Toimintakertomuksesta 1970

Transkriptio

1 Toimintakertomuksesta 1970 Tieteellisen sosialismin juhlavuosi. V.I.Leninin syntymän 100-vuotispäivä ja F. Engelin syntymän 150-vuotis tilaisuus KSL valmisti tutkimussuunnitelmia heidän teoksiinsa, järjesti Lenin-aiheisen tietokilpailun ja toimeenpani luento- ja keskustelutilaisuuksia. Kerhotyön edistämiseksi liitto järjesti 9 keskus- ja 24 alueellista kurssia, toimeenpani 152 luentotilaisuutta ja lukuisia neuvontakäyntejä kerhoissa. Kirjeopiston ohjelmistossa oli vuoden 1970 lopussa 82 kurssia ja opintosuunnitelmaa. Myynnissä tapahtui huomattava nousu: opintosuunnitelma ,30 (14 999,31) kirjat ,55 ( ,03) Kirjekursseja ja opintosuunnitelmia tilattiin (6340) kirjeopistossa oli opiskelijoita 2637 (2 346) Kansainvälinen toiminta Liitolla yhteistyötä Neuvostoliiton Znanije- seuran kanssa ja Ystävyysseurojen liiton kanssa. Venäjän kielen kursseilla vieraili viisi neuvostoliittolaista kielten opettajaa. syksyllä Znanijeseuran valtuuskunta vieraili Työväen Kulttuuritapahtumassa. Kesällä liitto mukana järjestämässä turistimatkaa bussilla Moskovaan ja Saimaan kanavan laivamatkaa Viipuriin ja Leningradiin. Saksan Demokraattisen Tasavallan kanssa neuvoteltiin yhteistoiminnan aloittamisesta DDR:n aikuiskasvatusjärjestöjen kanssa. Valmistettiin kirjeopiston ohjelmistoon saksan kielen kurssi. Lauri Sallaniemi tutustui aikuiskasvatustyöhön Ruotsissa kolmen viikon opintomatkalla. Opintokerhotoiminnan kasvu Opintokerhojen ja kerholaisten lukumäärät kohosivat merkittävästi. Kirjallista aineistoa levitettiin kerhoille entistä enemmän. yhteiskunnalliset ja järjestölliset aineet olivat edelleen suosituimmat. Huomattava lisäys tapahtui kielikerhojen kohdalla. Valtionapu kerhoa kohti oli 70 mk. Kerhojen jakautuminen järjestöittäin kerhoja opisk. miehiä naisia SNDL SDPL SKP SDNL Eläkeläiset SKDL Kansan Raittiusliitto

2 Tricont Rakennustyöläisten L Työväen Urheiluliitto Helsingin Yhteisk.Opisto Järjestöihin kuulumattom Kulttuurityön keskus Pienviljelijäin Liitto KSL Työläislasten Tuki Puutyöväen Liitto SNS Loma- ja Virkistyskeskus Yo-teatteri Tapaturmainvalidien L FNL Marxilais-leniniläinen s Akateeminen sosialistis Tekstiilityöväen Liitto Metallityöväen Liitto Elintarviketyöläisten L Leninkin- ja lastenpuku ao Parasta Lapsille Nahka-, jalkine- ja kumit Päiväkummun kannatusyh Kiinteistötyöntekij. L sosialistinen Opiskelijal kerhojen aihevalinnat kirjallinen ja suullinen kielenkäyttö 60 vieraat kielet 133 harrastekurssit 459 järjestötyö 314 kansantalous 122 sosiaalinen lainsäädäntö- työelämä 123 kunnallisoppi 50 historia 111 elämänkerrat ja kirjallisuus 194 keskustelukerhot 445 psykologia 103 sosialismi filosofia 326 valtio ja yhteiskunta 58 matematiikka 7 aikamme maailma

3 harrastekursseissa näkyy eläkeläisten kasvava osuus: eläkeläinen elää nykypäivää 9 Mielet virkeiksi vetävi 20 askartelu 50 tanhukerho 44 SDNL? voimistelu ja liikunta Leninin juhlavuosi näkyy myös keskustelukerhot: tiedon taival 110? Yhteiskunnan puntari 224? Leninistä ja Lenin naiskysymyksestä 82 Leninin elämänkerta 22 elämänkerrat ja kirjallisuus: Leninin elämäkerta 22 sosialismi filosofia Leninin tutkimussuunnitelmat 46 Luentotoiminta Vuonna 1970 liitto sai luentovaroja 6100 mk. Liiton ja valtion luentovaroilla toimeenpantiin 152 luentoa. Kuulijoita luennoilla oli yhteensä 6324 ja keskimäärin luentoa kohden 41. Suosituimmat luentoaiheet olivat Opinto- ja järjestötyö 35 luentoa Sosialismi ja työväenliike 29 Kuvamataide, teatteri, musiikki 21 kulttuuri 16 sosiologia 14 kansantalous ja talouselämä 9 Kirjeopisto kirjeopistojen kirjekurssien ja opintosuunnitelmien tilaukset: kansantalous sosialismi filosofia 817 marxilaisuuden tutkimussuun. 675 psykologia 42 kunta ja valtio 174 sosiaalinen ja työlainsäädäntö 136 aikamme maailma 68 historia 125 järjestötyö 2 951

4 keskustelukerhojen ohjelmisto 2564 harrastekurssit 88 kirjallisuus 118 elämänkerrat 248 suullinen ja kirjallinen kielenkäyttö 179 vieraat kielet 211 kirjanpito laskuoppi (6 340) Päätökseen suoritetut kurssit: yksin opintokerhoissa niissä jäs. opiskelijat yht Taideosaston toimintaa 1. kuvaamataiteen jaosto Toimikautena ovat jaoston muodostaneet seuraavat taiteilijat Paavo Kauramäki, Pekka Syrjä, Niilo Jokinen, Raimo Reinikainen, Erkki Henriksson, Reijo Saarelainen, Olli Parkkari, Eino Anttila ja Sven Grönvall, jonka Suomen Taiteilijaseura on nimennyt edustajakseen jaostoon. jaoston puheenjohtajana on toiminut Erkki Henriksson ja sihteerinä KSL:n jaostosihteeri Elli Parkkari. Jaoston työn on ollut monitahoista. Se on auttanut taiteilijoita, taiteilijaryhmiä ja taidekerhoja eri puolilla maata kirjeellilsillä neuvoilla ja ohjeilla, välittänyt ja neuvonut löytämään havaintomateriaalia jne. tätä varten on laadittu luettelo taidekijrallisuudesta, järjestetty taidefilimiiltoja, joissa etsitty kerhojen, kurssien ja muiden taidetilaisuuksien tarpeisiin soveltuvia filmejä. samoin on laadittu luettelo kuvamataiteen asiantuntijoista, joita on voitu suositella luennoitsijoiksi eri tilaisuuksiin. Jaoston piirissä toimi kuvataidepiirejä, joista huomattavimmat olivat Rovaniemen kuvataidepiirit (2) ja Helsingin Kulttuuritalon kuvataidepiiri. Lisäksi aktiivisesti toimivat Kulttuuritalon kaitafilmaus- ja valokuvakerhot. Jaosto järjesti helmikuussa 1970 yhdessä Sirola-opiston toverikunnan kanssa taidetapahtuman Sirolassa. KSL:n Hyvinkäällä järjestämässä Kulttuuritapahtuma 70 kuvamataiteen jaostolla oli merkittävä osa. Esillä oli kolme eri taidenäyttelyä: KSL:n kiertävä taidenäyttely, Kulttuuritalojen kerhojen työnäyttely ja Rovaniemen kerhojen työnäyttely. Lisäksi oli työväen julisteiden näyttely. Jaosto järjesti myös jo perinteiseksi muodostuneen jokakesäisen kaksiviikkoisen taidekurssin.

5 Kiertävässä taidenäyttelyssä on tällä kertaan ollut 31 eri taiteilijan työt. Taiteilijat ovat lahjoittaneet ne jaostolle ja näyttelyn valinnan suoritti jaostoon kuuluvat taiteilijat. Kiertävä näyttely on ollut esillä aina Rovaniemeä myöten. Varojen puutteessa jäivät toteutumatta suunnitelmassa olleet kolme luentokierrosta taidepäivineen, samoin ammattimaalarien taidekurssi, jota oli toivottu järjestettäväksi työttömyyskuukausina talvella ja ulkomaille suunniteltu taidematka. Varojen puute haittaa muutenkin jaoston toiminnan laajentamista. 2. Näyttämöjaoston toiminta Jaoston kokoonpano vuosina oli seuraava: taiteilija Ahti Nieminen, opiskelija kristian Åberg, näyttelijä, Lempi Miettinen, ohjaaja Maarit Sinervo, näyttelijä Eino Puumalainen (Jyväskylä), opiskelija Lea Lahti (Turku). jaoston sihteerinä on toiminut Åke Ahremaa. Kutsuttuina asiantuntijoina jaoston työssä ovat olleet mukana ohjaaja Kalle Holmberg, Eija-Elina Bergholma, Tytti Oittinen, Outi Nyytäjä, Raiku Kemppi, Timo Kallinen, Jussi Helminen, Hannu-pekka Lappalainen, Ritva Holmberg ja Hannu Vuorio. Jaosto on toiminut yhteistyössä Työväen Näyttämöiden Liiton, Suomen Ylioppilasteatteriliiton ja Teiniteatteriliiton kanssa. Jaoston on järjestänyt kursseja ja opastustilaisuuksia eri puolella Suomea. Se on suuntautunut myös työväen- ja järjestötalojen kulttuuritoiminnan kehittämiseen. Niissä toimiville kulttuuriryhmille on annettu opastusta. Jaoston on antanut ohjeita myös juhlakulttuurin kehittämiseksi. Jaoston alaisina toimivat vakinaisesti seuraavat näyttämöt: Kulttuuritalon teatterikerho (Helsinki), Jyväskylän Kansan Näyttämö, Ykspihlajan työväennäyttämö, Nummenmäen työväennäyttämö (Turku), Lielahden työväennäyttämö, KTY:n Kemin nuorisoryhmä. jaosto on valmistanut ja välittänyt harrastaajryhmille harjoitus ja esitysaineistoa sekä alan opintokirjallisuutta. 3. musiikkijaoston toiminta jaoston työskentelyyn ovat osallistuneet kapellimestari Mauno Saksanen, hum.kand. Ilpo Saunio, toimittaja Atte Blom, opiskelija Tapio Lipponen, muusikko Heimo Anttiroiko, taiteilija Kaj Chydenius ja Eero Ojanen. Jaoston sihteerinä on toiminut Åke Ahremaa.. Vuoden alkupuolella (työryhmä Chydenius, Ojanen, Blom, Saunio ja Ahremaa) toimitti yhteistyössä Kansankulttuurin kanssa lenin juhlavuoden LP-levyn. Jaosto järjesti musiikkikursseja, työväenlaulujen konsertteja ja iltamia. Harrasteryhmille toimitettiin opinto- ja harjoitusaineistoja (lauluja nuotteineen, kuorosovituksia, musiikin harjoitustehtäviä soittajille). 4. Elokuvatoimikunta Elokuvatoimikunta perustettiin tammikuussa jaoston työhön osallistuivat Tarmo Malmberg, Helena Suomela, Modest Savtschenko, Klaus Olsson, Jaakko Pakkasvirta, Eero Tuomikoski, Ritva

6 Turunen, Terho Pursiainen, Mirjam Tuominen, Timo Hämäläinen, Heikki Hämäläinen, Rauno Setälä, Timo lapila sekä KSL:n jaostosihteerit Åke Ahremaa ja Elli Parkkari. Ensimmäisessä tilaisuudessa toimikunta hyväksyi elokuvapoliittisen julkilausuman. Työväen kulttuuritapahtuma Työväen kulttuuritapahtuma merkitsi uutta aluevaltausta liiton toiminnassa. Tapahtuma järjestettiin Hyvinkäällä lokakuuta Ohjelmassa oli kuvataidenäyttelyitä, työväennäyttämöiden katselmus, kaksi seminaaria, työväeniltamat, neuvostoliittolaisten vieraiden luennot, punanurkka, julistenäyttely ja tanssi iltamat. Järjestäjien mielestä osanotto tilaisuuksiin oli osittain hyvä, osittain tyydyttävä. Tilaisuuksien tiedotus onnistui hyvin lehdistössä, televisiossa ja radiossa. Kuvataidenäyttelyssä Taidetalossa oli esillä 92 työtä ja vieraskirjaan kirjoitti nimensä kahdessa päivässä 284 henkilöä. Työväestö ja kulttuuri- seminaarissa pitivät alustukset ahti Pukema, Inkeri Lehtinen ja Rauno Setälä sekä neuvostoliittolainen vieras prof Nikolai Malahov. seminaariin osallistui 80 henkeä. Lähtökohdat- seminaarissa alustivat Aarno Aitamurto, Gunnar Asplund ja Olavi Pohjola sekä prof. Ivan Zlopin Neuvostoliitosta. Työväen näyttämöiden katselmukseen osallistui kolme näyttämöä: Jyväskylä kansannäyttämö (Tore Zetterholm: Shanghain naisia), Ykspihlajan työväen näyttämö (Arvo Salo: Mustalaisoperetti) ja Kulttuuritalon teatterikerho(diaz: Kuolematon kerjäläinen). Näytöksiä seurasi yhteensä lähes 700 henkilöä. Kokemus oli kaikkineen innostava ja sen uusimisesta eri teemoilla ja eri puolilla Suomea oltiin vakuuttuneita. Ammattiyhdistystoimikunta Toimikuntaan ovat kuuluneet Risto Koskinen, Holger Nieminen, Eeva Hakala, Antti Heikkilä, Viljo Järvinen, Kalevi Aronen, Olavi Hänninen, Oiva Björkbacka (puheenjohtaja) ja Aino Kuosmanen (kokoonkutsuja).toimikunta on pitänyt yhden kokouksen ja päättänyt ay-liike 70-luvulla opintovihkon valmistamisesta ja sen kirjoittajista. Paikalliset sivistysjärjestöt Paikallisia sivistysjärjestöjä on seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Turku, Tampere, lahti, Hämeenlinna,Varkaus, Kuopio, Jyväskylä, Vaasa, Kajaani, Oulu, kemi ja Savonlinna (perustettu 1970). Hyvinkäälle perustettiin työväen kulttuuritoimikunta tammikuussa Vilkkainta on toiminta ollut Helsingin, Jyväskylän, Lahden, Varkauden ja Kemin sivistysjärjestöissä.

7 Kansansivistysjärjestöjen yhteistoiminta Liitto on osallistunut Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestön toimintaan. Valtion kansansivistyslautakunta uudistettiin vuoden vaihteessa. uuden ohjesäännön mukaan lautakunta koostuu vapaaseen sivistystyöhön perehtyneistä henkilöistä. Virkamiehet ovat asiantuntijajäseniä. Lautakunnan demokratisoiminen on avannut mahdollisuudet merkittävään uudistuspolitiikkaan. Talous Liiton menot kertomusvuonna olivat yhteensä ,43 mk ( ,54mk). Valtionapua liiton ja opintokeskuksen toimintaan ,00 mk ( mk) opintokerhoavustuksia ,76 ( ,29 mk) Liiton osuus valtion järjestömuotoiseen kansansivistystyöhön vuonna 1970 myöntämästä mk määrärahasta oli 18,7% (16,5%). Kuitenkin sivistysjärjestöjen valtionavusta (690 00mk) liiton osuus oli vain 5,7%. Kun viime mainitun määrärahan kohdalla tapahtui huomattava nousu, liiton osuus ei kasvanut siinä määrin kuin oli odotettu ja olisi ollut kohtuuden mukaista. Liiton taideosaston ja kirjeopiston toimintaa ei tuettu valtion määrärahoista. Talouden muun osan täydensi jäsenjärjestöjen jäsen- ja tukimaksut. Työväen Säästöpankki on edelleenkin antanut merkittävää taloudellista tukea, joskin sen suuruus on laskenut aikaisemmasta Opintokerhotoiminta jatkoi kasvuaan, lisäys edelliseltä kaudelta 50% kaikista ilmoittautuneista kerhoista. Kaikkiaan ilmoittautui (edellisellä kaudella 2870), joista valtionapua sai 3880 (2599). Opiskelijoita oli yhteensä ( ) ja Vationapukerhoissa (28 208). Maan kaikista opintokerhoista toimi kolmasosa (neljäsosa) KSL:n alaisina. Kirjeopiston ohjelmistossa oli vuoden lopussa 96 (82) kurssia ja opintosuunnitelmaa, joiden myynti pysyi edellisen vuoden tasolla kpl (11 384). Kirjeopistossa opiskelijoita oli (2637). Kansainvälinen toiminta Toimintaan osallistui ja tutustui neuvostoliittolaisia kielen opettajia ja Znanije-seuran edustajia, tsekkoslovakialaisia tieteen, kulttuurin ja politiikan edustajia ja DDR :n kansallisen rintaman kulttuuriosaston edustajat. Yhteydet oli luotu myös unkarilaiseen veljesjärjestöön.

8 Rovaniemen kuvataidepiirin näyttely oli esillä Petroskoissa. Isma Mäkelä osallistui TIT-järjestön kesäyliopiston unkarinkielen kursseille Unkarissa ja Åke Ahremaa osallistui nuoriso- ja kulttuurijärjestöjen edustajien kulttuurimatkalle Moskovaan. Liitto järjesti kolme turisti- ja opintomatkaa Leningradiin ja yhden Moskovaan. Matkoille osallistui 335 henkilöä.