Porin kaupungin henkilöstölehti

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti Jämpti homma Työn ääniä Juuret Porissa Henkilöstötyössä lähivuosina suunnataan katseet voimavaroihin, työhyvinvointiin ja osaamiseen. Porilaisten 450-vuotislahja on nyt valmis. Uusi upea uimahalli avataan kello kuusi aamulla. Peter Vesterbacka. Porilaista päättäväisyyttä. Maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukossa. s. 3 s s. 16

2 2 Pääkirjoitus Nyt se alkaa Paras-hankkeen monilla kaupunkiseuduilla hyvinkin vähäisiin tuloksiin kyllästynyt kuntakenttä on odottanut tätä epävarmoin tuntein: miten kuntalaisten palvelut järjestetään tulevaisuudessa, häviääkö kuntavaakunani, katoaako identiteettimme, miten minun tässä myllerryksessä oikein käy? Siis mitä olemme odottaneet? Maan hallituksen toimenpiteitä kuntarakenteen uudistamiseksi. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman kohdassa 10. Kuntapolitiikka ja hallinnon kehittäminen todetaan muun muassa seuraavaa: Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluita lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Tätä kirjoitettaessa kuntaministeri on juuri julkistanut suunnitelmansa kuntauudistuksen läpiviemisestä. Hallitusohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista. Kuntaministerin aineistossa Porin työssäkäyntialueeseen on luettu Merikarvia, Siikainen, Pomarkku, Ulvila, Luvia, Nakkila ja Harjavalta. Sen väkiluku on asukasta. Onko tässä tulevaisuuden Pori? Kuntauudistusta varten tullaan tänä syksynä asettamaan poliittinen ohjausryhmä ja rakennetyöryhmä. Viimeksi mainittu muodostuu eri ministeriöiden ja Kuntaliiton edustajista ja sen toimikausi päättyy kuluvan vuoden lopussa. Niin ikään ministeriöiden ja Kuntaliiton edustajista muodostettava Kunnan talous -työryhmä saa vuoden loppuun päättyvän toimeksiannon. Taloustyöryhmän toimeksiantona on laatia ehdotukset kunnan talouden ohjausta, yhteistoiminnan taloutta ja konsernin ohjausta sekä hallinnon ja talouden tarkastusta koskeviksi kuntalain muutoksiksi. On selvää, että yllä esitetyn kaltainen kuntarakenteen kokonaisuudistus tulee saamaan vastustusta osakseen; koskeehan se tavalla tai toisella kaikkia Suomen kuntia. Merkittävä määrä kuntia tulee katoamaan maan kuntakartalta. Samalla katoaa merkittävä määrä kunnallisia luottamustoimipaikkoja. Uudistus vaikuttaa toteutuessaan myös muihin kunnallishallinnollisiin rakenteisiin, kuten isoihin kuntayhtymiin. Mikä tulee olemaan maakuntaliittojen rooli niissä maakunnissa, joissa tulevaisuudessa on vaikkapa viisi kuntaa? Kuinka monta sairaanhoitopiiriä Suomessa tarvitaan? Mitä vaikutuksia uudistuksella on valtion aluehallintoon? Paras-hanke jäi monissa osissa maata melkoiseksi torsoksi. Meillä Porin seudulla on toimivat yhteistoiminta-alueet. Pienten taka-askelten jälkeen Porin kaupunkiseudulla työstettiin rakennemalli, jossa haluttiin korostaa kuntarajoista riippumatonta yhteistyötä asumisessa, maankäytössä ja liikenteessä. Yhteistoiminta-alueet puhumattakaan Noormarkku-liitoksesta ovat antaneet meille hyvää kokemuspohjaa tulevan uudistuksen toteuttamista varten. Porin seudun rakennemallityö tulee olemaan hyvänä apuna tulevaisuuden kuntaa muodostettaessa. Kuntauudistus on nähtävä mahdollisuutena - sen avulla palvelut kuntalaisille pystytään takaamaan myös tulevaisuudessa. Meille kunnan töissä oleville turvataan asema nykylainsäädännön mukaisena. Maan uusi hallitus on ottamassa todella rohkean askeleen. Täytyy muistaa, että Pohjoismaista Ruotsi on jo toteuttanut kaksi kuntare- formia, Tanska yhden. Etelä-Euroopassa kuntia on merkittävästi Suomea enemmän, mutta niiden toimivalta huomattavasti rajallisempi kuin suomalaisilla kunnilla. Totta kai uudistuksen täytäntöönpano tulee teettämään paljon työtä täällä paikallistasolla, ei sitä puolestamme kukaan tule Helsingistä tekemään. Ainakin itse seison uuden edessä myönteisesti odottavin mielin. Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja Kunta- ja aluereformien edistyminen Pohjoismaissa. Skanephoto.com/Norden.org, lähde: Kuntaliitto 2011 Tekstinseuraamuslaitoksen laitosseuraamusteksti Minua on viime aikoina kiehtonut rikos. Tai ei niinkään rikos, vaan se, mitä rikoksesta seuraa. Tai ei oikeastaan se, mitä rikoksesta seuraa, vaan laitos, joka huolehtii siitä, että seuraamukset pannaan täytäntöön Rikosseuraamuslaitos (Rise). Käytän nyt Risen verkkosivuja esimerkkinä kielimuodosta, josta usein puhutaan virkakielenä. Käsittelemiäni kielen ilmiöitä tapaa taajaan myös muunlaisessa viranomaisviestinnässä, kuten kunnanvaltuuston papereissa ja vaikkapa erilaisissa hallintopäätöksissä. * * * a a a a Virkateksteille on ominaista pitkäsanaisuus. Kirjoitetun kielen sanojen keskipituus on tutkimusten mukaan kahdeksan merkkiä, mutta Risen teksteissä noin lyhyet sanat ovat vähemmistössä. Risen verkkosivuilla luikertelee paljon lapamatosanoja. Pitkistä sanoista muodostuu pitkiä yhdyssanoja ja niistä pitkiä lausekkeita: rikosseuraamusalan viranomainen, yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen sekä vankeinhoidollinen ja kriminaalihuollon ammattiosaaminen. Monesti jää hämäräksi, kuka oikeastaan toimii ja keneen toiminta kohdistetaan: Organisaatiouudistuksen myötä seuraamusten, tutkintavankeuden, vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoprosessit virtaviivaistuivat. Mikä uudistuu, kuka uudistaa? Kuka panee täytäntöön tai prosessoi? Keitä on osallisina, ketkä virtaviivaistuvat? Eikä tässä vielä kaikki. Pitkiä sanoja ja lausekkeita on virkateksteissä tapana rinnastaa toisiinsa: Rikosseuraamuslaitoksessa tutkintavangin, tuomitun ja asiakkaan rangaistusajan suunnittelu sekä seuraamuksen toimeenpano eli varsinainen rangaistuksen suorittaminen vapautumisvaiheineen muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Pitkistä sanoista, lauseista ja virkkeistä syntyy pitkiä tekstejä. Ihmekös tuo, jos lukija pitkästyy! Risoo! Elämä lyhyt, virkateksti pitkä, arvioi tekstinseuraamuslaitoksen laitostekstienerikoisseuraamustutkija ja jatkaa: Lyhyestä teksti kaunis. * * * Virka- ja säädöskielen yksi perusongelma on se, että ylätason hallinnoinnin tarpeisiin luotu kielenkäyttö valuu myös lattiatasolle, sinne, missä virkahenkilö kohtaa kansalaisen. Toisaalta hallinnon hierarkkisuus ja tietynlainen jämptiys saattavat kaikessa mutkikkuudessaan tuottaa iloakin. Risen organisaatiota tarkasteleva pystyy luomaan mielessään vaikkapa tällaisen kielellisen olion: Oikeusministeriön alaisen Rikosseuraamuslaitoksen Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen Satakunnan rikosseuraamuskeskuksen Porin yhdyskuntaseuraamustoimisto. Iloitaan tästä! Teksti Vesa Heikkinen Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

3 Henkilöstöasioita Katse työhyvinvointiin ja osaamiseen Henkilöstö on avainasemassa Jämpti homma Olemme eläneet toiminnallisen myllerryksen aikoja. Onko se vasta alkusoittoa? Se on varmaa, että muutokset eivät jo tehtyihin ratkaisuihin lopu. Huolestuttaa, miten oma työ muuttuu. Miten työyhteisö muuttuu? Erityisesti muutostilanteissa työhyvinvoinnilla on suuri merkitys. Kaikkien toiveena on, että saisimme nyt vähän aikaa rauhassa vakiinnuttaa tehtyjä ratkaisuja. Tarvitaan selkeät päätökset ja suuntaviitat, avointa vuorovaikutusta ja yhteistä tahtoa päästä uusiin päämääriin. Kesäkuussa kaupunginvaltuuston hyväksymä henkilöstöstrategia 2016 Jämpti homma painottaa lähivuosien henkilöstötyössä henkilöstövoimavaroja, työhyvinvointia ja osaamista. Politiikka-asiakirjoja valmisteilla Strategiaa toteutetaan henkilöstöpolitiikan avulla. Se määrittelee käytännön toimenpiteet, vastuut ja aikataulun. Valmistelun yhteydessä on sovittu, että henkilöstöpolitiikan keskeisistä alueista laaditaan erilliset Politiikka-asiakirjat kokoamaan yhteisiä näkemyksiä ja hyviä käytäntöjä. Tavoitteena on avata strategian painopistealueita sekä tärkeimpiä niihin liittyviä aiheita. Henkilöstösuunnittelua Henkilöstövoimavarojen hallintaan liittyy oleellisesti valtuuston kulloinkin hyväksymä palvelutuotannon laajuus ja siihen annetut resurssit. Hallintokuntien tulee vuosittain talousarviota laatiessaan tehdä suunnitelma myös henkilöstön määrällisestä tarpeesta. Työhyvinvointia Työhyvinvoinnin tilaa seurataan muun muassa sairauspoissaolo- ja työtapaturmatietojen perusteella. Kokonaisvaltaista tietoa työhyvinvoinnin kokemuksista saadaan joka toinen vuosi tehtävällä työhyvinvointikyselyllä. Kyselyn perusteella tehdyissä hallintokuntakohtaisissa suunnitelmissa paneudutaan kunkin hallintokunnan tärkeimpiin kehittämisalueisiin. Lue lisää työhyvinvointisykkeestä tältä sivulta ja vastaa tutkimukseen! Hyvää palkkapolitiikkaa Organisaation ja työyhteisön toiminnan selkeys ja läpinäkyvyys ovat myös tärkeitä työhyvinvoinnin kokonaisuudessa. Yhteisesti laaditut ohjeet ja menettelytavat auttavat sekä esimiehiä että työntekijöitä arjen ratkaisuissa. Koska kaupunki on yksi työnantaja, on oleellista, että henkilöstö, erityisesti samoissa ammattiryhmissä kokee tasavertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta esimerkiksi palkkauksessa ja muissa palvelussuhteen ehdoissa. Palkka-asioiden käsittelyyn liittyvät prosessit, päätöksentekojärjestelmä ja neuvottelumekanismit avataan nykyistä selkeämmiksi ohjeiksi. Mistä palkitaan? Kunta-alan palkkaus perustuu tehtävän vaativuuteen, henkilökohtaiseen suoriutumiseen ja tuloksellisuuteen sekä erinäisiin erillislisiin. Palkkauksen raamit määritellään valtakunnallisissa kunta-alan sopimuksissa. Paikallisesti sovitaan palkkausjärjestelmistä ja sopimuksittain jaettavista järjestelyeristä. Paikallisesti otetaan myös kantaa esimerkiksi tulospalkkioihin ja kannustuslisään. Palkkauksen perusteita, tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmiä, tulee aika ajoin arvioida ja päivittää. Tehtävän kuvaukset tulee olla aiheena vuosittaisessa kehityskeskustelussa. Muutokset tulee arvioida ja kirjata. Tehtävän vaativuuden arvioinnilla ja tehtävän kuvauksella ei tarkoiteta sitä, että luetellaan kaikki yksittäiset tehtävät. Tarkoituksena on kuvata tehtäväkokonaisuuksia ja arvioida niiden vaativuutta. Tehtävien muuttuessa kokonaan tai suurelta osin toisiksi, tulisi esimiesten huolehtia, että myös kuvaukset päivitetään ja mahdolliset palkkavaikutukset hoidetaan asianmukaisesti. Uusia ihmisiä ja taitoja Uusia tietoja ja taitoja saadaan palkkaamalla uusia henkilöitä ja kouluttamalla olemassa olevaa henkilöstöä. Elinikäinen oppiminen on se termi, jota työelämässä käytetään kuvaamaan jatkuvan uuden tiedon tarpeen suodattamista omaan työhön. Miten jatkossa toimimme? Mitkä ovat rekrytointimme pelisäännöt ja miten henkilöstöä lisä- ja täydennyskoulutetaan? Teksti Helena Metsälä Vastaa työhyvinvointikyselyyn Työhyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu hyvään henkilöstöpolitiikkaan. Porin kaupungin henkilöstöstrategian Jämpti homma yhdeksi painopistealueeksi on valittu työhyvinvoinnin johtaminen ja sen kriittisiksi menetystekijöiksi työhyvinvointi, johtamisen onnistuminen sekä osallistuminen ja yhteistoiminta. Työhyvinvoinnin kokemuksen nykytilaa ja kehittämistarvetta kartoitetaan syys-lokakuun vaihteessa toteutettavalla Porin kaupungin työhyvinvointikyselyllä. Tämä sarjassaan jo viides työhyvinvointikysely toteutetaan nyt toista kertaa yhteistyössä Kevan eli entisen Kuntien eläkevakuutuksen kanssa kuntien työhyvinvointityön tueksi kehitetyllä Työhyvinvointisyke kyselyllä. Kyselyn sisältöalueita ovat työyhteisön toimivuus työolot ja osaaminen omat voimavarat ja työssäjatkaminen sisäinen viestintä ja yhteistyö työyhteisötaidot muutokset. Kyselyn käytännön toteutuksesta vastaa Keva ja se tehdään hyvää tutkimustapaa noudattaen. Tuloksia tarkastellaan työyhteisö-, toimiala- ja koko kaupunkitasolla. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti siten, että yksittäisiä vastauksia ei voi tunnistaa. Kysely lähetetään Satakunnan ammattikorkeakoulua lukuun ottamatta kaikille vakinaisessa palvelussuhteessa oleville työntekijöille. Sähköpostiosoitteen omistavat saavat kyselyn vastattavakseen sähköisenä linkkinä ja muut palautuskuoren kanssa kotiosoitteeseen. Liikunnalla on keskeinen rooli työ- ja toimintakykyä uhkaavien tai heikentävien sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa (Lähde: Työterveyslaitos). Kuva Porin kaupunki Tuloksia tullaan hyödyntämään hallintokuntien työhyvinvointityössä ja niistä valitaan painopistealueita kyselyn jälkeen päivitettäviin työhyvinvointisuunnitelmiin. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa minuuttia. Toivon, että jokainen kyselyn saaja vastaamalla osallistuu yhteisen asian - työhyvinvointimme - kehittämiseen! Teksti Ulla Roininen TYÖHYVINVOINTI tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. Työterveyslaitos

4 4 Puhelinvaihde tarvitsee oikeat tiedot - ja heti Kaupungin puhelinvaihteeseen tulee päivässä satoja puheluita. Henkilökunta pystyy auttamaan siinä, että puhelut ohjautuvat oikeaan suuntaan. Hallintokuntien pitää ilmoittaa meille kaikista työntekijöihinsä liittyvistä muutoksista viipymättä, painottaa puhelinvaihteen toimistoesimies Kaisu Kaski. Vaihteeseen tulee aina kertoa esimerkiksi uudesta henkilöstä, osoitteen, nimen tai viran vaihtumisesta sekä sijaisuuksista. Tällä tavalla vaihteen kahdeksan asiakasneuvojaa pystyvät antamaan soittajille ajantasaiset ja oikeat tiedot. Ne voi kertoa vaihteelle joko hallintokunnan puhelinyhdyshenkilö, esimies tai henkilö itse joko sähköpostitse, soittamalla tai täyttämällä hallintokuntiin jaetun lomakkeen. On todella noloa, kun joku soittaa, emme osaa kertoa vastauksia tai meillä on väärät tiedot, Kaski harmittelee. Lomalistat vaihteeseen ja vastaaja päälle Oikeiden tietojen metsästämistä helpottaa, että melkein kaikkien työntekijöiden lomat ja muut poissaolot kirjautuvat kulunvalvontajärjestelmään. Tiedot siirtyvät järjestelmästä suoraan vaihteeseen. Toivottavaa olisi, että ne jotka eivät käytä kulunvalvontaa, lähettäisivät vaihteeseen lomalistansa. Nyt näin tekeekin jo osa hallintokunnista, mutta muutamilla olisi vielä parantamisen varaa. Puhelinvaihteen Kaskella on näiden ohjeiden lisäksi vielä yksi pyyntö. Työntekijät eivät saisi kääntää gsm-puheluitaan vaihteeseen, vaan heidän tulisi käyttää vastaajaa. Jos henkilö kääntää puhelut, mutta ei ilmoita siitä meille, seuraa yleensä epämukavia tilanteita. Tällöin joudumme asiakkaan kanssa yhdessä miettimään, miksi puhelut on käännetty, ja koska kyseinen henkilö mahtaa olla seuraavan kerran tavattavissa. Unohda 88 ja 80 Viime aikoina suurta työtä vaihteelle ovat teettäneet myös puhelinnumeroiden muutokset. Ongelmia on ollut koko kevään ja kesän, mutta nyt niiden pitäisi olla ohi. Kaikki puhelinliittymien siirrot uuteen vaihdetekniikkaan ovat nyt valmiita. Puhelintekniikkaan on nyt tehty sellainen muutos, että kaikista kaupungin liittymistä, sekä lanka- että gsm-numeroista, voi soittaa pitkiin numeroihin eli matkapuhelimeen xxxx tai lankapuhelimeen 621 xxxx. Matkapuhelimesta lankapuhelimeen soitetaan tietysti aina xxxx, opastaa IT-palveluiden hallintosihteeri Anna Kirsi. Lyhytnumerot 80 1xxxx ja 88 1xxxx voi siis periaatteessa unohtaa, sillä pitkiin numeroihin soitettaessa puhelu on silti sisäpuhelu ja hinnallisesti sama. Kaupungin vaihteesta voi tiedustella hallintokuntien ja koko kaupunkikonsernin puhelinnumeroita. Muutokset vaihteeseen voi tehdä joko sähköpostilla: puhelinvaihde@pori.fi tai soittamalla vaihteeseen kännykästä numeroon 888 tai lankaliittymästä numeroon 99. Lisätietoja soittotavoista kaupungin puhelimien välillä löytää Patarummusta: patarumpu.pori.fi/ hallintokeskus/itpalvelut Teksti ja kuva Taina Rinta-Kauhajärvi Asiakasneuvoja Satu Karonen käyttää muiden vaihteen työntekijöiden tapaan vielä kahta tietokonetta. Toisessa on vanha tietokanta ja toisessa uusi. Kattoremontti vuorotteluvapaalla Aviopari Jukka ja Sari Harjunpää ovat molemmat samanaikaisesti vuorotteluvapaalla. Jukka työskentelee Porin Satamassa ja Sari ympäristöviraston rakennusvalvonnassa. Jukka Harjunpää kuuli vuorotteluvapaan mahdollisuudesta vuosia sitten ja ajatus kypsyi pikkuhiljaa. Työyhteisössä muutkin ovat pitäneet vuorotteluvapaita. Pojat tulivat siihen ikään, että pärjäävät itsekseen kotona, Jukka Harjunpää kertoo. Aika oli otollinen myös perheen talouden kannalta. Vuorotteluvapaakorvaukset ovat kohtalaisen pieniä, joten säästöjä on hyvä olla olemassa. Koko kesä vapaalla Harjunpäät päättivät käyttää vapaansa mökillä odottavaan remonttiin. Kesä kului kattoprojektin parissa. Hienoa että saatiin vuorotteluvapaa samaan aikaan, Sari Harjunpää kiittelee. Vuorotteluvapaan järjestäminen vaatii byrokratiaa. Jukka Harjunpää ehdottaakin, että kaupungin henkilöstöhallintoon palkattaisiin henkilö hoitamaan vuorotteluvapaita, jolloin prosessista saataisiin joustavampi. Työllistetään työttömiä Molemmilla työnantaja suhtautui vuorotteluvapaan hakemiseen myönteisesti. Jukka Harjunpää ilmoitti päätöksestään jo muutama vuosi etukäteen, joten asia oli työnantajalla tiedossa hyvissä ajoin. Sari Harjunpäällä vapaan ehtona oli sopivan sijaisen löytäminen. Onneksi hyvä sijainen löytyi ja vuorotteluvapaa toteutui. Satamaan Jukka Harjunpään vuorottelusijaiseksi palkattiin nuori työtön työnhakija, eri tehtäviin kuin mistä Harjunpää jäi vapaalle. Idea on hyvä, että työllistetään työttömiä, Jukka Harjunpää kommentoi. Hieno mahdollisuus Jukka Harjunpään mielestä kaikkien vuotiaiden kannattaisi kokeilla vuorotteluvapaata. Entä miltä tuntuu ajatus töihin paluusta, kun vapaan puoliväli on ylitetty. Sari Harjunpäästä on mukavaa palata taas töihin, aviomiehellä on hieman toisenlaisia ajatuksia. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin voisin jäädä eläkkeelle, Jukka Harjunpää naurahtaa. Teksti ja kuva Johanna Stenberg Haastattelun jälkeen vuorotteluvapaalaiset Sari ja Jukka Harjunpää suuntasivat takaisin mökilleen. Vuorotteluvapaan periaatteet Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemän kirjallisen vuorottelusopimuksen mukaan jää määräaikaisesti vuorotteluvapaalle. Työnantaja sitoutuu palkkaamaan vastaavaksi ajaksi työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaalla pyritään edistämään työssä olevan jaksamista, ja samalla antamaan työttömälle työnhakijalle mahdollisuus saada määräaikaisen työn avulla työkokemusta. Sijaista ei tarvitse palkata samoihin työtehtäviin, mistä vuorottelija jää vuorotteluvapaalle. Lain mukaan sijaiseksi tulee palkata ensisijaisesti nuori, pitkäaikaistyötön tai äskettäin ammattiin valmistunut henkilö. Ehdot ja korvaukset Vuorotteluvapaan edellytyksenä on kymmenen vuoden työhistoria ennen vapaan alkamista. Uudelle vuorotteluvapaalle voi päästä aikaisintaan viiden vuoden kuluttua edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä. Vuorotteluvapaan aikana työntekijän palvelussuhde on lepotilassa. Vuorottelijalla on oikeus vapaan päätyttyä palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Vuorottelija voi käyttää vapaan haluamallaan tavalla. Vapaan vähimmäiskesto on 90 ja enimmäiskesto 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi sopia pidettäväksi myös useammassa, vähintään 90 päivän jaksoissa. Vuorotteluvapaan korvauksen suuruus on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuoden työhistoria ennen vuorotteluvapaan alkamista, korvaus on 80 % työttömyyspäivärahasta. Vuorotteluvapaajärjestelmä käynnistettiin vuonna 1996 aluksi kokeiluna. Vuonna 2010 järjestelmä vakinaistettiin. (Lähde Työ- ja elinkeinotoimisto) Teksti Johanna Stenberg ja Riitta Saarinen

5 Henkilöstöasioita Myötätuulen viikko-ohjelma: Maanantai Niska-hartia-selkäryhmä Nuorisotalo/peilisali klo Miesten kuntosali Meri-Porin uimahalli klo Naisten kuntosali Meri-Porin uimahalli klo Miesten vesijumppa Meri-Porin uimahalli klo Naisten vesijumppa Meri-Porin uimahalli klo Hyödynnä liikuntaetusi - liikunnasta energiaa syksyyn Myötätuuli puhaltaa jaksamista arkeen Tiistai Kahvakuula Nuorisotalo/alasali klo Keskiviikko Lattaritanssi Nuorisotalo/alasali klo Torstai Kahvakuula Nuorisotalo/alasali klo Ryhmät ovat maksuttomia. Ryhmiin ei ole ennakkoilmoittautumisia. Tiedustelut: Porin kaupungin vapaa-aikavirasto Hannele Wallin, puh Uimahallit Porin uimahallien sisäänpääsymaksuista sekä Merikarvian, Kankaanpään ja Ulvilan uimahallikäynneistä saa alennusta henkilökuntakorttia esittämällä 1 /käyntikerta. Avantouinti alkaen Yyterin leirintäalue / saunarakennus, käyntikerta 2,00 Tiistai klo Kuntosalit ajalla : Oma osuus Bobby Wellness Center, Kutomonkatu 6 A 10,00 Energy Puls Wellness Center, Herralahdenraitti 1 8,00 Fysiocenter Mikael, Mikonkatu ,00 Joogasali, Valtakatu 4 4,00 Kunnon Fiilis, Kalevanpuisto 54 5,00 Piukat Paikat, Itsenäisyydenkatu 42 3,50 Porihalli, Paanakedonkatu 18 4,00 Porin Kuntokeskus, Sampsantie 8 4,00 Seniori Center, Isolinnankatu 22 (käynti Juhana Herttuankadulta) 4,00 Wellness Friski, Karjalankatu 16 Rauma 10,00 Kaikissa liikuntapaikoissa käytäntö on sama: kun tulet salille, esitä henkilökorttisi kassalla ja merkitse salilla olevaan kansioon käyntipäivämäärä, nimesi sekä hallintokuntasi tai toimipisteesi, jossa työskentelet. Yhdeltä henkilöltä tuettu määrä on 2 kertaa viikossa tai 8 kertaa kuukaudessa. Myötätuuliohjelma löytyy myös Patarummusta. Myötätuuliterveisin Heidi Suominen, puh Myötätuulitoimintaa järjestävät yhdessä henkilöstöpalvelut ja vapaa-aikavirasto. Vuoden 2012 liikuntaetuja suunnitellaan jo! Kerro meille toiveesi, mitä haluaisit harrastaa ensi vuonna. Kulttuuriedut Alennuksen osuus pääsylipusta: Luontotalo Arkki 2 Pori Sinfonietta 3 Porin taidemuseo 2 Porin Teatteri 3 Rauman kaupunginteatteri 2 Rosenlew-museo 2 Satakunnan Museo 2 Talouspalvelujen toimistosihteeri Maija Tenhon työpäivä alkaa jo valmiiksi virkeissä merkeissä. Pyöräilen Söörmarkusta töihin 12 kilometriä, siinä herää hyvin, hän toteaa. Tenhon työpäivä sisältää toimimista monenlaisten töiden parissa. Niihin kuuluvat esimerkiksi laina-asiat, vakuutukset ja asuntoasiat. Niska- ja hartiaseudun jumppa sekä kahvakuulajumppa tuovat energiaa ja rentoutta töihin koko viikoksi. Olen ollut jumpissa mukana jo kauan, tosin kahvakuula tuli mukaan vasta viime vuonna. Ri- Toimistosihteeri Maija Tenho suosittelee kahvakuulajumppaa erityisesti kaikille toimistotyötä tekeville. vitanssissakin olin mukana aikaisemmin, kun sellaista vielä järjestettiin, Tenho kuvailee. Liikuntaryhmät ovat olleet kovin suosittuja ja kahvakuulajumppa on ollut melko täynnä. Tenho huomaa selvästi jumpan merkityksen arkeensa. Jumpasta saa virkeyttä, jäykkyys vähenee ja rentoutta tulee lisää. Liikunnasta on saanut myös käytännön eväitä työarjen keskelle, esimerkiksi ranteiden venyttelyä on tullut tehtyä niska-hartiajumpan loppuvenyttelyssä. Kesän aikana en jumpassa käynyt ja jo silloin eron huomasi. Odotin syksyn ohjelmia, ja jos Myötätuulitarjontaa ei olisikaan, kävisin vastaavissa itse. Tenhon mielestä jumpat antavat paljon koko ihmiseen kokonaisuutena, niin henkiseen kuin fyysiseen puoleenkin. Hän suosittelee ehdottomasti jumppia kaikille muillekin. Kun kuuntelee ohjaajaa ja omaa kroppaansa, voi aloittaa millä tahansa pohjalla. Rohkeasti vaan kaikki mukaan, Maija Tenho kannustaa. Teksti ja kuva Jani Wahlman Porin torilla järjestetään keskiviikkona 21. syyskuuta Suomi- Mies seikkailee rekkakiertue. Kiertueen tavoitteena on aktivoida vuotiaita miehiä liikkeelle terveellisten elämäntapojen pariin. Miehille tarjotaan arkeen sopivia elämänhallinnan mahdollisuuksia ja ratkaisuja arvostavasti sekä rehellisesti opastaen ja kuunnellen unohtamatta toiminnallisuutta, miesenergiaa ja huumoria. Maksuton tapahtuma on avoinna kello Kaupungin työntekijöille on varattu testiaikaa kello Tapahtumaan saa osallistua työajalla esimiehen luvalla. Ohjelmassa: Testirekassa SuomiMiehen kuntotestit ja palaute, liikuntaneuvontaa, -kokeiluja, lajiesittelyjä, testejä ja infoa terveydestä, ravintoasiaa, hernesoppaa, paikallisten urheiluseurojen ja muiden yhteistyötahojen ohjelmaa. SuomiMies kuntotestit: Kehonkoostumusanalyysi Inbody 720 laite mittaa kehon koostumusta, kuten rasvan ja lihasten määrää, lihastasapainoa, kehon nesteiden määrää ja sisäelinten ympärillä olevaa rasvaa. Menetelmä perustuu impedanssin eli vaihtosähkövastuksen mittaamiseen elimistössä. Polar-kuntotesti Perustuu sykkeen ja sykevälivaihtelun mittaukseen lepotilassa. Tulos on arvio maksimaalisesta hapenottokyvystä, joka kuvaa kestävyyskuntoa. Puristusvoima Testitulos (kg) kertoo yläraajojen lihasvoimasta ja antaa hyvän kuvan koko kehon lihasvoimasta SuomiMies-testien tulkinnasta ja niihin liittyvää jatko-opastusta, painonpudotus- ja ravintoneuvoja sekä ohjeet oman liikuntaohjelman laatimiseen löytyvät www. suomimies.fi -sivustolta. Teksti Outi Vainikka-Majuri Excelistä kuvankäsittelyyn henkilöstökoulutukset nyt intrassa Syyskauden 2011 henkilöstökoulutukset käynnistyivät syyskuun puolivälin tienoilla. Vastuualueiden päälliköille, pääluottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja koulutusvastaaville on jaettu painettuja ohjelmia. Henkilöstöpalvelut muutti kesän aikana entiseen hotelli Otavaan eikä Antinkatu 2:ssa enää järjestetä koulutuksia. Esimerkiksi keväällä käynnistyneillä senioriryhmillä koulutuspaikka on vaihtunut. Kurkista Patarumpuun Sähköisenä koulutusohjelma löytyy Patarummusta henkilöstöpalvelujen sivuilta Koulutus-otsikon alta. Koulutussivulla on myös kuukausikalenteri, jota voit hyödyntää koulutusten valinnassa ja niihin ilmoittautumisessa. Esimerkiksi tietotekniikkakoulutukset ja esimiesvalmennus koostuvat useasta koulutuspäivästä. Merkitse kaikki päivät omaan kalenteriisi ilmoittautumisen yhteydessä. Koulutuksiin tulee ilmoittautua ensisijaisesti sähköisesti. Lisätietoa löydät koulutussivustolta. Esimiehen lupa tarvitaan myös sisäiseen koulutukseen osallistumiselle. Vähintään puolen päivän mittaiset (3 tuntia) koulutukset tilastoidaan ESS-tietojärjestelmään. Koulutus tuloksellisuustavoitteiden tukena Koulutusohjelman punaisena lankana on tukea strategiaa, jonka mukaan meillä on ammattitaitoinen, uudistuva, tuloksellinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Tarjolla on muun muassa neuvottelutaitovalmennusta ja esimiestaitojen perusteita uusille esimiehille sekä yhdistetyt esimies- ja sihteeritreffit. Suuren suosion saanut seniorivalmennus jatkuu neljän ryhmän voimalla. Tilauskoulutusten suosio on viime aikoina kasvanut. Koulutusohjelmassa esitettyjä valmennuksia voidaan muokata tilaajan tarpeiden mukaan. Henkilöstöpalvelut on neuvotellut myös uusien yhteistyökumppaneiden kanssa työyhteisöjen kehittämiseen liittyvän tarjonnan laajentamisesta. Työyhteisöille koulutukset ovat pääsääntöisesti maksuttomia. Ota yhteyttä! Teksti Riitta Saarinen

6 6 Hallintokuntien muutot loppusuoralla Kesäkuun alussa käynnistyneet hallintokuntien muutot uusiin tiloihin vaativat yhden jos toisenkin muuttokuorman. Suurin osa hallintokunnista on ennättänyt jo jonkin aikaa totutella uusiin ympyröihin. Tarkastustoimiston ja Kulttuuriasiainkeskuksen muutot ovat vielä työn alla. Ne saadaan päätökseen syksyn aikana. Työsuojeluvaltuutetut Otavankatu 3, 2. kerros Kulttuuriasiainkeskus Hallituskatu 9 (Raatihuone) Tarkastustoimisto Valtakatu 15, 3. kerros (Otava) Huolimatta siitä, että muutto ajoittui pääosin kesälomakauteen, kaikki sujui aikataulussa ja ilman isompia ongelmia, kertoo muuttojen yhteinen vastuuhenkilö, rakennuttajainsinööri Kari-Matti Haapala Teknisestä palvelukeskuksesta. Haapalan mukaan muutosta on ainakin se hyöty, että esimerkiksi Porin Palveluliikelaitoksen toiminta on nyt keskitetty samaan osoitteeseen, eivätkä sen toimipisteet ole enää riipin raapin ympäri kaupunkia. Muutossa on aina hyvää myös se, että tulee heitettyä kaikki turhat paperit ja vuosien varrella kertynyt muu roina mäelle, toteaa Haapala. Kari-Matti Haapala haluaa erityisesti kiittää Porin kaupungin työllistämispalvelun kautta saatuja muuttomiehiä, jotka hoitivat hommansa hienosti. Teksti Tarja Tiilimäki Hankintapalvelut Pohjoispuisto 7 (Luontotalo Arkki) Henkilöstöpalvelut Valtakatu 15, kerros (Otava) Talous- ja velkaneuvontatoimisto Antinkatu 12 B, sisäpiha, 5. kerros (paluu vanhaan osoitteeseen) Porin Palveluliikelaitos Antinkatu 2, 1. ja 2. kerros Nuorten työpajassa on täysi tohina päällä, vaikka uusien tilojen kunnostaminen on vielä kesken. Remontista vastaavat pääosin pajalaiset itse. Nuorten työpaja uusiin tiloihin Porin kaupungin Nuorten työpaja on toiminut elokuun alusta lähtien uusissa tiloissa VR:n vanhoilla veturitalleilla. Työpajalla on nyt käytössä noin neliön tilat eli huomattavasti enemmän kuin vanhoissa tiloissa Itsenäisyydenkadulla. Vuonna 1986 toimintansa aloittanut Nuorten työpaja tarjoaa työja harjoittelupaikan pääasiassa alle 25-vuotiaille nuorille. Pajalla nuori voi muun muassa hankkia tai parantaa ammattitaitoaan, lisätä sosiaalisia kontaktejaan ja saada uusia virikkeitä elämäänsä. Pajajaksot räätälöidään nuorten tavoitteiden mukaan. Vuosittain pajalla työskentelee nuorta. Teksti Tarja Tiilimäki Kuva Tuomas Laasanen Otava - Suomen rakennushistorian helmi Hotelli Otavasta ehti kehittyä toimintansa aikana porilainen ilmiö. Pori Jazzin alkutaipaleella Otava oli festivaalin hermokeskus ja ykkösjamipaikka. Talon nykyinen omistaja Porin kaupunki otti tilat virastokäyttöön kuluneen kesän aikana. Suomalainen teatteri aloitti Porissa Hotelli Otava perustettiin vuonna 1853 eli heti edellisenä vuonna riehuneen kaupungin suurpalon jälkeen. Kaupunginarkkitehti Carl Johan von Heidekenin suunnittelema kaksikerroksinen rakennus valmistui Majoitushuoneiden lisäksi hotellin toisessa kerroksessa oli kaupunkilaisten kaipaama juhlatila, joka toimi myös teatterina vuosina Otavassa tehtiin teatterihistoriaa 13. lokakuuta 1872, kun Suomalainen teatteri, sittemmin Suomen Kansallisteatteri, piti siellä ensimmäisen esityksensä. Otavassa vieraili myös muita suomalaisia ja ulkomaalaisia teatteriryhmiä ja paikallisia harrastajaryhmiä luvun lopulla vauhdilla kasvavan kaupungin hotelliksi Otava alkoi olla pieni ja vaatimaton. Hotellin silloinen omistaja J. F. Lojander rakennutti taloon kolmannen kerroksen vuonna Muutoksen suunnitteli arkkitehti J.E. Stenberg. Myös toinen kerros otettiin majoituskäyttöön. Hotellin korottamisen yhteydessä ehostettiin myös hotellin viereinen, vuonna 1855 valmistunut ravintolarakennus. Otavassa vietettiin vilkasta seuraelämää, mutta se palveli myös liike-elämää. Kauppamatkustajat ja edustajat kävivät, aina ulkomaita myöten, esittelemässä tuotteitaan. Lääkärit ja hammaslääkärit ottivat vastaan potilaita hotellihuoneissa, joissa pidettiin myös taidenäyttelyitä. Hotelli oli pitkään myös monen porilaisen yhdistyksen ja ammattiryhmän kokoontumispaikka luvun lopulla Otavassa ko- kousti esimerkiksi Hevoisystäväyhtiö, jonka toimesta Porissa pidettiin kilpa-ajot vuonna Ajoihin liittyvä hevoskatselmus pidettiin Otavan pihassa. Jatkosodan aikana taloon majoittui ensin saksalainen ja myöhemmin venäläinen päällystö luvulla Otavassa kokoontui muun muassa Porin Kennelkerho, ja siellä mittelöitiin myös Hiekkarantojen kuningatar -tittelistä. Jamipaikasta virastoksi luvuille tultaessa Otava ei pystynyt enää vastaamaan kovenevaan hotelli- ja ravintola-alan kilpailuun. Ravintola-asiakaskunnan eriytymiseen vastattiin monipuolistamalla ohjelmatarjontaa. Vanhassa iloisessa Otavassa pidettiin muun muassa tanssi- ja lauluiltoja, diskoja ja päivätansseja. Otava toimi vuosia myös Pori Jazzin jamipaikkana. Otavan yli 130 vuotta kestänyt toiminta päättyi vuonna Tuolloin Otavalla oli kunnia olla Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut hotelli-ravintola. Ota- va restauroitiin vuosina vuosina , jonka jälkeen se on ollut virastokäytössä. Teksti ja kuva Tarja Tiilimäki Lähteet: Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen opiskelijoiden Otava-raportti 2002 ja Hotelli Otavan korjaus- ja uudelleenkäyttöhankkeen internet-sivut. Otavan ovet ovat jälleen auki, ja sen mielenkiintoinen historia aistittavissa upeasti restauroiduissa tiloissa. Kaupungin virastoista henkilöstöpalvelut on jo muuttanut Otavaan ja tarkastustoimisto muuttaa syyskuun aikana.

7 Riskienhallintapäällikön on osattava varautua Porin kaupungin riskienhallintapäällikkö Pasi Vainio on työskennellyt aiemmin muun muassa paikallispoliisissa ja sisäasiainministeriössä. Pasi Vainio on ensimmäinen Porin kaupungin riskienhallintapäällikkö. Työ kaupungin palveluksessa alkoi huhtikuun alussa. Työpiste sijaitsee kaupungintalolla. Riskienhallintapäällikön työ vaatii ennen kaikkea suunnittelua, Vainio toteaa. Toimenkuvaan kuuluu tiivistetysti todettuna kaupungin turvallisuustoiminnan edistäminen. Aiemmin virkaa hoiti valmiussuunnittelija. Nyt työ kattaa myös riskienhallinnan ja suurten tilaisuuksien viranomaisyhteistyön. Vainio toimii myös riskienhallinnan johtoryhmän puheenjohtajana. Vainion työssä on oleellista erilaisten käsitteiden ymmärtäminen. Pitää tietää, mitä eroa on turvallisuus- ja valmiussuunnittelulla. Poikkeusolot ja normaaliolojen häiriötilanteetkin tulee erotella. Turvallisuussuunnittelulla pyritään saamaan arki sujuvaksi ennaltaehkäisevästi. Valmiussuunnittelu on varautumista poikkeusoloihin. Pasi Vainio toivoo varautumiseen kuitenkin ajanmukaisempaa näkökulmaa. Valmiussuunnitelman käyttöönottokynnystä voitaisiin madaltaa niin, että se reagoisi entistä tehokkaammin normaaliolojen häiriötilanteisiin. Tällaisia ovat muun muassa tuhoja aiheuttaneet myrskyt, pitkittyneet sähkökatkot ja vakavat onnettomuudet. Poikkeusoloissa häiriötilanteita esiintyy tiheämmin. Olennaisinta on, että jos jotain sattuu, asiat sujuvat tehokkaasti tehtyjen suunnitelmien pohjalta. Turvallisuutta työpisteille Kun käsiteviidakosta selvitään eteenpäin, päästään Vainion tyypilliseen työpäivään. Siihen kuuluu palavereja, ohjausta, organisointia ja turvallisuuden kehittämistä ylipäätään. Nyt pohdinnan alla on esimerkiksi turvallisuustoiminnan, erityisesti varautumisen ja riskienhallinnan, jalkauttaminen. Tämä tarkoittaa, että työpaikoilla jokaisen kaupungin työntekijän tulisi tietää, miten toimia häiriötilanteessa ja tunnistaa riskit. Ajatuksena on, että jalkauttamisen apuna olisivat eri toimialojen omat koulutetut turvallisuustoimijat. He muodostaisivat verkoston keskenään, välittäisivät tietoutta työpaikoille ja samalla viestisivät havaituista puutteista. Syksymmällä on tarkoitus laatia ohjeistus häiriötilanteen hallinnasta perustettavan työryhmän kanssa, jossa on puheenjohtajana kaupunginjohtaja ja mukana muun muassa tiedottaja sekä pelastuslaitoksen edustaja. Häiriötilanteissa on muun muassa tiedon lähdettävä nopeasti liikkeelle. Jokaisella vastuu Pasi Vainio tekee yhteistyötä kaupunginjohtajan, hallintopalveluiden ja muiden toimialojen kanssa. Myös alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyö on tärkeää. Hallintokunnille taas suunnitellaan turvallisuutta niiden tarpeiden mukaan. Ne poikkeavat toisistaan paljon ja jokaisen erityispiirteet on huomioitava. Riskienhallintapäällikkö voi auttaa hallintokuntia parhaiten opastuksella ja koulutuksella. Kaupungin turvallisuuteen tarvitaan yhteispeliä ja siinä hän peräänkuuluttaakin työntekijöiden omaa vastuuta. Jokaisen tulee viipymättä ilmoittaa häiriötilanteesta tai sen uhkasta esimiehelleen ja tarvittaessa kunnan tai toimielimen johdolle sekä viestinnästä vastaaville, Pasi Vainio muistuttaa. Teksti ja kuva Taina Rinta-Kauhajärvi Uusi pelastuslaki tuli voimaan - mikä muuttui? Uuden pelastuslain keskeinen tavoite on vähentää onnettomuuksien määrää. Uusi pelastuslaki astui voimaan heinäkuun alusta. Lain uudistamisessa pyrittiin siihen, että lainsäädäntö vastaisi kansallisten turvallisuusstrategioiden asettamiin haasteisiin. Niitä ovat muun muassa sisäisen turvallisuuden ohjelma, yhteiskunnan turvallisuusstrategia ja väestön suojaamisen strategia. Lain myötä uudistetaan tai laaditaan joukko asetustasoisia normeja täydentämään pelastuslakia, esimerkiksi toimintavalmiusohje. Onnettomuuksien ehkäisy Lainsäädännöllä on tähän asti ohjattu varsin tarkasti palotarkastusten suorittamista, eikä yksittäisellä pelastuslaitoksella ole ollut juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa palotarkastuskohteiden määrittelyyn tai tarkastusväleihin. Jatkossa pelastuslaitokset laativat valvontasuunnitelman ohjaamaan palotarkastustoimintaansa. Näin voidaan paremmin kohdentaa voimavaroja kohteisiin, joissa riskit ovat suurimmat ja samalla huomioidaan kohteen oma turvallisuustyö. Pelastuslaitos voi jatkossa myös periä valvontamaksun valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista. Satakunnassa päätöstä valvontamaksusta ei ole vielä tehty. Asumisturvallisuus on uudessa laissa keskeisesti esillä. Erityinen painopiste on hoito- ja huoltolaitosten poistumisturvallisuudessa. Sitä arvioidaan laadittavalla selvityksellä, ja tarvittaessa poistumisturvallisuutta voidaan parantaa esimerkiksi asentamalla kohteeseen sammutuslaitteisto. Pelastustoiminta Pelastustoimintaa koskevat muutokset ovat vähäisiä. Pelastuslaitos voi jatkossa laskuttaa automaattisen paloilmoittimen antamista erheellisistä hälytyksistä, mikäli kehotuksesta huolimatta kohteesta tulevien ilmoitusten määrää ei saada hallintaan. Maksun tarkoitus on kiinnittää kohteen huomio ongelmaan. Väestönsuojelu Väestönsuojien rakentamisvelvoitteen säilymisestä neuvoteltiin pitkään ja kiista hidasti lain voimaantuloa. Rakentamisvelvoite jäi lakiin, mutta rakentamisvelvoitetta kevennettiin aiemmasta. Nyt väestönsuoja rakennetaan lähtökohtaisesti yli neliömetrin uudisrakennuksiin. Uusi pelastuslaki näkyy arjessa selkeimmin onnettomuuksien ehkäisytyössä. Valvontasuunnitelman käyttöönotto asettaa uusia osaamishaasteita palotarkastustoimintaan; teknisen tarkastuksen lisäksi on pystyttävä arvioimaan myös muun muassa kohteen turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Uusi laki kannustaa myös pelastuslaitoksia ottamaan näkyvämmän roolin osana yhteiskunnan turvaverkkoa ja olemaan mukana niissä pöydissä, joissa yhteiskunnan turvallisuudesta puhutaan. Teksti Petri Ekberg Kuva Satakunnan Pelastuslaitoksen arkisto

8 8 Näin kaupungin työntekijät on vakuutettu Porin kaupunki turvaa työntekijöitään erilaisilla vakuutuksilla. Suurin on lakisääteinen tapaturmavakuutus, joka koskee kaikkia kaupungin työntekijöitä. Kaupungin työntekijöitä koskevat vakuutusasiat ovat olleet keskitettyjä vuodesta 1984 lähtien, jolloin Pori teki ensimmäisen riskienkartoituksensa. Tätä ennen hallintokunnat hoitivat itse omat vakuutuksensa, kertoo vakuutusasioita hoitava apulaiskaupunginkamreeri Hannu Jokinen Talouspalvelut-yksiköstä. Vuodenvaihteessa eläkkeelle jäävä Jokinen tietää kaupungin vakuutuksista paljon, sillä hän on työskennellyt niiden parissa 27 vuoden ajan. Esimerkiksi vuonna 2010 Porin kaupungin tapaturmavakuutuksen kustannukset olivat euroa. Toiseksi suurin menoerä oli julkinen yhteisvastuuvakuutus euroa. Kysyimme Hannu Jokiselta: Kuka kuuluu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin? Työntekijöiden lisäksi siihen kuuluvat peruskoululaiset, lukiolaiset sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijat. Myös kuntouttava työtoiminta, vammaisten työtoiminta ja omaishoitajat turvataan tapaturmavakuutuksella. Kaupungin työntekijöillä on TES:n mukainen ryhmähenkivakuutus, mitä se tarkoittaa? Jos työntekijä menehtyy työpäivänsä aikana, omaiset voivat hakea korvauksia. Onko vielä muita vakuutuksia? Hallintoelimien henkilöt on turvattu hallinnon vastuuvakuutuksella. Näitä henkilöitä ovat muun muassa kaupunginjohtaja, perusturvajohtaja sekä kaupunginhallituksen ja perusturvalautakunnan jäsenet. Lisäksi kaupunki on ottanut vapaaehtoisen vakuutuksen, joka koskee ulkomaan virkamatkoja. Virkamatkoilla korvataan sairaskulut ja matkatavarat. Ovatko kaupungin luottamushenkilöt vakuutettuja? Kyllä. Jos luottamustehtäviä hoidettaessa sattuu tapaturma, se korvataan. Entä jos kaupungin työntekijä aiheuttaa vahingon ulkopuoliselle? Tällöin korvaukset suoritetaan julkisyhteisön vastuuvakuutuksesta. Jos joku esimerkiksi loukkaa itsensä kaatuessaan hiekoittamattomalla tiellä, korvauksia voi hakea, mikäli vahinko johtuu kaupungin työntekijästä. Miten työmatkat on vakuutettu? Työmatkat kuuluvat myös tapaturmavakuutuksen piiriin. Mitä jos työmatkallaan poikkeaakin kaupassa? Pääsääntönä on, että työmatka kuljetaan lyhintä reittiä pitkin. Tapaturma korvataan kyllä työtapaturmana, jos kyseessä on säännöllisesti tapahtuva poikkeaminen, esimerkiksi lapsi haetaan Porin kaupungilla sattuu vuodessa keskimäärin tapaturmaa, jotka korvataan. päivähoidosta tai poikkeaa ruokakaupassa ja tapaturma on sattunut tällaisen matkan aikana. Entä jos työpaikalla hajoaa joku henkilökohtainen tavara, esimerkiksi silmälasit? Kaupunginhallitus on päättänyt, että tavara korvataan, jos se on työnteon kannalta välttämätön, kuten silmälasit esimerkiksi ovat. Ovatko työntekijät vakuutettuja silloin, kun he käyvät kaupungin järjestämässä henkilöstöliikunnassa? Työntekijät ovat vakuutettuja vain silloin, jos liikunta kuuluu työtehtävien hoitoon. Esimerkiksi palomiehet pelaavat sählyä kuntonsa ylläpitämiseksi. Liikunnan täytyy kuulua varsinaisiin työtehtäviin. Työntekijät eivät ole muuten vapaa-ajallaan vakuutettuja. Miten vakuutuskorvauksia haetaan? Jokaisessa hallintokunnassa on oma vastuuhenkilönsä, jonka puoleen tulee kääntyä. Vastuuhenkilö tietää, mitä lomakkeita pitää täyttää ja lähettää ne eteenpäin. Teksti ja kuva Taina Rinta-Kauhajärvi Sosiaalinen luototus - mitä se on? Porin kaupunki tarjoaa perusturvaorganisaationsa kautta sosiaalista luottoa. Yksinkertaisimmillaan kyseessä on kaupungin tarjoama halpakorkoinen laina, joka on kunnan vapaaehtoinen palvelu kuntalaisille. Luotto on lakiin perustuva ja otettiin Porissa käyttöön vuonna Sosiaalinen luotto on käytössä noin 20 kunnalla. Pori on Suomessa tässä mielessä edistyksellinen, toteaa sosiaaliohjaaja Leena Kotiranta Porin kaupungin perusturvasta. Luototus käytännössä Sosiaalisen luoton hakija soittaa ensin minulle ja jos luotto näyttää mahdolliselta, niin hakijalle varataan aika keskustelua ja hakemuksen täyttöä varten, opastaa Kotiranta. Varojen selvittämiseksi tarkistetaan hakijan tulot ja menot kuukautta kohden. Sosiaalisen luoton saanti edellyttää maksuvaraa, joka jää todellisten kuukausitulojen ja Sosiaaliohjaaja Leena Kotiranta vastaa Porin perusturvatoimistossa sosiaalisen luototuksen asiakaspalvelutehtävistä. -menojen jälkeen jäljelle. Luottoa on haettu ulosoton lisäksi muun muassa kulutusluottoihin. Luottoa ei makseta ihmiselle itselleen, vaan laskut maksetaan suoraan laskuttajalle. Talouspalvelun työntekijät lähettävät lainan lyhennyslaskun hakijalle sovittuna eräpäivänä maksettavaksi, jatkaa Kotiranta. Ihmiset ovat hoitaneet luottonsa todella hyvin. Jos luoton saaneen taloudellinen tilanne muuttuu, niin silloin teemme uuden päätöksen ja luottosopimuksen. Pääsääntönä pidän sitä, että hakijat ottavat rohkeasti yhteyttä vaikeuksien ja lainan irtisanomisen estämiseksi. Kiinnostusta on paljon Luottoa hakevat niin eläkeläiset kuin työssäkäyvätkin. Porin kaupungin sosiaalinen luotto on tarkoitettu kaupungin asukkaille ja siten myös työntekijöille. Yhteistoiminta-alueen työntekijät eivät voi ainakaan toistaiseksi hakea luottoa, vaikka kysyntää on ollut. Myös kielteisiä päätöksiä tehdään, jos maksuvaraa ei löydy tai jokin muu seikka vaikuttaa kielteisen päätöksen tekoon, Kotiranta kertoo. Velkajärjestelyssä oleville lisälainaa ei myönnetä, ja jos ihminen saa asiansa omilla varoilla kohtuuajassa hoidettua, luottoa ei tarvitse myöntää. Ensin kehotetaan myös hakemaan lainaa pankista, jos kyseessä on muu asia kuin ulosotto. Kiinnostusta luottoon on ollut todella paljon. Tällä hetkellä luoton saaneita on 75 taloutta. Opiskelijoiden sosiaalinen luototus on asia erikseen. Se on tarkoitettu haettavaksi tapauksissa, joissa opintolainan valtiontakausta ei saa luottohäiriömerkinnän vuoksi. Tämäntyyppinen virka voi tuntua raskaalta, mutta Leena Kotiranta tuntuu nauttivan työstään. Tykkään olla tekemisissä ihmisten kanssa ja auttaa heitä. Vuonna 2001 kävimme tutustumassa tähän palveluun kokeilukunnissa ja sanoin jo silloin, että jos tämä Porissa joskus aloitetaan, niin haluan olla mukana, hän toteaa. Teksti ja kuva Jani Wahlman

9 Satakunnan yhteisökeskus vanhalla poliisilaitoksella Kumppanuutta ja yhteisöllisyyttä Satakunnan yhteisökeskus sijaitsee Isolinnankadulla, jonne se muutti kaupungin vuokralaiseksi tammikuussa Tarve yhdistysten yhteiselle tilalle oli ollut olemassa jo kauan. Vuonna 2007 hanke sai alkunsa ja keväällä 2009 käynnistettiin usean yhdistyksen Kumppanuusyhteisön luominen Satakuntaan -yhteishanke. Tavoitteena oli hyvinvointityötä tekevien yhteisöjen oman toiminnan voimaannuttaminen, kansalaisten syrjäytymisen estäminen ja yhteisöllisyyden sekä suvaitsevaisuuden vahvistaminen. Yhteisökeskuksen hankevastaava Merja Majalahti listaa keskuksen tärkeimmiksi tavoitteiksi tiedottamisen, tukemisen ja osallistamisen. Keskus toimii vapaaehtoistyön areenana ja tekee yhteistyötä myös oppilaitosten kanssa tarjoamalla opiskelijoille työharjoittelupaikkoja sekä opinnäyte- ja tutkimustyökohteen. Tilaa vielä kolmelle Kevään ja kesän aikana keskukseen on muuttanut 11 yhdistystä, tilaa olisi vielä kolmelle. Keskuksessa olevien yhdistysten lisäksi Satakunnan yhteisökeskuksella on 14 jäsenyhdistystä. Syksyllä valmistuu vielä kaksi uutta kokoustilaa, joita yhdistykset voivat vuokrata käyttöönsä. Myös 4H-yhdistys muutti Satakunnan yhteisökeskukseen. Kaikki tervetulleita Yhteisökeskuksen toiminnassa pyritään ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön. Ihmiset kaipaavat keskustelua, osallistumismahdollisuutta ja toimintaa, Majalahti kertoo. Keskuksessa on järjestetty lauluiltoja, pihajuhlia, ristikoiden ratkomista, englanninryhmiä ja tuolijumppaa. Osallistuminen ei vaadi minkään yhdistyksen jäsenyyttä, vaan keskuksen toimintaan voivat osallistua kaikki. Vapaaehtoisena vaikutat Vuosi 2011 on Euroopan unionin vapaaehtoistoiminnan teemavuosi, jonka tarkoituksena on edistää vapaaehtoistyötä, lisätä vapaaehtoistyön arvostusta ja tietoutta, sekä tukea vapaaehtoistyön organisaatioita. Tutkimusten mukaan 39 % suomalaisista on osallistunut vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoiminnalla on merkitystä niin yhteiskunnalle, yhteisölle kuin vapaaehtoiselle itselleen. Oppimista puolin ja toisin Yhteisökeskuksen tiloissa toimii myös Suomen Nivelyhdistys, jonka hallituksessa Pekka Lind vaikuttaa. Vapaaehtoistyö on Lindille hauskaa hommaa, jossa aika kuluu mukavasti eläkkeellä ollessa. Parasta vapaaehtoistoiminnassa on ihmisten kanssa oleminen. Saa antaa vertaistukea ja jakaa niveltietoa sekä muutakin tietoa, mitä elämänvarrella on oppinut, Lind summaa. Yhteisökeskuksessa toimijat saavat apua ja neuvoja myös toisiltaan. Joka päivä oppii aika lailla, kun toimii monen eri alan ihmisten kanssa. Syksyllä yhteisökeskuksessa alkavat vapaaehtoistyön peruskurssit, joita järjestetään neljä kertaa vuodessa. Yhteisökeskuksen toimintaan ja tuleviin tapahtumiin voi tutustua internet-osoitteessa Teksti ja kuva Johanna Stenberg Discover Pori helpottaa ulkomaalaisen arkea Discoverpori.fi sivustoa kehittävät viestintäkoordinaattori Katja Viitapohja ja yhteyspäällikkö Pasi Pitkänen Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEKista. Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK on luomassa yhteistyössä Porin seudun muiden toimijoiden kanssa uudentyyppistä ja pysyvää palvelukokonaisuutta. Seudun kansainvälisille toimijoille suunnatut julkiset ja yksityiset palvelut järjestetään yhden luukun periaatteella toimivaksi kokonaisuudeksi. Tätä kautta niiden käyttö ja saavutettavuus helpottuu. Tärkeänä kohderyhmänä ovat Olkiluodossa ja muissa kansainvälisissä projekteissa toimivat yritykset ja heidän henkilöstönsä. Palvelukokonaisuus on myös yksittäisten ulkomaalaistaustaisten henkilöiden käytettävissä. Palvelukokonaisuuden tueksi on avattu discoverpori.fi-sivusto, johon kerätään Porin seudun englanninkieliset palvelut. Sivusto on eräänlainen linkki- ja tietopankki, joka palvelee sekä tänne sijoittumista harkitsevaa tai täällä jo olevaa yrittäjää sekä yksityistä henkilöä kaikissa eri elämäntilanteissa. Internet-sivusto on tehty mahdollisimman käyttäjälähtöiseksi ja selkeäksi. Tavoite on, että palvelun tarvitsija löytää tiedon englanninkielisestä palvelusta mutkattomasti ja helposti, toteaa Olkiluoto-yhteyspäällikkö Pasi Pitkänen. Kaupungin hallintokuntia mukana Palveluntarjoajien verkoston kokoaminen ja sivuston luominen on aloitettu julkisen sektorin ja yhdistysten tiedoista. Mukana ovat esimerkiksi Porin kaupungin suurimmat hallintokunnat, Pasi Pitkänen kertoo. Palveluntarjoajille sivusto on yksi lisämarkkinointikanava. Internet-sivuston kautta on jokaisen palveluntarjoajan mahdollisuus luoda ilmaiseksi palvelustaan palvelukortti, johon pyydetään ytimekästä organisaation ja palveluiden kuvausta sekä suomeksi että englanniksi. Palvelukortin tietoja on mahdollisuus myöhemmin itse päivittää. Kortin voi tulostaa asiakkaan tai palveluntarjoajan omaan käyttöön. Yksityisten palveluntarjoajien kerääminen sivustolle on vasta alkamassa ja tervetulleita ovat kaikki englanniksi palvelua tarjoavat tahot, Pitkänen korostaa. Uutta palvelukokonaisuutta ja -konseptia sivustoineen ollaan tuomassa yhä enemmän julkisuuteen, jotta sen tarjoaman hyödyn saisi mahdollisimman moni taho. Annamme mielellämme asiasta lisätietoja ja otamme vastaan palautetta, toteaa Pasi Pitkänen. Teksti Ulla Keskinen Kuva Marko Mikkola

10 10 Työn ääniä Uusi upea uimahalli avataan lauantaina 24. syyskuuta kello kuusi aamulla Valtuuston 450-vuotislahja Kaupungin uusi uimahalli avataan yleisölle Porin Päivän juhlien yhteydessä. Noin kaksi kertaa vanhaa uimahallia suurempi halli on noussut parissa vuodessa keskustan tuntumaan Kuninkaanhaanaukiolle. Uuden uimahallin rakentaminen oli valtuuston juhlapäätös Porin täyttäessä kolme vuotta sitten 450 vuotta. Valtuusto lupasi juhlakokouksessa kaupunkilaisille hienon syntymäpäivälahjan. Lauantaina 24. syyskuuta aamukuudelta porilaiset saavat hallin käyttöönsä. Porin hallin myötä Suomi saa uuden täysimittaisen eli 50 metrin altaalla varustetun uimahallin. Kaikkiaan uuteen halliin tulee kahdeksan allasta, erilaisia vesiviihdelaitteita ja saunoja sekä vesiliukumäki. Porin halli on sopiva sekoitus varsinaista uimahallia ja kylpylää. Nykyrakentamisen tapaan myös erityisryhmien tarpeet on otettu hallissa huomioon. Porin uimahalli on maan ensimmäinen aurinkoenergiahalli, jossa aurinkolämpökeräimillä ja -paneeleilla katetaan osa energiatarpeesta. Teksti Kimmo Rinne Laitosmies Pasi Rönni vapaa-aikavirastosta pitää huolen, että tekniikka pelaa uudessa uimahallissa. Verrattuna vanhaan, uusi uimahalli tulee olemaan aikamoinen hyppy nykyaikaan, kertoo Rönni. Rönnin työtehtäviin hallilla kuuluu kiinteistönhuolto, mikä tarkoittaa pääasiassa vedenkäsittelyä. Vedenlaatua tarkkaillaan koko ajan; kemikaalit, veden kulutus ja kaikki muu säädetään erikseen. Uuden uimahallin erikoisuuksia on se, että vesi liikkuu viidessä eri kierrossa, kun vanhassa hallissa ja maauimalassa kaikki oli yhdessä kierrossa. Kaikilla altailla on omat säätölaitteensa, joilla voidaan määritellä kloorin ja veden happamuusaste sekä veden lämmitys kohdilleen tasalaatuisen veden takaamiseksi. Porin uusi uimahalli Osoite: Presidentinpuistokatu 6 Kokonaiskustannukset noin 17,5 miljoonaa euroa Hallin kokonaispinta-ala 9 244m² Kahdeksan erilaista allasta Vesiliukumäki 50 m Suurimmassa 50 metrin altaassa vettä litraa Kaksi tavallista saunaa ja yksi höyrysauna Liikuntaesteisille ja tilauskäyttöön erilliset puku- ja pesutilat Pukukaappeja noin 500 kpl Kuntosali 104 m² Kahvio 68 hengelle Katsomo 400 hengelle Toiminnasta vastaa Porin kaupungin vapaa-aikavirasto. Aukioloajat ja hinnat löytyvät internetistä Altaiden alla on vesimiehen valtakunta Vedenkäsittelyn ohessa laitosmiestä työllistävät kiinteistönhuollossa myös ne perinteisemmät asiat ihmistä kun käy päivittäin, niin aina jotakin rikkuu ja me ollaan sitten korjaamassa. Monet lähtevät Ulvilan uimahalliin tai Raumalle, mutta uskon, että jatkossa aletaan käydä täällä. Tästä on tarkoitus tehdä tavallaan kaupungin ylpeys. Paikkojen siisteydestä ja kunnosta pidetään erityistä huolta, lupaa Pasi Rönni. Teksti ja kuva Tuomas Laasanen Allasalueella hehkuu raikas limenvihreä. Arkkitehtuurin ammattilainen Porin uuden uimahallin sai suunnitellakseen arkkitehtitoimisto Arktes Oy. Toimiston tärkeimpiä suunnittelukohteita ovat olleet vapaa-aikakeskukset, vesipuistot, uimahallit, hotellit, kylpylät ja kuntoutuslaitokset sekä liikuntakeskukset. Toimistolla on ollut suunnittelukohteita Suomen lisäksi myös useissa muissa Euroopan maissa. Suunnittelusopimus Porin kaupungin ja Arktes Oy:n välillä allekirjoitettiin elokuussa 2008 ja ensimmäinen työmaakokous pidettiin marraskuussa Kokonaisuudessaan suunnittelu ja toteutus kestivät kolmisen vuotta. Yhteistyöllä hyvä tulee Uimahallin arkkitehti Tapio Antikainen kiittelee projektin eri osapuolia hyvästä yhteistyöstä. Suunnittelussa olivat mukana myös LVI-, sähkö-, vedenkäsittely-, rakennusautomaatio- ja aurinkoenergian käytön suunnittelijat. Kaikilla on ollut tavoitteet korkealla. Antikainen teki yhteistyötä Luvatan teknologia-asiantuntija Petri Konttisen kanssa aurinkopaneelien sijoittelussa ja ulkonäöllisissä asioissa. Arkkitehdin toiveena oli, etteivät aurinkoenergiaratkaisut näy kadulle. Antikaisen mielestä aurinkopaneelit ja keräimet saatiinkin hienosti sovitettua rakennukseen. Vesiliikunnan iloja esteettömästi Uuden uimahallin suunnittelussa on otettu laajasti huomioon esteettömyys. Arkkitehti Antikaiselle esteettömyys on suunnittelussa ensisijaisen tärkeää. Uimahalli on liikuntapaikkana niin monipuolinen, joten soisi, että mahdollisimman moni voisi nauttia vesiliikunnan iloista. Nykyään myös rakennuttajat ymmärtävät asian tärkeyden ja jopa vaativatkin esteettömyyteen panostamista. Teksti ja kuvat Johanna Stenberg Vesi pysyy hyvänä sekä huippukuormituksissa että silloin kun on vähemmän käyttöä. Uskon, että pääsemme aivan huippulaatuun vedenkäsittelyssä. Tekniikkaa on huikea määrä, mutta mielestäni on tehty loistavaa työtä siinä suhteessa, että kaikki on hyvin yksinkertaista ja helppokäyttöistä, ja mikä tärkeintä, saadaan paljon energiaa säästöön. Pasi Rönni ja muut laitosmiehet valvovat veden laatua automaattisäätölaitteilla. Vesiliukumäki tekee kierroksen uimahallin ulkopuolella.

11 Työn ääniä porilaisille on nyt valmis Erikoisrakentamisen tyylinäyte Kuva Veijo Marin MVR-yhtymän tuotantojohtaja Rami Viitasaari on perusporilaisena tyytyväinen siitä, että on saanut olla mukana uuden uimahallin rakentamisessa. Kuva Tarja Tiilimäki Uimahallin katsomossa istuu silminnähden tyytyväinen mies. Työmaapäällikkö ja MVR-yhtymän tuotantojohtaja Rami Viitasaaren myhäilyn ymmärtää, kun katselee uutuuttaan uhkuvaa uimahallia. Rakennus on viimeistä viilausta vaille valmis. Loppuaika ennen uimahallin avajaisia käytetään erilaisten laitteiden, kuten veden puhdistusjärjestelmän säätämiseen kaikissa olosuhteissa toimivaksi. Halli on myös kaikkine kommervenkkeineen sen verran moderni, että henkilökunta tar- vitsee myös oman aikansa oppiakseen kaikilta osin talon tavoille. Uimahalli on sekä kokonsa että hintansa puolesta satakuntalaisessa mittakaavassa suurprojekti. Jos tämän projektin suuruutta yrittäisi jollakin tavalla konkretisoida, niin esimerkiksi rakentamiseen käytetyllä kuutiolla betonia valaisi jopa 100 omakotitalon perustukset. Toisaalta jos neliön laatoituksen olisi tehnyt yksi mies, niin hän olisi joutunut uurastamaan lähes viisi vuotta. Nyt laatoitus valmistui kymmenessä kuukaudessa, laskeskelee Viitasaari. Nosturin tassuille betoniperustukset Uimahallin rakentaminen vaatii erikoisosaamista. Rakentamisen aikana ylitsepääsemättömiä ongelmia ei ilmaantunut haasteita kylläkin. Jo pelkästään työn aikatauluttaminen oli työlästä. Tämän kokoluokan projektissa ei voinut lähteä siitä, että työ olisi edennyt vaihe vaiheelta, vaan työmaa piti jakaa lohkoihin. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että toisessa lohkossa jo aloiteltiin laatoitusta, kun toisessa ei ollut vielä edes seiniä pystyssä. Ilman näitä järjestelyitä hallin rakentaminen olisi kestänyt vuosia, täsmentää Viitasaari. 50-tonnin jännebetonipalkkien asentaminen aiheutti myös päänvaivaa. Jouduimme miettimään miten maa kantaa. Jos nosturin tassut olisi laskettu suoraan maahan, niin kellarikerroksen seinät olisivat sortuneet. Näin ollen nosturille piti rakentaa omat perustukset kahden metrin syvyyteen, kertoo Viitasaari. Oma lukunsa oli myös ison altaan rakentaminen. Jo pelkästään betonivalun suunnitteluun kului kymmeniä työtunteja. Yhteistyötä teimme tiiviisti esimerkiksi betonitoimittajan kanssa. Työn onnistumisen kannalta tärkeässä roolissa olivat myös betonivalajat, jotka olivat myös suunnittelussa mukana hyvissä ajoin. Viitasaaren mukaan yhteistyötä on tehty laajasti eri asiantuntijoiden kanssa, koko projektin ajan. Onnistuneeseen lopputulokseen pääseminen on edellyttänyt laajaa konsultointia ja mutkatonta tiimityötä, Viitasaari täsmentää. Ideoita lenkkipolulta Uimahallin rakentaminen on ollut Viitasaarelle myös henkilökohtainen haaste, vaikkei hän, omien sanojensa mukaan, ole joutunut unettomia öitä viettämään. Onhan tämä ollut sen verran iso projekti, ettei tätä ole pystynyt rajaamaan kello , ainakaan ajatuksissa. Toisaalta vapaa-ajalla esimerkiksi nurmikkoa leikatessani tai lenkillä ollessani moneen rakennustekniseen pulmaan löytyi ratkaisu. Tämän urakan myötä tietää miten uimahalli pitää rakentaa, tai ainakin sen, miten ei missään tapauksessa kannata tehdä, pohtii Viitasaari. Yhdestä asiasta Viitasaari on erityisen tyytyväinen, nimittäin siitä, että he onnistuivat työllistämään paikallisia aliurakoitsijoita ja työntekijöitä, niin paljon kuin ylipäätään oli mahdollista. Porilaisin ja satakuntalaisin voimin on toteutettu esimerkiksi kaikki betonointityöt, laatoitus, peltityöt, vedenedistys ja muuraus. Lisäksi valtaosa materiaalista tilattiin paikallisten toimijoiden kautta. Työmaa työllisti kaiken kaikkiaan viitisenkymmentä rakennusmiestä. Uskon, että kaikki porilaiset ovat syystä ylpeitä uudesta uimahallistaan, kiteyttää Rami Viitasaari. Teksti Tarja Tiilimäki Kuvat Jouni Koivukoski ja Heli Koskela

12 12 Työn ääniä Uimaseurat innoissaan 50 metrin radasta Uuden uimahallin saaminen Poriin merkitsee paljon porilaisille uimaseuroille ja niiden uimareille. Seurat ovat tyytyväisiä etenkin siihen, että uimahallista löytyy 50 metrin uima-allas. Useimmat kilpailut pidetään 50 metrin radalla ja nyt Porissakin on sellainen, sanoo Porin Uimaseuran puheenjohtaja Matti Teljo. Teljon mielestä pitkä rata helpottaa uimareita siinäkin mielessä, että nyt radalla voi uida väljemmin kuin vanhan hallin puolta lyhyemmällä radalla. Pidemmän radan ansiosta Porin Uimaseura aikoo järjestää uudessa uimahallissa Mastersmestaruuskilpailut, jotka käydään lokakuun loppupuolella. Myös Porin Pyrinnön uintijaoston puheenjohtaja Jari Vehkaoja on tyytyväinen parempiin harjoittelumahdollisuuksiin. Kilpauimareiden ei tarvitse enää lähteä muualle harjoittelemaan. Erityisesti nuorille on hyvä, että he pääsevät nyt harrastamaan paremmin, Vehkaoja toteaa. maanantaista perjantaihin. Esimerkiksi Uimaseura käyttää hallia 70 tuntia viikossa. Puitteet kunnossa kilpauimareille Tänä kesänä nuorten EM-hopeaa voittanut Porin Uimaseuran Matti Mattsson odottaa uuteen halliin pääsyä. Uusi uimahalli ja 50 metrin allas merkitsevät todella paljon, sillä pääsen treenaamaan samanpituisella radalla kuin mitä olympialaisissa on. Uimarin mielestä uusi halli on muutenkin kaikin puolin toimiva kuntosaleineen ja muine palveluineen. Kesän ajan Mattsson harjoitteli kaksi viikkoa Espanjassa ja muuten maauimalassa. Minulla on uintitreenit kymmenen kertaa viikossa. Sen lisäksi on tietenkin juoksulenkkejä ja kuntosaliharjoittelua, Matti Mattson kertoo hurjasta harjoittelustaan. Testiuimarin mielipide Porin Uimaseuran jäsen Emmi Kaunisto on 9-vuotias kilpauimari, jonka suosikkilajina on vapaauinti. Emmi pääsi ensimmäisten joukossa testaamaan uutta uimahallia. Uimahalli tuntuu kivalta, koska täällä on paljon altaita. 50 metrin allas on upea ja pesutilat ovat paljon paremmat kuin vanhassa hallissa. Liukumäki on tosi kiva. Mun lempiväri limenvihreä on valittu tänne ja tämä tuntuu enemmän kylpylältä kuin uimahallilta. Täällä on kyllä kivaa, Emmi Kaunisto hehkuttaa. Pian uuteen uimahalliin pääsevä EM-mitalisti Matti Mattsson tähtää seuraavaksi aikuisten lyhyen radan EM-kilpailuihin. Sekä Porin Uimaseura että Porin Pyrintö käyttävät hallia ahkerasti Teksti Taina Rinta-Kauhajärvi Kuva Suomen Uimaliitto Teksti Johanna Stenberg Kuva Jouni Koivukoski Kysyimme Kaikki Porin kaupungin työntekijät ovat oikeutettuja yhden euron suuruiseen alennukseen sisäänpääsylipusta Porin uimahalleissa. 1. Oletko ollut tietoinen alennuksesta ja käyttänyt kaupungin tarjoamaa etuutta? 2. Mitä mieltä olet uimisesta työpaikkaliikuntana? 3. Mitä odotat uudelta uimahallilta? Erja Lundenius hallinnon sihteeri, Koulutusvirasto Tarja Rantamäki sosiaalityöntekijä, Perusturva, sosiaali- ja perhepalvelut Pekka Mustalammi palomies, Satakunnan pelastuslaitos Jari Lagerroos ympäristötarkastaja, Ympäristövirasto Birgit Heinonen Porin taidekoulu 1. Olen ollut tietoinen alennuksesta ja maauimalassa olen käyttänyt henkilökuntakorttia hyväksi. 2. Hyvä juttu! 3. Vaikuttaa tosi hyvältä. Jossain vaiheessa menen mielenkiinnosta katsomaan. Heikki Tuominen palvelupäällikkö, Tekninen palvelukeskus, Porina 1. Kyllä olen tietoinen ja olen myös käyttänyt etuutta. 2. Uiminen on erinomainen harrastus. Talvisin käyn uimahallissa kerran viikossa. 3. Odotukset ovat korkealla. Saadaan täyspitkät radat. Tietysti uusi uimahalli aina kiinnostaa. 1. Olen ollut tietoinen ja käyttänyt etuutta. 2. Se on tosi hyvä liikuntamuoto. Vesijuoksu on minun lajini, olen tänäkin aamuna käynyt maauimalassa. Käyn pari kertaa viikossa. Tulee tosi hyvä olo ja jaksaa koko päivän. 3. Olen työmatkoilla seurannut sen rakennusvaiheita. Odotan mielenkiinnolla, millaista siellä sisällä on. Toivon, että siellä olisi oma rata tai jopa kaksi vesijuoksua varten. 1. Olen käynyt Otsolan kansalaisopiston kurssilla joka keskiviikko naisten kuntosaliharjoittelussa vanhalla uimahallilla, johon kuului myös sauna ja uintimahdollisuus. Satunnaisesti olen käyttänyt myös pelkkää uimahallia. 2. Se on suurenmoista! Huomaan että se tekee tosi hyvää nivelille, tykkään uimisesta. 3. Olen ollut tosi tyytyväinen Otsolan kuntosaliharjoitteluun naisille ja ryhmä oli tosi onnellinen, että se myös jatkuu uudessa uimahallissa. 1. Olen ollut tietoinen ja jonkun verran on tullut käytyä. 2. Uiminen on erittäin hyvää ja monipuolista liikuntaa. Varsinkin meidän ammatissa pitää osata uida. 3. Odotan että mahtuisi oikeasti uimaan ja että siellä olisi joku paikka myös snorkkeli- ja räpyläuimiselle. Oikeasti uudempi ja isompi niin siinähän sitä jo onkin. 1. Olen ollut tietoinen ja aiemmin käyttänytkin, mutta en nyt pariin vuoteen. 2. Uiminen on varmasti erinomaisen hyvä ja monipuolinen laji. 3. Toivottavasti uusi uimahalli kannustaa ihmisiä uimaan. Puitteet ovat ainakin ulkoisesti hienot. Ehdottomasti täytyy mielenkiinnosta käydä. Teksti ja kuvat Johanna Stenberg

13 Työn ääniä Suomen ensimmäinen aurinkoenergiauimahalli Uuden uimahallin aurinkoenergiaratkaisuissa Porin kaupunki otti yhteyttä Luvata Pori Oy:hyn. Siinä vaiheessa perusarkkitehtuuri oli jo suunniteltu, samoin tekninen perustoteutus. Lämpöä helmikuusta lokakuuhun Projekti lähti liikkeelle aurinkoenergian käytölle soveltuvien paikkojen kartoittamisella. Paikkavalintoihin vaikuttivat julkisivujen ja katon suuntaukset, mahdolliset varjostukset ja tuuliolosuhteet sekä arkkitehdin toiveet. Seinään integroiduissa kuparipaneeleissa päädyttiin eläväpintaiseen patinointiin. Seinään integroidut aurinkokeräimet eivät erotu seinäpinnasta, mikä oli myös arkkitehdin toiveena. Julkisivun aurinkokeräimet eivät erotu seinäpinnasta. Uimahallia varten Luvata rakensi pilottilaitoksen, jossa lämpökeräimiä testattiin. Pilottilaitoksen avulla muun muassa mitattiin tuulen merkitystä lämpökeräinten tuottavuuteen. Testit osoittivat senkin, että aurinkokeräimet tuottavat lämpöenergiaa myös marraskuun kovissa pakkasissa. Ensimmäinen myös maailmalla Lämpöä tuottavia aurinkokeräimiä on hallin seinällä 80 neliötä ja katolla 200 neliötä. Sähköä tuottavia aurinkopaneeleita on katolla 360 neliötä. Aurinkolämpökerääjillä tuotetaan 5 % uimahallin vuotuisesta lämmöntarpeesta ja aurinkosähköpaneeleilla 3 % vuotuisesta rakennuksen kuluttamasta sähköstä. Viimeisimmällä teknologialla ja korkeilla laatukriteereillä tavoitellaan aurinkoenergian tuotannolle jopa 40 vuoden käyttöikää. Luvatan teknologia-asiantuntijan, tekniikan tohtori Petri Konttisen mielestä projekti on ollut äärimmäisen merkittävä. Porin uusi uimahalli on Suomen suurin yksittäinen aurinkoenergiakohde ja synnyttää paljon kiinnostusta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Erityisen projektista tekee myös julkisivussa käytetyt seinään integroidut aurinkokeräimet, joiden käytössä uimahalli on ensimmäinen kaupallinen kohde myös maailmalla. Uimahallin aurinkoenergiaratkaisuihin budjetoitiin euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi energiatukea aurinkoenergian hyödyntämisestä julkisessa uimahallissa euroa. Kehitystä ja koulutusta Uimahallista saatu kokemus saattaa hyvinkin poikia lisää aurinkoenergiaprojekteja Satakuntaan. Kaupunki aikoo tutkia aurinkoenergian käyttöä myös tulevissa rakennuskohteissa. Luvata on tehnyt projektin aikana yhteistyötä myös Satakunnan Ammattikorkeakoulun (SAMK) kanssa. SAMK on kehittänyt uimahallin aurinkoenergiaratkaisuille etäseurantajärjestelmän. Vastaavanlainen pitkäaikaisseuranta on puuttunut Suomesta tähän asti lähes kokonaan. SAMKissa syksyllä 2010 alkaneessa Environmental Engineering koulutusohjelmassa koulutetaan opiskelijaa vuosittain uusiutuvan energian osaajiksi uimahallin aurinkoenergiajärjestelmiä hyödyntäen. Projekti on luonut myös uusia työpaikkoja Satakuntaan. Teksti ja kuvat Johanna Stenberg Aurinkokeräimillä tuotetaan uimahalliin energiaa kwh. Uusi uimahalli on moderni, monipuolinen, ympäristöystävällinen ja lisäksi todella kaunis. Uimahalli on kaupungin suurimpia investointeja kaupunkilaisten palveluihin. Se toimii virkistyskeitaana, mutta samalla myös ennalta ehkäisevän terveydenhuollon tehtävässä. Tekninen apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus Porin Päivä juhlii vettä Pori Veden haltija, on syyskuuta 2011 järjestettävän Porin Päivän teemana. Teeman valinnalla Pori-Seura ry haluaa kiinnittää huomiota joen ja meren tärkeyteen sekä veden merkitykseen porilaisten jokapäiväisessä hyvinvoinnissa. Pori-Seuran puheenjohtaja Timo Koiviston mielestä Porissa on aihetta juhlaan. Porissa on hyvä juomavesi, jonka saanti on taattu, sekä hyvin hoidettu viemäriveden käsittely. Luonnon uimapaikkoja löytyy niin Kirjurinluodosta kuin Yyteristäkin. Porin uusi uimahalli avataan yleisölle lauantaina 24. syyskuuta, jolloin on myös Porin Päivän perinteinen pääjuhla kauppatorilla. Ei olisi uimahallia ja maauimalaa, ellei olisi hyvin hoidettua kunnallistekniikkaa, Timo Koivisto muistuttaa. Myös arkkitehti Olavi Mäkelän suunnittelemassa Porin Päivän julisteessa juhlitaan tänä vuonna vettä. Mäkelän mukaan vesi antaa innoitusta, myös julisteen tekoon. Vesi on elämän lähde ja ylläpitäjä ja virkistäjä. Vesi on mystinen elementti, jolla on monta olomuotoa. Niistä saamme nauttia ja ammentaa elinvoimaa. Porin Päivä järjestetään nyt 51. kerran. Ensimmäistä Porin Päivää vietettiin vuonna Teksti Johanna Stenberg ja Taina Rinta-Kauhajärvi Juliste Olavi Mäkelä

14 14 Ympäristöpankki Ilmastonmuutoksen hillintää Ilmastonmuutos on yksi aikamme vakavimmista ympäristöongelmista. Euroopan unioni on asettanut tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä on kuntien toiminnalla suuri merkitys. Omat nurkat ensin kuntoon Vuoden 2011 alussa käynnistyi vuoden mittainen Porin, Ulvilan ja Nakkilan yhteishanke Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Tarkoitus on hahmottaa ilmastokysymysten käsittelyn nykytilaa kunnissa ja antaa työkaluja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Hankkeessa kohderyhmänä ovat kuntien työntekijät ja luottamushenkilöt. Pyrkimyksenä on ensin selvittää ja hoitaa kuntoon kunnan omat nurkat ja vasta sitten neuvoa kuntalaisia ja yrityksiä päästöjensä vähentämisessä. Selvityksistä konkretiaan Hankkeessa selvitetään Porin, Ulvilan ja Nakkilan osalta sekä kunnan alueelta (Pori) että kunnan omista toiminnoista (Porin kaupunki) aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt vuonna Päästöt on laskettu liikenteen, energian tuotannon ja kulutuksen, jätehuollon, maatalouden ja maankäytön osalta. Lisäksi on selvitetty metsien hiilinielut. Porin kasvihuonekaasupäästöjä on selvitetty vuosina 1990, 1997 ja Porin kaupungin päästöjä ei ole koskaan selvitetty näin laajaalaisesti. Porissa on perustettu ilmastotyöryhmä, joka selvittää kaupungissa tehtyjä ja käynnissä olevia toimenpiteitä sekä muotoilee tulevia toimia päästöjen vähentämiseksi. Kuntiin laaditaan toimenpideohjelmat, jotka sisältävät tavoitteet, aikataulut, keskeiset toimet, vastuutahot ja seurannan kuntien omasta toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Koulutusta ja tiedotusta tarvitaan Lisäksi tarvitaan koulutusta ja tiedotusta, jotta työntekijät ja luottamushenkilöt sitoutuvat asetettuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Ennen vuoden loppua onkin luvassa ilmastonmuutokseen liittyvä koulutustilaisuus. Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Rahoituksen on myöntänyt Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Porin kaupungin osuus hankkeen kustannuksista on noin euroa. Teksti ja kuva Anu Palmgrén Porin kaupungin kulutusperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen eri osa-alueille vuonna Maankäytön päästötiedoissa ei ole mukana kaupungin omistamien metsien puuston ja maaperän vaikutuksia päästöihin. Jätehuollon päästötiedot sisältävät vain jäteveden puhdistuksen, ei kaatopaikkojen päästöjä. Yhteistoiminta-alue toi muutoksia eläinlääkärin työhön Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalue aloitti vuodenvaihteessa. Uusi organisaatio vastaa alueen eläinlääkinnästä ja terveysvalvonnasta. Muutokseen on ennätetty totutella reilu puoli vuotta Porissa, Ulvilassa, Harjavallassa, Kokemäellä, Nakkilassa, Luvialla ja Eurajoella. Uudelleenjärjestely on vaikuttanut myös eläinlääkäreiden, kuten Heli Haukiojan ja Markus Hämäläisen arkeen. Ennen uudistusta Haukiojan vastuulla olivat Ulvilan alueen pienja suureläimet. Lisäksi hän toimi Ulvilan terveysvalvonnan johtajana. Uudistuksen myötä terveysvalvontaan liittyvät työt jäivät pois. Tosin minulle jäi valvottavaksi kaksi alueella toimivaa pienteurastamoa, ainakin kuluvan vuoden loppuun saakka. Ulvilan praktiikan lisäksi pidän vastaanottoa kahtena päivänä viikossa Kokemäellä. Tarvittaessa teen käyntejä koko alueella, kertoo Heli Haukioja. Hämäläisen työn luonne ei ole uudistuksen myötä juurikaan muuttunut. Maantieteellisesti tontti laajeni jonkin verran, kun aiemmin vastuullani olivat pääasiassa Porin alueen suureläimet. Edelleen potilaistani 95 prosenttia on hevosia. Karjakäyntejä on vain muutama kuukaudessa, kertoo Markus Hämäläinen. Parhaana päivänä saattaa potilasaines vaihdella gerbiilistä sonniin, kuvailee Haukioja. Ylitöitä ja päivystysvuoroja 90 prosenttia eläinlääkärikäynneistä sovitaan ajanvarauksella, mutta päiviin pitää jättää siitä huolimatta väljyyttä. Eläimet on hoidettava kiireellisyysjärjestyksessä, muistuttaa Haukioja. Ylitöitä kertyy, mutta käytännössä niistä ei tule vapaita tai korvausta, koska eläinlääkärit eivät kuulu työaikalain piiriin. Päivystysvuoroista vapaita kertyy, mutta todellisuudessa vapaita ei pysty pitämään kovin usein, koska tuuraajan saaminen esimerkiksi yhdeksi päiväksi on hankalaa. Näin ollen eläinlääkärit lomittavat yleensä toinen toisiaan. Neljästä arkipäivystysillasta, yksi päivystys on 16 tuntia, kertyy yksi vapaapäivä. Suhde voisi olla parempi tai ainakin lähempänä maan keskiarvoa. Suurin osa kunnallisen puolen eläinlääkäreistä saa kahdesta tai kolmesta arkiiltapäivystyksestä yhden vapaapäivän, toteaa Hämäläinen. Asianmukaiset päivystyskorvaavuudet parantaisivat myös alueen vetovoimaisuutta sijaisten silmissä, täydentää Haukioja. Toiveissa keskitetty ajanvaraus ja vakituinen sijainen Haukiojan ja Hämäläisen mielestä parannusta entiseen on se, että hoidon saanti on turvattu kun käytettävissä on useampi eläinlääkäri. Samasta syystä myös erikoistumiselle on paremmat mahdollisuudet. Keskitetyn ajanvarauksen puolesta puhuvat molemmat varauksetta. Tällä hetkellä varaukset hoitaa Hevosen hampaiden hiomiseen tarvitaan jämerä instrumentti. Tällä kertaa rutiinitoimenpide on erikoislaatuinen, koska paikalla on kaksi eläinlääkäriä. Normaalisti Markus Hämäläinen ja Heli Haukioja uurastavat yksin. eläinlääkäri itse, ja siihen kuluva aika on pois muilta töiltä. Potilaskäynnillä puhelimeen ei pysty vastaamaan, kun pitää keskittyä hoitotoimenpiteeseen, Haukioja muistuttaa. Kumpikin on vahvasti sitä mieltä, että tämän kokoisella alueella pystyisi työllistämään vakituisen sijaisen, joka tekisi lomat ja muut mahdolliset poissaolot. Vastaanottotilat kaipaisivat myös kohennusta. Esimerkiksi Ulvilan tila on pieni, eikä se vastaa nykyaikaiselle praktiikalle asetettuja vaatimuksia, listaa Heli Haukioja. Ensi vuosi hirvittää kumpaistakin, koska koko alue on tarkoitus hoitaa yhdellä päivystäjällä, nykyisen kahden sijaan. Teksti ja kuva Tarja Tiilimäki

15 Maakuntaan suunnitteilla kokoelmakeskus Museokokoelmat saman katon alle Satakunnassa on keväästä lähtien selvitetty edellytyksiä maakunnallisen kokoelmakeskuksen toteuttamiselle. Selvitystä on tehty yhteistyössä Museoviraston ja maakunnan ammattimuseoiden kanssa. Selvitystyön tuloksena syntynyt aineisto on kesän kuluessa toimitettu museoita ylläpitäviin kuntiin, jotta kunnat voivat huomioida hankkeen syksyn budjettikäsittelyissä. Tavoitteena on, että hanke- ja rakennussuunnittelu saataisiin käyntiin vuonna 2012 ja että kokoelmakeskus valmistuisi vuoden 2015 loppuun mennessä. Satakunnassa toimii tällä hetkellä 10 ammattimuseota ja noin 30 paikallismuseota. Museoiden kokoelmat koostuvat sekä kulttuurihistoriallisista esineistöistä että taidekokoelmista. Kokoelmiin liittyy paitsi merkittäviä kulttuurihistoriallisia, myös taloudellisia arvoja. Rauman museon kokoelmiin kuuluva, 1400-luvulta peräisin oleva messukasukka on yksi esimerkki maakunnan kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta kulttuuriperinnöstä. Museoiden vastuulla on turvata kulttuuriperinnön säilyminen, ja kokoelmat ovat museotoiminnan ydin. Riittämättömät, olosuhteiltaan epäasianmukaiset ja hajasijoitetut kokoelmatilat ovat kuitenkin museoiden arkipäivää. Puutteelliset kokoelmatilat ovat uhka kokoelmien säilymiselle ja heikentävät museoiden mahdollisuuksia kartuttaa kokoelmia. Ongelma on kaikille museoille yhteinen. Siksi maakunnan ammattimuseot päättivät yhdistää voimavaransa ja ryhtyä suunnittelemaan yhteistä kokoelmakeskusta. Investointi tulevaisuuteen Kokoelmakeskus on toiminnallinen tallennus- ja palvelukeskus, joka tarjoaa pysyvät ja museaaliset säilytysolosuhteet museoiden esine- ja taidekokoelmille. Säilytystilojen oheen on tarkoitus keskittää kokoelmien hoitoon liittyviä toimintoja kuten esineiden konservointi, pakastus, pakkaus ja luettelointi. Museoiden välisen yhteistyön tavoitteena on kokoelmien ja niiden hoidon rationalisointi, syner- giaetujen saavuttaminen ja pitkän aikavälin kustannussäästöt. Kokoelmakeskuksen palveluita voivat museoiden ohella hyödyntää myös muut kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kokoelmia omistavat tahot. Tarkoituksena on, että esimerkiksi yritykset, säätiöt tai seurakunnat voivat vuokrata säilytystilaa taide- ja esinekokoelmilleen tai ostaa konservointipalveluja. Valtakunnallinen pilottihanke Kokoelmakeskuksista löytyy lukuisia esimerkkejä ulkomailta. Tällä hetkellä Suomessa toimii tai on valmistumassa kaksi kokoelmakeskusta Jyväskylässä ja Tampereella. Nämä keskukset palvelevat kuitenkin vain yhden kaupungin alueella toimivia museoita. Satakunnan kokoelmakeskus on toteutuessaan ensimmäinen alueellinen kokoelmakeskus Suomessa, ja siksi hankkeella on valtakunnallista merkittävyyttä. Pilottihankkeelle on myös haettavissa osarahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Teksti Maarit Grahn Kuva Rauman museon kokoelmat Porin palveluliikelaitoksen kiinteistönhoitajat osallistuivat Porin seudun kansalaisopiston tiloissa vikailmoitusjärjestelmäkoulutukseen. Kuvassa (oik.) kiinteistönhoitajat Pertti Haanpää, Olli-Pekka Tontti, Petri Nurminen ja Haahtela-yhtiöiden kouluttaja Miro Wahlberg. Kiinteistöjen vikailmoitukset voi tehdä nyt netissä Teknisen palvelukeskuksen (TPK) internet-sivuilta löytyy nyt kiinteistöjen vikailmoituslomake, jolla asiakkaat voivat ilmoittaa Porin kaupungin hallinnoimissa tiloissa ilmenneistä vioista ja muista huoltotarpeista. Lomake löytyy kohdasta Kiinteistöt/Kiinteistöjen vikailmoitukset ja palvelupyynnöt. Kiireellisissä asioissa kiinteistönhoitajan tavoittaa päivystysnumeroista, jotka on merkitty lomakkeeseen. Tulevaisuudessa lomakkeen käyttö onnistuu myös Patarummun kautta, kertoo uuden asiakaspalvelun kehitystyöstä vastannut TPK:n tekninen isännöitsijä Pekka Turunen. Helppokäyttöinen lomake Porin palveluliikelaitoksen kiinteistöhoitoalueiden hoitamat rakennukset löytyvät helposti lomakkeen pudotusvalikoista hakusanalla. Tilojen käyttäjä täyttää lomakkeen ja lähettää vikailmoituksen eteenpäin sähköiseen järjestelmään. Sähköinen ilmoitus kirjautuu TPK:ssa sekä Pekka Turuselle että rakennusten jätehuolto- ja murtohälytysasioita hoitavalle Oili Heinolle. Samanaikaisesti viesti välittyy kiinteistöhoitopiirin sähköpostiin, josta piirin esimies kohdentaa sen vikailmoituskiinteistöä hoitavalle kiinteistönhoitajalle. Hän korjaa vian ja ilmoittaa järjestelmässä, kun asia on kunnossa. Tieto vian korjauksesta välittyy ilmoituksen tehneelle asiakkaalle ja TPK:n isännöintiin. Järjestelmää kehitetään ja päivitetään jatkuvasti käyttäjiltä saadun palautteen perusteella. Sen piiriin on tarkoitus saada lisää uusia käyttäjiä, kuten TPK:n talotekniikan vastuualue ja yksityiset yritykset. Teksti ja kuva Outi Vainikka-Majuri Onko projektin jälkeistä elämää? Satakunnan pelastuslaitoksen maakunnallinen henkilöstöasiainhoitaja Eini Tanninen työskenteli Porin loma-asuntomessut projektissa tammikuusta 2007 lähtien lähes kahden vuoden ajan projektisihteerinä. Ennen messu-urakkaa takana oli yli 30 vuotta henkilöstöhallinnon työtehtäviä Teknisessä palvelukes- kuksessa (TPK). Eini aloitti mittavan työuransa Porin kaupungin rakennusviraston tilitoimistossa kamreeri Veikko Jakomaan toimiessa esimiehenä. Eini, onko ollut elämää messuprojektin jälkeen? On todellakin. Koin ison elämän- muutoksen, kun jätin TPK:n taakseni. Minut kutsuttiin ja siirryin Satakunnan pelastuslaitokselle johdon assistentiksi. Niitä tehtäviä tein vuoden, kunnes aloin hoitaa henkilöstöasioita. Uutta elämää ovat tuoneet myös kaksi uutta lastenlasta, kertoo Eini, ylpeä neljän suloisen lastenlapsen mummi. Millainen oli vastaanotto pelastuslaitoksella? Ensivaikutelma oli mieleenpainuva, sillä pelastusjohtaja oli ensimmäisenä työpäivänä alaaulassa minua vastassa ja toivotti tervetulleeksi. Tunsin tulleeni lämpimään työyhteisöön. Täällä ovat käytöstavat ja arvot kohdallaan. Millä tavoin projektityö erosi aiemmista töistä? Matkustaminen tuli uutena asiana. Kävimme useissa tapahtumissa markkinoimassa tulevia messujamme. Työtehtäviini kuului aiemmin pääasiallisesti palkka- ja henkilöstöasioiden hoitoa, projektissa niiden osuus oli vähäinen. Sopimukset ja muu paperisota eri yhteistyökumppanien välillä oli päivittäistä. Uusia ihmissuhteita syntyi paljon, sillä messuorganisaation lisäksi mukana olivat rakennuttajat ja useita muita yhteistyökumppaneita. Monesti ihmiset jäävät työssä puhelintutuiksi, mutta tällaisessa projektissa tapaa asianosaiset kasvokkain ja projektin kokonaisuuskin hahmottuu aivan eri tavalla. asenteella ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Meillä oli todella hyvä tiimi, yhteenkuuluvaisuuden tunne oli voimakas ja halusimme aidosti saada Porin messut onnistumaan. Porin loma-asuntomessuista on nyt kolmisen vuotta aikaa. Vieläkö olet yhteyksissä sen ajan työkavereihin ja tuttuihin? Itse asiassa kävimme pienellä messuporukalla katsastamassa Mäntyharjun loma-asuntomessut ja palautimme perinteisen viestisalkun seuraajillemme. Soitellaan ja tapaillaan toisiamme vieläkin. Lähetätkö terveisiä projektityötä harkitseville? Kiitos yhteistyöstä Porin loma-asuntomessujen toteuttamisessa ja menestystä uusiin koitoksiin! Projektipäällikkö Kirsi Sainiolta saatu kuvallinen tervehdys kulkee yhä Eini Tannisen matkassa. Näitkö projektityöskentelyssä huonoja puolia? En oikeastaan. Siihen on vain paneuduttava kokonaisvaltaisesti Rohkeasti vaan mukaan ja uusia haasteita elämään, se virkistää kummasti ja antaa uutta potkua. Teksti ja kuva Antti-Jussi Marjamäki

16 16 Juuret Porissa Sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukossa: Peter Vesterbacka Maailmanmaineeseen porilaisella päättäväisyydellä Rovio Oy:n markkinointijohtaja Peter Vesterbacka (43) romuttaa heti kättelyssä mielikuvan markkinointijohtajuuden edellyttämästä pukeutumisesta. Mighty Eagle istuu Rovion neuvotteluhuoneessa, t-paidassa ja hupparissa. Taustalla rivissä Angry Birds -pelistä tuttuja pehmohahmoja. Vesterbackan rennon ulkomuodon takaa paljastuu päämäärätietoinen business-mies, jonka asiantuntijuutta arvostetaan: Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb nimitti hänet syyskuun alussa työryhmään, joka valmistelee Suomen taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelmaa. Ei minulle tuota ongelmaa erottua tai tehdä asioita eri tavalla. Kyseenlaistaminen on osa luonnettani. Kaikessa pitää olla tekemisen meininki. Jo kouluaikoina, ja varsinkin lukioluokilla, Björneborgs Svenska Samskolanissa Vesterbacka puuhasi kaikenlaista. Hän teki muun muassa koulun lehteä, toimi luokan puheenjohtajana ja organisoi rahankeräyksiä luokkaretkiä varten. Status quo ei ole mua varten. Helpommalla tietysti pääsisi, jos menisi virran mukana ja tekisi samalla tavalla kuin kaikki muut. Ei mulla ole tarvetta päästää itseäni helpolla. Eniten vaadin itse itseltäni, pohtii Vesterbacka, ja rummuttaa samalla sormillaan pöytää. Sählyä ja tietokonepelejä Vesterbackan perhe muutti Poriin, kun Peter oli viiden. Perhe asui ensin keskustassa, mutta muutti pian Pietniemelle. Vanhemmat pyörittävät Kurkio Oy -nimistä yritystä, joka edelleen tuo maahan ja markkinoi työvälineteollisuuden standardi- ja varusteosia. Yritystä johtaa tällä hetkellä Vesterbackan nuorempi sisko Paula. Toinen siskoista, Tove, vaikuttaa pääkaupunkiseudulla. Porissa asuu vielä myös Vesterbackan äiti. Lapsuuden ja nuoruuden pyörin kaveriporukassa keskusta-pietniemi -akselilla. Kavereiden kanssa tuli pelattua sählyä monta kertaa viikossa ja tietokonepelejä. Lukion jälkeen Vesterbacka opiskeli muutaman vuoden markkinointia Åbo Akademissa. Kesken opintojen hänet pyydettiin töihin Hewlett & Packardille ja sillä tiellä hän on edelleen. Roviolla hän on ehtinyt olla täysipäiväisesti vasta reilun vuoden. Tavoitteet korkealle Keväällä 2010 päivänvalon nähnyt Angry Birds -mobiilipeli oli vuonna 2003 perustetun Rovion 52:s peli. Siitä käynnistyi menestystarina, jolle ei näy loppua. Peliä pelaavat ympäri maailmaa kaikenikäiset. Latauksia on tällä hetkellä yli 350 miljoonaa ja peli on ykkönen 80 maassa. Angry Birds on ollut älypuhelinpelien ylivoimainen ykkönen Yhdysvalloissa jo yli 300 päivää. Meitä pidettiin etupäässä todellisuudentajumme kadottaneina hulluina, kun alun perin asetimme tavoitteeksi 100 miljoonaa latausta. The Times -lehden sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen listalle rankattu Vesterbacka kiteyttää menestyvän liiketoiminnan idean kanadalaisen jääkiekkolegenda Wayne Gretzkyn klassikolla: Tärkeintä ei ole se missä kiekko on, vaan minne se on menossa. Tavoitteita pitää olla. Miksi tyytyä kymmeneen, kun voi saman tien tavoitella kahtakymmentä? Vesterbacka hiljentää kännykkänsä ja intoutuu samalla analysoimaan Nokian alamäkeä. Nokialla oli monta vuotta tavoitteena saavuttaa 40 prosentin markkinaosuus maailman kännykkämarkkinoilla. Sen jälkeen katosi reason for being. On ylipäätään vaarallista päästää tilannetta siihen pisteeseen, että kaikki on jo saavutettu samalla on vaarassa kadota tekemisen mielekkyys. Roviossa tavoitteet ovat korkealla. Yritys tähtää yhdeksi maailman suurimmaksi viihdebrändiksi, pysyväksi osaksi populäärikulttuuria. Tavoitteemme on saada miljardi aktiivista fania, jotka pelaamisen lisäksi kuluttavat Angry Birds -oheistuotteita, leluja, t-paitoja, you name it. Vesterbacka myyntitykkeilee ympäri maailmaa ja näkee pääasiassa lentokenttiä ja hotellihuoneita sekä tapaa kiertueillaan satoja uusia ihmisiä. Jääkö reissuelämältä aikaa perheelle ja harrastuksille? Jos olen kotinurkilla maanantaisin, käyn pelaamassa sählyä kavereiden kanssa. Vapaa-aika kuluu muuten pääasiassa lasten harrastuksissa. Poika pelaa sekä sählyä että jalkapalloa ja tytär jalkapalloa. Vihaiset linnut elokuvaksi Eikä maailmanvalloitus rajoitu pelkästään mobiilipeleihin tai oheistuotteisiin. Angry Birds -lyhytanimaatioita voi jo nyt katsoa YouTubessa ja jatkoa on luvassa. Suunnitteilla on täyspitkä Angry Birds -animaatioelokuva. Eurooppalaisina ja suomalaisina meillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin tehdä maailman paras animaatioelokuva. Muilla tekeleillä on ihan turha edes yrittää haastaa amerikkalaisia tuotantoyhtiöitä. Täyspitkän tekemiseen menee ainakin pari kolme vuotta. Maailmanlaajuisen Angry Birds Storyn ensi-iltaa voidaan odotella siis vuonna 2015? Animaatioelokuvan tekeminen ei ole sinänsä itsetarkoitus. Maailmalla on jo muutenkin tarpeeksi esimerkkejä, pelien pohjalta tehdyistä elokuvista, jotka ovat olleet täydellisiä floppeja. Miksi meidän pitäisi syyllistyä samaan? Tässä edetään nyt step by step. Maailman parhaat osaajat Rovio palkkasi kesäkuussa Marvel Studiosta David Maiselin erikoisneuvonantajakseen ja elokuussa Andrew Stalbowin Fox-yhtiöstä vastaamaan Rovion tavoitteiden toteutumisesta Pohjois-Amerikan markkinoilla. Nyt Rovio metsästää maailman parhaita käsikirjoittajia. Tällä hetkellä Espoossa työskentelee noin 130 roviolaista, mutta tavoite on Tärkeintä on tavoittaa maailman parhaat osaajat. Kaikki eivät välttämättä löydy Suomesta. Pitää skannata koko maailma. Kyselyitä ja hakemuksia tulee myös ulkomailta päivittäin. Jo nyt työntekijöissä on ainakin 15 eri kansalaisuutta. Erilainen porilainen Vesterbacka miettii pitkään kun kysyn, mitä porilaisuus hänen mielestään on. Porilaisuutta voi verrata tapaan, jolla Ässät pelaa lätkää yhtä suoraviivaista ja aggressiivista. Porilaisuutta on myös teeskentelemättömyys ja rehellisyys. Entäs se vaatimattomuus? Kieltämättä porilainen ja ylipäätään satakuntalainen on turhankin vaatimaton, mikä ei sinänsä ole välttämättä hyvä piirre. Sillä asenteella ei pärjää ainakaan maailmalla. Jenkeissä vaatimattomuus tulkitaan helposti osaamattomuudeksi. Entäs se hulluus? Kai minä itse edustan tietyllä tavalla porilaista hulluutta. Mun tapauksessani se on varmaan sitä, etten ole turhan vaatimaton. Porilaisista ilmiöistä Vesterbacka mainitsee ylitse muiden Pori Jazzin ja SuomiAreenan. Ne ovat hänen mielestään loistavia esimerkkejä rohkeudesta tehdä asioita eri tavalla. Teksti Tarja Tiilimäki Kuva Miikka Kiminki Rovio Oy:n markkinointijohtaja, mobiilipelien kehittäjä Peter Vesterbacka valloitti kotiyleisönsä rennolla otteella kesällä Porissa järjestetyssä SuomiAreena-tapahtumassa.

17 Satakunta juhlii Vuosia vietetään satakuntalaisen historian, aluesuunnittelun, aluekehittämisen ja edunvalvonnan juhlavuosina. Satakunta mainittiin ensimmäisen kerran kirjallisessa lähteessä 680 vuotta sitten. Todisteeksi jäi merkintä Satakunnan Sinetistä tammikuussa vuonna Kirjeessä eräs närpiöläinen ilmoittaa pantanneensa Turun piispalle joitain tiloja Piikkiöstä, ja koska hänellä ei ole omaa sinettiä, kirje vahvistettiin Satakunnan Sinetillä. 70 vuotta sitten, juuri ennen jatkosotaa, perustettiin Satakunnan Maakuntaliitto Helsingissä. Haluna oli muun muassa saada satakuntalaiset yhteistyöhön Satakunnan hyväksi, ja maakuntaliitto olikin foorumi kaikille kotiseutuhenkisille. Myöhemmin maakuntaliiton työ suuntautui edunvalvontaan. Aallon suunnitelma perustana Myös 70 vuotta sitten aloitettiin Satakunnan kauppakamarin johdolla työ Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelmaksi. Työn toteutti arkkitehti Alvar Aalto yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Suunnitelma on muodostanut perustan monille nykypäiväänkin ulottuville suunnitelmille. Juhlia viettää myös 20-vuotias Satakuntaliitto, joka perustettiin 1991 yhdistämällä Satakunnan Maakuntaliitto ry ja Satakunnan seutukaavaliitto. Teksti Tiina Leino Satakunnan maakunnan tärkein ja virallinen tunnus on vaakuna, ja se oli osa myönnettyä Juhana-herttuan vaakunaa. Uusi maakuntasuunnitelma tavoittelee hyvää elämää Satakuntaliitossa laaditaan uuttaa maakuntasuunnitelmaa, Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjaa vuoteen Taustalla ovat aluekehityslaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki, mutta lähtökohdiltaan ja tavoiteasetannaltaan suunnitelma on monesta muusta alueellisesta suunnitteluasiakirjasta poiketen valtakunnallisesta ohjauksesta vapaa. Suunnitelman laadintaa onkin lähestytty satakuntalaisen ihmisen arjen kautta. Näkemyksiä ja toiveita oman ympäristön ja arjen kehittämisestä sekä muun muassa maakuntakuvasta on kysytty esimerkiksi satakuntalaisilta lapsilta, nuorilta, pitkäaikaistyöttömiltä, kesätapahtumakävijöiltä ja asiantuntijoilta. Yhteensä aineistoa on koottu lähes satakuntalaiselta ja Satakunnassa vierailleelta. Yhteinen tahto ja tavoite Keskeisenä kokoavana ajatuksena nousi esiin hyvä elämä ja siitä viisi teemaa: toimeentulo, terveys, lähimmäiset ja yhteisö, hyvä elinympäristö sekä sujuva arki. Näkökulma haastaa uudella tavalla myös niin sanottua asiantuntijaja suunnitteluporrasta. Maakuntasuunnitelmasta halutaan tehdä hallinnollisen dokumentin sijaan satakuntalaisten yhteinen tahdonilmaus ja tavoitetila. Samalla kun kansalaisnäkökulma tulee esiin, haastaa se vastavuoroisesti kansalaiset mukaan maakunnan kehittämiseen. Maakuntasuunnitelmasta yritetään tehdä konkreettinen, helposti ymmärrettävä ja luettava toteuttamiskelpoinen kokonaisuus. Sen tarkoitus on osaltaan innostaa satakuntalaisia maakuntansa kehittämiseen, parantaa yhteishenkeä ja edistää yhteistyön edellytyksiä. Tausta-aineisto ja niiden yhteenvedot löytyvät Satakuntaliiton internet-sivulta. Viikolla 39 sivuilla on kommentoitavana ensimmäinen Tulevaisuuskäsikirjan luonnos. Teksti Viveka Lanne Satakunnan historia vuosilta on valmistunut Maakunta löytää rajansa Satakunnan historia VIII käsittelee ajanjaksoa talvisodasta vuosisadan loppuun. Historiateoksen päätoimittajana toimineen professori Pertti Haapalan mukaan kyseiseltä 60 vuoden ajanjaksolta löytyy paljonkin erityisiä taitekohtia, jotka selvästi ovat vaikuttaneet maakunnan tulevaisuuteen. Sodan lopputulos ja sodasta toipuminen olivat varmaankin suurin taite. Jälleenrakennuksen aika merkitsi yhteiskunnan ja talouden nopeata modernisaatiota ja kaupungistumista. Kun suuret ikäluokat aikuistuivat 1960-luvulla, alkoi maaltapako. Heidän ja edellisen sukupolven kuilu oli poikkeuksellisen suuri, eikä siksi ole ihme, että samaan aikaan osui arvojen murros, jota silloiset nuoret sanoivat vapautumiseksi. Hitaampi, mutta todella merkittävä muutos oli elintason nousu, koulutuksen valtava kasvu ja tästä seurannut sosiaalisten erojen pienentyminen, Pertti Haapala toteaa. Rakennemuutoksella tarkoitetaan yleensä 1960-luvulla kiihtynyttä maaltamuuttoa ja maatalousväestön pienentymistä. Pertti Haapalan mukaan rakennemuutos oli Satakunnassa tyypillisen raju. Hän kuvaa, kuinka sivukylät tyhjentyivät ja lähiöt kasvoivat nopeasti. Maalais-Suomi jäi taakse, vaikka tehostunut maatalous säilyi elinvoimaisena suuressa osassa maakuntaa. Yksi sukupolvi koki elämässään poikkeuksellisen suuren muutoksen. Se koettiin kuitenkin pääosin myönteisenä, kun mahdollisuudet elämässä lisääntyivät. Satakunnan rajat ovat nykyään maailmalla eli tulevaisuus on kiinni Suomea suuremmista muutoksista. Tulevaisuudessa Satakunnan edellytykset menestyä ovat melko hyvät, kuten kaikkialla, missä ihmiset ovat koulutettuja, ahkeria ja huolehtivat yhteisistä asioista. Mutta ihmisten eriarvoistumista pitää torjua tehokkaasti, sillä se johtaa yhteiskunnan rappeutumiseen, eikä niinkään hidas talouskasvu tai muu mörkö, jota nyt pelätään, Pertti Haapala varoittaa. Satakunnan Historia VIII - Maakunta löytää rajansa, on toteutettu Satakunnan Museon hallinnoimassa EU-osarahoitteisessa hankkeessa. Historiateoksen tutkimusja kirjoitustyöstä on vastannut Tampereen yliopiston historian oppiaine. Kirjoittajina ovat toimineet dosentti Jussi Koivuniemi, filosofian tohtori Jarmo Peltola ja filosofian tohtori Juha Rajala. EU-rahoituksen lisäksi työtä ovat rahoittaneet Satakunnan Museo ja Satakuntaliitto. Aiemmin hankkeessa on valmistunut vuonna 2006 julkaistu osa VII - Nouseva maakunta. Teksti Sari Kaarto, Kuvat Satakunnan Museon kokoelmat Satakunta oli tyypillistä kotirintama-aluetta ja maakunnalla oli merkittävä osuus sotateollisuudessa. Sodan jälkeen tuotantoa kiihdyttivät jälleenrakentaminen ja sotakorvausteollisuus. Porin konepajan sotakorvaustuote oli teollisuuslokomobiili. Rännirallia Porin keskustassa tammikuussa Maan vaurastuminen ja autoistuminen heijastui nuorison ajanviettoon tavalla, joka hermostutti varttuneempia kaupunkilaisia ja järjestyksenvalvojia. Satakunnalle oli Haapalan mukaan tyypillistä metsäteollisuuden lisäksi konepaja- ja telakkateollisuus. Ne saivat jälleenrakennuksesta ison piristysruiskeen, jota idänkauppa jatkoi 1980-luvulle asti luvulla tuli iso pudotus, kun kilpailu maailmanmarkkinoilla kiristyi. Muutoin Satakunnan elinkeinorakenne ja sen muutokset ovat olleet lähellä maan keskiarvoa, linjaa Haapala.

18 18 Henkilökunnan harrastuksia Elämäntapana golf Lastentarhanopettaja Katja Linden on pelannut golfia Benalmadenan upeissa maisemissa Espanjassa. Minulla oli kymmenen vuotta sitten haave, että joskus vielä pelaisin golfia, muistelee lastentarhanopettaja Katja Linden. Haaveesta tuli totta vuosituhannen alussa, jolloin hän tarttui tilaisuuteen ja meni miehensä mukana golf-kurssille. Uudenniityn päiväkodin johtajan sijaisuutta hoitava Linden pelaakin nykyisin intohimoisesti golfia ja on aktiivijäsen Porin Golfkerhossa. Jäin heti koukkuun, kun olin ensi kertaa lyömässä palloa rangella. Kun taitoni kasvoivat, päätin ryhtyä kilpailemaan. Golf-urani lähtikin hyvin käyntiin, kun voitin vuonna 2005 amatöörikilpailussa Suomen finaalin ja pääsin sitä kautta kilpailemaan Thaimaahan. Yksin tai perheen kanssa Linden pelaa golfia lähes ympäri vuoden. Kesälomalla kentällä tuli käytyä joka päivä ja muulloin melkein viisi kertaa viikossa. Tavoitteena on ollut tasoituksen alentaminen alle kymmeneen. Vielä se ei kuitenkaan ole toteutunut. Golfissa on niin paljon kaikkea hyvää, esimerkiksi pelikaverit, puitteet, ulkoilma, pelin luonne, ilmapiiri ja se, että kaikki voivat pelata yhdessä tasosta riippumatta, Linden luettelee. Työni lasten kanssa on vauhdikasta, joten golfin parissa on mukava rauhoittua. Menen kentälle, katson vapaan peliajan ryhmästä jossa on tilaa ja lähden porukkaan mukaan tai pelaamme perheen kesken. Lindenin perhe on täysin golfin pyörteissä, sillä vanhempiensa jalanjälkiä ovat seuranneet myös 13- ja 16-vuotiaat pojat. Koko perhe on käynyt yhdessä pelaamassa myös Espanjassa. Talvisin suuntaamme perheen kanssa Jämijärvelle pelaamaan lumigolfia. Toppatakki päällä on haasteellista pelata, Linden nauraa. Ennakkoluulot pois ja pelaamaan Linden on myös Porin Golfkerhon ladykapteeni. Yhdessä naistoimikunnan kanssa järjestämme seuran naisjäsenille peli-iltoja ja matkoja vieraskentille. Keskiviikkoiltana on naisille varattu oma peliaika, jolloin kokeneemmat golffarit opastavat aloittelijoita pelin säännöissä. Siellä tutustuu helposti uusiin ihmisiin, kun on rohkeutta tulla mukaan. Olen löytänyt sillä tavoin itselleni paljon pelikavereita, Linden kannustaa. Lindenin mielestä ihmisillä on ennakkoluuloja siitä, ettei golfkentälle voisi tulla ilman etiketin vaatimia varusteita. Hän haluaa kumota käsitykset ja toivottaa kaikki kiinnostuneet mukaan pelaamaan. Kesäisin Kalafornian kentällä järjestetään tutustumisia, jonne kaikki ovat tervetulleita. Rangelle kannattaa tulla kokeilemaan lyömistä ja katsoa sopisiko laji itselle. Minuun voi olla yhteydessä, niin tulen mielelläni opastamaan golfin saloihin, Linden innostaa. Sitä paitsi lajin aloittaminen on hauskaa. Ikinä ei voi tietää mihin pallo menee, kun sitä ensimmäisiä kertoja lyö, Linden naurahtaa. Teksti Tiina Salminen Kuva Katja Lindenin kotiarkisto Työntekijöiden golfkisassa aloittelijoita ja konkareita Kaupungin työntekijöiden perinteisessä golfkilpailussa kisailtiin henkilökunnan herruudesta Kalaforniassa 10. syyskuuta. Kentällä käytiin tuttuun tapaan sekä yksilö- että joukkuekilpailu. Mukana oli kaupunkikonsernin työntekijöitä ja eläkeläisiä. Yksi pelaajista oli tänä kesänä lajin aloittanut kaupungin tutkimusharjoittelija Antti-Jussi Marjamä- ki. Hän kiinnostui golfista, koska sai kaverinsa vanhan mailakassin omakseen. Toivon, että golfista tulee pitkäaikainen harrastus, jota voi pelata vanhanakin, Marjamäki haaveilee. Kaupungin golfkisan järjestäjä Jouni Koivukoski opastaa, että golfharrastus kannattaa aloittaa alkeiskurssilla. Sen jälkeen green card on helpompi suorittaa. Ensimmäisenä vuonna laji maksaa enemmän, mutta seuraavina vain kenttä- ja jäsenmaksun verran. Kalaforniassa golfia voi pelata aina huhtikuusta lokakuuhun. - Golf ei ole enää mikään herrasväen laji. Porissakin sitä harrastaa yli ihmistä, Koivukoski kuittaa. Teksti Taina Rinta-Kauhajärvi Kuva Tiina Salminen YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin ja tasavallan presidentti Tarja Halosen keskustelua kestävästä kehityksestä johdatteli Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila Promenadikeskuksessa järjestetyssä SuomiAreena-tilaisuudessa, jota seurasi täysi salillinen väkeä. SuomiAreena 2011 oli menestys Porin kaupungin ja MTV3:n järjestämä SuomiAreena järjestettiin tänä vuonna kuudennen kerran heinäkuuta. Tapahtumaviikon ohjelma sisälsi yhteensä 91 eri tilaisuutta, jotka keräsivät hengen yleisön. Sadan hengen yleisömäärä ylitettiin yli 60 tilaisuudessa eli kahdessa kolmasosassa tilaisuuksista. Kansalaistori oli tänäkin vuonna valtava yleisömenestys, yleisömäärää on mahdoton arvioida. Huomenta Suomi kuvattiin Eetunaukiolla maanantaista perjantaihin. Myös muu SuomiAreenan saama valtakunnallinen julkisuus oli taas huomattava. FC Rehn-Zoom -jalkapalloottelu päättyi tasapeliin 1-1. Antti-Jussi Marjamäki harjoitteli lyöntiä Jouni Koivukosken opastuksella. Suosituin oli televisioitu Hallitus vastaan oppositio -tentti, jota seurasi Raatihuoneenpuistossa henkeä. MTV3 televisioi kaksi Suomi- Areenan tilaisuutta sekä esitteli muita kolmessa erikoislähetyksessä. SuomiAreena järjestetään seitsemättä kertaa ensi vuonna heinäkuuta. Teksti Tuomas Laasanen Kuva Ville Malja

19 Siirtolapuutarha tuo mökkielämän ja palstanhoidon kaupunkiin Hevosluodon siirtolapuutarha sijaitsee Kokemäenjoen suistoalueella kolmen kilometrin päässä Porin kauppatorilta. Kaupunki on vuokrannut alueen Luodon Siirtolapuutarhayhdistys ry:lle. Alue kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Kaupunki toimii maa-alueen vuokranantajan roolissa, eikä osallistu alueen toimintaan tai hallintoon, selventää asiaa edelleen Teknisen palvelukeskuksen rakennusmestari Risto Haavisto. Alueen vieressä olevaa palstanviljelyaluetta kaupunki sen sijaan vuokraa suoraan itse. Palstojen vuokrausta hoitaa toimistonhoitaja Pirjo Lammela Teknisessä palvelukeskuksessa. Siirtolapuutarhayhdistyksen tarkoitus on edistää ja kehittää puutarhaviljelyksen harrastusta ja taitoa jäsentensä keskuudessa. Alueiden kunnossapidosta huolehditaan talkoilla. Yhdistyksellä on useita eri tapahtumia. Äitienpäiväkahvitus, juhannusjuhlat, urheilu- ja onkikilpailut, ohjelmalliset ruokapidot, satomarkkinat, venetsialaiset ja vierailut toisten siirtolapuutarhojen kanssa, luettelee yhdistyksen sihteeri Esko Ahola Paratiisi keskustan naapurissa Poriginal gallerian gallerianhoitaja Tuula Hölsöllä on oma mökki siirtolapuutarha-alueella. Varsinkin aurinkoisena päivänä taival mökille avaa eteen paratiisin. Hölsö puhuu esimerkiksi kesäisestä maalausharrasteestaan kirsikkapuun varjossa. Hän on joka vuosi paikalla aina kevään lopulta alkaen. Vuodesta toiseen riittää tekemistä perennojen ja pensaiden vaihdon sekä monenlaisen kunnostuksen parissa. Mukavia projekteja riittää koko kesäksi. Tilaa Hölsöllä on kolmen aarin tontin ja 30 neliön mökin verran. Mökkiin tulee sähköt ja vettä saa tontin nurkalta, vaikka monet ovat vetäneet sieltä myös vesilinjan mökkiinsä. Vaikka alueella asutaankin lähekkäin, on omaa rauhaakin hyvin. Tavatessa kuitenkin keskustellaan naapurien kanssa ja välistä kahvitellaankin, Hölsö toteaa idyllisessä maisemassa. Tonteilla saa puuhastella ja säännöissä kerrotaan muutamista asioista, joista tulee huolehtia. Nurmikko on leikattava ja tieosuudesta on huolehdittava. Marjat ja omenat on myös suotavaa poimia. Muutoin saa tontillaan viljellä vapaasti, kiteyttää Hölsö. Esko Aholan tapaan Tuula Hölsö kertoo alueen monista tapahtumista. Kokouksia pidetään aika ajoin ja myös kevättalvella järjestetään tapahtumia. Baaleihin kuuluvat aina tanssiaiset, hyvää ruokaa, hauskaa ohjelmaa ja kahvittelua, Hölsö avaa baalien sisältöä. Siirtolapuutarhaelämää viettävät niin nuoremmat, lapsiperheet kuin varttuneempikin väestö. Myös 60-luvulla tulleita on vielä asukkaiden joukossa. Alue täytti muistaakseni 65 vuotta tänä vuonna. Itselläni tulee siirtolapuutarhaeloa 25 vuotta täyteen, hän kertoo. Jonkinlaisessa mökkihistoriikissa rakennusvuodet alkavat vuodesta 1949 ja perään on kirjattu omistajat aikajärjestyksessä. Pysymistä esimerkiksi tuon 25 vuoden ajan tämänkaltaisessa paratiisissa ei tule ihmetelleeksi ollenkaan. Teksti ja kuva Jani Wahlman Gallerianhoitaja Tuula Hölsö nauttii syksyisestä väriloistosta mökillään Hevosluodon siirtolapuutarhassa. A C Toukokuun kilpailun ratkaisu Pyysimme lukijoita tunnistamaan kuvissa olevat linnut. Oikeat vastaukset ovat kuva A meriharakka kuva B hiiripöllö kuva C kirjosieppo kuva D valkoposkihanhi Oikein vastanneiden kesken arvottiin SuomiAreena sateenvarjo ja voittajaksi selvisi Anne Lundgren. Onnittelut voittajalle! Karhunpalveluksen toimitus B D Syyskuun kilpailu Kuka löytää Porin kaupungin hallinnosta pisimmän organisaationimen? Lähetä vastaus mennessä sähköpostilla osoitteeseen: karhunpalvelus@pori.fi Liitä vastaukseen mukaan yhteystietosi: nimi, postiosoite ja puhelinnumero. Vastanneiden kesken arvotaan Porin kaupungin historiakirja Joen rytmissä, kirjoittanut Jussi Koivuniemi. Kunta on runo Kunta on terveyskeskus. Se on kirjasto. Kunta on eskari, alakoulu, yläkoulu, lukio, ammattikoulu, kansanopisto. Se on voimalaitos, satama, bussilinja, tilaustaksi. Kunta on kaava ja virkamies. Se on sammutettu tulipalo ja tekohengitetty vanhus. Kunta on sylissä pidettävä hoitolapsi ja asiakas sossun luukulla. Kunta on mahdollisuuksien taidetta ja ihmistiedettä. Se on osallisuutta ja osattomuutta. Kunta on tunnetila ja muutostahto. Kunta on proosaa. Se on runoutta. Se on tankaa ja haikuja, trokeeta ja jambeja. Kunta on kaikkea sitä, mitä sen ihmiset ovat ja haluaisivat olla. Teksti Antti Mykkänen (Teoksesta Meissä on jotain yhteistä. Kuntarunokirja. Toimittanut Miia Toivio.) Porin kaupungin henkilöstölehti Ilmestymispäivä: Lehti löytyy netistä: Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelutyksikköön: pirjo-liisa.hautamaki@pori.fi. Karhunpalveluksen toimituksen osoite: karhunpalvelus@pori.fi Taitto: Heli Koskela, viestintä ja tapahtumat Painopaikka: Allatum Oy,Pori Päätoimittaja Toimitusneuvoston puheenjohtaja Toimitussihteeri Tapio Furuholm viestintä ja tapahtumat Helena Metsälä henkilöstöpalvelut Ulla Keskinen viestintä ja tapahtumat Toimitusneuvosto: Piia Hellsten, porin palveluliikelaitos, Sari Kahri, satakunnan ammattikorkeakoulu, Jan- Kristian Kivi, kulttuuriasiainkeskus, Esa Kohtamäki, koulutusvirasto, Ulla Kudjoi, ympäristövirasto, Sirpa Mannila, porin vesi, Tarja Rastas, perusturvakeskus, Outi Vainikka- Majuri, tekninen palvelukeskus, Hannele Wallin, vapaa-aikavirasto. KANSIKUVA Porin uusi uimahalli. Katso lisää uimahallista sivuilta Kuva Jouni Koivukoski.

20 20 Framilla Palvelussuhdepäällikkö ahkeroi henkilöstöasioiden ytimessä Anna Elenius on toiminut Porin kaupungin uutena palvelussuhdepäällikkönä toukokuusta lähtien. Turussa varttuneen Eleniuksen polku Poriin on kulkenut monen mielenkiintoisen mutkan kautta. Vaikea yksiselitteisesti kertoa, mitä kaikkea tämä työ pitää sisällään, mutta lähinnä se on työnantajan edustajana toimimista henkilöstöasioissa, kertoo Anna Elenius. Palvelussuhdepäällikkö vastaa asiantuntijana palkka- ja palvelussuhdeasioiden hoidosta, on mukana järjestöjen kanssa käytävissä neuvotteluissa, tulkitsee kunnallisten työ- ja virkaehtosopimuksiin liittyviä kysymyksiä sekä osallistuu henkilöstön asemaa ja kehittämistä koskevaan suunnitteluun. Erimielisyysasioiden hoitoa, sopimusten ja lainsäädännön tulkintaa, neuvotteluja työntekijäpuolen kanssa, erilaisten ohjeistusten ja suunnitelmien laadintaa sekä paljon muuta, tarkentaa Elenius työnkuvaansa. Palvelussuhdepäällikkö valmistelee osaltaan asioita henkilöstöjaostolle, toimii henkilöstöjaoston ja kaupunkitason yhteistyötoimikunnan sihteerinä, palkka-asiamiehenä ja palkkatiimin vetäjänä. Lisäksi palvelussuhdepäällikkö voi myös toimia tarpeen vaatiessa henkilöstöpäällikön sijaisena. Paljon ollaan sähköpostin ja puhelimen ääressä. Esimiehet ottavat yhteyttä ja kysyvät tulkintoja tai neuvoja sopimuksen soveltamisesta. Välillä neuvotellaan, kuten esimerkiksi jaettaessa sopimuksen mukaisia palkankorotuseriä taikka etsittäessä yhteisymmärrystä erimielisyysasioissa. Työsuhdeasioiden asiantuntija Mielenkiintoiset ja haastavat tehtävät työsuhdeasioiden parissa saivat Anna Eleniuksen hakemaan Porin kaupungin palvelussuhdepäällikön virkaa. Aikaisempi kokemus työoikeuden alalta ja työmarkkinakentästä vaikutti, ja toki paikkakunta. Elenius suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Turun yliopistossa, josta hän valmistui vuonna Yliopistosta valmistumisensa jälkeen hän hankki varatuomarin arvon auskultoimalla Savonlinnan käräjäoikeudessa vuonna Ennen nykyistä virkaansa Elenius työskenteli viiden vuoden ajan lakimiehenä ammattijärjestössä. Lisäksi olin viime marraskuusta lukien Kauhajoella Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän henkilöstöpäällikön viransijaisena. Siellä sain kokemusta tästä työnantajapuolesta, kun muuten olen sitten ollut työntekijöiden asioita ajamassa. Aivan tavallinen Anna Elenius asuu avomiehensä kanssa maatilalla Honkajoella, josta hän matkaa päivittäin Poriin töihin. Tunti se on suuntaansa, mutta kyllä se on ainakin kesäaikaan ihan siedettävää. Vapaa-ajallaan Elenius kertoo harrastavansa ihan tylsiä perusjuttuja, kuten lukemista ja liikuntaa. Jälkimmäisen määrään on tosin viime aikoina vaikuttanut marraskuun lopulla syntyvä esikoinen. Kävin normaalisti jumpassa ja yleisesti liikuin, mutta se on sitten jäänyt pelkäksi lenkkeilyksi, ja tuntuu että varttia kauempaa ei jaksa kävellä tällä hetkellä. Helsingistä Honkajoelle muutto on myös vähän rajoittanut harrastusmahdollisuuksia, mutta onhan sitten tullut noita uusia. Enpä olisi pari vuotta sitten vielä uskonut ajavani traktorilla sujuvasti taikka omistavani neljä hevosta. Teksti Tuomas Laasanen Kuvat Anna Eleniuksen kotiarkisto Entinen kaupunkilaistyttö on joutunut maatalon emäntänä oppimaan monia uusia taitoja, nykyään Anna Eleniukselta sujuu myös traktorilla ajo. Anna Eleniuksen sielunmaisema löytyy Honkajoen maaseudun rauhasta, avarilta viljapelloilta ja omien hevosten Millan, Piirton, Mimmin ja Olivian läheisyydestä.