Petäjäveden lukio OPINTO-OPAS. Kuva: Onni Laitinen

Transkriptio

1 Petäjäveden lukio OPINTO-OPAS Kuva: Onni Laitinen

2 2

3 Hyvä Petäjäveden lukion opiskelija Lukuvuosi on koulumme juhlavuosi. Kunnan oma lukio aloitti toimintansa syksyllä Sitä ennen lukiokoulutuksesta kiinnostuneet olivat hakeutuneet lähinnä Jyväskylän ja Keuruun lukioihin. Toisella paikkakunnalla opiskelusta aiheutuvat kustannukset rajoittivat huomattavasti lukioon menemistä. Tuolloin ei vielä nautittu tämän päivän opintososiaalisista eduista. Tänään, 50 vuotta myöhemmin, voimme olla kiitollisia silloisille päättäjille ja lukion asiaa ajaneille. Sijoittaminen koulutukseen on, kuten sittemmin on myös taloudellisesti vaikeina aikoina yhä uudelleen todettu, yksi yhteisen hyvinvoinnin edellytys ja sen turvaaja. Tulemme juhlistamaan tätä merkkivuotta lukuvuoden aikana. Ajankohdista ja tavoista päätämme alkusyksyllä ja kerromme niistä kotisivuillamme. Myös muista lukuvuoden tapahtumista ja vierailuista sekä opiskeluun liittyvistä ajankohtaisista asioista saat tiedon seuraamalla sivujamme ja Wilma-viestejä. Se, että lukion lukuvuosi on juhlavuosi koulun historiassa, on ilon ja ylpeyden aihe. Suurin osa kouluvuodesta on kuitenkin sitä tavallista, arkista aherrusta, läksyjä, kokeita, kertaamista, tenttejä. Sekin on mielestäni ilon ja ylpeyden aihe. Meidän tämän päivän hyvinvointiin tottuneiden on hyvä muistaa, että koulunkäynti ja opiskelu on maailmanlaajuisesti ajatellen etuoikeus. Se, onko arki ikävää ja yksitoikkoista puurtamista vai jotain muuta, riippuu paljolti asenteesta. Lukuvuonna jatkamme lukiomme painopistealueiden, kansainvälisyyden, kulttuurin ja yrittäjyyden näkymistä kouluvuodessa. Myös viime vuoden kehittämiskohteet, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ja opetussuunnitelmatyö, ovat edelleen ajankohtaisia. Lukion uudet opetussuunnitelmat ja uusi tuntijako astuvat voimaan syksyllä 2016, jolloin myös toteutetaan ensimmäiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Lukiomme opiskelijamäärä on tänä lukuvuotena 59. Oman kuntamme nuorten lisäksi olemme saaneet opiskelijoita myös kahdesta muusta kunnasta. Uskon, että tarjoamamme pienen lukion edut ovat tärkeä tekijä lukion valinnassa. Oppilaskunta hoitaa entiseen tapaan kirjavuokrausta, uudet tietokoneet odottavat lukion aloittavia ja myös tietotekniikan luokan uusitut koneet saadaan pian asennettua. Opettajakunnassa on vain yksi muutos kevääseen verrattuna. Mervi Hokkasen perhevapaan sijaisena toimii kuvataiteen opettaja Annina Huovinen tämän lukuvuoden. Olen aikaisemminkin puhunut siitä, että koulu on kohtaamispaikka. Siellä kohtaavat niin nuoret ja aikuiset kuin nuoret toisensa. Toivon, että jokainen opiskelijamme kokee oman lukionsa paikkana, johon tulee mielellään, jossa on valmis työskentelemään opettajien ja, ennen kaikkea, toisten opiskelijoiden kanssa. Koulun näyttämöllä pääroolissa ovat nuoret, käsikirjoituksen runko, ehkä lavastuskin, saattaa tulla opettajilta, mutta vuorosanat ja koreografian valitsevat opiskelijat. Hyvää lukuvuotta ! Heljä Nummela 3

4 YHTEYSTIEDOT Petäjäveden lukio Koulutie PETÄJÄVESI puh (opettajat) s-posti henkilöstölle: etunimi.sukunimi@petajavesi.fi Kanslia rehtori Heljä Nummela (014) , toimistosihteeri Sari Hytönen (014) , Opiskelijahuolto opinto-ohjaaja Risto-Matti Matero (014) , kouluterveydenhoitaja Sari Kaartinen (014) kuraattori Anne Kovanen (014) terveyskeskuslääkärit (014) , Kiinteistönhoito kiinteistönhoitaja Paula Siekkinen päivystävä talonmies OPETTAJAT LUKUVUONNA Opettaja Oppiaine Puhelin Huotari, Kati liikunta Huovinen Annina kuvataide Isomöttönen, Anu englanti, ranska, 3 vt. ryhmänohjaaja Jylhä, Pia erityisopetus Kannisto, Pirjo apulaisrehtori Koskenranta, Päivi äidinkieli ja kirjallisuus, ilmaisutaito Kujala, Henna-Liisa matematiikka, fysiikka, 1 vt. ryhmänohjaaja Kulju, Reijo liikunta, terveystieto Liljavirta, Marjut ruotsi, saksa, 2 vt. ryhmänohjaaja Lippojoki, Merja biologia, maantieto Matero Risto-Matti historia, psykologia, filosofia, opintoohjaus Torkki, Tuomas kemia, matematiikka Varvikko, Nina musiikki Vuoriniemi, Heli uskonto, historia, yhteiskuntaoppi Vääränen, Anu äidinkieli ja kirjallisuus

5 TYÖAJAT Päivittäiset työajat oppitunti oppitunti oppitunti oppitunti ruokailu siesta oppitunti oppitunti oppitunti oppitunti Ryhmänohjaustuokio Ryhmänohjaustuokio (10 15 min.) pidetään kerran viikossa jaksoittain sovittavina aikoina. Ryhmänohjaustuokiossa käydään läpi tärkeimmät opiskeluun liittyvät ajankohtaiset asiat. Ryhmänohjaustuokiot ovat kaikille lukiolaisille pakollisia ja niistä sekä koulun tapahtumista muodostuu puolet OP3O-kurssista (lukio-opintoihin ohjaava kurssi). Kurssin alkuosa opiskellaan oppitunneilla 1. vuosikurssin alussa opinto-ohjaajan johdolla. Lukuvuoden jaksotus 1. jakso pv 2. jakso pv 3. jakso pv 4. jakso pv 5. jakso pv 6. jakso pv Yhteensä 189 pv Helatorstain jälkeinen perjantai on vapaapäivä. Loma-ajat Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma Lomamatkat tulee sijoittaa koulun loma-aikoihin. Vanhempainillat Lukiossa järjestetään vuosittain yksi yhteinen vanhempainilta opiskelijoiden vanhemmille ja huoltajille. Lukuvuoden vanhempainilta on tiistaina

6 TAPAHTUMAKALENTERI Elokuu Ke vt:n ryhmäytymispäivä klo To Valokuvaus Ti Lukion oppilaskunnan kokous siestalla Syyskuu Ti 1.9. Lukion oppilaskunnan hallituksen järjestäytymiskokous siestalla Syksyn yo-kuuntelut Syksyn yo- kirjalliset kokeet Ti Vanhempainilta Marraskuu Pe Sibelius-konsertti To Adventtikirkko ilm. myöh. Lukion 50-vuotisjuhla Joulukuu Pe Itsenäisyys- ja yo-juhla Pe Lucian päivän aamunavaus ja kauneimmat joululaulut La Joulujuhla Helmikuu Pe Äidinkielen tekstitaidon koe Yo-kuuntelut To Penkinpainajaiset 5. tunnilla Pe Vanhojen päivän tanssiesitys 3. tunnilla Maaliskuu Yo-kirjalliset kokeet To Kiirastorstain aamunavaus kirkossa 1. tunnilla Huhtikuu Pe Vapputapahtuma 6. tunnilla Ti Tutustumisretki Kuopioon Kesäkuu Pe 3.6. Kevätjumalanpalvelus klo La 4.6. Kevät- ja ylioppilasjuhla klo Kulttuuripäivän ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Muut tapahtumat, tilaisuudet sekä kansainväliseen vaihtoon liittyvät ja muut vierailut päivitetään lukuvuoden aikana. Kts. lukion painopistealueet. OPPIAINEIDEN LYHENTEET Äidinkieli ÄI Ruotsi RU Englanti EN A-saksa SA Alkava saksa SB3 Alkava ranska RB3 Pitkä matematiikka MA Lyhyt matematiikka MB Fysiikka FY Kemia KE Biologia BI Maantieto GE Uskonto UE Elämänkatsomustieto ET Filosofia FI Psykologia PS Historia HI Musiikki MU Kuvaamataito KU Yhteiskuntaoppi YH Opinto-ohjaus OP Liikunta LI Eurooppa-kurssi EUR Draama DRA Tietotekniikka TI 6

7 KOEVIIKKO Jakson lopussa on koeviikko, jolle on keskitetty jakson kokeet. Kunakin koepäivänä on yksi koe. Koeaika: klo , kokeesta saa poistua aikaisintaan Seuraavan päivän kokeen pohjatunti, jolloin kerrataan koealueen keskeiset asiat, alkaa klo Pohjatunti on kurssin oppimäärään kaikille kuuluva yhteinen tunti. Jos opiskelija on sairaana kurssikoepäivänä, huoltajan on ennen kokeen alkua puhelimitse ilmoitettava opiskelijan poissaolosta ryhmänohjaajalle, muutoin opiskelija menettää yhden koesuorituskerran. Koeviikon viimeisenä iltapäivänä voidaan järjestää kaikille lukiolaisille yhteistä projektityöskentelyä tai Jakson henkilö tapahtuma, jossa opiskelijat saavat kuulla vierailijoita teemoilla kansainvälisyys ja yrittäjyys. Tapahtuma on osa OP-kurssia. UUSINTAKUULUSTELU Uusintakuulustelussa voi suorittaa edeltävän jakson hylättyjä kursseja. 3. ja 6. jakson uusintakuulustelupäivinä voi suorittaa myös hyväksytyn kurssin. Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan koulun kotisivujen kautta. Kuluvan lukuvuoden uusintakuulustelupäivät sekä viimeinen ilmoittautumispäivä: ilmoittautuminen viimeistään ilmoittautuminen viimeistään ilmoittautuminen viimeistään ilmoittautuminen viimeistään ilmoittautuminen viimeistään ilmoittautuminen viimeistään WILMA JA KURSSIARVOSANAT Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen tunnus Wilma-ohjelmaan, jossa voi tarkastella mm. kurssivalintoja ja suoritettuja kursseja. Opiskelija tekee Wilmassa myös kurssivalinnat erikseen ilmoitettuna ajankohtana. Wilmaan on linkki koulun kotisivuilta. KURSSIN SUORITTAMINEN OPETUKSEEN OSALLISTUMATTA Jos opiskelija haluaa suorittaa jonkin kurssin, mutta se ei sovi hänen työjärjestykseensä, hän voi suorittaa sen osallistumatta opetukseen. Kurssiesitteestä näkyy, mitkä kurssit eivät sovellu itsenäiseen opiskeluun. 7

8 Kurssin itsenäisestä suorittamisesta on aina sovittava asianomaisen opettajan kanssa ennen jakson alkamista. Opettaja antaa itsenäistä suorittamista varten ohjeet ja siitä tehdään suoritussopimus. Kurssin itsenäiseen suorittamiseen kuuluu aina: * kurssikoe * kielissä suullisen kielitaidon koe * kirjallisia tehtäviä esim. esseitä, referaatteja ja/tai tutkielmia * opettajan pitämiä ohjaustunteja Kurssin itsenäinen suorittaminen on vaativaa, mutta samalla se myös harjaannuttaa jatkoopintoihin. ARVIOINTI Kurssin arvostelu Kurssi arvostellaan jakson päätyttyä asteikolla Kurssikuvauksissa on kerrottu, mitkä kurssit voidaan arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Arvioinnin perusteena on jatkuva näyttö, johon sisältyvät tuntityöskentely, kotitehtävien suoritus, esitelmät, tutkielmat yms. sekä kurssikoe. Opiskelijan runsaat poissaolot kurssilta voivat estää kurssin jatkamisen ja opiskelijan osallistumisen kurssikokeeseen. Keskeneräinen kurssi on suoritettava loppuun viimeistään seuraavana uusintakoepäivänä. Hylätty kurssi Voidaan uusia opiskelemalla kurssi uudelleen, kun se on tarjolla kerran uusintakuulustelussa etenemisesteen takia toisen kerran 3. tai 6. jakson uusintakuulustelussa, kun opiskelija on ensin suorittanut aineen- ja/tai erityisopettajan antamat valmistavat tehtävät opettajan kanssa sovittuna itsenäisenä suorituksena Hyväksytty kurssi Voidaan uusia kerran osallistumalla opetukseen, kun kurssi on tarjolla tai 3. tai 6. jakson uusintakuulustelussa Parempi kurssiarvosana jää voimaan. Oppiaineen arvostelu Oppiaine arvostellaan, kun kaikki opiskelijan valitsemat aineen kurssit on opiskeltu eikä opiskelijalla ole etenemisestettä ko. aineessa. Hän on ts. suorittanut vähintään 2/3 kursseista hyväksytysti (aineen kursseja 1-2 = kaikki hyväksyttyjä, kursseja 3-5 = saa olla yksi 8

9 hylätty, kursseja 6-8 = saa olla kaksi hylättyä kurssia, kursseja 9 tai enemmän = saa olla kolme hylättyä kurssia). Kaikki oppiaineen suoritetut kurssit otetaan huomioon oppiaineen arvosanaa annettaessa. Päättöarvosanaa annettaessa opettaja voi painottaa kolmannelle kouluvuodelle osoitettuja kursseja. Lukion oppimäärän suoritus Edellyttää vähintään 75 kurssin suorittamista. Opintoihin tulee sisältyä vähintään pakollista ja 10 syventävää kurssia. Lukio-opiskelu edellyttää päätoimista opiskelua oppimäärän suorittamiseksi säädetyssä ajassa. Sen voi toteuttaa opiskelemalla esim. 1. ja 2. kouluvuotena kumpanakin vähintään 30 kurssia ja 3. kouluvuotena vähintään 15 kurssia. Jos opiskelija suunnittelee 4 vuoden opintoohjelmaa, hänen tulee ottaa työjärjestykseensä jaksoittain vähintään 3 kokonaista kurssia hajautettujen kurssien lisäksi. LUKIODIPLOMIT Lukiossa voi suorittaa taito- ja taideaineiden lukiodiplomeja soveltavina kursseina. Opetushallituksen kehittämien lukiodiplomien avulla opiskelija voi osoittaa osaamistaan ja harrastamistaan lukiossamme seuraavissa opinnoissa: kuvataide, käsityö, liikunta, media, musiikki ja teatteri. Lukiodiplomitodistus liitetään lukion päättötodistukseen. Kysy lisätietoja aineenopettajilta tai ks. OPINTOJEN TUKI Erityisopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijaa oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa mm. lukemisen ja kirjoittamisen, matemaattisissa ja opiskeluteknisissä vaikeuksissa. Ensimmäisen vuosiluokan opiskelijalle tehdään valtakunnallinen lukiseula heti lukio-opintojen alussa. Yksilöllinen lukitestaus tehdään tarvittaessa lukiseulan jatkotoimenpiteenä. Tarvittaessa erityisopettaja kirjoittaa toteamastaan lukivaikeudesta lausunnon ylioppilaslautakuntaa varten. Lukihäiriölausuntojen käsittelystä ja lausuntojen vaikutuksista kokeista saatuihin arvosanoihin voi käydä lukemassa: Erityisopettajalla käynneistä opiskelija voi kerätä kurssin: OP4O Opiskelutaitojen kehittäminen -kurssi on ensisijaisesti tarkoitettu opiskelijoille, joilla on oppimisvaikeuksia ja/tai opiskelutyyliin tai kattavasti opiskelun hallintaan liittyviä pulmia. Kurssilla pyritään tehostamaan luku- ja kirjoitustaitoa, tukemaan opiskelijaa oman oppimistyylin löytämisessä, opiskelutaitojen parantamisessa sekä vahvistamaan opiskelijan myönteistä minäkuvaa oppijana. Opiskelutekniikoiden opiskelussa voidaan keskittyä opiskelijan vaikeaksi kokeman oppiaineen sisältöjen opiskeluun. Kurssi voi tällöin toimia oppiaineen "reppauksena". Ennen jokaista jaksoa erityisopettaja ilmoittaa lukion klinikkatunnin ajankohdan. Halutessasi voit ottaa erityisopettajaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla tai opon / aineenopettajan kautta erilaisissa opiskeluusi liittyvissä ongelmissa. 9

10 POISSAOLOT Jos opiskelija sairastuu ja joutuu olemaan koulusta pois, huoltaja ilmoittaa asiasta ryhmänohjaajalle mahdollisimman pian poissaolopäivänä. 18 vuotta täyttänyt opiskelija voi ilmoittaa poissaolonsa itse poissaolopäivänä, mahdollisimman pian. Jos sairaus osuu koepäivälle, huoltajan on ilmoitettava opiskelijan poissaolosta soittamalla ryhmänohjaajalle ennen kokeen alkua, muutoin opiskelija menettää yhden koesuorituskerran. Täysi-ikäinen opiskelija voi hoitaa asian itse, muuten samalla tavalla. Muista syistä kuin sairastumisesta johtuviin poissaoloihin pyydetään etukäteen ryhmänohjaajalta lupaa. Lupaa pyydettäessä selvitetään poissaolon syy. Yli kolmen päivän mittaisiin poissaoloihin lupaa pyydetään rehtorilta ryhmänohjaajan kautta. Opettajien työtilan Ahjon eteisessä on saatavilla tähän tarkoitukseen olevia kaavakkeita. Kaikki poissaolot on selvitettävä oma-aloitteisesti ennen jakson päättymistä. Näin varmistetaan kurssisuorituksen saaminen ajallaan. Poissaolot vaikuttavat kurssiarviointiin opettajan arvion mukaan. Jos opiskelijalla on runsaasti poissaoloja, opettaja harkitsee, voiko opiskelija jatkaa kurssin suorittamista. Lukiomme poissaolokäytänteitä noudattamalla nuori harjoittelee tulevaa työelämää ja sen toimintamalleja varten. 10

11 SUOSITUS KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYKSEKSI Pakollinen kurssi (P), Syventävä kurssi (S), Soveltava kurssi (O) AINE 1. VUOSI 2. VUOSI 3. VUOSI ÄI 1P 2P 3P 7S 4P 5P 7S 6P 8S 9S EN 11 O 1P 2P 3P 4P 5P 6P 7S 8S 9S SA 1P 2P 3P 4P 5P 6P 7S 8S RU 1P 2P 3P 4P 5P 7S 6S SB3* 1S 2S 3S 4S 5S 6S 7S 8S RB2 1S 2S 3S 4S 5S 6S 7S RB3* 1S 2S 3S 4S 5S 6S 7S 8S 9S MA 1P 2P 3P 4P 11S 5P 6P 7P 8P 12S 9P 10P 13S 14S MB 1P 2P 3P 4P 5P 6P 7S 8S 9S BI 1P 2P 3S 4S 5S GE 1P 2P 3S 4S FY 1P 2S 3S 4S 5S 6S 7S 8S 9S KE 1P 2S 3S 4S 5S 6S UE/UO/ET 1P 2P 3P 4S 5S 6S FI 1P 2S 3S 4S PS 1P 2S 3S 4S 5S 6O 7O HI (5S 1P 2P ) 3P 4P 5S 6S YH 1P 2P 3S 4S KU** 1P 2P 3S 4S 5S 6O MU** 1P 2P 3S 4S 5S 6O TE 1P 2S 3S LI 1P 3S 2P 4S 7O 5S 6O AT DRA 1O 2O 3O 2O 3O 4O OP*** 1P 3O 4O 4O 5O 2S Kansainvälisyys (1O) Liikennekasvatus 1O 1O/2 O Oppilaskunta 1O Yrittäjyys 1O (1O) Yhteensä kurssia kurssia kurssia Suoritusjärjestys on ohjeellinen ja tähtää lukion suorittamiseen kolmessa vuodessa. Yhteensä oppimäärän on oltava 75 kurssia, joista vähintään 10 syventäviä. * B3-kielen oppimäärä suoritetaan kahdessa vuodessa: ensimmäisenä vuotena viisi kurssia ja toisena kolme kurssia. Alkava kieli vaihtelee vuosittain ja sen voi aloittaa joko 1. tai 2. vuositasolla. ** Yksi pakollinen kurssi molemmista ja toinen pakollinen joko kuvataiteesta tai (ja) musiikista. *** Pakollinen kurssi on hajautettu kolmelle vuodelle 11

12 PETÄJÄVEDEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Aineryhmä Oppiaine Pakolliset Syventävät kurssit kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Soveltavat kurssit Kielet Englanti (A1) Saksa (A2) 6 2 Ruotsi (B1) Ranska (B2) 7 Saksa (B3) 8 Ranska (B3) 8 Matematiikka lyhyt matematiikka 6 3 pitkä matematiikka 10 4 Reaaliaineet Biologia 2 3 Maantieto 2 2 Fysiikka 1 9 Kemia 1 5 Uskonto/elämänkatsomustieto 3 3/2 Filosofia 1 3 Psykologia Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Terveystieto 1 2 Taideaineet Musiikki (diplomi) Kuvataide (diplomi) Liikunta Oppilaanohjaus Soveltavat kurssit Käsi- ja taideteollisuuskurssit 6 Draama 4 Abikurssit (EN ja RU) 1 Oppilaskunta 1-2 Yrittäjyys 1 Muut kurssit Espanja (kansalaisopisto) 1 Venäjä (kansalaisopisto) 1 Muut muualla suoritettavat kurssit sovitaan erikseen rehtorin kanssa. Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 12

13 YLIOPPILASTUTKINNON KOEPÄIVÄT SYKSY 2015 Kuullunymmärtämiskokeet ma 7.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ti 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti, saksa, ranska, venäjä/espanja ke 9.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa, englanti, ranska, venäjä, espanja/italia Kirjalliset kokeet pe äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe ma psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia KEVÄT 2016 ke vieras kieli, pitkä oppimäärä pe toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe ke matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjallinen koe pe äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe Kuullunymmärtämiskokeet ma vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti, saksa, ranska, espanja/venäjä ti toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso, suomi, A- ja B-taso ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa, ranska, espanja, englanti, venäjä/italia Kirjalliset kokeet ma äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe ke uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto pe vieras kieli, pitkä oppimäärä ma toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia pe 1.4. vieras kieli, lyhyt oppimäärä 13

14 Pakolliset aineet Pakollisina aineina on suoritettava neljä (4) koetta: äidinkieli sekä kolme seuraavista: ruotsi, vieras kieli, matematiikka tai reaaliaineiden koe. Pakollisiin aineisiin pitää sisältyä yksi vaativamman tason koe. Kahden eri tason kokeita järjestetään matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä. Ylimääräiset aineet Ylimääräisten aineiden lukumäärää ei ole rajoitettu. Lukiossa opiskeltu oppimäärä ei rajoita kokelaan mahdollisuutta valita ylioppilaskoe. Kokeet perustuvat pakollisiin ja syventäviin kursseihin. YLIOPPILASKOKEIDEN UUSIMINEN Hylätty pakollinen koe voidaan uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hyväksytty koe voidaan uusia yhden kerran ilman aikarajoituksia. Tutkintoa voi myös täydentää suorittamalla uusia aineita yo-todistuksen jälkeen. YLIOPPILASTODISTUS Ylioppilastodistuksen saamisen ehtona on lukion päättötodistus. YO -todistukseen merkitään paras suoritus ja mahdolliset uusinnat otetaan huomioon, jos ne on suoritettu ennen yo-todistuksen saamista kompensaatio on edelleen mahdollista: yo-lautakunta vahvistaa, ellei kokelas itse sitä kiellä arvosanat ja pistemäärät laudatur L/7 eximia cum laude approbatur E/6 magna cum laude approbatur M/5 cum laude approbatur C/4 lubenter approbatur B/3 approbatur A/2 improbatur I/0 Erillinen todistus annetaan, jos tutkintoa ei ole suoritettu määräajassa. Kaikista reaaliaineiden kokeista voi saada erillisen todistuksen. Lisätietoja osoitteesta 14

15 TENTIT Ylioppilaskirjoitusten yhteyteen kuuluvat suulliset tai kirjalliset kuulustelut pidetään koulutyön päättymisen ja kirjoitusten alkamisen välisenä aikana sekä kirjoitusten jälkeen. Tentteihin osallistuminen on suotavaa, sillä niiden avulla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Tentit arvostellaan lukion yleisillä arvosteluperusteilla. Jos tentissä osoittaa selvästi parempaa oppiaineen hallintaa kuin koulutodistus osoittaa, opettaja voi nostaa päättöarvosanaa yhdellä numerolla. Tentti käsittää koko aineen oppimäärän, jonka opiskelija on opiskellut. SUULLISEN KIELITAIDON TUTKINTO Abiturienteilla on mahdollisuus suorittaa vieraissa kielissä valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe. Englannissa koe järjestetään kurssilla EN8S ja ruotsissa RU6S. Kokeen suorittaminen edellyttää kurssille osallistumista. Kokeesta annetaan erillinen todistus ylioppilastodistuksen yhteydessä. PUHEVIESTINTÄTAITOJEN PÄÄTTÖKOE Abiturientit (ja ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat) voivat suorittaa lukiossamme puheviestintätaitojen päättökokeen eli Puhvi-kokeen. Ennen päättökoetta suositellaan opiskeltavaksi puheviestinnän kurssi ÄI7s. Opetushallitus laatii tehtävät vuosittain, ja kokeen voi suorittaa joulukuussa tai tammikuussa. Puhvi-kokeen todistus liitetään lukion päättötodistukseen. Lisätietoja saat äidinkielen opettajilta sekä nettisivulta MUUT OPISKELUMAHDOLLISUUDET Voit saada osaksi lukio-opintojasi myös muualla suoritettuja kursseja. Keskustele asiasta aina ensin opinto-ohjaajan kanssa. Esimerkiksi seuraavanlaisia opintoja on mahdollista suorittaa: Keuruun kansalaisopisto/ Petäjäveden osasto Jyväskylän avoin yliopisto Edellyttää opiston lukukausimaksun suorittamista. Opetus alkaa syyskuussa. Vähintään 1,5 op:n laajuiset kurssit hyväksytään lukiokurssiksi. Kysy opinnoista tarkemmin opinto-ohjaajalta. 15

16 Jyväskylän avoin ammattikorkeakoulu Voit suorittaa opintoja myös avoimessa ammattikorkeakoulussa. Kysy opinnoista tarkemmin opinto-ohjaajalta. Liikenneopetuskurssi Verkkokurssit Ajokorttiopetus hyväksytään lukion soveltavaksi liikennekurssiksi. Saadaksesi kurssimerkinnän käy näyttämässä ajokorttiasi kansliassa. Huom! Ajotunneilla ei saa käydä lukion oppituntien aikana (poikkeuksena liukkaankelin harjoittelu, teoriakoe ja ajokoe, mikäli niitä ei pystytä muutoin järjestämään). Voit suorittaa lukiokursseja myös verkko-opiskeluna. Kysy opinto-ohjaajalta tarkemmin verkkokurssien suorittamisesta. Tekninen yhteyshenkilö on Tuomas Torkki. Kurssitorin löydät osoitteesta: OPPILASKUNTA Kaikki lukion opiskelijat muodostavat yhdessä oppilaskunnan. Oppilaskunta valitsee syyslukukauden alussa järjestäytymiskokouksessa keskuudestaan puheenjohtajan ja viisi muuta hallituksen jäsentä 1. ja 2. vuositason ryhmistä. Säännöllisesti kokoontuvan hallituksen tehtävänä on toimia opiskelijoiden etu- ja yhteistyöjärjestönä. Käytännössä hallitus järjestää lukuvuoden mittaan erilaisia tapahtumia, edistää kouluviihtyvyyttä yhdessä yläasteen oppilaskunnan hallituksen kanssa, ylläpitää kahviautomaattia, huolehtii kirjavuokraustoiminnasta sekä lausuu kantansa opiskelujärjestelyjä koskeviin kysymyksiin. Lukion oppilaskunnan hallituksen edustaja käy jaksoittain tuomassa opiskelijoiden terveiset lukion opettajainkokouksessa ja keskustelee siellä opettajakunnan kanssa koulun ajankohtaisista kysymyksistä. Lukuvuoden päättyessä oppilaskunta jakaa stipendejä aktiivisesti kouluyhteisön toimintaan osallistuneille opiskelijoille. Oppilaskuntatoiminnassa saa käytännön kokemusta vaikuttamisesta yhteisiin asioihin sekä kurssisuorituksen yhden lukuvuoden kestäneestä toiminnasta. TUTORIT Tutorit ovat 2. vuosikurssin opiskelijoita, jotka opastavat ja neuvovat uusia opiskelijoita koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvissä asioissa. Lisäksi he osallistuvat koulun esittelytilaisuuksiin mm. yläkoulun opiskelijoille. Tutor-oppilaat saavat koulutuksen tehtäväänsä. Heidät valitaan 1. vuosikurssin opiskelijoista hakemuksen perusteella syyslukukauden lopussa ja koulutetaan kevätlukukaudella Aktiivisesta tutortoiminnasta saa yhden kurssin (OP5O). 16

17 OPISKELIJATERVEYDENHOITO Opiskeluterveydenhuollosta vastaa Seututerveyskeskus. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat opiskelijakohtainen terveydenhoito, terveyskasvatus ja koulun terveydellisten olojen valvonta. Suunterveys: kts. Seututerveyskeskus. Kouluterveydenhoitajan tavoittaa koululta ti, to ja pe puh. (014) tai Wiman kautta. KOULUMATKAETUUS Omavastuu Petäjäveden kunta järjestää myös lukiolaisten koulukyydit. Koulukuljetuksen omavastuu on 43 e/kk. Petäjäveden kunta maksaa omavastuusta puolet, toinen puoli peritään opiskelijalta. Koulumatkaetuuteen ovat oikeutettuja ne, joiden koulumatka on yli 5 km. OPISKELIJOILTA PERITTÄVÄT MAKSUT Opintoretkiltä peritään omavastuu seuraavasti: lähiseutu 6 e muu Suomi 12 e OPISKELIJAKORTIT Lukiolaisten liiton opiskelijakortin hakemuslomakkeen voit tulostaa Lukiolaisten liiton kotisivulta tai hakea liittymislomake koulun kansliasta. Kortti on maksullinen. Matkahuollon ja VR:n opiskelijakortti Opiskelija voi hankkia Matkahuollon ja VR:n yhteisen opiskelijakortin Matkahuollon toimipaikoista tai VR:n lipunmyynneistä. Korttia varten tarvitset yhden passikuvan sekä koulun kansliasta saatavan opiskelijatodistuksen. Korteilla voit saada alennuksia Matkahuollon opiskelija-alennus on 50 % aikuisten kilometritaksan mukaisesta menolipun hinnasta, kun matka on vähintään 80 km ja kun lippu ostetaan etukäteen Matkahuollosta, matkatoimistosta tai lippuja myyvältä asiamieheltä. Kaukoliikenteen junissa matkustaessasi saat % opiskelija-alennusta: Peruslipun ja Joustavan lipun hinnasta, 10 matkan sarjalipun hinnasta, ryhmälipusta. 17

18 OPINTOTUKI 17 vuotta täyttänyt opiskelija voi saada opintorahaa seuraavan kuukauden alusta alkaen. Valtion opintotukea (opintorahaa ja/tai opintolainaa) voi hakea verkkolomakkeella ( tai koulun kansliasta saatavalla lomakkeella. Hakemus palautetaan kansliaan, joka toimittaa sen opintoja koskevilla merkinnöillä täydennettynä eteenpäin. Opintotuki myönnetään hakemuksen jättämistä seuraavan kuukauden alusta. MITEN LUKIOSSA OPISKELLAAN? Lukiossa käsitellään laajoja asiakokonaisuuksia. Läksyjä on paljon, samoin kokeisiin luettavaa. Itsenäisen työn määrä ja oma vastuu lisääntyvät opintojen edetessä. Kurssit ovat tiiviitä, on edettävä nopeasti. Kehitä opiskelutaitojasi. Lukio-opiskelu on tällä hetkellä tärkein työsi. Mikäli hoidat työsi hyvin, on palkkakin sen mukainen. Lukion päättötodistus ja ylioppilastutkintotodistus ovat sinun avaimesi jatko-opintoihin. Ennakoi tulevaisuus ja auta itseäsi näin: Huolehdi oppikirjojen ja muiden työvälineiden hankinnasta ennen jakson alkua. Käytä oppitunnit tehokkaasti; kuuntele, tee muistiinpanoja, harjoittele, osallistu, keskustele, kysy. Oppikirja on vain opiskelusi runko: seuraa ajankohtaisia tapahtumia ja lue sanomalehtiä päivittäin. Tee kotitehtävät päivittäin. Vältä ulkolukua. Pyri ymmärtämään lukemasi. Kotitehtävien huolellisella tekemisellä valmentaudut koeviikkoon. Laadi kotityöskentelyllesi aikataulu jaksoittain. Huolehdi terveydestäsi. Fyysinen kunto luo terveytesi, keskittymiskykysi ja opiskelusi perustan. Äidinkielessä kirjoittamisen lisäksi myös luetaan paljon. Hanki kurssiin liittyvät teokset ajoissa ja varaa aikaa niiden lukemiseen. Reaaliaineissa tutki kirjan sisällysluetteloa, selvitä pääasiat ja laajat kokonaisuudet. Mieti ymmärtämistä ja muistamista helpottavat yksityiskohdat. Harjoittele esseevastauksen laatimista. Kielissä on opeteltava sekä kirjoittamaan, lausumaan että muistamaan uudet sanat ja sanonnat sekä kielioppiasiat. Osallistu puheeseen tunnilla. Ole aktiivinen, älä pelkää virheitä! Matematiikkaa ei opi laskematta. Kertaa kirjan esimerkit ja tee kotitehtävät huolella. Mikäli koet vaikeuksia opinnoissasi, ota yhteyttä opinto-ohjaajaan, erityisopettajaan, ryhmänohjaajaan tai rehtoriin. Edellä mainituilla tavoilla voit kehittää ammattitaitoasi. Ammattitaitosi säästää aikaa ja voimia. Ehdit myös virkistäytyä, levätä, harrastaa, ulkoilla, seurustella. Mikään ei kuitenkaan merkitse lukio-opiskelullesi niin paljon kuin koko opiskelijajoukon myönteisyys ja aktiivisuus: MEIDÄN KOULUMME, MEIDÄN RYHMÄMME! 18

19 Petäjäveden lukio Koulutie PETÄJÄVESI puh (opettajat) s-posti henkilöstölle: etunimi.sukunimi@petajavesi.fi 19