V U O S I K ER TO MUS 2007

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2007

2

3 Sisällysluettelo LAHTI AQUA OY...4 TAPAMME TOIMIA...5 KESKEISET TUNNUSLUVUT...5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS...7 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS...8 TILINPÄÄTÖS...14 TOIMINTA...22 Tuotteiden ja palveluiden myynti...22 Asiakaspalvelu...22 Vedentuotanto...23 Verkostot...24 Jätevedenpuhdistus...26 Toiminnan kehittäminen...27 YMPÄRISTÖ...28 Pohjavesiriskit ja pohjavesien suojelu...28 Vaikutukset Porvoonjokeen...29 Vesijärven kunnostaminen ja säännöstely...30 HENKILÖSTÖ...31 TOIMINNAN TUNNUSLUVUT...32

4 Lahti Aqua Oy Uusi nimi LV Lahti Vesi Oy:n nimi muuttui Lahti Aqua Oy:ksi. Nimen muutos oli osa yhtiön toiminnan ja rakenteen uudistamista sekä muutosta konserniksi ja seudulliseksi toimijaksi. Seudullinen vesihuolto Hollolan kunta ja Lahti Aqua Oy neuvottelivat vuonna 2007 vesihuoltoyhteistyöstä. Vuoden 2008 alusta tuli voimaan sopimus, jonka pohjalta vesihuoltopalvelujen tuottaminen siirtyi Hollolan kunnalta yhtiölle. Kokonaispalveluiden tuottamisessa käytetään mallia, jossa kuntakohtaiset maksut, omistus ja investoinnit säilyvät kunnalla, vaikka vesihuoltopalvelut tuottaa yhtiö. Hollola vuokraa yhtiölle vesihuolto-omaisuuden, mutta päättää edelleen investoinneista ja toiminta-alueestaan. Lahti Aqua Oy tuottaa vesihuoltopalvelut Hollolan toiminta-alueen asukkaille. Vesihuoltopalvelut tuotetaan korkealaatuisena, kustannustehokkaasti ja pitkäjänteisesti. Lahti Aqua konserni Lahti Aqua Oy on Lahden kaupungin omistama vesihuoltoyhtiö. Lahti Aqua Oy toimii emoyhtiönä konsernissa, johon perustettiin vuonna 2007 tytäryhtiöt Aqua Palvelu Oy ja Aqua Verkko Oy. Aqua Palvelu Oy tuottaa vesihuollon operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut vedentuotannolle, jätevedenpuhdistamoille ja verkostoille Lahdessa ja Hollolassa Aqua Verkko Oy omistaa Lahden vesihuoltotoiminnan omaisuuden eli tuotantolaitokset ja verkostot, joita se vuokraa emoyhtiölle. Aqua Verkko Oy teettää ja rahoittaa vesihuollon investoinnit. Emoyhtiö Lahti Aqua Oy vastaa vesihuoltotoiminnasta ja sen kehittämisestä sekä hoitaa konsernin hallinnon ja asiakaspalvelun. Lahden kaupunki 100% LAHTI AQUA OY Toimitusjohtaja Martti Lipponen ASIAKASPALVELU Asiakaspalvelupäällikkö Soile Toivonen 100% AQUA PALVELU OY Toimitusjohtaja Hannu Mustonen SUUNNITTELU JA RAKENNUTTAMINEN Tekninen johtaja Jouni Lillman 100% AQUA VERKKO OY Toimitusjohtaja Martti Lipponen TALOUSHALLINTO Talouspäällikkö Riitta Hänninen 50% KUJALAN KOMPOSTI OY 4

5 Tapamme toimia Perustehtävänä on tuottaa vesihuoltopalvelut asiakkaillemme laadukkaasti. Toimintaamme ohjaa korkea laatu matalat kustannukset matala riski asiakaspalvelu Toimintatavassamme vastaamme asiakkaidemme hyvän palvelun odotuksiin laatuvaatimuksiin omistajan asettamiin kasvu ja tehokkuusvaatimuksiin Keskeiset tunnusluvut Liikevaihto (milj. euroa) 20,8 19,3 17,0 16,2 muutos ed. vuoteen (%) 8 13,5 4,9 11,4 Liikevoitto (milj. euroa) 3,2 1,9 0,8 1,5 Osuus liikevaihdosta (%) 15,4 9,9 4,7 9,3 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 3,4 2,5 0,9 1,0 Omavaraisuusaste (%) 87,7 89,5 91,1 93,3 Osingot (milj. euroa) 2,2 0,5 0,5 1,0 Henkilöstö

6 6

7 Toimitusjohtajan katsaus Suomen vesihuoltopalvelut on arvioitu monissa eri selvityksissä ja vertailuissa maailman parhaiksi tai vähintäänkin parhaiden joukkoon kuuluviksi. Vuonna 2007 toimiala sai näkyvyyttä ennen kokemattomalla tavalla tapahtumien vuoksi. Vesihuoltotoiminnan on todettu olevan kunnan eli omistajan suurin riski. Voidaankin kysyä, onko kunnissa ymmärretty vesihuollon merkitys ja siihen liittyvät vastuut? Maassamme pääosa vesihuoltotoimijoista on organisoitu kuntien liikelaitoksiksi tai osaksi kunnan teknistä palvelutuotantoa. Tästä johtuen toimijoiden resursseja on saatettu leikata kunnan menojen tasapainottamiseksi, huomioimatta kuitenkaan samalla riittävästi vesihuoltotoiminnan eli elintarviketuotannon vaatimuksia. Vesihuoltotoiminnan ohjeistukseen, mahdollisesti myös lainsäädäntöön ja kriisiviestintään, onkin jatkossa tulossa muutoksia. Vuosi 2007 oli Lahdessa muutosten vuosi. Yhtiömuodossa vuodesta 1994 toiminut LV Lahti Vesi Oy jäi nimenä historiaan, kun Lahti Aqua Oy aloitti toimintansa vuoden lopulla. Uusi nimi oli eräänlainen päätös koko vuoden aikana valmistuneelle muutokselle. Seudullisen yhteistyön valmistelu sekä Lahti Aqua konsernin perustaminen olivat haasteellisia tehtäviä. Neuvoteltu yhteistyö Hollolan kanssa perustuu uuteen palvelusopimuspohjaiseen malliin, jollaisesta ei ole ollut Suomessa aiempia esimerkkejä käytettävissä. Astuimme uuteen aikaan myös toiminnan organisoinnissa. Pääosa henkilöstöstämme siirtyi konsernin tytäryhtiön Aqua Palvelu Oy:n työntekijöiksi osana uutta toimintamallia. Yhtiön tuotteiden ja palveluiden laatu on ollut moitteeton. Saimme riippumattomassa asiakastyytyväisyysvertailussa erinomaisen tuloksen. Yhtiömme taloudellinen asemas on reitattu Suomen Asiakastieto Oy:n toimesta korkeimpaan AAA-luokkaan. Taloudellinen tulos on liikevoitolla mitattuna kaikkien aikojen paras huolimatta yleisen veden ja jäteveden myynnin hienoisesta vähenemisestä. Operatiivisen toiminnan tehokkuus parani edelliseen vuoteen verrattuna. Lahden kaupungin saama osinkotuloutus oli yhtiön historian suurin 2,2 milj. euroa. Investoinneissa merkittävä yhteensä noin 10 milj. euron kolmen vuoden aikana toteutettu Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamon prosessin saneeraus valmistui keväällä. Painopiste investoinneissa oli kuitenkin verkostojen uudisrakentamisessa sekä saneerauksissa. Verkoston kasvattaminen uusia alueita rakentamalla ei valitettavasti heijastu yhtiön tuotteiden kasvavana myyntinä. Lahden väkiluvun kasvu on pieni suhteessa naapurikuntiin ja uudisrakentaminen onkin osittain asumisväljyyden muutosta kaupungin sisällä. Vuonna 2007 valmistellut toimintamallit ja niiden toteuttaminen on tapahtunut yhteistyöllä. Haluan kiittää kaikkia sidosryhmiä vuoden aikana tehdystä työstä. Erityisesti yhtiön henkilöstö on osoittanut muutosvalmiutta uusiin toimintatapoihin. Yhtiön hallitukselle osoitan kiitokset tuesta ja valmiudesta päätöksentekoon yhtiön kehittämisessä ja uusissa linjauksissa. Lahti Aqua Oy Martti Lipponen toimitusjohtaja 7

8 Hallituksen toimintakertomus Lahti Aqua Oy on kokonaan Lahden kaupungin omistama osakeyhtiö. Yhtiö hoitaa vesihuoltopalvelut toiminta-alueellaan liiketaloudellisesti kannattavalla tavalla siten, että palvelut sekä laadultaan että hinnaltaan ovat kilpailukykyisiä muiden alan toimijoiden tuottamien vastaavien palvelujen laadun ja hinnan kanssa. Yhtiöllä on myös vesi- ja viemärilaitospalvelujen käyttäjiä palvelevaa muuta alan liiketoimintaa. Olennaiset tapahtumat tilikauden aikana Yhtiön toimintamallin muutokseen liittyvät toimenpiteet ja seudullisen vesihuoltoyhteistyön käynnistämisen valmistelut toteutettiin tilivuoden aikana. Tuloksena entinen LV Lahti Vesi Oy poistui nimenä ja uusi nimi on Lahti Aqua Oy. Samalla perustettiin kaksi tytäryhtiötä, Aqua Palvelu Oy ja Aqua Verkko Oy. Näin Lahti Aqua Oy on syntyneen konsernin emoyhtiö. Yhteistyösopimus Hollolan kunnan kanssa viimeisteltiin ja toiminnan käynnistämiseen liittyviä muutoksia toteutettiin tilikauden aikana tähtäimenä sopimuksen mukaisen toiminnan aloittaminen vuoden 2008 alussa. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ja yhtiön toiminnan kehittämisestä Yhtiöllä on käynnissä useita toiminnan kehittämishankkeita, joiden tarkoituksena on laadun, tuottavuuden ja tehokkuuden ylläpitäminen ja parantaminen. Yhtiön toimintaa ohjaavien ympäristölupien ja säädösten osalta on käynnistetty uusien lupahakemusten hakumenettely. Yhtiö suunnittelee toiminnan laajentamista ja varautuu tarvittaviin toiminnallisiin ja rakenteellisiin muutoksiin. Konsernirakenteeseen ja seudulliseen yhteistyöhön liittyvät toimenpiteet viimeistellään tulevan vuoden aikana. Yhtiö osallistuu ja rahoittaa vesihuoltoalan tutkimusta toimialan järjestön, vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen käynnistämissä projekteissa sekä muissa yhteistyöhankkeissa omien kehitysprojektien lisäksi. Yhtiön osallistuu vesistöjen tutkimuksiin yhteistyökumppaneinaan mm. Helsingin yliopisto ja Itä- Uudenmaan ja Porvoonjoen vesiensuojeluyhdistys ry. Näiden kehitysmenojen kokonaismenot olivat 0,2 milj. euroa eli noin 1 % liikevaihdosta. Yhtiö osallistuu Vesijärvisäätiön kautta järven hoito- ja kunnostustoimiin. Riskien hallinta ja vakuutukset Yhtiöllä on ajan tasalla oleva valmiussuunnitelma vesihuollon poikkeustilanteiden varalle. Suunnitelma perustuu valmiuslainsäädäntöön ja muihin viranomaismääräyksiin ja säädöksiin. Valmiussuunnitelmassa yhtiö on kartoittanut toiminnan riskit ja toteuttaa riskienhallintaa aktiivisesti normaalin toiminnan osana. Syksyllä 2007 yhtiö osallistui laajaan valmiusharjoitukseen, jossa testattiin suunnitelmien toimivuutta erilaisissa poikkeustilanteissa. 8

9 Yhtiön toimintaan ei kohdistu normaalista poikkeavia asiakas-, ympäristö- tai muita riskejä. Yhtiöllä on riskikartoitukseen perustuva ajan tasalla oleva vakuutusturva. Yhtiöllä ei ole käynnissä, eikä tiedossa olevia oikeusriitoja Vuoden 2008 alusta toimintansa aloittaneet uudet tytäryhtiöt on huomioitu yhtiön vakuutuksissa, vakuuttamalla koko toiminta konsernivakuutuksella. Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Maksut Yhtiön vesihuoltomaksuja korotettiin %:lla. Yhtiön perimät maksut nousevat alkaen 5 %. Vesihuoltomaksujen tarkoituksena on kattaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset, sekä mahdollistaa omistajalle kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Yhtiön perimät maksut ovat keskitasoa verrattuna muihin alan toimijoihin. Yhtiön liikevaihtoa nostaa vuoden 2008 aikana laskutettavat vesi- ja jätevesimaksut Hollolan kunnan alueelta. Laskutus tapahtuu Hollolan kunnanhallituksen hyväksymillä taksoilla. Asiakkaat Vuoden 2007 aikana rakentaminen jatkui vilkkaana. Asuinrakennuksia aloitettiin 177, näistä kerrostaloja oli 16 kappaletta. Muita rakennuksia rakennettiin 38, näiden joukossa ei kuitenkaan ollut merkittäviä teollisia vedenkäyttäjiä. Vuoden lopussa liittyneitä kiinteistöjä oli yhteensä Yhtiön palveluiden käyttäjiä oli Lahden alueella noin Lisäksi palveluita myytiin naapurikuntiin noin asukkaalle. Vuoden 2008 alusta siirtyvät Hollolan asukkaat yhtiön asiakkaiksi, vuonna 2007 Hollolan Salpakankaalta tulevat jätevedet käsiteltiin Ali-Juhakkalan puhdistamolla. Liikevaihto Yhtiön palveluiden myynnin muutokset vuoteen 2006 verrattuna olivat seuraavat. Veden myynti laski noin 2 % ja laskutetun jäteveden määrä kasvoi noin 6 %. Yhtiön liikevaihto oli 20,8 miljoonaa euroa. Tämä on noin 8 % vuoden 2006 liikevaihtoa suurempi. Liikevaihto jakautui siten, että vesimaksun osuus oli 29,6 %, jätevesimaksun osuus 55,2 % ja muu toiminta 15,2 %. Kulut Yhtiön käyttökulut olivat 12,1 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,6 %:a. Suurimmat yksittäiset kuluerät olivat palkat sivukuluineen, energian ja veden hankinta sekä jätehuoltomaksut. Tulos Yhtiön liikevoitto oli 3,2 milj. euroa. Suunnitelman mukaisia poistoja tehtiin 5,7 milj. euroa (EVL:n mukaiset maksimipoistot ovat 6,0 milj. euroa). Tilinpäätöksen yhteydessä purettiin positiivista poistoeroa 3,2 milj. euroa. Yhtiön tilikauden voitto oli verojen jälkeen ,20 euroa. Yhtiön tuloksentekokyvyn ennakoidaan säilyvän vakaana vuonna

10 Panoraamakuva Vesijärvestä. Jatkuu koko aukeaman yli. Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat tilikaudella 6,7 milj. euroa, joihin sisältyy oman henkilökunnan aktivoituja palkkoja 0,24 milj. euroa. Rakennuksiin ja niihin liittyviin koneisiin ja laitteisiin investointiin 1,1 milj. euroa. Tästä 0,8 milj. euroa käytettiin saneerauksiin. Pääosa saneerauksesta osa kohdistui Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamoon. Vesi- ja viemäriverkon rakentamiseen käytettiin 5,3 milj. euroa, josta saneerauksen osuus oli 3,3 milj. euroa. Verkoston määrä kasvoi noin 21 km:llä ja saneerausvolyymi oli 11 km. Verkostojen kokonaispituus oli vuoden lopussa km. Kalustoa hankittiin 0,2 milj. eurolla, aineetonta käyttöomaisuutta 0,1 milj. eurolla. Investoinnit tulevat olemaan vuonna 2008 suunnitelmien mukaisesti noin 7,0 milj. euroa tai hieman korkeammat riippuen kaupungin uudisrakentamisohjelman toteutumisesta ja käynnistyvien tuotantolaitosten saneerausten vuoksi. Rahoitus Yhtiön lainat olivat tilikauden lopussa 0,1 milj. euroa, josta pitkäaikaista korkotukilainaa on 0,05 milj. euroa. Taseen loppusumma oli 78,1 milj. euroa. Pitkäaikainen vieras pääoma oli vuoden lopussa 5,8 milj. euroa, joka oli lähes kokonaan korotonta liittymismaksuvelkaa. Liittymismaksut lisääntyivät vuonna ,5 milj. eurolla. Tulorahoitukseen perustuva investointien omarahoitusaste oli 112,1 %. Tunnusluvut liiketoiminnasta sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Yhtiön liikevaihto (milj. euroa) 20,8 19,2 17,0 Yhtiön liikevoitto (milj. euroa) 3,2 1,9 0,8 Osuus liikevaihdosta (%) 15,4 9,9 4,7 Oman pääoman tuotto (%) 3,4 2,5 0,9 Omavaraisuusaste (%) 87,7 89,5 91,1 Käyttökate (%) 42,9 39,3 36,3 10

11 Henkilöstö Yhtiön henkilökunta on vähentynyt vuoden 2007 loppuun mennessä yhdeksällä henkilöllä, uusia työntekijöitä tuli yhtiön palvelukseen kaksi ja yhden määräaikaisen työntekijän työsuhde vakinaistettiin, joten vakituisen henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 78 henkilöä. Yhtiön palveluksessa olleet tilapäiset työtekijät tekivät vuonna 2007 yhteensä noin 6,2 työvuotta Henkilöstön määrä keskimäärin 88,3 87,3 91,0 Palkat ja palkkiot milj. euroa 3,2 3,1 3,1 Ympäristö Yhtiön päätoiminnot perustuvat voimassaoleviin eri lakien pohjalta saatuihin lupiin. Vedenottamoilta on ympäristölupaviranomaisten lupiin perustuen mahdollisuus pumpata kulutukseen pohjavettä m 3 /d. Tämän lisäksi voidaan ostaa vettä Hollolan- Lahden vesilaitoskuntayhtymältä n m 3 /d. Launeen ja Urheilukeskuksen vedenottamoiden pumppausta verkostoon on rajoitettu joko kokonaan tai osin vuoden 2007 aikana. Ali-Juhakkalan puhdistamolla on tehty vuoden aikana lietteen tiivistyksen ja mädätyksen osalla saneeraustöitä. Työt valmistuivat keväällä Saneeraustöillä saatiin lisää kapasiteettia lietteen tiivistykseen ja mädätykseen sekä niillä mahdollistetaan mm. kaasun parempi hyötykäyttö. Keväästä 2007 lähtien on kaikki ylijäämäenergia hyödynnetty kaukolämmöksi Lahti Energian kaukolämpöverkkoon. Kariniemen ja Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamot ovat toimineet ympäristöviranomaisten asettamien lupaehtojen mukaisesti. 11

12 Osakeyhtiötä koskevat toimintakertomustiedot Tilikauden tulos Tilikauden voitto on ,20 euroa. Yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat tilinpäätöksessä ,55 euroa. Välitilinpäätöksen perusteella päätti ylimääräinen yhtiökokous jakaa 1,7 milj. euron osingon. Yhtiön osakkeita on 20 kappaletta ja ne kaikki omistaa Lahden kaupunki. Hallinto Yhtiön hallituksen jäseninä olivat seuraavat henkilöt: Pekka Oinonen, Ilkka Simolin, Hilja Heikkilä, Arja Nikkanen, Kalervo Piiponniemi, Sonja Falk, Harri Mäkelä ja Juha Lehtovirta. Yhtiökokous Lahti Aqua Oy:n (ent. LV Lahti Vesi Oy:n) varsinainen yhtiökokous pidettiin , Lahti Aqua Oy:n kaikki osakkeet (20 kpl) omistaa Lahden kaupunki. Tällöin päätettiin jakaa yhtiön vapaasta omasta pääomasta, jossa voitonjakokelpoisia varoja oli yhteensä ,35, omistajalle euron osinko. Tilintarkastajiksi valittiin yhtiökokouksessa Timo Malin, KHT ja Raija Porokka-Maunuksela KHT, JHTT toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Henkilökohtaisiksi varatilintarkastajiksi valittiin edellä mainitussa järjestyksessä Outi Koskinen, KHT ja Jarmo Paananen, JHTT. Hallitus Yhtiökokous valitsi hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Pekka Oinonen varamies Hilja Heikkilä konsulentti Kalervo Piiponniemi toimitsija Sonja Falk Eduskunta-avustaja Henkilöstön edustajina: Varsinainen edustaja Keijo Koskensaari Vanhempi putkiasentaja Varapuheenjohtaja Ilkka Simolin opetusneuvos Arja Nikkanen koulusihteeri Harri Mäkelä sairaanhoitaja amk Puhe- ja läsnäolo-oikeus Juha Lehtovirta Käyttömestari Hallituksen toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 21 kertaa. Hallituksen esittelijänä on toiminut toimitusjohtaja Martti Lipponen ja sihteerinä suunnittelupäällikkö Markku Heikkonen. 12

13 Liikevaihdon kehitys 25 Kulujen kehitys Milj. euroa Milj. euroa Veden myynti Jätevesimaksut Muut Suunnitelmapoistot Palvelut Henkilökustannukset Tarvikkeet Vuokrat Muut kulut Investointien kehitys Vesi- ja jätevesimaksujen kehitys Milj. euroa ,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0, Keskimääräinen vesihuoltomaksu Suomessa 2008 Vedentuotanto Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto Jätevedenpuhdistus Muut Liikevoitto- ja käyttökateprosentit Liikevoitto% Käyttökate% 13

14 Tilinpäätös Tuloslaskelma LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

15 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset työt Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Myyntisaamiset Saatavat emoyhtiöltö Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA SIDOTTU OMA PÄÄOMA Osakepääoma Vararahasto VAPAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Liittymismaksut Lainat rahoituslaitoksilta Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Velka emoyhtiölle 418 Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

16 Rahoituslaskelma (epäsuora) Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua 0 0 Rahoitus tuotot ja kulut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaik. korottomien saamisten lis.(-)/väh (+) Vaihto-omaisuuden muutos lis. (-) väh. (+) Pitkäaik. korottomien velkojen lis.(+)/väh (-) Lyhytaik. korottomien velkojen lis.(+)/väh (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rah. kuluis -1-6 Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin 0 Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 0 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lis. (+) väh (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Muutos

17 Tuloslaskelman liitetiedot *) Liikevaihto Veden myyntitulot Jätevesilaskutus Muut myyntiin liittyvät tulot Muut myyntitulot Liiketoiminnan muut tulot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Palkat Valmistuspalkat (tuntipalkat) Muut palkat Palkat tuloslaskelmassa Aktivoidut palkat Palkat yhteensä Palkkojen oikaisut Palkat tuloslaskelmassa Palkkojen oikaisut Tulosvaikutteiset palkat Henkilösivukulut Sosiaaliturvamaksut Eläkevakuutusmaksut Muut vakuutusmaksut Henkilösivumenot tuloslaskelmassa Aktivoidut henkilösivukulut Henkilösivukulut yhteensä Henkilösivumenot tuloslaskelmassa Henkilösivumenojen oikaisut -1-2 Tulosvaikutteiset henkilösivukulut Hallituksen palkkiot olivat Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat oikeudet atk-ohjelmat) Muut pitkävaikutteiset menot (vuokrattujen rakennusten peruskorjaus) Maa-alueet 3 1 Rakennukset ja rakennelmat Tuotannolliset koneet ja laitteet Muut aineelliset hyödykket (verkostot) Koneet ja kalusto Yhteensä POISTOERO Poistoeron muutos

18 Taseen liitetiedot VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat oikeudet 1.1. atk-ohjelmat Tilikauden lisäykset 8 75 Kertyneet sumu-poistot Osallistuminen muiden omaisuuteen Tilikauden lisäykset Kertyneet sumu-poistot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Lisäys 1 73 Kertyneet sumu-poistot Rakennukset ja rakennelmat Tilikauden lisäykset Kertyneet sumu-poistot Verkostot Tilikauden lisäykset Tilikauden vähennykset Kertyneet sumu-poistot Tuotannolliset koneet ja kalusto Tilikauden lisäykset Kertyneet sumu-poistot Muut koneet ja kalusto Tilikauden lisäykset Tilikauden vähennykset -36 Kertyneet sumu-poistot Keskeneräiset työt Tilikauden lisäykset Tilikauden vähennykset Sijoitukset Käyttöomaisuusarvopaperit Tilikauden vähennykset Tilikauden lisäykset Vaihtuvat vastaavat Varastot arvostettu käyttäen hankintahinnan keskihintaa Varasto Muutos Saamiset Myyntisaamiset Saatavat emoyhteisöltä Siirtosaamiset KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT Osakkeet **)

19 Taseen liitetiedot OMA PÄÄOMA SIDOTTU OMA PÄÄOMA Osakepääoma Vararahasto VAPAA OMA PÄÄOMA = voitonjakokelpoiset varat Edellisen tilikauden voitto Osinko Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä Poistoero Yhtiö on purkanut tulokseensa koko pistoeron VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut Rahalaitoslainat Pitkäaikainen yhteensä Velka emoyhteisölle 418 Rahalaitoslainat Lyhytaikaiset yhteensä Lainoja ei eräänny maksettavaksi jälkeen Ostovelat Muut velat Siirtovelat Jaksotetut palkat Jaksotetut henkilöstösivukulut Muut KAUPUNKIKONSERNILLE LYHYTAIKAISET VELAT JA SAATAVAT PER Myyntisaamiset Ostovelat

20 * Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintameno vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Vaihto-omaisuus esitetään fi-fo periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhanintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Rahoitusvälineet on arvostettu hankintamenon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan Yhtiö omistaa 100 %:sti tilivuoden aikana perustamansa tytäryhtiöt Aqua Palvelu Oy:n ja Aqua Verkko Oy:n. Tytäryhtiöillä ei ole ollut toimintaa vuoden 2007 loppuun mennessä. Niiden ensimmäinen tilikausi päättyy Konsernitilinpäätös on jätetty laatimatta KPL 6:3.1 pykälän 1 momentin nojalla. ** Osakkeet Lahti Aqua Oy:llä on 250 kappaletta (50 %) Kujalan Komposti Oy:n osaketta ,00, yhtiön tulos oli vuonna ,72 ja oma pääoma ,79. Lisäksi yhtiön omistaa tytäryhtiöidensä Aqua Palvelu Oy:n ja Aqua Verkko Oy:n koko osakekannan, joiden molempien osakkeiden määrä on 100 kpl ja niiden arvo Lahti Aqua Oy omistaa 52 kappaletta (33,3 %) Asunto-osakeyhtiö Petsukan osaketta ,10, jonka oma pääoma oli vuonna ,57 ja tilikauden tulos 0. 20

21 Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen mukaan tilikauden voitto on ,20 euroa. Hallitus esittää, että voitto kirjataan oman pääoman voitto/tappio-tilille. Lisäksi hallitus esittää tilinpäätöksen yhtiökokouksen vahvistettavaksi sekä, että yhtiö jakaisi voitonjakokelpoisista varoista, jotka ovat yhteensä ,55 euroa, osinkoa ,00 euroa vuonna Lahdessa 13 päivänä helmikuuta 2008 Pekka Oinonen Hilja Heikkilä Kalervo Piiponniemi Sonja Falk Ilkka Simolin Arja Nikkanen Harri Mäkelä Keijo Koskensaaari Martti Lipponen Tilintarkastusmerkintä Tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Lahdessa 14. päivänä helmikuuta 2008 Timo Malin KHT Raija Porokka-Maunuksela KHT, JHTT 21

22 Toiminta Tuotteiden ja palveluiden myynti Veden myynti oli vuonna 2007 noin 7.6 miljoonaa m 3, joka laski vuodesta 2006 noin 2 prosenttia. Hollolan jätevesien käsittely ja teollisuuden jätevesien määrän kasvu nosti laskutetun jäteveden määrän noin 6 prosenttia korkeamammaksi. Vuonna 2007 jäteveden laskutus oli noin 8,9 miljoonaa m 3. Veden myynti ja laskutettu jätevesi Asiakaspalautteiden määrän kehitys Veden myynti (m3) Laskutettu jätevesi (m3) Asiakaspalvelu Asiakkaat Lahti Aqua Oy tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden kaupungin asukkaalle, jotka ovat lähes 100 prosenttisesti palveluiden käyttäjinä. Lisäksi Hollolan kunnan kaikki noin jätevesiverkostoon liittyneet asiakkaat ovat yhtiön palveluiden käyttäjiä. Vuoden 2007 lopussa yhtiöllä oli Lahdessa liittyjää. Määrä lisääntyi 205:llä vuodesta Asiakaspalvelu Lahti Aqua Oy:n asiakaspalvelu neuvoo asiakkaitaan vesihuoltopalveluiden liittymis- ja rakentamisasioissa sekä laatii liittymissopimukset. Tiedot laskutuksesta ja kiinteistön vedenkulutuksesta saa myös asiakaspalvelusta kiinteistöjen vesi- ja viemärijärjestelmien suunnittelun ja asennustöiden valvonta siirtyi Lahti Aqua Oy:ltä Lahden kaupungin rakennusvalvonnalle. Asiakaspalautteet Viime vuonna asiakaspalautteita kirjattiin yhteensä 262 kappaletta, joka oli noin 18 % vähemmän kuin vuonna Vuosien varrella asiakaspalautteiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Yhtiö käyttää asiakastiedottamiseen internetsivuja, laskujen yhteydessä lähetettäviä asiakastiedotteita sekä lehdistötiedotteita. 22

23 Vedentuotanto Korkealaatuista talousvettä Verkostovesinäytteitä vuonna 2007 otettiin yhteensä 131 kappaletta, jotka kaikki täyttivät talousvedelle asetetut laatuvaatimus- ja suositusarvot (STM asetus 461/2000). Veden laadun tarkkailua suoritetaan pohjavedestä, pohjaveden muodostumisalueilla ja vedenottamoilla sekä verkostovedestä. Verkostoveden laadun tarkkailua tehdään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/2000) mukaisesti. oli yhteensä 1,93 Mm 3 ja pohjavedenottokapasiteetista oli poissa yhteensä m 3 /vrk. Vedentuotannon kehittämissuunnitelma valmistui vuonna Suunnitelman tarkoituksena oli selvittää nykyisten vedenottamoiden kehittämistarpeet ja tarkastella voidaanko vedenhankintakapasiteettia lisätä ilman merkittäviä lisärakentamista. Suunnitelman pohjalta syntyi toimenpideohjelma, jota lähdetään toteuttamaan vuonna Vedenhankinta Vuonna 2007 pumpatun veden määrä oli 8,49 Mm 3 ja vettä myytiin 7,65 Mm 3. Lahden kaupungin talousvesi on pohjavettä, joka otetaan käyttöön kuudesta omasta pohjavedenottamosta. Sen lisäksi vettä johdetaan kaupunkiin Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymän kahdelta pohjavedenottamolta, Ruoppa ja Huljala, jotka sijaitsevat Hollolassa ja Hämeenkoskella. Kuluneen vuoden aikana aloitettiin vedenotto kuntayhtymän uudelta Sairakkalan vedenottamolta. Yhtiön vedenottamoiden vesioikeuslupien mukaiset pohjavedenottomäärät ovat yhteensä m 3 /vrk ja vesilaitoskuntayhtymän vedenottamoiden m 3 /vrk. Vuonna 2007 jatkettiin puhdistuspumppausta Launeen vedenottamolla ja Urheilukeskuksen toisella kaivolla pohjavedessä olevien torjunta-ainejäämien vuoksi. Puhdistuspumppauksen määrä vuonna 2007 Vedenpumppaamolta pumpatut vesimäärät 2007 (milj. m 3 ) 2,68 0,00 0,18 0,24 0,36 0,46 0,81 3,76 Jalkaranta Renkomäki Riihelä Urheilukeskus Keskus Kärpänen Laune Kuntayhtymä 23

24 Vedenkäsittely Kun raakavetenä käytettävä pohjavesi on hyvälaatuista, on tarvittava vedenkäsittely vähäistä. Vettä kuitenkin desinfioidaan veden hygieenisen turvallisuuden varmistamiseksi. Vuonna 2007 natriumhypokloriittia syötettiin keskimäärin 0,6 mg/l. Vettä alkaloidaan putkistojen syöpymisen estämiseksi. Veden alkalointiin käytettiin vuonna 2007Jalkarannan vedenottamolla kalkkia keskimäärin 13,7 mg/l ja muilla vedenottamoilla natronlipeää keskimäärin 14,4mg/l. Sadanta ja pohjaveden pinnankorkeushavainnot Vuonna 2007 satoi 711 mm, joka on 12 % suurempi kuin pitkän ajan sadannan keskiarvo. Vertailujakson keskimääräinen vuosisadanta Lahden alueella on 633 mm/v. Sateet keskittyivät heinä-, elo- ja syyskuuhun, jolloin pohjavettä muodostui runsaasti. Vuoden lopussa pohjaveden pinta oli korkeimmalla tasolla koko tarkkailujakson aikana. Yhtiö tarkkailee pumpattavan pohjaveden määrää, pohjaveden pinnan korkeutta ja eräiden ojien virtaamia viranomaisten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Verkostot Verkostojen toimivuus Vuonna 2007 vesijohtovuotoja tapahtui 26 kertaa katujohdoissa ja 12 kertaa tonttijohdoissa. Vuodoista havaittiin 20 kpl etukäteen mittauksin, jolloin ne saatiin korjattua ilman suoranaisia asiakasvaikutuksia. Mittaamaton kulutusprosentti oli 10 %. Veden laadusta tuli vuoden 2007 aikana valituksia 57 kappaletta. Edellisvuoteen verrattuna veden laatuvalituksia tuli noin 14 % enemmän. 24 Jätevesiverkoston vuotovesiprosentti oli 35 %. Arvo ylitti kymmenen vuoden keskiarvon. Jätevesiviemäreiden vuotoveden (eli jätevesiviemäriin päätyvät muut kuin jätevedet) määrä riippuu paitsi viemäreiden kunnosta myös tarkasteltavan vuoden sateisuudesta. Vuoden aikana aukaistiin 55 viemäritukosta, joista 38 alkavaa tukosta havaittiin ennakkohuollon yhteydessä. Suurin osa tukoksista johtui viemäriin joutuneista sinne kuulumattomista jätteistä tai esineistä Vesijohtoverkoston mittaamaton kulutusprosentti Verkostojen ylläpito Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkosto on jaettu kymmeneen eri painepiiriin. Lisäksi verkostossa on yhdeksän erillistä mittausasemaa. Painepiirijaolla hallitaan verkoston painetasoja: liian pieni paine aiheuttaa ongelmia kuluttajille ja liian suuri paine lisää turhaa veden kulutusta (mm. vuodot lisääntyvät). Mittausasemilla seurataan eräiden suurten painepiirien osa-alueiden vedenkulutuksen kehitystä. Seurannan avulla vuodot pystytään havaitsemaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisäksi verkostoa tutkittiin vuodonetsintälaittein ja painemittauksin sekä tehtiin venttiileiden toimivuustarkastuksia.

25 Viemäriverkosto Viemärien kuntotarkastuksissa käytettiin tv-tutkimuskuvauksia. Vanhoja viemäreitä kuvattiin yhteensä 15,1 km ja lisäksi kaikki uudet ja saneeratut viemäriverkostot tarkastettiin tv-kuvauksella ennen käyttöönottoa. Lisäksi jätevesiverkostoa tutkittiin savukokeilla. Kuntotutkimusta varten viemäreitä puhdistettiin painehuuhtelulla 37 km:n pituudelta. Lisäksi viemäreiden tarkastuskaivoja tutkittiin viemäreiden painehuuhtelun yhteydessä sekä erikseen, yhteensä noin 700 kpl. Verkostotietojen hallinta Verkostotietojen hallinnassa käytetään Xpipe johtotietojärjestelmää, jota vuoden aikana kehitettiin verkostojen kuntotietojen keräämiseen ja hyödyntämiseen kunnossapitotöiden ja saneerausten suunnittelussa. Vuoden aikana käyttöön otettiin Xpipen mobililiversio, jossa johtotietoja hyödynnetään kannettavissa maastotietokoneissa. Ominaisuus lisää toimintavarmuutta erityisesti työajan ulkopuolisen ajan päivystystehtävissä. Verkostojen investoinnit Verkostot käsittävät vesijohto-, jätevesi- ja hulevesijärjestelmät. Putkiverkoston kokonaispituus oli kertomusvuoden lopussa noin 1334 km. Lisäksi sadevesien johtamiseen käytetään avo-ojia. Viemäröinnissä on suurimmaksi osaksi käytössä erillisjärjestelmä, jossa jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle ja sade-, sulamis- ja kuivatusvedet (hulevedet) maastoon purkupaikkoihin. Lahdessa keskustan alueella on osittain käytössä hallittu sekavesiviemäröintijärjestelmä, jonka avulla myös likaisimmat hulevedet voidaan johtaa puhdistamolle käsiteltäväksi. Sekaviemäröintiverkostoa on noin 12 km. Vuoden 2007 aikana uutta verkostoa rakennettiin, saneerattiin ja rakentamisen yhteydessä vanhaa verkostoa poistettiin alla olevan taulukon mukaisesti. Rakennustyöt ja erityisesti verkoston saneeraus pyritään toteuttamaan luonnonvaroja säästäen ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittaen sekä yhdyskunnan muuta toimintaa häiritsemättä. Vuonna 2007 suurimmat uudisrakennuskohteet olivat Kariston ja Kuusiniityn alueella. Saneeraustöitä tehtiin mm. Tenava-, Miilu- ja Lähdesuonkadulla. Verkostorakentamisen ja saneeraustöiden muutosten lisäksi Xpipe-verkostotietoihin on tehty jatkuvasti tarkennuksia, jonka seurauksena kokonaisverkostopituudet eivät ole suoraan verrannollisia edelliseen vuoteen. Verkostotiedot, kuten materiaali, putkikoko ja rakentamisvuosi tulevat tarkentumaan myös vuoden 2008 aikana, koska virheellisiksi havaitut tiedot korjataan välittömästi tietokantaan. Vesijohtoverkosto Jätevesiviemärit Hulevesiviemärit Yhteensä Verkoston pituudet, km Rakennetut yhteensä 12,6 10,0 9,9 32,5 Saneerattu 3,1 5,2 0 8,3 Uudet 9,5 4,9 9,9 24,3 Poistetut 3,6 2,2 0 5,8 pituus 2007 lopussa 517,4 457,4 358,7 1333,5 25

26 Jätevedenpuhdistus Jätevedenpuhdistuksessa täyttyivät lupaehdot Vuonna 2007 Lahti Aqua Oy:n Ali-Juhakkalan ja Kariniemen puhdistamoilla täyttyivät jätevesien lupaehtojen edellyttämät puhdistusvaatimukset. KHO:n antaman päätöksen perusteella yhtiöllä on oikeus johtaa puhdistetut jätevedet Porvoonjokeen. Lupaehtojen mukaan fosforin ja ammoniumtypen osalta puhdistustehon tulee olla vähintään 90 %, orgaanisen aineen (BHK) osalta vähintään 95 %. Lisäksi molemmilta puhdistamoilta edellytettiin 70 % puhdistustehoa kokonaistypen osalta. Puhdistusteho lasketaan yhden vuosineljänneksen puhdistustulosten keskiarvosta. Vuonna 2008 haetaan uutta ympäristölupaa jätevesien johtamiselle. Puhdistuksella saavutetut reduktiot ja niille asetettu lupaehto vuonna % BHK 7 Kariniemi A-J Jätevedenpuhdistamot Kok. fosfori Amm. tyyppi Kok. tyyppi Lupa > 95% Lupa > 90% Lupa > 70% Kariniemen puhdistamo palvelee Salpausselän harjun pohjoispuolista aluetta ja lisäksi sinne johdetaan jätevedet Hollolan kunnan Tervamäen, Kukkilan ja Messilän alueilta. Ali-Juhakkalan puhdistamolla käsitellään Salpausselän harjun eteläpuolisen alueen sekä Hollolan kunnan Salpakankaan jätevedet. Vuonna 2007 Kariniemen ja Ali-Juhakkalan biologis-kemiallisilla jätevedenpuhdistamoilla puhdistettiin jätevesiä yhteensä 13,7 Mm 3. Puhdistetun jäteveden energiankulutus oli 0,70 kwh/m 3, joka vastasi tavanomaista energiankulutusta. Puhdistamoilla tapahtui vuoden aikana viemärivesien ohijuoksutusta 38 kertaa ja ohijuoksutettu vesimäärä oli yhteensä m 3. Syynä ohijuoksutuksiin oli kesän rankkasateet. Ohivirtauksien osuus koko käsiteltävästä jätevesimäärästä on 0,4 %. Käsitelty ja laskutettu jätevesimäärä (milj. m 3 ) sekä vuotovesimäärä (%) Ali-Juhakkala Kariniemi Yhteensä Laskutettu vesimäärä, milj. m3 Vuotovedet % ,5 7,2 10,8 8,1 24, ,5 6,8 10,3 8,1 21, ,4 6,7 10,1 7,9 21, ,1 8,2 12,3 7,7 37, ,7 7,3 11,0 7,6 31, ,1 7,1 12,2 7,8 36, ,5 6,2 13,7 8,9 35,0 Kariniemen puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan kaupungin alitse kulkevaa tunnelia pitkin Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamon läheisyydessä sijaitsevaan tasausaltaaseen. Tasausaltaaseen kertyvä kiintoaines pumpataan Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Jätevesien purkutunneli huuhdellaan Vesijärvestä otetulla vedellä kerran kuukaudessa ja huuhteluvedet johdetaan tasausaltaaseen. Lietteenkäsittely Biokaasun hyödyntäminen Lietteen mädätyksen yhteydessä syntyvää biokaasua hyödynnetään polttamalla laitoksien lämpökeskuksissa. Mädätyksessä eli anaerobisessa käsittelyssä suurin osa lietteen orgaanisesta aineksesta hajoaa pääasiassa metaaniksi ja hiilidioksidiksi. Vuonna 2007 biokaasulla tuotettu energiamäärä oli noin 1200 MWh. Ali-Juhakkalan puhdistamolla tuotetun biokaasun energiasisältö kattoi noin 99 % puhdistamon lämmitysenergian tarpeesta ja Kariniemessä noin 63 %. Biokaasua poltettaessa ilmaan pääsee palamistuotteena savukaasuja, joiden koos- 26

27 tumus on verrattavissa maakaasun poltosta syntyvään päästöön. Päästöt ovat kuitenkin niin pieniä, että yhtiöltä ei edellytetä päästömittauksia. Itse tuotetun kaasun lisäksi Kariniemen puhdistamon lämmitykseen käytettiin kaukolämpöä noin 4003 MWh. Kaasun tuotanto ja lämmityskaasun tarve eivät aina vastaa toisiaan, minkä takia ylijäämäkaasua poltettiin vuoden aikana 0,19 milj.m 3 (lähinnä kesäaikana). Kuivattu liete kompostoidaan Jäteveden käsittelyssä syntyvä liete mädätetään, kuivataan ja kompostoidaan. Kuivauksella lietteen kuiva-ainepitoisuus pyritään nostamaan mahdollisimman korkeaksi, jotta kompostointiin edelleen kuljetettava määrä olisi vähäinen. Kariniemen ja Ali-Juhakkalan tehokkailla linkokuivaimilla saavutettiin noin 28 % lietteen kuiva-ainepitoisuus. Kuivatun lietteen määrä ja kuiva-aineprosentti m Kuivatun lietteen määrä Kuivatun lietteen KA % Yhtiö toimitti vuonna tonnia koneellisesti kuivattua lietettä Kujalan Kompostointi Oy:lle, jossa liete kompostoidaan yhdessä biojätteen kanssa. Lahti Aqua Oy:n ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n omistavat Kujalan Komposti Oy:n. Merkittävimmät investoinnit Vuonna 2007 saatiin päätökseen Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamon mittavat saneeraustyöt ja viimeisessä vaiheessa saneerattiin lietteen mädättämöt ja lämpökeskus. Kariniemen jätevedenpuhdistamolle on suunniteltu jäteveden esikäsittelyn ja lietteen mädättämöiden saneeraukset. Saneeraussuunnitelmat valmistuivat vuoden 2008 alussa ja toteutus käynnistyy vuoden 2008 aikana. Saneerauksien yhteydessä tehostetaan biokaasun hyödyntämistä ja ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa % Toiminnan kehittäminen Vedenjakelujärjestelmän kehittämissuunnitelma valmistui ja sen tietoja hyödynnettiin jo vuoden 2008 toimintasuunnitelmassa. Kehittämissuunnitelmaan sisältyvän verkostomallin perusteella vesijohtoverkoston painetiedot on hyödynnettävissä Xpipe-johtotietojärjestelmässä sekä verkostojen käyttötilanteessa että asiakaspalvelussa uusien liittyjien tarpeisiin. Vuonna 2007 jatkettiin viemäröintijärjestelmän kehittämissuunnitelmaa. Suunnitelmassa mallinnetaan jäte- ja sadevesijärjestelmien toiminta pumppaus-, kulutustietojen ja virtaamamittausten perusteella sekä analysoidaan verkoston vuotavuus ja kapasiteetti. Toisessa vaiheessa myös tunnistetaan Lahden ja myös seutukunnan tulevaisuuden tarpeet ja laaditaan toimintasuunnitelma, jotta tarpeet voidaan tyydyttää. Kehittämissuunnitelma valmistuu alkuvuodesta AssetVesi-tutkimushanke jatkui vuonna 2007 kehittäen vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapitoa käyttöomaisuuden hallinnan keinoin. Hankkeen tuloksena syntyy arvioita verkostojen eliniästä, korjaustarpeista ja kriittisyydestä sekä määritetään kunnossapitostrategia. Projekti päättyy , jonka jälkeen tuloksia hyödynnetään omaisuuden hallinnassa omatoimisesti. Vedenhankinnan kehittämissuunnitelma valmistui keväällä Suunnitelmassa on kartoitettu vedenhankinnan kehittämistoimenpiteet ja kapasiteetin lisääminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Suunnitelman pohjalta jatketaan yksityiskohtaisten toimenpiteiden suunnittelua ja toteuttamisen valmistelua. Vuoden aikana päivitettiin yhtiön valmius- ja pelastussuunnitelma ja ne liitettiin viranomaisten toimesta osaksi kaupunkikonsernin poikkeusolojen hallintasuunnitelmaa. Valmiussuunnitelmassa kartoitettiin toiminnan tekniset riskit ja tehtiin niiden varautumistoimet. Suunnitelmia hyödynnettiin syksyllä pidetyssä Etelä-Suomen lääninhallituksen johtamassa Ludvig07-harjoituksessa. t euroa Investoinnit jätevedenkäsittelyyn Ali-Juhakkala Kariniemi Jv-pumppaamot 27

28 Ympäristö Pohjavesiriskit ja pohjavesien suojelu Maamme suurimmat ja parhaimmat pohjavesivarat ovat Salpausselkien uumenissa. Harjualueilla jopa 60 % sadevedestä imeytyy maaperään ja suotautuu pohjavedeksi. Lahdessa vesijohtovesi on kokonaan pohjavettä ja se on hyvästä laadustaan maankuulua. Veden hyvä laatu ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, sillä valtaosalla pohjavedenmuodostumisalueita on asutusta, teitä ja teollisuutta, jotka lisäävät maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä. Lahden kaupungin pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 1655 ha ja tästä luonnonvaraista on enää noin puolet. Pohjavesien suojelu on Lahti Aqua Oy:lle elintärkeää. Lahden tärkeimmille pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelmat. Suunnitelmissa esitetään tärkeimmät pohjavettä uhkaavat riskitekijät ja toimenpide-ehdotukset, jotka toteuttamalla voidaan pohjavesien pilaantumisriskiä pienentää. Vuodesta 1990 toiminut pohjavesityöryhmässä työskentelee yhtiön lisäksi Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala, Päijät-Hämeen pelastuslaitos ja Hämeen ympäristökeskus. Vuonna 2007 päätettiin laajentaa pohjavesityöryhmää seudulliseksi, jolloin mukaan tuli Hollolan ja Nastolan kunnat. Pohjaveden suojelemiseksi lahtelaisille ja yhtiölle on erittäin tärkeää, että POHJAVEDEN MUODOSTUMISALUE POHJAVESIALUE TÄRKEÄ POHJAVESIALUE MUU POHJAVESIALUE Salpausselkä säilytetään luonnontilaisena virkistysalueena eikä alueelle rakenneta enää uusia, pohjaveden pilaantumisriskiä aiheuttavia tai pohjaveden muodostumista estäviä toimintoja. Pohjaveden muodostumisalueella olevat polttonesteiden jakeluasemat ja pohjaveden laatua vaarantavat muut liike- ja teollisuuslaitokset siirtyvät pois harjualueelta. Maa-ainesten ottoalueet kunnostetaan mahdollisimman luonnonmukaiseen tilaan vaiheittain ja välittömästi kun maa-ainesten otto on loppunut. Harjualueilla sijaitsevien valtateiden ja rautatiealueiden pohjavesisuojaukset toteutetaan pikaisesti. Harjualueilla olevien kiinteistöjen lämmitys muutetaan tapahtuvaksi kaukolämmöllä, kaasulla tai sähköllä. I III opaskartta Lahden kaupunki, maankäyttö pohjavesialuerajat: Hämeen ympäristökeskus Käytöstä poistetut polttoöljysäiliöt puhdistetaan ja täytetään hiekalla tai poistetaan maaperästä. 28 Harjualueilla luovutaan kokonaan suolan käytöstä liukkauden ja pölyn torjuntaan.

29 Vaikutukset Porvoonjokeen Kuormitus Porvoonjokeen Porvoonjoen kokonaispituus on 143 km ja valumaalueen pinta-ala on noin km 2. Sivujoista yhdyskuntajätevesikuormitusta kohdistuu Palojokeen, Hahmajokeen ja Vähäjokeen. Porvoonjoen yhdyskuntajätevesikuormituksesta valtaosa kohdistuu joen yläjuoksulle Hollolan, Lahden, Orimattilan ja Nastolan jätevedenpuhdistamoilta. Näistä suurin kuormittaja on Lahden kaupunki. Porvoonjoen veden laatuun suuresti vaikuttaa myös hajakuormitus: peltoviljely, karjankasvatus ja haja-asutuksen jätevesikuormitus. Yhdyskuntajätevesikuormitus on tasaista ympäri vuoden, mutta hajakuormitus vesistöissä korostuu suurien valumien aikana, kevättalvella ja syyssateiden yhteydessä. Yhdyskuntajätevesien aiheuttamaa kuormitusta voidaan vielä pienentää jonkin verran kokonaistypen ja haitallisten mikrobien poistolla. Porvoonjoen vedenlaatu voi kuitenkin oleellisesti parantua vasta, kun maatalouden ja haja-asutuksen jätevesien aiheuttamaa kuormitusta saadaan tuntuvasti vähennettyä. Porvoonjoen tarkkailu Alivirtaamakausina, talvella ja kesällä, Porvoonjokeen johdetaan laimennusvettä Vesijärvestä, jotta joen tila ei heikkenisi. Porvoonjoen minimivirtaaman (vähintään 1 m 3 /s ilman jätevesivirtaamaa) ja happipitoisuuden turvaamiseksi sekä jätevesien purkutunnelin huuhtomiseksi vettä johdettiin m 3 vuonna Lahti Aqua Oy on osallistunut Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen toimintaan yhdistyksen hallituksessa. tonnia Kariniemen ja Ali-Juhakkalan puhdistamoiden Porvoonjokeen johdettu kuormitus t/a Lahti Aqua Oy seuraa Porvoonjoen veden laatua ja kalaston tilaa valvontaviranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Kahden ilmastuspadon ja laimennusveden avulla varmistetaan Porvoonjoen veden happipitoisuuden pysyminen tason 4 mg O 2 /l yläpuolella Ali-Juhakkalan ja Virenojankosken välisellä jokiosuudella

30 Jätevedenpuhdistuksen kehittyminen 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kariniemen puhdistamo käyttöön 1981 Ali-Juhakkalan puhdistamon saneeraus valmistui Tehostettiin kummankin puhdistamon käyttöä ja siirryttiin ammoniumtypen hapetukseen 1997 Kariniemen puhdistamolla toteutettiin kokonaistypen poisto 2005 Ali-Juhakkala neljännen puhdistuslinjan käyttöönotto ja kokonaistypen poiston toteuttaminen Biologinen hapenkulutus Kokonaisfosfori Ammoniumtyppi Vesijärven kunnostaminen ja säännöstely Kunnostaminen Lahti Aqua Oy on ollut moottorina perustetussa Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiössä, jonka tarkoituksena on tukea Vesijärven ja muiden Lahden talousalueen vesistöjen tutkimus- ja kunnossapitotoimintaa veden hyvän laadun turvaamiseksi. Perustetun säätiön tavoitteena on koota Vesijärven hyväksi seuraavan kolmen vuoden aikana kolmen miljoonan euroa. Suurin rahoittaja on Lahden kaupunki tytäryhtiöineen: Lahti Aqua Oy ja Lahti Energia Oy. Lahden osuus rahoituksesta on 55 prosenttia, elinkeinoelämän 33,5 %, Hollolan kunnan kahdeksan ja Asikkalan kunnan kolme prosenttia. Vesijärvisäätiötä tulevat rahoittamaan kuntien ohella kansalaiset ja yksityiset yritykset. Yksityisiä päätukijoita ovat mm. Lahden Teollisuusseura ry, Etelä-Suomen Sanomat ja Kemppi Oy. Säännöstely Lahti Aqua Oy säännöstelee Vesijärven pinnan korkeutta vesioikeuden antamien määräysten mukaisesti. Vesijärveä säännöstellään Vääksyn säännöstelypalon avulla, joten Porvoonjokeen otettavalla laimennusvedellä ei ole suoraan vaikutusta Vesijärven pinnanvedenkorkeuksiin. Säännöstelyn mahdollisesti aiheuttamien haittojen varalta yhtiö tarkkailee yhdessä Lahti Energia Oy:n kanssa Vesijärven veden laatua ja kalataloudellista tilaa lupaehtojen mukaisesti. 30

31 Henkilöstö Lahti Veden vakituisen henkilökunnan kokonaismäärä oli vuoden 2007 lopussa 78. Henkilöstön keski-ikä oli 47,6 vuotta. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli vuoden aikana yhteensä 21 henkilöä. Pääosa näistä oli kesätyöntekijöitä. Tuntipalkkaisten pääluottamusmiehenä toimii vanhempi putkiasentaja Keijo Koskensaari (JHL=Julkisten ja hyvinvointialojen liitto). Kuukausipalkkalaisten pääluottamusmiehinä toimivat työnjohtaja Markku Dahl (KTN=Kuntien tekniset) ja reskontranhoitaja Marja-Leena Märkjärvi (JYTY=Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto). Yhtiön yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksissa käsiteltiin YT-lain mukaisia, koko yhtiön henkilökuntaa koskevia asioita sekä asioita, joilla muutoin oli yleisempää merkitystä. Neuvottelukunnan lisäksi yhtiössä toimivat työsuojelutoimikunta, henkilöstökerho, koulutustyöryhmä, päihdetyöryhmä ja TYKY-ryhmä Henkilöstömäärän kehitys tuntipalkkaiset kuukausipalkkaiset Henkilöä alle 30 Henkilöstön ikärakenne Työsuojelutoimikunnan kokouksissa käsiteltiin ennaltaehkäisevää tapaturmien ja ammattitautien torjuntaa, suojainten käyttöä, työpaikkatarkastustoimintaa, työkykyä ylläpitävää toimintaa, päihdeasioiden hoitoa ja työsuojelukoulutusta. Vuoden aikana sattui 7 työtapaturmaa ja niissä menetettiin yhteensä 34 työpäivää. Henkilöstön työterveydestä huolehtii Lahden kaupungin työterveysasema. Työkyvyn ylläpitämiseksi henkilökunnalle tarjottiin monipuoliset liikuntamahdollisuudet muun muassa jumpan ja kuntosalin keilailun parissa. Lisäksi henkilökunnan käytössä on liikuntasetelit. Toukokuun liikuntapäivänä kilpailtiin yhtiön mikroautoilun mestaruudesta. Henkilöstön ammatillinen koulutus ja kehittäminen tapahtuivat lähinnä ulkopuolisten koulutuspalvelujen avulla. Vuonna 2007 henkilöstö osallistui kaikkiaan 57 koulutustilaisuuteen ja osallistujina oli kaikkiaan 74 henkilöä. Koulutuspäivien lukumäärä henkilöä kohden oli 5,5 päivää, joten asetettu tavoite 2,5 päivää/henkilö saavutettiin selvästi. 31

32 Toiminnan tunnusluvut Yksikkö Lahden kaupungin väkiluku asukasta Liittyjien määrä kpl Talous Liikevaihto milj. /a 16,15 17,00 19,20 20,8 Vesimaksu sis. Alv /m 3 0,87 0,95 0,95 1,06 Jätevesimaksu sis. Alv /m 3 1,35 1,49 1,49 1,68 Kuluttahintaindeksi 2000= ,3 106,2 104,4 104,1 Oikaistuja laskuja kpl Henkilöstö Henkilökunta henkilöä Keski-ikä vuotta 47,9 46,9 46,6 47,6 Tapaturmat kpl Sairauspoissaolot d/hlö 13,9 10,8 9,9 8,4 Koulutuspäivät d/hlö 1,1 1,7 2,3 5,5 Verkostot (1 Vesijohtoverkosto Liittymisprosentti % 98,5 98,7 98,8 98,9 Vesijohtoverkosto km Verkoston kunnossapitokustannukset /m 2,37 2,06 2,30 2,39 Verkoston pituus m/liittyjä 38,8 41,0 40,8 40,4 Vesijohtoverkoston mittaamaton kulutus % 10,9 10,8 10,9 10 Vesimittarien määrä kpl Virheelliset vesimittarit %/tark. 7,2 6,3 10,4 5,2 Viemäriverkosto Liittymisprosentti % 98,0 98,3 98,3 98,7 Jätevesiviemärit km Sadevesiviemärit km Tukokset verkostossa kpl/km 0,05 0,03 0,05 0,04 Verkoston kunnossapitokustannukset /m 1,73 1,40 1,31 1,71 Saneerattujen jv-viemäreiden keski-ikä vuotta Jätevesipumppaamot kpl Pumppausenergia kwh/m 3 0,099 0,099 0,089 0,087 32