46 42 Pääluottamusmiehet testasivat Marco Bjurströmin venyttelyohjeita.

Transkriptio

1 5 2010

2 Sisältö 5 / 2010 Vääräniemi on tottunut olemaan valmiina, 14Heidi kun hälytysajo kutsuu. 24 Pelkojohtaminen vie terveyden ja tuloksen. Lappeenrannan SuPer-illan iloiset arpajaisvoittajat Pääluottamusmiehet testasivat Marco Bjurströmin venyttelyohjeita. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Tuloksellisuus pääluottamusmiespäivien teema 7 Laatupalkinto magneettivyölle 8 Työnjakomallista apua 8 Päättäjät hoitotyöhön 10 Toukokuun lyhyet 11 Lehtikatsaus 11 Näin vastattiin 12 Lempiesine: Kahvipannu 14 Heidi Vääräniemen työpäivä Yli-Iissä 19 Lääkehoito on ammattitaitoa 20 Nostaminen helpommaksi apuvälineillä ja ohjeilla 24 Pelko syö hyvinvointia 28 Hoitoa ja hoivaa Helsingissä 1/3 31 Luontaistuotteet, osa Uudet kirjat 34 Nuorten sivu 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Lasten sairaudet 7/10 39 Aspergerin oireyhtymä 40 Omaehtoinen työnteko kiinnostaa 42 Bollywood ja afro antoivat virtaa 44 Jaakko Heinimäki pohtii työelämäkäsitettä 46 SuPer-ilta 38 paikkakunnalla 49 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Santtu Hyvärinen tähtää mestariksi 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 61 Siskon pakina 64 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Kankaanpäästä 28 Mitä Helsinkiin kuuluu? 2 super

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 57. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas, Tiina Örn kannen kuva Heidi Vääräniemen kuvasi Jukka Järvelä ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Hyvä esimiestyö taas kerran Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus kertoo, että yli puolelle suomalaisista työn keskeinen merkitys on ammatillinen kehittyminen ja oman osaamisen kartuttaminen. Vain joka neljäs kokee työnsä arjen rutiinina, joka ei herätä suuria tunteita mihinkään suuntaan. Työn mukanaan tuomat ihmissuhteet ja kaveruudet ovat tärkeitä lähes yhdeksälle kymmenestä, sen sijaan yhteenkuuluvuus työnantajaa kohtaan on merkityksellistä vain kolmelle kymmenestä. Edelleen 36 prosenttia suomalaisista katsoo, että työn tekeminen on jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle kuuluva velvollisuus. 13 prosenttia meistä suhtautuu työhönsä liikesuhteena, jossa myy työpanostaan työnantajalle ja vastaavasti 15 prosenttia näkee työnsä niin mieluisana, että tekisi sitä vaikka ei tarvitsisi siitä saatavaa rahaakaan. Sukupolvien välillä on alkanut ilmetä eroavuuksia. Työnsä jokaiselle kuuluvana velvollisuutena, ihmisen kunniana ja itseisarvona kokevat yli 45-vuotiaat työntekijät. Sen sijaan vuotiaat korostavat työssään mahdollisuutta toteuttaa itseään. Tähän he lukevat ammatillisen kehittymisen, osaamisensa kartuttamisen ja työstä saatavat onnistumisen kokemukset. Myös vapaa-ajan tärkeys korostuu nuorten keskuudessa. Arvotutkimuksessa luodataan edelleen hyvän työpaikan ominaisuuksia. Työpaikalta toivotuin ominaisuus on työyhteisön myönteinen ilmapiiri, sitä pitää tärkeänä yhdeksän kymmenestä. 85 prosenttia suomalaisista korostaa hyvän johtamisen ja esimiestyön merkitystä. Tavallista enemmän hyvä johtajuus korostuu naisten, työntekijäportaan ja kunnan palveluksessa olevien keskuudessa. Työn mielenkiintoisuuden tärkeyttä korostaa 87 prosenttia vastaajista ja kolme neljästä arvostaa sitä, että työssä voi toteuttaa itseään. Tärkeää on myös se, että työnantajan ja esimiesten arvot vastaavat työntekijöiden omia arvoja. Työsuhteen vakituisuus on tärkeää kahdeksalle kymmenestä ja yhtä moni painottaa varman ja turvatun työpaikan merkitystä. Yllättivätkö tutkimuksen tulokset? Kysyimme jäsentemme mielipiteitä työssä viihtymisestä Lappeenrannan SuPer-illassa. Oman näkemyksensä ihmisen elämän luonteesta kertoo myös Pääluottamusmiesten neuvottelupäivillä vieraillut kirjailija Jaakko Heinimäki. On tullut aika toivottaa hyvää kevättä kaikkialle Suomeen. Se tulee näin äitienpäivän myötä.. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja huomion arvoiset tapahtumat Toukokuu PeSu kymppi, perustietoa SuPerista, Turku, Sokos Hotel Hamburger Börs, SuPer ry 9.5. Äitienpäivä Kuolevan potilaan hoito, SuPerin toimisto, Helsinki Helatorstai Kotihoidon päivät, Tampere, Scandic Tampere City, SuPer Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Helsinki, SuPer Hengityshoitajapäivä, Helsinki, Filha ry Taloudenhoidon peruskurssi, Lahti, TJS Opintokeskus Kansainvälinen kulttuurin monimuotoisuuden päivä dialogin ja kehityksen hyväksi Maailman MS-päivä Kansainvälinen YK:n rauhanturvaajien päivä Kansainvälinen tupakaton päivä Kesäkuu Luottamusmiesten peruskoulutus, 1. jakso, Aktiivi- Instituutin koulutusta, Helsinki 4.6. Kuolevan potilaan hoito, SuPerin toimisto, Helsinki 5.6. Maailman ympäristöpäivä Kansainvälinen lapsityön vastainen päivä Provinssirock, Seinäjoki Maailman pakolaisten päivä Palomäki esittää uutta mallia SuPerin puheenjohtajan Juhani Palomäen mielestä Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto on ajautumassa umpikujaan. Järjestelmää eivät pelasta Parashankkeen mukaiset yhteistoiminta-alueet eivätkä kuntaliitokset. Palomäki haluaa tuoda keskusteluun uuden toimintamallin: sotealuekuntamallin. SuPer on huolissaan siitä, että kunnat eivät ole pystyneet tuottamaan ja kustantamaan sellaisia sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointipalveluita, joita kansalaisilla olisi oikeus odottaa. Näköpiirissä on nyt kehitys, joka tulee entisestään pahentamaan tilannetta, Palomäki toteaa. SuPer on päättänyt esittää valtiovallalle toimintamallin, jossa on paljon yhteisiä elementtejä Kainuun hallintomallikokeilun kanssa. SuPerin esittämä malli olisi kaikkia nykymalleja toimivampi Nyt on aika: ja oikeudenmukaisempi ja siinä esitettyjen periaatteiden mukaisesti Suomen kunnat pystyisivät tuottamaan sosiaalija terveystoimen palvelut myös useiden vuosikymmenienkin kuluttua. Sotealuekuntamallissa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sijoitetaan samaan organisaatioon, joka toimii kuntayhtymämuodossa. Alueet muodostuisivat nykyisen valtion aluehallintovirastojaotuksen mukaisesti ja alueen kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset jaettaisiin tasan alueen asukkaiden kesken. Palomäen mukaan malli toisi ratkaisun moneen muuhunkin kuin sosiaali- ja terveystoimen ongelmakysymykseen. SuPerin malli on lähetetty poliittisille päättäjille jatkokeskusteluiden pohjaksi ja siihen voi tutustua myös verkkosivulla Esimiehet järjestöagentteina SuPerin toimistoon on tullut viestejä, että eräät osastonhoitajat ovat kehottaneet lähihoitajia liittymään SuPerin sijasta Tehyyn. Näissä tilanteissa ei tarvitse arvailla, mihin järjestöön tällainen esimies kuuluu. Miten tällaiseen toimintaan on suhtauduttava? Hallintolain mukaan viranomaisen on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Toimien on oltava puolueettomia. Asia on siis selvä. Esimiehen tehtävänä ei ole millään tavalla ottaa kantaa johdettaviensa ammattiliittoon järjestäytymiseen. Esimies ei saa asettaa ihmisten järjestövalintaa kyseenalaiseksi, vaikka saisikin sen tietää, eikä yrittää muuttaa sitä mieleisekseen. Edellä kerrotunlaisissa tilanteissa esimies on toiminut selkeästi virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. Jos tällaista menettelyä esiintyy laajemminkin, ottakaa yhteyttä liiton toimistoon Markku Silvennoiseen tai Raija Moilaseen. Saatamme asian oikeille raiteilleen.. markku silvennoinen, pääsihteeri i n g r a m onnitella äitejä. onnitella valmistumassa olevia opiskelijoita. valmistuvien liittyä SuPerin varsinaiseksi jäseneksi ja saada liittymislahja. ilmoittautua mennessä yksityissektorin TSN:n jäseniltaan Kotkassa. äänestää Suomen Parhaat Verkkosivut -kilpailussa, linkki toimittaa kevätkokouksen asiakirjakopiot SuPerin toimistoon. ottaa selvää oman ammattiosaston kesäriennoista. laittaa syksyn allakkaan Lähihoitaja2010-päivämäärä laittaa kesämökin lääkekaapin ja auton ensiapupakkauksen sisällöt kuntoon. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Hoitajat säästöjen puristuksessa Monilla hoito- ja hoivasektorin työpaikoilla henkilökuntamäärä on nyt minimitasolla tai jopa jo sen alapuolella. Asiakasmäärien kasvu yhdessä yhä vähenevän työntekijäjoukon kanssa muodostaa sellaisen yhtälön, jossa työntekijän fyysiset ja henkiset voimavarat ovat koetuksella. Monilla työpaikoilla ollaan nyt lähellä katkeamispistettä. Puheet työhyvinvoinnin lisäämisestä ja työurien pidentämisestä tuntuvat nyt tässä tilanteessa kovin kaukaisilta asioilta. Vuoden 2009 puolella alkaneet henkilöstösupistukset tiukkenevat yhä edelleen ja monet hoivasektorin työpaikat toimivat jatkuvalla minimimiehityksellä. Tämä tilanne on arkipäivää jo työvuorolistojen suunnitteluvaiheessa ja tilannetta pahentaa usein vielä se, että määräaikaisten työntekijöiden ja muiden lyhytaikaisten sijaisten palkkaaminen on myös kielletty. Oman lisävaikeutensa synkkään säästökierteeseen tuovat vielä lomautukset. Jotkut työnantajat ovat päätyneet jopa sellaisiin lomautuksiin, jossa lomautusten ulkopuolelle ei ole rajattu edes ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa antavia laitoksia. Näille toimipisteille lomautuksilla aiheutetaan kenties koko vuoden kestävä henkilöstöva- jaus, ja se varmasti vaarantaa potilasturvallisuuden, aiheuttaa hygieniatason laskun ja tulee myös lisäämään jo ilman lomautuksiakin ylikuormitetun hoivahenkilöstön sairastavuutta. Lomautukset monilla terveyskeskusten vuodeosastoilla tulevat lisäksi johtamaan siihen, että osa potilaista tulee olemaan hoidossa yli kolme kertaa terveyskeskuksen vuodeosastoa kalliimmilla erikoissairaanhoidon hoitopaikoilla suurissa sairaaloissa. Hoivahenkilöstön lisäksi säästötoimista kärsivät sairaat, vanhukset ja lapset. Monen pitkäaikaishoidossa olevan vanhuksen kohdalla hoivatasosta ja inhimillisestä kohtelusta on pakko tinkiä. Yhtä vanhusta kohti käytettävä hoitoaika tulee entisestään vähenemään, ja auttavia käsiä vanhukset ja sairaat joutuvat odottamaan entistä kauemmin. Tämä voi tarkoittaa jopa sitä, että päivittäinen ruoka joidenkin hoidettavien kohdalla on kylmää, koska syöttäjien määrä vähenee ja ruokailuajat venyvät. Joidenkin vanhusten kohtalona tulee olemaan myös se, että heitä ei enää ehditä päivän aikana nostamaan ylös vuoteestaan muusta viriketoiminnasta puhumattakaan. Voivatko kuntapäättäjät nukkua yönsä levollisina ja olla tyytyväisiä säästöpäätöksiinsä? Voivatko he tuntea ylpeyt- tä katsoessaan silmiin avuttomana makaavaa sairasta vanhusta ja sanoa hänelle, että tämän me voimme tarjota sinulle kiitokseksi elämäntyöstäsi. Päättäjät eivät voi nyt vetäytyä vastuustaan ja sanoa, että he eivät tienneet asiasta. Tieto hädästä heillä kyllä varmasti on, mutta kyse on nyt siitä, että onko päättäjillä rohkeutta, auttamishalua ja arvostavatko he todella elämää.. Voivatko kuntapäättäjät nukkua yönsä levollisina ja olla tyytyväisiä säästöpäätöksiinsä? super

6 Uutiset Esillä juuri nyt SuPerin edunvalvontayksikön johtaja Anne Sainila-Vaarno avasi tuloksellisuuden edistämistä tukevan, 0,7 prosentin suuruisen paikallisen erän määräytymisperusteita Pääluottamusmiesten neuvottelupäivillä. Tuloksellisuus puhutti luottamusmiehiä teksti leena lindroos kuva jukka järvelä Syyskuun alussa maksuun tuleva, tuloksellisuuden edistämistä tukeva palkkaerä oli keskeinen teema Su- Perin Pääluottamusmiesten neuvottelupäivillä huhtikuussa. Kaikilla kunnallisilla sopimusaloilla käytettävissä on 0,7 prosentin suuruinen paikallinen erä. Millä perusteilla se maksetaan? SuPerin edunvalvontayksikön johtaja Anne Sainila-Vaarno selvitti tuloksellisuuserän määräytymistä. Erän tavoite on tuloksellisuuden ja tuottavuuden parantaminen ja menojen hillitseminen. Työnantaja painottaa luonnollisesti säästöjä, mutta SuPerille keskeistä on muun muassa kehittää toimintamalleja työhyvinvoinnin parantamiseksi, hän totesi. Työnantajan tulee tarjota kaikille KVTES:n piirissä oleville kunta-alan työntekijöille mahdollisuutta osallistua jo voimassa olevaan hankkeeseen tai uusi hanke voidaan perustaa tätä tarkoitusta varten. Hankkeelle asetetaan tavoitteet ja sille määritellään mittarit, suoritustasot ja tarkastelujakso. Tuloksellisuuserän saaminen edellyttää, että henkilöstö lähtee mukaan hankkeeseen, joka voi jatkua maksupäivän eli syyskuun ensimmäisen päivän jälkeen. Mikäli mahdollisuutta ei tarjota, tai hanketta ei tule, on 0,7 prosentin suuruinen palkkaerä joka tapauksessa maksettava, Sainila-Vaarno jatkoi: Sopimuskorotuksia ei voi kiertää säästösyihin vedoten. Valittava tuloksellisuushanke voi koskea koko kuntaa tai olla esimerkiksi virasto-, hallintokunta- tai yksikkökohtainen maksu kuitenkin hoidetaan sopimusalakohtaisesti eli sitä ei voi siirtää alalta toiselle. Erä käytetään ensisijaisesti tehtäväkohtaisiin palkkoihin ja mikäli tavoitteet saavutetaan vain osittain, saavutettuja tavoitteita vastaava osuus maksetaan tehtäväkohtaisiin palkkoihin ja loppuosa henkilökohtaisiin lisiin. Hankkeen valinnasta ja erän toteuttamistavasta käydään paikalliset neuvottelut, joissa henkilöstölle annetaan tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa. Neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen. Kiirettä pitää Tuloksellisuuserästä käytiin vilkasta keskustelua kumpanakin kokouspäivänä. Sen pohjaksi Peijaksen ammattiosaston pääluottamusmies Satu Laurila kertoi HUS:n tuloksellisuusneuvottelujen vaiheista. Neuvottelut on siellä aloitettu 30. syyskuuta viime vuonna ja niitä on käyty kuusi kertaa. Ne ovat jääneet erimielisiksi. Parhaillaan työnantaja tekee ohjekirjettä erän jakamisesta ja kaikki käytännön asiat ovat jääneet jatkoneuvotteluissa sovittaviksi, Laurila sanoi. Maanlaajuisesti keskusteluja hankkeista vasta käynnistellään, useilla paikkakunnilla ensimmäinen kokous on toukokuun alussa. Usein uuden hankkeen jaloissa on vastikään toteutettuja sotepiiriuudistuksia tai kuntaliitoksia, joista niistäkään ei vielä ole selvit- 6 super

7 ty normaaliin arkeen. Muutamia hankkeita on kuitenkin jo ehditty nimetäkin, niistä kuuden pääluottamusmiehen muodostama paneeli kertoi esimerkkejä. Tuloksellisuushankkeeksi on nimetty muun muassa Paras-hanke, alueen kuntaliitoshanke, koko kaupungin kattavan henkilöstötietojärjestelmän kehittäminen ja alueellinen työhyvinvointihanke. Kiireinen aikataulu tuo mukanaan paljon pohtimista, samoin mittareiden määritteleminen. Esimerkiksi työhyvinvointihankkeen mittareita on harkittava tarkoin. Jos tavoitteena on vaikka lyhyiden sairaslomien määrän vähentäminen, ei seurauksena saa olla se, että niitä ei pidetä, vaan tullaan sairaana töihin. Oikeita asioita Tuloksellisuus tarkoittaa sitä, että tehdään oikeita asioita ja tehdään ne hyvin, totesi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tutkimuspäällikkö Margareta Heiskanen. Hän puhui tuloksellisuudesta kuntatyössä. Hänen mukaansa tulevina vuosina on pohdittava yhdessä millaisilla sopimusteksteillä ja palkkauselementeillä voidaan tukea tuloksellisuutta. Tavoitteena on sekä palvelujen parantaminen ja tehostaminen että kustannusten hillitseminen. Heiskanen korosti sitä, että ratkaisut on harkittava paikallisesti, ei tule käyttää monistettuja tai keskitettyjä malleja. On kuitenkin mahdollista tehdä sopimusalat ylittäviä hankkeita ja kehitystyötä. Kunta-alalla on toimittava sen omilla ehdoilla, ei valtion tai valtiovarainministeriön. Edellytys kestävälle tuottavuuskasvulle on samanaikainen laadun kehittäminen, Heiskanen jatkoi: toiminnan tuloksellinen kehittäminen on jatkuvaa, pitkäjänteistä toimintaa ja osa strategista johtamista. Keskustelussa todettiin toisen asteen koulutettujen olevan edelleen pitkälti osaamistaan vaatimattomammissa tehtävissä ja näin olemassa olevat voimavarat jäävät monessa kunnassa hyödyntämättä.. lisää pääluottamusmiesten neuvottelupäivistä sivuilla Magneettivyön ohjeistuksesta laatupalkinto Hämeenlinnassa teksti liisa uusiniitty Lähihoitajan tehtävissä työskentelevät Anna-Mari Viiala ja Jyry Heinänen ovat saaneet Hämeenlinnan kaupungin laatupalkinnon laatimistaan magneettivyön toimintaohjeista. Yhteinen ohjeistus on käytössä kaupungin terveyspalvelujen liikelaitoksen vuodeosastoilla. Työtovereitaan magneettivyön käytössä opastanut Anna-Mari Viiala huomasi, että vyö oli silloin tällöin ohjeista huolimatta kiinnitetty väärin. Eräs vähältä piti -tilanne sai Viialan ja Jyry Heinäsen hälytyskellot soimaan. Vyö oli asennettu sähkökäyttöisessä vuoteessa liian alas, ja potilas oli sänkyä nostettaessa jäänyt roikkumaan vyön varassa. Jos vyö on oikeasta kohdasta kiinnitetty, se nousee yhdessä sängyn mekanismin kanssa. Magneettivyö sallii oikein asennettuna potilaan kääntymisen sängyssä, mutta estää hänen pujottautumisensa vyöstä pois. Vyön pystyy avaamaan vain sen omalla magneettipainikkeella, Heinänen muistuttaa. Anna-Mari Viiala ideoi ja Jyry Heinänen hoiti teknisen puolen kun työtoverukset alkoivat vaihe vaiheelta kuvata Anne-nuken avulla vyön oikeaa kiinnitystapaa. Siirsimme kuvat PowerPointiin ja lisäsimme tekstin ja nuolet selventämään kuvia. Kävimme joka osastolla tekemässä pikakuvakkeen ja jaoimme kirjallisen informaation ja sitomislistalomakkeet. Valmis esitys siirrettiin talomme verkkolevylle ja se on nyt kaikkien Mikä magneettivyö? Magneettivyötä käytetään silloin, kun levoton potilas joudutaan sitomaan sänkyyn, jottei hän pääsisi vahingoittamaan itseään. Vyön käytöstä määrää aina lääkäri ja määräys kirjataan sähköisen potilastietojärjestelmän erityiseen kriittisten tietojen kohtaan. Tiedot kirjataan paperilomakkeelle, jota säilytetään mapitettuna kansliassa. osastojen nähtävissä, Heinänen kertoo. Lähiesimiehet ehdottivat kaksikolle kaupungin laatupalkintoa muun muassa sillä perusteella, että hoitajat olivat reagoineet läheltä piti -tilanteeseen nopeasti. He edistivät toimintaohjeellaan potilasturvallisuutta ja helpottivat työntekijöiden suoriutumista tehtävistään. Pitkällä aikavälillä esimiehet uskovat ohjeistuksen tuovan myös taloudellisesta hyötyä. Anna-Mari Viiala toivoo, että jokainen käytännön hoitotyötä tekevä kulkisi tuntosarvet pitkällä ja tekisi rohkeasti parannusehdotuksia. Olemme liikaa tottuneet odottamaan ohjeita esimiehiltä, jotka eivät ole yhtä paljon selvillä käytännön työstä kuin hoitajat. Jokainen voisi oman työnsä ohella panostaa myös uusien työtapojen ideointiin. Ehkä se vaatii vähän ylimääräistä vaivaa, mutta on myös palkitsevaa.. Juhani Palomäki palkittiin hyvästä työstä SuPerin puheenjohtajalle Juhani Palomäelle on luovutettu Keskustan puoluehallituksen kokouksessa puolueen kultainen ansiomerkki. Puheenjohtaja Matti Vanhanen kiitti Palomäkeä muun muassa vahvasta työstä ammattiyhdistysliikkeessä. Palomäki toimi vuodesta 1977 kuudentoista vuoden ajan kaupunginvaltuutettuna Seinäjoella. SuPerin puheenjohtajan tehtävissä hän on ollut vuodesta super

8 Uutiset Esillä juuri nyt SuPer: Tarvitaanko filipiiniläishoitajia nykytilanteessa? teksti sonja kähkönen Kaksikymmentä filippiiniläistä sairaanhoitajaa aloitti huhtikuussa työt HUS:ssa. Ulkomaisen työvoiman rekrytoimiseksi käynnistetystä hankkeesta toivotaan apua tulevaisuuden sairaanhoitajapulaan. SuPerissa uskotaan, että työvoimapulaa voisi ehkäistä myös ajanmukaistamalla lähi- ja perushoitajien toimenkuvia sekä ottamalla käyttöön jo kehitettyjä työnjakomalleja. Kaksikymmentä filippiiniläistä sairaanhoitajaa aloitti työnsä Hyksissä huhtikuussa. Sairaanhoitajat on sijoitettu pareittain yhteensä kymmenelle leikkaus-, anestesia- ja vuodeosastolle Meilahden, Töölön, Herttoniemen, Jorvin ja Peijaksen sairaaloihin sekä Kirurgiseen sairaalaan. Erikoissairaanhoidossa työskentelevien lähi- ja perushoitajien määrä on vuosien aikana vähentynyt nimikemuutoksien myötä. Rekrytointihankkeen ohjausryhmän jäsen, SuPerin pääluottamusmies Satu Laurila uskoo, että uhkaavaa hoitajavajetta olisi mahdollista ehkäistä myös tarkistamalla ja ajanmukaistamalla erikoissairaanhoidossa työskentelevien lähi- ja perushoitajien toimenkuvia sekä kehittämällä ja ottamalla työnjakomalleja käyttöön. Nyt osastoilla on hyödyntämättömiä resursseja, kun lähi- ja perushoitajat eivät saa käyttää osaamistaan. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että Suomeen tulleilla filippiiniläisillä ei ole aluksi suomalaisen sairaanhoitajan pätevyyttä. Toimenkuvat on rajattu ja näitä töitä pystyisi Laurilan mukaan tekemään myös lähi- ja perushoitaja. Yksityisellä puolella lähi- ja perushoitajien taidoista olisi otettu jo kaikki hyöty irti. Miksi näin ei tee kunnallinen työnantaja, Satu Laurila pohtii. Rekrytoidut filippiiniläiset tekevät osastoilla niitä töitä, joita lähi- ja perushoitajatkin voisivat koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta tehdä. SuPerissa pelätään, että se vaikuttaa henkilökunnan ilmapiiriin kielteisesti ja herättää maahanmuuttajavastaisuutta. Kotoutuminen tärkeää Hyks-sairaanhoitoalue, Opteam ja Laurea-ammattikorkeakoulu aloittivat keväällä 2009 yhteistyön, jonka tavoitteena oli hankkia kokemusta ja luoda hyviä käytäntöjä ulkomaalaisten sairaan- Tampereen päättäjät päiväksi töihin Koukkuniemeen teksti jukka järvelä Tampereen kaupungin päättäjät pääsevät kädestä pitäen tutustumaan määrärahojen ja henkilökunnan puutteessa painivan Pohjoismaiden suurimman vanhainkodin arkeen tekemällä siellä yhden työpäivän. Koukkuniemen superilaiset työntekijät ovat haastaneet viisitoista Tampereen kuntapäättäjää tutustumaan vanhainkodin arkeen yhden aamuvuoron ajan. Maanantaina 24. toukokuuta selviää, moniko ottaa haasteen vastaan. Koukkuniemi painiskelee määrärahaja työntekijäongelmien kanssa, ja tämä heijastuu jokapäiväiseen työntekoon. Työpäivän jälkeen päättäjät, talon johto ja omaiset pitävät palautekeskustelun. Samana iltana Tampereella järjestetään myös kaikille avoin keskustelutilaisuus, jossa on mukana Koukkuniemen asioista päättäviä. Sopivasti kaksi päivää SuPerin tempauksen jälkeen kokoontuva Tampereen kaupunginvaltuusto päättää, tarvitseeko Koukkuniemi kahden miljoonan euron sijaismäärärahan ja koko Tampereen laitoshoito neljän miljoonan määrärahan. Aiemmin keväällä SuPer järjesti 70 koukkuniemeläiselle jäsenillan, jossa kartoitettiin tulevia toimia. Vanhainkodin superilaisille on lähtenyt kysely, jonka tulokset julkistetaan toukokuun tapahtumissa. Pian asian tiimoilta avautuvat myös verkkosivut, joille tulee adressi Koukkuniemen puolesta. Jäsenillemme ja myös SuPerille järjestönä tämä projekti on erittäin iso asia, SuPerin järjestöpäällikkö Raija Moilanen kertoo. Nyt nähdään, ovatko päättäjät kiinnostuneita siitä, kuinka laadukasta hoitoa vanhuksille annetaan. Joiltakin Koukkuniemen asioista päättäviltä on jo tullut hyvää palautetta SuPeriin. Koukkuniemi-hankkeen aikana pöydälle nostetaan vanhusten hyvä hoito, raha, työnjakokysymykset sekä lähi- ja perushoitajien osaamisen käyttö. Koska avustavasta henkilökunnasta on Koukkuniemessä pulaa, lähi- ja perushoitajat joutuvat tekemään laitosapulaistenkin töitä. Koukkuniemessä työskentelee lähes 400 superilaista.. 8 super

9 hoitajien rekrytoimiseksi Suomeen. Rekrytoinnin perusteena on pidetty sairaanhoitajien saatavuuden turvaamista myös tulevaisuudessa sairaanhoitajavajeen uhatessa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä jää eläkkeelle arviolta 2400 hoitajaa vuoteen 2020 mennessä. Hyksin henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpään mukaan henkilöstövajaus on viime vuosina koskettanut erityisesti päivystäviä sairaaloita. Taloudellinen lama on helpottanut tilannetta, mutta tiedot tulevina vuosina vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrästä ovat ennallaan. Ulkomaisen työvoiman käyttöä ja pilottihanketta on perusteltu myös sillä, että lähes kaikilla muilla länsimailla on jo kokemusta kansainvälisestä rekrytoinnista. Tärkeänä pidetään sitä, että Suomi saa toimivat ja eettiset rekrytointikäytännöt vaativista erikoissairaanhoidon tehtävistä. Rekrytointihankkeen myötä Filippiineillä käynnistettiin hakuprosessi, jonka myötä sadoista hakijoista valittiin 53 sairaanhoitajaa henkilökohtaiseen haastatteluun. Näistä valittiin edelleen osallistujat suomenkielen koulutukseen. Suomeen tulleet filippiiniläiset on valittu normaalin valintakokeen kautta pätevöitymään monimuoto-opiskeluna AMK-sairaanhoitajiksi. Rekrytoinnin olennaisena osana on ollut suomen kielen ja kulttuurin koulutus. Toistaiseksi ei ole tiedossa, miten filippiiniläisten kielitaidon kehittymisestä huolehditaan sen jälkeen, kun he ovat suorittaneet sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinnon ja saaneet Valviran myöntämän oikeuden toimia laillistetun ammatinharjoittajan tehtävissä. Kielitaidon ylläpitämisestä ja tasolta toiselle pääsemisestä tulisi työnantajan huolehtia niin, ettei potilas- ja työturvallisuus missään vaiheessa vaarannu ja että kotoutuminen Suomeen sekä työyhteisöön onnistuisi. Filippiiniläiset sairaanhoitajat asuvat aluksi ryhmämajoituksessa, mikä on kielen oppimisen ja suomalaiseen kulttuuriin sopeutumisen kannalta huono vaihtoehto. Kotoutuminen on tärkeä osa prosessia. Sillä ehkäistään se, että filippiiniläiset eivät muuta kahden vuoden määräaikaisen työsuhteen jälkeen pois Suomesta.. Sirpa Huupposesta vuoden palkansaaja Pieksämäellä Pieksämäen ammattiosaston puheenjohtaja ja monipuolinen vaikuttaja, lähihoitaja Sirpa Huupponen on valittu kaupungissaan vuoden palkansaajaksi. Hän työskentelee Pieksämäen sairaalan hoiva- ja kuntoutusosastolla osastonsihteerinä. Hän on toiminut muun muassa myös luottamusmiehenä ja pääluottamusmiehenä, jossa tehtävässä hän jatkaa edelleen. Huupponen kuuluu kaupunginjohtajan johtoryhmään ja perusturvan palvelurakennetyöryhmään. Pieksämäen perusturvan johtoryhmässä hän on varajäsenenä. SuPeriin Huupponen on kuulunut 1980-luvun alusta asti. Opettajat kylässä liiton toimistossa Matkakorvaukset verotta toissijaiselle työpaikalle Yllätysvierailun SuPerin opettajailtaan tehneet Hansu ja Pirre olivat kiinnostuneita, mitä lähihoitajaopettajilla oli kasseissaan. Pääkaupunkiseudun ja lähialueiden lähihoitajakoulutuksen opettajat vierailivat jo kahdeksannen kerran järjestetyssä Opettajaillassa SuPerin toimistossa huhtikuussa. Paikalla oli nelisenkymmentä opettajaa. Illan aikana Juhani Palomäki kertoi sopimustilanteesta. Keskustelua herätti oppilaitosten opetussuunnitelmatyö, joka oli loppusuoralla elokuun alussa voimaan astuvien uusien tutkinnonperusteiden tiimoilta. Nauruakin riitti, kun räävittömät Fakta Homman Hansu ja Pirre kävivät kertomassa kuulumisiaan tuulipuvut kahisten. Illan päätti suosittu karaoke.. Työntekijälle, joka joutuu säännöllisesti työskentelemään myös saman työnantajan toisessa toimipisteessä eri paikkakunnalla, voidaan maksaa matkakorvaukset ja majoitus verovapaasti. Matkakorvaukset voidaan maksaa esimerkiksi, kun työntekijä tekee työtä keskimäärin kolmena päivänä viikossa kotipaikkakunnallaan ja työskentelee lisäksi kahtena päivänä viikossa saman työnantajan toisessa toimipisteessä toisella paikkakunnalla. Ensin täytyy selvittää, kumpi työntekopaikka on työntekijän ensisijainen ja kumpi toissijainen työpaikka. Matkakustannusten korvaus kodin ja ensisijaisen työpaikan välillä on työntekijän veronalaista tuloa eikä sitä voi korvata verovapaasti, todetaan Veronmaksajien verovinkissä. super

10 Toukokuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Rasvaista aamiaista? Tuoreen hiiritutkimuksen perusteella saattaa olla parempi syödä rasvaa aamulla ja kevyesti illalla. Rasvan nauttiminen heti päivän alussa voi mahdollisesti ohjelmoida elimistön paremmin hyödyntämään rasvaa ja muita ravintoaineita. Rasvojen syöminen illalla olisi tulosten mukaan haitallista. Vielä ei ole varmaa toimiiko ihmisen elimistö samoin. duodecim Lääkkeet heitteillä Vain joka kolmas suomalainen säilyttää lääkkeet lääkekaapissa. Turvallisesti lukkojen takana lääkkeet ovat vain noin joka viidennellä, ilmenee Apteekkariliiton teettämästä tutkimuksesta. Suomalaisten lääkkeiden säilytystavat ovat muuttuneet vuoteen 1997 verrattuna huonompaan suuntaan. Tuolloin lääkekaapissa lääkkeensä säilytti puolet suomalaisista. Lukollinen lääkekaappi oli tuolloin joka neljännellä. Lääkekaappia ei pidä sijoittaa kosteaan tilaan, kuten kylpyhuoneeseen. suomen apteekkariliitto Tietoa rokotteista Rokotteiden historiaan voi tutustua uudella verkkosivulla Sivustolla on muun muassa aika-akseli, josta löytyvät infektiotaudit sen mukaan, minä vuonna niitä ennaltaehkäisevät rokotteet on otettu käyttöön. Tautia klikkaamalla saa perustiedot sairaudesta sekä tautia ennaltaehkäisevästä rokottamisesta ja sen historiasta. cision Hyvin menee! Suomalaisten hyvinvointi ja terveys ovat viime vuosina monin tavoin parantuneet. Elintavat ovat muuttuneet terveellisemmiksi ja monet kansantaudit ja niiden riskitekijät ovat vähentyneet. Keskimääräinen elintaso on Suomessa noussut. Nämä tiedot käyvät ilmi sosiaali- ja terveysministeriön eduskunnalle antamasta Sosiaali- ja terveyskertomuksesta Hyvästä kehityksestä huolimatta väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat kuitenkin edelleen suuria. Lapsiperheiden talous ei ole parantunut odotusten mukaisesti ja yksinhuoltajaperheiden asema on heikentynyt. stm Ikä ei estä laihduttamasta Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan ylipainoiset voivat huoletta laihduttaa liikakilojaan iästä riippumatta. Laihduttamista on pidetty vaarallisena iäkkäille, sillä sen on uskottu lisäävän kuolleisuutta. Uusien tulosten valossa laihduttaminen saattaa päinvastoin vähentää kuolemia. duodecim Raskaus ja sikainfluenssa Sikainfluenssaan liittyvä kuolemanvaara on merkittävä raskaana oleville, mutta ei niin suuri kuin ennen epidemiaa uskottiin, tuore australialaistutkimus vihjaa. Rokottamattomista äideistä joka yhdeksäs kuoli ja vauvoista joka kahdeksas syntyi kuolleena tai menehtyi. Luvut ovat huolestuttavia normaaliaikaan verrattuna, mutta silti paljon alhaisempia kuin esimerkiksi vuoden influenssaepidemiassa, jossa joka kolmas raskaana ollut kuoli. duodecim Lapset oiva suoja Naiset tekevät epätodennäköisemmin itsemurhan, jos heillä on kaksi tai useampia jälkeläisiä, tuore taiwanilaistutkimus osoittaa. Kahden lapsen äidit tekivät 39 prosenttia vähemmän itsemurhia ja kolmen tai useamman äidit 60 prosenttia vähemmän kuin yksilapsiset naiset. Teoria on vahvistettu aiemmin myös suomalaistutkimuksessa. duodecim Väkivalta ennallaan Fyysistä väkivaltaa kokeneiden suomalaisten osuus on viimeisen parinkymmenen vuoden ajan pysynyt ennallaan. Uhkailukokemukset lisääntyivät 1990-luvulla, mutta niidenkin kasvu näyttää pysähtyneen 2000-luvulla. Vuonna 2009 kuusi prosenttia vuotiaista oli vuoden aikana joutunut fyysisen väkivallan kohteeksi, ja kaksi prosenttia oli saanut väkivallasta fyysisen vamman. i n g r a m 10 super

11 muut lehdet Vanhustenhoidon ja potilashoidon vakaviin ongelmiin haetaan ratkaisua lisäämällä henkilöstöä, vaikka tiedämme, ettei henkilökuntaa kerta kaikkiaan ole lähivuosina saatavissa nykyistä määrää. Johtamisen puutetta paikataan seuraavin keinoin: korostetaan itsensä johtamista ja palkataan asiantuntijoita, erilaisia yhden asian päälliköitä. Ehkäpä ongelmien taustalla on puute hoitotyön johtajista. Mitä mieltä? Huhtikuun kysymys oli: Saatko kesäloman haluamaasi aikaan? Terveydenhuollon tohtori Riitta Simoila premissi 2/2010 Kun meillä viime vuonna oli 42 tulipaloa päivässä, joka kolmannesta asunnosta puuttui pakollinen palovaroitin. Päätoimittaja Esa Aalto pelastustieto 2/2010 Kirkon työntekijöillä henkilökohtainen vakaumus ja työ nivoutuvat yhteen, ja heillä on hyvin suuret odotukset seurakunnista työyhteisöinä. Kun todellisuus ei vastaakaan ideaalia, pettymys on suuri. Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström keva 1/ % Kyllä 41 % En 30 vuotta sitten Suomen Apuhoitajaliitto päätti pysyä itsenäisenä liittona. Asia ratkesi äänestyksen jälkeen Oulussa pidetyssä liittovaltuuston kokouksessa. Vaihtoehtona oli liittyminen Terveydenhuoltoalan ammattijärjestöön. Valtuuston kokous sujui lehden mukaan rauhallisesti, ja yhdentymisen eduista ja haitoista keskusteltiin asiallisesti. Äänin päätettiin pysyä itsenäisenä järjestönä. Samalla pyritään aktiivisesti kehittämään yhteistyötä Terveydenhuoltoalan ammattijärjestön sekä kaikkien muidenkin niiden järjestöjen kanssa, joiden kanssa ollaan kosketuksissa etenkin virka-, toimiehto- ja työehtosopimusneuvotteluissa. apuhoitajalehti 5/1980 Kyllä, koska pidän lomani pätkissä. pidän sen toukokuussa. työpaikalla otetaan toiveet huomioon. haluan kesälomani talvella. saamme työtiimissä päättää lomavuorot keskenämme. heinäkuu on hyvä lomakuukausi. poikani pääsee ripille juhannuksena. heinäkuussa on sulku meidän talossa ja se sopii minulle. keikkalaisena saan kaikki vapaat milloin haluan. loman ei tarvinnut olla yhdessä janassa. meillä on kiertävät vuorot ja halutessamme vaihdetaan. yhteissovussa kaikki käy. sain valita ensimmäisenä. En, koska kesäsijaisia ei oteta. sijaisena joutuu lomailemaan sitten, kun se muille sopii. osastonhoitaja on päättänyt puolestani. vahvat persoonat pitivät taas pintansa. loma on vasta syyskuussa ja kovin on pimeää jo silloin. olen opiskelija. kuntayhtymä vaatii pitämään lomat ketjussa. lomat kiertävät. niitä ei ole vielä vahvistettu, eikä kukaan tiedä lomastaan. tiedonkulku pätkii. olen juuri aloittanut, eikä vielä ole lomaoikeutta. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. super

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Kahvipannu teksti ja kuvat marjo sajantola Häälahjaksi saatu kahvipannu on kestänyt ajan hammasta jo lähes 45 vuotta. Vaikka aikojen saatossa kansi katosi, kahva hajosi ja pohjakin irtosi, pannu on edelleen käytössä. Tampereen Terälahdessa vieraalle tarjotaan kunnon pannukahvit teräksisestä kahvipannusta, joka on ollut ahkerassa käytössä syksystä 1965 asti. Siitä on kahvit tarjottu niin juhlahetkinä tuvassa kuin heinäpellon laidalla helteisinä kesäpäivinä ja tarjotaan vielä monta kertaa. Kun pannu on pöydällä, jokaisen sisään tulijan käsi hiipii kuin salaa pannumyssyn alle kokeilemaan, olisiko porosorsan kylki vielä lämmin. Kutsun tätä usein porosorsaksi. Sain pannun häälahjaksi työpaikkani ruokalan emännältä, joka oli huomannut mieltymykseni kahviin, perushoitaja Kaija Penttilä muistelee. Hän toteaa, että monet hyvät hetket on pannun äärellä vietetty ja vietetään vieläkin, vaikka pannukahvin vaikutus kolesteroliarvoihin on tiedossa. Kahvin terveellisyydestä on paljon tutkimustuloksia puolesta ja vastaan. Meillä kummallakin on kolesteroliarvot kunnossa ja ruokavaliossa huomioimme pehmeät rasvat, joten pistetään vain pööniä pannuun, Kaija nauraa. Hän esittelee pannun kahvaa, jonka hänen poikansa on tehnyt hajonneen bakeliittisen tilalle. Puinen siipimuttereilla kiinnitetty kahva antaa pannulle vielä lisää arvoa. Alkuperäinen kansi katosi jo kauan sitten. Epäilin silloin, että lapset olivat pannua kuljetelleet retkillään ja hukanneet sen. Ostin sitten kaupasta samankokoisen halvemman teräspannun, jonka kansi sopi tähän. Kaikki kuluu käytössä ja tuli päivä, jolloin pannun pohja alkoi irvistää. Isäntä irrotti siitä sitten kokonaan ulommaisen pohjan, mutta ohutpohjaista pannua ei enää voinut hellalla käyttää. Nyt kaadan kuuman veden tähän pannuun ja pistän päälle porot, jotka saavat rauhassa laskeutua pohjaan ja antaa juomalle makunsa. En vain halunnut luopua tästä. En suostunut edes antamaan tätä isännälle mukaan savottatöihin, ettei se vahingossa katoaisi. Kaija kertoo, että ikääntyessään hän on huomannut arvostavansa vanhaa tavaraa aina vain enemmän ja enemmän, vaikka hän nuorena olisikin halunnut hankkia kotiin kaikkea uutta ja värikästä tai uusia laitteita ja huonekaluja. Kaija Penttilä ehti työskennellä 28 vuotta kirjapainoalalla ennen kuin hän joutui työttömäksi 1990-luvun laman myötä. Hän kouluttautui ensin kodinhoitajaksi ja sen jälkeen vielä perushoitajaksi. Kun työkaveri kertoi perushoitajakurssista, kävin vain pesulla ja menin heti lähettämään hakupaperit. Kun tilanne tarjoutuu, siihen on vain tartuttava kiinni. Kaija valmistui perushoitajaksi vuonna Hän laskeskelee ehtineensä tehdä hoitotyötä liki 11 vuotta ennen eläkkeelle jäämistään 62-vuotiaana, joten uudelleen kouluttautuminen kannatti. En voinut jäädä vain lehdelle soittelemaan. Tein sitä työtä mielelläni ja muistelen lämmöllä työkavereitani. Näin seniorina tunnen hyötyväni ammattitaidoistani edelleen. Seuraan myös jatkuvasti ammatillisia asioita niin lehdistä kuin televisiosta. Hän pohtii, olisiko hänen pitänyt kuitenkin jatkaa työelämässä nykyvaatimusten mukaisesti pidempään. Huomasin, että porukka vain nuortui ympärilläni. Lisäksi minun mielestäni biologinen vanheneminen vaikuttaa jo tässä iässä. Töistä on kuitenkin selvittävä, oli sitä sitten virkeä tai väsynyt. Eipä aika tule eläkeläisellekään pitkäksi. Heti eläkkeelle jäätyään Kaija lähti puolisonsa kanssa sukulaiskierrokselle, koska monet sukujuhlat oli pitänyt jättää väliin Kaijan työvuorojen takia. Lapsenlapset tulevat usein kylään, ja heidän kanssaan Kaija puuhailee mielellään kaikenlaista puutarhatöistä saunanlämmitykseen. Hänen mielestään on tärkeää antaa lasten osallistua ja oppia töihin, vaikka kasvimaan viljelykset vähän kärsisivätkin. Välillä Kaija ihmettelee, miten hän on ehtinyt edes töissä käydä, sillä päivässä ei tunnu riittävän tarpeeksi tunteja. Tuttuja hän tapaa miltei päivittäin, ainakin kauppareissulla, ja kaupungin kulttuurikerhossa hän saa aina uutta ajateltavaa. Mielestäni on tärkeää kuulua johonkin. Siitä saa piristäviä henkireikiä. Olen nyt ruvennut käymään myös kirkon lähetystyön kahvi- ja kudinkerhossa. Siellä juomme aina ensimmäiseksi kahvit!. 12 super

13 Kaija Penttilän porosorsasta saa parhaat kahvit. super

14 14 super

15 Heidi elää ambulanssielämää teksti ja kuvat jukka järvelä Kun työ velvoittaa lähes viikon yhtä soittoa kellon ympäri, ammatistaan täytyy pitää. Lähihoitaja Heidi Vääräniemi on vuorollaan kuusi vuorokautta hälytysvalmiina hyppäämään ambulanssin rattiin Yli-Iissä. Kirkkaana erottuvaksi maalattuun ambulanssin nousee vähintään yhtä huomiota herättävään työasuun puettu kuljettaja. Lähihoitaja Heidi Vääräniemen aamuinen työvuoro Yli-Iissä on täyttynyt terveysaseman rutiinitöistä. Nyt on aikaa piipahtaa ruokaostoksilla kaupassa ja päivystysasunnossa, joka pitkien vuorojen aikana on hälytystyöntekijän toinen koti puolen kilometrin päässä työpaikasta. Keskustaajaman teillä risteilevä ambulanssi tuntuu hallitsevan hieman yli 2000 asukkaan kunnan hiljaista arkipäivää. Vaikka Ouluun on matkaa vain viitisenkymmentä kilometriä, oma hälytysajoneuvo on mukava turva kuntalaisille. Tarinan mukaan Yli-Iin ambulanssin takana on alun perin itse Niilo Tarvajärvi 1960-luvun tukikeräyksineen. Mutta nyt on kovin hiljaista: Niin, hälytykset tuntuvat tulevan nipussa lähes yhtä aikaa. Harvemmin varsinaisella työajalla. Hyvähän se toisaalta on, että kenelläkään ei nyt ole hätä, Heidi pohtii ajaessaan. Aamutoimia Heidi Vääräniemen varsinainen työaika on arkisin kahdeksasta kahteen. Tuon ajan hän avustaa terveysasemalla ja on välittömässä lähtövalmiudessa, kun ambulanssia tarvitaan. Iltapäivällä alkaa varallaolo, jonka aikana oleminen on vapaata, mutta hälytysajoon on lähdettävä 15 minuutin varoitusajalla, myös yöllä. Keskimäärin matkaan päästään varallaolosta jo viidessä minuutissa. Aamuisin terveysasemalla Heidi sopii työparinsa kanssa kumpi avustaa potilastoimistossa ja kumpi toimii välinehuollon puolella, mutta työnjako ei ole kovin jyrkkä. Viranomaisverkon Virve-puhelin on koko ajan vyöllä valmiina välittämään hätäkutsun. Tänään näyttää olevan kaksi lääkäri paikalla. Joskus täällä on jopa kolme lääkäriä eli aika hyvin näin pieneen kuntaan, Heidi kertoo toimistopuhelimeen vastailun lomassa. Puhelimessa hän kirjaa tietoja koneelle, ottaa soittopyyntöjä ja tarvittaessa lukee tutkimustuloksia sellaista tiedustelevalle. super

16 Ambulanssin hyllyiltä ja laatikoista löytyy monipuolinen valikoima ensiapu- ja hoitovälineistöä. 2. Heidi neuvoo opiskelija Anssi Sotalaa terveysaseman hoitovälineiden pesussa ja steriloinnissa. 3. Heidi tarkistaa ensiapuhuoneen aamulla ennen toimenpiteiden aloittamista. Seuraavaksi Heidi tarkistaa lääkärin työhuoneen tilanteen, sitten ensiapuhuoneen ja välinehuollon. Kaikki on kunnossa. Haasteita kohtaamaan Alun perin kokiksi kouluttautunut Vääräniemi valmistui lähihoitajaksi vuonna 2004 mielenterveyden ja päihdetyön koulutusohjelmasta. Ensihoidon opinnot kummittelivat kuitenkin mielessä. Tein laitostyötä Oulussa, mutta en pitänyt rutiineista. Edellisenä iltana tiesi, mitä seuraava päivä pitää sisällään. Vääräniemi irtisanoutui Oulun kaupungin palveluksesta viime vuonna, kun ambulanssityö lopulta vei mennessään. Ensihoidon opinnot hän suorittaa oppisopimuksella Yli-Iissä, ja valmistumisen hetket ovat käsillä aivan näinä päivinä. Aikaa tämä oppisopimusopiskelu on vienyt. Lähes kaikki vapaa-ajat olen työn lomassa tehnyt kirjallisia töitä tai istunut Oulussa koulun penkillä. Heidi lähti etsimään ensihoidosta haasteita. Tässä työssä niitä on. Koskaan ei tiedä, mitä hälytys tuo tullessaan. Koko ajan oppii uutta ja koko ajan täytyy opiskella uutta. Tilanteet ja paikat vaihtuvat, samoin potilaat. Heidi on havainnut, että alan opiskelu ja työ eivät aina kohtaa. Ensihoidossa koulu ja työ ovat kaksi eri maailmaa. Opetus saisi olla lähempänä työolosuhteita. Kun menin kouluun, se oli pieni sokki, että tällaistako täällä opetetaan. Toisaalta, kun nuori tulee ambulanssiin harjoittelemaan, hänkin on aluksi aivan pihalla. Koulussa esimerkiksi neuvotaan, että onnettomuuspaikalla laukut laitetaan näin ja näin riviin. Käytännössä tilat ovat monesti niin pienet, että hyvä, kun itse mahtuu potilaan lähelle. Kännykkä käskee Heidi neuvoo nyt työvuorossa kolmantena olevaa opiskelijaa autoklaavin käytössä ja vilkaisee hiljaista Virve-puhelintaan. Hän saa hätäviestit Virven lisäksi omaan kännykkäänsä, mutta siihen vain tekstiviesteinä. Usein tekstari on tulee jo ennen Virve-kutsua. Varsinkin varallaoloaikana sitä on naimisissa puhelinten kanssa. Suihkuunkin otan puhelimen mukaan. Omaan puhelimeen siis kilahtaa hätätekstareita vapaaajallakin? Näin on, ja katson yleensä kaikki viestit. Eihän sitä koskaan tiedä keneltä tutulta ne tekstarit tulevat. Pääsääntöisesti laitan vapaa-aikoina oman kännykkäni yöksi äänettömälle. Varallaoloaikana puhelinten vartioiminen ja jatkuva lähtövalmius voivat viedä yöunet heikkohermoisimmilta. Eivät minulta unet mene, mutta joskus mietin nukkumaan mennessä, että olkaa nyt puhelimet muutama tunti hiljaa. Silloin tuollaista miettii, kun on uni on ollut vähissä eli kun keikkaa on tullut tehtyä paljon etenkin yöaikaan. Mutta ei tämä ahdista, koska sitä orientoituu päivystyskämpälle tullessaan, että nyt minä tulin töihin ja that s it! Varallaolo ei siis ole vapaa-aikaa. Ruoat jäävät asunnon pöydälle, kun kutsu koittaa. Päivystyskämpällä ei juurikaan ole tekemistä. Kun nämä koulujutut ovat ohi, täytyy taas aloittaa punttisalilla käynti. Hevostallilla käyn joka toinen päivä Keijoa katsomassa. Varallaoloaikana aika riittää tallin siivoukseen ja hevosen harjaamiseen. Kavereitakin voisi tietysti kutsua Oulusta kylään, mutta en välttämättä enää ole paikalla, kun he ovat oven takana. Vääräniemen oma koti sijaitsee Kiimingin kunnan puolella, 27 kilometrin päässä terveysasemalta. Asunto on hieman liian 16 super

17 Heidi ajaa työparinsa kanssa ambulanssia vuorotellen. Ajaessaan hän on yhteydessä hätäkeskukseen. 5. Ambulanssiyrittäjä Aatos Manninen on tyytyväinen Heidi Vääräniemen työpanokseen Yli-Iin ambulanssissa. kaukana, jotta sieltä ehtisi vartissa hälytyksiin. Heidi siis joutuu olemaan koko kuuden päivän jakson poissa kotoaan. Vielä ei mies ole kovin pahasti tästä sanonut. Mutta tilanne olisi paha, jos meillä olisi lapsia. Tällä alalla avioeron vaara on suuri, mutta tietyntyyppisille ihmisille hälytystyö sopii. Tositilanteessa Kun hälytys tulee, ambulanssiin kiirehtii normaalisti kaksi hoitajaa. Tarvittaessa toinen noutaa toisen ja sitten mennään. Vuorotellen olemme kuskina ja hoitajana autossa. Olen kuullut, että jossakin se hoitaa, jolla on enemmän kokemusta. Mutta miten se toinen eli kokemattomampi koskaan saa hoitokokemusta, jos on aina ratin takana? Matkalla hätäkeskus tietää auton paikan ja puhelinliikenne pelaa useaan suuntaan. Kuljettaja hoitaa yhteydet hätäkeskukseen, auton hoitovuorolainen konsultoi lääkärin suuntaan. Jos tiedossa on vaativa tehtävä, autossa yritetään miettiä ennakkoon, miten tapahtumapaikalla toimitaan. Ajan salliessa voidaan tehdä tarvittavia ennakkojärjestelyjä esimerkiksi mukaan otettavia laukkuja valikoimalla. Ajamisessa hälytysvalot ja -äänet päällä Heidi pyrkii käyttämään järkeä, vaikka kiire onkin kova. Täällä tiet ovat kapeita ja mutkaisia. Lujaa pitää mennä, mutta äkkitilanteet on hallittava. Ei pillit päällä ajaminen ole mikään hieno kokemus. En ole edes miettinyt koko asiaa tältä kantilta. Tosin pikkutyttönä haaveilin rekkakuskin ammatista. Onnettomuuspaikalle tulevat yleensä myös poliisi ja pelastustoimi. Joskus paikalla on Oulun seudulla toimivan Sepen pelastushelikopteri. Ambulansseja voi tulla naapurikunnista. Tilanne saattaa olla kaoottinen alan ammattilaisellekin. Ambulanssiuransa ensimmäisellä kolaripaikalla Heidi joutui vastuulliseen tehtävään. Minut laitettiin tässä liikenneonnettomuudessa L4:ään eli johtamaan lääkinnällisiä hoitotoimia, koska paikalla ei ollut lääkäriä. Automme oli perillä toisena heti pelastustoimen jälkeen. Puhelinliikenne oli valtavaa ja tilanne kaikin puolin sekava. Vasta jälkikäteen tajusin, että kun tilanteessa on kaksi ambulanssihenkilöä, joista toinen hoitaa puhelinliikennettä, se ei riitä. Isolle onnettomuuspaikalle tarvitaan vähintään kaksi ambulanssiyksikköä. Tällöin kolme hoitajaa tekee tehokkaasti hoitotoimia ja yksi hoitaa puhelinliikennettä. Erilaisia tehtäviä Ambulanssi starttaa Yli-Iissä monenlaisiin tehtäviin aina öisistä turvapuhelinhälytyksistä alkaen. Käymme antamassa IV-antibiootteja hoivaosastolla tai ihmisten kotona, kun muita lääkehoitolupalaisia ei ole työvuoroissa. Yhteistyömme kotihoidon kanssa on aika läheistä. Yli-Iissä kuntalaiset voivat soittaa yleisen hätänumeron lisäksi kiireettö- yli-ii

18 missä tapauksissa palvelunumeroon, joka menee suoraan ambulanssiväelle. Heidi ja työpari päättävät tapauskohtaisesti lähdetäänkö tällöin liikkeelle. Joskus perillä vastaan on tullut asiakas, joka on pakannut laukut valmiiksi ja kyselee, että joko mennään. Turhia hälytyksiä tulee kuitenkin aika vähän. Kuntalaisten ikärakenne tarkoittaa sitä, että noin puolet ambulanssin lähdöistä tehdään vanhusten luo. Noin joka viides startti puolestaan on niin sanottu kiirekyyti. Liikenneonnettomuudet, rintakivut, kaatumiset, äkisti heikentyneet yleistilat, Heidi luettelee lähtöjen syitä. Yli-Iin ambulanssin varustus on luokiteltu laajennettuun perustasoon. Kohteessa ja autossa pystytään hoitamaan yhä useampia tapauksia, ja alkaa olla jo helpompaa luetella, mitä modernin auton välineillä ei voi tehdä. Heidi ei itse ompele haavoja, eikä hän saa intuboida tajuissaan olevaa potilasta. Joskus olen miettinyt, että voisin tikata niitä ei-näkyvällä paikalla olevia haavoja, joiden verenvuoto ei tyrehdy liimalla tai sidoksella. Aatoshan näin voi tehdä, hän viittaa vanhempaan kollegaansa, ambulanssiyrittäjä Aatos Manniseen. Koulutus ja työkokemus auttavat erilaisten potilaiden kohtaamisessa. Harvoin sormi menee suuhun. Meillä on tietty peruskaava, miten potilaita tutkitaan, ja vaivasta riippuen painotamme hieman eri asioita. Potilaan kanssa ei voi toimia kuin robotti. Aina tietenkin on parantamisen varaa ja on vaarallista sanoa, että osaa kaiken. Koska Oulu on lähellä, moni potilas kuljetetaan suoraan joko Oulun seudun yhteispäivystyksen terveyskeskustiimiin, OYS:n poliklinikoille ja osastoille tai Oulun Diakonissalaitoksen lääkärille. Ulkopaikkakuntalaiset viedään omille terveysasemilleen. Vaikka Yli-Iin terveysasemalla ei olisi lääkäriä, ambulanssimiehistö voi silti poiketa sielläkin ja ottaa joitakin laboratorionäytteitä tai etsiä potilastietojärjestelmästä lisätietoa kyyditettävästä, jonka tila on vakaa. Palkallista palvelua Heidi Vääräniemi kertoo verottomaksi kuukausipalkakseen lisineen keskimäärin 2400 euroa. Bruttopalkka vaihtelee kuukausittain jopa tuhat euroa, alkuvuosi on hiljaisinta. Varallaolokorvaus on 28 prosenttia tuntipalkasta. Palkkaneuvottelujen yhteydessä en ole ikinä kuullut, että sairaankuljettajien palkoista puhuttaisiin julkisuudessa. Pahimmillaan työ on uuvuttavaa. Joskus lähdetään illalla ajamaan yökeikalle ja ollaan vasta aamulla viideltä takaisin. Parhaimmillaan on ajettu 12 tuntia yhtä mittaa. Kun tällaisen yön jälkeen tullaan aamukahdeksalta normaaliin työvuoroon, työajassa löytyy onneksi joustoa ja väsyneenä pääsee tilanteen mukaan lepäämään. Pienellä paikkakunnalla on monia etuja. Ihmiset tuntevat toisensa, ja oman hyödyllisyytensä voi tuntea työssään päivittäin. Eli kuten Heidi tiivistää: Tämä on ennen kaikkea asiakaspalveluammatti eli ihmisten asioiden hoitamista ja heistä huolehtimista.. Tänään töissä Kuka: Kiiminkiläinen Heidi Vääräniemi, 32, valmistui lähihoitajaksi keväällä 2004 mielenterveys- ja päihdetyön suuntautumisvaihtoehdosta. Hän suorittaa ensihoidon koulutusohjelmaa oppisopimuskoulutuksessa ja valmistuu tässä kuussa. Vääräniemellä on myös suurtalouskokin koulutus. Perhe: Avomies. Harrastukset: Nyt opiskelun jälkeen aikaa alkaa taas riittää mökkeilyyn ja kalastukseen. Vapaa-aikaa kuluu myös talleilla oman hevosen Gates Guardin eli Keijon kanssa. Työ: Lähihoitajana Ambulanssipalvelu Mannisella, jonka toimipiste on Yli-Iin terveysasemalla. Työaika on arkisin kello 8 14, mutta varallaoloaikoineen työvuoro kestää kellon ympäri kuusi vuorokautta putkeen, jonka jälkeen tulee kolmen päivän vapaa. Parasta ja pahinta työssä: Parasta on työn vaihtelevuus ja jatkuvat uudet haasteet. Kun työkavereiden kanssa synkkaa hyvin, heihin pystyy luottamaan. Pahinta ovat työajat varallaoloineen ja huono palkkaus. 18 super

19 Lääkehoidon osaaminen tuo varmuutta työhön Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2005 Turvallinen lääkehoito -oppaan. Sen tarkoituksena on ollut yhtenäistää lääkehoidon toteuttamisen periaatteet, selkeyttää lääkehoidon toteuttamiseen liittyvä vastuunjako ja lupakäytännöt sekä määrittää vähimmäisvaatimukset, joiden tulee toteutua kaikissa lääkehoitoa toteuttavissa yksiköissä. Lääkehoitoa ja verensiirtoja koskevat yleiset ohjeet ja periaatteet ovat samat kaikille terveyden- ja sosiaalihuollon julkisille ja yksityisille toimintayksiköille sekä lääkehuoltoa toteuttaville epätyypillisille alueille. Näillä tarkoitetaan sellaisia alueita, joilla lääkehoidon toteuttaminen ei kuulu perustehtävään tai ole tavanomaista, kuten sosiaalitoimen päivähoidossa tai opetustoimen alueella toteutettava lääkehoito. Lääkehoidon toteuttamisen päivähoidossa tai opetustoimessa tulee perustua yksikön tekemään, kirjalliseen lääkehoitosuunnitelmaan. Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaan esimiehet ohjaavat ja valvovat lääkehoidon toteuttamista lääkehoitosuunnitelman mukaisesti sekä päättävät eri henkilöstöryhmien työnjaosta ja yhteistyöstä siten, että jokaisen ammattiryhmän osaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä velvoittaa terveydenhuollon ammattihenkilön ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Työnantajan tehtävänä on vastata lääkehoidon peruskoulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön lääkehoidon täydennyskoulutuksen järjestämisestä. Täydennyskoulutuksen piiriin kuuluvat sekä vakituiset että määräaikaiset työntekijät. Lääkehoitoa toteuttavalla henkilöstöllä on velvollisuus osallistua työnantajan järjestämään Harjoittele lääkelaskuja! täydennys- ja muuhun lisäkoulutukseen, jonka avulla ylläpidetään ammattitaitoa. Riittävällä lisäkoulutuksella työntekijä saavuttaa toimintayksikön lääkehoidon vaativuuden näkökulmasta vaadittavan osaamisen tason. Lähi- ja perushoitajat voivat jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiksi annoksiksi ja antaa lääkkeitä luonnollista tietä. Lisäksi he voivat pistää lääkkeen lihakseen ja ihon alle, kun työntekijän osaaminen on varmistettu, hänet on perehdytetty tehtävään ja hänelle on myönnetty kirjallinen lupa tehtävän suorittamiseen. Lääkehoidon koulutusta saaneet nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat vaihtaa lääkkeettömän, perusliuosta sisältävän nestepussin ja hätätilanteessa aloittaa nestehoidon, mikäli laillistettua, lääkehoidon koulutuksen Lääkelaskuja voi harjoitella SuPerin jäsensivuilla esimerkkilaskujen avulla. Ne löytyvät osoitteella edunvalvonta -> ammatillinen edunvalvonta -> ammatissa toimiminen -> lääkelaskut. saanutta terveydenhuollon ammattihenkilöä ei ole saatavilla. Lääkehoidon koulutusta saanut nimikesuojattu ammattihenkilö voi antaa myös sydänpysähdyksen yhteydessä käytettävää adrenaliinia, suonensisäisesti plasman korvausnestettä ja glukoosiliuosta, mikäli laillistettua terveydenhuollon ammattihenkilöä ei ole saatavilla. Lisäksi lääkehoidon koulutusta saaneet nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat osallistua luonnollista tietä annettavan PKV-lääkehoidon toteuttamiseen. Näissä tapauksissa edellytetään osaamisen säännöllistä varmistamista, riittävää lisäkoulutusta sekä toimintayksikössä myönnettävää kirjallista lupaa. Lääkehoitoon oikeuttava lupa on toimintayksikkökohtainen. Lääkehoitosuunnitelmassa otetaan huomioon luvan laajuus, sillä lupa voi olla myös työyksikkö-, lääke- tai potilaskohtainen. Teoreettinen osaaminen varmistetaan säännöllisesti kirjallisella kokeella ja käytännön osaamisen näytöllä, esimerkiksi 2 5 vuoden välein riippuen toiminta- ja/tai työyksikön lääkehoidon tarpeista ja vaativuudesta. Lääkehoitoa toteuttava työntekijä vastaa omasta toiminnastaan lääkehoitoa toteuttaessaan ja työnantaja toiminnan asianmukaisuudesta. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa (lähihoitaja) suorittavat opiskelijat harjoittelevat koulutuksensa mukaista lääkehoitoa työssäoppimisjaksojen aikana työpaikkaohjaajan välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa. Opiskelijat toimivat ohjaajiensa vastuulla. Kuitenkin on muistettava, että opiskelijoiden osallistuminen lääkehoitoon ohjatussa harjoittelussa ja työssäoppimisen jaksoilla edellyttää heiltä riittäviä teoreettisia tietoja ja taitoja lääkehoidossa, jotka he ovat koulutuksessaan saaneet, sekä lääkelaskujen hallintaa. SuPer haluaa kannustaa jäseniään ottamaan lääkehoidon koulutuksen tuomat haasteet vastaan. Koulutuksiin osallistuminen luo varmuutta ammattitaitoon ja osaamisen ylläpitoon.. maria erkheikki-kurtti, suunnittelija lähde: turvallinen lääkehoito. valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa, stm 2005 super

20 20 super i n g r a m

21 Oikeilla nostoilla ja siirroilla Selkävaivat kuriin ergonomisesti teksti liisa uusiniitty nostokuvat laura vesa Hoitajien selät reistailevat, se tiedetään. Selkävaivoja ja sairauslomia voidaan kuitenkin vähentää, kun työasennot ovat ergonomisesti oikeita ja hoitajat malttavat käyttää työtään helpottavia apuvälineitä. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Leena Tamminen-Peterin mukaan hoitajien selät alkavat voida paremmin. Silti noin kolmannes hoitajista potee jonkinasteista tuki- ja liikuntaelinten sairautta. Työterveyslaitos on tehnyt kymmenen vuoden välein kyselytutkimuksia vanhus- ja hoivatyötä tekeville hoitajille. Selkäsairauksissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut noin kymmenen prosentin lasku. Tuloksia ovat tuottaneet muun muassa laitoksiin hankitut korkeussäädettävät sängyt ja raskaimpiin potilassiirtoihin käytetyt nostimet, Tamminen-Peter kertoo. Hänellä on asiasta vankka tuntuma, sillä hän väitteli vuonna 2005 siirtomenetelmästä, joilla potilaita autetaan pyörätuolista sänkyyn ja takaisin. Liikuntarajoitteisten laitoshoidossa hoitajan arvioidaan nostavan potilasta kertaa työpäivänsä aikana, kun kotihoitopalvelujen hoitajilla nostomäärät jäävät yleensä alle kymmeneen. Potilassiirrot ovat suhteellisen nopeita tapahtumia, mutta samalla ne merkitsevät kehon tukirakenteille huippukuormitusta. Muutaman sekunnin kestävässä nostossa lihakset aktivoituvat voimakkaasti. Selän välilevy painautuu kasaan tai voi lähteä liikkeelle, jos liike ei ole tasapainossa. Tamminen-Peter korostaakin kehon hallintaa: hoitajan pitäisi olla nostoissa mukana sekä fyysisesti että henkisesti ja toimia rauhallisesti. Jos hoitajaa toimii tiedostamatta, hän käyttää voimaa enemmän kuin on tarpeen tai valitsee vähemmän tehokkaan nostotavan. Hän käyttää esimerkiksi helposti käsi- ja hartialihaksia voimakkaampien alaraajalihasten kustannuksella. Hoitajien selkä on eniten koetuksella työpäivän aikana, mutta huonot työtekniikat ja nostaminen kuormittavat myös hartioita ja yläraajoja. Näyttöpäätetyö, stressi ja kiire lisäävät niska- ja hartiavaivoja. Niiden takia harvemmin kuitenkaan jäädään sairauslomalle. Esimiehet mukaan muutokseen Leena Tamminen-Peter on pannut merkille, että yksittäinen työntekijä on hyvin selvillä ergonomiasta ja oikeista työskentelytavoista. Miksi terveyttä säästävät käytännöt eivät sitten yleisty? Miksi selkää vain särkee? Ihminen on sillä tavalla sosiaalinen olento, että ollakseen hyväksytty hän haluaa toimia kuten kaikki toisetkin. Työtavoista pitäisi sopia yhteisesti ja myös valvoa, että toimitaan oikein. Jokaisella osastolla tarvittaisiin Tamminen-Peterin mielestä selkeää työturvallisuusjohtamista ja laaja-alaista riskien hallintaa. Esimiesten tehtävä on pitää turvallisuusasia esillä. Työpaikoilta löytyy kiitettävästi hoitajan työtä helpottavia apuvälineitä, mutta nostolaite saattaa seistä käytävän nurkassa siksi, ettei sen käyttöä ole kaikille opetettu. Kolmivuorotyössä tavallisesti vain neljäsosa henkilökunnasta on paikalla, kun apuvälineiden käyttöä neuvotaan. Meillä ei ole taattu systemaattista opastusta kaikille, vaikka lakikin sitä edellyttää. Emme kai ole niin lainkuuliaisia, Tamminen-Peter naurahtaa. Apuvälineiden käyttö näkyy Työterveyslaitoksen tutkimuksissa hoitajien terveyden kohentumisena ja sitä kautta super

22 Potilasta näyttelevä Nana Hokkanen on kaatunut lattialle, josta Olli Pohja ja Elisa Lundén avustavat hänet ylös nostovyön avulla. Aluksi potilaan on saatava polvensa koukkuun (kuva 1), hänet avustetaan kyljelleen (2), ohjataan ottamaan tukea käsillään (3), avustetaan konttausasentoon (4) ja avustetaan konttausasennosta toispolviseisontaan ja (5) ja lopuksi potilas avustetaan seisomaan tuolista tukea ottaen. selvänä säästönä. Sairauspoissaolot ja ennenaikainen eläköityminen vähenevät. Jos nostimen hinta on euroa, kymmenen sairauslomapäivän vähennys maksaa laitteen jo takaisin. Perusvälineet joka laitokseen Jokaisessa liikuntarajoitteisten potilaiden hoitolaitoksessa pitäisi Leena Tamminen-Peterin mielestä löytyä ainakin liinanostin, joka on ehdoton apuväline, kun potilaan jalat eivät enää kanna ja häntä siirretään tuoliin tai kun kaatunutta potilasta siirretään lattialta ylös. Seisomanojanostin taas on oivallinen väline silloin, kun potilas voi tukeutua jalkoihinsa, mutta ei jaksa nousta seisomaan ja itsenäisesti seistä. Potilaalle on kuntouttavaa saada seistä omilla jaloillaan nostimen tukemana. Hoitaja vapautuu nostamisesta ja kannattelusta ja voi esimerkiksi WC-avustuksissa keskittyä vaippojen ja vaatteiden riisumiseen ja pukemiseen. Kevytkäyttöinen kattonosturi kannattaa Tamminen-Peterin mielestä asentaa huoneeseen, jossa on huonokuntoisia potilaita. Pesutuolien ja suihkutusvaunujen korkeus pitää olla säädeltävissä. Myös liukulaudat ja -patjat kuuluvat laitosten vakiovarusteisiin, samoin siirtolevyt ja tukitangot. Työterveyslaitos on vuoden ajan seurannut 12 hoitolaitoksessa työskentelevien tuki- ja liikuntaelinten sairauksien Nana Hokkanen näyttää Olli Pohjan ja Antti Saarivainion avustamana, miten nousutuella voi nousta sängystä pyörätuoliin turvallisesti ilman että hoitajan selkä tarpeettomasti rasittuisi. kehittymistä. On hämmästyttävää, miten jo niinkin lyhyessä ajassa on voinut huomata, että niissä hoitolaitoksissa, joihin on hankittu apuvälineitä ja harjoiteltu parempaa avustustekniikkaa, ovat ranneja alaselän vaivat merkittävästi vähentyneet. Liikunta ja positiivinen mieli auttavat jaksamaan Oriveden terveyskeskuksen vuodeosastolla työskentelevä 58-vuotias Kaarina Airas on ollut kerran elämässään selkänsä takia sairauslomalla. Vaiva saattoi olla työperäinen, vaikka äkillinen vihlaisu tuntui hänen pestessä kotona hampaitaan. Halusin nopeasti päästä työkuntoiseksi, koska selkävaiva olisi rajoittanut elämääni. Sain fysioterapeutilta tarkat ohjeet ja ryhdyin aktiivisesti noudattamaan niitä, Kaarina Airas kertoo. Selkä parani tullakseen uudelleen kipeäksi. Tällä kertaa selkä protestoi työpaikalla. Olin tuolloin yöhoitajana palvelutalolla ja potilas oli vuoteesta lähtiessään kaatunut lattialle. Rupesin auttamaan häntä yksinäni takaisin sänkyyn. Ikäisekseen Airas on erinomaisessa kunnossa. Hän osallistuu säännöllisesti avantouinnin SM-kisoihin Mämmilän Norppien edustajana, jumppaa, hiihtää talvisin tavoitteenaan tuhat kilometriä, on mukana Sulkavan Suursoudussa, käy kuntosalilla ja vaeltaa Lapissa. Airas pitää hyvän kuntonsa ehtona paitsi liikuntaa myös riittävää lepoa ja oikeanlaista ravintoa. Parasta ja turvallisinta liikuntaa selälle ovat hänen mukaansa uinti, hiihto, soutu, jump- 22 super

23 Potilas autetaan sängyltä pyörätuoliin. Allison Ortizilla on napakka ote Nana Hokkasen ympärille asetetun nostovyön kahvoista (1) ja hän tukee nostoa jalkalihaksillaan (2). Nana ottaa tukea Allisonin vartalosta ja myös Allisonilla voisi olla nostovyö (3). Siirto on raskas ja kuluttava. Ellei sitä tee ajatuksella, voimaa tulee käytetyksi enemmän kuin oma keho kestää. Elisa Lundén avustaa pyörätuolin kanssa. pa ja tanssi. Kuntosali on myös tehokas, mutta siellä pitää liikkeet tehdä ehdottomasti oikein. En usko, että selkäni olisi ilman liikuntaa enää kunnossa. Enkä usko edes jaksavani työssäni. Ellen nukuttuani yövuoron jälkeen pääse ulos, en piristy oikein millään. Oikeat työtavat opetellaan koulussa Lähihoitajien ergonomian opetukseen on varattu kahdeksan oppituntia, mutta Pirkanmaan ammattiopiston terveydenhuollon opettaja Tuula Kuvajan mukaan työergonomia sisältyy aina meneillä olevaan hoitotyön opetukseen. Työssäoppimisjaksolla opiskelijat harjoittelevat ergonomisesti oikeita työtapoja käytännössä. Ammattiosaamisen näytöissä opettajat arvioivat, miten opiskelija on omaksunut työergonomian. Työergonomia vaatii jatkuvaa kouluttautumista myös työpaikoilla. Sen pitäisi olla jokaisen hoitajan selkäytimessä, Kuvaja painottaa. Keväällä 2010 valmistuvat Kuvajan oppilaat hallitsevat jo niksejä ja oikeaoppisia avustamistapoja. Heillä on takanaan myös useita työssäoppimisjaksoja. Kuinka hyvin opit pysyvät mielessä, kun mennään työelämään? Jos on kiire, apuvälineitä ei varmaan tule aina käytetyksi vaan tehdään itse, Elisa Lundén epäilee. Olli Pohja arvelee, että kauan alalla olleiden työntekijöiden on vaikea muuttaa luutuneita tapojaan: Nuoren työntekijän on varmaan vaikea mennä määräilemään, että nyt tehdäänkin toisella tavalla. Nuoret ovat taitavia käyttämään erilaisia apulaitteita, ja he tunnustavat niiden tärkeyden. Kun jokaisella on vain yksi selkäranka, Olli Pohja lohkaisee. Tuula Kuvaja muistuttaa oppilaitaan, että raskas työ voi kipeyttää selän, vaikka tekisi nostot ja siirrot kuinka oikeaoppisesti. Kotihoidossa ei hyvää työergonomiaa voi aina noudattaa, kun asiakkaita joutuu avustamaan ahtaissa tiloissa. Siksi jokaisen pitäisi huolehtia tuki- ja liikuntaelinten kunnostaan. Oppilaista muutama käy säännöllisesti kuntosalilla, ja joku tytöistä pelaa jääkiekkoa. Maalivahdilta vaaditaankin hyviä reisilihaksia. Moni harrastaa palloilulajeja, jotka lisäävät paitsi hyvää tilanteen tajuamista myös yhteishenkeä. Eikös molempia tarvita myös työyhteisössä, Olli Pohja kysäisee.. Älä nosta näin, jos haluat selkäsi säästyvän. Hoitajan pyöreä selkä on alttiina venähtämiselle. Elisa Lundén ja Nana Hokkanen näyttävät, miten valitettavan usein nostot vielä tehdään juuri niin kuin ei pitäisi. Nana Hokkanen on potilas, jota Allison Ortiz ja Antti Saarivainio avustavat pyörätuolista kävelytelineelle. super

24 24 super

25 Pelko jäädyttää työn Kirjavuuden sieto on viisauden alku esimiestyössä teksti antti vanas kuvitus salla pyykölä Pelko on työelämän neutronipommi: se jättää seinät pystyyn mutta tuhoaa ilon, yritteliäisyyden ja luovuuden - ja lopulta myös tuloksen. Uhkailija voi olla pomo tai kollega, mutta pelon ilmapiirin tuulettamiseen tarvitaan aina itsetunnoltaan terve esimies. Kuusikymppisellä lähihoitaja Sarilla oli takanaan tusinan verran työvuosia yksityisessä hoitokodissa, kun työkaverin kiukuttelu ja tiuskinta alkoivat mennä yli sietokyvyn. Jatkuva sättiminen masensi, mutta Sari vei huonon tuulen mukanaan kotiin. Töissä hän oli tai ainakin yritti olla oma hyväntuulinen ja välitön itsensä. Tilanne sen kuin paheni kärjistyäkseen eräänä päivänä Sarin sanoin totaaliseen haukkumiseen. Sari meni saman tien esimiehen puheille. Esimies yritti tarttua asiaan kyselemällä työkokouksessa työkavereiltani, että minkälaista minun kanssani on tehdä töitä. Kymmenestä työntekijästä kellään ei ollut pahaa sanottavaa kahta lukuun ottamatta. Haukkuja ja hänen kaverinsa väittivät Sarin tekevän työnsä kun käsketään. Sari piti vastausta vähättelevänä ja loukkaavana; omasta mielestään hän teki sen mitä työhön kuului, ja enemmänkin, ilman että häntä tarvitsi siihen erikseen käskeä. Kokouksessa ei lopulta päädytty mihinkään. Sarin haukkuneelle työntekijälle sentään huomautettiin, ettei ääntään pitäisi korottaa. Oudointa oli se, että kokouksessa pohdittiin minun ominaisuuksiani ja persoonaani, vaikka minua oli loukattu. Kiusaajaa ei pantu vastaamaan teostaan millään tavalla, Sari miettii. super

26 Mistä vaikeudet alun alkaen johtuivat? Sari epäilee syyksi työtapaansa, joka ei ole niitä kaikkein laitosmaisimpia. Sarin mielestä hoitokotityöhön kuuluu laulua, leikkiä ja huumoria. Työn ilo tulee iloisista asiakkaista. Huumorin paikat pitää käyttää ja saada asiakkaat hymyilemään. Kun muistisairaalle laulaa, hän alkaa usein laulaa mukana. Hoitokodissa ollaan töissä asiakkaita, ei työkavereita varten. Kamelin saattaa olla helpompi kömpiä läpi neulansilmän kuin 60-vuotiaan löytää näinä päivinä vakinainen työpaikka. Sarilta se kuitenkin onnistui, vieläpä sopivan matkan päästä. Tunne pakoon lähtemisestä vähän kaihertaa mieltä, mutta rohkaiseviakin uutisia on kuulunut. Kuulin tutuilta, että minua sättinyt työntekijä on alkanut laulaa asiakkaille! Saman tien hän syyttää itseään liiasta hyvänhakaisuudesta: olisi pitänyt esiintyä päättäväisemmin ja puhua suoremmin. Istuin tuolissa hyvin pienenä ja kuuntelin, kun minua pantiin järjestykseen. Esimies valitsi helpoimman tien. Hän ei tehnyt mitään koska tiesi, etten hyvänahkaisuuttani nostaisi asiasta sen isompaa meteliä. Saako hoitaja laulaa? Esimiehen, Saria kymmenisen vuotta nuoremman naisen ja Sarin väleissä ei ollut vikaa; olipa Sari saanut kahden kesken kehujakin pirteästä työotteesta. Siinä missä esimies syyllistyi lepsuiluun, yksityistä hoitokotia pyörittävä työnantaja syyllistyi suoranaiseen julmuuteen. Työnantaja väitti, että minussa on jotakin pahasti pielessä ja suositteli hoitoa! Esimies kuunteli vieressä eikä puhunut mitään. Viimeistään silloin ymmärsin, että tästä työpaikasta pitää lähteä, muuten olen pian oikeasti hoidon tarpeessa. Työnantaja pyysi myöhemmin käytöstään anteeksi, mutta se ei enää Sarin mieltä lämmittänyt. Hän järjesti viime töikseen työkavereilleen läksiäiset. Tunnelma jäi kuitenkin vaisuksi. Kukaan ei sanonut läksiäisissä oikeastaan mitään. Esimies kertoi myöhemmin käyneensä viereisessä huoneessa itkemässä, Sari muistelee. Suora puhe vie puhutteluun Miehet oppivat sen viimeistään armeijassa, naiset ehkä vasta työelämässä: vähimmällä pääsee, kun ei erotu rivistä. Kaikki eivät kuitenkaan taivu osaksi massaa, vaikka erottumisesta hankaluuksia seuraisikin. Luonteeltani olen työteliäs, avoin ja puhelias. Sanon usein mielipiteeni suoraan asiasta ja se ei tunnu sopivan kaikille työpaikallani. Olen joutunut viimeisen puolen vuoden aikana useasti esimieheni puhutteluun mitä kummallisimmista syistä. Milloin puhun liian kovalla äänellä, milloin komentelen ja milloin mitäkin syytä on esitetty. Katkelma on kirjeestä, joka SuPerlehti sai äskettäin keski-ikäiseltä lähihoitaja Anulta. Anu on niitä ihmisiä, jotka puhuvat ääneen siitä missä muut kuiskuttelevat ja vieläpä melko kovaan ääneen. Meidän suvussa on tapana puhua niin, että kaveri varmasti kuulee, Anu huomauttaa. Toimistotöistä työttömäksi 90-luvulla jäänyt Anu kouluttautui pitkän pätkätyöjakson jälkeen lähihoitajaksi. Opinnot valmistuivat vuonna 2007, ja vuotta myöhemmin Anu aloitti työt nykyisessä työpaikassaan sairaalaosastolla. Osaston vakinainen osastonhoitaja oli tuolloin lomalla. Sijaisen kanssa kaikki sujui hyvin; hankaluudet alkoivat osastonhoitajan palatessa töihin. Olin jo oppinut tuntemaan potilaat. Huomautin joskus aamuvuorossa 26 super

27 osastonhoitajalle lisäväen tarpeesta kun huomasin, että osastolle on tulossa illalla tavallista raskashoitoisempia potilaita. Osastonhoitaja ei tästä ilmeisesti pitänyt, sillä minut komennettiin puhutteluun, Anu kertoo. Arka esimies vahtii reviiriään Puhuttelu ei jäänyt ainoaksi. Palavereissa esimies moitti Anua negatiivisuudesta ja isoäänisyydestä. Anu itse ei suostu pitämään negatiivisuutena sitä, että hoitaja kertoo esimiehelleen, mitä kentälle kulloinkin kuuluu. Osastonhoitaja on tietysti kovien paineiden alla, mutta minun mielestäni hänen kuuluu pitää hoitajien puolia. Siihen hän tarvitsee tietoa kentältä. Esimiehen mielestä minun piti pitää suuni kiinni ja hoitaa vain oma työni. Se ei minun luonteelleni sovi. Jos jokin asia ei toimi tai joku kärsii vääryyttä, huomautan taatusti asiasta. Hiljaista hissukkaa minusta ei tule ikinä, Anu sanoo. Työnsä Anu hoitaa säntillisesti ja joustavasti. Hänellä ei ole tapana myöhästellä ja hän on valmis lähtemään tarvittaessa vapaalta töihin tai jäämään aamuvuoron jälkeen iltavuoroon. Hän huolehtii kunnostaan eikä sairaspäiviä ole kertynyt viimeisten kolmen vuoden ajalta kuutta enempää. Työntekijän aktiivisuus voi olla työpaikan kannalta positiivinen asia, mutta esimiehen kannalta se saattaa olla kiusallista siis negatiivista. Asemastaan epävarma ja auktoriteetistaan tarkka esimies ei kiitä alaistaan avusta vaan alkaa hä- tääntyneenä suojella reviiriään. Anun kohdalla kysymys saattaa olla juuri tästä. Väitteet negatiivisuudesta tuntuvat Anun kohdalla oudoilta siksikin, että hän on oman työ ohessa ehtinyt järjestää henkilökunnalle useita virkistysiltapäiviä ja muita tapahtumia, muun muassa arpajaiset. Näistä tempauksista häntä on osastolla kovasti myös kiitelty.. sari ja anu eivät esiinny tekstissä omilla nimillään Pelkojohtaminen vie terveyden ja tuloksen 1990-luvun talouslama toi Suomeen massatyöttömyyden. Siitä selvittiin, kirjoittaa Raija Julkunen kirjassaan Uuden työn paradoksit. Mutta tilalle saatiin eräitä muita pulmia. Saatiin kiire, epävarmuus, elinikäinen oppiminen, työuupumus, loppuunpalaminen, perheiden pahoinvointi, työyhteisöjen ristiriidat, epäoikeudenmukainen johtaminen, kiusaaminen, pätkätyöt, ikäsyrjintä, prekarisaatio, globalisaatio ja Kiina-ilmiö. Sairauspoissaolot lisääntyivät erityisesti naisvaltaisilla julkisen sektorin aloilla. Julkunen selittää tilannetta vastakkainasettelujen hautaamisella ja työelämän turhautumien epäpolitisoitumisella. Vastarinta ei saanut enää näkyä, joten se painui nahan alle ja medikalisoitui. Vain terveydellä oli enää lupa lakkoilla. Täydellisyys on asia, jota kukaan ei voi vaatia keneltäkään, ei itseltään eikä muilta. Olkoonkin, että teemme sitä koko ajan, tuumii puolestaan Antti Kylliäinen viime syksynä ilmestyneessä kirjassaan Armoa työhön. Pappismies Kylliäisen kaiken pahan vastalääkkeeksi suosittelema armojohtaminen tarkoittaa suurin piirtein sitä, että ketään ei saa alistaa heittopussiksi. Jokaisella työntekijällä on oikeus saada tietoa ja tulla kuulluksi. Kaikilla pitää myös olla mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Armojohtamisen vastakohta on pelkojohtaminen. Pelottelu on helppoa niin kauan kun ihmiset muistavat 1990-luvun suuren puhdistuksen lomautuksineen ja irtisanomisineen, väittävät johtamisen ja pelon suhdetta setvineet Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitoksen tutkijat. Palkansaajien pelottelu on tamperelaistutkijoiden mukaan yhtä helppoa kuin tuhoisaakin. Pelko syö henkilöstön hyvinvointia ja sitä mukaa työpaikan tulosta. Tehokkaimpia keinoja pelon ilmapiirin luomiseen ovat uhkailu, työyhteisön ulkopuolelle jättäminen ja tiedon panttaaminen. Tutkimuksen aineisto kerättiin kesästä 2008 seuraavan vuoden kevääseen auki olleilta nettisivuilta, joilla työntekijät saivat purkaa nimettöminä pelkoon ja pelotteluun liittyviä kokemuksiaan. Kertomuksia kertyi toista sataa. Eniten niitä tuli terveydenhuollon, hallinnon ja seurakuntien työntekijöiltä. Kertomuksista selviää muun muassa se, etteivät pelkoa kylvä pelkästään esimiehet vaan pelottelua esiintyy myös työntekijöiden välillä. Terveys nousi keskeiseksi arvoksi. Moni kirjoittaja ajatteli lähihoitaja Sarin tavoin, että pelon valtaamasta työpaikasta on paras lähteä niin kauan kuin omat jalat vielä kantavat. Erään kirjoittajan sanoin: Itse lähdin vapaaehtoisesti pois. Jos olisin jäänyt, olisin menettänyt terveyteni. Pelaajat pärjäävät, avoimet ja rehelliset, työstään ylpeät joko lähtevät tai kaatuvat. Pahinta on se, jos ei enää pysty lähtemään. Niitäkin on. Ja se näkyy.. super

28 Hoitoa ja hoivaa Helsingissä 1 / 3 Näin superilaiset kokevat työnsä kotihoidossa, terveysasemilla ja vanhustenhoidossa. Lähi- ja perushoitajat ovat Helsingin kotihoidon kulmakivi teksti tiina örn kuvitus joonas väänänen Kotihoidon työntekijät tekevät Helsingissä noin 1,9 miljoonaa asiakaskäyntiä vuosittain. Yhä useammin vastassa on päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivä, jopa aggressiivinen asiakas. Helsingin kotihoito-osaston läntisen palvelualueen toimitiloissa käy myöhään iltapäivällä vilske, kun työntekijät ovat palanneet asiakaskierroksilta. Tunnelmassa on asennetta ja reippautta, vaikka tiimiläisillä on takanaan työntäytteinen päivä: siirtymisiä paikasta toiseen, fyysistä työtä ja asiakkaiden ongelmien ratkaisua. Kotihoidossa toimivien arkea ovat Helsingissä koskettaneet viime vuosina monet muutokset. Vuoden 2005 alussa kotisairaanhoito ja kotipalvelu yhdistyivät kotihoidoksi. Yhdistämisellä pyrittiin palvelujen parantamiseen ja toiminnan tehostamiseen muun muassa päällekkäisyyttä purkamalla. Ennen samalla asiakkaalla saattoi ensin käydä lähihoitaja sosiaalivirastosta hoitamassa muut asiat ja sitten lähihoitaja terveyskeskuksesta tuli pistämään insuliinin. Nyt on mahdollisuus ottaa kokonaisvaltaisuus paremmin huomioon asiakkaan hoidossa, toteaa kotihoidossa työskentelevä superilainen lähihoitaja Paula Nuutinen. Työtekijöitä Helsingin kotihoidossa on noin Suurin osa työntekijöistä on koulutukseltaan lähi- tai perushoitajia. Paula Nuutisen mielestä lähihoitajan koulutus vastaakin parhaiten niihin haasteisiin, joita työ sisältää. Helsingin kotihoidossa lähihoitaja saa laaja-alaisesti hyödyntää myös sairaanhoidollista osaamistaan. Kasvava ja muuttuva asiakaskunta Uusimmassa hallitusohjelmassa todetaan, että vanhustenhuollon palveluja uudistetaan erityisesti kotihoitoa lisäämällä ja kotihoitoa tukevia palveluja kehittämällä. Valtakunnallisella ohjauksella pyritään siihen, että laitoshoitoa puretaan ja kotihoitoa vahvistetaan. Helsingissä laitoshoitoa purettiin viimeksi vuoden 2010 alussa. Sairaaloiden pitkäaikaisosastot siirrettiin sosiaaliviraston alaisuuteen ja niistä vähennettiin paikkoja. Pitkäaikaisosastopaikkojen vähentäminen lisäsi kotihoidon asiakasmäärää. 28 super

29 Asiakasmäärä ei jatkossakaan ole ainakaan laskussa, vaan sen on ennustettu lisääntyvän vuoteen 2016 mennessä jopa 25 prosentilla. Paitsi että asiakaskunta on kasvanut, myös sen rakenne on muuttunut. Asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia, vaativat entistä enemmän hoitoa. Asiakaskuntaan kuuluu yhä enemmän myös esimerkiksi päihteiden väärinkäyttäjiä ja mielenterveyspotilaita. SuPerin Helsingin paikallisjärjestön puheenjohtaja ja terveyskeskuksen pääluottamusmies Silja Paavola kuvailee asiakaskunnassa tapahtunutta muutosta: Sellaisia muoreja, jotka olivat enemmistö kotihoidon asiakkaista vielä kaksikymmentä vuotta sitten, on tänä päivänä kotihoidon asiakkaista ehkä noin kaksi prosenttia. Lapsiperheille kohdennetusta kotihoidosta voi sanoa, että sitä on karsittu niin paljon, ettei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä se oli vielä 70- ja 80-luvuilla. Asiantuntemusta ja osaamista tarvitaan Kotihoidon yhtenä tehtävänä on rakentaa eri palveluntuottajien tarjoamista palveluista oikeanlainen paketti vastaamaan asiakkaan yksilöllisiä tarpeita. Suuressa kaupungissa palveluntuottajia riittää ja palvelupaletin osaaminen on tärkeä osa työntekijän asiantuntemusta. On tiedettävä, millä perusteilla ja mistä asiakkaan on mahdollista saada apteekkipalvelua, ruokakassipalvelua, ulkoilutuspalvelua, vaippapalvelua. Myös lakia täytyy tuntea sen verran, että tietää, milloin vähävarainen tai varaton ihminen voi saada palvelua sosiaalilainsäädännön perusteella. Vaikka lähihoitajakoulutuksessa sosiaalipolitiikka tulee tutuksi, niin jokaisen kaupungin velvollisuus on tiedottaa kotihoidon uusille työntekijöille, mitä palveluja asiakkaille on tarjolla juuri siinä kaupungissa. Silja Paavolan mielestä työhön perehdytys kuitenkin kangertelee kaikissa kasvukeskuksissa. Asiakkaalle laadittu yksilöllinen hoitosuunnitelma toimii kotihoidon työntekijän ohjenuorana. Valitettavasti ohjeita antaa usein myös asiakkaalle vara- super

30 tun ajan kulumisesta muistuttava kello. Työntekijän ammattilaisuus punnitaan siinä, ettei kiireen tunne saisi välittyä asiakkaalle. Hyvä lähihoitaja jättää kiireen oven ulkopuolelle, toteaa Paula Nuutinen. Kyllä sitä aina toivoo, että olisi enemmän aikaa kuntouttaa asiakkaita ja viedä heitä ulkoilemaan. Kotihoidossa lähihoitajalta vaaditaan vahvaa ammatti-identiteettiä. Työ on työtä, ei kaveruussuhteiden muodostamista asiakkaiden kanssa, painottaa Silja Paavola: Jos jokaiselle asiakaskäynnille menet sielusi syövereillä, niin varmasti väsähdät. Vaikka tekee sydämellään työtä, niin ei se tarkoita kotihoidossakaan sitä, ettei tunne omia ammatillisia rajojaan. Sairaspoissaolot ja vaihtuvuus kuormittavat Helsingissä kotihoidossa toimivat kaipaavat ratkaisua henkilöstön vaihtuvuuden ja sairaspoissaolojen vähentämiseen. Sairaspoissaolot ovat itseään ruokkiva ongelma, noidankehä, pohtii Paula Nuutinen. Jos aamulla tulee äkillinen sairaspoissolo, niin sairastuneen henkilön työt sitten tungetaan jo valmiiksi suunnitelluille listoille. Työssä olevat tekijät uupuvat ja taas tulee lisää sairaspoissaoloja. Myös vaihtuvuus asettaa haasteita. Kotihoidossa perehdytettävää on paljon, opastaminen vie aikaa omilta töiltä ja suunnitelmallisuus kärsii. Periaatteessa kotihoidon pitäisi olla Helsingissäkin maailman paras työpaikka. Työ on hyvin itsenäistä ja siinä saa käyttää kaiken ammattitaidon, pohtii Silja Paavola: Se siinä onkin se kysymys, että mikä mättää, kun vaihtuvuus on suurta. Sairaspoissaolot ja suuri vaihtuvuus vaikeuttavat tiimiytymistä. Tiimiytymistä tarvitaan, jotta samaa asiakasta hoitavilla on yhteinen ja kaikkien sisäistämä näkemys siitä, miten hoito etenee. Se on ehdoton edellytys sille, että asiakas saa hyvää hoitoa. Mitä enemmän on sijaisia, niin sitä vaikeammaksi tiimiytyminen menee. Siinä hoidon jatkuvuus kärsii. Suuressa kaupungissa jatkuvuuden ja yhtenäisyyden turvaaminen on ilman poissaoloja ja vaihtuvuuttakin haasteellista, koska samaa asiakasta hoitaa lähes aina useampi ihminen, toteaa Paavola. Lupaava-kehittämishanke Vuosina Helsingin kotihoidossa toteutettiin yhdessä Helsingin yliopiston kanssa Lupaava-hanke, jonka päämääränä oli kerätä, jalostaa ja antaa jalansijaa hyväksi havaituille toimintamalleille. Laajassa hankkeessa panostettiin muun muassa kotihoidon asiakkaiden arkiliikkumisen tukemiseen ja muistiasiakkaiden hoitoon. Hankkeen aikana kehitettiin myös mallia siitä, miten pitkäaikaistyöttömät voivat hankkia arvokasta työkokemusta tekemällä avustavia tehtäviä kotihoidon asiakkaan luona. Kokeilu sai kiitosta niin kotihoidon työntekijöiltä, asiakkailta, kuin työhön kuntoutettaviltakin. Vaikka avustavissa tehtävissä kotihoidossa voivat toimia myös muut kuin koulutetut henkilöt, vaativampi hoiva säilytetään aina kotihoidon koulutetuilla työntekijöillä. Kotihoito on työtä, jossa asiantuntemus ja asianmukainen koulutus ovat välttämättömiä, korostaa Silja Paavola: Siitä on pidettävä huolta, että siellä on aina ammatti-ihminen, joka sitä kotihoitotyötä tekee. Oma koti kullan kallis Kodilla on erityinen arvo riippumatta siitä, onko koti iso tai pieni, maaseudulla vai isossa kaupungissa. Kotihoidon työtekijät mahdollistavat sen, että turvallinen eläminen kotona on mahdollista myös toimintakyvyn heikentyessä. Paula Nuutinen pohtii, että ihanteellisinta olisi, jos jokainen saisi olla kotona mahdollisimman pitkään: Se on vaikea paikka, kun joudut lähtemään omasta kodista pois ja laitokseen. Se on niin suuri elämänmuutos, että sen yli pääseminen on monelle vaikeaa, jopa mahdotonta. Toisen kodissa hoitotyön tekeminen vaatii paitsi hyvää fyysistä kuntoa ja asiantuntemusta, myös hienotunteisuutta. Kotihoidossa työskentelevät ansaitsevat vankkaa arvostusta. Työntekijät joustavat paljon, ja siellä on ihmisiä, joilla on ihan uskomaton kyky keksiä ratkaisuja arjen ongelmatilanteisiin, toteaa Silja Paavola.. Kotihoito-osasto on Helsingissä jaettu kuuteen eri palvelualueeseen. Palvelualueet jakaantuvat 70 lähipalvelualueeseen, joissa kaikissa toimii kaksi tai kolme tiimiä. Tiimi on kotihoidon ydinyksikkö. 30 super

31 Maitohappobakteereita ja muita probiootteja Probiootit ovat suun kautta otettavia eläviä mikrobeja, joiden uskotaan tai joiden on näytetty edistävän terveyttä. Eniten käytettyjä ja tutkittuja ovat maitohappobakteerit, kuten laktobasillit (Lactobacillus) ja bifidobakteerit (Bifidobacterium). Probiootteihin kuuluu muitakin mikrobeja kuin bakteereita, esimerkiksi hiivoja. Suolistossa satoja mikrobeja Maitohappobakteereita ja muita mikrobeja elää normaalisti ihmisen suolistossa, suussa ja emättimessä. Esimerkiksi suolistossa on noin puolitoista kilogrammaa bakteerimassaa ja ainakin 500 bakteerilajia. Suolistobakteerit toimivat elimistön muiden tekijöiden kanssa suojaavana puskurina ravinnossa mahdollisesti olevia haitallisia taudinaiheuttajia vastaan. Terveessä suolistossa mikrobeilla ei ole haitallisia vaikutuksia. Suolistosairauksissa ja antibioottikuurien yhteydessä niiden tasapaino voi kuitenkin muuttua, mikä ilmenee vatsakipuna ja ripulina. Elintarvikkeissa ja kapseleissa Maitohappobakteereita on luonnostaan useissa elintarvikkeissa, kuten hapanmaitotuotteissa ja hapankaalissa. Nykyään moniin maitotuotteisiin ja mehuihin lisätään terveysvaikutusten toivossa maitohappobakteereita. Lisäksi kaupoissa ja apteekeissa myydään kymmeniä probiootteja sisältäviä kapseleita, purutabletteja, tippoja ja jauheita. Näitä terveysvaikutteisia eli funk- anna-liisa enkovaara lääkäri, tietokirjailija tionaalisia elintarvikkeita ja ravintolisiä markkinoidaan yleensä vastustuskyvyn parantamiseen ja vatsavaivoihin. Maitohappobakteereiden terveysvaikutuksia on tutkittu paljon, ja Suomessakin asiasta on julkaistu useita väitöskirjoja. Rauhoittaa ripulia Probiootit saattavat aktivoida elimistön puolustusmekanismeja ja vähentää esimerkiksi nuhakuumeita tai muita hengitystieinfektioita. Tutkimusten tulokset ovat lupaavia, mutta tarvitaan vielä lisää tieteellistä näyttöä. Mahdolliset positiiviset vaikutukset edellyttävät säännöllistä, päivittäistä käyttöä. Vastustuskykyyn vaikuttavat monet eri tekijät, ja tutkimusten tekeminen ja tulosten tulkinta vaatiikin laaja-alaista asiantuntemusta. Tutkimusten mukaan probiootit voivat lyhentää rotaviruksen aiheuttamaa ripulia pikkulapsilla. Ne saattavat myös osalla käyttäjistä ehkäistä antibioottikuurin aiheuttamaa ripulia. Sen sijaan tutkimusten tulokset sekä turistiripulin ehkäisyssä että sen hoidossa ovat ristiriitaisia. Apua atopiaan? Probiootit näyttävät ehkäisevän atooppista ihottumaa. Suomalaisissa tutkimuksissa maitohappobakteereja annettiin odottaville äideille viimeisen raskauskuukauden ajan ja syntyneille vauvoille puolen vuoden ikään asti. Myöhemmin näillä lapsilla todettiin atooppista ihottumaa vähemmän kuin lumeryhmällä. Jo puhjenneen ihottuman lievittämisessä lapsilla tai aikuisilla probiooteilla ei näytä olevan merkittävää vaikutusta. Samoin allergisen nuhan ja astman ilmaantuvuutta ne eivät vähennä. Jogurtti vai kapseli? Suun kautta otetut probiootit eivät imeydy terveen ihmisen suolistosta eikä niillä ole todettu merkittäviä haittoja. Niiden vaikutus ja teho eivät riipu siitä, missä muodossa ne nautitaan. Mahdolliseen tehoon vaikuttavat pääasiassa tuotteen sisältämien bakteerien lajit ja kannat sekä niiden määrät ja elimistön immunologinen tila. Jokainen voi valita, nauttiiko probioottinsa mieluummin ravintolisäkapselissa vai esimerkiksi hapanmaitovalmisteessa. Turvallisuuteen ja tehoon se ei vaikuta. Vai nauttiiko ollenkaan?. super

32 Uudet kirjat Koonnut filosofian maisteri, erikoissairaanhoitaja Virpi Saarinen Oikeaa vai väärää auttamista? Onko vain toivotuilla ja terveillä lapsilla oikeus syntyä? Saako ihminen kuolla silloin kun hän haluaa? Millainen elämä on hyvää ja elämisen arvoista? Entä onko virallinen lääketiede oikeassa ja vaihtoehtohoidot huijausta? Pitäisikö uskomuslääkinnän mainontaa rajoittaa? Näitä ja monia muita kysymyksiä pohditaan esillä olevissa uusissa kirjoissa, jotka käsittelevät hoitamisen ja parantamisen etiikkaa. Etiikka on tieteenala, joka tutkii erilaisia tapoja ymmärtää elämää. Etiikka nostaa esille paljon kysymyksiä, ja vastaukset nousevat ajan ja kulttuurin arvoista. Tervetuloa pohtimaan! Suitsukkeita ja tuulikelloja alavireiseen arkeen Virallisen terveydenhoitojärjestelmän ulkopuolelle jäävistä niin sanotuista vaihtoehtohoidoista on keskusteltu aina sosiaali- ja terveysministeriötä sekä terveydenhuollon eettistä neuvottelukuntaa myöten. Pitäisikö joitakin käyttäjäryhmiä suojata näiden hoitojen tehomarkkinoinnilta, vai loukkaako se ihmisen itsemääräämisoikeutta? Kirjailija Annamari Marttinen osallistuu tähän keskusteluun romaanillaan Kuu huoneessa. Päähenkilö Katja on työtön kahden koululaisen äiti ja vähäpuheisen miesjörrikän vaimo. Päivät valuvat ohi merkityksettöminä, kunnes luontaishoitoja markkinoivat lehdet täyttävät tyhjyyden. Katjan kalenteri alkaa täyttyä ajanvarauksista iirisanalyysiin, kiviterapiaan, astrologille, enkeliterapiaan, energiahoitoon Mainonta- ja myyntiverkosto on tehokas, ja hoidot tuovat Katjan harmaaseen arkeen ihmiskontakteja, suitsukkeen tuoksua ja tuulikellojen helinää. Pankkitilin saldo vain vajoaa miinuksille. Pian rakastava henkisen kasvun yhteisö alkaa muistuttaa uskonlahkoa tiukkoine sääntöineen. Katjan alavireisyys kääntyy ahdistukseksi ja paniikkikohtauksiksi, joihin puiden halaaminen ei auta. Kun kuutamoyö kesäkurssilla vaihtuu aamuksi, maaginen opas osoittautuu ihan tavalliseksi mieheksi ja Katja joutuu ajamaan taksilla terveyskeskukseen. annamari marttinen: kuu huoneessa. tammi Hoitotyön etikkaa teorialähtöisesti Eettisesti oikein toimiva hoitaja pyrkii tuottamaan potilaalle hyvää ja välttämään vahingon tuottamista. Hän kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta ja integriteettiä sekä pyrkii tarjoamaan hyvää hoitoa kaikille yhdenvertaisesti. Nämä hoitamisen eettiset periaatteet ovat tuttuja. Hoitotyön etiikka pyrkii avaamaan niitä analysoimalla hoitajan työtä, päätöksentekoa ja hoitosuhdetta etiikan teorioiden ja käsitteiden avulla. Kirja on suunnattu sairaanhoitajille sekä hoitotyön ja hoitotieteen opiskelijoille. Teksti liikkuu teoriatasolla, ja sen aukeneminen edellyttää hoitotieteen käsitteiden ja tarkastelutavan tuntemusta. Mukaan on liitetty joitakin lyhyitä esimerkkejä käytännön hoitotilanteista. Joka luvun lopussa on kattava lähde- ja kirjallisuusluettelo, joka tosin koostuu valtaosin englannin- ja ruotsinkielisistä teoksista. Tekijät sivuavat myös ajankohtaista eettistä keskustelua muun muassa hoidon priorisoinnista ja taloudellisista paineista, mutta teoksen pääpaino on hoitotyön eettisen dialogin teoreettisessa esittämisessä. Itseäni kiinnosti eniten luku, joka kertoo hoitotyön ja sen arvojen muutoksesta vuosisatojen kuluessa. anneli sarvimäki bettina stenbock-hult: hoitotyön etiikka. edita suom. paula nieminen. Voiko vammainen elää hyvää elämää? Perry O. Grandall ei ole pärjännyt koulussa, ja ihmiset luokittelevat hänet vammaiseksi. Perryä nimitellään pilkallisesti onnenpojaksi, koska hänellä ei ole normit täyttävän ihmisen tavoin huolta rahasta, perheestä tai uralla etenemisestä. Perry itsekin kokee olevansa onnenpoika. Vaikka häntä ei ole onnistanut elämän ensimmäisissä geeniarpajaisissa, hänellä on terveet silmät, terveet jalat ja rehti mieli. Lisäksi hänellä on viisas mummi, joka opettaa pojan lukemaan, lottoamaan ja erottamaan oikean väärästä, sekä hyvä ystävä Keith, joka kolistelee aina apuun autonrämällään, mikäli ei satu olemaan liiaksi juovuksissa. Perryn onnen kruunaa vielä lottovoitto, jonka avulla hän voi toteuttaa haaveitaan. 32 super

33 Amerikkalaisen kasvatustieteilijän ja erityisopettajan Patricia Woodin esikoisromaani muistuttaa teemoiltaan elokuvana tunnetuksi tullutta Forrest Gumpia. Onnenpoika kyseenalaistaa länsimaisen arvomaailman sekä puhuu elämän monimuotoisuuden ja vähäosaisten puolesta. Elämä on yhtä arpapeliä. Raha tasoittaa tietä, mutta todellinen rikkaus löytyy ihmissuhteista ja valoisasta asenteesta. patricia wood: onnenpoika. suom. tiina ohinmaa. wsoy Mikä on oikein ja oikeudenmukaista? Jos etiikan käsite tai eettiset kysymykset ovat jääneet etäisiksi, Parantamisen ja hoitamisen etiikka tarjoaa erinomaisen tilaisuuden tilanteen korjaamiseksi. Teos esittelee terveysalan keskeisiä kysymyksiä ja johdattelee pohtimaan oikean ja väärän problematiikkaa auttamistyössä. Raskauden keskeytys, itsemurha ja eutanasia ovat eettisiä kysymyksiä, joita on pohdittu jo tuhansia vuosia ja joita pohditaan yhä edelleen. Hoitotyön ja lääketieteen keskeinen tavoite on ylläpitää elämää, mutta joskus elämä tuottaa vain kärsimystä. Nykykäsityksen mukaan ihmisellä on oikeus määrätä itseään koskevista asioista, mutta missä menee itsemääräämisoikeuden raja? Biotieteiden ja teknologian vallankumous on räväyttänyt esille uudenlaisia keskustelunaiheita. Kloonaus, varaosien tuottaminen ja rodunjalostus kuulostavat scifinovelleista lainatuilta teemoilta, mutta niistä käydään aktuellia eettistä keskustelua. Kuten myös siitä, keitä hoidetaan yhä kalliimmilla menetelmillä ja keitä jätetään hoitamatta. Kirjoittajat ovat tunnettuja lääketieteen etiikan tutkijoita ja opettajia, jotka näyttävät tuntevan hyvin myös hoitoalaa. Teksti on tiivistä, mutta yleistajuista ja esimerkeillä havainnollistettua, ja siinä riittää pureksittavaa sekä opiskelijoille että ammattilaisille. Tekijöiden esittely olisi ollut paikallaan mielenkiintoisen teoksen lopussa. pekka louhiala veikko launis: parantamisen ja hoitamisen etiikka. edita Oikeus kuolla Terveydenhuollon perinteinen tehtävä on ollut suojella elämää parantamalla sairaita. Parantamisen teknologia on kehittynyt huimaa vauhtia viime vuosikymmenien kuluessa. Ihmisen elintoimintoja on mahdollista ylläpitää silloinkin, kun toivoa paranemisesta ei enää ole ja elämä on pelkkää kärsimystä. Tämä ristiriita on käynnistänyt monitahoisen keskustelun eutanasiasta. Keskustelua on hämmentänyt se, että eutanasia-termi on ymmärretty monella tavalla. Nykyisin eutanasialla tarkoitetaan toimenpidettä, jossa lääkäri tarkoituksellisesti surmaa potilaan tämän omasta pyynnöstä sietämättömän kärsimyksen ja kivun lopettamiseksi. Hoitamatta jättäminen, hoidosta luopuminen tai saattohoito eivät ole eutanasiaa. Suomessa eutanasia on lailla kielletty, mutta Euroopasta löytyy myös maita, jossa potilas voi itse määrätä kuolinpäivänsä. Eutanasia jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan. Kärsimyksen lopettamista pidetään eettisesti oikeana, mutta voidaanko kärsimys poistaa tappamalla kärsivät? Keskustelun painopiste onkin viime vuosina siirtynyt eutanasiasta saattohoidon kehittämiseen. Eutanasia ja etiikka perustuu Sirkka Pöystin väitöstutkimukseen, jossa hän selvittelee viimeisten neljän vuosikymmenen aikana käytyä eutanasiakeskustelua. Tieteellisiä käsitteitä vilisevä ja teoriapitoinen teksti vaatii syventymistä. Teos on oivallinen lähdekirja esimerkiksi saattohoitoa käsitteleviin opinnäytetöihin. sirkka pöysti: eutanasia ja etiikka. omakustanne Luomulapsi vai laatutakuuvauva? Sikiöseulonnat ja alkiodiagnostiikka tarjoavat mahdollisuuden estää vammaisen tai sairaan lapsen syntymisen. On ymmärrettävää, että vanhemmat toivovat tervettä lasta ja osallistuvat tutkimuksiin kehityshäiriöiden havaitsemiseksi. Sikiön kehityshäiriön tai vamman hoitomahdollisuudet geeniterapialla ovat kuitenkin vielä vähäiset, ja käytännössä vanhemmille tarjotaan avuksi raskauden keskeytystä. Sikiön geenihoidosta on käyty eettistä keskustelua jo vuosien ajan. Pelätään, että geenihoito ei rajoittuisikaan lääketieteelliseen parantamiseen, vaan johtaisi geenisuunnitteluun tai geenikorjailuun, jonka avulla vanhemmat voisivat tuottaa ominaisuuksiltaan paranneltuja mittatilauslapsia. Geenisuunnittelu puolestaan johtaisi geenivarusteluun, geeniturismiin, rodunjalostukseen Brittiläisen Jonathan Gloverin teos on filosofin puheenvuoro lisääntymistekniikan kehittymiseen. Glover esittää perusteluja ihmisen valinnanvapauden puolesta, mutta etsii myös sen rajoja. Teksti ei avaudu kovin helposti, vaan se vaatisi taustakseen tietoa geeniterapiasta ja lainsäädännöstä. Kirjan suomennokseen on liitetty professori Veikko Launiksen kirjoittama esipuhe, jossa hän esittelee Gloverin. Mukana ovat myös vammaisjärjestö Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölän jälkisanat, joissa kirjoittaja puhuu vammaisten oikeuksien puolesta. Kirja on julkaistu Kynnys ry:n ja Kuurojen liitto ry:n tuella. jonathan glover: lapsia valitessa. geenit, vammaisuus ja suunnittelu. suom. tytti heikkilä. like super

34 Työhaastattelu sujuu, kun siihen valmistautuu teksti sonja kähkönen SuPer-lehti kysyi Seure Henkilöstöpalvelut Oy:ssä terveydenhuoltoalan henkilöstökonsulttina työskentelevältä Minna Hellerupilta työhaastattelun pelisäännöistä. M Miten työhaastattelussa annetaan hyvä ensivaikutelma? Paras on olla luonnollinen, oma itsensä. Kun haastateltava ottaa mukaansa tarvittavat paperit ja todistukset, näkee, että hän on valmistautunut tilanteeseen. Hätäinen ja kiireinen työnhakija ei anna hyvää kuvaa itsestään. Entä, jos työhaastattelu jännittää? Haastateltava voi kertoa suoraan, että tilanne on hänelle uusi ja jännittävä. Jännittämisestä sanominen ja haastatteluun hyvin valmistautuminen helpottavat usein oloa. paperit mappiin ja laittanut ne vieläpä aikajärjestykseen. Haastatteluun on hyvä saapua ajoissa, mutta jos myöhästyy, pitäisi siitä ilmoittaa haastattelijalle. Haastateltavan kannattaa aina miettiä ennakkoon, mitä hän toivoo hakemaltaan työltä. Työnantajaan etukäteen perehtyminen viestii motivaatiosta. Onko hakijan ulkoisella olemuksella väliä? Siisti ulkoasu lisää toki positiivista kuvaa hänestä. Kokonaisuus on tärkeä ja rauhallinen olemus plussaa. Mitä asioita haastattelussa käydään läpi? Hakijan työhistoriaa, ammatillista osaamista sekä esimerkiksi opintojen ja työssäoppimisjaksojen sisältöä. Myös kielitaitoa arvioidaan. Lisäksi keskustellaan työnhakijan vahvuuksista ja toisaalta henkilökohtaisista kehittämiskohteista, eli mitä hän haluaisi vielä nähdä ja oppia työssään. Ennen palkkausta tarkastetaan aina työntekijän laillistamistodistukset Valviran Terhikki-rekisteristä sekä suositukset soittamalla muutamalle häntä suositelleelle työnantajalle. Mitä asiapapereita haastateltavan kannattaa ottaa mukaan? Tärkeimmät ovat tutkinto- ja työtodistukset, ansioluettelo sekä henkilöllisyystodistus. Jos hakija opiskelee edelleen, täytyy mukana olla opintorekisteriote koulun leimalla varustettuna sekä opiskelijan läsnäolotodistus. Mukaan tulisi ottaa tietysti myös todistukset mahdollisista lääkehoidon luvista. Tutkintotodistusten on oltava alkuperäiset, ei kopioita. Miten työhaastatteluun voi valmistautua etukäteen? On plussaa, jos hakija on kerännyt todistukset ja muut Minna Hellerup. Mitä asioita työnhakijan kannattaa tuoda esiin? Omat vahvuudet on hyvä tuoda esiin, samoin kehittämiskohteet. Oma-aloitteisesti kannattaa mainita myös esimerkiksi työhön liittyvistä fyysisistä rajoitteista tai allergioista, tai jos on ollut pidempiä aikoja pois työelämästä. Mitä työhaastattelussa ei kannata sanoa? Oman osaamisensa ylikorostaminen saattaa antaa haastateltavasta epävarman tunteen. Ei kannata myöskään olla hätäinen tai sanoa heti aluksi, että on kiire. Totuus pitäisi aina kertoa, mutta esimerkiksi entisten työnantajien mustamaalaaminen antaa hakijasta hieman huonon kuvan. Millainen on hyvä haastattelutilanne? Haastattelutilanne on joka kerta erilainen, mutta yleisesti hyvän haastattelun aineksia ovat selkeä ja avoin keskusteluilmapiiri. On hyvä, jos työnhakija on määrätietoinen, mutta toki meidän haastattelijoiden on ymmärrettävä se, että etenkin nuoret haluavat vielä katsella, mitä työelämä tuo mukanaan.. Nämä nuorille, vastavalmistuneille ja opiskelijoille suunnatut sivut ilmestyvät muutaman kerran vuodessa SuPer-lehdessä. Onko sinulla asioita tai teemoja, joista tahtoisit kirjoitettavan näillä teemasivuilla? Laitathan palautetta sivuista ja ideoita sähköpostilla osoitteeseen sonja kahkonen@superliitto.fi 34 super

35 Tumpin kolumni Tuomo Tumppi Valokainen on lähihoitaja ja monipuolinen musiikkimies Savu on myrkkyä. joonas väänänen Muistan kuusikymmenluvun hyvin. Televisiossa, jonka kuvaruutu oli mustavalkoinen, Kauko Saarentaus kertoi säähavaintojaan piippu kädessä. Televisiossa roihusi savuke miltei jokaisessa ohjelmassa. Bussimatka Helsingistä Tikkurilaan taittui mukavasti, auton takaosassa sai röökata vapaasti. Menin Marian sairaalaan vuonna 1989 töihin. Meillä lääkintävahtimestareilla oli pieni koppi, johon sairaanhoitajat änkesivät tupakalle. Muistan ne kopin seinät, ne olivat keltaiset. Muistan kirurgit, jotka tupruttelivat leikkuriosaston parvekkeella. Mutta kukaan ei napissut savusta tai hajusta. Silloin poltettiin siis ruokaloissa ja pukuhuoneissakin. Nyt tupakkavalistus on mennyt todella pitkälle, on savuttomia baareja, ravintoloita, junia, lentokoneita, asuntoja ja ymmärrettävästi parveketupakointi haluttaisiin kieltää. Mutta onneksi ja toisten kiusaksi asti on sääntöjä. On savuttomia sairaaloita, tai ainakin pitäisi olla. Uusimmassa, savuton kaupunki -julisteessa, sanotaan niin. (Tosin joku oli piirtänyt julisteessa hymyilevälle daamille tupakan suuhun.) Olin hiljattain töissä eräässä sairaalassa, jossa potilaat kärrättiin tupakalle. Ulkona oli tuolloin loppusyksyn kylmyys. Potilas lussutti tupakkaansa ja minä värjöttelin työtakissani hänen vierellään. Haistelin tupakansavua. Menimme sisälle. Minun oli pakko käydä vaihtamassa takki, sillä siihen oli liimautunut nortin tuoksu. Muutama vuosi sitten olin kuntoutuslaitoksessa. Minulla oli omana potilaana mies, jonka kädet eivät toimineet. Hänet piti avittaa pyörätuoleineen tupakkahuoneeseen. Eikä siinä vielä kaikki. Kaveri sai imettyä itse henkoset, mutta minä pitelin sormissani tuota syöpäkäärylettä. Ympärilläni oli joskus neljäkin tupakoivaa. Kyllä niitä savupiippuja löytyy hoitajissakin. On absurdia nähdä henkilöitä, jotka hoitavat keuhkotautisia potilaita, imemässä itse tupakkaa sairaalan takapihalla. Mikä pistää ihmisen lukemaan terveystietoa ja hoitamaan ihmistä tietotaidoillaan, kun samalla hän kuitenkin tuhoaa omaa terveyttään tupakoimalla? Eikö esimerkillinen keuhkoahtauma kerro röntgenkuvineen karmivaa tosiasiaa tupakan tappavasta vaikutuksesta? Onko ihmisen elämä niin tylsää, että sitä pitää yrittää lopettaa ennenaikaisesti? Savu on myrkkyä. Savuke polttaa myös rahaa ja karkottaa hajullaan muita ihmisiä. Olisiko sinunkin, tupakoitsijan, tahdonvoimaa syytä kouluttaa, tentata ja kartoittaa? Voisiko tupakoimattomuus saada palkinnon vaikkapa työnantajalta, pienen hymypatsaan muodossa? Suosittelen.. super

36 toukokuun Vertailu Vaihtamalla viinerin kerran viikossa kaurakeksiin säästät 328 kaloria viikossa, 1312 kaloria kuukaudessa ja kaloria vuodessa. lähde: Minulle on vähän aikaa sitten kerrottu, että homoseksuaalisuuden ja pedofilian välillä on yhteys. katolisen kirkon kardinaali tarcisio bertone aamulehti.fi Sosiaali- ja terveysaloille tarvitaan työntekijöitä Palkkaerot jatkoivat kasvuaan Sosiaali- ja terveysaloille tarvitaan vuoteen 2025 mennessä työntekijän lisäys. Väestökehityksen vaikutukset alkavat lähitulevaisuudessa näkyä kansantalouden suorituskyvyssä, kun työikäisen väestön määrä laskee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Tämä lisää työvoiman tarvetta erityisesti hoivapalveluiden aloilla. Palvelualoilla työvoiman kysynnästä yhä suurempi osa syntyy sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Seuraavan neljän vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarve kasvaa laskelmien mukaan hengellä, joka jakautuisi likimain puoliksi terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kesken. Vuoteen 2025 mennessä näiden alojen kasvu vuodesta 2009 olisi peräti henkilöä.. Vanhusten ravinto-ohjeet uusiksi Valtion ravitsemusneuvottelukunta on täydentänyt kansallisia ravitsemussuosituksia uusilla suosituksilla, jotka on suunnattu ikääntyneiden ihmisten tarpeisiin. Suositusten tavoitteena on selkeyttää iäkkäiden ihmisten eri elämänvaiheessa ravitsemukseen liittyviä keskinäisiä eroja ja ravitsemushoidon tavoitteita. Lisäksi tavoitteena on yhdenmukaistaa hyvät käytännöt ja lisätä tietoa ikääntyneiden ravitsemuksen erityispiirteistä. Suosituksia tulee toteuttaa kotihoidossa, vanhainkodeissa, sairaaloissa ja koko terveydenhuollossa niin yksityiskuin kuntasektoreillakin. Uusia suosituksia saa ostaa kirjakaupoista ja Editan verkkokaupasta. Suositukset julkaistaan myöhemmin myös sähköisenä versiona osoitteessa www. ravitsemusneuvottelukunta.fi.. Kovapalkkaisten ja matalapalkkaisten työntekijöiden välinen ansioero kasvoi vuonna 2008 noin kolme prosenttiyksikköä vuoteen 2007 verrattuna. Tieto ilmenee Tilastokeskuksen palkkarakennetilastosta. Tilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio oli vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä 2876 euroa. Parhaiten palkattu kymmenesosa ansaitsi yli 4287 euroa kuussa. Matalapalkkaisimman kymmenesosan oli tyytyminen alle 1826 euroon. Huolimatta palkkaerojen kasvusta yleisellä tasolla, sukupuolten välinen palkkaero kaventui vuonna Tämä johtui Tilastokeskuksen mukaan muun muassa siitä, että teollisuus irtisanoi runsaasti miestyöntekijöitä, joka sai aikaan muutoksen palkansaajarakenteeseen. Naisten ansiokehityksen todettiin myös olleen suotuisampi kuin miesten.. Vammaisetuuksissa on eroja Vammaisetuuksia saavien väestöosuus on pienin Etelä-Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomessa vammaisetuuksia saavien väestöosuus on 1,7-kertainen Etelä- Suomeen verrattuna. Vammaisetuuksien saajia oli vuoden 2009 lopussa yhteensä , mikä on viisi prosenttia koko väestöstä. Heistä kolmiportaisen vammaisetuuden eli lapsen vammaistuen, aikuisen vammaistuen tai eläkkeensaajan hoitotuen saajia oli ja ruokavaliokorvauksen saajia Ruokavaliokorvausta voi saada yhtä aikaa aikuisen vammaistuen tai eläkkeensaajan hoitotuen kanssa.. 36 super

37 osa 7/10 Anton Kiero rakentaa nopeasti monimutkaisetkin rakennussarjat tarkasti ohjepiirustusten mukaan. Ilman ohjeitakin syntyy monenmoisia hienoja rakennelmia. Anton on lahjakas lapsi teksti päivi hujakka kuvat marjo sajantola Kielellisesti lahjakas lappeenrantalainen Anton Kiero, 10, oppi alle kolmevuotiaana dinosaurusten nimet ulkoa. Neljävuotiaana hän jo luki. Esikouluiässä jokin muuttui. Esikouluiässä päiväkoti antoi negatiivista palautetta vanhemmille Antonin käytöstavoista, jopa aggressiivisuudesta. Aikaisemmin fiksuksi kehutusta pojasta tuli riiviö. Lasta ihastelevan palautteen jälkeen päivittäinen negatiivinen palaute lapsen käytöksestä hämmensi. Hakiessani Antonia pois päiväkodista saattoi poika huutaa puoli tuntia, ettei tahdo kotiin. Kaikenlaiset siirtymiset paikasta toiseen tulivat hankaliksi, Antonin äiti Jaana Kiero kertoo. Anton päätyi erityislastentarhanopettajan kautta psykologille. Psykologin mielestä Antonin käytös oli pelkkää kypsymättömyyttä, joka menisi ennen koulun alkua ohitse. Näin ei kuitenkaan käynyt. Anton ei halunnut mennä kouluun. Vaikea koulun aloitus Ensimmäinen kouluvuosi oli haastava. Anton taantui uhmaikäisen tasolle. Isän viedessä hänet ensimmäisenä päivänä kouluun poika itki. Anton ei ymmärtänyt miksi koulua piti käydä, hänhän osasi jo lukea. Anton kirkui pulpetin alla, karkaili koulusta. Kolmannen luokan keväällä opettaja mietti, olisiko kotiopetus Antonin kohdalla paikallaan. Koulupsykologin kautta Anton päätyi neurologille, joka teki heti diagnoosin. Antonilla oli Aspergerin oireyhtymä. Lastentarhanopettajana toimivalle Jaana Kierolle Asper- super

38 ger oli tuttua työn puolesta. Hän osasi myös hakea tietoa internetistä sekä kirjoista. Luettu teksti ei kuitenkaan vastannut täysin sitä todellisuutta, mitä Asperger Antonin kohdalla merkitsi. Antonin aggressiivisuus ei kohdistu ihmiseen vaan tilanteeseen tai paikkaan. Koululaitos on paikka, jonne hän ei halua mennä ja jota vastaan hän kapinoi. Kielellisesti lahjakas poika osaa myös valita sanansa siten, että se pysäyttää. Puheet ovat aggressiivisia, toiminta ei. Aluksi Antonin papereihin kirjattiin myös ADHD-oireyhtymään sopivaa levottomuutta. Anton ei kuitenkaan ole ADHD:lle tyypillisesti levoton eikä ylivilkas ikiliikkuja. Pikemminkin päinvastoin. Äiti tukena Antonin äiti siirtyi kahdeksi vuodeksi kotiin perhepäivähoitajan työhön, koska Antonin kouluun lähtö aamuisin oli todella vaikeaa. Pojalle tarvitsi opettaa sanoin sekä kuvin mitä tulee tehdä kotona ennen kouluun lähtöä ja koulusta kotiin tultaessa. Käytöstavat täytyi opettaa jopa tervehtimistä myöten. Ympäristö koki Antonin muuttuneen käytöksen hämmentävänä. Isovanhemmat eivät oikein osanneet auttaa lapsen hoidossa, koska kokivat huonot käytöstavat hankaliksi. Parisuhteemme kärsi. Emme saaneet yhteistä aikaa tarpeeksi lastenhoitovaikeuksien vuoksi. Mieheni kävi kalassa, minä laulukuorossa ja liikunnallisissa harrastuksissa vuorotellen. Ystävät ja naapurit olivat henkisenä tukena silloin, kun Antonin oireet olivat pahimmillaan, Jaana Kiero kertoo. Yksi kaveri kerrallaan Ihmissuhdeongelmat sekä sosiaalitilanteista johtuva jatkuva stressi saavat Antonin kilahtamaan helposti. Asperger-lapsen olisi löydettävä keinot rentoutumiseen, pidettävä lepohetki ryhmätoiminnasta. Aina se ei onnistu. Halailusta pitävä ja hellyydenkipeä Anton on iloinen ja rehellinen koululainen, joka ei tiedosta loukkaavansa toista ihmistä suorasukaisilla mielipiteillään. Lääkityksen löydyttyä Anton on pysynyt rauhallisempana. Hänellä on useita kavereita, mutta hän leikkii vain yhden kaverin kanssa kerrallaan. Jos poikia on useampi, ei Antonin ymmärrys riitä miettimään, miksi toinen tekee ja sanoo toista kuin toinen kaveri. Anton ei harrasta kodin ulkopuolisia lajeja, vaan viihtyy enemmän kotona kirjan, tietokoneen tai legojen parissa. Joukkuepelit sekä ryhmätyöskentely ovat kauhistus Antonille oireyhtymän vuoksi. Hän ei ymmärrä myöskään itseensä kohdistuvaa tilannehuumoria eikä häviötä kilpailutilanteessa. Anton on älykäs ja lahjakas lapsi, taidot eivät kuitenkaan riitä aivan kaikkeen. Anton kokee olevansa luuseri jos hänen täytyy harjoitella. Häneltä puuttuu se sinnikkyys, mitä esimerkiksi liikunnassa ja käsitöissä tarvitaan, Jaana Kiero sanoo. Kaikki käytöksen ongelmat eivät kuitenkaan johdu Aspergerista vaan kuuluvat normaaliin lapsen ja nuoren sukupuoliseen kehitykseen. Antonin huone ja pulpetti saattavat olla sekaisin, hänellä ei ole oireyhtymään tyypillistä järjestelyn tarvetta. Asperger-lapsi vie huomion vaativalla käytöksellään muilta sisaruksilta, jotka saattavat vetäytyä ja jäädä vaille aikaa. Antonin pikkusisko Liisa aloitti syksyllä 2009 koulun ja koki veljensä käytöksestä oppineena, ettei hän ainakaan halua käyttäytyä huonosti koulussa. Olemme selittäneet molemmille lapsille mistä Antonin käytös johtuu. Asperger-lapsi tarvitsee rutiineja eikä häntä pidä passata. Antonin käytös ei myöskään johdu huonosta kasvatuksesta. Asperger on keskushermoston kehitysviivästymä eikä sille voi mitään. Asperger periytyy yleensä isän puolelta. Aikuisella Asperger saattaa näkyä lähinnä kiihkeänä yhteen asiaan keskittymisenä ja sosiaalisten tilanteiden välttämisenä, Jaana Kiero sanoo.. Jaana Kiero on kertonut myös pikkusisko Liisalle, mistä Antonin käyttäytyminen johtuu. 38 super

39 Aspergerin oireyhtymä on saanut nimensä sen ensimmäisenä kuvanneen itävaltalaisen Hans Aspergerin mukaan. Oireyhtymä kuuluu lasten laaja-alaisiin kehityshäiriöihin, ja sille ovat ominaista ongelmat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja erilaiset toistuvat kaavamaiset käyttäytymistavat. Aspergerin oireyhtymässä ilmenee autismin tapaan merkittäviä vaikeuksia ei-kielellisten ilmaisujen käytössä. Näitä sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta tärkeitä toimintoja ovat muun muassa silmiin katsominen, kasvojen ilmeet sekä vartalon liikkeet ja eleet. Oireyhtymästä kärsivät eivät myöskään normaaliin tapaan kykene jakamaan ja ilmaisemaan iloa, tunteita ja kiinnostusta toisten ihmisten kanssa. Tunneilmaisun vaikeuden vuoksi oireyhtymästä kärsivillä ilmenee vaikeuksia sosiaalisessa vastavuoroisuudessa, minkä vuoksi he usein epäonnistuvat ikäänsä vastaavien ystävyyssuhteiden luomisessa. Vuorovaikutusongelmien lisäksi oireyhtymästä kärsivät osoittavat itsepintaisen kaavamaista kiinnostusta erilaisiin toimintoihin ja toiminnallisiin rutiineihin tai rituaaleihin. Aspergerin oireyhtymä Aspergerin oireyhtymässä ilmenee autismin tapaan merkittäviä vaikeuksia ei-kielellisten ilmaisujen käytössä. Autistisesta häiriöstä poiketen Aspergerin oireyhtymässä ei ilmene merkittäviä kielellisiä älyllisten toimintojen jälkeenjääneisyyttä. Päinvastoin monet Aspergerin oireyhtymästä kärsivät lapset ja nuoret ovat keskimäärin älyllisesti normaaleja, usein myös lahjakkaita. Sen sijaan oireyhtymästä kärsivät ovat usein motorisesti eli liikunnallisesti kömpelöitä ja heidän kielensä rytmi, painotukset ja sointi voivat olla outoja. Aspergerin oireyhtymä todetaan usein vasta koulussa, joskin oireyhtymälle ominainen motoriseen kömpelyyteen kiinnitetään huomiota usein jo aikaisemmin. Aspergerin oireyhtymä on kehityksellinen häiriö, jonka syyt ovat suurelta osin tuntemattomia. Perinnöllisillä tekijöillä tiedetään olevan osansa oireyhtymän synnyssä. Oireyhtymä on luonteeltaan pysyvä, ja siitä kärsivillä ilmenee myös aikuisena vaikeuksia ymmärtää toisten ihmisten tunteita, minkä tuloksena syntyy usein erilaisia vaikeuksia ihmissuhteissa. Milloin hoitoon Vanhempien epäillessä lapsessaan Aspergerin oireyhtymää on aina tärkeää kääntyä lastenpsykiatrin puoleen. Varhainen hoitoon hakeutuminen luo myös parhaat edellytykset lapsen pidemmän aikavälin hoidolle ja kuntoutukselle. Kuntoutus on ohjattua toimintojen jäsentämistä ja toimintaohjeiden mukaista arjen harjoittelua aidoissa ympäristöissä kotona, päiväkodissa, koulussa ja vapaa-ajan toiminnoissa. Kun oppimista halutaan ohjata ja tukea, on hyvä tutustua henkilön omaan tapaan ajatella: millaisia eri asioiden merkitykset hänelle ovat, miten hän mieltää ympäristönsä ja miten hän kommunikoi. AS-henkilö tarvitsee ohjaajan, joka ymmärtää hänen tapaansa ajatella, jotta saavutetaan yhteistoiminnan edellyttämä luottamus. Aspergerin oireyhtymän vaikutukset ovat yksilöllisiä. Älyllisen kapasiteetin ja selviytymistaitojen välillä voi olla suuri ero.. lena öhman-jokinen, suunnittelija lisätietoa: fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_ artikkeli=dlk kuntoutuminen super

40 Yhä enemmän yrittäjyyttä teksti ja kuvat jukka järvelä SuPerin vuosittainen Yrittäjäpäivä todisti jälleen sen, että omaehtoinen työnteko kiinnostaa. Liitossa on havaittu, että yrittäjäjäsenien määrä on kasvussa ja tiedontarve kentällä on suuri. Hämeenlinnalainen Raija Tervinen osallistui Yrittäjäpäivään toisen kerran. Koska päivän ohjelma poikkesi edellisestä, hän sai jälleen kattavasti uutta tietoa työhönsä. Kauheasti tuli hyvää asiaa, ja sen sulattelu vie aikansa. Tervinen oli toivonut Yrittäjäpäivään tietoa hinnoittelusta, ja sitä paikalla olijoille tarjottiinkin. Porukalla me osallistujat juttelimme tauolla, että hinnoittelun yksilöinti on vaikeaa siis se, mistä kaikesta pitää laskuttaa asiakasta. On siis todella tärkeää tavata muita yrittäjiä ja alalle aikovia. Ensi vuonna järjestettävään päivään Tervinen toivoo markkinointiaihetta. Kuulun siihen ikäryhmään, joka on kasvatettu olemaan vaatimaton. Itsensä kehuminen ja esille tuominen on vaikeaa. Yhteistyö kannattaa Raija Tervinen on antanut kotihoitoa ja kotisairaanhoitoa yrittäjänä pari vuotta. Sitä ennen meni 18 vuotta osastotöissä Hämeenlinnassa ja Oulun seudulla. Ajatuksen yrittäjyydestä hän sai ollessaan vuorotteluvapaalla. Ennen yrityksen perustamista Tervinen hankki tietoa muun muassa uusyrityskeskuksesta ja tuttavaltaan, jolla on kotisairaanhoitoyritys. Tietoa saa, jos osaa etsiä. Vertaistuki eli alalla toiminut konkari oli minulle hyvänä apuna. Olen jo vuorostaan neuvonut kahta ystävääni, jotka ovat perustaneet yrityksen. Vaikka olemme kilpailijoita, yhteistyö kannattaa. Hämeenlinnassa toimii Hyvinvointialan toimialaryhmä, jonka kautta Tervinen tapaa yrittäjiä ja päättäjiä. Itselläni on vakioasiakaskunta. Jos yksityisyrittäjä sairastuu tai haluaa pitää lomaa, me yrittäjäkaverit autamme toisiamme puolin ja toisin. Tervinen on pyrkinyt pitämään viikonloput vapaina. Mielelläni teen sitten viikolla vastapainoksi vaikka 12 tunnin päivän. Askeleita yrittäjyyteen SuPerissa on noin 150 yrittäjäjäsentä, ja viime kesän jälkeen määrä on lisääntynyt tuntuvasti. Yrittäjyys on nousussa, sillä elokuussa uudistuva lähihoitajakoulutus lisää mahdollisuuksia opiskella yrittäjyyttä. Elinkeinoelämän Keskusliiton asiantuntija Kimmo Hyrsky kertoi päivän alustuksessaan, että palveluyritysten, etenkin sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten, määrä kasvaa koko ajan. Naisen perustama yksityisyritys on todennäköinen, koska 60 prosenttia Suomen yrityksistä on yksityisyrityksiä ja naisyrittäjiä on Suomessa noin kolmasosa kaikista yrittäjistä. Moni haluaa hoitoalalla katkaista jatkuvien määräaikaisten työsuhteiden putken ryhtymällä yrittäjäksi. Kynnys oman yrityksen perustamiseen on joillekin korkea. Tulopuolta pidetään epävarmana. Entä riittääkö aikaa ja jaksamista? Myös omaisuuden menetystä ja konkurssia pelätään. Neljän vuoden takaisen EU:n yrittäjyysbarometrin mukaan suomalaisista kuitenkin kolmasosa olisi valmis ryhtymään yrittäjiksi. Raija Tervinen haki Yrittäjäpäivästä tietoa jo toisen kerran. SuPerin yrittäjätiimi Liiton henkilökunnasta yrittäjyysasioihin on perehtynyt SuPerin yrittäjätiimi eli Paula Soivio, Markku Silvennoinen, Anne Meriläinen, Tuomas Hyytinen ja Pirjo Lukkari. Heihin voi olla yhteydessä, jos yrittäjyysasioissa on kysyttävää. 40 super

41 Vesa Ekroosin alustus hinnoittelusta oli Yrittäjäpäivän odotetuin ohjelma. Suomalaista yrittäjyyttä pitäisi suosia ja rimaa madaltaa etenkin yrittäjyyden alkutaipaleella. Tehtävää tässä olisi paljon, Hyrsky pohti. EU-barometrin mukaan suomalainen ei lähde yrittäjäksi niinkään rahan perään vaan riippumattomuuden, itsensä toteuttamisen ja joustavan työympäristön vuoksi. Kun yrittäjyys on jo perustyötä, joku alkaa miettiä toisen työntekijän palkkaamista. Tällekin askeleelle on tehty superilaisiakin helpottavaa ohjeistusta ja julkaisuja. Tutkimusten mukaan rimaa korottaa tässä vaiheessa epäilys siitä, kykeneekö johtamaan ja kantamaan vastuuta toisesta. Myös se, sopiiko mahdollinen tuleva palkallinen omaan ja yrityksen ajatusmaailmaan pohdituttaa kasvua miettiviä yksinyrittäjiä. Hinnoittelu kuntoon Muun muassa yksityissairaala Mehiläisen eri johtotehtävissä ollut Vesa Ekroos kertoi yrittäjäpäiväläisille, että yksityisesti tuotettujen terveys- ja sosiaalipalvelujen määrä kasvaa väistämättä koko ajan. Korostan silti, että arvostan julkista terveydenhuoltoa enkä usko, että olemme menossa amerikkalaiseen systeemin, jossa jokainen olisi oman onnensa seppä. Ekroos kuitenkin ennustaa, että parinkymmenen vuoden kuluttua jokainen maksaa omasta pussistaan selvästi enemmän terveydenhuoltokuluja kuin nykyään. Siksi yrittäjiä tarvitaan. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjäksi aikovien on muistettava joukko perusasioita. Kirjanpidon on oltava kunnossa. Tähän saa apua tilitoimistoista. Alan markkinatilanne kannattaa selvittää, esimerkiksi kilpailijoiden tilinpäätökset ovat julkista Muista yrittäjäjäsenyys Jos siirryt palkkatyöntekijästä yrittäjäksi, asiasta kannattaa heti ilmoittaa SuPeriin. Yrittäjäjäsenenä olet oikeutettu täsmälleen samoihin etuihin kuin muutkin superilaiset, mutta työttömyysturvaa yrittäjäjäsenyys ei kata. Yksinyrittäjä voi saada potilasvahinkovakuutuksen SuPerin kautta. Yrittäjäjäsenyys maksaa 10 euroa kuukaudessa. tietoa. Ajankäytön seuranta on sosiaali- ja terveysalalla tärkeää, ettei uuvuta itseään. Selkeä tulostavoite auttaa ansainnassa ja lisää motivaatiota työntekoon. Ekroos esitteli työn hinnoittelun pohjaksi eri laskentamalleja. Esimerkiksi kotipalvelussa kannattaa tarkistaa, meneekö automatkaan 15 minuuttia vai puoli tuntia, ja hinnoitella asia oikein. Kaikkien palveluiden hinnoitteluun on lisättävä laitekuoletus, ja kotihoidossa yksi tällainen laite on auto. Lisäkoulutuksen hankkiminen kannattaa, mutta sekin pitää näkyä oman palvelun hinnoittelussa. Hyvässä kirjanpidossa jokainen toimenpide on pystyttävä kohdistamaan, Ekroos neuvoi. Lopuksi hän muistutti perusasiasta eli yrityksen tuotosta. Kulujen peittämisen lisäksi työstä on muistettava ottaa palkkaa yritykselle ja itselleen. Usein hoitoalan pienyrityksissä ei osata hinnoitella tuotetta oikein, kun esiin on astunut kiltteys, liiallinen sosiaalisuus ja ystävällisyys.. super

42 Iloista meininkiä Marco Bjurströmin tahdittamana: Antakaa aikaa itsellenne teksti ja kuva sonja kähkönen Pääluottamusmiesten ensimmäinen kokouspäivä päättyi afrotanssiaskeliin Marco Bjurströmin ohjauksella. 42 super

43 Pääluottamusmiespäiville osallistuneiden puutuneisiin jäseniin ja ylikierroksilla käyviin ajatuksiin haettiin tasapainoisempaa tilaa, kun Marco Bjurstrom tarttui mikkiin ja veti puolentoista tunnin jumpan vantaalaisessa hotellissa. Koetamme hakea kehoon balanssia siten, että aivot saavat sopivasti happea ja aineenvaihdunta lähtee käyntiin, Bjurström selvitti ohjelmansa sisältöä. Afrotanssin, Bollywood-rytmien ja 70-luvun Travolta-koreografian kautta väkijoukko sai silminnähden lisää virtaa itseensä. Hikijumpan jälkeen Bjurström näytti esimerkein, miten jokainen voi venytellä omalla vapaa-ajallaan. Tehokkaat venytysliikkeet muistuttivat luottamusmiehiä siitä, miten jumissa keho oikeasti on. Monella hoitoalalla työskentelevällä voi olla se harhaluulo, että kroppa on hyvässä kunnossa, vaikka tosiasiassa kehossa vallitsee usein vahva epätasapaino. Työ on fyysisesti vaativaa, mutta tietyllä tapaa yksitoikkoista. Kun jokin lihas on jatkuvan rasituksen alla, ja toiset lihakset eivät tee töitä lainkaan, se vetää kehon vinoon. Sosiaalista työtä tekeville Bjurström suosittelee myös niin sanottua sisäisen karstan poistoa henkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. On tärkeää ottaa silloin tällöin etäisyyttä työstään ja löytää niitä hetkiä, jolloin voi luvan kanssa olla epäsosiaalinen ja viettää aikaa itsensä kanssa. super

44 Kirjailija, pappi Jaakko Heinimäki pääluottamusmiehille: Työelämää ei ole olemassa teksti tiina örn kuva leena lindroos Nuori Martti Luther naulasi aikoinaan linnankirkon oveen 95 uskoa koskevaa teesiä. Teesejä pidettiin kovin radikaaleina. Samaa voisi sanoa pastori Heinimäen kahdesta työtä koskevasta teesistä. Eikö olisi jo aika päästä eroon luottamusmies nimikkeestä, kysyi kirjailija, pappi Jaakko Heinimäki perin naisvaltaiselta yleisöltä Su- Perin pääluottamusmiesten tai siis pääluottamushenkilöiden neuvottelupäivillä. Pohtimisen aihetta antoivat varmasti myös pastori Heinimäen teesit työstä. Teesi I Pastorin ensimmäinen teesi: Työelämää ei ole olemassa. Meillä on vain yksi elämä. Emme voi elää samanaikaisesti työelämää ja ihmisen elämää. Ennen elämän keskus oli perhe, naapurit, koti. Töissä käytiin. Nyt ollaan työelämässä ja jos joskus sattuu vapaa-aikaa olemaan, niin silloin käydään kotona lataamassa akkuja, jotta jaksetaan taas työelämää. Kyse ei ole vain kielestä, vaan siitä, että käyttämällä tiettyjä sanoja hyväksymme ajattelun, joka niiden takana piileskelee. Ihmisillä on työpaikalla ihan samat tarpeet kuin missä tahansa muuallakin. Työpaikalla kohtaamamme ihmiset ovat ansainneet tulevansa kohdelluiksi hyvin, ihan samoin kuin ihmiset, joiden kanssa vietämme vapaa-aikaa. Emme muutu työhön mennessämme työihmisiksi. Työssä tuntuvat joskus unohtuvan esimerkiksi hyvän käytöksen aakkoset, vaikka sanallisten miekkojen tai terävien kyynärpäiden käyttäminen on työpaikalla ihan yhtä väärin, kuin mitä se on kotona tai taksijonossa. Jääkiekkovalmentajien kuulee hehkuttavan: jos haluat menestyä, työtä on tehtävä armotta satakymmenen lasissa. Jaakko Heinimäen mielestä sata lasissakin on jo liikaa. Työlle riittää ihan hyvin sellainen 33,333 prosenttia. Silloin emme elä työelämää, vaan ihmisen elämää. Työpaikoilla on hyvä muistaa ja muistuttaa, että työajoista on pidettävä kiinni. Jos työ ei pysy tontillaan, se vaikuttaa työn laatuun. Työhönottajien kannattaisi palkata vain ihmisiä, joilla on aikaa vievä harrastus, vaikkapa kuorolaulu tai kenneltoiminta. Kun elämässä kulkee mukana itselle tärkeä harrastus, työ ei ehdi kahmaisemaan enempää, kuin mitä sille kuuluu. Harrastus suojelee myös siltä, ettei identiteetti rakennu vain työn varaan. Vaikka oman itsensä toteuttaminen työssä on tärkeää, useimmille meistä työ on muuta kuin oman itsensä täydellistä toteuttamista. Se on toimintaa, jossa aina välillä ei oikein saa olla vapaa, eikä toteutua aivan omana itsenään. Työntekijä voi silti olla aivan kelvollinen, vaikka tekisi työtään asenteella: tämä on vain työtä. Ei se tarkoita sitä, että suhtautuisi työhön välinpitämättömästi: hällä väliä -asenteella. Olisiko kyse myös rutiinien ja työhön kuuluvien välttämättömien tylsien vaiheiden sietämisestä? Siitä, että harva työ on aina vain piparkakkuja ja rinkeleitä. Useimmissa töissä on myös sitä kuivaa leipää. Teesi II Pastori Heinimäen teesi numero kaksi: Työhyvinvointia ei ole olemassa. Teesin perusteluissa piilee viisaus. Ei ole työterveyttä, vaan kokonaisvaltainen hyvinvointi, jonka varaan elämämme rakentuu tai jonka rikkonaisuuden varassa elämämme heiluu. Ihminen ei ole työterve tai siviiliterve. Työterveyslääkäri ei totea potilaalle, että enpä voi tuota vaivaa ymmärtää, se kun on siviiliterveyden ongelma. Hyvinvointimme on yhteydessä tarpeidemme tyydyttymiseen. Hengissä pysymisen kannalta välttämättömien perustarpeiden pitää täyttyä, ennen kuin ihminen voi keskittyä ylemmän tason tarpeiden tyydyttämiseen. Ylemmiltä tarvetasoilta sitten löytyy kaikkea yhteisöllisyyden kokemisesta vapauteen ja itsensä toteuttamiseen. Työnantajan on turha rehvastella sillä, että työntekijät jaksavat työssään. Työssä jaksaminen on perusjuttu, hyvinvoinnin edellytys. Ihmisen hyvinvointi on paljon muuta kuin se, että jaksaa raahautua työpisteeseensä joka aamu tai ilta. Eihän kukaan rehvastele silläkään, ettei tapa kaveria, jonka naama nyt vähän ärsyttää. Kyllä ihmisen elämään ja ihmisenä olemiseen kuuluvien perusjuttujen pitää olla kunnossa ilman, että niistä tehdään numeroa. Jaakko Heinimäki kertoi tarinan siitä, kuinka vanhempi rautakaupan myyjä opasti nuorta Heinimäkeä: Uskotko 44 super

45 Jaakko, ettei kukaan tarvitse porakonetta ja jatkoi, mutta aika moni tarvitsee reiän seinään. Hauska tarina havahdutti kuulijan pohtimaan, mikä minun elämässäni ja työssäni on tärkeää ja mitä tavoittelen vain siksi, että voisin tuon tärkeän saavuttaa? Ei ole pikkujuttu, jos työn jatkuvuus on koko ajan uhattuna. Epävarmuus estää turvallisuuden tunteen syntymisen eli yhden ihmisen perustarpeen täyttymisen, muistuttaa Jaakko Heinimäki. Ammattiylpeys ei ole ylpistelyä Työelämäkäsitteen romuttaminen ei tarkoita sitä, ettei voisi olla ammatillista identiteettiä. Ei kaikkea työssä tapahtuvaa pidä ottaa itseensä. Kyllä töihin voi mennä työroolissa, suojaten itseään ammatti-identiteetillä. Vaikka ylpeys on yksi keskiajalla määritellyistä seitsemästä kuolemansynnistä, ei ammattiylpeys ole pahe vain hyve. Ammattiylpeys liittyy esimerkiksi siihen, että työssäni hoitoalalla pidän huolen siitä, että ihmisten perusluottamus ammattikuntaa kohtaan säilyy. Osaltani varmistan, että hoitamani ihmiset voivat jatkossakin luottaa valkotakkisiin. Ammattiylpeydellä ei ole mitään tekemistä ylpeyden tai ylpistelyn kanssa. Eikä ylpeyden vastakohta ole nöyryys, nöyristely, vaan rohkeus. Jo keskiajalla filosofit olivat sitä mieltä, että ylimielisyyden ja ylpeyden takana on aina pelkuruutta, kysymyksiä: onnistunko, kelpaanko? Ammattiyhdistystoiminnalla on suuri merkitys ammattiylpeyden syntymisessä ja säilymisessä. Ei edunvalvonta ole vain sitä, että pyritään saamaan työnantajalta mahdollisimman paljon rahaa. Ammattiyhdistystoiminnan tärkeä tehtävä on pohtia, mitä on hyvä työ ja mikä on työn paikka ihmisen elämässä. Yhdessä voimme pohtia myös, miten varmistamme, että luottamus ammattikuntaamme kohtaan säilyy ja kasvaa. Jaakko Heinimäki korosti, että superilaisten työ on arvonsa ansainnut. Sitä työtä ei voi koneella korvata. Siinä tarvitaan luovuutta, mielikuvitusta, persoonaa ja sielua. Sielua, joka oikeastaan on se kaikki, mikä meissä on tärkeää, mutta näkymätöntä. Muutos on mahdollinen Jaakko Heinimäki patisti kuulijoita pohtimaan, miksi erinomaisuuden sietäminen työyhteisössä on niin vaikeaa? Onko se minulta pois, jos toinen on työssään todella hyvä? Tasa-arvoisuus ei tarkoita sitä, että kaikki ovat samanlaisia. Niin hurjalta kuin se kuulostaakin, voisinko minä seuraavassa työvuorossani yrittää sietää sitä, että kollega on hyvä, työssään jopa minua parempi? Kun työpaikalla tehdään muutoksia ja ajetaan läpi uudistuksia, päivitellään usein sitä, että kylläpäs porukka on muutosvastarintaista. Sitten lisätään vielä, että ihmekös tuo: sehän on ihmisen perusluonne. Heinimäki on toista mieltä. Eiväthän muutosvastarintaiset ihmiset ostaisi kauppojen hyllyjä tyhjiksi sisustuslehdistä, joista saa vinkkiä siihen, miten kerta toisensa jälkeen voi muuttaa koko asunnon ilmeen. Eikä muutosvastarintainen väki lukisi naistenlehtien muuttujaleikkijuttuja, saatikka sitten lähtisi itse muuttumaan. Toisaalta ei työssäkään aina tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa, jos huomaa olevansa muutosta vastaan: sellaista joka ei ole rikki, ei kannata korjata. Miksi työssä tai työpaikallakaan pitäisi muuttaa sellaista, mikä toimii? Jokainen meistä tarvitsee samoja asioita kuin keväällä maasta valoon pyrkivä tulppaani. Jotta ihmissielumme tulee ravituksi, ei kuitenkaan riitä vain vesi, happi, lämpö ja ravinto, kuten kasville. Tarvitsemme myös unelmia, mahdollisuuksia kokea yhteisöllisyyttä ja vapautta. Ihmisen täytyy voida kokea elämänsä ja työnsä merkitykselliseksi. Aina merkityksellisyyden kokemusta ei tarvitse jäädä odottamaan ja ihmettelemään, että koska sellainen mieleen ilmestyy. Omalla asenteellamme voimme vaikuttaa siihen, miten merkitykselliseltä työmme ja muut toimemme tuntuvat. Jaakko Heinimäki kertoi tarinan kahdesta kivenhakkaajasta, joilta kysyttiin, mitä he tekevät. Toinen totesi hakkaavansa kiveä, toinen vastasi kysyjälle, että teemme katedraalia. Kumpaa sinä teet työssäsi tänään? Hakkaatko kiveä, koska sinut on siihen määrätty, vai näetkö työsi tarkoituksen: upean katedraalin tai ihmisen hyvinvoinnin?. super

46 Imatralainen Tarja Vesterinen vastaanotti edustajiston puheenjohtaja Tiia Rautpalolta SuPer-illan arpajaisten pääpalkinnon, 170 euron arvoisen lomatuen käytettäväksi omaan hyvinvointiin. Mukavaa seuraa ja sopivasti asiaa teksti ja kuvat marjo sajantola Mukavaa seuraa, hyvää syötävää ja sopivasti asiaa siinä viihtyisän illan konsepti Lappeenrannassa. Sopimukset ja tuloksellisuuserä, resurssit ja sijaispula. Nämä ovat asioita, jotka superilaisia mietityttävät joka puolella maata, edustajiston puheenjohtaja Tiia Rautpalo kiteyttää valmistautuessaan vetämään Lappeenrannan SuPer-iltaa. Hän kertoo, että superilaiset alkavat todella väsyä siihen, että työtä tehdään jatkuvasti pienellä porukalla. Koskaan ei ole tavallista työpäivää, aina on joku kriisi päällä. Vaikka sijaisia saisi palkatakin, ei heitä aina löydy. Sama tilanne nousi esiin esimerkiksi eilen Kotkan illassa. Tuloksellisuus mietityttää Työn tuloksellisuus, miten sitä mitataan ja voiko sitä tehostaa, nostatti kiihkeää keskustelua. Yhtä mieltä oltiin siinä, että työmenetelmiä on uudistettava ja toimintatapoja järkeistettävä. Pienillä asioilla voidaan saada hyviä tuloksia, kun pureudutaan rehellisesti työnteon ongelmakohtiin. Keskustelu sen kuin kiihtyi: Nuoretkin jo uupuvat. Heidät on otettava mukaan kehitystyöhön. Vanhat käytännöt on unohdettava, jot- 46 super

47 ta uudet hoitajat saadaan sitoutumaan työpaikkaan. Kiire tulee, kun juostaan turhien asioiden takia. Kaikkien haasteiden keskelläkin superilaiset haluavat ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvia tarpeita. Rautpalo kertoi illan osanottajille myös ammattiuramallista, joka tekee näkyväksi superilaisten koulutuksen, työkokemuksen ammattitaidon kehittämisen ja täydennyskoulutuksen tuoman ammattiosaamisen. SuPerin mielestä on tärkeää, että liiton jäsenet voivat edetä oman ammatin sisällä, eikä ammattia vaihtamalla. Ammatissa kehittymisen pitäisi vaikuttaa myös palkkaukseen. Aktiivisia ja innokkaita jäseniä SuPer-illoissa SuPer-illat järjestettiin tänä keväänä 38 eri paikkakunnalla ympäri maata. SuPerin liittohallituksen jäsenet kertoivat ajankohtaisista asioista ja alustivat keskusteluja. Osallistujat vaihtoivat mielipiteitä ja kokemuksia esimerkiksi erilaisista työpaikkakäytännöistä. Keskustelu oli kaikkialla hyvin aktiivista ja innostunutta. SuPer-illat saivatkin hyvää palautetta niihin osallistuneilta superilaisilta. Loppujen lopuksi kiitos iltojen onnistumisesta kuuluu kaikille osanottajille. Siitä olen hyvilläni, että jäseniä kaikilta sopimusaloilta on saatu mukaan. Siksi keskustelu sopimuksista ja työoloista onkin ollut erittäin antoisaa ja opettavaista meille kaikille, liittohallituksen jäsen Anne Villman kertoi Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon SuPer-illoista. Eksote Imatran ammattiosastosta tultiin suurella joukolla Lappeenrantaan. SuPer-iltaan osallistui jäseniä myös Parikkalan, Etelä-Karjalan, Lappeenrannan ja Lappeenrannan ympäristön ammattiosastoista. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote aloitti toimintansa tämän vuoden alusta. Se tarjoaa eteläkarjalaisille erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelut. Imatra on mukana Eksotessa erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta, mutta kaikki muut kunnat ovat siirtäneet piirille sosiaali- ja terveyspalveluidensa järjestämisvastuun kokonaan. Etelä-Karjalan alueella kuntasektorilla työskentelee täällä yli 1300 superilaista, lisäksi yksityissektorilla myös koko joukko. SuPerin ammattiosastorakennetta ei ole alueella muutettu, ja ammattiosastot tiivistävät yhteistoimintaa voimakkaasti. Luottamusmiehiltä vaaditaan paljon. Kuntapuolella on useita toimijoita, joten luottamusmies ei voi ajatella vain omaa porukkaansa. Edunvalvonta on moninaisempaa ja haastavampaa, Rautpalo toteaa. SuPer-illan osanottajat kertoivat kokemuksistaan Eksoten alaisuudessa. Alkuhankaluuksien jälkeen yhteisen potilastietojärjestelmän edut näkyvät jo käytännön työssä. Toisaalta terveyskeskuspalvelujen koetaan heikentyneen. Kun luvatuista viidestä lääkäristä puuttuu kolme, tilanne työllistää entisestään muuta henkilöstöä. Palkansaajan on myös ollut oltava tarkkana, että ansiot ovat olleet oikein laskettu ja jotkut ovat joutuneet odottelemaan palkkaansa. Sijaisuuksia tekevä on huomannut, että työhönotosta tulee vähemmän yhteenottoja.. Ei vain leivästä Tulevaisuuden työntekijät eivät työskentele vain leivästä. Työstä on saatava toimeentulon lisäksi irti jotain enemmän, eikä työ saa haitata harrastuksia. Työ merkitsee alle 45-vuotiaille vähemmän kuin vanhemmille ikäluokille. Työ merkitsee suomalaisille ennen muuta toimeentuloa, sosiaalisia suhteita sekä oman identiteetin ja osaamispääoman rakentamista, mutta vapaa-aikaa toivotaan lisää. Suomalaiset eivät ole valmiita tekemään nykyistä enempää töitä, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tuorein asennetutkimus. Etenkin nuoremmilla ikäryhmillä vapaa-ajan arvostus korostuu ja työ merkitsee heille kaikilla tavoilla mitattuna vähemmän kuin vanhemmalle väestönosalle. Keskiverto suomalainen haluaa tehdä mielenkiintoista työtä hyvien työkavereiden kanssa hyvän esimiehen johdossa. super

48 Piia Järvensivulla riittää aikaa osallistua aktiivisesti myös ammattiyhdistystoimintaan. Tarja Vesterinen lähti jäseniltaan ensimmäistä kertaa ja Iiris Kärmeniemi kertoo osallistuvansa aina silloin tällöin, kun muu aikataulu sallii. Työsuhteen vakinaisuus ja varmuus on hänelle tärkeämpää kuin suuri palkka, korkea status tai urakehitysmahdollisuudet. Uran sijaan suomalainen haluaa mieluummin toteuttaa ja kehittää itseään. Yli 45-vuotiaiden vastauksissa korostuu työnteon suuri itseisarvo ja yhteenkuuluvuus työyhteisöä kohtaan. Alle 45-vuotiaiden vastauksissa korostuu työn merkitys keinona rahoittaa muita aktiviteetteja tai se nähdään arjen rutiinina tai välttämättömänä pahana. Nuoremmat vastaajaryhmät painottavat vanhempia enemmän vain yhtä asiaa: mahdollisuutta työn ja vapaa-ajan joustavaan yhteensovittamiseen. Nuoret arvostavat työelämään osallistumista, mutta pitävät vakinaista työsuhdetta ja työn statusta paljon vähempiarvoisena asiana kuin vanhemmat. Nuoremmille ikäluokille työn kokopäiväisyys on näkyvästi vanhempia ikäluokkia vähemmän tärkeää. Osa-aikatyön kysyntää saattaa selittää myös vastaajien elämäntilanne: opiskelu tai pienten lasten vanhemmuus. Vanhempien puurtajien eläköityessä nuoremmat ikäluokat ottavat nopeassa tahdissa lisää vastuuta. Edessä voi olla työelämän kulttuurimuutos, jossa työntekijöiden sitoutuminen työhön ja lojaliteetti työnantajaa kohtaan ovat aiempaa ohuempia. Osassa työmarkkinoita avautuu työtilaisuuksia enemmän kuin on tekijöitä, ja työnantajien on kilpailtava osaajista. Työnhakijoista tulee työnvalitsijoita. Nuoret korostavat työn merkityksessä mahdollisuutta toteuttaa itseään ja kehittyä ammatissa sekä kartuttaa osaamista ja saada työstä onnistumisen kokemuksia. Omaan vapaa-aikaan ja harrastuksiin suhtaudutaan intohimoisesti, joten työajan joustavuus ja mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa korostuvat. Alle 45-vuotiaiden kohdalla ainoa edes väestön keskiarvon tasolla työhön merkitystä antava ja siihen motivoiva voima näyttäisi olevan raha. Superilaisille tärkeää on työn sisältö Jo kymmenen vuotta enimmäkseen vanhustyössä sijaisuuksia tehnyt lappeenrantalainen Iris Kärmeniemi, 37, haluaisi vakituiseen työsuhteeseen, vaikka uskookin, ettei nyky-yhteiskunnassa enää mikään ole varmaa. Hänelle työn motivoivuus ja kehittyminen omassa ammatissa ovat tärkeitä asioita ja ne auttavat häntä jaksamaan työssä. Hyvät työtoverit vaikuttavat myös paljon hänen työhyvinvointiinsa. Kyllä perhe ja ystävät ovat minulle etusijalla, mutta toimeentulon takia on töitä tehtävä. Joskus tuntuu siltä, että työ vie liikaa aikaa, varsinkin kun minulla on pieni lapsi. Pienipalkkaisia kun ollaan, en ihan kauheasti voisi kuitenkaan lyhentää työaikaani, Iris pohtii. Imatralainen Tarja Vesterinen, 42, on onnellinen. Hän on juuri saanut vakituisen toimen vanhustyössä tehtyään jo kymmenisen vuotta sijaisuuksia. Minulle on tärkeää se, mitä työ minulle antaa. Minusta tuntuu myös hyvältä mennä töihin ja lähteä työpäivän jälkeen sieltä pois, työ rytmittää päiväni. Työnteko ei vie minulta liikaa aikaa, eikä haittaa harrastuksiani. Imatralta on kotoisin myös Piia Järvensivu, 39. Hänelle työnteko merkitsee ennen kaikkea luovuutta, sillä hän näkee tekevänsä työtä omalla persoonallaan. Hän kokee työnsä vammaispalveluyksikössä monipuoliseksi ja haasteita tarjoavaksi. Suora palaute asiakkailta lisää työn mielekkyyttä. Miinuspuoli on tietysti se, että työ vie aikaa perheeltä ja harrastuksilta. Lisäksi työmäärään ja kuormitukseen nähden tämä ala on alipalkattua. Palkkaus närästää, mutta ei masenna. Etenkin iltalisä on naurettavan pieni. Kun on kouluikäisiä lapsia, vie iltavuoro juuri eniten sitä yhteistä aikaa.. 48 super

49 Edunvalvontayksikkö tiedottaa Hyvä tietää sopimusedunvalvonnasta Yksityisen sosiaalipalvelualan neuvottelutulos Yksityisellä sosiaalipalvelualalla saavutettiin pitkien neuvotteluiden jälkeen neuvottelutulos Yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen neuvotteluja voidaan pitää varsin haastavina. Palkankorotusten osalta sovittiin korotukset vuodelle Sopimusvuoden molemmat korotukset kohdistuvat työntekijöiden henkilökohtaisiin kuukausipalkkoihin ja taulukkopalkkoihin ja ovat siis luonteeltaan yleiskorotuksia. Vastaavat korotukset tehdään myös tuntipalkkalaisille työntekijöille. Työehtosopimukseen sisällytetään selkeyttäviä esimerkkejä muun muassa vuosiloman kertymisestä ja hälytyskorvauksesta. Lisäksi luottamusmiessopimusta uudistettiin ja sovittiin korvauksesta työsuojeluvaltuutetulle. Aiemminhan työehtosopimuksessa ei ollut sovittu työsuojeluvaltuutetun palkkiosta. Sopimuskausi. Sopimuskausi alkaa ja päättyy Vuoden 2011 mahdollisista palkankorotuksista neuvotellaan alkuvuodesta 2011, ja korotukset tulisivat voimaan aikaisintaan Mikäli vuodelle 2011 sovitaan palkankorotuksia, jaetaan ainakin osa niistä paikallisena eränä. Mikäli yhteisymmärrystä korotuksista ei liittojen kesken saavuteta, voidaan työehtosopimus irtisanoa viimeistään päättymään sopimuksen mukaiset palkat palkkaluokissa g17 g22 (yksityinen sosiaalipalveluala ) Pk-seutu 0 v 5 v 8 v 11 v G , , , ,36 G , , , ,39 G , , , ,81 G , , , ,32 G , , , ,79 G , , , ,59 Muu Suomi 0 v 5 v 8 v 11 v G , , , ,80 G , , , ,56 G , , , ,26 G , , , ,41 G , , , ,60 G , , , ,05 Palkankorotukset. Yleis- ja taulukkopalkkojen korotus Työntekijöiden henkilökohtaisia voimassa olleita kuukausipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan alkaen 0,6 prosenttia. Yleis- ja taulukkopalkkojen korotus Työntekijöiden henkilökohtaisia voimassa olleita kuukausipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan alkaen seuraavasti: Palkkaluokat G ,0 % Palkkaluokat G ,5 % Palkkaluokat G ,8 % Palkkaluokat G ,9 % Palkkaluokat G ,8 % Näiden taulukko- ja henkilökohtaisten palkankorotusten palkkatasoa korottava vaikutus alalla on keskimäärin 0,8 prosenttia. Tuntipalkkaisille työntekijöille toteutetaan vastaavat korotukset. Työsuojeluvaltuutetun palkkio. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoitamisesta korvausta työpaikan työntekijöiden säännöllisen lukumäärän perusteella seuraavasti: Edustettavien työntekijöiden lukumäärä, /kk: , , , ,00 Luottamusmiehen korvaus. Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvausta hänen edustamiensa työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työpaikan työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti: super

50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa Hyvä tietää sopimusedunvalvonnasta Edustettavien työntekijöiden määrä, /kk, lukien: , , , , , , ,00 Työehtosopimuksen tekstimuutokset. Työehtosopimukseen pyrittiin kirjoittamaan selventäviä esimerkkejä erityisesti sellaisiin joista neuvotteluosapuolille on tullut kysymyksiä. Sopimuskohta 6 6. (Koskee tasoittumisjakson pituutta.) Soveltamisohje: osapuolet suosittelevat, että työvuoroluettelot laaditaan joko kolmeksi tai kuudeksi viikoksi. Sopimuskohta 9 4. (Koskee ylityön kertymistä kuuden viikon tasoittumisjaksossa.) Esimerkki: Työntekijän kuuden viikon työvuoroluetteloon oli ensimmäisen kolmen viikon työajaksi suunniteltu 120 tuntia ja jälkimmäisen kolmen viikon työajaksi 110 tuntia, yhteensä 230 tuntia. Työtä kuitenkin tehtiin ensimmäisen kolmen viikon aikana 140 tuntia ja jälkimmäisen kolmen viikon aikana 115 tuntia, yhteensä 255 tuntia. Ylityötä syntyy ensimmäisen kolmen viikon ajalta 18 tuntia 50 prosentilla korotettuna ja kaksi tuntia sadalla prosentilla korotettuna ja jälkimmäisen kolmen viikon ajalta viisi tuntia 50 prosentilla korotettuna, yhteensä 25 ylityötuntia. Sopimuskohta 15. Hälytyskorvaus. Hälytyskorvaus maksetaan jos työntekijä työpaikalta jo poistuttuaan kutsutaan vapaa-aikanaan työhön ja työhön saapumisen pitää tapahtua viimeistään kuuden tunnin kuluessa hälytyksestä. Hälytyksen ja työhön tulemisen väliin jääviä yötunteja (kello 21 6) ei kuitenkaan oteta huomioon kuuden tunnin rajaa laskettaessa. Varallaoloaikana tapahtuvasta työhön hälyttämisestä ei makseta hälytyskorvausta. Esimerkki: Työntekijälle soitetaan kotiin illalla kello 20 ja pyydetään saapumaan työhön seuraavana aamuna kello 10. Hälytyksen ja työhön tulon väliin jää kello 21 6 välisten yötyötuntien ulkopuolelle viisi tuntia, joten hälytysraha maksetaan. Hälytyskorvauksen normaali määrä on 15 euroa. Mikäli työhön lähtemisen pitää kuitenkin tapahtua välittömästi hälytyksen tapahduttua, hälytyskorvaus on 22,50 euroa. Mikäli työhön hälyttäminen merkitsee työntekijän työvuoroluetteloon merkityn työvuoron aloittamisen aikaistumista enintään tunnilla, on hälytyskorvauksen määrä 7,50 euroa. Velvollisuus hälytyskorvauksen maksamiseen ei koske lisätöiden tarjoamista tarvittaessa työhön kutsuttaville osa-aikatyöntekijöille. Sopimuskohta 18 2 b. (Sopimuskohta 18 koskee vuosiloman kertymistä.) Esimerkki: Alle 15 vuotta alan työkokemusta omaavan työntekijän työsuhde on alkanut Lomanmääräytymisvuodelta hän ansaitsee lomaa kaksi arkipäivää/ täysi lomanmääräytymiskuukausi alkaen hän ansaitsee lomaa 2,5 arkipäivää/kk, kunhan työsuhde yhteensä kestää vähintään vuoden. Sopimuskohta 18 2 c. Esimerkki: Työntekijällä täyttyy 15 vuotta palveluslisään oikeuttavaa alan työkokemusta Hän alkaa ansaita lomaa kolme arkipäivää/kk alkaen. Sopimuskohta 18 2 f. Esimerkki: Yli 15 vuotta palveluslisään oikeuttavaa työkokemusta omaavan työntekijän työsuhde on alkanut Hän alkaa ansaita lomaa välittömästi kolme arkipäivää/täysi lomanmääräytymiskuukausi päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta hän ei vielä saa kolmea ylimääräistä lomapäivää, koska on kyseisenä lomanmääräytymisvuonna ansainnut lomaa alle kuudelta kuukaudelta.. tuomas hyytinen lakimies Yksityisen terveyspalvelualan neuvottelutulos Yksityisellä terveyspalvelualalla saavutettiin neuvotteluratkaisu ja sopimus myös hyväksyttiin vielä samana päivänä molempien osapuolten hallinnoissa. Terveyspalvelualan sopimusneuvottelut olivat poikkeuksellisen pitkät ja hankalat. Neuvotteluja vaikeuttivat kuten muillakin sopimusaloilla yleinen taloudellinen tilanne sekä siitä johtuva vaikea työmarkkinailmapiiri. Palkankorotusten osalta työnantajapuolella oli lähtökohtana nollalinja, enintään kuitenkin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lanseeraama palkka-ankkuri. Lisäksi neuvotteluissa oli esillä työnantajan tavoitteina merkittäviä tekstiheikennyksiä, jotka kuitenkin saatiin torjuttua. Tilannetta vaikeutti myös se, että työehtosopimuksesta saavutettiin osapuolten välillä jo kertaalleen neuvottelutulos , mutta työnantajaliiton hallitus hylkäsi kyseisen saavutetun neuvottelutuloksen. Tämä oli erittäin yllättävää ja poikkeuksellista ja osoitti selkeästi EK:n roolin neuvotteluiden taustavaikuttajana. Sopimuskausi. Sopimuskaudeksi sovittiin Sopimus voidaan kuitenkin irtisanoa viimeistään päättymään , mikäli vuoden 2011 palkankorotuksista ei päästä yhteisymmärrykseen tammikuun loppuun 2011 mennessä. Vuoden 2011 palkankorotukset toteutuvat aikaisintaan super

51 Palkankorotukset. Työntekijöiden henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan lukien 0,6 prosenttia. Lisäksi huhtikuun palkanmaksun yhteydessä maksetaan kolmen prosentin suuruinen kertaerä työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa Kertaerä lasketaan työntekijän maaliskuun varsinaisen säännöllisen työajan palkasta. Syyskuussa on jaossa 0,8 prosentin suuruinen paikallinen järjestelyerä, joka käytetään palkkausjärjestelmän rakenteiden tarkistamiseen liittojen sopimalla tavalla. Mikäli erän käyttötarkoituksesta ei liittojen välillä päästä yksimielisyyteen mennessä, erä käytetään henkilökohtaisten ja taulukkopalkkojen korotukseen. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioita korotetaan lukien seuraavasti: i n g r a m Luottamusmiesten palkkiot: työntekijöiden määrä euroa/kk yli Pääluottamusmiehen palkkio: työntekijöiden määrä euroa/kk yli Työsuojeluvaltuutetun palkkio: työntekijöiden määrä euroa/kk yli Työehtosopimuksen tekstimuutokset. Työehtosopimuksen tekstien osalta sovittiin muun muassa muutamista selvennyksistä palkkausjärjestelmää koskeviin määräyksiin, vuosisidonnaisen takuun kahden vuoden taannehtivuuden poistamisesta, pidempiaikaisten sijaisten täydennyskoulutusoikeuden täsmentämisestä, tuntipalkan jakajasta toimistotyössä sekä parannuksesta varaluottamusmiehen oikeuteen osallistua luottamusmieskoulutukseen. Työryhmät. Sopimuskauden aikana selvitetään työryhmissä työehtosopimuksen soveltamisalan muutostarpeita, valmistellaan yhteinen ohjeistus hyvästä työvuorosuunnittelusta, käydään läpi työehtosopimuksen sukupuolivaikutukset sekä valmistellaan tilastosopimusta. Lisäksi osapuolet sitoutuvat poistamaan II-paikkakuntakalleusluokan mennessä. Myös yksityisen terveyspalvelualan tuloksellisuutta ja sen vaikutusta palkkaukseen selvitetään.. pia zaerens yksityissektorin neuvottelupäällikkö edunvalvontayksikön yhteystiedot Päivystys ma pe kello numerossa (09) Sähköposti edu@superliitto.fi. Henkilökohtaiset sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@superliitto.fi Postiosoite: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, Edunvalvontayksikkö, Ratamestarinkatu 12, Helsinki Fax: (09) Edunvalvontayksikkö huolehtii SuPerin jäsenten sosiaalistaloudellisesta edunvalvonnasta valtakunnallisesti ja paikallisesti. Yksikön vastuualueeseen kuuluvat virka- ja työehtosopimusneuvottelutoiminta, lainsäädäntö sekä eläkeasiat ja muu sosiaaliturva. Myös yhteistoiminta- ja työturvallisuusasiat ovat edunvalvontayksikön vastuulla. Huolehdimme jäsenten oikeusturvasta työhön liittyvissä erimielisyyksissä. Järjestämme edunvalvontakoulutuksen ja -tiedotuksen sekä annamme neuvontaa edunvalvonta-asioissa. super

52 Superristikko Tuuli Rauvola VAH- VA RUIKUT- UHKA- TELIJA PELI SUKU- LAIS- TALOT OPPI LUKKO- MERKKI LEIK- KI- PAIK- KA KORTTI- PELI 1.,1. RAJA- UKSIA Superilaisia? HUN- NI n. KEINOT- TELU JAC- QUES KUVA IHOLLA SÄÄN- TÖ EIVÄT MUI- DEN ALATI LEIK- KI DI, DI MA- KEIN KO- KEET Entten tentten.. MENE- TELMÄ KAI- NOSTI IRTO- TUKKA TA- KILA VEHKA- KASVI POLTTILA BIAUDET 32-39g LUIHU PIL- KATA Puh! Puh! JOSKUS PUUN KYLKEEN DREI MATTI ASE SEKIN RAKEN- TEEN TUTKIJA KAA- SUJA TOISELTA NIMELTÄ TR Lähetä ratkomasi ristikko toimitukseen 17. toukokuuta mennessä ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan! Palautusosoite: SuPer-lehti, Ristikkokisa, Ratamestarinkatu 12, Helsinki. Ratkaisijan nimi Katuosoite Postiosoite 52 super

53 Mitä mieltä? vastaa kuukauden kysymykseen Vastaa alla olevaan kysymykseemme ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan. Toivomme kuukausittain mielipiteitä erilaisista asioista tärkeistä, kepeistä ja kipeistäkin. Kysymykset koskevat esimerkiksi arkielämää, työtä ja järjestötoimintaa. Perustele vastauksesi lyhyesti. Seuraavassa lehdessä kerromme, mitä mieltä vastaajat ovat. Lähetä vastauksesi oheisella kupongilla 17. toukokuuta mennessä. Postimaksu on maksettu puolestasi. Voit kertoa mielipiteesi myös sähköpostitse: kirjoita aihekenttään tunnus Mitä mieltä? Oletko hyvä työntekijä? KYLLÄ EN huomioi viimeinen vastauspäivä! Vastaanottaja maksaa postimaksun Lähetä mielipiteesi 17. toukokuuta mennessä. Osallistut samalla arvontaan. Huom! Postimaksu on jo maksettu puolestasi. Miksi? Nimi Osoite Puhelin SUPER-LEHTI VASTAUSLÄHETYS Tunnus Ratamestarinkatu HELSINKI Olen iältäni alle yli 60 Voit osallistua myös sähköpostitse: Kirjoita sähköpostin aihekenttään Mitä mieltä? ja tekstikenttään mielipiteesi perusteluineen.

54 54 super

55 Lähihoitaja Santtu Hyvärisen harrastus vaatii Voimaa ja itsekuria teksti sonja kähkönen kuvat marjo koivumäki Useita vuosia kehonrakennusta harrastanut Santtu Hyvärinen, 21, tähtää Suomen mestaruuskisoihin. Tie tähtien joukkoon ei ole helppo. Kymmenen vuotta sitten ala-asteikäinen Santtu Hyvärinen seurasi kotonaan Keuruulla ehkä maailman tunnetuinta kehonrakentajaa, Arnold Schwarzeneggeria, ja tämän seikkailuja toimintaelokuvissa. Bodatusta näyttelijästä tuli pojan esikuva. Vaikutuksen tekivät myös amerikkalaiset näytöspainijat, Hulkit, Rockit ja Triple H:t, jotka ottivat televisiossa mittaa toisistaan. He olivat lihaksikkaita ja komeita. Pikkuhiljaa päässäni syntyi ajatus, että vau, tuollaiseksi minäkin haluan. Halusin tulla yhtä isoksi. Kuntosalin kanssa Santtu teki tuttavuutta kaksitoistavuotiaana. Muutama vuosi vierähti puntteja silloin tällöin nostellessa, kunnes kehonrakennus alkoi kiinnostaa tosissaan. Harrastuksen alkutaipaleella Santtu sai paljon neuvoja isältään, joka on entinen SM-tason painonnostaja. Kun poika kehittyi, oppi perusharjoittelutekniikat ja tiedon tarve kasvoi, ohjaamista jatkoi kehonrakennusta harrastava perhetuttu. Usean vuoden harjoittelun jälkeen tuntui luonnolliselta lähteä tavoittelemaan alan kisoista mitalipaikkaa. Ensimmäi- Santtu on antanut itselleen luvan syödä herkkuja vasta, kun lokakuussa järjestettävät kisat ovat ohi. Suunnitelmissa on pitsaa, karkkia ja mokkapalojen leipomista. siä kisakokemuksia oli tarkoitus hakea huhtikuussa pidetyistä Suomen mestaruuskisoista, Santtu kertoo. Ihmisen anatomia hallussa Kehonrakennuskisoissa tuomarit arvioivat osallistujien ryhtiä sekä kehon ja lihasten sopusuhtaisuutta. Arvostelussa huomiota kiinnitetään myös lihasten kokoon ja erottuvuuteen, mitä kilpailijat tehostavat usein erilaisilla rusketusvoiteilla. Lavalla kilpailijat esittelevät kehoaan molemmilta sivuilta, edestä ja takaa. Jokaisen kisaajan on myös suunniteltava minuutin pituinen, musiikkiin yhdistetty vapaaohjelma. Santtu uskoo, että kehonrakennuskisat eivät ole urheilulajien helpoimmasta päästä valmistautumisen ja henkisen haastavuuden suhteen. Siellä sitä seisotaan ja pullistellaan kireissä uimahousuissa tuhatpäisen yleisön edessä. Lavavalot paistavat suoraan silmiin ja takana on monta kuukautta tiukkaa dieettiä. Kun tuo hetki koittaa, toivon, että saan suljettua kaikki ylimääräiset ajatukset pois mielestäni. Kehonrakennuksessa lihasmassan eteen on tehtävä paljon töitä. Santun viikot täyttyvät useista salikäynneistä ja eri lihasryhmiä hän harjoittaa yleensä tunnin, pari kerrallaan. Monipuolinen harjoitusohjelma takaa sen, että kehon pienimmätkin lihakset kasvavat ja tulevat esiin. Harrastuksen alkutaipaleella Santun oli perehdyttävä ihmisen anatomiaan, super

56 jotta hän ymmärsi, mitä treenata ja miten. Lisää tietoa hän sai myös lähihoitajaopintojen vapaavalinnaisista kuntosaliharjoitteluun liittyvistä kursseista, joita opintosuoritusotteeseen kertyi puolisen tusinaa. Aktiivisesta harjoittelusta huolimatta joskus tulee eteen tilanteita, jolloin lihasten kasvu tuntuu pysähtyvän. Siinä vaiheessa on muutettava treeniohjelmaa ja kiinnitettävä huomiota ruokavalioon, lähihoitaja tietää. Kuukausien kisadieetti Kehonrakennus on Santtu Hyvärisen mukaan fysiikkalaji ja elämäntapa, jossa keskitytään kovan saliharjoittelun lisäksi ruokavalioon ja lepoon. Classic bodybuilding -kilpailuissa on pituusja painorajat, joten painonhallinta on olennainen osa harrastusta. Tärkeää on saada ylimääräinen rasva pois niin, etteivät lihakset kärsi. Santtu aloitti kisadieetin marraskuussa, jolloin hän painoi 97 kiloa. Siitä paino on tullut alas parikymmentä kiloa. Ankarasta laihdutuksesta huolimatta lähihoitaja ei läpäissyt huhtikuussa pidettyjen kehonrakennuksen Suomenmestaruuskisojen painorajaa Monipuolinen harjoitusohjelma takaa sen, että kehon pienimmätkin lihakset kasvavat ja tulevat esiin. nuorten classic bodybuilding -sarjassa. Se kyllä harmitti. Mutta toisaalta punnitukset ja tapahtumaan valmistautuminen olivat jo kokemus sinänsä. Santun suunnitelmissa oli osallistua myös kehonrakennussarjaan, jossa painorajoja ei ole, mutta kisapaine purkautui lavan takana ramppikuumeena ja esiintyminen jäi väliin. Keskustelin kisoissa alan huippujen kanssa ja kysyin vinkkejä siihen, miten tilanteeseen kannattaisi ensi kerralla valmistautua. Nyt tähtäin on syksyllä järjestettävissä kisoissa ja dieetti jatkuu. Hyvärisen ruokavalio on ollut jo usean kuukauden ajan pitkälti kananmunaa, tonnikalaa ja lisäravinteita. Hiilihydraatteja hän ei syö päivässä 80 grammaa enempää, jotta kroppa pysyy ketoosissa. Ketoosi, eräänlainen paastotila, auttaa nälän ja painon hallinnassa. Kun elimistö ei saa hiilihydraatteja, se alkaa valmistaa glukoosia proteiinista ja takaa siten aivojen energiansaannin. Santtu on huomannut, että lihasten palautuminen on tullut nopeammaksi, joten samoja lihasryhmiä on mahdollista harjoittaa tiheämmin. Helppoa askeettisessa ruokavaliossa pysyminen ei ole. Lähihoitaja tunnustaa, että itsekuri on silloin tällöin koetuksella. Joskus tulee todella kova makean ja suolaisen himo. Kun nakkikioskin tuoksut herahtavat nenään, on houkutus valtava. Onneksi avopuoliso on ollut usein vierellä puhumassa järkeä päähän, kun sortuminen on ollut lähellä. Ura selväksi Santtu Hyvärinen valmistui lähihoitajaksi vuonna Hoitoalaan hän tutustui alalla työskennelleen äitinsä kautta jo lapsena. Yläasteella Santun haaveena oli hierojan ammatti, mutta koulun opintoohjaaja kehotti suorittamaan ensin lähihoitajan tutkinnon. Koulutusohjelmia selaillessani huo- 56 super

57 masin kuntoutuksen suuntautumisvaihtoehdon, enkä sen jälkeen enää vilkaissutkaan muita mahdollisuuksia. Kun osastonhoitajana työskentelevä tuttu kuuli Santun valmistumisesta, hän pyysi nuorta lähihoitajaa HUS:n hengityshalvausyksikköön. Siitä eteenpäin Santtu on työskennellyt pääasiassa hengityshalvauspotilaiden parissa, vaikka työpaikka vaihtui välillä Päijät-Hämeen keskussairaalaan ja sittemmin takaisin Helsinkiin. Tein välillä keikkaa ja yritin saada kokemusta eri osastoilta, mutta jostain syystä päädyin lähes aina hengityshalvausyksikköön. Tulin siihen lopputulokseen, että tätä minun ilmeisesti pitää tehdä. Lähihoitajan työnkuvaan kuuluu muun muassa potilaan hengityskoneesta huolehtiminen. Jos letku lähtee irti tai tukkeutuu, alkaa laite pitää palohälytintäkin kovempaa meteliä. Koneen säädöt on tarkistettava aika ajoin, sillä ne muuttuvat herkästi pienistäkin tönäisyistä. Suurin osa työajasta kuluu kuitenkin potilaan arkiaskareissa auttamiseen. Aamupesut, asennon vaihdot sängyssä, ruokailut, hygienia ja tietokoneen kanssa auttaminen ovat olennainen osa työtä. Potilaan pitäisi pystyä viettämään mahdollisimman normaalia elämää. Lenkkejä ja työmatkoja Santtu Hyvärinen tekee työtä kolmessa vuorossa. Kun saman potilaan kanssa viettää aikaa kahdeksan tuntia päivässä, oppii hänet väkisinkin tuntemaan hyvin. Tietty objektiivisuus on kuitenkin säilytettävä. Jos potilas tulisi liian läheiseksi, olisi vaikea suhtautua hänen vointinsa muutoksiin. Potilas on potilas ja ystävät ovat erikseen. Lähihoitaja pitää työnsä parhaimpina puolina sitä, että esimerkiksi potilaaseen voi keskittyä ilman kiireitä. Hengityshalvaushoitajien koulutukset on hoidettu hyvin, ja urheilullinen lähihoitaja saa nykyisen potilaansa kanssa paljon hyötyliikuntaa. Nyt kun sää on lämmennyt, pääsemme potilaan kanssa usein iltavuoron aikana jopa parin tunnin lenkille. Talvisin ulkoilu ei ole mahdollista, koska hengityskone ei kestä pakkasta muutamaa astetta enempää. Santtu nostaa hattua potilaan elämänmyönteisyydelle. Vuosi sitten avustettava halusi lomalle Nizzaan, joten lähihoitaja lähti kahden kollegansa kanssa matkaan. Hoitajat auttoivat potilasta normaaliin tapaan arkirutiineissa ja kiersivät tämän kanssa katsomassa paikalliset nähtävyydet. Lentomatkoille varattiin happipullot ja pienet akut siltä varalta, että hengityskoneesta olisi loppunut virta. Syksyllä suunnitelmissa on matka New Yorkiin. Harva hengityshalvauspotilas uskaltaa edes haaveilla reissuista. Mutta jos rohkeutta ja halua on, me hoitajat autamme toki niin paljon kuin mahdollista. Tulokset näkyvät peilistä Santtu Hyvärinen huomaa usein kellon pyörähtäneen lähes ympäri sillä välin, kun hän lähtee töihin ja palaa takaisin kotiinsa. Työmatka Lahden ja Helsingin välillä verottaa aikaa, minkä vuoksi Hyvärinen etsii niin ikään lähihoitajaksi opiskelevan avopuolisonsa kanssa uutta asuntoa Helsingistä. Jos asunto löytyisi sopivalta paikalta, olisi mahdollista treenata parhaimmillaan kaksi kertaa päivässä. Vaikka vapaa-aika on kortilla, on Santtu ehtinyt harrastaa myös painia sekä kitaran soittoa Napalmia-nimisessä metallibändissä. Osallistuimme kolme vuotta sitten Suomen paskin bändi -kisoihin, joissa sijoituimme toiseksi. Seuraavana vuonna pääsimme kuitenkin Lahden Sound X -kisoissa finaaliin. En tiedä opimmeko siinä välissä soittamaan, vai mitä oikein tapahtui, hän nauraa. Päämäärätietoisena Santtu on päättänyt jättää muut harrastukset ja keskittyä kehonrakennukseen. Hän kokee harrastuksen palkitsevana, sillä lajissa kasvaa sekä itsekuri että lihakset. Tulokset ovat konkreettisia ja näkyvät peiliin katsomalla. Haave kasvaa Schwarzeneggerin kokoiseksi mieheksi ei ole vuosien aikana haihtunut. Pituutta minulle ei tullut ihan 190 senttiä. Mutta yritän saada mahdollisimman paljon lihaksia hieman lyhyempään varteen, Santtu toteaa. Olisi mahtavaa, jos voisin joku päivä kilpailla kehonrakennuspuolella superraskaassa sarjassa, jossa osallistujat painavat yli sata kiloa. Ja jos sinne asti pääsisi, niin miksi en sitten tähtäisi ammattilaiskisoihin.. Kehonrakennus Laji, jossa harjoitetaan kehon lihaksia suurilla painoilla ja vastuksilla. Päämääränä on muokata kehosta mahdollisimman lihaksikas, mutta vähärasvainen. Miesten sarjassa on viisi painoluokkaa, naisten sarjassa kaksi. Pituudella ei ole merkitystä. Classic bodybuilding Kehonrakennuslaji, jossa kilpailijan pituus suhteutetaan hänen painoonsa. Lajissa painotetaan urheilullisia muotoja. super

58 Jäsenyysasiat Yhteystiedot: s-posti: puh: (09) osoite: SuPer jäsenyksikkö, pl Helsinki. Ajankohtaista: Maksetut jäsenmaksut hukassa? Jäsenmaksujen maksamisessa kannattaa käyttää kyseiselle kuukaudelle tarkoitettua viitenumeroa. Viitenumero ohjaa maksun oikealle jäsenelle ja oikealle ajanjaksolle. Jos viitenumeroa ei ole käytettävissä, on maksun lisätieto-kohtaan lisättävä maksua koskevan henkilötunnus. Jos näitä kumpaakaan vaihtoehtoa ei ole käytetty, voi maksu jäädä kirjautumatta jäsentietoihin. Tarkasta omat jäsenmaksusi aika ajoin netissä osoitteessa -> Kirjaudu jäsensivulle -> Sähköinen asiointi. Jos maksettu jäsenmaksu puuttuu, ota yhteyttä jäsenyksikköön. Jäsenmaksujen laskentakaava: bruttotulo kertaa 1,2 jaettuna sadalla. Esimerkiksi (1800 x 1,2):100. Muutosilmoitus jäsentietoihin -lomake. Täytä lomake, kun jäsentiedoissasi tapahtuu muutoksia. Muista allekirjoitus ja päiväys. Palauta lomake maksutta osoitteella: SuPer jäsenyksikkö, tunnus , VASTAUSLÄHETYS. Onnea valmistuville! Jos olet saanut opiskelu-urakkasi päätökseen ja valmistut tänä keväänä, odotamme liittymislomakettasi liiton varsinaiseksi jäseneksi. Muistathan täyttää ja lähettää lomakkeen kevään aikana, kun vielä jäsenkampanjakin on voimassa. Lue lisää netistä, jossa voit näppärästi hoitaa myös liittymisen. Opiskelijajäsenyytesi päättyy ilmoittamaasi valmistumisajankohtaan, mutta jatkuu katkeamatta varsinaisena jäsenyytenä, kun lähetät liittymislomakkeen ajoissa. Muutosilmoitus jäsentietoihin Ändringar i medlemsuppgifterna Nimi Namn Henkilötunnus Personbeteckning Osoitteenmuutos/addressförändring. Uusi: alk. Työpaikan muutos/byte av arbetsplats. Uusi työnantaja: Uusi työpaikka: Voimassa ajalla: Tilaan jäsenmaksuviitteet * Beställer medlemsavgiftsreferenser alk. Tilaan valtakirjalomakkeen * Beställer fullmakt jäsenmaksuvapautusanomus / befrielse från medlemsavgift Haen jäsenmaksuvapautusta ajalle/för tiden / 20 / 20 rastita SYY * anteckna orsaken palkaton sairausvapaa * lönefri sjukledighet kuntoutustuki * rehabiliteringsstöd hoitovapaa / kotihoidontuki * vårdledighet/hemvårdstöd muu ilmoitus / annan anmälan palkaton äitiys- isyys- tai vanhempainvapaa * moderskaps-,faderskaps- eller föräldraledighet työtön, Kelan etuus (ilmoita takautuvasti) * arbetslös, Fpa förmåner (anmälan retroaktivt) Ajalla / för tiden / 20 / 20 rastita SYY * anteckna orsaken jatko-opiskelu/täydennyskoulutus (6 /kk) * fortbildning virkavapaa/oma loma (6 /kk) * tjänstledighet kotona oleva (6 /kk) * hemmavarande ulkomailla (6 /kk) * utomlands yrittäjänä (10 /kk) * företagsverksamhet pysyvästi eläkkeellä * pensionerad (17 /vuosi, ei sis. kassan jäsenmaksua) haluan eläkeläisenä säilyttää työttömyyskassan jäsenyyden* jag vill vara medlem i a-kassan eroan Suomen lähi- ja perushoitajaliitosta sekä lähi- ja perushoitajien työttömyyskassasta * jag avgår ur förbundet samt arbetslöshetskassan alk.*fr.o.m. / 20 allekirjoitus underteckning päiväys datum

59 Asioi sähköisesti verkossa silloin kun sinulle sopii! Muuttuiko osoitteesi tai vaihdoitko työpaikkaa? Haluaisitko ilmoittautua SuPerin järjestämään koulutukseen? Muuttuneet tietosi sekä koulutusilmoittautumisen voit hoitaa helposti ja vaivattomasti verkossa sähköisessä palvelussa WebLyytissä. WebLyytissä voit asioida silloin kun sinulle sopii vaikka yöllä! Tarvitset vain nettiyhteyden sekä käyttäjätunnuksen ja salasanan. Näkymä SuPerin kirjautumista vaativilta jäsensivuilta, jossa on ohjeita Web- Lyytistä ja WebLyyti-painike. WebLyyti on sähköinen asiointijärjestelmä, jota kaikki SuPerin jäsenet voivat käyttää. WebLyytissä voit tarkistaa omia tietojasi, esimerkiksi työsuhde- ja koulutustietosi sekä henkilö- ja yhteystietosi. Lisäksi voit muun muassa tarkistaa mihin ammattiosastoon kuulut ja kuka on kyseisen osaston yhteyshenkilö. Huolehdi tietosi ajan tasalle! WebLyytissä voit myös tehdä itse muutoksia omiin yhteystietoihisi tai työpaikkatietoihisi sekä maksaa itse jäsenmaksusi. Jos siis vaihdoit työpaikkaa, osoitteesi tai puhelinnumerosi vaihtui, korjaa uudet tiedot ajan tasalle WebLyytissä. Huolehtimalla tietojesi ajantasaisuudesta, varmistat että jäsenyytesi ja siihen kuuluvat edut ovat voimassa ja että liitosta tulevat sähköpostiviestit ja kirjeet tulevat sinulle oikeaan osoitteeseen. Kun teet muutokset netissä, olet riippumaton liiton aukiolo- tai puhelinpalveluajoista. Ilmoittaudu koulutuksiin WebLyytissä ilmoittaudutaan myös koulutuksiin. Koko koulutustarjonta on esitelty liiton www-sivuilla kohdassa www. superliitto.fi > Koulutustarjonta. Tarjonta on jaettu vielä tarkemmin järjestökoulutukseen, edunvalvontakoulutukseen sekä ammatilliseen koulutukseen. Koulutuksiin ilmoittaudutaan WebLyytissä, Kurssit-toiminnossa. Sieltä näet tarkemmin kurssin sisällöt, voit ilmoittautua kurssille sekä voit myös tarkastella omaa kurssihistoriaasi. Klikkaa sisään WebLyytiin! Mistä löydän WebLyytin? WebLyyti on liiton jäsensivuilla. Mene osoitteeseen www. superliitto.fi. Oikealta reunalta löydät oranssin painikkeen Ilmoittaudu koulutuksiin ja tarkista jäsentietosi. Kun klikkaat sitä, kysytään sinulta käyttäjätunnusta ja salasanaa. Täyttämällä ne ja klikkaamalla Sisään-painiketta pääset WebLyytiin. Jos olet jo kirjautuneena jäsensivuilla, löydät oikealta keltaisen painikkeen Sähköinen asiointi 24 h. Tätä painiketta klikkaamalla pääset myös WebLyytiin, ohjesivun kautta. Miten kirjaudun? Käyttäjätunnus on jäsennumerosi. Jäsennumeron löydät jäsenkortista tai SuPer-lehden takakannessa olevasta osoitekentästä. Salasana on oma henkilötunnuksesi silloin kun kirjaudut ensimmäistä kertaa. Henkilötunnus kirjoitetaan kokonaisuudessaan viivan kanssa ja tunnuksen loppuosassa oleva kirjain tulee ISOLLA. Esimerkiksi A. Järjestelmä pyytää tämän jälkeen muuttamaan salasanan. Uudessa salasanassa on oltava vähintään viisi merkkiä, jotka voivat olla kirjaimia tai numeroita. Huolehdi uudesta salasanasta ja kirjaa se itsellesi muistiin! Ongelmatilanteissa ota yhteyttä: tai super

60 SuPerTk Super työttömyyskassa Opiskelijajäsenenä työttömyyskassaan teksti sirkka rytinki kuva janne harju Opiskelijajäsen, oletko muistanut aktivoida jäsenyytesi työttömyyskassassa. Huomioi, että ansiopäivärahan työssäoloehtoa kerryttää vain jäsenenä tehty työ. Sinä, joka olet liittynyt SuPerin opiskelijajäseneksi ja samalla hakenut jäsenyyttä Super työttömyyskassassa (entinen Lähija perushoitajien työttömyyskassa), voit aktivoida kassajäsenyytesi lähettämällä SuPerin jäsenrekisteriin kopion esimerkiksi työsopimuksesta tai palkkalaskelmasta, josta näkyy milloin työsuhde on ollut voimassa. Työttömyyskassan jäsenyys edellyttää aina työsuhdetta liittymishetkellä. Jäsenyyttä voi hakea ennakkoon ja aktivoitua myöhemmin, kun on saanut työtä. Opiskelijat hyväksytään kassan jäseniksi myös muulla kuin hoitoalan työllä. Yhdenkin päivän työsuhde voi riittää, jos jäsenyyttä on haettu ennakkoon. Todistuksen lähettämiselle ei ole säädetty määräaikaa. Riittää kun on hakenut kassajäsenyyttä jossain vaiheessa. Jäsenyyshakemus astuu voimaan sinä päivänä, jolloin se saapuu SuPerin jäsenrekisteriin. Nopein liittymistapa on nettiliittyminen osoitteessa Esimerkki: Lähihoitajaopiskelija on liittynyt SuPerin opiskelijajäseneksi ja samalla hakenut työttömyyskassan jäsenyyttä. Liittymislomake (jäsenyyshakemus) on saapunut SuPeriin Opiskelija on töissä kaupan kassalla Hän lähettää kopion palkkalaskelmasta päivältä SuPerin jäsenrekisteriin Jäsenyys työttömyyskassassa alkaa Opiskelijajäsenet ovat vapautettuja kassan jäsenmaksusta, koska liitto maksaa sen valmistumiseen saakka. Oppisopimuksella opiskelevat ja palkkaa saavat opiskelijajäsenet ovat myös vapautettuja jäsenmaksusta valmistumiseen asti. Lisätietoa jäsenasioissa antaa jäsenrekisteri, puh , s-posti Koulunkäyntiavustajan oikeus päivärahaan Koulunkäyntiavustaja, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi, voi koulun loman aikana olla oikeutettu työttömyyspäivärahaan, jos työsopimuksessa on sovittu siitä, että loman aikana ei ole työnteko- eikä palkanmaksuvelvoitetta. Edellytyksenä on, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon työttömyyden alkaessa. Tällaiset työttömyysjaksot ovat niin sanottua lomautukseen rinnastettavaa aikaa. Kolmen kuukauden ammattisuoja ei koske näitä henkilöitä. Lakimuutoksia alkaen lukien työnhakijan työssäkäyntialue määritellään kilometripohjaiseksi. Työssäkäyntialue on kotiovelta työpaikalle 80 kilometriä yhteen suuntaan. Jos työmatkan kokonaiskesto ylittää kolme tuntia, voi henkilöllä olla oikeus kieltäytyä tarjotusta työstä. Osa-aikatyön kyseessä ollen aikaraja on kaksi tuntia. Muutosturvan piiriin kuuluvien on ennen tullut pyytää työllistymisohjelmaa 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä tuotannollisin tai taloudellisin syin, määräaikaisuuden tai lomautuksen perusteella. Työ- ja elinkeinotoimisto tekee suunnitelman jatkossa viran puolesta. Tämä tieto perustuu hallituksen esitykseen lakimuutoksesta, jota ei vielä lehden painatushetkellä ole vahvistettu.. Kassa siirtyy kesäaikaan Kassan puhelinpalveluaika on 1.6. ja välisenä aikana maanantaista perjantaihin klo Toimisto on avoinna klo super ty öttömyyskassa hakemusten postitusosoite: Super työttömyyskassa PL 117, helsinki Käyntiosoite Kellosilta 3 Fax (09) , Toimisto avoinna arkisin klo palvelunumerot klo 9 15 (09) , (09) tkpalvelu@supertk.fi 60 super

61 Siskon pakina Pakinoitsija Sisko on 30 vuotta perushoitajan työtä tehnyt superilainen Mummoilla on mummonvirka s o n j a k ä h kö n e n Työkaveri vaihtoi vaatteet melkein lennossa iltavuoron päätyttyä. Hänellä oli tulenpalava kiire hakemaan lapsi hoidosta ja lunastamaan lupauksensa. Lapsella oli syntymäpäivä ja äiti oli luvannut, että iltavuoron jälkeen pelataan yhdessä lahjaksi saatua prinsessapeliä. Mutta vain yksi peli; sitten pitää mennä kiireesti nukkumaan, jotta aamulla taas jaksetaan herätä tarhaan ja töihin. Tuo tuntui niin tutulta ja riipaisevalta. Hyvin monta kertaa sitä on oltu samassa tilanteessa, kiireesti kotiin täyttämään lapselle annettua lupausta. Syntymäpäivänä, jouluna, juhannuksena, vappuna, äitienpäivänä. Se on meidän hoitajaäitien osa. Joskus tuntuu, että mikään tässä työssä ei osu kohdalleen: palkka on liian pieni ja liian paljon jää lastemme maksettavaksi vuorotyöstä. Sydämeni kiepsahti ympäri, kun tyttäreni pienenä ollessaan huokaisi: Voi kun Muumimamma olisi meidän äiti. Se olisi aina kotona ja paistaisi pannukakkuja. Oloani ei paljonkaan helpottanut se, että seuraavana päivänä kiireesti ennen iltavuoroon lähtöä paistoin pannukakkua koulusta palaaville lapsille. Se oli jotenkin niin säälittävää. Pannukakkuvuori tyhjän keittiön pöydällä ei ollut tietenkään sama asia, ja sen tiesin varsin hyvin. Mutta että olisi edes sitä pannukakkua. Minulla helpottaa jo. Nykyisin äidin iltavuorot ovat pikemminkin helpotus perheen nuorisolle; eipähän ole siinä tiellä sähläämässä. Kunhan muistavat tyhjentää ja täyttää tiskikoneen viimeistään varttia ennen kotiin tuloani. Mutta niin tuoreissa ja riipaisevissa muistoissani ovat nuo kipuilut poissaolostani työni vuoksi lasten tärkeistäkin hetkistä. Tämä on aihe, josta kirjoitan ja puhun usein. Se on jättänyt lähtemättömän jäljen sydämeeni! Äitienpäivä herkistää entisestään näille ajatuksille. Jos minulla valta olisi, tänä vuonna ojentaisin mitalin kaikille niille äideille, jotka vaihtavat vaatteensa lennossa iltavuoron jälkeen, jotta ehtivät pelata prinsessapeliä lapsensa kanssa. Kaikille niille äideille, jotka tuntevat pienenpientä kateutta kiireettömästi pannukakkujaan paistavaa Muumimammaa kohtaan. Kaikille niille äideille, jotka ovat taas tänä äitienpäivänä töissä hoitamassa toisia ihmisiä. Tässä taannoin istuttiin papan kanssa saunassa. Olin leikkinyt koko kiireettömän pitkän päivän lapsenlapsen kanssa, ja saunapalaverissa tietenkin käytiin ihastellen läpi pojan sanomiset ja tekemiset.ihmettelin miehelleni sitä, että miten sitä osaakin olla mummona niin eri tavalla lapsen kanssa kuin aikoinaan omien lasten kanssa. Olin sitä mieltä, että olen menettänyt todella paljon kaikkeen turhaan. Koko ajan oli mielessä tuhat tekemistä eikä lapsen kanssa olemiseen tuntunut olevan aikaa. Mieheni oli eri mieltä; mitähän siitäkin olisi tullut, jos olisin leikkinyt vaan päivät pitkät. Niinpä! Äideillä on tuhat rautaa tulessa olkoonkin, että osa ehkä ihan turhaan mutta se hallittava kokonaisuus on kuitenkin aikamoinen. Ei sitä pelkästään leikkimällä hallita. Äideillä on äitien tehtävät ja mummoilla on mummonvirka, sanoi mieheni. Mikä onni, että se menee niin päin. Että ensin äidin kiireiset ja kipeät oppivuodet ja sitten ikään kuin palkinnoksi tämä ihana mummonvirka. Näin sen pitää mennäkin. Hyvää äitienpäivää kaikille superäideille ja supermummoille!. super

62 Onnea Sinulle lähihoitajaksi valmistuva Olet valinnut ammatin, jossa teet työtä lähellä ihmistä. Vain superilaisena lähihoitajana sinulla on oikeus kantaa aitoa lähihoitajien ammattimerkkiä. Varmista merkin saaminen liittymällä SuPerin varsinaiseksi jäseneksi. Saat merkin maksutta liittymislahjaksi. Kun liityt kesäkuun loppuun mennessä, saat S-ryhmän 50 euron arvoisen lahjakortin. Myös me SuPerissa teemme työtä lähellä ihmistä, onhan jäsentemme asioiden hoito tärkein tehtävämme. Tule mukaan kasvavaan liittoon tekemään superilaista tulevaisuutta! Ryhdy siis SuPerSankariksi! SuPer-lehden juttusarjassa lehden lukijat kertovat omasta suosikkiesineestään. Siis miksi et juuri sinäkin paljastaisi meille, miksi lahjaksi saamasi, pirteän värinen ipod kulkee mukanasi, mihin tahansa olet menossa. Tai miksi et kertoisi niistä kotoisista, pörröisistä, mummosi kutomista villasukista, jotka kaivat kaapista jalkoihisi aina työvuoron päätyttyä? Entä ne hieman nuhjuiset tennarit, jotka ovat nähneet monet festarit ja ikimuistoisen kaupunkimatkan Lontooseen. Ne ovat niin söpöt! Tai ne pitkään palvelleet laskettelusukset, jotka veit haikeana varastoon odottamaan ensi talven lumia. Loistoesineitä kaikki! 62 Esineesi super 5 saa 2010olla iso tai pieni, uusi tai vanha, halpa tai kallis. Riittää, kun se on juuri Sinulle tärkeä ja haluat kertoa siitä muutaman sanan muillekin. Odotamme tarinaasi! Lähetä tieto esineestäsi meille joko sähköpostilla tai kirjeellä/kortilla. Laita mukaan muutaman lauseen selvitys esineestäsi ja siitä, miksi juuri se on sinulle tällä hetkellä tärkein. Liitä mukaan myös yhteystietosi. Sähköpostiosoitteemme on: super-lehti@superliitto.fi. Laita aihekenttään tunnus Lempiesine. Postiosoitteemme on: SuPer-lehti, Lempiesine, Ratamestarinkatu 12, Helsinki. Jos mahdollista, liitä mukaan sähköinen tai paperinen valokuva lempiesineestäsi. Kuva ei ole pakollinen. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme SuPerin tuotepalkintoja.