MITÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITO ON? Rovaniemi Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Transkriptio

1 MITÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITO ON? Rovaniemi Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

2 LUONTO ON PIHASSAMME! Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

3 Maatila paikka tai kokonaisuus, jossa tuotetaan ruokaa ihmisille ja/tai eläimille Maatilalla tuotetaan ruokaa Suomen äärevät sääolosuhteet asettavat omat reunaehtonsa ruuantuotannolle, vaikka ilmastonmuutos keskusteluttaakin Kasvien kasvulle suotuisa jakso lyhyt aiheuttaa suurempia paineita kuin etelämpänä Euroopassa Kasvukauden lyhyydestä johtuen pelivara viljelytoimien ajoittamiselle on erittäin lyhyt tämän vuoksi viljelijä joutuu vaikeisiin päätöksentekotilanteisiin, joissa voi ympäristön hyvinvointi joutua välillä koetukselle kompromissit on voitava hyväksyä poikkeamat on oltava mahdollisia, jotta ruuantuotantoa voidaan ylipäätään harjoittaa Suomen oloissa Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

4 Ympäristö Ympäristö on jokin jonkin tietyn systeemin (A) ulkopuolinen systeemi (ei-a) ja näillä kahdella on vuorovaikutusta. Tavallisesti ympäristöllä tarkoitetaan ihmisen tai ihmiskunnan ympäristöä, luontoa tai koko maapalloa ts. elinympäristöä (Wikipedia) Maatilan ympäristö: maatilan alue ja maatilan ulkopuolinen alue, johon tilan toimenpiteillä on vaikutusta, ja jolla on vaikutusta maatilaan Maa Vesi Ilma Eliöstö Kulttuuriympäristö (rakennettu ympäristöt, perinteet ja historia, sosiaaliset suhteet) Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

5 Maatilan ympäristönhoito Kokonaisvaltaista ajattelua, jossa tähdätään siihen, että myös tulevilla sukupolvilla on oltava mahdollisuus asua, elää ja tuottaa turvallisesti turvallista ja laadukasta ruokaa, ja saada elämyksiä luonnosta Puhtaat vedet Terve ja hyvässä kasvukunnossa oleva maaperä Puhdas ilma Terve äänimaailma (melusaaste minimoitu) Monimuotoinen eliölajisto, joka toimii myös puskurina häiriöille (esim. tuholaisinvaasiot) Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

6 Mistä maatilan ympäristönhoito koostuu Maatilan ympäristönhoito koostuu tiedosta, sen soveltamisesta ja fyysisestä (elollinen ja eloton) ympäristöstä Tieto Kokemusperäinen tieto kokemusperäistä tietoa on tuotettu tiloilla niin kauan kuin maataloutta on harjoitettu Tutkimustieto tuotetaan monella eri tasolla tutkimuslaitosten, yliopistojen ja maatilojen toimesta Soveltaminen Kriittinen osa, mistä tietoa saadaan ja miten se sovelletaan Jokainen maatila on ainutlaatuinen kokonaisuus, mallit on sovellettava tilan olosuhteisiin Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

7 Fyysinen ympäristö Tilan maat: pellot ja muut maatalouteen liittyvät alueet, metsät, vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja laitteet Eliölajisto Tuotantokasvit ja -eläimet Luonnonkasvit ja eläimet Sienet, bakteerit, virukset, alkueläimet Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

8 Miten maatilan päätöksenteko vaikuttaa vesistöjen tilaan? Peltojen ja karjasuojien (ml. lannan varastointi) sijainti, kaltevuus, eroosioherkkyys Käytettävät tuotantopanokset: lannoitus, kasvinsuojelu Lannan käsittely Peltojen kuivatus Keinokastelu Kosteikot Laskeutusaltaat Muut vesiensuojelumenetelmät Kuva: Anne Piirainen Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Kuva: Anne Piirainen

9 Miten maatilan päätöksenteko vaikuttaa monimuotoisuuteen? Maatilan monimuotoisuus viljelyn monimuotoisuus luonnonympäristön monimuotoisuus toiminnallisen monimuotoisuuden lisääminen viljely-ympäristössä edistää mm. integroidun kasvinsuojelun mahdollisuuksia Kuva: Anne Piirainen Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

10 Ekologinen infrastruktuuri - ekoinfra SINAPPIKUORIAISET TALVEHTIMISPAIKASSA ekologinen infrastruktuuri käsittää viljelylohkoja ympäröivät ja niiden sisällä olevat monimuotoisuuselementit, joista on myös tuotannollista hyötyä luontaisten vihollisten ja pölyttäjähyönteisten elinolojen edistämisessä Integroitu tuholaisten hallinta ekosysteemipalvelut JURMULUDE SAALIIN KANSSA LUTEIDEN HEIMOSSA ON LUKUISIA SAALISTAJIA Kuva: Anne Piirainen Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Kuva: Anne Piirainen Kuva: Anne Piirainen

11 PAJUT OVAT KEVÄÄN TÄRKEIMPIÄ RAVINTOKASVEJA ISOLLE JOUKOLLE HYÖTYHYÖNTEISIÄ, SILLÄ NE TUOTTAVAT RUNSAASTI SIITEPÖLYÄ. PAJUKKOMAAMEHILÄISELLE PAJUT OVAT LÄHES AINOITA RAVINTOKASVEJA. Ruralia-instituutti / Anne Piirainen

12 Maatilan ekoinfra Ekoinfraverkosto Koostuu kolmesta peruselementistä, joilla on erilaiset toiminnot : Suuret, pysyvät eliölajien elinympäristöt Pienet, melko pysyvät elinympäristölaikut ( askelkivetstepping stones ), kuten metsäsaarekkeet, lammikot, kiviaidat ja kasat, kalliopaljastumat Käytäväelementit mahdollistavat eliöiden liikkumisen isojen elinympäristöjen ja pienten elinympäristölaikkujen välillä Käytävät ovat nauhamaisia elementtejä muodostaen ekoinfrarakenteita, esim: pensaikot, ruohokaistat, niittykasvikaistat, päällystämättömät tiet, ojat ja purot

13 Suuret elinympäristöt: varsinaisten viljelymaiden ulkopuolisia alueita Metsät, kalliometsät, metsälaitumet, hakamaat, suot, tunturit laaksoineen Järvet, lammet, joet

14 Elinympäristölaikut Voivat sijaita peltoalueiden keskellä ja reunoilla

15 Elinympäristölaikkuja Luonnonlaitumet Rantaniityt Suojelureunukset pellot kylvetään pientareeseen saakka, mutta ei lannoiteta tai käytetä kasvinsuojeluaineita reunaosissa, vähintään 3 m. leveällä osalla ei ole mukana tukijärjestelmissä Suomessa Suojakaistat Metsälaitumet Pysyvät laitumet Riistapellot Monimuotoisuuspellot Viherlannoitusnurmi; usean kasviryhmän lajeja

16 Käytävät Muodostavat eliölajien siirtymisen mahdollistavan verkoston tilan sisällä ja tilojen välillä Käytävät voivat olla suhteellisen pysyviä (tiet, ojat, metsän reunavyöhykkeet, pitkäaikaiset suojavyöhykkeet) tai lyhytaikaisia (kukkivien kasvien kaistat, niittykaistat, monimuotoisuuspellot, viherlannoitusnurmet, lyhytaikaiset suojavyöhykkeet) rakenteita

17 17

18

19 Lähde: Boller, Häni Poehling: Ecological Infrastructures 2004

20 Maatilan ympäristönhoito miten koulutuksella voisi edistää viljelijät valitsevat omalle tilalleen parhaiten sopivia käytäntöjä kootaan tilakohtainen ympäristönhoito- ja luonnonsuojelusuunnitelma, jonka pohjaksi on kartoitettu tilan nykytilanne nykytilanteen kartoituksien ja viljelijöiden valitsemien parhaiden käytäntöjen perusteella on laaditaan suunnitelman kehittämisehdotukset ja toimenpidesuositukset Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

21 Eliöiden tunnistus Kasvit: oheiskasvit pellolla ja luonnonkasvit Nisäkkäät: hyödylliset ja haitalliset Hyönteiset ja muut ötökät: hyödylliset ja haitalliset Maatalousympäristön pesimälinnustot: paikka- ja muuttolinnut ASILIDAE-HEIMON PETOKÄRPÄNEN PELLONPIENTAREELLE Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Kuva: Anne Piirainen

22 Miten voin hyötyä ekoinfrasta Pellon sisällä vain harvoja lajeja, puskurivaikutus tulee pellon ulkopuolelta esim. vihanneksilla ja viljoilla Monipuolinen elinympäristö pellon ympärillä - monipuolinen kasvilajisto- monipuolinen fauna yhden lajin dominanssi vaikeampaa kun lajien välinen kilpailu toimii: saalistus ja loisinta rajoittavat Monimuotoisuus lisää ravintoketjujen ja verkkojen monimuotoisuutta ja luo parempaa vakautta häiriöitä vastaan jotkut lajeista selviävät aina Ruralia-instituutti / Anne Piirainen

23 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

24

25

26 Luontaiset viholliset Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi

27 LOISITTU GAMMAYÖKKÖSTOUKKA Kuva: Anne Piirainen Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

28 KÄRPÄNEN KUKKAHÄMÄHÄKIN SAALIINA KOIRANPUTKEN KUKINNOSSA PELLONPIENTAREELLA Kuva: Anne Piirainen Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

29 KORSIHÄMÄHÄKKI SAALIIN KIMPUSSA PELLONPIENTAREELLA

30 KENTTÄKIITÄJÄINEN HYÖTYISI MONIMUOTOISUUSKAISTOISTA PELLOILLA, JA TORJUISI TEHOKKAAMMIN TUHOLAISIA Kuva: Anne Piirainen Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

31 Loiskärpäset Ryhmään on kiinnitetty vähän huomiota Suomessa tärkeänä luontaisten vihollisten ryhmänä Esim. luteisiin erikoistuneita ludekärpäsiä, perhostoukkien loisia Luhtakärpäset etanoiden ja kotiloiden luontaisia vihollisia Kuvan äkäsiilikärpänen loisii pehostoukissa ÄKÄSIILIKÄRPÄNEN ON LOISPETO L. PARASITOIDI Ruralia-instituutti / Anne Piirainen

32 Eri tyyppisten luontaisten vihollisten nuoruusvaiheiden elintavat Loinen (parasiitti) Loispeto (parasitoidi) Peto Ravinnonkäyttö Kehittyminen Ravinnoksi käytettävien tuholaisten määrä Vaikutus isäntään/saaliiseen Harva- tai yksiruokainen Yksittäisen isännän pinnalla tai sisässä Harva- tai yksiruokainen Yksittäisen isännän pinnalla tai sisässä Yksi Yksi Useita Ei yleensä tapa isäntäänsä Tappaa isäntänsä Harva- tai moniruokainen Vapaana elävä Tappaa saaliin Koko Hyvin pieniä Isäntää pienempiä Usein suurempia kuin saalis Loisiminen/saalistus Koko elinkierto isännällä Naaras yleensä valitsee jälkeläisen isännän Nuoruusvaiheet tavallisesti etsivät saaliinsa Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

33 ERIKOISTUNEET GENERALISTIT YKSIRUOKAISET SUPPEARUOKAISET HARVARUOKAISET MONIRUOKAISET suppeampi ruokavalion laajuus laajempi Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

34 Kukkakärpäset Aikuisvaiheessa kukkakärpäset käyttävät ravinnokseen kukkien siitepölyä ja mettä, toukkavaiheessa ne ovat tehokkaita kirvojen saalistajia. Kukkakärpäsnaaraat munivat vain riittävän suurten kirvayhdyskuntien lähelle, sillä toukka tarvitsee oman kehityksensä läpiviemiseksi kirvaa. Kukkakärpästen ryhmästä suurin osa on petoja, mutta joukkoon mahtuu myös sipulin tuholaisena tunnettu sinikuutäpläkärpänen. Kukkakärpäsiä voidaan suosia mm. kylvämällä hunajakukkakaistoja viljapeltoja halkomaan, jolloin aikuiset kukkakärpäset saavat riittävästi hyvälaatuista ravintoa ja voivat tuottaa suuremman määrän jälkeläisiä kirvojen torjuntatyöhön Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

35 Harsokorennot Harsokorennot talvehtivat aikuisina erilaisissa suojaisissa onkaloissa, ja hyvin usein ne hakeutuvat myös ikkunoiden väliin talvehtimaan. Harsokorentojen toukat ovat petoja, jotka käyttävät monia eri hyönteisiä saaliinaan, myös ripsiäiset ovat niiden herkkua. Aikuiset ovat meden ja siitepölyn syöjiä, toukkavaihe on saalistava vaihe. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

36 Luteet Osa luteista on pelkästään kasvinsyöjiä, osa käyttää sekä kasvi- että eläinravintoa ja osa on saalistajia, jotka tulevat toimeen pelkällä eläinravinnolla. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

37 NASKALILUTEET OVAT YLEISPETOJA L. GENERALISTEJA. NASKALILUTEISSA ON LYHYT- JA PITKÄSIIPISIÄ MUOTOJA. Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi

38 Maakiitäjäiset Maakiitäjäiset on saalistavista hyönteisistä ehkä eniten tutkittu ryhmä. Maakiitäjäisissä on yöllä ja päivällä aktiivisia lajeja ja erilaisiin elinympäristöihin erikoistuneita lajeja. Nimensä mukaisesti maakiitäjäiset ovat pääasiassa maanpinnalla hyvin vikkelästi juoksevia kovakuoriaisia. Eri lajien ravintotottumuksia ei ole tutkittu kattavasti, joten lajien merkitystä tietyn tuholaisen hallinnan kannalta on vaikea ennustaa. Nelitäplähyrrät saalistavat mielellään porkkanapelloilla ainakin porkkanakemppejä. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

39 Kyhmykiitäjäinen Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

40 ETANAKIITÄJÄISELLÄ ON KAPEA PÄÄ, JOTTA SE VOI SYÖDÄ KOTILOITA SUOJAKUOREN SISÄLTÄ Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi

41 SYSIKIITÄJÄINEN ON NS. JOKAPAIKAN LAJI SAALISTAJIEN JOUKOSSA. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

42 SILMÄKIITÄJÄINEN ON KOSTEIDEN PAIKKOJEN SAALISTAJA Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

43 Loispedot - parasitoidit Loispeto on hyönteinen, joka loisii toisissa hyönteisissä tai niveljalkaisissa. Sille ovat tyypillisiä seuraavat ominaisuudet: Aikuiset elävät vapaana, nuoruusvaiheet ovat kehityksensä alkuvaiheessa loismaisia ja muuttuvat pedoiksi kehityksensä loppuvaiheessa. Vain yksi sukupolvi ja rajallinen jälkeläismäärä voi kehittyä samassa isännässä. Onnistunut loisinta johtaa aina isäntäeläimen kuolemaan. Loispedot ovat suhteellisen suurikokoisia isäntäänsä verrattuna, täysikasvuisina ne voivat olla jopa isäntänsä kokoisia (aidot loiset ovat yleensä mikroskooppisen pieniä isäntäänsä verrattuna). Loispedot tarvitsevat vain yhden isäntäeläimen nuoruuskehityksensä läpiviemiseen (pedot tarvitsevat useita saaliseläimiä). Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

45 Kaalikoin loispistiäinen Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

48 PHASIA-SUVUN KÄRPÄSET LOISIVAT JOISSAKIN ISOKOKOISISSA LUDELAJEISSA Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

51 Hämähäkit Hämähäkit kuuluvat niveljalkaisten pääjaksoon (Arthropoda), hämähäkkieläinten luokkaan (Arachnida) (neljä raajaparia kun hyönteisillä kolme), hämähäkkien lahkoon (Araneae) Suomessa on tavattu 645* hämähäkkilajia Hämähäkit ovat poikkeuksetta saalistajia *Koponen & Fritzén: Checklist of spiders in Finland (Araneae), 5th version, February 2013,

52 Linnut Luonnollisia pesäpaikkoja voi tarjota säästämällä lahopuita ja isoja vanhoja puita, lisäksi esim. risukasat ovat mm. peukaloisen pesäpaikkoja Pöllöissä ja haukoissa myyriä saalistavia lajeja, elinoloja voi edistää tekopesillä (pöntöillä) Hyönteissyöjälinnut, elinoloja voi edistää ripustamalla linnunpönttöjä sekä talviruokinnalla Siementen syöjät etsivät siemeniä maasta ja kasveista, elinoloja voi edistää ripustamalla linnunpönttöjä sekä talviruokinnalla Ruralia-instituutti / Anne Piirainen

53 Lepakot Nisäkkäitä Erityisen suojelun kohteita Maatilaympäristöt runsaine rakennuskantoineen hyviä ympäristöjä lepakoille Saalistavat yöllä lentäviä hyönteisiä Elinoloja voi kohentaa rakentamalla tai ostamalla lepakkopönttöjä, saa esim. BirdLifestä Helsingistä Piirustuksia löytyy netistä, tai saa myös Ruraliasta, Tiedustele Ruralia-instituutti / Anne Piirainen

54 Matelijat ja sammakkoeläimet Sisilisko: käyttää ravinnokseen pääasiassa hyönteisiä Rupi- ja vesilisko: elävät vesistöjen varrella, käyttävät ravinnokseen hyönteisiä Ranta- ja kyykäärmeet: pienjyrsijät, mutta myös sammakot ruokalistalla Sammakko ja rupikonna: hyönteissyöjiä Ruralia-instituutti / Anne Piirainen

55

56

57 Uusi ohjelmakausi: Maatalousalueiden lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen Kohdealat: 3B, 4A Maatalousalueiden lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen Kohdealat: 3B, 4A Maaseutumaiseman ylläpitäminen ja edistäminen Kohdeala: 4A 57