kaikki onnettomuudet eivät tule poliisin tietoon. Valtaosassa onnettomuuksia syynä poliisille ilmoittamatta jättämiselle on vahinkojen pienuus ja korvauksesta osapuolten kesken sopiminen. Puuttuvista loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista valtaosa on lieviä, sillä tieliikennelaki (59 ) velvoittaa ilmoittamaan onnettomuudesta poliisille vain, jos joku on loukkaantunut vakavasti. 1 Vuonna 2003 Tilastokeskuksessa otettiin käyttöön tieliikenneonnettomuustietojen käsittelyyn uusi tietojärjestelmä. Tämän seurauksena tilastoitujen henkilövahinko-onnettomuuksien määrä lisääntyi keskimäärin noin 9 prosenttia.

14 14 Työkalussa käytetyn onnettomuusaineiston sisältämissä onnettomuuksissa (vuodet ) on ollut osallisina yhteensä liikenneyksikköä: - jalankulkijoita polkupyöräilijöitä mopoja moottoripyöriä henkilöautoja linja-autoja raitiovaunuja pakettiautoja kuorma-autoja ilman perävaunua perävaunullisia kuorma-autoja erikoisajoneuvoja 83 - traktoreita muiden moottorikäyttöisten ajoneuvojen määrä junia hevosajoneuvoja 27 - eläimiä Onnettomuusaineisto on työkalua varten jaettu kuuteen onnettomuusluokkaryhmään: 1. Yksittäisonnettomuudet 2. Risteysonnettomuudet 3. Kohtaamis- ja ohitusonnettomuudet 4. Peräänajo-onnettomuudet 5. Kevyenliikenteen onnettomuudet 6. Muut onnettomuudet Onnettomuusluokkaryhmä muodostuu onnettomuuden osallisten määrän, onnettomuuden osallisten liikenneyksiköiden lajin (osallislajin) ja liikenneonnettomuustyypin perusteella. Liitteenä 2 on Tiehallinnon ohje onnettomuusluokkaryhmien määrittämiseksi. Onnettomuustyyppikuvasto graafisessa muodossa on esitetty liitteessä 3. Lisäksi eri näkökulmista ja aihealueista tapahtuvaa riskien laskemista varten onnettomuusaineistosta erotettu myös muita kokonaisuuksia. Onnettomuusaineistosta on poimittu erilleen esimerkiksi onnettomuudet onnettomuusluokkaryhmittäin sekä tieryhmittäin

15 15 tienumeroiden perusteella. Taulukossa 2 on esitetty kaikki työkalussa käsitellyt aihealueet, joiden mukaan onnettomuusaineistosta on tehty poimintoja. Taulukko 2: Työkalun aihealueet, joiden mukaan onnettomuusaineistosta on suoritettu poimintoja. Vuosittaiset onnettomuusmäärät Onnettomuuksissa kuolleiden vuosittaiset määrät Onnettomuudet onnettomuusluokkaryhmittäin - kohtaamiset, peräänajot, risteysonnettomuudet, suistumiset, kevyen liikenteen onnettomuudet sekä ryhmä muu, joka sisältää kaikki edellisiin luokkiin kuulumattomat onnettomuudet Onnettomuudet ja onnettomuuksissa kuolleet tieryhmittäin sekä ylläpitäjän mukaan - päätiet eli valtatiet (tienrot 1 39) ja kantatiet (tienrot 40 99) - muut maantiet eli seututiet (tienrot ) ja yhdystiet (tienrot ) - maantiet = päätiet + muut maantiet - kadut ja yksityistiet Onnettomuudet tieryhmittäin ja onnettomuusluokkaryhmittäin Onnettomuudet taajamassa (taajamamerkki) sekä taajaman ulkopuolella Onnettomuudet sekä onnettomuuksissa kuolleet eri nopeusrajoituksilla raj30, raj40, raj50, raj60, raj70, raj80*, raj100, raj120 *sisältää myös yleisrajoituksen 80 km/h ja talviajan rajoituksen 80 km/h Osallisuus ajoneuvon kuljettajan iän ja sukupuolen mukaan - mies / nainen - ikäluokat: 18 24, 25 44, ja ei sisällä jalankulkijoita Onnettomuudet kesä- ja talvikaudella - Talvi ( ) - Kesä ( ) Onnettomuuksissa kuolleiden tai loukkaantuneiden kevyen liikenteen osallisten ikäjakauma Onnettomuuksien päihdetapaukset - onnettomuudet, joissa joku osallisista kuljettajista tai jalankulkijoista on ollut alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena Onnettomuudet eri valoisuusolosuhteissa päivänvalo, hämärä, pimeä, valaistu 4.2 Kunta-aineistot Työkalussa on käytössä tilanne kuntajaosta. Kuntia oli tuolloin Ahvenanmaan kunnat mukaan lukien 348 kappaletta. Työkalussa Ahvenanmaan maakunta on kuitenkin jätetty pois laskelmista ja tällöin työkalun sisältämien kuntien määrä on 332.

16 16 Tietoja Suomen kunnista on kerätty mm. Kuntaliitolta. Ryhmittelytietoina on käytetty asukaslukua, seutukuntaa ja tilastollista kuntaryhmittelyä. Muita työkalussa käytettyjä kuntiin liittyviä tietoja ovat väestön ikä- ja sukupuolijakaumat, taajama-aste sekä katuverkon pituus. Kuntien asukaslukutietona työkalun laskelmissa käytetään kuntien yhteenlaskettua asukaslukua vuosilta Seutukuntajakoa laajempana aluejakona työkalussa ei käytetty maakuntajakoa, koska yksittäisiin maakuntiin kuuluvien kuntien koettiin muodostavan mm. liikenteellisten ominaisuuksiensa kannalta liian epähomogeenisia ryhmiä. Tämän vuoksi maakuntajaon asemasta työkaluun muodostettiin tilastolliseen kuntaryhmittelyn (TKR) ja kuntien asukasluvun yhdistämiseen perustuva ns. TKRkuntakokoluokkaryhmittely. Asukasluvun perusteella kunnille on työkalussa muodostettu viisi kokoluokkaa taulukon 3 vasemmanpuoleisen sarakkeen mukaisesti. Tilastollinen kuntaryhmittely (TKR) puolestaan jakaa Suomen kunnat kolmeen eri luokkaan taulukon 3 oikeanpuoleisen sarakkeen mukaisesti. Taulukko 3: Työkalussa käytetyt kuntakokoluokat sekä tilastollinen kuntaryhmittely. Kuntakokoluokat Tilastollinen kuntaryhmittely, TKR as as 1 = Kaupunkimainen kunta as 2 = Taajaan asuttu kunta as 3 = Maaseutumainen kunta yli as Jakamalla jokaiseen asukaslukuun perustuvaan kuntakokoluokkaan kuuluvat kunnat vielä kolmeen ryhmään tilastollisen kuntaryhmittelyn perusteella saatiin luotua 15-luokkainen jako Suomen kunnille. Tässä luokittelussa esimerkiksi Nurmijärvi, jonka asukasluku oli vuoden 2002 lopussa asukasta, kuuluu luokkaan, joka muodostuu kuntakokoluokasta asukasta ja TKRluokasta 2. Näin saatiin muodostettua seutukuntajakoa laajempi kuntaluokittelu, jossa samaan luokkaan kuuluvat kunnat ovat asukasluvun ja maankäytön kannalta melko homogeenisia. Suomen kuntien jakautuminen muodostettuihin TKR-kuntakokoluokkiin on esitetty taulukossa 4. Esimerkiksi asukasluvultaan olevia taajaan asuttuja kuntia (TKR 2) löytyy Suomesta 57 kpl ja niissä asuu noin 14 % Manner-Suomen väestöstä.

17 17 Taulukko 4: Suomen kuntien jakautuminen kuntakokoluokista ja TKR:stä muodostettuihin luokkiin. Asukasluku tilanne. Kuntia Asukasluku Kuntaryhmä Kpl % Kpl % TKR as TKR as TKR as TKR as TKR1 yli as TKR as TKR as TKR as TKR as Yhteensä Tilastollinen kuntaryhmä Kpl % Kpl % TKR TKR TKR Yhteensä Kokoluokka Kpl % Kpl % as % % as % % as % % as 17 5 % % yli as 13 4 % % Yhteensä Taulukossa 5 on esitetty liikennekuolemien ja HEVA-onnettomuuksien kappalemääräinen ja asukaslukuun suhteutettu jakautuminen kuntaryhmille.

18 18 Taulukko 5. Tieliikennekuolemien ja henkilövahinko-onnettomuuksien vuotuiset määrät kuntaryhmittäin. Keskiarvot vuosilta Kuntaryhmä Kuolemat Kpl % Kpl / as HEVA-onnettomuudet Kpl / Kpl % as TKR as 0 0 0, ,38 TKR as 4 1 0, ,71 TKR as , ,88 TKR as , ,53 TKR1 yli as , ,56 TKR as , ,90 TKR as , ,07 TKR as , ,53 TKR as , ,02 Yhteensä , ,84 Tilastollinen kuntaryhmä Kpl % Kpl / as Kpl % Kpl / as TKR , ,63 TKR , ,51 TKR , ,27 Yhteensä , ,84 Kokoluokka Kpl % Kpl / as Kpl % Kpl / as as , , as , , as , , as , ,54 yli as , ,56 Yhteensä , , Tierekisteriaineisto Tiehallinto pitää yllä tierekisteriä maanteistä. Tierekisteristä on työkalussa käytetty tietoa maanteiden tieosittaisista pituuksista sekä nopeusrajoituksista. Lisäksi tierekisteristä on saatu tieto kunnittain maantieverkon pituuden ja ajosuoritteen jakautumisesta taajamamerkillä osoitettuihin taajamiin sekä niiden ulkopuolelle. 4.4 Suoriteaineisto Tieto ajosuoritteista maanteiden osalta on peräisin Tiehallinnon tierekisteristä. Työkalussa käytetään maanteiden suoritteena vuosien yhteenlaskettua suoritetietoa. Kaupunkien ja kuntien hallinnoiman katuverkon suoritteen määrittämiseen on käytetty VTT:n kehittämässä LIISA-laskentajärjestelmässä (Tieliikenteen pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmä) käytettyä periaatetta. Laskentajärjestelmästä löytyy tietoa internetissä:

19 19 5 Riskit ja riskistöt Onnettomuusriskillä tarkoitetaan tiettyyn toimintaan liittyvää vaarallisuuden astetta suhteessa onnettomuudelle altistumisen määrään. Onnettomuusriski on siis onnettomuuden todennäköisyys tietyn toiminnan yhteydessä. Onnettomuudelle altistumisesta eli tarkasteltavan toiminnan määrästä käytetään termiä riskistö. Useat erilaiset muuttuvat tekijät, kuten esimerkiksi sää ja liikenteessä esiintyvät kausivaihtelut voivat vaikuttaa onnettomuuden todennäköisyyteen. Näitä onnettomuusriskiä kohottavia tekijöitä kutsutaan riskitekijöiksi. Muuttuvien riskitekijöiden vaikutusta ei yleensä pystytä määrittämään tarkasti, joten onnettomuusriskien laskennassa riskin oletetaan pysyvän vakiona yli tarkastelujakson. Liikenneturvallisuustutkimuksessa riskistönä pyritään usein käyttämään tietyn ajanjakson aikana kertynyttä ajosuoritetta. Maanteillä kertynyt ajosuorite pystytään Suomessa määrittämään melko hyvin, vieläpä ajoneuvotyyppikohtaisesti. Sen sijaan katuverkon suoritteesta on saatavilla tutkimuksen kannalta riittävän tarkkaa tietoa vain suurimmista kaupungeista. Myöskään pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden liikennesuoritteista ei ole olemassa tietoa. Puutteena tieverkolta kerätyssä suoritetiedossa on se, että tietojen perusteella ei voida määrittää tarkemmin, ketkä ovat tietä käyttäneet. Näin ollen pelkän suoritetiedon avulla ei voida määrittää esimerkiksi, kuinka suuri osuus suoritteesta on syntynyt ko. kunnan asukkaiden ajamana tai kuinka paljon on läpiajoliikennettä. Suomessa pystytään määrittämään varsin hyvällä tarkkuudella myös, kuinka paljon yksittäisille moottoriajoneuvoille kertyy ajosuoritetta. Tietoa kertyneistä ajokilometreistä voidaan jäljittää autojen vuosikatsastuksien yhteydessä kerättyjen tietojen avulla. Tietojen peittävyys on tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa henkilöautokannasta. Näiden tietojen puutteena on kuitenkin se, että tietojen perusteella ei voida jäljittää mihin luokkaan kuuluvilla teillä tai missä kunnassa suorite on ajettu. Liikenneonnettomuuksien määrän ja onnettomuusriskin lisäksi teiden turvallisuutta voidaan arvioida suhteessa tiepituuksiin. Näillä onnettomuus- ja kuolemantiheystiedoilla voidaan arvioida mm. kuinka tehokkaasti turvallisuutta voidaan parantaa suuntaamalla toimenpiteet tietylle tieosalle. Liikenneonnettomuuksien määrän kehittymiseen vaikuttaa olennaisesti altistumisen määrän eli liikennesuoritteen kehitys. Onnettomuuksien määrä kasvaa ajetun matkan pidentyessä. Vilkasliiken-

20 20 teisen tien onnettomuusriski voi olla kokonaisuutena alhainen, mutta tien onnettomuustiheys voi silti olla korkea. Työkalun laskemien tuloksien yhteydessä puhutaan riskistä vain tapauksissa, joissa ajosuorite on saatu tarkasti kohdistettua tutkittavaan asiaan. Muissa tapauksissa puhutaan asukasmäärään tai ajosuoritteeseen suhteuttamisesta.

21 21 6 Työkalun käytön rajoitukset 6.1 Pienten havaintomäärien ongelma Suomessa on lukuisa joukko pieniä kuntia, joissa kuudenkin vuoden aikana ( ) tapahtunut onnettomuusmäärä on hyvin vähäinen. Lisäksi kunnat eroavat suuresti toisistaan liikenneolojen perusteella. Suomessa on esimerkiksi joukko kuntia, joiden alueella on hyvin vähän tai ei laisinkaan tiettyyn tieluokkaan kuuluvia teitä. Onnettomuusaineiston jakaminen erilaisiin tarkempiin kokonaisuuksiin vähentää entisestään havaintojen määrää. Rajallisen havaintomäärän vuoksi työkalun esittämiin tietoihin on suhtauduttava varauksella. Käyttäjä voi arvioida työkalun esittämien tulosten paikkansa pitävyyttä lomakkeiden yhteydessä esitettävien absoluuttisten onnettomuusmäärä- ym. kuntien ominaisuuksiin liittyvien tietojen avulla. Tutkimuksessa käytetty onnettomuusaineisto ei erittele katuverkolla ja yksityisteillä tapahtuneita onnettomuuksia toisistaan. Yksityisteille ei myöskään ole saatavissa ajosuoritetietoa. Toisaalta LII- SA -laskentajärjestelmän mukaisesti määritetyssä katusuoritteessa yksityisteiden suoritteen on katsottu sisältyvän työkalussa käytettyyn katuverkon kokonaissuoritteeseen. 6.2 Asukasluku ja ajosuorite altistajina Työkalussa esitetyt onnettomuustilastot on mahdollisuuksien mukaan esitetty sekä asukaslukuun että ajosuoritteeseen suhteutettuina, koska kumpikaan suhdeluku yksinään ei yleensä riitä kuvaamaan kunnan liikenteellisiä olosuhteita. Kahden asukasluvultaan samanlaisen kunnan tieverkon ajosuoritteet voivat poiketa merkittävästi toisistaan esimerkiksi silloin, kun toisen kunnan läpi menee valtatie ja toisen kunnan tiestö koostuu vain alempiluokkaisista teistä. Edellä mainittujen kuntien onnettomuustyyppijakaumat voivat niin ikään poiketa toisistaan, jos kunnat edustavat erilaisia kuntatyyppejä. Asukasluku on varsin stabiili ja tarkasti tiedossa oleva kuntaa kuvaava luku. Asukasluvun avulla hyvinkin erilaisten kuntien onnettomuusmäärät on mahdollista esittää järkevissä mittasuhteissa

22 22 samassa kaaviossa. Lisäksi erityyppisten onnettomuuksien määrän suhteuttaminen kunnan kokonaisasukaslukuun ei vääristä onnettomuustyyppien määrien keskinäisiä suhteita. Tämän vuoksi tietyissä kaavioissa asukaslukua käytetään onnettomuusmäärien suhteuttajana siitäkin huolimatta, että se ei täysin edusta altistuvaa joukkoa eikä ole tarkasti kohdennettu tutkittavaan asiaan. Tieto kuntien tieverkon ajosuoritteesta perustuu osittain arvioihin. Tiehallinnon ylläpitämä maantieverkon ajosuoritetietokanta on osittain mallinnettua tietoa. Katuverkon suoritteen määritysperusteena on työkalussa ollut kuntien asukasluku (LIISA-malli). Ajosuoritteen kertymistavassa on lisäksi eroja kuntien kesken (esim. kausivaihtelu, raskaan liikenteen osuus jne.). Suoritetiedon mahdollisista epätarkkuuksista huolimatta on muistettava, että työkalun suoritetiedot edustavat parhaimpia tällä hetkellä saatavissa olevia arvioita. Näistä seikoista johtuen onnettomuuksien määrän suhteuttaminen sekä ajosuoritteeseen että asukaslukuun kertoo kunnan turvallisuustilanteesta enemmän kuin pelkästään toinen em. suhdeluvuista. Toisaalta kaavioiden ja lukujen tulkinnassa ja johtopäätöksiä tehtäessä on muistettava ottaa huomioon tietojen mittasuhteet sekä luotettavuus. Pieniin onnettomuusmääriin voi liittyä huomattavaa vuosittaista vaihtelua. Työkalun tulostamia kaavioita lukiessa on tärkeää huomioida myös kaavioiden yhteydessä esitetyt absoluuttiset lukuarvot.

23 23 7 Työkalun lomakkeet Seuraavassa esitellään työkalun sisältämät lomakkeet yksitellen. Tarpeen mukaan lomakkeiden esittelyn yhteydessä kerrotaan aineistoihin yms. liittyvistä seikoista, jotka on otettava huomioon lomakkeita tarkasteltaessa. 1.x.x 1.0.x KAHDEN KUNNAN HEVA-ONNETTOMUUKSIEN TARKASTELU Yleiskatsaus turvallisuustilanteeseen HEVA-onnettomuuksien vuotuiset määrät Onnettomuuksissa kuolleiden vuotuiset määrät Kaikkien teiden, maanteiden sekä katujen ja yksityisteiden HEVA-onnettomuudet Kunnan asukaslukuun suhteutettuna - kaikilla kunnan alueen teillä tapahtuneet HEVAonnettomuudet koko kunnan asukaslukuun suhteutettuna - kunnan alueen maanteillä (Tiehallinnon hallinnoimilla) tapahtuneet HEVA-onnettomuudet koko kunnan asukaslukuun suhteutettuna - kunnan alueen katuverkolla ja yksityisteillä tapahtuneiden HEVA-onnettomuuksien yhteenlaskettu määrä koko kunnan asukaslukuun suhteutettuna Tiestön ajosuoritteeseen suhteutettuna Lomakkeessa esitetään laskennallinen HEVA-onnettomuusriski siten, että - kaikilla kunnan alueen teillä tapahtuneiden HEVAonnettomuuksien lukumäärä on jaettu koko kunnan tieverkon ajosuoritteella - kunnan alueella olevilla maanteillä (Tiehallinnon hallinnoimilla) tapahtuneiden HEVA-onnettomuuksien lukumäärä on jaettu maanteiden ajosuoritteella - kunnan alueella olevalla katuverkolla sekä yksityisteillä tapahtuneiden HEVA-onnettomuuksien yhteenlas-

24 24 kettu määrä on jaettu kunnan katuverkon ja yksityisteiden ajosuoritteella. HEVA-onnettomuudet onnettomuusluokkaryhmittäin Kunnan asukaslukuun suhteutettuna - kaikki kunnan alueella tapahtuneet HEVA-onnettomuudet onnettomuusluokkaryhmittäin koko kunnan asukaslukuun suhteutettuna Tiestön ajosuoritteeseen suhteutettuna - kaikki kunnan alueella tapahtuneet HEVA-onnettomuudet onnettomuusluokkaryhmittäin kunnan koko tieverkon ajosuoritteeseen suhteutettuna Törmäyskohteet yhteenajoissa Törmäyskohteiden jakauma HEVA-yhteenajoissa - Törmäyskohteiden jakauma yhteenajoissa, joissa kaksi osallista ha/pa = henkilö- ja pakettiautot raskas = kuorma- ja linja-autot muu ajon = muut edellä mainitsemattomat ajoneuvot pl. polkupyörät ja mopot kev = kevyt liikenne (jalankulkija, polkupyöräilijä tai mopedisti) eläin = eläin 1.1.x Tieryhmät HEVA-onnettomuudet tieryhmittäin Päätiet = Valta- ja kantatiet Muut maantiet = Seutu- ja yhdystiet Onnettomuuksien prosentuaalinen jakautuminen tieryhmille Onnettomuudet suhteessa tieryhmän ajosuoritteeseen - kaikilla kunnan alueella olevilla pääteillä tapahtuneiden HEVA-onnettomuuksien lukumäärä jaettuna koko kunnan päätieverkon ajosuoritteella - kunnan alueella olevilla muilla maanteillä tapahtuneiden HEVA-onnettomuuksien lukumäärä jaettuna muiden maanteiden ajosuoritteella - kunnan alueella olevalla katuverkolla sekä yksityisteillä tapahtuneiden HEVA-onnettomuuksien yhteenlaskettu määrä jaettuna kunnan katuverkon ja yksityisteiden yhteenlasketulla ajosuoritteella.

25 Tieryhmien HEVA-onnettomuustiheys - tieryhmillä tapahtuneiden HEVA-onnettomuuksien lukumäärä jaettuna tieryhmiin kuuluvien teiden kokonaispituudella. Kaduilla ja yksityisteillä tapahtuneet onnettomuudet on suhteutettu katuverkon pituuteen Maanteiden HEVA-onnettomuudet onnettomuusluokkaryhmittäin suhteessa tiestön ajosuoritteeseen - kunnan alueella olevilla pääteillä tapahtuneet HEVAonnettomuudet onnettomuusluokkaryhmittäin jaettuna kunnan alueella olevan päätieverkon ajosuoritteella - kunnan alueella olevilla muilla maanteillä tapahtuneet HEVA-onnettomuudet onnettomuusluokkaryhmittäin jaettuna kunnan alueella olevien muiden maanteiden ajosuoritteella Katujen ja yksityisteiden HEVA-onnettomuudet onnettomuusluokkaryhmittäin suhteessa tiestön ajosuoritteeseen - kunnan alueella olevilla kaduilla ja yksityisteillä tapahtuneet HEVA-onnettomuudet onnettomuusluokkaryhmittäin jaettuna kunnan katuverkon ja yksityisteiden yhteenlasketulla ajosuoritteella 1.2.x Nopeusrajoitukset HEVA-onnettomuuksien suhteellinen (prosentuaalinen) 1.3.x jakautuminen eri nopeusrajoituksille Taajamien onnettomuudet ja liikennekuolemat HEVA-onnettomuudet asukaslukuun suhteutettuna - kunnan alueen taajamamerkkitaajamissa tapahtuneet HEVA-onnettomuudet jaettuna koko kunnan väkiluvulla Liikennekuolemien kokonaismäärät taajamamerkillä merkityissä taajamissa ja niiden ulkopuolella Onnettomuudet on kirjattu onnettomuushetkellä vallineen nopeurajoituksen mukaisesti 1.4.x Valoisuusolosuhteet HEVA-onnettomuuksien suhteellinen jakautuminen eri valoisuusolosuhteisiin 1.5.x Ajankohta HEVA-onnettomuuksien suhteellinen (prosentuaalinen) jakautuminen kesä- ja talvikaudelle Kesäkausi = 16. huhtikuuta 15. lokakuuta Talvikausi = 16. lokakuuta 15. huhtikuuta

26 x Kevyen liikenteen osalliset Onnettomuuksissa kuolleet tai loukkaantuneet kevyen 1.7.x liikenteen osalliset - jalankulkijat, polkupyöräilijät ja mopedistit Eri-ikäisten kuljettajien osallisuus HEVA-onnettomuuksiin Asukaslukuun suhteutettuna - eri ikäluokkiin kuuluvien onnettomuuksiin osallisten kuljettajien määrä jaettuna koko kunnan asukasluvulla Ajosuoritteeseen suhteutettuna - eri ikäluokkiin kuuluvien onnettomuuksiin osallisten kuljettajien määrä jaettuna kunnan kokonaisajosuoritteella. Huom! Ei ole riski koska ei tiedetä kuljettajien ajosuoritetta. 1.8.x Eri-ikäisten mies- ja naiskuljettajien osallisuus HE- VA-onnettomuuksiin Asukaslukuun suhteutettuna - eri ikäluokkiin kuuluvien onnettomuuksiin osallisten mies- ja naiskuljettajien määrä jaettuna koko kunnan asukasluvulla Ajosuoritteeseen suhteutettuna - eri ikäluokkiin kuuluvien onnettomuuksiin osallisten mies- ja naiskuljettajien määrä jaettuna koko kunnan alueella olevan tieverkon ajosuoritteella. Huom! Ei ole riski koska ei tiedetä kuljettajien ajosuoritetta. 1.9.x HEVA-onnettomuuksien päihdetapaukset Päihtyneiden kuljettajien ja jalankulkijoiden suhteellinen osuus kaikista HEVA-onnettomuuksiin osallisista kuljettajista ja jalankulkijoista - sisältää alkoholin sekä muiden päihdyttävien aineiden vaikutuksen alaiset kuljettajat sekä jalankulkijat. Alkoholin raja-arvo 0,5 promillea. - osallisten yksityisyyden suojaamiseksi kunnan tarkkoja onnettomuustietoja ei näytetä, jos havaintojen määrä on 0-3 kpl.

27 27 2.x.x ALUEITTAINEN JA VALTAKUNNALLINEN TARKASTELU 2.0.x Yleiskatsaus HEVA-onnettomuudet vuosittain Liikennekuolemat vuosittain HEVA-onnettomuudet asukaslukuun suhteutettuna tienpitäjän mukaan - kaikilla alueyksikön teillä tapahtuneet HEVA-onnettomuudet koko alueyksikön asukaslukuun suhteutettuna - alueyksikön maanteillä (Tiehallinnon hallinnoimilla) tapahtuneet HEVA-onnettomuudet koko alueyksikön asukaslukuun suhteutettuna - alueyksikön alueen olevalla katuverkolla sekä yksityisteillä tapahtuneiden HEVA-onnettomuuksien yhteenlaskettu määrä koko alueyksikön asukaslukuun suhteutettuna HEVA-ONNETTOMUUSRISKI - kaikilla alueyksikön pääteillä tapahtuneiden HEVAonnettomuuksien lukumäärä jaettuna koko alueyksikön päätieverkon ajosuoritteella - alueyksikön muilla maanteillä tapahtuneiden HEVAonnettomuuksien lukumäärä jaettuna muiden maanteiden ajosuoritteella - alueyksikön katuverkolla sekä yksityisteillä tapahtuneiden HEVA-onnettomuuksien yhteenlaskettu määrä jaettuna alueyksikön katuverkon ajosuoritteella. HEVA-onnettomuudet onnettomuusluokkaryhmittäin Asukaslukuun suhteutettuna - kaikki alueyksikön alueella tapahtuneet HEVA-onnettomuudet onnettomuusluokkaryhmittäin koko alueyksikön asukaslukuun suhteutettuna HEVA-ONNETTOMUUSRISKI - kaikki alueyksikön alueella tapahtuneet HEVA-onnettomuudet onnettomuusluokkaryhmittäin alueyksikön kokonaisajosuoritteeseen suhteutettuna Törmäyskohteiden jakauma HEVA-yhteenajoissa - Törmäyskohteiden jakauma yhteenajoissa, joissa osallisena kaksi ajoneuvoa.

28 28 ha/pa = henkilö- ja pakettiautot raskas = kuorma- ja linja-autot muu ajon = muut edellä mainitsemattomat ajoneuvot kev = kevyt liikenne (jk/pp+mopot) eläin = eläin 2.1.x Tieryhmät Päätiet = Valta- ja kantatiet Muut maantiet = Kaikki maantiet lukuun ottamatta valta- ja kantateitä Onnettomuuksissa kuolleiden prosentuaalinen jakautuminen eri tieryhmille KUOLEMANRISKI - alueyksikön koko tieverkon ajosuoritteen perusteella laskettu kuolemanriski HEVA-onnettomuuksien prosentuaalinen jakautuminen eri tieryhmille HEVA-ONNETTOMUUSRISKI - alueyksikön koko tieverkon ajosuoritteen perusteella laskettu HEVA-onnettomuusriski HEVA-onnettomuustiheys tieryhmittäin - tieryhmällä tapahtuneiden HEVA-onnettomuuksien määrä tieryhmään kuuluvien teiden kokonaispituuteen suhteutettuna. Poikkeuksena katuverkon ja yksityisteiden onnettomuudet, joiden määrä on jaettu ainoastaan katuverkon pituudella Pääteiden onnettomuusluokkaryhmittäiset HEVA-onnettomuusriskit - alueyksikön pääteillä tapahtuneet HEVA-onnettomuudet alueyksikön pääteiden ajosuoritteeseen suhteutettuna Muiden maanteiden onnettomuusluokkaryhmittäiset HE- VA-onnettomuusriskit - alueyksikön muilla maanteillä tapahtuneet HEVAonnettomuudet alueyksikön muiden maanteiden ajosuoritteeseen suhteutettuna Katujen ja yksityisteiden onnettomuusluokkaryhmittäiset HEVA-onnettomuusriskit

29 29 - alueyksikön katuverkolla sekä yksityisteillä tapahtuneet HEVA-onnettomuudet alueyksikön katuverkon ja yksityisteiden ajosuoritteeseen suhteutettuna. 2.2.x Nopeusrajoitukset HEVA-onnettomuuksien prosentuaalinen jakautuminen eri nopeusrajoituksille - kaikilla teillä tapahtuneet HEVA-onnettomuudet nopeusrajoituksittain Onnettomuuksissa kuolleiden prosentuaalinen jakautuminen eri nopeusrajoituksille Onnettomuudet on kirjattu onnettomuushetkellä vallineen nopeurajoituksen mukaisesti 2.3.x Taajamien onnettomuudet ja liikennekuolemat Asukaslukuun suhteutettuna - alueyksikön alueella olevissa taajamamerkkitaajamissa tapahtuneet HEVA-onnettomuudet jaettuna alueyksikön kokonaisväkiluvulla Liikennekuolemien suhteellinen jakautuminen taajamamerkkitaajamiin ja taajamien ulkopuolelle 2.4.x Valoisuusolosuhteet HEVA-onnettomuuksien prosentuaalinen jakautuminen eri valoisuusolosuhteisiin 2.5.x Ajankohta HEVA-onnettomuuksien prosentuaalinen jakautuminen kesä- ja talvikausille Kesäkausi = 16. huhtikuuta 15. lokakuuta Talvikausi = 16. lokakuuta 15. huhtikuuta 2.6.x Kevyen liikenteen osalliset Onnettomuuksissa kuolleet tai loukkaantuneet kevyen liikenteen osalliset - jalankulkijat, polkupyöräilijät ja mopedistit 2.7.x Eri-ikäisten kuljettajien osallisuus HEVA-onnettomuuksiin Asukaslukuun suhteutettuna

30 30 - eri ikäluokkiin kuuluvien onnettomuuksiin osallisten kuljettajien määrä jaettuna alueyksikön kokonaisasukasluvulla Ajosuoritteeseen suhteutettuna - eri ikäluokkiin kuuluvien onnettomuuksiin osallisten kuljettajien määrä jaettuna koko alueyksikön kokonaisajosuoritteella. Huom! Ei ole riski koska ei tiedetä eri-ikäisten kuljettajien ajosuoritetta. 2.8.x Kuljettajan ikä ja sukupuoli Asukaslukuun suhteutettuna - eri ikäluokkiin kuuluvien onnettomuuksiin osallisten mies- ja naiskuljettajien määrä jaettuna koko alueyksikön asukasluvulla Ajosuoritteeseen suhteutettuna - eri ikäluokkiin kuuluvien onnettomuuksiin osallisten mies- ja naiskuljettajien määrä jaettuna alueyksikön kokonaisajosuoritteella. Huom! Ei ole riski koska ei tiedetä eri-ikäisten kuljettajien ajosuoritetta. 2.9.x HEVA-onnettomuuksien päihdetapaukset Päihtyneiden kuljettajien ja jalankulkijoiden prosentuaalinen osuus kaikista HEVA-onnettomuuksiin osallisista kuljettajista ja jalankulkijoista - sisältää alkoholin sekä muiden päihdyttävien aineiden vaikutuksen alaiset kuljettajat sekä jalankulkijat. Alkoholin raja-arvo 0,5 promillea. Osallisten yksityisyyden suojaamiseksi kunnan tarkkoja onnettomuustietoja ei näytetä, jos havaintojen määrä on 0-3 kpl.

31 31 Kirjallisuus Räty, P. (2000). Tutkimus liikenneonnettomuusrekistereiden edustavuudesta ja peittävyydestä. Helsinki : Tielaitos, Tielaitoksen selvityksiä ; 38/ s. ISBN: , TIEL Esa Räty ym. Suomen kuntien liikenneturvallisuus KULTI. LINTU julkaisuja 3/2005. Helsinki 2005

32 32 LIITE 1 Esimerkki työkalun tuloslomakkeesta. Kyseessä lomake nro 1.0.3; HEVA-onnettomuudet kunnan asukaslukuun suhteutettuna. HEVA-onnettomuudet kunnan asukaslukuun suhteutettuna Kaikki tiet Yleiset tiet Kadut ja yks.tiet onn/1000as 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Seinäjoki Tampere Seinäjoki Tampere Asukasluku ONNETTOMUUDET kpl onn/1000as kpl onn/1000as Kaikki tiet 328 1, ,08 Yleiset tiet 42 0, ,15 Kadut ja yks. tiet 286 1, ,93 Takaisin sisällysluetteloon LÄHTEET: Onnettomuustiedot: poliisin tietoon tulleet tieliikenneonnettomuudet Kuntatiedot: Tilastokeskus , Kuntaliitto Tiestö: Tiehallinto

33 33 Liite 2 Tiehallinto, Hti Riikka Rajamäki, Auli Forsberg onnettomuusluokan muodostaminen Onnettomuusluokka muodostuu osallisten määrän, osallislajin ja onnettomuustyypin perusteella. Jos onnettomuudessa on vain yksi osallinen, kuuluu onnettomuus luokkaan 1 = yksittäisonnettomuus. Kuitenkin jos kyseinen osallinen on mopo MO (12), kuuluu onnettomuus luokkaan 7 = mopedionnettomuus. Vastaavasti jos osallinen on PP (11), on luokka 8 = polkupyöräonnettomuus ja jos osallinen on JK (10), on luokka 9 = jalankulkijaonnettomuus. Jos joku OSLAJI = HI (70), kuuluu onnettomuus luokkaan 10 = hirvionnettomuus. Jos joku OSLAJI = PE (71), kuuluu onnettomuus luokkaan 11 = peuraonnettomuus. Jos joku OSLAJI = PO (72) tai ME (73), kuuluu onnettomuus luokkaan 12 = muu eläinonnettomuus. Jos joku OSLAJI = AJ (43), RV (50), JU (51), MU (60) tai MK (42), mutta mikään OSLAJI ei ole HI (70), PE (71), PO (72) tai ME (73), kuuluu onnettomuus luokkaan 13 = muu onnettomuus. Jos joku oslaji on JK (10) ja mikään oslaji ei ole AJ (43), RV (50), JU (51), MU (60), MK (42), HI (70), PE (71) PO (72) tai ME (73), kuuluu onnettomuus luokkaan 9 = jalankulkijaonnettomuus. Jos joku oslaji on PP (11) ja mikään oslaji ei ole AJ (43), RV (50), JU (51), MU (60), MK (42), HI (70), PE (71), PO (72), ME (73) tai JK (10), kuuluu onnettomuus luokkaan 8 = polkupyöräonnettomuus. Jos joku oslaji on MO (12) ja mikään oslaji ei ole AJ (43), RV (50), JU (51), MU (60), MK (42), HI (70), PE (71), PO (72), ME (73), JK (10) tai PP (11), kuuluu onnettomuus luokkaan 7 = mopedionnettomuus. Jos ONTY = tai 19 tai tai 36 tai 39, kuuluu onnettomuus luokkaan 2 = kääntymisonnettomuus. Jos ONTY = tai 22 23, kuuluu onnettomuus luokkaan 3 = ohitusonnettomuus. Jos ONTY = 40 tai 49 tai tai 59, kuuluu onnettomuus luokkaan 4 = risteämisonnettomuus. Jos ONTY = 20, 21, 24 tai 29, kuuluu onnettomuus luokkaan 5 = kohtaamisonnettomuus. Jos ONTY = 06 08, kuuluu onnettomuus luokkaan 6 = peräänajo-onnettomuus. Onnettomuudet, jotka eivät toteuta yhtään edellä lueteltua ehtoa, kuuluvat luokkaan 13 = muu onnettomuus. Selitteet: OSLAJI = osallislaji, ONTY = onnettomuustyyppi

34 34 Osallislaji 0 perävaunu pelkästään 10 jalankulkija 11 polkupyöräilijä 12 mopedi 20 kevytmoottoripyörä (< 125 cc) 21 moottoripyörä 30 henkilöauto 31 pakettiauto 32 kuorma-auto 33 linja-auto 40 traktori 41 erikoisauto 42 moottorikelkka 43 muu moottorikäyttöinen ajoneuvo 50 raitiovaunu 51 juna 60 muu kulkuneuvo 70 hirvi 71 peura 72 poro 73 muu eläin 99 tuntematon kulkuväline Ehdotus onnettomuusluokkaryhmittelystä Kolmentoista erillisen onnettomuusluokan sijasta on esim. rajallisen aineiston tai selkeämmän yleiskuvan saamiseksi mielekästä muodostaa onnettomuusluokkaryhmiä esim. seuraavalla jaolla: Onnettomuusluokka Ryhmä 1 yksittäisonnettomuus YKS 1 2 kääntymisonnettomuus KÄÄ 2 3 ohitusonnettomuus OHI 3 4 risteämisonnettomuus RIS 2 5 kohtaamisonnettomuus KOH 3 6 peräänajo-onnettomuus PER 4 7 mopedionnettomuus MOP 5 8 polkupyöräonnettomuus POL 5 9 jalankulkijaonnettomuus JAL 5 10 hirvionnettomuus HIR 6 11 peuraonnettomuus PEU 6 12 muu eläinonnettomuus MEL 6 13 muu onnettomuus MUU 6 Ryhmä 1 sisältää pelkät yksittäisonnettomuudet eli suistumiset ja ryhmä 2 sisältää liittymätoimintoihin liittyvät luokat. Ryhmä 3 muodostuu ohitusja kohtaamisonnettomuuksista (tyypillisintä korkean nopeuden tiejaksoilla), Peräänajot tarkastellaan omana ryhmänään 4 (erityisesti taajamatyyppisen ympäristön ongelma). Ryhmä 5 koostuu suojattomimpien tienkäyttäjien osallisuudesta onnettomuuksissa ja ryhmä 6 eläin- ja muista luokittelemattomista onnettomuuksista.

35 35 Liite 3 Onnettomuustyyppikuvasto