Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 8"

Transkriptio

1 Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 8 RT 2.4, 5.3.1, 5.3.3, K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

2 Mihin pankkeja tarvitaan? Tähän asti pidetty selviönä, että on olemassa pankkeja Oli taloustieteellisessä kirjallisuudessakin pitkään aihe, jota ei juuri käsitelty Supermarketin ilmoitustaululla, netissä tms näkee harvoin seuraavanlaisia ilmoituksia: Lainaan 1000 kahdeksi viikoksi korkeinta korkoa tarjoavalle. H Virtanen, puh. xxxxx Aion ostaa asunnon. Tarvitsen lainaa 15 vuodeksi. Yst. Tarjoukset S Korhonen, puh xxxx Annan euroa lainaa aina kuukaudeksi kerrallaan 4 % korolla. Näin ei kai ole ollut koskaan? Ammattimaisia pankkiireja lukuun ottamatta yksityishenkilöt eivät kai koskaan ole itsekkäistä syistä rahoittaneet kuin valtiota ja joitain suurimpia yrityksiä, ja niitäkin vain joukkolainamarkkinoilla K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

3 Mihin pankkeja tarvitaan? Jos rahoitusmarkkinoilla ei transaktiokustannuksia eikä minkäänlaisia kitkatekijöitä, pankeilla tuskin markkinarakoa Ilmeisesti suorassa luototuksessa pahoja ongelmia, koska säästäjät eivät rahoita suoraan luotonottajia Mahdollisia / todennäköisiä selityksiä pankkien markkinaraolle Pankkien tarjoamat maksuliikennepalvelut oikeus olla pankin velkoja = rahaa. Olisi vaikeampi (joskaan ei mahdotonta) käyttää kotitalouksien ja muiden yritysten velkoja maksuvälineinä. Edelliseen läheisesti liittyen likviditeetti: talletukset voidaan nostaa heti, vaikka jollain yksittäisellä pankin velallisella ei tänään olisi lyhennyspäivä Joukkolainasijoittajalle vaikeampaa, joskin paperin voi myydä Luottoriski: tavallinen yksityishenkilö ei osaa riittävästi arvioida velallisen takaisinmaksukykyä, mahdollisia vakuuksia ym. Kustannustehokkuus: pankit eivät tee paremmin, mutta halvemmalla Kustannustehokkuus? Synergia- ja skaalaetuja hallinnoinnissa ym. Jos rahoitussopimusten tekemisessä merkittäviä skaalaetuja, toiminto kannattaa keskittää yhteen instituutioon. Paradoksi: Monet pankinjohtajat täysin vakuuttuneita skaalaetujen olemassaolosta Empiirinen evidenssi pankkialan skaalaeduista erittäin horjuvaa Sadoittain empiirisiä tutkimuksia pankkien kustannusfunktioista» Euroopassa ehkä hiukan enemmän näyttöä skaalaeduista kuin Yhdysvalloissa Yleensä kaikkein pienimmät pankit vaikuttavat kustannustehottomilta, mutta nekin pystyvät jatkamaan olemassaoloaan, mutta jo keskikokoisten pankkien joukossa skaalaedut on jo melkein hyödynnetty Voidaanko pankkitutkimuksen skaalaetuja koskevia tuloksia suoraan yleistää kuvitteelliseen tilanteeseen, jossa lainamarkkinat eivät ole pankkimarkkinat? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

4 Mihin pankkeja tarvitaan? 50 Tansanian shillinkiä (vanha seteli) Miksi on näin nuhjuinen? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

5 Mihin pankkeja tarvitaan Likviditeettiin palataan myöhemmin tällä kurssilla, uskottava selitys pankkien olemassaololle Nyt: pankit ja luottotappioriskit Luottoriskin diversifiointi? Halvalla munat hajautetuksi moneen koriin? Yksityinenkin voisi hajauttaa sijoituksensa suurelle määrälle velallisia: Myönnän sinulle kyllä tuhannen euron lainan auton ostoon, mutta en koskaan lainaa samalle velalliselle sitä enempää. Tässä eläkesäästökassassani onkin muuten saamisia jo naapureiltani, sukulaisilta, vanhoilta kavereilta ja joiltain tuntemattomilta. => Diversifikaatioedun kannalta pankki ei ainutlaatuinen, joskin luultavasti kustannustehokas K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

6 Delegoitu monitorointi à la Diamond Delegoitu monitorointi erittäin keskeinen käsite pankkiteoriassa 1980-luvulta alkaen Esiintyi jossain muodossa Schumpeterilla 1939 Pankkiirin tärkeimpiä tehtäviä tarkkailla ja arvioida velallisia Perusajatus: Asymmetrinen informaatio säästäjien ja rahoituksen tarvitsijoiden välillä => markkinat eivät toimi Luotonottaja voi puijata luotonantajia Tarvitaan instituutio, joka ratkaisee ongelman Pankki Hyvin monta erilaista paperia aihealueesta Ero: mikä kaikki informaatio on epätäydellistä Mitä kaikkea voi monitoroida Douglas W Diamond: Financial Intermediation and Delegated Monitoring (1984; RevEconStud) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

7 Diamondin malli - olettamuksia Joukko säästäjiä ja joukko investointivaroja tarvitsevia yrittäjiä N yrittäjää käynnistää kukin epävarman hankkeensa voivat epäonnistua Kuhunkin hankkeeseen tarvitaan ulkopuolista rahoitusta määrä +1 Yrittäjän alkuvarallisuus = 0 Kenelläkään koko taloudessa ei ole yksinään riittävästi varoja käynnistämiseen Yrittäjät ovat riskineutraaleja Yrittäjät eivät voi maksaa takaisin enempää kuin mitä heillä on projektin tuottoja Hankkeet käynnistetään periodilla 1, tuottavat periodilla 2, minkä jälkeen maailma loppuu Projektin tuoton odotusarvo > R = käypä korko+1 Projektit keskimäärin kannattavia; riskineutraali yrittäjä käynnistäisi, jos olisi tarpeeksi varoja Odotusarvoa laskettaessa otetaan tietenkin huomioon epäonnistumisriski Periaatteessa rahoittajilla pääsy mukaan tämmöiseen hankkeeseen, joka odotusarvoisesti tuottaa paremmin kuin riskittömän koron Säästäjiä m, jokaisella säästäjällä sijoitettavana N/m => voivat yhdessä rahoittaa hankkeet K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

8 Diamondin malli - olettamuksia Projektin arvo hankkeen päättyessä on satunnaismuuttuja Y Voi saada arvoja nollasta ylöspäin Y=0 ( kaikki meni ) on mahdollinen, Y ei voi olla negatiivinen E(Y) > R+K K = monitorointikustannus, johon palataan myöhemmin Jakauma on yleisesti tiedossa Y on täysin satunnainen, yrittäjä ei voi vaikuttaa Y ei ole ulkopuolisen helposti havaittavissa Yrittäjä itse havaitsee oman Y:nsä Muut vain kustannuksen K avulla Keskeinen olettamus: on olemassa jokin ei-rahallinen kustannus, joka voidaan yrittäjälle asettaa Maineen menetys, suoranainen rangaistus ym K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

9 Diamondin malli ei monitorointia Z = summa, jonka yrittäjä maksaa säästäjille periodin loputtua Täytyy olla: E(Z)>R, muuten sijoittajat / säästäjät eivät lähde mukaan Jos projekti epäonnistui täysin (Y=0), Z=0; yrittäjällä ei ole enempää. Yrittäjälle jää Max[Y-Z,0] Z ei välttämättä vakio voi olla funktio jostain Z voi riippua vain yrittäjän ilmoituksesta: Y:n arvo oli Mistä muusta voisi riippua? Jotta Z > 0, yrittäjällä pitää olla syy myöntää, että projekti ei täysin epäonnistunut Ainoa vaihtoehto: niin kova rangaistus, ettei valehtelu kannata K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

10 Diamondin malli ei monitorointia Optimaalinen rahoitussopimus: sijoittajille maksetaan projektin päätyttyä hyvitys h, jos yrittäjä ilmoittaa pystyvänsä sen maksamaan lisäksi yrittäjälle rangaistus, joka on h:n ja todella saadun summan Z erotus Ei rangaistusta, jos h maksetaan kokonaan. Ei voi koskaan tulla vastaan tilannetta, jossa yrittäjän kannattaisi valehdella, että tuotto oli pienempi kuin h, yrittäjä ei hyödy valehtelusta mitään Pakko olla: h>r Ongelma: jos tuotto on todella pienempi kuin h, ei ole Pareto-optimi: yrittäjän rangaistus ei hyödytä ketään. Jos Y olisi yleisesti havaittu, hyödyttömän rangaistuksen ongelmaa ei olisi. Sijoittajien ja yrittäjien lukumäärällä ei tässä perusversiossa merkitystä. Jos säästäjien lkm m=1, mikään ei muutu Jos K>>0, on paras vaihtoehto K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

11 Diamondin malli entä jos voi monitoroida? Useimmissa yrityksissä Y ei liene täysin mahdoton havaita (Ei ole : K >>0) Sijoittajien vaihtoehdot: 1. Ei monitorointia (edellä) 2. Jokainen monitoroi erikseen 3. Delegoidaan monitorointi yhdelle taholle Mikä näistä kolmesta vaihtoehdosta paras? Jos säästäjien lkm m>>0, toinen ei liene kunnollinen vaihtoehto Yksittäinen sijoittaja käyttää monitorointiin summan K, havaitsee Y:n K*m erittäin suuri kustannus Ehkä olisi parempi kuin monitoroinnin puute, mutta varmasti kustannustehoton K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

12 Diamondin malli - delegoitu monitorointi Jos m>>0, tehokkainta delegoida monitorointi yhdelle taholle => kustannus vain K*N + kulut jotka aiheutuvat siitä, että monitoroijalla pitää olla insentiivit tehdä työ kunnolla. (menetykset, virheallokaatiot tms odotusarvona) Insentivointikustannus = D = delegointikustannus, jonka arvo määräytyy järjestelyjen ja olosuhteiden mukaan => kokonaiskustannus = K+D Monitoroija = välittäjä = pankki Riskineutraali Nettovarallisuus = 0 Saa varansa säästäjiltä (=tallettajilta), lainaa eteenpäin, hoitaa monitoroinnin Tästä eteenpäin: säästäjät = tallettajat; monitoroija = pankki Tallettajat havaitsevat, minkä maksun saavat pankilta, mutta eivät havaitse yrittäjien projektien menestystä insentiiviongelma; tallettajat eivät voi havaita, mitä pankki saa yrittäjiltä => pankkiirin kannattaisi fuskata: Emme saaneet mitään, päädyimme huonoon maailmantilaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

13 Diamondin malli delegoitu monitorointi Pankilla m talletusasiakasta ja N yrittäjäasiakasta Pankki investoi summan K jokaisen yrittäjän monitorointiin => ei Pareto-huononnusta yrittäjien hyödyttömistä rangaistuksista, Yrittäjät maksavat pankille vain rahalla, eivät rangaistuksi tulemalla Sovitaan, että kukin yrittäjä i maksaa pankille hankkeiden jälkeen summan gi = g (yi) Ei voi koskaan olla enemmän kuin projektin toteutunut tuotto Monitoroinnin ansiosta pankki tietää, mikä on yi => Pankin kokonaistuotot (ilman kuluja) = G = satunnaismuuttuja, jolla yleisesti tunnettu jakauma, mutta tallettajat eivät tiedä toteutunutta tulemaa edes jälkeenpäin Pankin pitää maksaa tallettajille periodilla 2 odotusarvoisesti vähintään summa NR, Siis: R = riskittömän koron mukainen tuotto + pääoma Ellei tämä ehto täyty, tallettajat eivät tule mukaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

14 Diamondin malli delegoitu monitorointi Tallettajat eivät pysty havaitsemaan pankin voittoa => pankki voi väittää, että Melkein kaikkien yrittäjien projektit epäonnistuivat, eikä talletuksia voida maksaa takaisin. Miten ongelma ratkaistaan? Tallettajille kiinteä korvaus, siten että tuoton odotusarvo = riskitön korko Muuten kiinteä korko, mutta pankin maksukyvyttömyystapauksessa tappioita Talletusten korot eivät riipu pankin voitosta. Miten voisivat, kun tallettajat eivät voittoa havaitse? Johtopäätös: Pankki kannattaa rahoittaa lähinnä velalla, ei osakepääomalla Osakepääoma => rahoittajat määritelmällisesti jakavat tappioita. Asetetaan ei-rahallinen rangaistus, jos tallettajat eivät saa tätä kiinteää korvaustaan Pankin ei koskaan kannata valehdella, että asiakkaiden projektit epäonnistuivat Sama ongelma kuin edellä: ei-rahallinen rangaistus haittaa pankkiiria, ei ex post hyödytä ketään Tässä monitorointikustannus D = rangaistuksen odotusarvo K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

15 Diversifiointi ja delegoitu monitorointi Sijoittajien ja investoijien lukumäärällä nyt merkitystä Minimivaatimukset pankin elinkelpoisuudelle Tallettajien saatava odotusarvoisesti vähintään R Pankkiirin voiton odotusarvo (ml. rangaistus) >0 Yrittäjälle parempi kääntyä pankin puoleen kuin suoraan säästäjien puoleen Pankki, jolla olisi vain yksi asiakas, ei elinkelpoinen Jos asiakas päätyy ongelmiin, pankkiirille sama rangaistus kuin yrittäjälle tulisi, lisäksi monitorointikulut => parempi rahoittaa suoraan siten, että tallettaja monitoroi Jos yrittäjien projektit keskenään korreloitumattomia Diversifikaatioedun vuoksi rangaistuksen odotusarvo / laina-asiakkaiden määrä (N) alenee funktiona N:stä. Jos N erittäin suuri, todennäköisyys, että melkein kaikki menneet huonosti lähes nolla. Lim D = 0 N (Paitsi jos yrittäjien projektien onnistumiset voimakkaasti korreloituneita) Jos 200 yrittäjää, ja jokaisen projekti onnistuu 50 % todennäköisyydellä, 130 tai enemmän epäonnistujaa todennäköisyydellä 6,9*10-6 Diversifikaatio hyvä, koska vähentää todennäköisyyttä, että jouduttaisiin rangaistukseen, joka ei hyödytä ketään enää ex post Vähän samantapainen ilmiö kuin riskin hajautus osakeportfoliossa, mutta nyt vaikuttaa myös odotusarvoon! Pankkia ei tarvitse monitoroida, sillä: Kaikki tappio yrittäjien monitoroimatta jättämisestä kohtaa vain sitä itseään Tallettajille valehtelu ei kannata; huonon tuleman ilmoittamisesta rangaistaan (mikä tosin on äärimmäisen harvinaista) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

16 Siis asetelma Monitorointikulut = K*yritysten lukumäärä Jos tallettajat rahoittaisivat suoraan, olisi: K*tallettajien lkm * yritysten lkm Passiiviset säästäjät, eivät monitoroi ketään Yritys 1 Yritys 2 Pankki Yritys 3 Yritys Pankki monitoroi ja hajauttaa tallettajien puolesta, optimaaliset kannustimet tehdä niin, rangaistusta ei tule juuri koskaan Yritys 5 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

17 Rakennelman toimivuudesta Kannattaako yrittäjän valehdella pankille epäonnistuneensa? Ei kannata! Valheesta jää kiinni, koska pankki monitoroi. Kannattaako pankin valehdella tallettajalle, että joku yrittäjä epäonnistui? Ei kannata! Ei vaikuta koronmaksuvelvoitteeseen, ja koronmaksuvelvoitteen laiminlyönnistä tulee rangaistus. Onko vilpittömällä pankkiirilla iso riski saada rangaistus huonosta tuotosta? Ei ole, koska velallisia on paljon, ja diversifikaatioedun vuoksi todennäköisyys, että esim. 80 % olisi epäonnistunut, on mitättömän pieni K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

18 Vielä Diamondin mallista Makrotaloudelliset tekijät tms => yrittäjien projektien tuottoihin korrelaatiota Makrotekijät usein havaittavissa Korot tms. Havaitaan => voidaan ottaa sopimuksiin näihin liittyviä ehtoja ilman monitorointikuluja. Kannattaako pankin ottaa riski tekijöistä, joissa ei tarvita delegoitua eikä muutakaan monitorointia? Diamondin vastaus: ei kannata. Pankki on monitorointilaitos. Reaalimaailmassa isoja JVK-emittoijia etenkin valtiot, joihin liittyvä riski on lähinnä makrotaloudellista. Teknisesti olisi mahdollista esim. myydä JVK:ita, joissa on niputettuna satojen PK-yritysten lainoja ei tapahdu. Vielä yksi mallin ennuste: Pankilla tyypillisesti hyvin epälikvidit varat Suhteellinen etevämmyys sellaisten hankkeiden rahoittamisessa, joiden menestys vaikeasti mitattavissa tai arvioitavissa (K suuri). Monitoroinnin tulosta ei voi vakuuttavasti todistaa kenellekään => laina pankin taseesta vaikeasti myytävissä Havainto: Arvopaperistamista tapahtunut, mutta yleensä keskittynyt eriin, joita luultiin (ennen vuotta 2007) käytännössä riskittömiksi Asuntolainat K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

19 Miksi osuuspankkeja on? Osuustoiminta tavallisempaa pankkitoiminnassa kuin useissa muissa elinkeinoissa, miksi? Banerjee & al (QJE 1994) Osuuspankki optimaalisena ratkaisuna velallisten monitorointiin Etenkin kehitysmaat Alun perin osuuspankeissa asiakkaat = omistajat, tunsivat toisensa informaatioetu? Monitorointi helppoa ja halpaa (joskaan ei täysin ilmaista) Rangaistus luoton maksamatta jättämisestä helpompi toteuttaa: sosiaalinen halveksinta tms Kuinka liikepankki voisi toimeenpanna sosiaalisen rangaistuksen? Diamondin mallin ongelma liikepankkia ajatellen: mikä on rangaistus enää sen jälkeen, jos yrittäjän kaikki varat menneet? Yhteisössä pula pääomista, ulkopuolella olisi rahoitusylijäämiä, mutta ulkopuolinen ei voi monitoroida lainanottajia Pakko luoda rakenne, jolla yhteisön jäsenillä kannuste tehdä se ulkopuolisen puolesta Esimerkkinä saksalaiset osuuspankit 1800-luvulla, Suomen osuuskassat aikoinaan hyvin samantapaisia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

20 Miksi osuuspankkeja on? Mallittelua Osuuspankissa kaksi jäsentä, kummallakin rahaa Vain toisella mahdollisuus tehdä jokin investointi Toinen saa saman, tasaisen tulon jostain muualta Yhteisössä ei riittävästi pääomia hankkeen käynnistämiseen => pakko saada ulkopuolista rahoitusta, osuuskunta lainaa summan b ulkopuolelta Miten saadaan ulkopuolinen mukaan? Jäsen, joka ei ota lainaa kolmoisroolissa Rahoituksen lähde Takaaja (ollut usein todellisissakin osuuspankeissa), tai vaikka vain paikallinen tallettaja tms Monitoroija Kun rahoitus kerätty, lainaa ottava jäsen valitsee projektin, ei-lainaaja valitsee, kuinka paljon monitoroi Jos projekti epäonnistuu, monitoroijan on maksettava summa L ulkopuoliselle rahoittajalle. Voisi olla pelkkä talletusten menetys K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

21 Miksi osuuspankkeja on? Lainanottaja valitsee projekteista, joilla erilaiset onnistumisen todennäköisyydet Epävarmemmat projektit tuottavat paremmin jos onnistuvat, mutta niiden odotusarvoinen tuotto on varmempia huonompi suuren epäonnistumisriskin vuoksi Projektit, joiden tuottojen odotusarvo suurempi, onnistuvat suuremmalla todennäköisyydellä Ei-monitoroidun luotonottajan kuitenkin kannattaisi valita epävarmempi projekti Riski suurelta osin luotonantajalla Jos onnistuu, voitot investoijalle Tästä seuraa: Yhteisön ulkopuolinen luotonantaja ei rahoittaisi suoraan Ei-lainaaja voi vaikuttaa projektin valintaan, asettaa rangaistuksen korkean riskin projektin valitsemisesta Rangaistus valitaan ennen projektin valitsemista Ei ole vakuuksia Mitä suurempi on paikallisen rahoituksen tarjoajan riski, sitä edullisemmin ulkopuolinen lainaaja suostuu rahoittamaan paikallista osuuspankkia Monitoroija asettaa suuremman rangaistuksen Kantaa suuremman osan mahdollisista tappioista Jos monitoroinnin tasoa voi säätää, valitsee tarkemman monitoroinnin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

22 Miksi osuuspankkeja on? Banerjee & al. käyttivät esimerkkinä 1800-luvun Saksan osuuspankkeja, joiden toimintaa arvelivat selittäneensä Osakkaat useissa pankeissa henkilökohtaisesti vastuussa pankkien veloista ulkopuolisille Ollut Suomessakin Ottivat jäseniä vain hyvin pieneltä maantieteelliseltä alueelta, yleensä maaseudulta Osakkaat tunsivat toisensa Olivat erittäin vakaita ei juuri lainkaan konkurssitapauksia Ei yhtään konkurssia osuuspankissa, jossa jäsenillä rajoittamaton vastuu K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

23 Osuuspankit Ghatak (Econ J 2000) Itse itsensä muodostanut lainanottajien ryhmä Osuuspankin tai muun luotonottoa varten organisoituneen ryhmän tulee toimia siten, että yhden osapuolen maksuhäiriöt haittaavat muita saman ryhmän velallisia => keskinäinen monitorointi toimii Lainaehtojen vastaisesta toiminnasta jää kiinni, valmiiksi korkeariskinen ei saa lainaa Yleensä käy niin, että saman riskitason lainanottajat kerääntyvät samaan osuuspankkiin Alhaisen riskin velalliset ehkä maksavat muidenkin tappioita => kiinnostuneempia muiden riskitasosta; eivät lähde samaan osuuspankkiin korkeariskisten kanssa Grameen Bangladeshissa Lainoja ilman vakuuksia köyhille Lainaajien muodostettava ryhmiä, joiden jäsenet vastuussa toinen toistensa veloista K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

24 Lainasopimusten suunnittelu HUOM! Nyt EI enää liity siihen, miksi pankkeja on. Joseph E Stiglitz Andrew Weiss: Credit rationing in markets with imperfect information (AER 1981) Korot screening-välineenä Lainanottajilla erilaiset onnistumisen todennäköisyydet pankkikaan ei voi havaita Esim. kaksi tyyppiä; korkeariskinen ja matalariskinen Korkeariskisen projekti tuottaa paremmin jos onnistuu, mutta odotusarvo huono, koska hanke yleensä epäonnistuu Pankki saa joko omansa korkoineen tai sen, mitä projekti tuotti, jos yritys ei pysty maksamaan Pankin voiton odotusarvo laskeva funktio asiakkaan projektin riskistä Jos hanke epäonnistuu, luottotappioita Ketkä hakevat lainaa? Korkeampi korko => vähäriskiset asiakkaat eivät enää hae lainaa vähäriskinen projekti ei korkeiden rahoituskulujen vuoksi kannata, vaikka onnistuisi Korkeariskinen projekti tuottaa yhä onnistuessaan niin paljon, että on rahoituskustannustenkin jälkeen kannattava. Jos epäonnistuu, tappiot jäävät pankille K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

25 Korko ja voitto Stiglitz-Weiss -mallissa Pankin voiton odotusarvo Kaikki hakevat lainaa Vain korkeariskiset hakevat lainaa Lainakorko r K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

26 Stiglitz-Weiss Entä jos yritys voi valita projektinsa? Moral Hazard Pa Ra > Pb Rb Missä P on alaindeksillä merkityn projektin onnistumistodennäköisyys ja R on projektin tuotto, jos onnistuu a on kansantaloudellisesti parempi projekti Rb>Ra; Jos korkeariskinen sattuu onnistumaan, kannattavampi kuin projekti a Propositio: Jos jollain korkotasolla yritys on indifferentti kahden projektin välillä, koron nostaminen saa sen suosimaan riskipitoisempaa hanketta b Yrityksen voittojen odotusarvot E( a) = Pa{Ra-(1+r)L}-(1-pa)C E( b) = Pb{Rb-(1+r)L}-(1-pb)C Missä L = lainasumma ja C = vakuus, jonka yrittäjä menettää epäonnistuessaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

27 Stiglitz-Weiss Propostio jatkuu E( a) > E( b) joss Pa{Ra-(1+r)L}-(1-pa)C > Pb{Rb-(1+r)L}-(1-pb)C [PaRa-PbRb]/[Pa-Pb] > (1+r)L C Mitä korkeampi korko r, sitä epätodennäköisemmin tämä pätee: r nostaa oikeaa puolta, ei vaikuta vasempaan. Havaitaan edellisestä lausekkeesta: matalariskisen kohteen (a) kansantaloudellisen edun suhteessa korkeariskisempään tulee korostua, jotta yritys valitsisi matalariskisen kohteen vielä koronnoston jälkeen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

28 Stiglitz-Weiss Intuitio: korkea korko syö matalariskisen kohteen voitot joka tapauksessa, korkeariskinen vielä keskimäärin kannattaa yrittäjälle, sillä oikein hyvällä onnella saadaan huimat tuotot, vaikka todennäköisimmin lähinnä aiheutetaan luottotappioita pankille. Siis SW:ssä Adverse selection: korkea korko houkuttelee riskipitoisempia lainaajia Säännöstely luonnollinen tulema pankkialalla: lainat hinnoitellaan niin, että ylikysyntää Moral hazard: korkea korko kannustaa velallisia riskinottoon K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

29 Stiglitz-Weiss Olisi olemassa jokin korkotaso, jolla lainojen tarjonta = kysyntä Tämän koron vallitessa pankki nostaisi voittoaan houkuttelemalla lisää matalan riskin lainanhakijoita koronalennuksella Ei olisi pankin optimaalinen valinta Sen sijaan: on olemassa säännöstelytasapaino Kysyntä ylittää tarjonnan Kahdesta oikeastikin samanlaisesta luotonhakijasta toinen saa lainan, toinen ei Korot eivät tasapainota markkinaa, mikä vastaa yleistä elämänkokemusta ; kaikki eivät saa lainaa. Yleisemmin: jos lainanottaja ei usko joutuvansa todella maksamaan periaatteessa sovittua korkoa, hän ei sovitusta korosta välitä. => Korkeaan korkoon suostuvat velallinen on aina epäilyttävä. Maksan lainastani vaikka kuinka korkeaa korkoa! tarkoittaa En aio koskaan maksaa, jotenkin onnistun välttämään sen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

30 Asiakkaiden valinta Huomattavan monissa pankkiteorian malleissa asiakkaiden tarkkailu ja valinta keskeinen osa mallia (Jaottelu: Hyytinen, HSE 2000) 1: Informaatioon perustuva valikointi Pankilla suhteellinen etu velallisten riskien tunnistamisessa ja mittaamisessa Yritystutkija = pankin tärkein työntekijä 2: Lainasopimusten sommittelu Sopimusehdot houkuttelevat vain tai etupäässä halutunlaisia asiakkaita Minimivaatimus: houkuttelee enemmän halutunlaisia kuin jokin muu järjestely Esim. Stiglitz-Weiss Vakuuksien vaatiminen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

31 Informaatioon perustuva valikointi Muodostuu ongelmaksi kilpailutilanteessa? Lainanantajan kirous, Thorsten Broecker Credit-Worthiness Tests and Interbank Competition (Econometrica 1990) Riippumaton ja itsenäinen luottoarviointi => pankkeja kiertävä huononkin projektin yrittäjä löytää lopulta pankin, joka tekee virhearvion ja antaa lainan Korkeariskinen luotonhakija kiertää pankkeja kunnes lopulta löytää jonkun, joka ei huomaa, kuinka korkea riski on. Mitä enemmän pankkeja, sitä heikompi keskimääräinen luottosalkun laatu, sillä pankki saa paljon lainahakemuksia sellaisilta, jotka hylätty jo monessa paikassa, ei voi tunnistaa tällaisia hakijoita. Huonoriskinen jää ilman lainaa vain, jos tunnistetaan korkeariskiseksi jokaisen pankin itsenäisessä arvioinnissa, mikä on epätodennäköistä, jos pankkeja on paljon Hinnoittelusta tulee erittäin monimutkaista Nollavoittoihin johtava korko sitä korkeampi, mitä useampia pankkeja mukana Kilpailun lisääminen nostaa korkoja! Toisin kuin normaali toimiala! Ongelmaa ei olisi lainasopimusten sommittelussa Pankeilla samat ehdot jos ei kannata hakea luottoa jostain, ei sitä kannata hakea muualtakaan. Kilpailu ei ongelma K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

32 Empiiristä evidenssiä Suomesta Asiakkaiden monitoroinnin merkitys Hyytinen (HSE 2000) Näytteenä 250 suomalaista osuuspankkia Auttavatko konttorit pikemminkin leventämään korkomarginaalia vai välttämään luottotappioita? Vastaus: Pankin konttoriverkoston tiheys ja henkilökunnan määrä ehkäisevät luottotappioita, monitorointia? Ei mitään evidenssiä siitä, että konttoreiden ja henkilökunnan avulla saisi korkeamman koron antolainauksesta => ei tuo markkinavoimaa? Samantapainen tulos Yhdysvalloista (Ergungor, JMCB 2010) Jos matalatuloisella asuinalueella on pankin konttori, asuntolainoja myönnetään enemmän ja matalammalla korolla. Konttori ei siis ainakaan tuo markkinavoimaa, jonka avulla saa korkeampia korkoja K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

33 Pankkisuhde Pankki yhteyksissä jatkuvasti samoihin asiakkaisiin Saa jonkin asteisen informaatioedun suhteessa mahdollisiin kilpailijoihin, voi monitoroida halvemmalla Etenkin jos ei julkisia luottorekistereitä Yrityksen arvokkain omaisuus = pankkisuhde? Pankki uskaltaa rahoittaa tuntemaansa asiakasta, sellaisiakin hankkeita, jotka tuottavat vasta kaukaisessa tulevaisuudessa Finanssikriisissä monilla pankeilla tietoinen politiikka suosia pitkäaikaisia, uskollisia asiakkaita Maksuliikenne pankkien informaatiolähteenä? Italiassa finanssikriisin aikana luotonsaantiongelmat olivat pahimpia niissä yrityksissä, joiden kotiseuduilla muualla pääkonttoriaan pitävien pankkien sivukonttoreilla oli suuri markkinaosuus (Presbitero, Udell ja Zazzaro; JMCB 2014). Pankit suosivat lähellä pääkonttoria toimivia yrityksiä? Vaikutus oli voimakkaampi kuin yrityksen kannattavuuden tai vakavaraisuuden. Jos yhdysvaltalainen yritys saa pankista lainan, sen osakekurssi nousi etenkin, jos pankki paikallinen tai ulkomainen (siis ei muualta USA:sta) (Onegna & Roscovan 2009, ECB Working paper) Mahdollinen tulkinta: Kansainvälisimmät pankit pätevimpiä, paikallisilla parhaat tietolähteet K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

34 Pankkikeskeiset järjestelmät Hausbank Keiretsu Pankki, ja siihen läheisessä yhteydessä olevia yrityksiä Suomikin useiden vuosikymmenten ajan Saksassa ja Japanissa 1990-luvulle saakka vuosikymmenien ajan nopeampi kasvu kuin muissa maissa keskimäärin Ajanjakso, jolloin tiiviit pankkisuhteet auttoivat yrityksiä? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Riski ja velkaantuminen

Riski ja velkaantuminen Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

, tuottoprosentti r = X 1 X 0

, tuottoprosentti r = X 1 X 0 Ostat osakkeen hintaan ja myyt sen vuoden myöhemmin hintaan X 1. Kokonaistuotto on tällöin R = X 1, tuottoprosentti r = X 1 ja pätee R = 1 + r. Lyhyeksimyymisellä tarkoitetaan, että voit myydä osakkeen

Lisätiedot

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainanhakijan opas Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainan hakeminen on helppoa, nopeaa ja turvallista Joutsen Rahoituksen verkkopalvelussa lainan haku on tehty niin helpoksi

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014. TÄYDENNYS 4/17.2.2015 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2015, 2,75% 28.2.2020

Lisätiedot

Paljonko maksat eurosta -peli

Paljonko maksat eurosta -peli Paljonko maksat eurosta -peli - Ajattele todellinen tilanne ja toimi oman näkemyksesi mukaisesti - Tee tarjous eurosta: * Korkein tarjous voittaa euron. * Huonoimman tarjouksen esittäjä joutuu maksamaan

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Yleistä rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla rahoituksen tarvitsijat kohtaavat rahoituksen tarjoajat. Rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Nordnetin luottowebinaari

Nordnetin luottowebinaari Nordnetin luottowebinaari Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa opit käyttämään luottoa kaupankäynnissä. Lisää ostovoimaa luotolla, käytä salkkuasi luoton vakuutena ja paranna tuottomahdollisuuksia. Webinaarissa

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli / Monopolimarkkinat - oletuksia Seuraavissa tarkasteluissa oletetaan, että monopolisti tuntee kysyntäkäyrän täydellisesti monopolisti myy suoraan tuotannosta, ts. varastojen vaikutusta ei huomioida

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x)

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x) Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Hyöty (engl. utility) = arvo, jonka koemme riskitilanteessa eli, kun teemme päätöksiä epävarmuuden (todennäköisyyksien) vallitessa. Vrt.

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/2004 10-12/2003 2004 2003 Liikevaihto 391,0 683,8 2 533,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 9,3 6,7 89,5 28,0 Kulut -353,0-625,6-2

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

Bayesin pelit. Kalle Siukola. MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly

Bayesin pelit. Kalle Siukola. MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly Bayesin pelit Kalle Siukola MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly 12.10.2016 Toistetun pelin esittäminen automaatin avulla Ekstensiivisen muodon puu on tehoton esitystapa, jos peliä

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30.

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30. FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia Pertti Palo 30. marraskuuta 2012 Saatteeksi Näiden vastausten ei ole tarkoitus olla malleja vaan esimerkkejä.

Lisätiedot

r1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit

r1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit A50A000 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset.4.05 Futuuri, termiinit ja swapit Tehtävä 6. Mikä on kahden vuoden bonditermiinin käypä markkinahinta, kun kohdeetuutena on viitelaina, jonka nimellisarvo

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Virpi Turkulainen 5.3.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisältö Johdanto Bertrandin ristiriita ja sen lähestyminen Bertrandin ristiriita Lähestymistavat:

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen.

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 1. Yleistä Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 2. Lainan myöntämisen yleiset edellytykset Luotonantaja voi myöntää

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille Kai Kovanen

OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille Kai Kovanen OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille 7.9.2016 Kai Kovanen 150M rahoitusta innovatiivisille, kasvaville pkyrityksille EIR:n takauksella #Suominousuun

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 408,2 376,0 839,7 760,9 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 19,7 14,4 65,6 52,0 89,0 Liikevoittoprosentti 4,8 3,8 7,8 6,8 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa 21,4

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Päämies-agentti-malli ja mekanismisuunnittelu

Päämies-agentti-malli ja mekanismisuunnittelu Päämies-agentti-malli ja mekanismisuunnittelu Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari Ilkka Leppänen 22.1.2008 Esityksen rakenne Johdanto: päämies-agentti-malli ja epäsymmetrinen informaatio Haitallinen valikoituminen

Lisätiedot

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46. 1.6.2016 FI L 144/99 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/868, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, valmistelevien toimien järjestämisestä yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB ("EFF") on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin.

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB (EFF) on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin. PÄÄOMALAINASOPIMUS Velallinen Super Rye Oy Y-tunnus 1234567-0 Velan määrä 2.000.000,00 euroa Velan numero 1010700 Sopimuksen päivämäärä 1.8.2012 1 OSAPUOLET JA JOHDANTO Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 % 1/7 Liiketoimintaryhmien avainluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2007 2006 2007 2006 Itella Viestinvälitys Liikevaihto 248,6 243,4 893,8 869,7 Liikevoitto 21,3 28,1 88,9 73,6 Liikevoitto-% 8,6 % 11,5 % 9,9 %

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

Sopimusteoria: Salanie luku 3.2

Sopimusteoria: Salanie luku 3.2 Sopimusteoria: Salanie luku 3.2 Antti Pirjetä Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Helsingin kauppakorkeakoulu 12.2.2008 1 Kilpaillut markkinat, yksi tai useampi päämies Agenttien 1 ja 2 tuottamat

Lisätiedot

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan

Lisätiedot

Haitallinen valikoituminen: yleinen malli ja sen ratkaisu

Haitallinen valikoituminen: yleinen malli ja sen ratkaisu Haitallinen valikoituminen: yleinen malli ja sen ratkaisu Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari Matias Leppisaari 29.1.2008 Esityksen rakenne Yleinen malli Käypyys ja rajoitusehdot Mallin ratkaisu Kotitehtävä

Lisätiedot

Opintoristeily Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry Perusparannus- ja korjaushankkeen rahoitus

Opintoristeily Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry Perusparannus- ja korjaushankkeen rahoitus Opintoristeily 3.9.2016 Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry Perusparannus- ja korjaushankkeen rahoitus Tom Lönnroth Suomen Hypoteekkiyhdistys Sisältö 1. Hypo - Asuntorahoittamisen erikoisliike

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.6% edellisvuodesta ollen EUR 46.2m (EUR 28.7m /2). Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/2004 4-6/2003 1-6/2004 1-6/2003 2003 Liikevaihto 729,9 671,9 1 447,2 1 371,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 17,2 3,8 23,6

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori Ratkaisuja: auringosta ja rahasta Jouni Juntunen Tutkijatohtori 1. Aurinkoteknologiasta 1. Teknologia Perusratkaisut Aurinkosähkö Aurinkolämpö 3 1. Teknologia Esteettisempi ratkaisu 16.2.2016 4 2. Rahasta

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa

Lisätiedot

4. Lasketaan transienttivirrat ja -jännitteet kuvan piiristä. Piirielimien arvot ovat C =

4. Lasketaan transienttivirrat ja -jännitteet kuvan piiristä. Piirielimien arvot ovat C = BMA58 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 6, Syksy 5. Olkoon [ 6 6 A =, B = 4 [ 3 4, C = 4 3 [ 5 Määritä matriisien A ja C ominaisarvot ja ominaisvektorit. Näytä lisäksi että matriisilla B

Lisätiedot

Mikä on Alajärven Osuuspankki?

Mikä on Alajärven Osuuspankki? ALAJÄRVEN OSUUSPANKIN TUOTTO-OSUUDEN MERKINTÄ Mikä on Alajärven Osuuspankki? Osuuspankin toiminimi on Alajärven Osuuspankki (jäljempänä "Osuuspankki" tai "Pankki"). Sen kotipaikka on Alajärvi. Pankin y-tunnus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.9.216 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Kolmannen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 3.5% edellisvuodesta ollen EUR 4.9m (EUR 31.4m Q3/2). Kolmannen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

Tiivistelmän kohtaan B.9 ( Tulosennuste tai arvio ) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

Tiivistelmän kohtaan B.9 ( Tulosennuste tai arvio ) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/10.5.2013 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/ LISTALLEOTTOESITTEEN 26.4.2013 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2013 LAINAKOHTAISIIN

Lisätiedot

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito 3.9.2016 Sisältö Metsä sijoituskohteena: hyvät puolet ja riskit Eri sijoitusvaihtoehdot ja niiden pääpiirteet

Lisätiedot

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05.

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05. Resurssivaliokunta 7 19.09.2016 Resurssivaliokunta 3 04.10.2016 LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05.06/2016 RESVK 7 Valmistelija vs. talousjohtaja Tarja Lempeä (puh. 040

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä 30.6.2003 242 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 000 Asiakkaita yli 3,0

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2016 AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2016 20 Muutos, % 20 Liikevaihto 288,0 280,2 +3% 1 130,7 Käyttökate (oik.*) 31,0 26,5 +17% 93,6 Käyttökateprosentti,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT

POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Pohjola Pankki Oyj:n 28.5.2012 päivätyn ja julkaistun sekä 31.5.2012 ja 1.8.2012 täydennetyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

Kentän perusparannus - rahoitusjärjestelyt. j Esittely yhtiökokoukselle

Kentän perusparannus - rahoitusjärjestelyt. j Esittely yhtiökokoukselle Kentän perusparannus - rahoitusjärjestelyt j Esittely yhtiökokoukselle 30.11.2011 Peruskorjausohjelma lyhyt esittely Yhtiöllä on suunnitelmat joiden mukaan perusparannus- ohjelma käynnistetään syksyllä

Lisätiedot

Sijoitusten hoitopalvelu

Sijoitusten hoitopalvelu Sijoitusten hoitopalvelu Vaurastuminen kuuluu kaikille, oma salkunhoitaja jokaiselle. Aktiivista huolenpitoa sijoituksillesi Sijoitusten hoitopalvelu tarjoaa sinulle uudenlaista varojen hoitoa, olitpa

Lisätiedot

1 MATEMAATTISIA VÄLINEITÄ TALOUSELÄMÄN ONGELMIIN Algebran perusteita 8 Potenssit Juuret 15 Tuntematon ja muuttuja 20 Lausekkeen käsittely 24

1 MATEMAATTISIA VÄLINEITÄ TALOUSELÄMÄN ONGELMIIN Algebran perusteita 8 Potenssit Juuret 15 Tuntematon ja muuttuja 20 Lausekkeen käsittely 24 SISÄLTÖ 1 MATEMAATTISIA VÄLINEITÄ TALOUSELÄMÄN ONGELMIIN 7 1.1 Algebran perusteita 8 Potenssit Juuret 15 Tuntematon ja muuttuja 20 Lausekkeen käsittely 24 1.2 Yhtälöitä 29 Epäyhtälö 30 Yhtälöpari 32 Toisen

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin

Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin www.handelsbanken.fi/sertifikaatit KUPONKISERTIFIKAATTI SUOMI Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin VIIMEINEN MERKINTÄPÄIVÄ 9 HELMIKUUTA 2010 MARKKINATILANNE Globaalin talouden elpyminen jatkuu.

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot