Satakunnan energiantuotanto ja -kulutus sekä kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014
|
|
- Irma Majanlahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Satakunnan energiantuotanto ja -kulutus sekä kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014 RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2017
2 Satakunnan energiantuotanto ja -kulutus sekä kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014 Lähtötietojen kerääminen ja laskenta: Johannes Lounasheimo Tulosten analysointi ja raportointi: Anu Pujola Julkaisuvuosi: 2017
3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Laskennan perusteista Energiantuotanto Energiankulutus Alueperusteiset kasvihuonekaasupäästöt Käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt Raportoinnissa käytetyt lähteet... 29
4 1 Johdanto Satakunnan energiantuotannon ja -kulutuksen sekä kasvihuonekaasupäästöjen määrät vuodelta 2014 on selvitetty Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hankkeessa. Hanke on saanut Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea ja rahoituksen on myöntänyt Satakuntaliitto. Lähtötietojen kerääminen ja laskennan tekeminen on tilattu ostopalveluna ja sen on tehnyt freelancertyönä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo. Laskenta on tehty Satakunnan maakunnan ja seuraavien 11 Satahima-hankkeeseen osallistuvien kuntien osalta: Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Kokemäki, Köyliö, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Säkylä ja Ulvila. Tulosten analysoinnista ja raportoinnista on vastannut Satahima-hankkeen ilmastoasiantuntija Anu Pujola. Laskennan lähtötiedot ja tulokset ovat soveltuvin osin saatavissa suoraan raportoinnista vastaavalta henkilöltä tai mahdollisesti myöhemmin internetsivulta Päästölaskennalla saadaan selville kunnan päästömäärät ja päästöjen kehitystrendi, todennetaan maakunnan ja edelleen kunnan päätösten vaikutukset päästökehitykseen ja viestitään tehdyistä ja tarvittavista toimista päätöksentekijöille ja kuntalaisille. Energiantuotanto- ja kulutustietojen sekä päästöjen raportointi on tärkeää, jotta päättäjät saavat tarvittavan tiedon ilmastopolitiikan vaikuttavuudesta ja pystyvät tarvittaessa päivittämään tavoitteita ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Satakunnan maakunnan energiantuotannosta ja -kulutuksesta sekä päästöistä on raportoitu aiemmin vuosina 1999, 2005 ja 2007 Satakunnan Energiatoimisto Prizztech Oy:n toimesta (ks. Holttinen 2007, 2009; Kuusinen 2000). Vertailemalla vuoden 2014 tuloksia aiempiin vuosiin saadaan käsitystä muutoksen suunnasta ja tapahtuneista muutoksista sekä voidaan tarkastella Satakuntaliiton vuonna 2012 julkaiseman Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden toteutumista. 4
5 2 Laskennan perusteista Vuoden 2014 energiantuotantoa ja -kulutusta sekä kasvihuonekaasupäästöjä koskeva laskenta pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen kehittämään Kasvener-laskentamalliin, joka on kuntatason kasvihuonekaasuja energiatasemalli. Mallin avulla voidaan laskea kunnan tai muun rajatun alueen, esimerkiksi maakunnan, vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt (hiilidioksidi, metaani ja typpioksidi) sekä energiantuotanto ja -kulutus päästösektoreittain. Kasvener-mallin päästösektorit ovat energia, maatalous, jätehuolto ja teollisuuden prosessit (teollisuuden ei-energiaperäiset päästöt). Laskennassa tarkastellut päästösektorit ja niiden jakaminen edelleen päästökohteisiin on esitetty kuvissa 1, 2 ja 3. Vuotta 2014 koskevassa laskennassa voimalaitosten energiatiedot on tarkistettu suoraan laitoksilta. Kasvener-laskentamallin laskennassa noudatetaan kansainvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) metodiikkaa ja käytetään Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja. Suomen ympäristökeskus on päivittämässä alkuperäistä Kasvener-laskentamallia. Vuotta 2014 käsittelevä laskenta on toteutettu uuden, valmisteilla olevan laskentamallin laskentaperiaatteiden mukaisesti. Kun päivitetty laskentamalli julkaistaan, Suomen kaikkien kuntien kasvihuonekaasupäästöt voidaan laskea ja esittää luotettavasti vertailukelpoisella tavalla vuodesta 1990 ja energiasektorin osalta vuodesta 2005 lähtien. Päivitetyn laskentamallin etuina ovat laskennan ja raportoinnin helppous, käytettävyys, varmuus ja vertailukelpoisuus. Vuotta 2014 koskevassa laskennassa on tulevan päivitetyn Kasvener-laskentamallin mukaisesti käytetty yhtä hyödynjakomenetelmällä laskettua sähkön päästökerrointa kaikelle Suomessa kulutetulle sähkölle. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on käytetty laskentaan HILMA-mallia, jossa sähkölämmitykselle on korkeampi vakiokerroin ja muulle sähkölle hieman matalampi päästökerroin. Hyödynjakomenetelmässä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon (CHP eli Combined Heat and Power) polttoaineet ja päästöt jaetaan vaihtoehtoisten hankintamuotojen polttoainekulutusten suhteessa. Vaihtoehtona käytetään sähkölle lauhdetuotantoa ja lämmölle vesikattilalämpöä. Hyödynjakomenetelmällä yhteistuotannon hyöty jakautuu tasapuolisesti molemmille tuotteille. Energian kokonaiskulutuksen jakautuminen eri energialähteisiin Suomessa vuonna 2014 on esitetty kuvassa 4. Kuvassa esitetty energialähteiden jakauma antaa viitteitä siitä, millä energialähteillä Suomessa kulutettu sähkö on tuotettu vuonna 2014 ja mihin laskennassa käytetty sähkön päästökerroin perustuu. Koska sähkön käyttöperusteinen kulutus kunnassa tai maakunnassa esitetään valtakunnallisen sähköntuotannon ominaispäästöjen eli valtakunnallisten keskiarvojen perusteella, eivät sähkön käyttöperusteiset päästöt kuvaa todellista tilannetta kunnassa tai maakunnassa. Kuluttajat voivat nimittäin ostaa sähkönsä miltä tuottajalta ja mistä päin Suomea tahansa, joten ei myöskään voida olettaa, että sähkön käyttöperusteiset päästöt vastaisivat kunnan tai maakunnan sähkön tuotantoperusteisia päästöjä eli että kaikki kunnassa tai maakunnassa tuotettu sähkö käytettäisiin kyseisellä alueella. Laskennassa on selvitetty vuodelta 2014 Satakunnan energiantuotanto ja -kulutus (yksikkö GWh) sekä käyttö- ja alueperusteiset kasvihuonekaasupäästöt (yksikkö CO 2-ekvivalenttitonnia, t CO 2-ekv.). Laskennassa on myös selvitetty alueperusteisesti energiantuotannon jakaumaa eri energialähteittäin. Hiilidioksidiekvivalentit kuvaavat kolmen kasvihuonekaasun, hiilidioksidi (CO 2), metaani (CH 4) ja dityppioksidi eli typpioksiduuli (N 20), yhteismäärää. Metaanin ja dityppioksidin määrät on 5
6 yhteismitallistettu vastaamaan hiilidioksidin määriä, jotta eri kasvihuonekaasuja voidaan vertailla keskenään. Metaanin ja dityppioksidin päästöt voidaan yhteismitallistaa hiilidioksidipäästöiksi käyttäen niin kutsuttuja lämmitysvaikutuskertoimia (GWP- eli Global Warming Potential -kerroin): yksi kilo metaania vastaa lämmitysvaikutukseltaan 25 kiloa hiilidioksidia (aiemmin kerroin oli 21) ja yksi kilo dityppioksidia vastaa 298 kiloa hiilidioksidia (aiemmin kerroin oli 310). Nykyisen tietämyksen mukaan metaanin ilmastoa lämmittävä vaikutus on siis suurempi ja typpioksiduulin pienempi kuin aiemmissa laskennoissa on oletettu. Vuonna 2015 Suomen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta on muuttunut uusien, kansainvälisesti sovittujen kasvihuonekaasupäästöjen arviointi- ja raportointiohjeiden takia. Tämän vuoksi Suomen päästötaso on noussut 1 3 prosenttia aikaisemmin julkaistuihin päästöarvioihin verrattuna vuodesta riippuen. Päästötason nousuun ovat vaikuttaneet muun muassa muuttuneet kasvihuonekaasujen yhteismitallistamisessa käytetyt GWP-kertoimet. (Kasvihuonekaasut A, Tilastokeskus) Vuoden 2014 kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on käytetty näitä uusia kertoimia. GWP-kertoimien ja laskentaohjeiden muutosten myötä vuotta 2014 koskevat tulokset kasvihuonekaasupäästöjen osalta eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien tuloksiin. Toisaalta laskennan suorittaneen ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimon mukaan vertailukelpoisuus säilyy ihan hyvin. Kertoimien muutoksen vaikutus kohdistuu lähinnä jätteiden käsittelyn päästöihin, joista tulee hieman suuremmat uusilla kertoimilla. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla uusien kertoimien mukaan laskettuna jätteiden käsittelyn päästöt ovat noin 10 prosenttia suuremmat. Energiasektorin, ja liikenteen, päästöihin kertoimien muutoksella on hyvin pieni vaikutus. LIPASTO on VTT:ssä toteutettu Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. LIPASTO-mallit uudistettiin perusteellisesti vuosina Aikaisempien LIPASTOversioiden lukuja ei voi verrata uudistettujen LIPASTO-mallien mukaisiin tuloksiin. Tämän vuoksi Satakunnan liikenteen energiankulutus- ja päästötiedot vuodelta 2014 eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien (1999, 2005 ja 2007) liikenteen tuloksiin. Pääkaupunkiseudun päästölaskentoja tehneen Johannes Lounasheimon mukaan LIPASTO:n uudella mallilla ainakin pääkaupunkiseudulla henkilöautojen ja kuormaautojen päästöt kasvoivat, pakettiautojen ja laivaliikenteen päästöt pienenivät. Linja-autojen päästöt pysyivät suurin piirtein ennallaan. Kokonaisuudessaan liikenteen päästöistä tuli noin neljä prosenttia suuremmat kuin vanhalla LIPASTO:n mallilla laskettuna. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan joko alueperusteisesti (aiempi termi tuotantoperusteinen) tai käyttöperusteisesti (aiemmin Kasvener-laskentamallissa käytettiin termiä kulutusperusteinen). Terminologiaa on muutettu aiemmasta, koska kulutusperusteinen-termillä tarkoitetaan useissa muissa yhteyksissä tuotteiden ja palveluiden tuottamisesta, kuluttamisesta ja hävittämisestä aiheutuvia kaikkia elinkaaren aikana syntyviä päästöjä myös maakunnan tai kunnan rajojen ulkopuolella. Alueperusteisilla päästöillä tarkoitetaan kaikkia kunnan tai maakunnan rajojen sisällä tuotettuja suoria päästöjä, riippumatta siitä, missä kunnissa päästöjä aiheuttanut tuotettu energia kulutetaan. Käyttöperusteisilla päästöillä puolestaan tarkoitetaan kunnassa käytetyn energian aiheuttamia suoria päästöjä, riippumatta siitä, missä kunnissa käytetty energia on tuotettu. Käyttö- ja alueperusteiset kasvihuonekaasupäästöt eroavat toisistaan energiasektorin osalta: Alueperusteiset kasvihuonekaasupäästöt sisältävät Satakunnan tai tietyn kunnan maantieteellisten rajojen sisäpuolella tapahtuvan energiantuotannon päästöt riippumatta siitä, missä energia on kulutettu. Käyttöperusteisissa päästöissä puolestaan energiasektorin päästöt muodostuvat pelkästään Satakunnan maakunnan tai tietyn kunnan rajojen sisäpuolella kulutetun energian päästöistä. 6
7 Lämmitysenergian kulutus, kaukolämpö, sähkö tai muut polttoaineet, voidaan korjata lämmitystarveluvulla, mikä helpottaa säätilaltaan erilaisten vuosien päästöjen vertailua keskenään. Vuotta 2014 koskevassa laskennassa tuloksia ei ole korjattu lämmitystarveluvulla. Korjausta ei ole tehty, koska näin ei ole tehty aiempinakaan vuosina ja toisaalta jos korjaus tehdään, irtaudutaan kyseisten vuosien tosiasiallisista päästöistä. Jätteiden käsittelyn päästöt on jyvitetty Suomen kasvihuonekaasuinventaarion tiedoista väkilukujen perusteella. Jätteiden käsittelyn päästöluokat ovat Kiinteiden jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle (5A), Kiinteiden jätteiden biologinen käsittely (5B) ja Jätevesien puhdistus (5D). Tämä on selvästi luotettavampi tapa kuin Kasvener-laskentamallin mukainen, joka on etenkin jätepäästöjen laskennan osalta pahasti vanhentunut. Toisin sanoen Kasvener-laskentamalli ei enää toimi tässä tarkoituksessa vuoden 2014 jätteiden käsittelyn päästöjä selvitettäessä. Lisäksi Kasvener-laskentamallissa jätepäästöt vaihtelevat erittäin paljon sen mukaan, mitä aiempia vuosia malliin syöttää. Liikenteen energiankulutustiedoissa ja alue- ja käyttöperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen määrissä eivät ole mukana lentoliikenteen päästöt. Tämä ei aiheuta suurta virhettä verrattaessa vuoden 2014 tuloksia aiempien vuosien tuloksiin, sillä lentoliikenteen osuus Satakunnan liikenteen energiankulutuksesta oli vain 2,4 prosenttia ja osuus liikenteen kokonaispäästöistä vain 1,4 prosenttia vuosina 2005 ja 2007 (Holttinen 2007, 2009). Laskennan oletukset ja rajaukset: Sähkö: Valtakunnallinen hyödynjakomenetelmällä laskettu sähkönkulutuksen päästökerroin 173,9 g CO 2- ekv. / kwh, 5 vuoden keskiarvo, tuontisähkö on päästötöntä Kaukolämpö: Hyödynjakomenetelmä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon päästöjen jakamiseksi, laskentavuoden toteutunut kulutus, kaukolämmön ominaispäästöt (t/gwh) vaihtelevat kunnittain ja tuotantolaitoksittain Erillislämmitys: Oletuskulutukset sähkölämmitys 125 kwh/k-m 2, maalämpö 125/3 kwh/k-m 2, öljylämmitys 170 kwh/k-m 2 korjattuna vuoden 2014 lämmitystarpeen mukaan; Maalämpöpumpun hyötysuhde (COP = Coefficient Of Performance) kertoo, kuinka tehokkaasti kulutettu sähköenergia saadaan muutettua lämpöenergiaksi. Laskennassa käytetyn maalämpöpumpun hyötysuhde on 3 (125/3), mikä tarkoittaa sitä että 1 kilowatilla sähköä saadaan tuotettua 3 kilowattia lämpöenergiaa. K-m 2 = kerrosneliö Liikenne: Kaiken kunnan/maakunnan rajojen sisäpuolella tapahtuvan liikenteen päästöt lasketaan kuuluvaksi kunnalle/maakunnalle. Biopolttoaineet: Lasketaan nollapäästöisiksi. 7
8 Kasvener-laskentamallilla selvitetyt kasvihuonekaasupäästöt eivät sisällä kulutusperäisiä eli kulutuksen aiheuttamia epäsuoria päästöjä maakunnan tai kunnan rajojen ulkopuolella. Kunnan ja kuntalaisten ns. elinkaarinen hiilijalanjälki ei siis sisälly tuloksiin, joten osa julkisen sektorin ja kotitalouksien kulutuksen sekä investointien päästöistä ei ole tuloksissa mukana. Näin ollen tässä raportissa esitetyt maakunnan suorat päästöt ovat pienemmät kuin todellisuudessa, koska kulutuksen epäsuorat päästöt eivät ole mukana tuloksissa. Alueperusteisessa laskennassa teollisuuden, maatalouden ja läpikulkuliikenteen päästöt voivat vaihdella kunnissa johtuen pikemminkin tietojen saatavuuteen liittyvistä laskentamenetelmän puutteista kuin todellisista päästöistä: erityisesti pienissä kunnissa tällaiset laskentamenetelmään liittyvät puutteet voivat kohottaa asukaskohtaisia päästöjä hyvin merkittävästi. Mitä suurempaa yksikköä tarkastellaan, esimerkiksi maakuntaa tai valtiota, sitä luotettavampia päästölaskennan tulokset ovat. Päästölaskennalla saatavat tulokset ovatkin aina arvioita päästöjen suuruudesta. Raportissa esitetyt lukuarvot ovat mahdollisimman hyviä arvioita, mutta lukuja ei tule pitää ehdottomina totuuksina. Myös jokaisella alueella, maakunnalla ja kunnalla, on omat erityispiirteensä, eikä eri alueita tulisi verrata keskenään. Oleellisempaa onkin vertailla keskenään saman alueen eri vuosien energia- ja päästötietoja sekä tarkastella muutosten suuntaa ja pohtia muutosten taustalla vaikuttavia syitä. * Pääosin teollisuuden polttoainekäyttö ja kunnassa myydyn kevyen polttoöljyn ja lämmitysöljyn ym. käytön erotus sekä bensiinikäyttöisten työkoneiden arvioitu kulutus Kuva 1. Laskennassa tarkasteltavat päästösektorit. Liikenne sijoitetaan uudessa Kasvener-laskentamallissa energiasektorin alle, mutta se on haluttu tässä laskennassa ja raportoinnissa nostaa esiin omana sektorinaan, jotta sen merkitys kokonaisuuden kannalta tulee paremmin esiin. Lisäksi liikenne on merkittävässä roolissa päästökaupan ulkopuolisten päästösektoreiden päästöjen vähentämisessä. Prosessipäästöjä aiheuttavia laitoksia ei Satakunnassa ole. Porissa toimivan Huntsman Pigments Oy:n (aiemmin Sachtleben Pigments Oy ja Kemira Pigments) titaanidioksiditehtaassa titaanioksidi tehdään menetelmällä, josta ei aiheudu kasvihuonekaasupäästöjä. 8
9 Kuva 2. Energiasektoriin sisältyvän energiantuotannon jako eri tarkasteltaviin päästökohteisiin. 9
10 Kuva 3. Energiasektoriin sisältyvän energiankulutuksen jako eri tarkasteltaviin päästökohteisiin. 10
11 Kuva 4. Energian kokonaiskulutuksen jakautuminen energialähteittäin Suomessa vuonna 2014 (kuvaaja ja tiedot: Energian hankinta ja kulutus A, Tilastokeskus). 3 Energiantuotanto Vuonna 2014 Satakunnassa tuotettiin energiaa (sähkö, kaukolämpö ja teollisuushöyry) GWh. Satakunnan energiantuotannon jakautuminen tuotantomuodoittain vuodelta 2014 on esitetty kuvassa 5 ja energialähteittäin kuvassa 6. Satakunnan energiantuotantomäärät olivat aiempina vuosina GWh (vuonna 2007), GWh (2005) ja GWh (1999). Vuodesta 2007 vuoteen 2014 Satakunnassa tuotetun energian määrä on vähentynyt 12 prosenttia. Satakunnan energiantuotannon jakautuminen energialähteittäin vuosina 2014, 2007, 2005 ja 1999 on esitetty kuvassa 7. Kuvassa 5 kuvataan energiantuotannon jakautumista eri tuotantomuodoittain ja kuvassa 6 puolestaan tuotantomuodosta riippumatta energialähteittäin. Esimerkiksi kuvan 5 perusteella ei pystytä kertomaan, millä energialähteillä CHP- ja lauhdesähkö sekä kauko- ja teollisuuslämpö on tuotettu. Siksi kuvassa 6 on esitetty eri energialähteiden osuus koko energiantuotannosta tuotantomuodosta riippumatta. Kuvassa 8 on esitetty myös energiantuotannon jakautuminen energialähteittäin, mutta kuvaan 6 verrattuna tarkastelunäkökulma perustuu energialähteiden energiamääriin, eikä tuotantomuotojen energiamääriin niin kuin kuvassa 6. Verrattaessa esimerkiksi ydinpolttoaineen lukuarvoja kuvissa 6 ja 8 huomataan, että ydinpolttoainetta on Satakunnan energiantuotannossa ydinvoimaa käytetään pelkästään sähköntuotannossa vuonna 2014 käytetty GWh. Kuitenkin samana vuonna ydinvoimalla on tuotettu vain GWh energiaa. Tuotettaessa energiaa ydinvoimalla on hukkaenergian eli -lämmön määrä suuri: Ydinvoiman hyötysuhde on vain 33 prosenttia. Ydinvoima onkin energialähteistä selvästi tehottomin hyötysuhteeltaan. Jos uraanin halkeaminen lämmittää reaktorin vettä 100 wattitunnin verran, siitä saadaan 33 wattituntia sähköä ja loput 67 wattituntia päätyy hukkalämpönä mereen. Reaktori tuottaa siis kaksi kertaa enemmän hukkaenergiaa kuin hyötyenergiaa. 11
12 Satakunnan sähköntuotannon jakautuminen energialähteittäin vuonna 2014 on esitetty kuvassa 9. Vuonna 2014 Satakunnassa tuotettiin sähköä noin GWh. Sähköntuotantoluvut olivat GWh vuonna 2004 ja GWh vuonna Satakunnan sähköntuotanto onkin vähentynyt noin 10 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna. Kuvassa 10 on verrattu Satakunnan sähköntuotannon rakennetta vuosina 2014, 2004 ja Kuvassa 11 on esitetty sähköntuotannon energialähteet siten, että tarkastelun näkökulma on energialähteiden energiamäärissä eikä tuotantomäärien energiamäärissä niin kuin kuvassa 9. Satakunnan sähköntuotannossa (kuva 10) ydinvoiman suhteellinen osuus on kasvanut lauhdevoimalaitoksissa kivihiilellä tuotetun sähkön osuuden pienennyttyä merkittävästi. Myös sähkön- ja lämmön yhteistuotanto ja sähköntuotanto tuulivoimalla on hieman lisääntynyt viimeisimmästä vertailuvuodesta 2004, jolloin Satakunnan sähköntuotantoa on viimeksi tarkasteltu tuotantomuodoittain. Vuonna 2014 Suomen sähköntuotanto oli GWh (Sähkön ja lämmön tuotanto, Tilastokeskus), joten Satakunnassa tuotettiin 28 % koko maan sähköstä. Vuonna 2014 Satakunnan energiantuotannosta (sisältäen sähkön, kaukolämmön ja teollisuuslämmön tuotannon) 26 prosenttia (6 581 GWh) perustui uusiutuviin energialähteisiin eli tuuli- ja vesivoimaan sekä puupohjaisiin biopolttoaineisiin. Aiempina vuosina uusiutuvan energian prosenttiosuudet olivat 22 % (vuonna 2007), 22 % (2005) ja 21 % (1999). Vuonna 2014 hiilidioksidivapaata energiantuotannosta oli 63 prosenttia ( GWh). Hiilidioksidivapaaksi energiantuotannoksi on katsottu vesi- ja tuulivoimaan perustuvan tuotannon lisäksi myös ydinvoima. Energiantuotannosta 31 prosenttia (7 786 GWh) perustui kotimaisiin energialähteisiin eli vesi- ja tuulivoimaan, puupohjaisiin polttoaineisiin, jätepolttoaineisiin ja turpeeseen. Vuonna 2014 fossiilisten energialähteiden (luokat Kivihiili, Turve, Öljy ja Muu fossiilinen) osuus Satakunnan energiantuotannosta oli 13 prosenttia (3 267 GWh). Aiempina vuosina fossiilisten polttoaineiden osuus Satakunnan energiantuotannossa on ollut 23 % (vuonna 2007), 24 % (2005) ja 25 % (1999). Kivihiilen käyttö energialähteenä on vähentynyt viime vuosina. Satakunnassa on kaksi voimalaitosta, jotka käyttävät energialähteenään pelkästään kivihiiltä: Fortumin ja Teollisuuden Voiman omistama Meri-Porin voimalaitos toimii varavoimalana. Pohjolan Voiman omistaman Porin Tahkoluodon voimalaitoksen tuotannollinen toiminta on lopetettu vuoden 2015 lopussa. Tahkoluodon voimalaitoksen tuotannollisen toiminnan lopettaminen ei kuitenkaan vielä näy tässä vuoden 2014 tietoihin pohjautuvassa raportissa. Vuonna 2014 valtakunnan tasolla fossiilisista polttoaineista maakaasun käyttö väheni 11 prosenttia ja turpeen käyttö kasvoi 5 prosenttia edellisvuodesta. Hiilen (sisältää kivihiilen, koksin, masuuni- ja koksikaasun) kulutus laski 17 prosenttia. Pohjoismaissa vesivoiman saatavuus parani vuonna Suomessa vesivoiman tuotanto kasvoi 4,5 prosenttia. Tuulivoiman tuotanto kasvoi 43 prosenttia ja sen osuus oli 1,7 prosenttia tuotetusta sähköstä. Ydinvoiman tuotanto pysyi samalla tasolla. Ydinenergialla tuotettiin 34,6 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. (Energian hankinta ja kulutus B, Tilastokeskus) 12
13 Kuva 5. Satakunnan energiantuotannon jakautuminen vuonna Suluissa olevat luvut kuvaavat tietyn tuotantomuodon energiamäärää gigawattitunteina (GWh). * = CHP-sähkö (CHP, Combined Heat and Power) tarkoittaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. ** = Teollisuuslämpö=teollisuushöyry, ei kaukolämpö. 13
14 Kuva 6. Satakunnan energiantuotannon jakautuminen energialähteittäin vuonna 2014 (tuotantomääriin pohjautuva tarkastelu). Suluissa olevat luvut kuvaavat tietyn energialähteen energiamäärää gigawattitunteina (GWh). * = Luokka Bio tarkoittaa biopolttoaineita, joita ovat kaikki puupohjaiset polttoaineet. 14
15 Kuva 7. Satakunnan energiantuotannon jakautuminen energialähteittäin vuosina 2014, 2007 (Holttinen 2009), 2005 (Holttinen 2007) ja 1999 (Kuusinen 2000). * = Luokka Biopolttoaineet tarkoittaa puupohjaisia polttoaineita. 15
16 Kuva 8. Satakunnan energiantuotannon jakautuminen energialähteittäin vuonna 2014 (energialähteiden määriin pohjautuva tarkastelu). Suluissa olevat luvut kuvaavat tietyn energialähteen energiamäärää gigawattitunteina (GWh). * = Luokka Bio tarkoittaa biopolttoaineita, joita ovat kaikki puupohjaiset polttoaineet. 16
17 Kuva 9. Satakunnan sähköntuotannon jakautuminen energialähteittäin vuonna 2014 (tuotantomääriin pohjautuva tarkastelu). Suluissa olevat luvut kuvaavat tietyn energialähteen energiamäärää gigawattitunteina (GWh). * = Luokka Bio tarkoittaa biopolttoaineita, joita ovat kaikki puupohjaiset polttoaineet. 17
18 Kuva 10. Satakunnan sähköntuotannon rakenne vuosina 2014, 2004 (Holttinen 2007) ja 1999 (Kuusinen 2000). * = CHP vastaa luokkaa Vastapaine vuosien 2004 ja 1999 kuvaajissa. ** = Lauhdesähkö vastaa luokkaa Lauhdevoima (ei ydinvoima) vuosien 2004 ja 1999 kuvaajissa. 18
19 Kuva 11. Satakunnan sähköntuotannon jakautuminen energialähteittäin vuonna 2014 (energialähteiden määriin pohjautuva tarkastelu). Suluissa olevat luvut kuvaavat tietyn energialähteen energiamäärää gigawattitunteina (GWh). * = Luokka Bio tarkoittaa biopolttoaineita, joita ovat kaikki puupohjaiset polttoaineet. 4 Energiankulutus Satakunnan energiankulutus vuodelta 2014 on esitetty kuvassa 12. Vuonna 2014 Satakunnassa tuotettiin energiaa noin GWh ja energiaa kulutettiin noin GWh, joten Satakunnassa energiaa tuotettiin GWh enemmän kuin sitä kulutettiin. Satakunta onkin maakuntana energiantuottaja. Vuonna 2014 energiankulutus jakautui seuraavasti (suluissa on esitetty vuoden 2007 prosenttiosuudet): teollisuus (sisältäen teollisuusrakennusten lämmityksen) 66 % (61 %), liikenne 12 % (15 %), lämmitys (ei sisällä teollisuusrakennusten lämmitystä) 14 % (17 %) ja muu energiankulutus eli kulutussähkö 7 % (7 %). Energiankulutus on hieman noussut edellisestä laskentavuodesta eli vuodesta 2007, jolloin energiankulutus oli GWh. Vuonna 2005 energiankulutus Satakunnassa oli GWh ja GWh vuonna Satakunnan energiankulutus on vuodesta 2007 vuoteen 2014 noussut noin 0,6 prosenttia. Vuonna 2014 Suomen energiankulutus oli 1,35 miljoonaa terajoulea, kun taas vastaavasti vuonna 2007 energiankulutus oli 1,48 miljoonaa terajoulea (Energian hankinta ja kulutus C, Tilastokeskus). Vuodesta 2007 vuoteen 2014 koko valtakunnan energiankulutus on laskenut reilut 8 prosenttia. 19
20 Energiankulutus Satakunnassa asukasta kohti vuonna 2014 oli kwh eli noin 74 MWh/asukas (Satakunnan väkiluku oli henkilöä vuoden 2014 lopussa) ja koko Suomen energiankulutus asukasta kohden oli noin 69 MWh. Vuonna 2005 energiankulutus asukasta kohti Satakunnassa oli noin 67 MWh/asukas ja koko Suomen energiankulutus asukasta kohden 73 MWh (Holttinen 2007). Valtakunnan tasolla energiankulutus asukasta kohti on hieman laskenut vuodesta 2005 vuoteen 2014, mutta Satakunnassa vastaavasti hieman noussut. Teollisuuden vaikutus energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin on hyvin merkittävä monessa Satakunnan kunnassa. Tämän vuoksi teollisuuden sähkönkulutus on erotettu muusta kulutussähköstä ja nostettu laskennassa omaksi luokakseen. Tällöin teollisuuden energiankulutuksen (tai päästöt) saa halutessaan selville lisäämällä Teollisuuden sähkönkulutus -luokan energiankulutuksen (tai päästöt) Teollisuus ja työkoneet -luokan energiankulutukseen (tai päästöihin) (ks. kuva 12). Vuonna 2014 teollisuuden osuus Satakunnan energiankulutuksesta oli 66 prosenttia eli noin GWh. Teollisuuden energiankulutuslukema, GWh, sisältää teollisuuden sähkönkulutuksen, teollisuusrakennusten lämmönkulutuksen (kaukolämpö, öljy- ja sähkölämmitys yhteensä 479 GWh) ja muun teollisuuden polttoaineen, kuten työkoneiden kevyen polttoöljyn, kulutuksen (Teollisuus ja työkoneet -luokka kuvassa 12). 20
21 Kuva 12. Satakunnan energiankulutuksen jakautuminen vuonna Suluissa olevat luvut kuvaavat tietyn kulutusmuodon energiamäärää gigawattitunteina (GWh). * = Kulutussähkö = kaikki sähkönkulutus - lämmityssähkö, maalämpöpumppujen käyttämä sähkö ja raideliikenteen sähkö. ** = Teollisuus ja työkoneet -luokalla tarkoitetaan teollisuuden muuta kuin sähkönkulutusta tai lämmitykseen käytettyä energiaa. Luokkaan sisältyy siis teollisuuden polttoainekäyttöä, joka on laskettu kunnassa myydyn kevyen polttoöljyn ja lämmitysöljyn ym. käytön erotuksen sekä bensiinikäyttöisten työkoneiden arvioidun kulutuksen perusteella. Sähkön osuus Satakunnan energiankulutuksesta on 31 prosenttia. Kuvaajaan on eritelty myös rakennusten lämmitysmuotojen ja eri liikennemuotojen jakauma Satakunnassa. 21
22 5 Alueperusteiset kasvihuonekaasupäästöt Kuvassa 13 on esitetty Satakunnan alueperusteiset kasvihuonekaasupäästöt, noin 3,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, vuonna Vuonna 2007 Satakunnan alueperusteiset päästöt olivat noin 4,0 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, joten päästöt ovat vähentyneet lähes 13 prosenttia. Kuvassa 14 on esitetty energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen vuonna 2014 ja vuosina 2007, 2005 ja Satakunnan energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä selvitettäessä on vuosina 1999, 2005 ja 2007 tarkasteltu kasvihuonekaasuista vain hiilidioksidin määriä. Tämä ei kuitenkaan aiheuta suurta virhettä vertailtaessa tuloksia vuoden 2014 energiantuotannon päästöihin, sillä hiilidioksidipäästöt muodostavat noin 98 prosenttia energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöistä (Kasvihuonekaasut B, Tilastokeskus). Vuodesta 2007 vuoteen 2014 Satakunnan energiantuotannon päästöt ovat vähentyneet lähes 18 prosenttia. Vastaavana ajanjaksona energiasektorin kasvihuonekaasupäästöt vähenivät valtakunnan tasolla lähes 28 prosenttia 63,6 miljoonasta hiilidioksidiekvivalenttitonnista 45,8 miljoonaan tonniin (Kasvihuonekaasut B, Tilastokeskus). Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014 vastasivat 59,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO 2-ekv.), mikä oli 12 miljoonaa tonnia vähemmän kuin vertailuvuonna Päästötrendi on ollut laskeva viimeiset kymmenen vuotta. (Kasvihuonekaasut C, Tilastokeskus) Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 79,3 miljoonaa tonnia vuonna 2007 (Kasvihuonekaasut B, Tilastokeskus), joten päästöt ovat vähentyneet reilut 25 % vuodesta 2007 vuoteen 2014 valtakunnan tasolla. Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt vuosilta on esitetty kuvassa 15 Tilastokeskuksen laskennan pohjalta. Suomen vuoden 2014 kokonaispäästöistä 75 prosenttia oli peräisin energiasektorilta (polttoaineiden käyttö ja haihtumapäästöt). Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö -sektorin (F-kaasut mukaan luettuina) osuus oli 10 prosenttia, maatalouden 11 prosenttia ja jätteiden käsittelyn 4 prosenttia. (Kasvihuonekaasut D, Tilastokeskus) Satakunnassa energiasektori (sähkön- ja kaukolämmön tuotanto, öljylämmitys ja liikenne) muodosti noin 73 prosenttia kokonaispäästöistä. Satakunnan alue- ja käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt sisältävät myös päästökauppasektorin päästöjä. Satakunnassa on paljon teollisuutta, joten teollisuuden osuus Satakunnan energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä. Energiaviraston internetsivuilla on kerrottu päästökauppasektorista seuraavaa: Suomessa päästökaupasta säädetään päästökauppalailla (311/2011) ja asetuksilla. Päästökauppalakia sovelletaan muun muassa polttoaineiden polttoon laitoksissa, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on yli 20 megawattia ja niiden kanssa samaan kaukolämpöverkkoon liitettyjen pienempien polttolaitosten sekä öljynjalostamoiden, koksaamoiden, eräiden teräs-, mineraali- ja metsäteollisuuden laitosten prosessien, eräiden petrokemian laitosten prosessien sekä kivivillan ja nokimustan valmistuksen polttoprosessien hiilidioksidipäästöihin. Vuodesta 2013 eteenpäin päästökaupan piiriin ovat kuuluneet myös alumiinin tuotannon perfluorihiilipäästöt ja kemianteollisuuden typpioksiduulipäästöt. Suomessa päästökauppa koskee noin 600 laitosta. (Yleistä päästökaupasta, Energiavirasto) 22
23 Kuva 13. Satakunnan alueperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen vuonna Suluissa olevat luvut kuvaavat tietyn päästöluokan päästöjä hiilidioksidiekvivalenttitonneina (t CO2-ekv.). Liikenne-päästöluokka ei sisällä lentoliikenteen päästöjä. 23
24 Kuva 14. Satakunnan energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen vuonna 2014 ja vuosina 2007, 2005 ja 1999 (Holttinen 2009). 24
25 Kuva 15. Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt vuosina (kuvaaja ja tiedot: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasujen inventaario). 6 Käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt Kuvassa 16 on esitetty Satakunnan käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt, noin 2,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, vuodelta Vuonna 2007 Satakunnan käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 5,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, joten päästöt ovat vähentyneet 49 prosenttia. Vähennys päästöissä johtuu muun muassa hiilen ja öljyn osuuden vähentymisestä ja biopolttoaineiden osuuden lisääntymisestä energiantuotannossa. Kuvassa 17 on vertailtu Satakunnan käyttöperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen jakautumista vuosina 2014 ja 2007 (Holttinen 2009) ja kuvassa 18 on esitetty Satakunnan käyttöperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen kehitys vuodesta 1999 vuoteen Vuonna 2014 käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa asukasta kohti olivat noin kg CO 2-ekv. (Satakunnan väkiluku oli henkilöä vuoden 2014 lopussa). Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014 (pois lukien LULUCF-sektori (Land Use, Land-Use Change and Forestry eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous) olivat yhteensä noin 57,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia ja asukasta kohti noin kg CO 2-ekv. (Suomen väkiluku oli henkilöä vuoden 2014 lopussa), kun kasvihuonekaasupäästöistä tarkastelussa mukana olivat hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Valtakunnan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2014 yhteensä noin 59,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, kun tarkastelussa olivat mukana kaikki kasvihuonekaasupäästöt (edellisten 25
26 lisäksi mukana myös fluorihiilivedyt (HFCs), perhiilifluorivedyt (PFCs) ja rikkiheksafluoridi (SF6)) (Kasvihuonekaasut B, Tilastokeskus). Kuva 16. Satakunnan käyttöperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen vuonna Suluissa olevat luvut kuvaavat tietyn päästöluokan päästöjä hiilidioksidiekvivalenttitonneina (t CO2-ekv.). * = Käyttöperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen määriä laskettaessa on käytetty sähkölle valtakunnallista päästökerrointa (ks. infolaatikko Laskennan rajaukset ja oletukset kappaleessa 2). Kuluttajat voivat kilpailuttaa sähkösopimuksensa, joten ostettu ja käytetty sähkö voi olla tuotettu missä tahansa, eikä tuotantomuodon ja siten todellisten päästöjen selvittäminen ole mahdollista. Tämän vuoksi Satakunnan sähkölämmityksen, kulutussähkön ja teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt eivät vastaa kuvassa 13 esitettyjä Satakunnan sähköntuotannon päästöjä. 26
27 Kuva 17. Satakunnan käyttöperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen vuosina 2014 ja 2007 (Holttinen 2009). Vuoden 2007 päästötietoja koskevassa raportissa käyttöperusteisista kasvihuonekaasupäästöistä käytettiin termiä kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt. * = Muu energiankulutus -luokka sisältää seuraavat sähkölämmityksen sektorit: yksityinen, palvelut, maatalous, julkinen, häviöt pois lukien sähkölämmitteiset asunnot (Holttinen 2009). 27
28 Kuva 18. Satakunnan käyttöperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen kehitys vuosina Vuosien 1999 (Kuusinen 2000), 2005 (Holttinen 2007) ja 2007 (Holttinen 2009) päästötietoja koskevissa raporteissa käyttöperusteisista kasvihuonekaasupäästöistä käytettiin termiä kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt. * = Vuoden 1999 kulutusperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen määrä ei sisällä jätteiden käsittelyn ja maatalouden päästöjä. Näiden sektoreiden osuus käyttöperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen määrästä on muina vuosina ollut noin 10 prosenttia. Vuoden 1999 päästölukema sisältää ainoastaan hiilidioksidipäästöt. Hiilidioksidipäästöt vastaavat noin 90 prosenttia käyttöperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä. Edellä mainitut seikat huomioiden vuoden 1999 käyttöperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen voidaan laskenta-aineiston pohjalta arvioida olleen noin t CO2-ekv. Vuotta 1999 koskeviin lukuihin sisältyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta, eivätkä tulokset ole välttämättä vertailukelpoisia vuosien 2005, 2007 ja 2014 lukuihin. 28
29 Raportoinnissa käytetyt lähteet Holttinen, Jyrki 2009: Satakunnan energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2007 sekä indikaattorit. Satakunnan Energiatoimisto, Prizztech Oy. Holttinen, Jyrki 2007: Satakunnan energiatase ja energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt Satakunnan Energiatoimisto, Prizztech Oy. Kuusinen, Teemu 2000: Satakunnan energiatase ja energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt Satakunnan Energiatoimisto, Prizztech Oy. Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus A [verkkojulkaisu]. ISSN= X. 2014, Liitekuvio 1. Energian kokonaiskulutus Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus B [verkkojulkaisu]. ISSN= X Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus C [verkkojulkaisu]. ISSN= X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut A [verkkojulkaisu]. ISSN= , Suomen kasvihuonekaasupäästöt Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut B [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut C [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 14_tie_001_fi.html. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut D [verkkojulkaisu]. ISSN= , Suomen kasvihuonekaasupäästöt Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Sähkön ja lämmön tuotanto [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasujen inventaario: Kasvihuonekaasupäästöt maakunnittain [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: ymp khki/025_khki_tau_104.px/?rxid=22156db2- d9a8-4e2a-a490-1fe774c48aac. Yleistä päästökaupasta, Energiavirasto. Energiaviraston www-sivusto. <
Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt
Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotKouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009
Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotSatakunnan kasvihuonekaasupäästöt Teemu Helonheimo, Olli-Pekka Pietiläinen, Jyri Seppälä, Pasi Tainio, Jyrki Tenhunen
Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt 2015 Teemu Helonheimo, Olli-Pekka Pietiläinen, Jyri Seppälä, Pasi Tainio, Jyrki Tenhunen Suomen ympäristökeskus (SYKE) maaliskuu 2018 1. Kokonaispäästöt Taulukko 1. Satakunnan
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotKuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009
Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotKasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat
Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset
LisätiedotVerkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain
Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite
LisätiedotEnergian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009
Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
Lisätiedot75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista
Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu
LisätiedotLiite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet
Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotKESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä
LisätiedotMitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta
Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta Pirkanmaan ympäristöohjelmaseminaari 8.10.2018 Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomo Esityksen sisältö Pirkanmaan päästöjen nykytilanteesta
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus 2013
Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotSuomen kasvihuonekaasupäästöt maakunnittain
Johannes Lounasheimo ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kasvihuonekaasupäästöt maakunnittain Kuntien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ymmärretään Suomessa koko ajan paremmin. Monet kuntien
LisätiedotYksikkö 2011 2012 2013
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotKIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029
LisätiedotKASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008
LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus 2014
Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2013
Energia 2014 Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2013 Sähköä tuotettiin Suomessa 68,3 TWh vuonna 2013. Tuotanto kasvoi edellisestä
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2010
Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus 2011
Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011 Energian kokonaiskulutus väheni 5 prosenttia vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,39 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2008
Energia 2009 Sähkön ja lämmön tuotanto 2008 Sähkön tuotanto uusiutuvilla energialähteillä kasvoi 15 prosenttia vuonna 2008 Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2014
Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus 2012
Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotKESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018 30.1.2019 Anna-Mari Pirttinen 040 838 1385 anna-mari.pirttinen@enerkey.com 2 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 1.1 Energiankulutus
LisätiedotHiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus
Hiilineutraali Vantaa 2030 Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus miia.berger@vantaa.fi Tavoite Vantaan kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vantaan tulee vähentää
LisätiedotHyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.
Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,
LisätiedotUUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE
UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE 13.11.2018 Uudenmaan khk-päästöjen laskenta (1) Laskenta sisältää vuodet 1990 ja 2007-2016.
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2016
Energia 2017 Sähkön ja lämmön tuotanto 2016 Uusiutuvilla tuotettiin 45 % sähköstä ja 57 % lämmöstä Sähköä tuotettiin Suomessa 66,2 TWh vuonna 2016. Tuotanto pysyi edellisvuoden tasolla. Uusiutuvilla energialähteillä
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2017
Energia 2018 Sähkön ja lämmön tuotanto 2017 Uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvoi sähkön ja lämmön tuotannossa 2017 Sähköä tuotettiin Suomessa 65,0 TWh vuonna 2017, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2009
Energia 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto 2009 Sähkön ja teollisuuslämmön tuotannot vähenivät vuonna 2009 Sähkön tuotanto ja kokonaiskulutus vähenivät seitsemän prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen sähkön
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotSuomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden
Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen
LisätiedotSYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011
SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418
LisätiedotEnergian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010
Energia 2011 Energiankulutus 2010 Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,46 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2010, mikä
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus 2015
Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2015 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,30 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2015, mikä
LisätiedotHinku esiselvitys, Eurajoki
Hinku esiselvitys, Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 8 prosentin päästövähennystä vuoteen 23 mennessä vuoden 27 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotRAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotPORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN
PORIN ILMANLAATU KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2000 Teollinen energiantuotanto ja liikenne 16.12.2002 PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 SUOMEN
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2015
Energia 2016 Sähkön ja lämmön tuotanto 2015 Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön määrä ennätystasolla Sähköä tuotettiin Suomessa 66,2 TWh vuonna 2015. Tuotanto kasvoi edellisestä vuodesta prosentin.
LisätiedotETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008
ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon
LisätiedotIlmapäästöt toimialoittain 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.
LisätiedotJulkaisu Energiaviraston laskeman jäännösjakauman tulos vuoden 2018 osalta on seuraava: Fossiiliset energialähteet ja turve: 45,44 %
Julkaisu 28.6.2019 1 (3) Dnro 1067/463/2019 Jäännösjakauma vuoden 2018 osalta Sähkönmyyjät ovat velvoitettuja ilmoittamaan asiakkailleen vuosittain edellisen kalenterivuoden aikana myymänsä sähkön alkuperän
LisätiedotVarsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt Teemu Helonheimo, Olli-Pekka Pietiläinen, Jyri Seppälä, Pasi Tainio, Jyrki Tenhunen
Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2015 Teemu Helonheimo, Olli-Pekka Pietiläinen, Jyri Seppälä, Pasi Tainio, Jyrki Tenhunen Suomen ympäristökeskus (SYKE) maaliskuu 2018 1. Kokonaispäästöt Taulukko
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2011
Energia 2012 Sähkön ja lämmön tuotanto 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto laski vuonna 2011 Korjattu 18.10.2012. Korjatut luvut on merkitty punaisella. Sähkön kotimainen tuotanto oli vuonna 2011 70,4 TWh.
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus
LisätiedotKAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011
KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotHelsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2016 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta 2010-2015 Emma Liljeström, emma.liljestrom@benviroc.fi Suvi Monni, suvi.monni@benviroc.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus 2. Uusiutuvan
LisätiedotPäästölaskennan tuoteseloste 2010
CO2-raportti Päästölaskennan tuoteseloste 2010 - 2 - SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 Yleistä laskentamallista ja päästösektorit... 3 Kaukolämmitys... 4 Rakennusten erillislämmitys... 4 Sähkölämmitys...
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKainuun kasvihuonekaasutase 2009
Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen
LisätiedotHelsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2015 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia
LisätiedotSähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio
Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.
LisätiedotPirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus YM, MMM & TEM 2015 2 HS 29.10.2014 Bryssel. EU-maat ovat päässeet sopuun ilmasto- ja energiapolitiikan suurista
LisätiedotIlmapäästöt toimialoittain 2011
Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus 2016
Energia 2017 Energian hankinta ja kulutus 2016 Uusiutuvan energian käyttö ennätystasolla vuonna 2016 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,36 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna
LisätiedotHIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI
HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus
LisätiedotEnergia, ilmasto ja ympäristö
Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
Lisätiedot