Tentit kahdessa osassa keväästä 2014 alkaen (Sähköinen monivalinta ja kirj.tapaukset)

Transkriptio

1 1 Velvoiteoikeus Oikeudenalojen perusteet Tentit kahdessa osassa keväästä 2014 alkaen (Sähköinen monivalinta ja kirj.tapaukset) A Oy oli ostamassa B Oy:ltä biodieseljalostamoa. A halusi tehdä kaupan rajoitetulla riskillä, minkä vuoksi se vaati vakavaraiselta luottoja tai vakuuksia myöntävältä yritykseltä omavelkaiset toimintatakaukset, jotka kattoivat muun muassa kaupan purkautuessa syntyneet vahingot taikka laitoksen valmiiksi saattamisesta aiheutuvat kulut, kuitenkin enimmäismäärältään euroa. B hankki vakuudet G Oy:ltä, joka antoi edellä mainituista rahasuorituksista kolme euron omavelkaista takausta A Oy:lle. Takaukset olivat määräaikaisia, voimassaoloaika Sovitun päättymisajan lähestyessä A lähetti reklamaation B:lle rakennusvirheistä. A reklamoi myös siitä, ettei jalostamon rakennustyö ollut edennyt sovitussa aikataulussa, ja hieman ennen sovittua valmistumisaikaa siitä, ettei laitos valmistuisi oikeassa ajassa ja että sinne asennetut laitteet eivät toimineet sovitusti. Kun B ajautui velkasaneeraukseen eivätkä sen varat riittäneet laitoksen rakentamiseen, A purki sopimuksen. Oliko A mielestäsi oikeutettu sopimuksen purkamiseen? Miksi? A oli toukokuussa 2011 kahdesti ilmoittanut G:lle, että rakentamistyössä on ongelmia ja että takauksia tullaan käyttämään. Viesteissä oli kaikkien takausten numerot. G olikin A:n erillisestä vaatimuksesta maksanut elokuussa 2011 ja lokakuussa 2011 pienet määrät yhden takauksen perusteella A:lle syntyneistä kuluista. Sen jälkeen A kääntyi joulukuussa 2014 G:n puoleen ja vaati kaikista takauksista kaikki maksamatta olevat määrät, koska A:n vahinko ylitti noin 75 prosentiilla vakausvastuun ylärajan. Oliko 2. Autoilijoiden yhdistys A (ry) oli järjestämässä rallia. Se yritti sopia autopalvelumiesten yhdistyksen B (ry) kanssa, että yhdistys hoitaa neljän pikataipaleen viestiyhteydet. Tosiasiassa A teki sähköpostitse B:lle tarjouksen neljän pikataipaleen viesteistä. Hinta viimeisessä sähköpostiviestissä oli noin euroa niin, että jokaiselta viestityksessä ajetulta kilometriltä tuli maksaa

2 2 30 senttiä. Ralliin tuli kuitenkin yhdeksän pikataivalta, joiden viestiyhteydet yhdistys B hoiti kaikki. Se lähetti aikanaan A:lle laskun, jonka loppusumma oli euroa. A ei suostunut maksamaan mitään. Syntyneessä selvittelyssä A katsoi, että sopimusta ei ollut asiasta syntynyt ja että B:n jäsenet olivat tulleet rallin harrastajina auttamaan järjestelyissä. Jos katsotaan, että sen vastoin luuloa pitäisi jotakin maksaa, enimmäismäärä oli viimeisessä viestissä mainittu euroa. Asiaan vaikutti erityisesti se, että B:nkin piti tietää, että rallissa on aina enemmän kuin neljä pikataivalta. Lisäksi A:n puolelta todettiin, että viestintäyhteyksien hoitamisesta maksettiin, jos jotakin maksettiin, yleensä senttiä ajetulta kilometriltä. A ei ollut velvollinen maksamaan sen yli B:llekään.

3 3 B puolestaan katsoi, että oli sovittu viestinvälityksessä ajetun kilometrin hinta. Kun B oli hoitanut kaikki rallin viestiyhteydet, koska A oli niin edellyttänyt. Hinta määräytyi kaikkien pikataipaleiden osalta A:n viesteissä ehdottaman hinnan mukaisesti. Toisaalta B:lle sopi hyvin, että hinta oli jäänyt auki ja A oli yleisen periaatteen mukaan velvollinen maksamaan tilaajan vaatiman hinnan, mikäli se oli kohtuullinen. Se oli, koska hinta vastasi yleistä käytäntöä. Oliko sopimus syntynyt viestiyhteyksien hoitamisesta tai ajetun kilometrin hinnasta? -Arvioi sopimuksen syntyä ja hintaa sopimusoikeudellisten normien nojalla. B:n laskussa ei ollut mainittu viivästyskorkoa. Se saapui A:lle B vaati korkolain mukaista viivästyskorkoa. A selitti, että maksua koskevassa riidassa haaste oli annettu A:lle laillisesti tiedoksi , mistä myös viivästyskorko alkoi juosta. Mistä päivästä alkaen A:n oli maksettava viivästyskorkoa velastaan B:lle? Perusteltu vastaus kysymyksiin. 3. A (liikkeenharjoittaja) oli ostanut B:ltä moottoriveneen, jonka osalta B oli ilmoittanut sillä olevan tietyt ominaisuudet. Sen piti muun muassa kelvata kahdeksan hengen kuljettamiseen taksiveneenä. A:n työntekijän T ollessa kuljettamassa seitsemää henkilöä poliisivene pysäytti kuljetuksen ja ilmoitti, että matkaa ei voida jatkaa, koska veneellä sai kuljettaa nykykunnossa enintään viittä henkilöä. Seurauksena oli, että matkustaja X myöhästyi USA:n matkalta, menetti siellä tämän seurauksena kilpailijalleen liikesuhteen, jonka tuotto oli noin euroa vuodessa. X:n kiivaillessa asiasta kuljettajalle tämä löi häntä kasvoihin, joihin tuli vertavuotava haava. A joutui maksamaan tapauksen vuoksi matkustajilleen korvauksia euroa sekä menetti arvion mukaan liiketuloa loppukesältä euroa. X:n asema jäi avoimeksi. Tapauksen jälkeen A vaati B:ltä tavaran virheen perusteella edellä mainitut vahingot euroa. B katsoi, ettei se ollut korvausvelvollinen, koska se ei ollut saanut korjata virheellistä esinettä. Se suostui maksamaan enintään euroa, millä summalla vene olisi saatu liikennekelpoiseksi kahdeksan henkilön kuljettamiseen kerrallaan.

4 4 X vaati A:lta sopimusrikkomuksen sekä B:ltä tavaran virheen johdosta syntyneenä vahinkona euroa ja K:lta henkilövahingostaan 500 euroa. Kaikki kiistivät vaatimuksen. Arvioi A:n ja X:n korvausvaatimusten menestymisen mahdollisuudet. - Perusteltu vastaus (tapaukset) 1. A (kuluttaja) oli ostanut B:ltä (elinkeinonharjoittaja) veneen ja jäänyt suurimman osan kauppahinnasta velkaa myyjälle. B oli siirtänyt A:n allekirjoittaman osamaksusopimuksen rahoitusyhtiö C:lle saamaansa korvausta vastaan A:n ja C:n välisen rahoitussopimuksen mukaisesti. C oli ilmoittanut A:lle kuluttajansuojalaissa edellytetyllä tavalla, että maksut tulee toimittaa C:lle. Kun B ei toimittanut C:lle rahoitussopimuksen edellyttämää vakuutta, C sanoi rahoitussopimuksen irti ja palautti A:n ja B:n välisen osamaksukauppasopimuksen B:lle. A maksoi tämän jälkeen kolme osamaksuerää C:lle ennen kuin B alkoi periä häneltä kauppahintaa. B vaati A:lta maksamatta olevia eriä mukaan lukien C:lle maksetut erät. B vaati maksamatta oleville erille sovittua 12 prosentin viivästyskorkoa. B katsoi myös, että hänen rahoitussopimuksensa purkautuminen eräännytti koko A:n kauppahinnan heti maksettavaksi, koska B:llä ei ollut edellytyksiä myöntää luottoa ostajalle eli käydä osamaksukauppaa. A katsoi, ettei hänen tule enää maksaa jo kerran C:lle maksettuja eriä. A piti myös viivästyskorkoa liian korkeana, vaikka siitä olikin maininta kauppasopimuksessa. A:n mielestä B:llä ei ollut oikeutta eräännyttää koko kauppahintaa ilmoittamallaan perusteella. A katsoi, että hänen oli maksettava vain yksi erääntynyt, riidan takia maksamatta jäänyt erä ilman viivästyskorkoa. Oliko A maksuvelvollinen? Ota kantaa kaikkiin vaatimuksiin asiallisesti, vaikka esimerkiksi koron osalta katsoisit, ettei maksuvelvollisuutta ole päävelan puuttumisen vuoksi. Perustele vastaus. 2. Hoitolaitos A tilasi potilailleen määrätyn ohjelman sisältävän matkan matkanjärjestäjä B:ltä (Oy). Sovittuna päivänä matka alkoi ja hoitolaitoksesta lähti matkalle 24 vajaamielispotilasta ja kuusi hoitajaa. B:n linja-autoa kuljetti työntekijä C. Viimeisellä matkaosuudella potilas D pääsi häiritsemään C:n työtä niin, että linja-auto joutui pois tieltä. Siinä yhteydessä potilas E loukkaantui. C ja myöhemmin myös B katsoivat D:n aiheuttaneen ojaanajon. Onnettomuudesta hermostunut C huitaisi liikaa kysymyksiä esittänyttä hoitaja F:ää nyrkillä kasvoihin, joihin tuli vertavuotava haava. Matkaa pystyttiin kuitenkin jatkamaan, mutta hermonsa menettänyt C ajoi linja-auton suoraan tallille. Matkalaisten oli palattava hoitolaitokseen takseilla, jotka maksoivat yhteensä 410 euroa. Matkan jälkeen A vaati taksikuluista korvausta B:ltä ja C:ltä. B vaati A:lta ja D:ltä korvausta vaunuvahinkovakuutuksen

5 5 omavastuuosuudesta, koska linja-auto oli rikkoontunut jonkin verran ulosajossa. F vaati korvausta haavan hoitoon menneistä kuluista C:ltä. E vaati puolestaan korvausta sairaanhoitokuluistaan B:ltä. Oliko vahingon kärsineillä oikeus vaatimiinsa korvauksiin? - Perusteltu vastaus. 3. A (Oy) oli ostamassa B:ltä käytettyä traktorin perävaunua, joka näytti soveltuvan hyvin A:n tarkoituksiin. B kertoi peräkärryn olevan täydessä toimintakunnossa. A:n ostopäällikkö puolestaan ilmoitti, että perävaunua tarvittiin A Oy:ssä ensimmäisen kerran seuraavana kesänä noin neljä kuukautta kaupan jälkeen. Osapuolet pääsivät kaupasta yksimielisyyteen. A:n työntekijä C, jolla ei ollut asemansa puolesta eikä muutoin oikeutta edustaa A:ta, ja B sopivat kaupasta suullisesti samoin kuin siitä, että mahdolliset asiakirjat laadittaisiin ja allekirjoitettaisiin myöhemmin, jos se olisi tarpeen. Runsaat kolme kuukautta kaupan jälkeen perävaunu otettiin A Oy:ssä käyttöön. Silloin ilmeni, että sen toinen akseli oli pahasti ruostunut eikä tulisi kestämään sellaisia kuormia, joita perävaunulla oli tarkoitus kuljettaa. Korjaaminen oli mahdollista, mutta perävaunuun olisi pitänyt hankkia uusi akseli, joka uutena maksoi enemmän kuin perävaunun kauppahinta oli. Käytettyjä akseleita ei liikkeistä löytynyt. A Oy:stä huomautettiin B:lle virheestä Huomautukseksi otsikoidulla viestillä runsaat kaksi viikkoa vian ilmenemisen jälkeen. Tämän jälkeen selvisi vielä, että B oli lopettanut perävaunun käytön, koska oli epäillyt ruostuneen akselin kestävyyttä. Kaksi kuukautta vian havaitsemisen jälkeen A esitti vaatimuksensa B:lle. Se katsoi, ettei kauppaa ei ollut syntynyt, koska C:llä ei ollut oikeutta edustaa A:ta eikä asiakirjoja ei ollut laadittu, tai kauppa on purettava tavaran virheen perusteella. Lisäksi A vaati viivästyskorkoa kauppahinnan palautukselle maksupäivästä lukien. B vastusti vaatimuksia, koska C esiintyi A:n asiamiehenä ja koska edustusvallan puuttumiseen oli vedottu liian myöhään, koska reklamaatio virheen perusteella oli tehty liian myöhään. Menestyivätkö A:n vaatimukset? Olisiko A:lla ollut mahdollisuus vedota johonkin oikeustoimilain pätemättömyysperusteeseen? - Perusteltu vastaus (tapaukset) 1. A Oy oli ostanut Y Oy:n liiketoiminnat (tilausravintola, catering) syksyllä A oli sopinut EC Oy:n kanssa esittämänsä tilausvahvistuksen mukaan samana syksynä rivi-ilmoituksen julkaisemisesta EC:n julkaisemassa puhelinluettelossa sekä nettisivuilla kestotilauksena. Sopimuksen ehtojen mukaan ilmoitus julkaistaan myös luettelon seuraavissa painoksissa, ellei tilausta peruuteta kirjallisesti tai puhelinliittymää irtisanota. Ilmoitus poistetaan irtisanomisen johdosta myös verkosta, koska hinta on yhteinen. Ehdoissa oli seuraava vastuunrajoitusehto:

6 6 Julkaisijan ja sen myyntiyhtiön, joka hoitaa julkaisemista, korvausvelvollisuus ilmoituksissa esiintyvien virheiden johdosta rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaa vastaavan euromäärän korvaamiseen. Ilmoitushinta oli kokonaisuudessaan euroa vuodessa lisättynä kontaktien määrästä tulevalla korotuksella, joka oli vuonna 2011 ollut 980 euroa kontaktit nousivat niin, että niistä kertyvä lisäosa olisi ollut euroa. Ilmoituksessa merkittävä puhelinliittymä oli liiketoimintakaupan osa ja siirtynyt kaupassa A:lle. Sen entinen haltija eli liiketoiminnan myyjä oli peruuttanut kaikki ilmoitukset tammikuussa 2012 puhelimitse. Sen vuoksi ne eivät enää tulleet mukaan tammikuun lopussa painoon menneeseen puhelinluetteloon ja poistettiin verkosta. Kun asia havaittiin A Oy:ssä, se reklamoi helmikuun lopussa Puhelinluetteloon tietoja ei enää saatu, mutta nettisivuille ne lisättiin toukokuun alusta lukien teknisten ongelmien viivytettyä niiden lisäämistä. A Oy vaati korvausta EC:ltä syntyneistä vahingoista, koska sopimusehtojen mukaista kirjallista peruutusta ei ollut tehty eikä puhelinliittymää irtisanottu, mikä olisi automaattisesti lopettanut mainoksen. A Oy ei ollut irtisanonut sopimusta, joten sen ei olisi pitänyt päättyä. Puhelinliittymän entinen haltija ei voi lopettaa ilmoitussopimusta, vaikka haltijan nimen vaihtaminen olisikin unohtunut A:lta. Vastuunrajoituksella ei voida pienentää korvausvastuuta kohtuuttomasti eikä tuottamuksella aiheutetun vahingon osalta lainkaan. EC vastusti vaatimuksia, katsoi vastuunrajoituksen tulevan sovellettavaksi ja huomautti, että vahingon määrää ei voida laskea vertaamalla vuoden 2012 alkua vuoden 2011 jälkimmäiseen puoliskoon, koska joulu on erityistä aikaa ja koska ravintolan edessä ollut katutyö oli pilannut ravintolan suosiota. Oliko entinen puhelinliittymän haltija voinut peruuttaa ilmoitukset? Oliko EC voinut vilpittömässä mielessä uskoa peruutuksen olevan asianmukainen, kun puhelinliittymä näytti edelleen kuuluneen liiketoiminnan myyjälle? Oliko vastuunrajoitus pätevä tässä tapauksessa? Oliko vahingot mahdollista laskea kerrotulla tavalla? Miten mahdollisten vahingonkorvausten viivästyskoron alkaminen määräytyy? - Perusteltu vastaus esitettyihin kysymyksiin.

7 7 2. A oli lähdössä kotipihastaan autollaan eikä huomannut katua vasemmalta lähestyvää autoa sillä seurauksella, että törmäsi auton kylkeen. Samalla hän havaitsi, että autoa ajoi hänen vaimonsa B ja että hänen itsensä omistama auto. Liikennesääntöjen mukaan A olisi ollut väistövelvollinen. Mitkä olivat A:n mahdollisuudet saada korvausta liikennevakuutuksesta, kun kaksi hänen omistamaansa autoa oli törmännyt toisiinsa? Saiko B korvauksen henkilövahingoistaan liikennevakuutuksesta? A:n naapuri N näki kolarin ja tuli vahingoniloisena ilkkumaan A:lle. A:n hermo ei kestänyt, vaan hän haki lapion käteensä ja kävi lyömässä sillä N:n talosta 6 ikkunaa rikki sekä huitaisi ohi mennessään vielä kerran N:n autoakin lapiolla. Kun N vaati korvausta vahingoistaan, A kiisti vastuunsa, koska ilman N:n myötävaikutusta (provosointi) vahinkoa ei olisi aiheutunut. Saiko N vaatimansa (kustannuksiin perustuva vaatimus) korvaukset A:lta täysimääräisesti? N:n 10-vuotias poika P ajatteli kostaa isänsä kärsimän vahingon ja heitti kivillä kaksi A:n talon lasia rikki. A vaati korvausta N:ltä, koska tämä oli lähinnä yllyttänyt poikaansa. N ei suostunut maksamaan ja aikaa kului noin neljä vuotta vahingosta, kun A kyllästyi selityksiin ja päätti viedä N:n oikeuteen korvausvelasta. Millä edellytyksillä N oli korvausvelvollinen A:lle? Oliko merkitystä sillä, että A ei ollut vaatinut kertaakaan mitään P:ltä? Perusteltu vastaus esitettyihin kysymyksiin. 3. Ab Pikkukemisti Oy ("Pikkukemisti") sopi toimittavansa valtavan määrän markkinoiden kehittyneintä opetusteknologiaa sisältäviä yläkoulu- ja lukiolaisille suunnattuja kemianopetuspaketteja Bulvanian kansantasavallan opetushallitukselle. Sopimuksen tultua solmituksi Bulvanian naapurivaltio Puruguay langetti täysin varoittamatta Bulvanian kuukauden kestävään aseteknologiaa koskevaan vientikieltoon. Jotkin viestimet spekuloivat vientikiellon olevan Puruguayn sisäpoliittinen toimi: Jalkapallon MM-kisoissa koettu karvas tappio sytytti laajat väestönosat protestoimaan voimakkaasti sitä, että Puruguayn demokraattisesti valittu hallitus oli panostanut kohtuuttoman osan bruttokansantuotteesta jalkapalloinfrastruktuurin kehittämiseen teiden, koulujen ja sairaaloiden ylläpidon ja slummiutumista vastaan taistelemisen sijaan. Tässä tilanteessa Puruguayn hallitus on hyvin voinut yrittää kerätä helppoja poliittisia irtopisteitä asettamalla joidenkin diktatuurisena hylkiövaltiona kokeman Bulvanian

8 8 aseteknologiaa koskevaan vientikieltoon. Toiset viestimet taas näkevät vientikiellon Bulvanian koetusta sortovaltioluonteesta johtuen oikeutettuna jopa niin, että kansainvälisen yhteisön tulisi yhtyä kieltoon. Bulvanialle tilanne on ongelmallinen, sillä Puruguayssa sijaitseva Grottovideon satamakaupunki on yleisin kauppareitti Bulvaniaan, jolla vuoristoisena sisämaana ei ole omaa rannikkoa. Myös Pikkukemisti oli valinnut kemianopetuspakettien rahtaukseen tavallisimman reitin eli meritse Turun satamasta Rotterdamin kautta Grottovideoon ja sieltä edelleen rautateitse Bulvaniaan. Kemianopetuspaketit sisältävät kontit oli juuri purettu laivasta Grottovideon satamassa kun vientikielto astui voimaan. Kemianopetuspaketit sisältävät vientikiellon alaisia kiellettyjä kemikaaleja, minkä seurauksena ne sisältävä kontti jäi paikallisen tullin huomaan tilanteen selvittämistä odotellessa. Pikkukemisti oli sopimuksessa luvannut vastata tavaroiden toimittamisesta Bulvanian pääkaupunkiin asti. Kontin jäädyttyä tulliin Grottovideoon Pikkukemisti on tiukan paikan edessä. Bulvanian koulujen syyslukukausi on juuri alkamassa ja sopimuksessa nimenomaisesti luvattiin, että kemianopetuspaketit olisivat kouluissa heti lukukauden alusta alkaen. Yksi vaihtoehto olisi lennättää korvaava toimitus suoraan Bulvaniaan, mutta tällöin kalliimmat kuljetuskustannukset tekisivät kaupasta Pikkukemistille rankasti tappiollisen. Lisäksi lentokuljetuskin myöhästyisi viikolla lukukauden alusta. Köyhän diktatuurin leimastaan huolimatta Bulvania korostaa luonnontieteellisen koulutuksen merkitystä kansallisena ylpeyden aiheena. Uusi kemian opetussuunnitelma on ollut tärkeä osa tätä ja nyt Bulvanian hallitus onkin kerääntynyt hätäistuntoon uhkaavan opetusmateriaalipuutteen vuoksi. Vastaa perustellen seuraaviin kysymyksiin: a) Mitä osapuolet voivat tehdä tilanteessa, ja mitä käytännön seurauksia eri vaihtoehdoilla on kaupan osapuolille? b) Miten eri toimintavaihtoehdot ja seuraukset vaikuttaisivat osapuolten juridisten velvollisuuksien arviointiin YK:n kauppalain mukaan? c) Kumman osapuolen vastuulla vientikielto on Schwenzerin ja Leisingerin näkemyksen mukaan?

9 9 d) Miten neuvoisit Pikkukemistiä toimimaan? e) Periaatteessa Pikkukemistillä olisi varastossaan kemianopetuspaketteja. Se on kuitenkin tänään aamupäivällä ehtinyt lähettää sähköpostitse isot tarjoukset kahdelle kanta-asiakkaalleen. Yhdessä tarjoukset koskevat koko sen tämänhetkistä varastoa. Kummassakaan tarjouksessa ei ole mainittu määräaikaa. Ensimmäinen tarjouksista on suomalaiselle taholle ja siihen soveltuu oikeustoimilaki. Toinen tarjouksista on ulkomaiselle taholle ja siihen soveltuu YK:n kauppalaki. Kumpikaan ei ole vielä vastannut tarjouksiin, mutta oletettavasti tekee niin pian. Miettimättä mahdollisten imagotappioiden yms. seurauksia, kumpi lähettämistään tarjouksista Pikkukemistin on oikeudellisesta näkökulmasta helpompi «unohtaa» voidakseen toimittaa korvaavan lähetyksen Bulvaniaan? (tapaukset) 1. A oli useita eri perusteilla syntyneitä velkoja pankki P:lle ja vaikeuksia selvitä niiden maksamisesta. Hän ehdotti P:lle velkojen yhdistämistä, selvän maksusuunnitelman tekemistä ja koron määräämistä niin, että se keskimäärin alenisi jonkin verran ja tulisi lähelle uusien luottojen korkoa. Pankki ilmoitti suostuvansa järjestelyyn, joka myös pidensi maksuaikaa, jos A hankkii maksukelpoisen takaajan uudistetulle luotolle voimassa olevien vakuuksien lisäksi. A sai varakkaan sukulaisensa T:n suostutelluksi takaajaksi kertomalla hänelle palkkansa kaksinkertaiseksi todelliseen verrattuna. Myös varallisuuttaan A liioitteli jättämällä muun muassa mainitsematta, että hänen äidiltä tullut perintönsä, josta sukulainen tiesi, oli jo menetetty. Kun pankissa alettiin T:lle kertoa takauksen merkityksestä ja A:n varallisuudesta, T ilmoitti, ettei kannata tuhlata aikaa ilmoituksiin, koska lakimiehenä hän tunsi takausta koskevan sääntelyn ja sukulaisena A:n taloudellisen tilan. Hän pyysi takaussitoumuksen allekirjoitettavakseen, sai sen, allekirjoitti ja poistui pankista. Takaus koski myönnettävää uutta luottoa. A ei pystynyt maksamaan uudistunuttakaan velkaansa. P kääntyi T:n puoleen ja vaati velan erääntymisehtoon viitaten, että T maksaa koko velan. Erääntymisehdon mukaan koko velka erääntyi maksettavaksi, jos velallinen

10 10 laiminlöi lyhennyksen tai koron maksamisen ja pankki vaati velan erääntymistä. P:n esittäessä vaatimuksensa T:lle jo kolme kuukausierää oli jäänyt maksamatta, joten eräännyttämisen edellytykset olivat olemassa. T kieltäytyi maksamasta, koska takaus oli pätemätön. Hänet oli saatu virheellisin tiedoin antamaan takaus. Toissijaisesti T katsoi, että takaus ei sitonut, koska P ei ollut täyttänyt tiedonantovelvollisuuttaan. Lisäksi T, joka oli allekirjoittanut velkakirjalomakkeella olevan takaussitoumuksen velkakirjan mukaisten velvoitteiden täyttämisen vakuudeksi, katsoi, että takaus ei koskenut korkoa eikä viivästyskorkoa. T myös epäili, ettei hän ollut velvollinen maksamaan ainakaan kaikkia korkoja, koska hänelle ei ollut ilmoitettu lyhennysten maksamatta jäämisestä. P totesi, että pankkivirkailijan ohjeiden vastaisen menettelyn vuoksi ilmoitus laiminlyönneistä ei ollut lähtenyt, mutta sillä ei ollut merkitystä, kuten ei muillakaan T:n väitteillä. Oliko T maksuvelvollinen? - Perusteltu vastaus kaikkiin väitteisiin. 2. A oli tullut työvoimaa vuokranneesta VP Oy:stä hoitamaan sopimuksen yhtiön kanssa tehneen C:n lasta B. Hoito ei sujunut, vaan muutaman tunnin jälkeen A hermostui ja pahoinpiteli erittäin raa asti 8-vuotiaan B:n, joka loppujen lopuksi menehtyi saamiinsa vammoihin. B:n äiti C koki tapahtuman johdosta pahan järkytyksen ja masennuksen, joka johti kuuden kuukauden työkyvyttömyyteen. B:n isä D, joka oli muuttanut useita vuosia aikaisemmin pois C:n luota, selvisi tapauksesta ilman psyykkistä vammaa. B:n veli E ja B:n paras kaveri G kärsivät selvästi tapahtuman johdosta. C vaati rikosoikeudenkäynnissä, jonne VP Oy oli kutsuttu A:n työnantajana kuultavaksi, A:lta vahingonkorvauksena A:n hautajaiskulut, oman järkytyksensä hoitokulut, korvausta ansion menetyksestä työkyvyttömyysajalta, korvausta kivusta ja särystä sekä korvausta lapsen vammautumisen aiheuttamasta kärsimyksestä. C vaati samat korvaukset myös VP:ltä. Lisäksi D, E ja G vaativat korvausta kärsimyksestä, D ja E A:lta ja G VP:ltä. Kaikki vaativat korvauksille viivästyskorkoa pahoinpitelypäivästä lukien. A kiisti vaatimukset pääosin katsoen, että hautauskulut eivät ole vahinkoa, koska ne ovat välttämättömät jokaiselle ennemmin tai myöhemmin. D ei

11 11 asunut enää lapsen kanssa, joten tämä ei ollut sellaisessa asemassa, että hän ei olisi saanut korvausta. VP esitti samat väitteet kuin A ja lisäksi sen, ettei hän vastannut mitenkään A:n teosta, koska siinä ei ollut kysymys työtehtävästä. Lisäksi A huomautti, että hän oli 16-vuotias. Tämän vuoksi kaikkia korvauksia tuli sovitella. Viivästyskoron tuli lähteä liikkeelle siitä, kun korvausta oli vaadittu oikeudenkäynnissä. Olivatko A ja VP velvollisia maksamaan vaaditut korvaukset vaadittuine korkoineen? - Perusteltu vastaus. 3. A oli ostamassa B:n (ei elinkeinonharjoittaja) autoa. B:n pyynnöstä hänen kaverinsa C kävi kertomassa A:lle virheellisiä tietoja auton ominaisuuksista. Siitä seurasi, ettei A paljon kysellyt B:ltä tietoja ennen kaupan tekemistä. Kaupan jälkeen A havaitsi saaneensa aivan muunlaisen auton kuin oli luullut C:n kertomuksen perusteella. Esimerkiksi auton öljynkulutus oli tavanomaisesta poikkeava, samoin polttoainetta kului tuntuvasti enemmän kuin C oli kertonut oman ajokokemuksensa perusteella. A pohti, voisiko hän purkaa sopimuksen vai pääsisikö siitä eroon jollakin muulla perusteella. Esitä perusteltu kannanottosi A:n eri mahdollisuuksista vapautua sopimuksesta purkamalla se tai muulla tavalla. A oli ostanut auton sellaisena kuin se on ja koeajamatta sitä. Miten tällainen ehto ja menettely vaikuttavat A:n asemaan? (tapaukset) 1. A oli pitkään suunnitellut omistamansa Y Oy:n pihan asfaltointia. Kun paikkakunnalle tuli kesällä englantilainen asfalttiyhtiö E Oy toimitusjohtajansa T:n vetämänä, A meni kyselemään pihan päällystämisen hintaa. Kun kunnon suomalainen asfaltti, viiden sentin kerroksena, maksoi lähes 100 euroa neliömetri, englantilaiset lupasit päällysteen Y Oy:n pihaan kymmenellä eurolla

12 12 neliö. A:n kysymykseen, miten näin halpa hinta oli mahdollinen, T selitti hinnan johtuvan halvemmista raaka-aineista ja erilaisesta päällystämistavasta. Keskustelu johti siihen, että T haki yhtiön auton lavalta mittakepin ja mittasi yhdessä A:n kanssa Y:n pihan pinta-alan. Lopputulos oli, että pinta-ala on 45 x 80 eli neliötä. Jälkikäteen ilmeni, että mitoista puhuminen oli ongelma, koska englantilaisten mittakepissä yksikkö oli jalka eli hieman yli 30 senttiä ja A piti sitä metrinä. Mittauksen tuloksena hinnaksi sovittiin euroa. A ihmetteli englantilaisten asfaltointia. Ensin maahan laskettiin bitumia ja siihen soraa siihen päälle. Sen jälkeen alue jyrättiin tasaiseksi. A kysyi T:ltä, mikä pinta tällainen, ei ainakaan asfalttia. A viittasi viereisen pihan asfalttiin ja sanoi sen olevan oikeaa, tilattua tavaraa. T totesi, että kyllä se siitä asfaltiksi muuttuu kuivuessaan. Asiantuntijoiden mukaan Suomessa tällaisesta pinnasta puhuttiin siroteasfalttina. Työn suorittamisen jälkeen A katseli tulosta ja ihmetteli hintaa, mutta maksoi laskun reklamoimatta mitenkään. Sen jälkeen epäily voitti ja hän mittasi asfaltoidun alueen. Tulokseksi tuli hieman yli neliömetriä eli neliöhinnaksi reilusti yli 30 euroa. A katsoi, että häntä oli erehdytetty. Uusi pinta ei myöskään ollut hänen tarkoittamaansa viiden sentin paksuista asfalttia. A lähti asianajajan puheille. Asianajaja tiedusteli, oliko työstä tehty kirjallinen sopimus. Oli, englanniksi, jota A ei juuri osannut. Paperissa oli urakan hinta, mutta ei neliöhintaa eikä päällystetyn alueen pinta-alaa. Siinä oli kuvattu asfaltointi juuri niin kuin se oli tehty eli oli sovittu siroteasfaltista. Yhtään väärää tietoa paperissa ei ollut. Se vain poikkesi suullisesti sovitusta tai ainakin siitä, mitä A luuli sovitun. A halusi, että sopimus julistettaisiin pätemättömäksi ja että hän saisi rahansa takaisin. Arvioi edellä esitettyjen tietojen valossa, voisiko sopimus tulla B Oy:n vaatimuksesta julistetuksi pätemättömäksi oikeustoimilaissa säädetyllä perusteella ja olisiko B Oy:llä mahdollisuus saada hinnanalennusta suoritusvirheen perusteella. Perustele arviosi. 2. B Oy:n työntekijä A oli asentamassa C Oy:n tiloissa sinne hankittua uutta konetta, kun häneltä loppuivat tarvikkeet ja hänen oli lähdettävä yhtiön autolla hakemaan niitä rautakaupasta. A ei huomannut eräässä risteyksessä, että katu

13 13 muuttui yksisuuntaiseksi. A:n ajaessa kiellettyyn suuntaan häntä vastaan tuli auto, A hermostui, kaarsi tien reunaan pikaisesti ja törmäsi D:n autoon. Hetken hengitettyään A kääntyi takaisin ja poistui paikalta jättäen ilmoittamatta törmäyksestä. Mitkä olivat D:n mahdollisuudet saada korvausta liikennevakuutuksesta? A sai hankittua tarvikkeensa, mutta kaupasta poistuessaan hän kompastui ja hänen kantamuksensa putosi. Vaikka osa ostoksista oli herkkä vahingoittumaan, A vei ne mukanaan ja asensi ne perillä kohteeseen tarkastamatta osien kuntoa. Käytössä yksi osa pettikin melko pian, laite rikkoutui ja siitä purkautunut neste aiheutti euron vahingot. C Oy vaati A:lta ja B Oy:ltä korvausta laitteen rikkoutumisesta ja nesteen purkautumisesta syntyneistä vahingoista viivästyskorkoineen vahingon syntymisestä lukien. Molemmat kiistivät vastuunsa. Saiko D vaatimansa korvauksen ja viivästyskoron? - Perusteltu vastaus esitettyihin kysymyksiin. 3. Vastaa perustellen kaikkiin alla oleviin kohtiin A D. Asianajotoimistonne uuden asiakkaan Revento Oy:n Afrikan ja Lähi-idän alueiden myyntijohtaja soittaa sinulle lievän paniikin vallassa. Saudi- Arabialaiselle yhtiölle on myyty usean miljoonan euron arvoinen sädehoitolaitteisto, jota vastapuoli on auttanut kehittämään paikallisiin erityisoloihin sopivaksi. Toimituksen saavuttua perille ja tultua asennetuksi yhtiö väittää kuitenkin laitteiston olevan niin paljon luvattua hitaampi käyttää, että he kieltäytyvät maksamasta kauppahintaa, elleivät saa tuntuvaa alennusta. Vaaditulla alennetulla hinnalla ei myyntijohtajan mielestä kukaan olisi voinut toimittaa vastaavaa tuotetta ilman pahoja tappioita. A) Koska kyse näyttää olevan kansainvälisestä kaupasta, tarvitset lisätietoja tapauksen kansainvälisestä viitekehyksestä ennen kuin voit aloittaa tilanteen tarkemman juridisen arvioinnin. Mitkä ovat kansainvälisen yksityisoikeuden kolme keskeistä kysymystä, joihin haluat löytää sopimuksesta tai tapauksen olosuhteista vastauksen, ja mitä mahdollisia ongelmakohtia näihin liittyy? B) Löydät sopimuksen lopusta englanninkielisen lausekkeen «tähän toimitukseen sovelletaan Suomen lakia». Mitkä säädöskokoelmamme laeista saattaisivat tulla kyseeseen ja mitä soveltamisalaan liittyviä ongelmia niistä voi mahdollisesti seurata? Mikä on mielestäsi parhaiten tapaukseen soveltuva laki?

14 14 C) Hetken tilannetta pyöriteltyäsi päätät ottaa tapauksen henkilökohtaisesti käsiteltäväksi. Kahlattuasi sopimuksen ja saamasi taustatiedot lävitse otat härkää sarvista ja soitat vastapuolen edustajalle. Alun small talkin aikana sinulle selviää, että vastapuolen juristi on opiskellut aikoinaan lakia Oxfordissa. Päästyäsi itse asiaan hän remahtaa nauruun ja kertoo sujuvalla brittienglannillaan, että asiakkaasi unohti sopimuskiireissään vaatia Saudi- Arabialaisen osapuolen allekirjoitusta ja ilman allekirjoitettua sopimusdokumenttia näin merkittävä sopimus ei varmasti voi olla pätevä. Mihin voit yrittää vedota ja miten vastaat? D) Seuraavana päivänä myyntijohtaja soittaa sinulle ja kertoo saaneensa luottamuksellisesti tietoonsa, että sädehoitolaitteiston nopeusongelmat johtuvat bugista lineaarikiihdyttimen hallintaohjelmassa, joka olisi paitsi edullista myös helppoa ja nopeaa koodata uudestaan. Heikentyneen rahoitustilanteensa takia vastapuoli kuitenkin mieluummin purkaisi koko sopimuksen (jos se nyt alunperinkään oli pätevä), jos he eivät saa merkittävää hinnanalennusta. Tämä saa sinut miettimään, velvoittaako soveltuva laki asiakkaasi hinnanalennukseen saati sopimuksen purkuun vai voisiko tilanteen hoitaa jollain muulla tavalla? Vastaukset kysymyksiin 1-2 (Saarnilehto) ja kysymykseen 3 (Jaakko Salminen) eri arkeille A kulki koulumatkan yleensä kevytmoottoripyörällään metsän halki kotiin. Hänen ajaessaan taas kerran tuttua reittiä ja B hänen kyydissään hän törmäsi huolimattomuuttaan polun vieressä olleeseen kantoon. B lensi kyydistä ja loukkasi itsensä törmäyksessä pahasti. B pyysi toivuttuaan A:ta korvaamaan vahinkonsa, mutta A ilmoitti olevansa varaton. B kääntyi tämän jälkeen asianajaja C:n puoleen tiedustellen, oliko hänellä jokin mahdollisuus

15 15 korvausten saantiin vaikka esimerkiksi moottoripyörän vakuutuksesta, jos sellainen oli. C, joka katsoi, ettei ollut saamassa B:stä hyvää asiakasta, vastasi suoralta kädeltä, ettei korvauksen saaminen ollut mahdollista, ja laskutti neuvosta normaalin tuntitaksansa mukaisen palkkion. Muutaman vuoden kuluttua B kuuli, että A oli saanut koulunsa loppuun, mennyt töihin ja sai kohtuullista palkkaa. B päätti vaatia vahingonkorvausta A:lta ja kääntyi asianajaja D:n puoleen pyytäen tältä apua. D kääntyikin A:n puoleen ja esitti tälle B:n vaatimukset D ihmetteli myös, keneltä B yleensä oli vaatinut korvauksia. B kertoi, että hän oli vain pyytänyt pari kuukautta tapahtuman jälkeen A:lta vahinkonsa korvaamista, mutta muutoin ei keneltäkään, koska C oli ilmoittanut, ettei muita korvausvelvollisia ollut. D:n mielestä tieto oli väärä ja että B oli turhaan menettänyt vahingonkorvauksia. Mistä B:n olisi ensisijaisesti pitänyt hakea korvauksia? Oliko korvausten saaminen vielä mahdollista? Oliko C mahdollisesti vastuussa B:lle jollakin perusteella mahdollisesti menetetyistä korvauksista? Oliko A vielä korvausvelvollinen B:lle, vaikka aikaa oli kulunut? Perusteltu vastaus kysymyksiin. 2. A oli sähköisestä verkosta nähnyt Y:n (Oy) tarjouksen tietoliikennepalveluista. Hän päätti ottaa tarjotut palvelut käyttöönsä. Käyttäjän paikalle hän kirjoitti nimensä A (yksityishenkilö) ja osoitteeksi yhtiönsä B Oy:n osoitteen. Yhteys avattiin A:n mainitsemaan osoitteeseen, ja aluksi kaikki sujui hyvin B Oy:n maksaessa laskut. Sitten yhtiön talous romahti ja maksut jäivät maksamatta. Y velkoi niitä A:lta. A kieltäytyi maksamasta, koska palvelut olivat tulleet konkurssiin joutuneelle B Oy:lle ja se oli siten oikea velallinen. Y huomautti, että kyse oli yksityishenkilöille suunnatuista palveluista, mikä oli ilmennyt sähköisestä tilauslomakkeesta. A:n ja Y:n välille syntyi samalla riitaa tietoliikennepalvelujen vakioehdoista. Y vetosi niihin ja katsoi, että ehtojen viimeisin versio sitoi A:ta. A puolestaan huomautti, että hän oli sopimusta tehdessään kelannut ne yli lukematta niitä, joten ne eivät olleet tulleet sopimuksen osaksi. A myönsi kyllä huomanneensa

16 16 verkosta uutisen, että uudet vakioehdot oli otettu käyttöön, mutta ei ollut ymmärtänyt niiden koskevan itseään. Oliko A maksuvelvollinen? Olivatko Y:n vakioehdot sopimuksen osa? Oliko vakioehtojen viimeinen versio A:ta sitova? - Perusteltu vastaus. 3. A palkkasi 15-vuotiaan B:n kaitsemaan 3-vuotiasta lastaan L kolme tuntia päivässä. Yleensä B vei L:n puistoon leikkimään, vaikka erityistä ohjetta siitä, missä hän lapsen kanssa oleskelee, ei ollut annettu. Eräänä päivänä B:n työstä tietoinen koulukaveri C tuli paikalle ja alkoi jutella B:n kanssa. Kumpikaan ei katsellut L:n touhuja. L oli mennyt rattaissa istuneen 11 kuukauden ikäisen lapsen V luo ja huitaissut tätä santaämpärillään niin, että V:n nenään oli tullut vertavuotava haava. V:n äiti oli käynyt varmuuden vuoksi yksityislääkärillä näyttämässä haavaa, siihen oli laitettu pari tikkiä ja side päälle ja annettu lasku maksettavaksi. V:n äiti halusi saada korvauksen V:n hoitokuluista ja omasta kärsimyksestään, kun hän oli kauhistunut V:n saamaa haavaa. Äiti oli sitä mieltä, että korvausvelvollisia olivat A, B, C ja L. A ihmetteli, miten vastuu voi kuulua hänelle. B sanoi olevansa alaikäinen ja rahaton ja että äiti ei ollut pitänyt silmällä V:tä. C katsoi, ettei asia kuulunut hänelle, hän oli vain B:n kaveri. L:n puolesta A huomautti, että L on vasta kahden ja puolen vuoden ikäinen. Olivatko A, B, C ja L vastuussa V:n vahingoista ja äidin kärsimyksestä? Perusteltu vastaus Työntekijän vastuu vahingonkorvauslain nojalla? (Vahingonkorvauslaki 412/1974, Hemmo 2006) 5. Myyjän mahdollisuudet turvata asemansa ennen maksun ajankohtaa? (Wilhelmsson et al. 2009; max 2 sivua). 6. Vastaa molempiin kohtiin a ja b (yhteensä max 2 sivua): a) Välillisen edustuksen ja valtuutuksen erot? Anna esimerkit kummastakin. (Saarnilehto 2009).

17 17 b) Mitä tietoyhteiskunnan palvelulla tarkoitetaan laissa tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta? (458/2002) A kulki koulumatkan yleensä mopollaan metsän halki kotiin. Hänen ajaessaan taas kerran tuttua reittiä hän törmäsi huolimattomuuttaan metsässä kulkeneeseen B:n, joka loukkasi itsensä törmäyksessä pahasti. B pyysi toivuttuaan A:ta korvaamaan vahinkonsa, mutta A ilmoitti olevansa varaton. B kääntyi tämän jälkeen asianajaja C:n puoleen tiedustellen, oliko hänellä jokin mahdollisuus korvausten saantiin vaikka esimerkiksi mopon vakuutuksesta, jos sellainen oli. C, joka katsoi, ettei ollut saamassa B:stä hyvää asiakasta, vastasi suoralta kädeltä, ettei korvauksen saaminen ollut mahdollista ja laskutti neuvosta normaalin tuntitaksansa mukaisen palkkion. Muutaman vuoden kuluttua B kuuli, että A oli saanut koulunsa loppuun, mennyt töihin ja sai kohtuullista palkkaa. B päätti vaatia vahingonkorvausta A:lta ja kääntyi asianajaja D:n puoleen pyytäen tältä apua. D kääntyikin A:n puoleen ja esitti tälle B:n vaatimukset D ihmetteli myös, keneltä B yleensä oli vaatinut korvauksia. B kertoi, että hän oli vain pyytänyt pari kuukautta tapahtuman jälkeen A:lta vahinkonsa korvaamista, mutta muutoin ei keneltäkään, koska C oli ilmoittanut, ettei muita korvausvelvollisia ollut. D:n mielestä tieto oli väärä ja että B oli turhaan menettänyt vahingonkorvauksia. Mistä B:n olisi ensisijaisesti pitänyt hakea korvauksia? Oliko korvausten saaminen vielä mahdollista? Oliko C mahdollisesti vastuussa B:lle jollakin perusteella mahdollisesti menetetyistä korvauksista? Oliko A vielä korvausvelvollinen B:lle, vaikka aikaa oli kulunut? Perusteltu vastaus kysymyksiin. 2. A Oy:n toimitusjohtaja B halusi saada välttämättä johtamalleen yhtiölle oikeuden myydä C Oy:n tuotteita Suomessa. C:n toimitusjohtaja D ei puolestaan ollut kiinnostunut sopimuksesta. B tapasi sattumalta ravintolassa

18 18 illalla C: myyntiosastolta edustajan E, jolle alkoi kertoa keskustelleensa D:n kanssa edustussopimuksen tekemisestä. B kysyi, miten hänen kannattaisi toimia, kun D:n kiireet tuntuivat estävän sopimuksen synnyn. Erityisesti hän halusi tietää, voisiko E tehdä sopimuksen C Oy:n puolesta. Neuvottelujen edetessä E kertoi voivansa allekirjoittaa sopimuksen, mutta että se ilmeisesti tarkastettaisiin yhtiössä. Sopimus tehtiin, A Oy sai edustusoikeuden, E vei sopimuksen C Oy:öön myyntiosastolle ja sieltä lähti ensimmäinen erä tavaraa ennen kuin D havaitsi, mitä tapahtuu. Toimitukset loppuivat siihen. B ihmetteli, kun tavaravirta päättyi ja otti yhteyttä C Oy:öön. Siellä hänen puhelunsa yhdistettiin D:lle, joka kertoi B:lle, ettei E:llä ollut oikeutta edustaa C:tä, että yksi tavaraerä oli lähetetty vahingossa, koska hän kuuli sopimuksesta vasta lähetyksen jälkeen, ja että sopimuksen pätemättömyyden takia toimitukset olivat päättyneet. B totesi, että hän ei tiennyt, ettei E voinut tehdä sopimusta, ettei C ollut reklamoinut asiasta ja että toimituksen jälkeen C:n on katsottava hyväksyneen sopimuksen. D huomautti B:n tienneen, ettei sopimusta synny ja että tavaraerä oli toimitettu väärin perustein. Oliko A Oy saanut edustusoikeuden pätevällä tai pätevöityneellä sopimuksella? Ota kantaa kaikkiin merkityksellisiin seikkoihin riippumatta siitä, minkälaiseen tulokseen muut seikat mielestäsi johtavat. 3. A palkkasi 15-vuotiaan B:n kaitsemaan 3-vuotiasta lastaan L kolme tuntia päivässä. Yleensä B vei L:n puistoon leikkimään. Eräänä päivänä B:n koulukaveri C tuli paikalle ja alkoi jutella B:n kanssa. Kumpikaan ei katsellut L:n touhuja, vaikka C:kin tiesi B:n työstä. L oli mennyt rattaissa olleen 8 kuukauden ikäisen lapsen V luo ja huitaissut tätä lapiollaan niin, että V:n silmäkulmaan oli tullut vertavuotava haava. V:n äiti oli käynyt varmuuden vuoksi lääkärillä näyttämässä haavaa, siihen oli laitettu pari tikkiä ja side päälle ja annettu lasku maksettavaksi. V:n äiti halusi saada korvauksen V:n hoitokuluista ja omasta kärsimyksestään, kun hän oli kauhistunut V:n saamaa haavaa. Äiti oli sitä mieltä, että korvausvelvollisia olivat A, B, C ja L. A ihmetteli, miten vastuu voi kuulua hänelle. B sanoi olevansa alaikäinen ja rahaton ja että äiti ei ollut pitänyt silmällä V:tä. C katsoi, ettei asia kuulunut hänelle, hän oli vain B:n kaveri. L:n puolesta A huomautti, että L on vasta kolmen vuoden ikäinen.

19 19 Olivatko A, B, C ja L vastuussa V:n vahingoista ja äidin kärsimyksestä? Perusteltu vastaus. 4. Saamisen siirto (Saarnilehto, Pääasiat ) 5. Valeasiakirja (oikeustoimilain 34 ja Saarnilehto, Sopimusoikeuden ) 6. Tuotevahinkojen korvaaminen kauppalain mukaan (Wilhelmsson ym.) A Oy oli uudistamassa järven rannalla ollutta edustussaunaa. Tarkoitus oli nostaa järvestä vettä saunalle pumpun avulla. Yhtiön toimitusjohtaja B meni itse ostamaan rautakauppa R Oy:stä sopivaa pumppua selvitettyään, että pumpun pitäisi vetää vesi noin 10 metrin päästä ja nostaa sitä noin kaksi metriä. B näki kaupassa pumpun, jonka päällä oli mainittuna isoin kirjaimen ja numeron nostokorkeus 7 m. Myyjä esitteli pumppua B:lle, mutta nostokorkeudesta ei keskusteltu, koska maininta 7 m oli ostajan silmissä koko ajan. B vei pumpun yhtiön huvilalle ja kutsui ammattitaitoiset asentajat paikalle, jotka asensivat pumpun ohjeiden mukaan. Vettä ei kuitenkaan noussut järvestä. B meni asentajan takaisin rautakauppaan, josta kerrottiin lisäosasta, joka auttaisi ongelmassa. B osti sen ja taas asennettiin. Vettä ei tullut. B sai tietää, että 10 metriä letkua tarkoitti yhtä metriä korkeudessa, mutta korkeuseroa tuli näinkin laskien vain kolme metriä. Kun pumppu ei alkanut toimia, B testasi sitä saavista toiseen. Kun saavit olivat rinnakkain alle kahden metrin etäisyydellä, pumppu toimi, mutta ei muuten. B palautti pumpun ja lisäosan R Oy:lle, purki kaupat A Oy:n edustajana ja vaati yhtiölle kauppahinnan takaisin sekä pumpusta että lisäosasta. Lisäksi B vaati korvausta yhtiölle turhista asennustöistä 920 euroa, sillä toisen merkkinen pumppu vaati erilaisen asennuksen, kahdesta turhasta matkasta (reklamaatiomatka ja palautus) kauppaan 0,42 euroa kilometriltä eli kummastakin matkasta 8,40 euroa. Lisäksi A Oy pyysi korkoa palautettavalle kauppahinnalle maksupäivästä alkaen ja muille korvauksille vaatimispäivästä lukien.

20 20 R Oy:n puolesta todettiin, että lisäosassa ei ollut virhettä, mutta pumpun hinta suostutaan palauttamaan. Muilta osin R Oy katsoi, etteivät tuollaiset välilliset vahingot kuulu heidän korvattavikseen. Korkovaatimuksia R Oy piti liiallisina ja lakiin perustumattomina. Oliko A Oy:llä oikeus saada vaatimansa palautukset ja korvaukset? Minkälaista korkoa R Oy:n pitäisi lain mukaan maksaa kauppahinnan palautuksille ja korvauksille? - Perusteltu vastaus kysymyksiin. 2. A Oy:n toimitusjohtaja B oli antanut yhtiön auto-osastolla toimineelle C:lle valtakirjan, jossa oli teksti Valtakirja. Täten valtuutetaan C ostamaan yhtiöllemme hyväkuntoinen pakettiauto, joka sopii yhtiön tavarankuljetukseen. Turku A Oy. A Oy:n nimen alle B oli kirjoittanut nimensä ja sen alle asemansa toimitusjohtaja. C kierteli kaupoissa heti valtakirjan saatuaan ja osti B:n tarkoittaman auton. Yhtiö maksoi sen. B antoi C:lle ohjeen hävittää valtakirja. Vuotta myöhemmin C oli taas mainitun valtakirjan kanssa pakettiautokaupoilla, sillä hän oli pitänyt valtakirjan itsellään. Hän ostikin D Oy:ltä pienen pakettiauton, jolla A Oy:n valmistamia tavaroita ei olisi voinut kuljettaa. C ajeli autolla itse. Kun lasku tuli A Oy:lle, se ilmoitti, ettei yhtiö ole ostanut autoa. D Oy:ssä asiaa ihmeteltiin ja lähetettiin kauppakirjan jäljennös A Oy:lle. Mukaan laitettiin myös kopio esitetystä valtakirjasta. Tämän jälkeen A Oy:stä ilmoitettiin D Oy:lle, ettei C:llä ollut enää ollut oikeutta ostaa autoa, koska se oli ostettu jo vuotta aikaisemmin, ja että kauppa ei sitonut A Oy:tä, koska valtakirja oli pitänyt hävittää. D Oy ilmoitti A Oy:lle, että valtakirja oli C:llä, se esitettiin heille kauppaa tehdessä ja että valtakirjassa ei ollut voimassaoloaikaa. A Oy:n tuli maksaa kauppahinta korkolain 4 a :n mukaisine korkoineen sovitusta eräpäivästä lukien sekä perimiskulut. Varmuuden vuoksi D Oy esitti samat vaatimukset myös C:lle, koska tämä vastasi kaupasta, ellei ilmoitettu päämies maksanut. Oliko D:llä oikeus saada A Oy:ltä tai C:ltä vaaditut suoritukset? kiinnitä huomiota kaikkiin valtakirjasta tehtävässä mainittuihin, merkittäviin seikkoihin. Vastaa kysymyksen korkoa koskevaan osaan molempien vastaajien osalta, vaikka katsoisit, ettei suoritusvelvollisuutta ole. Perustele vastauksesi.