06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "06. Työvoimapolitiikan toimeenpano"

Transkriptio

1 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano Momenteilta ja saa tehdä vuonna 2002 enintään euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Vuoden 2002 valtuuden käyttämättä jäävästä osasta saa tehdä sitoumuksia vuonna S e l v i t y s o s a : Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymit vuodelle 2002 laskevat jonkin verran. Määrärahat kuitenkin kasvavat etuusparannuksista ja toimenpiteiden laadun parannuksista johtuen. Samalla momenttien rakennetta ja mitoitusta on muutettu osana työvoimapolitiikan perusuudistuksen jatkoa ja kannustavuuden edistämistoimia sekä työmarkkinatuella olevien henkilöiden palveluiden tehostamista. Uudistus joustavoittaa työnhakijapalveluja eriyttämällä palvelua asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti ja parantaa työnantajien palvelua tehostamalla vuorovaikutusta. Voimavarojen tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön haetaan uusia ratkaisuja. Työvoimapolitiikan toimeenpanon keskeiset aktiiviset toimenpiteet ovat työvoimapalvelut sekä työllisyyden hoidon toimenpiteet. Työvoimapalvelulain mukaan henkilöasiakkaan työllistymiseen tulee pyrkiä käyttämällä ensisijaisesti työvoimapalveluja ja toissijaisesti työllisyyslaissa tarkoitettuja toimenpiteitä. Työvoimapalveluja ovat työnvälitys, ammatinvalinnanohjaus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, ammatillinen kuntoutus sekä koulutus- ja ammattitietopalvelu. Työllisyyden hoidon toimenpiteitä ovat palkkaperusteiset työllistämistuet, yhdistelmätuki, työllisyyspoliittinen projektirahoitus, työttömien aloitteellisuuden tukeminen ja investointien työllisyysperusteinen tukeminen. Työvoimapolitiikan passiiviset toimenpiteet ovat työttömyysturva ja työttömyyseläke. Passiivisesta työvoimapolitiikasta työministeriön pääluokassa on työmarkkinatuki, jolla tosin rahoitetaan myös aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä kuten työharjoittelua. Julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Julkinen työvoimapalvelu tarjoaa laadukasta informaatiota työmarkkinoista, välittää työtä ja osaamista ja parantaa työvoiman ammattitaitoa ja työmarkkina-asemaa. Julkiselle työvoimapalvelulle määritellyn ensisijaisuusjärjestyksen mukaisesti vuonna 2002 on keskeisintä varmistaa työvoiman saatavuus. Tällä tuetaan talouden vakaan kasvutavoitteen toteutumista työmarkkinoilla. Työvoimatoimiston palveluprosessin ydintehtävänä on taata, että avoimet työpaikat täyttyvät laadukkaasti, työnhakijoiden työnhakujaksot lyhenevät ja todennäköisyys joutua pitkäaikaistyöttömäksi pienenee sekä työnantajien tulevat työvoiman tarpeet ja osaamisvaatimukset selvitetään ja niihin haetaan ratkaisuja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Työvoimatoimistojen tehtävien priorisoinnissa noudatetaan valtakunnallista ensisijaisuusjärjestystä soveltaen sitä kuitenkin paikallisten ja alueellisten olosuhteiden mukaisesti siten, että työvoimatoimiston oman työn ja hankintapalvelun tai yhteistyökumppaneiden kautta toteutettavan työn välinen suhde voi vaihdella työvoimatoimistoittain. Työvoimapolitiikan käytännön toimeenpano tapahtuu valtaosin työvoimatoimistoissa. Työmarkkinoiden toimivuuden ja laajentuneiden todellisten työssäkäyntialueiden kannalta nykyinen 175 itsenäisen työvoimatoimiston ja 108 sivutoimiston ja palvelupisteen toimistoverkko on liian hajanainen ja epäyhtenäinen. Työvoimatoimistoverkkoa kehitetään siten, että itsenäisten työvoimatoimistojen määrä olisi vuoteen 2005 mennessä Kehittämissuunnitelma laaditaan TE-keskusten kanssa ja sitä ryhdytään toteuttamaan vuonna Lisäksi palveluprosessia kehitetään siten, että huomattava osa työpaikka-, koulutus- ja työttömyysturvaneuvontaan liittyvistä tehtävistä voidaan jatkossa antaa sähköisinä tai telepalveluina, mikä edellyttää uusien palvelupisteiden perustamista. Toimistoverkon uudistamisella pyritään lähinnä yhtenäisiin linjauksiin seutukunta-alueilla sekä tukemaan johtamisen ja erikoistumisen kehittämistä. Uudistus edellyttää johtamisen ja henkilöstön kouluttamisen tehostamista. Työllisyyslain mukaan työtön työnhakija on pyrittävä työllistämään ensisijaisesti työssäkäyntialueellaan avoimiksi ilmoitettuihin työpaikkoihin työvoimapalvelujen avulla taikka ohjaamaan työnsaantia edistävään koulutukseen. Jos yleiset työvoimapalvelut tai työnhakijan yksilöllisen tilanteen huomioonottavat tehostetut palvelutoimenpiteet eivät ole onnistuneet auttamaan työnhakijaa työllistymään, voidaan hänen työllistymistään tukea työllisyysmäärärahojen avulla. Työllisyyslain mukaan työllisyysmäärärahoja kohdennetaan erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisemiseen sekä alueellisesti tasapainoisen työllisyyden edistämiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Toimeenpanon volyymitietoja voidaan kuvata seuraavilla tunnusluvuilla: toteutuma toteutuma arvio arvio Työvoimatoimistoja Palvelupisteitä ja sivutoimistoja 1) Työvoimatoimistojen vakinainen henkilöstö näistä asiakaspalvelutehtävissä Työnvälityksen työnhakija-asiakkaat Työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat Ammatinvalinnanohjauksen asiakkaat Koulutus- ja ammattitietopalvelun neuvontatapahtumiin osallistujat Työnvälityksen vajaakuntoiset työnhakijat Kansallisella rahoituksella järjestettyyn työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen hakeneet Kansallisella rahoituksella järjestetyn työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aloittaneet Kansallisella palkkaperusteisella työllistämistuella aloittaneet Yhdistelmätuella aloittaneet Työmarkkinatuella työharjoittelun aloittaneet Annetut työvoimapoliittiset lausunnot Työnhakukoulutuksen ja -valmennuksen aloittaneet Työnhakijoiden omatoimista työnhakua painotetaan palveluprosessissa ja sitä tuetaan työnhakuvalmennuksella, jota tarjotaan ryhmävalmennuksena ja työvoimakoulutuksen yhteydessä henkilölle vuonna Kaikille työttömille turvataan mahdollisuus uuteen alkuun laatimalla työnhakusuunnitelma viimeistään silloin, kun työttömyys on kestänyt viisi kuukautta. Aktivointitoimia tarjotaan kaikkiaan kappaletta ja aktiivisten toimenpiteiden vaikuttavuutta parannetaan tiivistämällä niiden vuorovaikutusta palveluprosessin kanssa ja täsmentämällä tukiehtoja. Työvoimakoulutus eriytetään toisaalta selkeästi ammattiin suuntautuvaksi rekrytointiväyläksi ja toisaalta ei-ammatillisiin, työelämään ja koulutukseen valmentaviin tehtäviin. Talousarvioon otetaan uusi hankintamomentti (Valmentavan työvoimakoulutuksen ja työvoimapalvelujen hankinta), jolla rahoitetaan valmentavaa koulutusta, työnetsijäpalveluja, työnhakuryhmävalmennusta, työnhakuklubeja, starttiselvityksiä sekä palveluprosessin osien hankintaa. Ammatillinen koulutus ja tähän sisältyvä valmentava koulutus hankitaan edelleen momentin (Ammatillisen työvoimakoulutuksen hankinta) määrärahalla. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvista tiedotetaan työnantajille etenkin rekrytointivaikeuksista kärsivillä aloilla. Henkilöasiakkaiden palvelujen kehittämisen sekä palvelujen osuvuuden kannalta työvoimatoimistojen asiakkaiden palvelutarpeet ryhmitellään neljään: 1) omatoimisesti työtä ja/tai koulutusta hakevat, 2) opastettua ja tuettua työnvälityspalvelua tarvitsevat, 3) ammatillisen kehittymisen palveluja ja/tai työllistämistukipalveluja tarvitsevat sekä 4) yhteistyössä muiden tahojen kanssa tuotettuja palveluja ja/tai muiden tahojen yksin tuottamia palveluja tarvitsevat. Ryhmittelyllä pyritään asiakaskunnan osuvampaan palveluun ja sitä kautta työvoimatoimiston henkilöstövoimavarojen ja työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat mahdollisimman yksilöllistä, oikeaan osunutta ja laadukasta palvelua oikeaan aikaan. Kannustavuuden lisäämiseksi työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työnhakuvalmennuksen ajalta maksettavia ylläpitokustannusten korvauksia korotetaan. Ylläpitokorvaukset lavennetaan koskemaan myös aikuisten työharjoittelua ja työkokeilua työpaikalla. Työharjoitteluun osallistuvien oikeudellista asemaa parannetaan. Aikuisten työharjoittelu 1) Määrä täsmentyy TE-keskusten kanssa laadittavassa kehittämissuunnitelmassa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 muutetaan työhön valmennusta tukevaksi toimenpiteeksi ja sen käyttöä pyritään lisäämään. Muutosten tavoitteena on parantaa toimenpiteiden vaikuttavuutta ja työmarkkinoiden toimivuutta turvaamalla taloudelliset mahdollisuudet toimenpiteisiin osallistumiseen työttömille, jotka niistä eniten hyötyvät. Työttömyysturvan ja työmarkkinatuen työvoimapoliittisessa toimeenpanossa työvoimatoimistoissa korostetaan etuuksien saamisedellytysten huolellista tutkimista sekä työttömien työnhakijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien toteutusta. Työnhakusuunnitelman noudattaminen asetetaan etuuksien saamisedellytykseksi henkilöille, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. Yhdistelmätuen enimmäiskesto pidennetään kahteen vuoteen, jolloin subventiona maksetaan toisena vuonna työmarkkinatuki. Yrityksiin yhdistelmätuella sijoitettaessa ei edellytetä toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta. Uutena palvelumuotona vaikeasti työllistettäville otetaan kolmevuotisena kokeiluna käyttöön suurimpien työvoimatoimistojen alueella työnetsijäpalvelut. Sen avulla haetaan työhallinnon ulkopuolisia työnetsijöitä, jotka hakevat työttömille työnhakijoille avointen työmarkkinoiden työpaikkoja. Työnetsijälle maksetaan palkkio vähintään kuuden kuukauden kestoisen työsuhteen hankkimisesta. Palkkion suuruus mitoitetaan kohderyhmän työllistymisen vaikeuden ja syntyvien työttömyysturvan säästöjen avulla siten, että työnetsijäpalvelut tulevat valtiontaloudellisesti edullisiksi. Samalla niiden käyttö helpottaa suurimpien työvoimatoimistojen vaikeaa henkilöstötilannetta. Kokeiluun mukaan pääsevä työnhakija-asiakas siirtyy työvoimatoimiston asiakkuuden lisäksi määräajaksi työnetsijän rinnakkaisasiakkaaksi ja sen palvelujen piiriin. Kohderyhmien valinta ja työnetsijöiden haku toteutetaan yhteistyössä kokeiluun mukaan tulevien työvoimatoimistojen kanssa. Työllisyyspoliittista projektitoimintaa uudistetaan siirtymällä tilaaja-tuottaja - mallin käyttöön. Rakenteelliseen työttömyyteen vaikutetaan räätälöityjen työvoimapalvelujen ja koulutuksen avulla. Työmarkkinoilla heikossa asemassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat. Näiden henkilöiden työelämään osallistumisen lisäämiseksi kehitetään eriytyneitä asiakaslähtöisiä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi maahanmuuttajien työllistymistä edistetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa säädetyin toimenpitein. Työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palvelujen tehostamiseksi käynnistetään kaksivuotisena kokeiluna lähinnä suurimmissa kaupungeissa kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteiset palvelut. Kokeilun avulla selvitetään työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palveluissa eri viranomaisten kiinteään yhteistyöhön perustuvan toimintamallin tuloksellisuutta. Tarkoituksena on edistää työmarkkinatuella olevien työllistymistä ja aktivointia sekä työkyvyn ylläpitämistä ja kuntoutusta. Yhteistoiminnassa valmistellaan palvelukokonaisuuksia, jotka ovat yksilöllisiä ja riittäviä parantamaan kohderyhmän asemaa työmarkkinoilla. Yhteiset palvelut toteutetaan paikkakuntakohtaisesti räätälöiden. Kokeilun toteuttamiseksi varataan määräraha uudelle toimintamenoluonteiselle momentille (Valtion rahoitus kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteisiin palveluihin), jonka käyttö edellyttää kuntien vastaavansuuruista lisärahoitusta yhteisten palvelujen järjestämiseen. Vuoden 2001 Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmalla jatketaan käynnistettyjä hankkeita pk-yritysten henkilöstön osaamisen parantamiseksi, osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja pitkittyvän työttömyyden lieventämiseksi. Työvoiman saatavuutta parannetaan yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa yritysten liiketoimintaanalyyseihin perustuvilla koulutustoimenpiteillä. Pitkän aikavälin työvoimatarpeisiin vastataan lisäämällä työelämälähtöistä koulutusta ja siirtämällä työvoimapalvelujen painopistettä työnantajapalveluihin ja työnhakijoiden osaamisen parantamiseen. Toimintasuunnitelman perusteella käynnistetyissä hankkeissa korostetaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jatkamista. Ikääntyvien muuttuviin osaamistarpeisiin vastaamiseksi ja työvoiman rekrytoinnin helpottamiseksi käynnistetään yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa yhteistyö, jonka avulla lisätään työn ja opiskelun vuorottelua merkittävästi. Toimintasuunnitelman toteuttamisessa työskentelytapa on yksilöllisiä ratkaisuja etsivä ja yrityslähtöinen. Linjausten toteuttamiseksi on käynnistetty eri ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen välisenä yhteistyönä seuraavat monivuotiset hankkeet: yritysten osaamisen kehittäminen, työvoiman saatavuuden turvaaminen, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, syrjäytymisen ehkäisy, tietoyhteiskunnan vahvistaminen, yrittäjyyshanke, työn organisoinnin ja työyhteisöjen sopeutumiskyvyn parantaminen sekä naisten ja miesten työskentely eri ammateissa. Eläkkeelle siirtymistä myöhentäviä ja työssä jatkamista edistäviä toimenpiteitä jatketaan työmarkkinaosapuolten sopimuksen mukaisesti ja osana hallituksen toimia sopimuksen toimeenpanemiseksi. Työhallinnossa jatketaan siten seuraavien toimenpiteiden toteutusta vuonna 2002: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömäksi jäävät vuotiaat henkilöt pyritään aktiivisesti työllistämään normaaleille työmarkkinoille tarvittaessa koulutus- ja kuntoutustoimenpiteiden avulla. Jollei heidän työllistämisensä avoimille työmarkkinoille onnistu, heitä uhkaavan pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja eläkeputken varhaiseläkeluonteen muuttamiseksi, työhallinto suuntaa näihin työttömiin aktiiviseen työllistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, viime kädessä tukityöllistämistä. Tukityöllistämiseen varataan euroa. Kyseisellä summalla arvioidaan työllistettävän vuonna 2002 keskimäärin henkilöä, joista 950 kuntiin ja 350 yksityiseen sektoriin. Niille henkilöille, jotka eivät ole työvoimapolitiikan keinoin autettavissa, suunnitellaan muita aktivointiratkaisuja yhteistyökumppanien kanssa tai viimesijaisesti työmarkkinoilta poistumista. Osana hallituksen toimia aktiivisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi tarjotaan viimesijaisena toimenpiteenä pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea saaville ja toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaille kuntouttavaa työtoimintaa. Työhallinto ja kuntien sosiaalitoimi yhteistyössä osoittavat asiakkaat kuntouttavaan työtoimintaan. Toiminnan järjestävät kunnat, jotka saavat normaalin sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden lisäksi korvauksena kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10,09 euroa henkilöä ja päivää kohden. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle työmarkkinatuen saajalle maksetaan täysimääräisen työmarkkinatuen lisäksi 5,05 euron suuruinen ylläpitokorvaus kultakin osallistumispäivältä. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön syrjäytymisen ehkäiseminen sekä edellytysten luominen sille, että henkilö voi osallistua työhallinnon aktiivitoimenpiteisiin ja työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Kuntouttavaa työtoimintaa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan ja sen edellyttämät toimenpiteet ovat täysimääräisesti käytössä vuoden 2002 loppuun mennessä. Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja työssä oppimisen edistämiseksi oppisopimuskoulutukseen myönnettävän työllistämistuen painopisteenä on syrjäytymisuhan alaisten työttömien peruskoulutus. Työttömiä 2) työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä keskimäärin vuoden aikana (arvio): Toimenpiteet Valtio Kunnat Yksityinen sektori Yhteensä Momentti Palkkaperusteiset yhteensä josta aluevelvoite Yhdistelmätuki ( ja 63) Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ( ja 29) Työharjoittelu työmarkkinatuella ( ) Vuorotteluvapaakokeilu Työttömiin kohdistuvat ESR-hankkeet ( ja 62) Työllisyysperusteiset investoinnit (arvio) ( ja 77) 800 EAKR:n työllisyysperusteiset investoinnit (arvio) 400 Henkilöitä yhteensä keskimäärin Pääasiassa muihin kuin työttömiin henkilöihin kohdistuvat toimenpiteet Työllisyyspoliittiset ESR -hankkeet (arvio) Kaikki yhteensä Työttömille työnhakijoille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on keskimäärin henkilöä, noin 3,4 prosenttia työvoimasta. Mikäli työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäksi myös työssä oleviin kohdistuvat ESR -hankkeet voidaan täysimääräisesti hyödyntää, on työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä vuoden 2002 aikana keskimäärin noin henkilöä. Pääosaa toimenpiteiden vaikutuksista voidaan seurata tilastotietoihin perustuen, 2) Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuu jonkin verran myös muita kuin työttömiä työnhakijoita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 mutta osa seurannasta on arviovaraista. Palkkaperusteisilla määrärahoilla työllistettäessä keskimääräinen tukijakso on 6 kuukautta. Työhallinnon kokonaisstrategiasta johdetun työnantajapalvelujen strategian mukaan palveluja tarjotaan työnantajan yksilöllisen palvelutarpeen mukaisesti siten, että toimeksiantoon tarjotaan aina ratkaisuvaihtoehto. Työnantajalla on oikeus hyvään ja laadukkaaseen palveluun etenkin työvoiman hankintaan liittyvissä asioissa. Mikäli työnantajan palvelutarve ei ole suoraan työnvälityspalveluilla ratkaistavissa, työnantajan kanssa käydään läpi työvoiman hankintaan tai kehittämiseen liittyviä koulutusvaihtoehtoja sekä tiedotetaan tarvittaessa tuetusta työllistymisestä. Työvoimakoulutuksessa yhteishankinnat ovat ensisijaisia. Työnantajalle tarjottavaan palvelukokonaisuuteen sisältyvät sekä maksuttomat peruspalvelut että maksulliset erityispalvelut. Työnantajapalveluissa siirrytään enenevästi sopimusasiakkuuden suuntaan. Käyttöön otetaan työnantajakohtainen palvelukortti toimeksiannon täsmentämiseen ja seurantaan. Työvoimaja osaamistarpeiden kartoitukset ja ennakointi kytketään työnantajayhteyksien toteuttamiseen ja kehittämiseen. Työvoimatoimiston palveluja markkinoidaan aktiivisesti ja niistä tiedotetaan sekä pidetään säännöllisesti yhteyttä työnantajiin. Yrittäjyyttä edistetään TE-keskuksissa ja työvoimatoimistoissa monipuolisilla yrityspalveluilla, neuvonnalla, koulutuksella ja yrittäjärahalla. Alkavan yrittäjyyden lisäämisessä kiinnitetään huomiota yrittäjyyden eri muotoihin, kasvukeskusten ulkopuoliseen yrittäjyyteen sekä nais- ja maahanmuuttajayrittäjyyteen. Työvoimatoimisto pyytää liikeidean toimivuudesta asiantuntijalausunnon ennen yrittäjärahapäätöksen tekemistä. Yrityspalvelupisteiden kehittämistä ja eri toimijoiden yhteistyötä yrittäjyyden edistämisessä jatketaan. Alueellisessa liikkuvuudessa pyritään ensisijaisesti työvoimapalvelujen keinoin tukemaan lähiliikkuvuutta. Tiedottamista myös työssäkäyntialueen ulkopuolisista avoimista työpaikoista lisätään. Työllisyysperusteisilla investointimäärärahoilla pyritään aikaansaamaan mahdollisimman paljon uusia, elinkelpoisia ja pysyväisluontoisia työpaikkoja. Hankkeista rahoitetaan ennakkoon tehtävien selvitysten perusteella parhaat työllisyysvaikutukset tuottavat investoinnit. Rahoitettavilla hankkeilla pyritään aikaansaamaan toiminta-aikaisia ja myöhempiä sysäysvaikutuksia, jotka edelleen lisäävät työpaikkojen määrää. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, palkkaperusteisen työllistämisen ja Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman määrärahojen jaossa otetaan aiempaa painokkaammin huomioon alueen työmarkkinatilanne. Edellä mainitut määrärahat jaetaan kokonaisuutena niin, että kukin alue voi käyttää niitä työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka ovat alueen työmarkkinoiden erityispiirteistä lähtien tarpeen. Investointimäärärahojen jakoperusteena käytetään pysyväisluonteisten työpaikkojen luomista ottaen huomioon samalla myös alueelliset työllisyysnäkökohdat. Työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukaisen ja joustavan käytön mahdollistamiseksi on tarkoitus menetellä siten, että valtiolle, kuntiin ja yksityiseen sektoriin kohdistuvien palkkaperusteisten työllistämistoimenpiteiden momenttien , 30 ja 63 sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työvoimapalvelujen hankinnan momenttien , 29 ja 50 ja työvoimapalvelujen erityismenojen momentin määrärahoja voidaan ylittää edellyttäen, ettei mainittujen momenttien kokonaiseuromäärä ylity. Työllisyysperusteisten investointiavustusten käytön joustavoittamiseksi momenttien (Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin) ja (Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi) määrärahat on muutettu arviomäärärahoiksi ja niitä on tarkoitus käyttää momenteille määritellyn yhteisen enimmäisvaltuuden puitteissa. Työvoimapoliittisesti tuettuihin investointihankkeisiin pyritään sijoittamaan pitkäaikaistyöttömiä 10 % hankkeen uudesta työvoimasta. Työllisyyslain (275/1987) 19 :n mukaisesti alueellisia työttömyyseroja tasataan siten, ettei minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä vuositasolla 80 prosentilla maan keskimääräistä tasoa. Määrärahojen käyttö voidaan aloittaa tämän työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi työssäkäyntialueen työttömyyden ylittäessä vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason. Rakenteellisia ja alueellisia työttömyysongelmia lievennetään muiden hallinnonalojen investoinneilla ja muilla työllisyyteen vaikuttavilla toimenpiteillä ajoittamalla ja kohdentamalla niitä työllisyyttä edistävällä tavalla. Rakenteellisten työttömyysongelmien lieventämisessä ja alueellisten työttömyyserojen tasaamisessa käytettävien työvoimapoliittisten toimenpiteiden yksikkökustannusten valtion osuuden työministeriö arvioi vuonna 2002 muodostuvan seuraavan taulukon mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Työvoimapoliittisten toimenpiteiden yksikkökustannukset, valtion rahoitus: Välitön yksikkökustannus ( ) Työllisyyden kerrannaisvaikutus Yksikkökustannusten kerroin huomioon otettuna ( ) Kysyntävaikutus Palkkaperusteiset tuet , valtio , kunnat , yksityiset , Yhdistelmätuki, , josta työllistämistuki , Valtionapuinvestoinnit , Työllisyystyöohjelma , Tarjontavaikutus (aktiiviset) Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, työvoimakoulutuksen hankinta opiskelijoiden koulutusaikaiset etuudet Tarjontavaikutus (passiiviset) Työttömyysturva Ansioturva, josta valtionosuus Työmarkkinatuki T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesityksen täydentämisesitykseen liittyvän esityksen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta siten, että peruspäivärahan täyttä määrää korotetaan 0,84 eurolla lukien. Työvoimapolitiikan toimenpiteiden määrään ehdotetaan henkilön lisäystä, joka aiheutuu työttömien määrän arvion kasvusta. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Taloudellinen tilanne on kuluvana syksynä huonontunut talousarvioesityksessä ennakoitua enemmän ja nopeammin ja työttömyyttä koskevat ennusteet ovat myös muuttuneet selvästi huonompaan suuntaan. Hallitus on talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä ehdottanut lisäresursseja työllisyydenhoitoon, erityisesti ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen. Työllisyyskehityksen ennustaminen on nykytilanteessa vaikeaa, mutta valiokunnan käsityksen mukaan nyt ehdotetut toimenpiteet eivät ole vielä riittäviä, eivät etenkään siinä tilanteessa, että työministeriön laatimat työttömyysennusteet toteutuvat. Valiokunta viittaa tässä yhteydessä Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimusohjelmaan, jossa tarkasteltiin 1990-luvun talouskriisiä Suomessa. Työttömyyden hoidon laiminlyönti 1990-luvun alkupuolella oli tehtyjen tutkimusten mukaan eräs keskeisiä virheitä. Vaikka useimmat onnistuivatkin työllistymään uudestaan, päätyivät heikosti koulutetut ja ikääntyneet työttömät muita useammin pitkäaikaistyöttömiksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että työvoimapoliittisiin toimiin osoitetaan tarvittaessa riittävät resurssit ja että pitkäaikaistyöttömien määrä ei pääse nousemaan taantumavaiheessa. Työllisyysmäärärahoilla pyritään edistämään uusien ja pysyvien työpaikkojen syntymistä, mistä johtuen niitä ei ole suunnattu esim. homekoulujen korjaamiseen. Valiokunta pitää tätä linjausta sinänsä perusteltuna. Mikäli työttömyys pahenee, tulee valiokunnan mielestä suhdannepoliittisena keinona harkita vakavasti sitä, että työllisyysmäärärahoja osoitetaan esim. koulujen, päiväkotien ja vanhainkotien peruskorjaukseen ja kunnostukseen ja muihin työllisyyttä tukeviin hankkeisiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 1 5 : Eduskunta edellyttää, että viimeistään kehysriihen yhteydessä käytävissä hallituksen neuvotteluissa tarkistetaan työvoimapoliittisten toimien määrän riittävyys suhteessa työttömiin työnhakijoihin. Tarkistuksessa on otettava huomioon työttömyyden ja työllisyyden tuleva kehitys ja varauduttava toimien oikeaan ajoitukseen. Aktiivitoimien määrä on mitoitettava siten, että vähintään kolmannes vuoden aikana olevista työttömistä työnhakijoista voi olla niiden piirissä. Valiokunta kiinnitti kuluvan vuoden talousarviomietinnössä huomiota työllisyysmäärärahojen tehokkaaseen käyttöön ja edellytti, että määrärahojen riittävyys ja tarve selvitetään aiempaa aikaisemmin. Saadun selvityksen mukaan kaikki kuluvalle vuodelle myönnetyt työllisyysmäärärahat käytetään tai niiden käyttötarkoitus sidotaan vuoden loppuun mennessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös ensi vuonna määrärahojen riittävyyttä sekä alueellista tarvetta seurataan säännöllisesti ja että määrärahatilanteen uudelleen arviointi suoritetaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palvelujen tehostamiseksi on ensi vuonna tarkoitus käynnistää kaksivuotisena kokeiluna kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteiset palvelut. Yhteistoiminnassa valmistellaan palvelukokonaisuuksia, jotka ovat yksilöllisiä ja riittäviä parantamaan kohderyhmän asemaa työmarkkinoilla. Valiokunta pitää kokeilua hyvänä. Yhteispalvelupisteiden asiakkaista huomattava osa on vaikeasti työllistettäviä työnhakijoita. On siksi tärkeää, että yhteispalvelupisteillä on riittävät valmiudet sekä taloudelliset resurssit toiminnan järjestämiseen. E d u s k u n n a n l a u s u m a 1 5 : Eduskunta edellyttää, että viimeistään kehysriihen yhteydessä käytävissä hallituksen neuvotteluissa tarkistetaan työvoimapoliittisten toimien määrän riittävyys suhteessa työttömiin työnhakijoihin. Tarkistuksessa on otettava huomioon työttömyyden ja työllisyyden tuleva kehitys ja varauduttava toimien oikeaan ajoitukseen. Aktiivitoimien määrä on mitoitettava siten, että vähintään kolmannes vuoden aikana olevista työttömistä työnhakijoista voi olla niiden piirissä. 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/1987) mukaisten palkkausmenojen ja työllistämisestä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen valtion virastoissa ja laitoksissa. Määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös vakuutusten maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa työllisyyslain aluevelvoitteiden ja muun työllistämisen toteuttamisesta aiheutuvien muiden kuin palkkausmenojen maksamiseen. Määrärahasta maksettavat palkat saavat olla enintään A17 palkkausluokan mukaisia. S e l v i t y s o s a : Työllistettävien lukumäärä ja työllistämisen keskihinta on esitetty luvun perusteluissa talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa kuntouttavan työtoiminnan ja määräaikaishaastattelujen tehostamisen käynnistämisvaiheen lisäkuluihin sekä toimistoverkon ja palvelupisteiden uudelleenorganisointiin. Määrärahan mitoituksessa on myös otettu huomioon lisäyksenä euroa lähialueyhteistyömenoihin siirtona momentilta sekä vähennyksenä euroa ryhmäpalvelujen hankinnan ja euroa starttiselvitysten hankinnan siirtona momentille Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 2002 talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Valtion rahoitus kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteisiin palveluihin (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteisten palvelujen järjestämiskokeilusta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä yhteistä palvelua täydentävien ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 100 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Momentin määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat osoittavat vastaavan suuruisen rahoituksen yhteisten palvelujen järjestämisestä aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla järjestetään lähinnä suurimmissa kaupungeissa kuntien ja Kansaneläkelaitoksen kanssa yhteisiä palveluja pääasiassa työmarkkinatuella oleville pitkäaikaistyöttömille työnhakijoille sekä hankitaan heidän työllistymisensä edistämiseksi tarpeellisia yhteisiä palveluja täydentäviä asiantuntijapalveluja. Yhteiset palvelut toteutetaan kaksivuotisena kokeiluna, jonka avulla selvitetään työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palveluissa eri viranomaisten kiinteään yhteistyöhön perustuvan toimintamallin tuloksellisuutta. Yhteiset palvelut toteutetaan paikkakuntakohtaisesti räätälöiden. Yhteistoiminnassa valmistellaan palvelukokonaisuuksia, jotka ovat yksilöllisiä ja riittäviä parantamaan kohderyhmän asemaa työmarkkinoilla. Yhteisissä palveluissa työskentelisi työvoimaneuvojia, sosiaalityöntekijöitä, terveydenhoitajia, Kansaneläkelaitoksen asiantuntijoina lähinnä kuntoutusneuvojia sekä lisäksi yhteispalvelusihteereitä. Yhteisissä palveluissa työskentelevät virkailijat, joiden palkkaus maksetaan tältä momentilta, ovat työhallinnon virkailijoita. Määräraha on mitoitettu niin, että yhteisiä palveluja tarjottaisiin noin 20 pisteessä, joissa työskentelisi yhteensä noin 80 työvoimaneuvojaa ja noin 20 yhteispalvelusihteeriä. Palkkausmenoihin arvioidaan käytettävän yhteensä noin euroa ja työpisteiden perustamiseen noin euroa. Toimitilakustannuksiin, yhteisten tilojen kalustamiseen, henkilöstön koulutukseen ja työnohjaukseen, kokeilusta aiheutuviin mahdollisiin muihin menoihin sekä asiaintuntijapalveluiden hankintaan arvioidaan käytettävän yhteensä euroa talousarvio Työvoimapalvelujen erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanohjaukseen liittyvien tukitoimenpiteiden korvaamiseen sekä vajaakuntoisten työhönsijoittumisen tukemiseen ja muiden vaikeasti työllistettävien palveluun työvoimapalvelulain (1005/1993) ja -asetuksen (1251/1993), työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) sekä työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista annetun asetuksen (1253/1993) mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanohjauksen ja vajaakuntoisten työhönsijoittumisen tukitoimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten maksamiseen sekä ryhmävastuuvakuutusten vakuutusmaksuihin. Määrärahaa saa käyttää ryhmäpalveluna järjestettävään työnhakuvalmennukseen osallistuvien työttömien työnhakijoiden matkakustannusten korvaamiseen työnhakukoulutukseen osallistuvien ylläpitokorvauksesta annetun asetuksen (980/1998) mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaislain (378/1991) 18 a :n mukaisesta muuttovalmennuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää enintään euroa Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työministeriön tarkemmin päättämällä tavalla. Vuonna 2002 saa tehdä hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2002 jälkeen enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla arvioidaan järjestettävän työhönsijoittumisen ja ammatinvalinnanohjauksen tukitoimenpidettä, joiden yksikkökustannuksiksi arvioidaan 603 euroa. Määrärahalla arvioidaan järjestettävän pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseksi työkunnon tutkimusta. Työnhakuvalmennukseen osallistuvien työttömien matkakustannusten korvaamiseen osoitettu määräraha perustuu laskelmaan, että keskimäärin noin 6 päivää kestävään työnhakuvalmennukseen osallistuu noin työtöntä työnhakijaa, joille maksetaan ylläpitokorvauksena 7 euroa koulutuspäivältä. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon euroa työkokeilussa työpaikalla maksettavien kustannuskorvausten muuttuessa ylläpitokorvauksen suuruiseksi. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa työnhakuvalmennukseen osallistuville maksettavien ylläpitokorvausten tasokorotuksesta johtuen. Työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista annetun asetuksen (1253/1993) mukaiset kustannuskorvaukset työkokeilussa työpaikalla ja työnhakukoulutukseen osallistuvien ylläpitokorvauksesta annetun asetuksen (980/1998) mukainen ylläpitokorvaus yhtenäistetään työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työhar- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 joittelun ajalta maksettavien ylläpitokorvausten kanssa. Vajaakuntoiselle työnhakijalle voidaan kuitenkin harkinnanvaraisesti maksaa korotettu ylläpitokorvaus myös hänen työssäkäyntialueellaan järjestetyssä työkokeilussa työpaikalla. Asetuksen 980/1998 otsikko muutetaan asetukseksi työnhakuvalmennukseen osallistuvien ylläpitokorvauksesta. Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman ammatillinen kehittäminen on pääasiassa koulutusta. Vuoden 2002 myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiolle vuonna 2003 menoja euroa. Määrärahan käytön arvioidaan jakaantuvan seuraavasti: Työhönsijoittumisen ja ammatinvalinnanohjauksen erityismenot Ryhmäpalveluna järjestettävään työnhakuvalmennukseen osallistuvien ylläpitokorvaukset Muuttovalmennus Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman ammatillinen kehittäminen (enintään) Pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittäminen Yhteensä V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Talousarvioehdotuksen mukaan ensi vuonna on tarkoitus järjestää pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseksi työkunnon tutkimusta. Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviota koskevaan mietintöönsä ja toteaa edelleen, että inhimilliseltä kannalta on tärkeää, että eläkkeeseen oikeutetut henkilöt saavat eläke-etuudet ja että he eivät joudu olemaan työttöminä työnhakijoina talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Valmentavan työvoimakoulutuksen ja työvoimapalvelujen hankinta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaisesti hankittavaan valmentavaan koulutukseen sekä koulutuksesta tiedottamiseen. Määrärahaa saa käyttää työvoimapalvelulain (1005/1993) 3 :n mukaisten työvoimapalveluja täydentävien palvelujen hankintaan. Määrärahaa saa käyttää työnetsijätoimintakokeilun järjestämiseen ja myös starttiselvitysten hankintaan. Lisäksi määrärahaa saa käyttää julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) 8 9 :ien mukaisten hyvitysmaksujen ja vahingonkorvausten maksamiseen. Vuonna 2002 saa tehdä työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 14 :n mukaisia valmentavan koulutuksen hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2002 jälkeen enintään euroa. Työvoimapalvelulain 3 :n mukaisten työvoimapalveluja täydentävien palvelujen hankinnasta saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2002 jälkeen enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon euroa valmentavan koulutuksen hankintoihin ja tiedotusmenoihin siirtona momentilta Määrärahalla arvioidaan hankittavan valmentavaa koulutusta vuonna 2002 noin opiskelijatyöpäivää. Valmentavan koulutuksen järjestämisen tarkoituksena on antaa valmiuksia työhön ja koulutukseen hakeutumiseen sekä ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun. Valmentavana koulutuksena hankitaan myös maahanmuuttajakoulutusta osana kotoutumissuunnitelmaa. Valmentavan koulutuksen pääasiallisena kohderyhmänä ovat työttömät. Vuoden 2002 myöntämisvaltuuden johdosta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja euroa vuonna Määrärahasta on luvun perusteluihin viitaten tarkoitus käyttää euroa työnetsijöiden palkkioihin. Uutena palvelumuotona vaikeasti työllistettäville otetaan kolmevuotisena kokeiluna käyttöön suurimpien työvoimatoimistojen alueella työnetsijäpalvelut. Sen avulla haetaan hallinnon ulkopuolisia työnetsijöitä, jotka hakevat työttömille työnhakijoille avointen työmarkkinoiden työpaikkoja. Työnetsijälle maksetaan palkkio vähintään kuuden kuukauden kestoisesta työsuhteesta. Palkkion suuruus mitoitetaan kohderyhmän työllistymisen vaikeuden ja syntyvien työttömyysturvan säästöjen avulla siten, että työnetsijäpalvelut tulevat valtiontaloudellisesti edullisiksi. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon euroa ryhmäpalvelujen hankintaan ja euroa starttiselvitysten hankintaan siirtona momentilta Ryhmä- ja muina palveluina hankitaan pääasiassa työnhaku- ja muuta ryhmävalmennusta sekä työnhakuklubitoimintaa. Työnhakuvalmennuksen arvioidaan vuonna 2002 aloittavan noin työtöntä työnhakijaa. Vuoden 2002 myöntämisvaltuuden johdosta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja euroa vuonna Määrärahan arvioidaan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 jakautuvan seuraavasti: Valmentavan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinta ja tiedotus Työnetsijäpalkkiot Ryhmä- ja muut palvelut Starttiselvitykset Yhteensä talousarvio Ammatillisen työvoimakoulutuksen hankinta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaisesti hankittavaan ammatilliseen koulutukseen. Määrärahaa saa käyttää myös koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä. Määrärahaa saa käyttää koulutuksesta tiedottamiseen, tarjouspyyntö- ja hankintailmoitteluun sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen, koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) 8 9 :ien mukaisten hyvitysmaksujen ja vahingonkorvausten maksamiseen. Vuonna 2002 saa tehdä työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 14 :n mukaisia ammatillisen koulutuksen hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2002 jälkeen enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon euroa valmentavan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintojen ja tiedotusmenojen siirtona momentille Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon koulutuksen laatutason nostamisen vaikutukset hankintahintaan ja työnantajille kohdistettavan tiedotuksen lisäämisestä aiheutuvat menot. Ammatillisen koulutuksen järjestämisen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa sekä torjua työttömyyttä ja poistaa työvoimapulaa. Koulutuksen pääasiallisena kohderyhmänä ovat työttömät. Määrärahalla arvioidaan hankittavan ammatillista koulutusta vuonna 2002 noin opiskelijatyöpäivää, josta yhteishankintaan työnantajien kanssa arvioidaan käytettävän noin opiskelijatyöpäivää. Vuoden 2002 myöntämisvaltuuden johdosta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja euroa vuonna 2003, euroa vuonna 2004 ja euroa vuonna Aiemmin myönnettyjen valtuuksien käytön johdosta, joihin sisältyvät myös valmentavan koulutuksen valtuudet, arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja euroa vuonna Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä arvioidaan hankittavan lisäksi noin 70 vuotuista koulutuspaikkaa. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Ammatillisen työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinta Tiedotus- ja ilmoitustoiminta sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen kehittämistoiminta Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus Yhteensä T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu työvoimapolitiikan toimenpiteiden määrän lisäämisestä talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/1987) mukaisten valtionapujen, mukaan lukien työllisyyslain edellyttämät lisätuet, maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää vähintään 500 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatukea saavien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen yhdessä työmarkkinatuen kanssa. S e l v i t y s o s a : Momentin määrärahoja on siirretty muille työvoimapolitiikan toimeenpanon momenteille. Työllistettävien lukumäärä ja työllistämisen keskihinta on esitetty luvun perustelujen selvitysosassa. Momentin määrärahasta on luvun perusteluihin viitaten tarkoitus käyttää euroa vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömiksi jäävien vuotiaiden tukityöllistä- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 miseen osana työmarkkinaosapuolten välistä, eläkejärjestelyistä syntynyttä sopimusta. Työllistämistukea maksetaan päivää ja henkilöä kohti vähintään normaali työllistämistuki, jonka suuruus on 19,85 euroa ja enintään normaali työllistämistuki 80 prosentilla korotettuna. Työllistämistuki voidaan maksaa täysimääräisenä, kun työaika on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta. Portaittain nousevaa lisätukea maksetaan työllisyyslain 21 :n mukaisesti sen perusteella, kuinka suuren osuuden alueensa työvoimasta kunta on työllistänyt työllisyysmäärärahoilla. Yhdistelmätukena on tarkoitus maksaa kunnille ja kuntayhtymille päivää ja henkilöä kohti työmarkkinatuki, mikä vastaa työttömyysturvalain 22 :n 1 momentin mukaista peruspäivärahaa sekä enintään normaali työllistämistuki. Yhdistelmätukeen arvioidaan käytettävän työllistämistukea euroa talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisten valtion korvausten maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. S e l v i t y s o s a : Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan keskimäärin henkilöä, joista alle 25-vuotiaita. Valtion korvauksena maksetaan kunnalle 10,09 euroa jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa talousarvio talousarvio Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaisten opintososiaalisten etuuksien maksamiseen sekä työttömyyskassojen hallintokulujen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää opiskelijavalinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa ylläpitokorvausten tasokorotuksena. Määräraha on mitoitettu vastaamaan opiskelijatyöpäivän hankintoja. Määrärahalla arvioidaan maksettavan opintososiaalisia etuuksia päivältä koulutustukea saaville ja päivältä työmarkkinatukea saaville. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) muuttamisesta siten, että majoituskorvauksesta luovuttaisiin ja sen sijasta ryhdyttäisiin maksamaan ylläpitokorvausta korotettuna. Korotettuun ylläpitokorvaukseen olisi oikeus myös työssäkäyntialueen ulkopuolella järjestettävään koulutukseen osallistuvalla opiskelijalla, vaikka hän ei majoittuisi koulutuspaikkakunnalle. Ylläpitokorvauksen määrää esitetään samalla nostettavaksi 7 euroon päivässä. Korotetun ylläpitokorvauksen suuruus olisi 14 euroa päivässä. Koulutusaikaiset opintososiaaliset etuudet koostuvat koulutustuesta, ylläpitokorvauksesta ja korotetusta ylläpitokorvauksesta. Työmarkkinatuen saajille maksetaan opintososiaalisina etuuksina ylläpitokorvausta tai korotettua ylläpitokorvausta. Koulutustuki maksetaan joko perustukena tai ansiotukena. Valtio rahoittaa perustuen, ylläpitokorvauksen ja korotetun ylläpitokorvauksen kokonaan sekä ansiotuesta perusosan. Perustuki ja perusosa ovat työttömyysturvalain 22 :n mukaisen peruspäivärahan suuruisia. Peruspäiväraha nousee indeksitarkistuksesta johtuen 0,55 eurolla lukien ja voimaan tulevan tasokorotuksen johdosta 0,84 eurolla. Korotusten jälkeen peruspäivärahan suuruus on 22,75 euroa päivässä. Ylläpitokorvausta arvioidaan maksettavan päivältä ja korotettua ylläpitokorvausta päivältä. Määrärahan käytön arvioidaan jakaantuvan seuraavasti: Koulutustuki Ylläpitokorvaus Korotettu ylläpitokorvaus Opiskelijavalintaan liittyvät menot ja matkakustannukset Työttömyyskassojen hallintokulut Yhteensä T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys on euroa talousarvioesityksen euroon nähden. Lisäyksestä euroa aiheutuu työttömyysturvan peruspäivärahan 0,84 euron tasokorotuksesta lukien ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 euroa työvoimapolitiikan toimenpiteiden määrän lisäämisestä talousarvio talousarvio tilinpäätös Työmarkkinatuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen työmarkkinatuen ja muun kuin työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aikaisen ylläpitokorvauksen maksamiseen sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) mukaisen työmarkkinatuen ja ylläpitokorvauksen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää työmarkkinatuen suuruisen tuen maksamiseen työnantajalle, joka työllistää vähintään 500 päivää työttömänä olleen työmarkkinatukeen oikeutetun pitkäaikaistyöttömän. Määrärahaa saa käyttää myös työharjoittelusta tai kotoutumistoimenpiteestä aiheutuneiden tapaturmakorvausten ja työharjoittelijoina tai kotoutumistoimenpiteissä olevien ryhmävastuuvakuutusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa työmarkkinatuen lapsikorotusten tason nostamiseen, euroa ylläpitokorvausten saamisedellytysten ja korvaustason parantamiseen sekä euroa yhdistelmätuen enimmäiskeston pidentämiseen. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon euroa työmarkkinatuen saamisedellytysten muutosten johdosta, jotka kohdistuvat yli viisi kuukautta työttömänä olleisiin tuen saajiin ja euroa toimeentulotuen ja ansiotulojen yhteensovituksesta aiheutuvana säästönä. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työmarkkinatuesta annetun lain muuttamisesta siten, että työmarkkinatuen lapsikorotukset korotettaisiin vastaamaan työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan lapsikorotuksia. Ylläpitokorvaukseen oikeutettujen piiriä laajennettaisiin ja korvaus nostettaisiin 7 euroon päivältä. Henkilölle, joka osallistuu toimenpiteisiin työssäkäyntialueensa ulkopuolella sekä henkilölle, joka osallistuu toimenpiteisiin kotikuntansa ulkopuolella ja jolle tästä aiheutuu majoituskustannuksia, ryhdyttäisiin maksamaan korotettua ylläpitokorvausta, jonka määrä olisi 14 euroa päivältä. Ylläpitokorvauksia ei kuitenkaan maksettaisi työharjoittelun ajalta ammatillista koulutusta tai työkokemusta vailla oleville alle 25-vuotiaille. Työnantajalle maksettavan työmarkkinatuen enimmäiskesto pidennettäisiin kahteen vuoteen. Lisäksi eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työmarkkinatuesta annetun lain muuttamisesta yhdenmukaisesti työttömyysturvalakiin esitettävien muutosten kanssa siten, että työnhakusuunnitelman noudattaminen asetetaan työttömyysaikaisen työmarkkinatuen saamisedellytykseksi viiden kuukauden työttömyyden jälkeen. Ylläpitokorvauksiin arvioidaan käytettävän yhteensä euroa, josta työharjoitteluun osallistuville euroa, kotoutumistoimenpiteisiin osallistuville euroa ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville euroa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavan ylläpitokorvauksen suuruus on 5,05 euroa päivältä. Työmarkkinatukea arvioidaan käytettävän aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin yhteensä euroa, mikä on 23 prosenttia momentin loppusummasta. Aktiivisen osuuden arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Työharjoittelu työmarkkinatuella Työvoimakoulutuksen aikainen työmarkkinatuki Ylläpitokorvaukset Yhdistelmätuen työmarkkinatuen osuus Harkinnanvarainen matka-avustus Yhteensä Täysimääräinen työmarkkinatuki on työttömyysturvalain 22 :n 1 momentissa tarkoitetun päivärahan suuruinen. Täysimääräinen peruspäiväraha nousee elinkustannusten kohoamisen johdosta vuoden alusta 0,55 eurolla ja voimaan tulevan tasokorotuksen johdosta 0,84 eurolla. Korotusten jälkeen täyden peruspäivärahaan suuruus on 22,75 euroa. Määrärahan mitoituksessa on elinkustannusten kohoamisen johdosta lisäyksenä otettu huomioon euroa sekä tasokorotuksen johdosta lisäyksenä euroa. Työmarkkinatuen saajien määrän arvioidaan vuonna 2002 olevan keskimäärin henkilöä. Näistä yli puolet on vähintään 500 päivää työttömyysturvaa tai työmarkkinatukea saaneita henkilöitä. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys on euroa talousarvioesityksen euroon nähden. Lisäyksestä euroa aiheutuu työmarkkinatukea saavien arvioitua suuremmasta määrästä ja euroa työttömyysturvan peruspäivärahan 0,84 euron tasokorotuksesta lukien. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano Momenteilta 34.06.64 ja 34.06.77 saa tehdä vuonna 2002 enintään 30 106 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Vuoden 2002 valtuuden

Lisätiedot

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano Momenteilta 34.06.64 ja 34.06.77 saa tehdä vuonna 2003 enintään 30 106 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Vuoden 2003 valtuuden

Lisätiedot

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien

Lisätiedot

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva 20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymiksi vuodelle 2004 ehdotetaan keskimäärin 94 700 henkilöä vuodessa. Määrärahan käytön joustavuuden lisäämiseksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 3 :n ja työttömyysturvalain 7 luvun 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,9 6,4 9,0 9,5

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,9 6,4 9,0 9,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka 8. (34.6, osa) Työvoimapolitiikka S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/22) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja työmarkkina-tuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja työmarkkinatuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 7,6 8,1

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 7,6 8,1 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymiksi vuodelle 2006 ehdotetaan keskimäärin 90 100 henkilöä. Luku ei sisällä Kainuun itsehallintokokeilun

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2013

Asiakirjayhdistelmä 2013 51. Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) Momentille myönnetään 545 964 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta

Lisätiedot

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 557 459 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10. Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Ylijohtaja Tuija Oivo TEM, työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka 8. (34.6, osa) Työvoimapolitiikka S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/22) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena

Lisätiedot

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien

Lisätiedot

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen.

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,3 8,2

Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,3 8,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymiksi vuodelle 2005 ehdotetaan keskimäärin 87 350 henkilöä. Luku ei sisällä Kainuun itsehallintokokeilun

Lisätiedot

HE 158/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

HE 158/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta HE 158/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työvoimapoliittisesta

Lisätiedot

1993 vp - HE 240 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1993 vp - HE 240 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1993 vp - HE 240 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työvoimapoliittisesta

Lisätiedot

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen.

Lisätiedot

Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 970 000 euroa. Vähennys

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että peruspäivärahan määrä olisi

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen työvoimapoliittisen. uudistamiseen liittyväksi lainsäädännöksi.

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen työvoimapoliittisen. uudistamiseen liittyväksi lainsäädännöksi. EV 229/1997 vp - HE 178/1997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen työvoimapoliittisen järjestelmän uudistamiseen liittyväksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 178/1997

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

HE 119/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 119/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 119/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työvoimapalvelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työvoimapalvelulakia. Lain nojalla voidaan myöntää

Lisätiedot

Kuntaliitto yhteistyön tukena

Kuntaliitto yhteistyön tukena Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 1 :n 2 momentin johdantokappale, 10 :n 2 momentin 2 4 kohta, 13 :n 1 momentti ja

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

HE 138/2006 vp. lisäksi voidaan myöntää työmarkkinatukeen. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 138/2006 vp. lisäksi voidaan myöntää työmarkkinatukeen. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 5 a luvun :n ja 10 luvun :n sekä työttömyysturvalain 9 luvun 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

HE 45/2006 vp. on kestänyt vähintään kuusi kuukautta.

HE 45/2006 vp. on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. HE 45/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 5 luvun 4 :n ja 7 luvun 3 :n sekä työttömyysturvalain 2 luvun 20 :n ja 7 luvun 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

HE 169/2004 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 169/2004 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoimapalvelusta annettua

Lisätiedot

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut Huhtiniemi Jukka palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut Lehto Katri Sidosryhmätilaisuus 10.1.2017 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 242

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Yleissivistävä koulutus 34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten ja päiväkotien perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista.

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. 21.10.2016 Mauri Kotamäki Eduskunta, Työ- ja elinkeinojaosto Ajankohtaista..

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 130/2003 vp. Hallituksen esitys laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 130/2003 vp. Hallituksen esitys laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 130/2003 vp Hallituksen esitys laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi sosiaalisista yrityksistä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 5 a luvun :n ja 10 luvun :n sekä työttömyysturvalain 9 luvun 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp).

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp). Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp). Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (StVM

Lisätiedot

Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille

Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille 22.9.2015 Leena Kauhanen 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen käyttötarkoitus Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien

Lisätiedot

60 vuotta. Lisäksi ehdotetaan, että työttömyyskassalakiin

60 vuotta. Lisäksi ehdotetaan, että työttömyyskassalakiin 1990 vp. - HE n:o 153 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja työttömyyskassalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan parannettavaksi työttömien

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne

Säädösvalmistelun tilanne Säädösvalmistelun tilanne Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 1.3.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 13 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että työssäoloehtoa koskevaa säännöstä peruspäivärahan osalta

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-

Lisätiedot

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. (29.01, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 8.2.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille kasvupalveluille Maakunnallisina kasvupalveluina

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. (30.01, osa) Hallinto ja tutkimus 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA Uudenmaan muutosturvayksikkö Hillevi Ceder 1 TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUT OVAT: avoimia kaikille valtakunnallisia luottamuksellisia maksuttomia 2 TYÖVOIMATOIMISTO

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille

Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Muutoksia 2018 työttömyysturva, liikkuvuusavustus, aktiivimalli Helena Koskela Alkava yritystoiminta ja työllistyminen omassa työssä Työttömyysturvalaki 2 luku,

Lisätiedot

Laki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp -

Laki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp - EV 207/1996 vp - HE 186/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 186/1996 vp ammatillisen

Lisätiedot

HE 78/2007 vp. lakiin pysyvä säännös starttirahan myöntämisestä henkilöasiakkaalle. Lisäksi starttirahan enimmäiskesto pidennettäisiin 10 kuukaudesta

HE 78/2007 vp. lakiin pysyvä säännös starttirahan myöntämisestä henkilöasiakkaalle. Lisäksi starttirahan enimmäiskesto pidennettäisiin 10 kuukaudesta HE 78/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 5 ja 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoimapalvelusta annettua

Lisätiedot

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien

Lisätiedot

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 444

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut 30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 510 000 euroa. S e l v i t y s o s a : 1.1.2015 toimintansa

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla 22.5.2017 Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 20.9.2017 Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 895 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja

Lisätiedot

HE 222/2004 vp. enimmäismaksuajan täyttymistä. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 222/2004 vp. enimmäismaksuajan täyttymistä. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 222/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sovitellun

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain, työttömyysturvalain 14 luvun 3 :n, työttömyyskassalain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,2 8,7 8,8 8,6

Työttömyysaste (%) 8,2 8,7 8,8 8,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

TEM Tilastotiedote 2009:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2008

TEM Tilastotiedote 2009:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2008 TEM Tilastotiedote 2009:3 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2008 1 TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN VUOSITILASTOT VUONNA 2008 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen (työvoimakoulutus)

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto HE:N ALUEKEHITYKSESTA JA KASVUPALVELUSTA VALMISTELU LINKITTYY LAIN

Lisätiedot