Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 8"

Transkriptio

1 Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 8 RT 2.4, 5.3.1, 5.3.3, K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

2 Mihin pankkeja tarvitaan? Tähän asti pidetty selviönä, että on olemassa pankkeja Oli taloustieteellisessä kirjallisuudessakin pitkään aihe, jota ei juuri käsitelty Supermarketin ilmoitustaululla, netissä tms näkee harvoin seuraavanlaisia ilmoituksia: Lainaan 1000 kahdeksi viikoksi korkeinta korkoa tarjoavalle. H Virtanen, puh. xxxxx Aion ostaa asunnon. Tarvitsen lainaa 15 vuodeksi. Yst. Tarjoukset S Korhonen, puh xxxx Annan euroa lainaa aina kuukaudeksi kerrallaan 4 % korolla. Näin ei kai ole ollut koskaan? Ammattimaisia pankkiireja lukuun ottamatta yksityishenkilöt eivät kai koskaan ole itsekkäistä syistä rahoittaneet kuin valtiota ja joitain suurimpia yrityksiä, ja niitäkin vain joukkolainamarkkinoilla K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

3 Mihin pankkeja tarvitaan? Jos rahoitusmarkkinoilla ei transaktiokustannuksia eikä minkäänlaisia kitkatekijöitä, pankeilla tuskin markkinarakoa Ilmeisesti suorassa luototuksessa pahoja ongelmia, koska säästäjät eivät rahoita suoraan luotonottajia Mahdollisia / todennäköisiä selityksiä pankkien markkinaraolle Pankkien tarjoamat maksuliikennepalvelut oikeus olla pankin velkoja = rahaa. Olisi vaikeampi (joskaan ei mahdotonta) käyttää kotitalouksien ja muiden yritysten velkoja maksuvälineinä. Edelliseen läheisesti liittyen likviditeetti: talletukset voidaan nostaa heti, vaikka jollain yksittäisellä pankin velallisella ei tänään olisi lyhennyspäivä Joukkolainasijoittajalle vaikeampaa, joskin paperin voi myydä Luottoriski: tavallinen yksityishenkilö ei osaa riittävästi arvioida velallisen takaisinmaksukykyä, mahdollisia vakuuksia ym. Kustannustehokkuus: pankit eivät tee paremmin, mutta halvemmalla Kustannustehokkuus? Synergia- ja skaalaetuja hallinnoinnissa ym. Jos rahoitussopimusten tekemisessä merkittäviä skaalaetuja, toiminto kannattaa keskittää yhteen instituutioon. Paradoksi: Monet pankinjohtajat täysin vakuuttuneita skaalaetujen olemassaolosta Empiirinen evidenssi pankkialan skaalaeduista erittäin horjuvaa Sadoittain empiirisiä tutkimuksia pankkien kustannusfunktioista» Euroopassa ehkä hiukan enemmän näyttöä skaalaeduista kuin Yhdysvalloissa Yleensä kaikkein pienimmät pankit vaikuttavat kustannustehottomilta, mutta nekin pystyvät jatkamaan olemassaoloaan, mutta jo keskikokoisten pankkien joukossa skaalaedut on jo melkein hyödynnetty Voidaanko pankkitutkimuksen skaalaetuja koskevia tuloksia suoraan yleistää kuvitteelliseen tilanteeseen, jossa lainamarkkinat eivät ole pankkimarkkinat? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

4 Mihin pankkeja tarvitaan? 50 Tansanian shillinkiä (vanha seteli) Miksi on näin nuhjuinen? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

5 Mihin pankkeja tarvitaan Likviditeettiin palataan myöhemmin tällä kurssilla, uskottava selitys pankkien olemassaololle Nyt: pankit ja luottotappioriskit Luottoriskin diversifiointi? Halvalla munat hajautetuksi moneen koriin? Yksityinenkin voisi hajauttaa sijoituksensa suurelle määrälle velallisia: Myönnän sinulle kyllä tuhannen euron lainan auton ostoon, mutta en koskaan lainaa samalle velalliselle sitä enempää. Tässä eläkesäästökassassani onkin muuten saamisia jo naapureiltani, sukulaisilta, vanhoilta kavereilta ja joiltain tuntemattomilta. => Diversifikaatioedun kannalta pankki ei ainutlaatuinen, joskin luultavasti kustannustehokas K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

6 Delegoitu monitorointi à la Diamond Delegoitu monitorointi erittäin keskeinen käsite pankkiteoriassa 1980-luvulta alkaen Esiintyi jossain muodossa Schumpeterilla 1939 Pankkiirin tärkeimpiä tehtäviä tarkkailla ja arvioida velallisia Perusajatus: Asymmetrinen informaatio säästäjien ja rahoituksen tarvitsijoiden välillä => markkinat eivät toimi Luotonottaja voi puijata luotonantajia Tarvitaan instituutio, joka ratkaisee ongelman Pankki Hyvin monta erilaista paperia aihealueesta Ero: mikä kaikki informaatio on epätäydellistä Mitä kaikkea voi monitoroida Douglas W Diamond: Financial Intermediation and Delegated Monitoring (1984; RevEconStud) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

7 Diamondin malli - olettamuksia Joukko säästäjiä ja joukko investointivaroja tarvitsevia yrittäjiä N yrittäjää käynnistää kukin epävarman hankkeensa voivat epäonnistua Kuhunkin hankkeeseen tarvitaan ulkopuolista rahoitusta määrä +1 Yrittäjän alkuvarallisuus = 0 Kenelläkään koko taloudessa ei ole yksinään riittävästi varoja käynnistämiseen Yrittäjät ovat riskineutraaleja Yrittäjät eivät voi maksaa takaisin enempää kuin mitä heillä on projektin tuottoja Hankkeet käynnistetään periodilla 1, tuottavat periodilla 2, minkä jälkeen maailma loppuu Projektin tuoton odotusarvo > R = käypä korko+1 Projektit keskimäärin kannattavia; riskineutraali yrittäjä käynnistäisi, jos olisi tarpeeksi varoja Odotusarvoa laskettaessa otetaan tietenkin huomioon epäonnistumisriski Periaatteessa rahoittajilla pääsy mukaan tämmöiseen hankkeeseen, joka odotusarvoisesti tuottaa paremmin kuin riskittömän koron Säästäjiä m, jokaisella säästäjällä sijoitettavana N/m => voivat yhdessä rahoittaa hankkeet K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

8 Diamondin malli - olettamuksia Projektin arvo hankkeen päättyessä on satunnaismuuttuja Y Voi saada arvoja nollasta ylöspäin Y=0 ( kaikki meni ) on mahdollinen, Y ei voi olla negatiivinen E(Y) > R+K K = monitorointikustannus, johon palataan myöhemmin Jakauma on yleisesti tiedossa Y on täysin satunnainen, yrittäjä ei voi vaikuttaa Y ei ole ulkopuolisen helposti havaittavissa Yrittäjä itse havaitsee oman Y:nsä Muut vain kustannuksen K avulla Keskeinen olettamus: on olemassa jokin ei-rahallinen kustannus, joka voidaan yrittäjälle asettaa Maineen menetys, suoranainen rangaistus ym K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

9 Diamondin malli ei monitorointia Z = summa, jonka yrittäjä maksaa säästäjille periodin loputtua Täytyy olla: E(Z)>R, muuten sijoittajat / säästäjät eivät lähde mukaan Jos projekti epäonnistui täysin (Y=0), Z=0; yrittäjällä ei ole enempää. Yrittäjälle jää Max[Y-Z,0] Z ei välttämättä vakio voi olla funktio jostain Z voi riippua vain yrittäjän ilmoituksesta: Y:n arvo oli Mistä muusta voisi riippua? Jotta Z > 0, yrittäjällä pitää olla syy myöntää, että projekti ei täysin epäonnistunut Ainoa vaihtoehto: niin kova rangaistus, ettei valehtelu kannata K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

10 Diamondin malli ei monitorointia Optimaalinen rahoitussopimus: sijoittajille maksetaan projektin päätyttyä hyvitys h, jos yrittäjä ilmoittaa pystyvänsä sen maksamaan lisäksi yrittäjälle rangaistus, joka on h:n ja todella saadun summan Z erotus Ei rangaistusta, jos h maksetaan kokonaan. Ei voi koskaan tulla vastaan tilannetta, jossa yrittäjän kannattaisi valehdella, että tuotto oli pienempi kuin h, yrittäjä ei hyödy valehtelusta mitään Pakko olla: h>r Ongelma: jos tuotto on todella pienempi kuin h, ei ole Pareto-optimi: yrittäjän rangaistus ei hyödytä ketään. Jos Y olisi yleisesti havaittu, hyödyttömän rangaistuksen ongelmaa ei olisi. Sijoittajien ja yrittäjien lukumäärällä ei tässä perusversiossa merkitystä. Jos säästäjien lkm m=1, mikään ei muutu Jos K>>0, on paras vaihtoehto K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

11 Diamondin malli entä jos voi monitoroida? Useimmissa yrityksissä Y ei liene täysin mahdoton havaita (Ei ole : K >>0) Sijoittajien vaihtoehdot: 1. Ei monitorointia (edellä) 2. Jokainen monitoroi erikseen 3. Delegoidaan monitorointi yhdelle taholle Mikä näistä kolmesta vaihtoehdosta paras? Jos säästäjien lkm m>>0, toinen ei liene kunnollinen vaihtoehto Yksittäinen sijoittaja käyttää monitorointiin summan K, havaitsee Y:n K*m erittäin suuri kustannus Ehkä olisi parempi kuin monitoroinnin puute, mutta varmasti kustannustehoton K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

12 Diamondin malli - delegoitu monitorointi Jos m>>0, tehokkainta delegoida monitorointi yhdelle taholle => kustannus vain K*N + kulut jotka aiheutuvat siitä, että monitoroijalla pitää olla insentiivit tehdä työ kunnolla. (menetykset, virheallokaatiot tms odotusarvona) Insentivointikustannus = D = delegointikustannus, jonka arvo määräytyy järjestelyjen ja olosuhteiden mukaan => kokonaiskustannus = K+D Monitoroija = välittäjä = pankki Riskineutraali Nettovarallisuus = 0 Saa varansa säästäjiltä (=tallettajilta), lainaa eteenpäin, hoitaa monitoroinnin Tästä eteenpäin: säästäjät = tallettajat; monitoroija = pankki Tallettajat havaitsevat, minkä maksun saavat pankilta, mutta eivät havaitse yrittäjien projektien menestystä insentiiviongelma; tallettajat eivät voi havaita, mitä pankki saa yrittäjiltä => pankkiirin kannattaisi fuskata: Emme saaneet mitään, päädyimme huonoon maailmantilaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

13 Diamondin malli delegoitu monitorointi Pankilla m talletusasiakasta ja N yrittäjäasiakasta Pankki investoi summan K jokaisen yrittäjän monitorointiin => ei Pareto-huononnusta yrittäjien hyödyttömistä rangaistuksista, Yrittäjät maksavat pankille vain rahalla, eivät rangaistuksi tulemalla Sovitaan, että kukin yrittäjä i maksaa pankille hankkeiden jälkeen summan gi = g (yi) Ei voi koskaan olla enemmän kuin projektin toteutunut tuotto Monitoroinnin ansiosta pankki tietää, mikä on yi => Pankin kokonaistuotot (ilman kuluja) = G = satunnaismuuttuja, jolla yleisesti tunnettu jakauma, mutta tallettajat eivät tiedä toteutunutta tulemaa edes jälkeenpäin Pankin pitää maksaa tallettajille periodilla 2 odotusarvoisesti vähintään summa NR, Siis: R = riskittömän koron mukainen tuotto + pääoma Ellei tämä ehto täyty, tallettajat eivät tule mukaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

14 Diamondin malli delegoitu monitorointi Tallettajat eivät pysty havaitsemaan pankin voittoa => pankki voi väittää, että Melkein kaikkien yrittäjien projektit epäonnistuivat, eikä talletuksia voida maksaa takaisin. Miten ongelma ratkaistaan? Tallettajille kiinteä korvaus, siten että tuoton odotusarvo = riskitön korko Muuten kiinteä korko, mutta pankin maksukyvyttömyystapauksessa tappioita Talletusten korot eivät riipu pankin voitosta. Miten voisivat, kun tallettajat eivät voittoa havaitse? Johtopäätös: Pankki kannattaa rahoittaa lähinnä velalla, ei osakepääomalla Osakepääoma => rahoittajat määritelmällisesti jakavat tappioita. Asetetaan ei-rahallinen rangaistus, jos tallettajat eivät saa tätä kiinteää korvaustaan Pankin ei koskaan kannata valehdella, että asiakkaiden projektit epäonnistuivat Sama ongelma kuin edellä: ei-rahallinen rangaistus haittaa pankkiiria, ei ex post hyödytä ketään Tässä monitorointikustannus D = rangaistuksen odotusarvo K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

15 Diversifiointi ja delegoitu monitorointi Sijoittajien ja investoijien lukumäärällä nyt merkitystä Minimivaatimukset pankin elinkelpoisuudelle Tallettajien saatava odotusarvoisesti vähintään R Pankkiirin voiton odotusarvo (ml. rangaistus) >0 Yrittäjälle parempi kääntyä pankin puoleen kuin suoraan säästäjien puoleen Pankki, jolla olisi vain yksi asiakas, ei elinkelpoinen Jos asiakas päätyy ongelmiin, pankkiirille sama rangaistus kuin yrittäjälle tulisi, lisäksi monitorointikulut => parempi rahoittaa suoraan siten, että tallettaja monitoroi Jos yrittäjien projektit keskenään korreloitumattomia Diversifikaatioedun vuoksi rangaistuksen odotusarvo / laina-asiakkaiden määrä (N) alenee funktiona N:stä. Jos N erittäin suuri, todennäköisyys, että melkein kaikki menneet huonosti lähes nolla. Lim D = 0 N (Paitsi jos yrittäjien projektien onnistumiset voimakkaasti korreloituneita) Jos 200 yrittäjää, ja jokaisen projekti onnistuu 50 % todennäköisyydellä, 130 tai enemmän epäonnistujaa todennäköisyydellä 6,9*10-6 Diversifikaatio hyvä, koska vähentää todennäköisyyttä, että jouduttaisiin rangaistukseen, joka ei hyödytä ketään enää ex post Vähän samantapainen ilmiö kuin riskin hajautus osakeportfoliossa, mutta nyt vaikuttaa myös odotusarvoon! Pankkia ei tarvitse monitoroida, sillä: Kaikki tappio yrittäjien monitoroimatta jättämisestä kohtaa vain sitä itseään Tallettajille valehtelu ei kannata; huonon tuleman ilmoittamisesta rangaistaan (mikä tosin on äärimmäisen harvinaista) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

16 Siis asetelma Monitorointikulut = K*yritysten lukumäärä Jos tallettajat rahoittaisivat suoraan, olisi: K*tallettajien lkm * yritysten lkm Passiiviset säästäjät, eivät monitoroi ketään Yritys 1 Yritys 2 Pankki Yritys 3 Yritys Pankki monitoroi ja hajauttaa tallettajien puolesta, optimaaliset kannustimet tehdä niin, rangaistusta ei tule juuri koskaan Yritys 5 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

17 Rakennelman toimivuudesta Kannattaako yrittäjän valehdella pankille epäonnistuneensa? Ei kannata! Valheesta jää kiinni, koska pankki monitoroi. Kannattaako pankin valehdella tallettajalle, että joku yrittäjä epäonnistui? Ei kannata! Ei vaikuta koronmaksuvelvoitteeseen, ja koronmaksuvelvoitteen laiminlyönnistä tulee rangaistus. Onko vilpittömällä pankkiirilla iso riski saada rangaistus huonosta tuotosta? Ei ole, koska velallisia on paljon, ja diversifikaatioedun vuoksi todennäköisyys, että esim. 80 % olisi epäonnistunut, on mitättömän pieni K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

18 Vielä Diamondin mallista Makrotaloudelliset tekijät tms => yrittäjien projektien tuottoihin korrelaatiota Makrotekijät usein havaittavissa Korot tms. Havaitaan => voidaan ottaa sopimuksiin näihin liittyviä ehtoja ilman monitorointikuluja. Kannattaako pankin ottaa riski tekijöistä, joissa ei tarvita delegoitua eikä muutakaan monitorointia? Diamondin vastaus: ei kannata. Pankki on monitorointilaitos. Reaalimaailmassa isoja JVK-emittoijia etenkin valtiot, joihin liittyvä riski on lähinnä makrotaloudellista. Teknisesti olisi mahdollista esim. myydä JVK:ita, joissa on niputettuna satojen PK-yritysten lainoja ei tapahdu. Vielä yksi mallin ennuste: Pankilla tyypillisesti hyvin epälikvidit varat Suhteellinen etevämmyys sellaisten hankkeiden rahoittamisessa, joiden menestys vaikeasti mitattavissa tai arvioitavissa (K suuri). Monitoroinnin tulosta ei voi vakuuttavasti todistaa kenellekään => laina pankin taseesta vaikeasti myytävissä Havainto: Arvopaperistamista tapahtunut, mutta yleensä keskittynyt eriin, joita luultiin (ennen vuotta 2007) käytännössä riskittömiksi Asuntolainat K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

19 Miksi osuuspankkeja on? Osuustoiminta tavallisempaa pankkitoiminnassa kuin useissa muissa elinkeinoissa, miksi? Banerjee & al (QJE 1994) Osuuspankki optimaalisena ratkaisuna velallisten monitorointiin Etenkin kehitysmaat Alun perin osuuspankeissa asiakkaat = omistajat, tunsivat toisensa informaatioetu? Monitorointi helppoa ja halpaa (joskaan ei täysin ilmaista) Rangaistus luoton maksamatta jättämisestä helpompi toteuttaa: sosiaalinen halveksinta tms Kuinka liikepankki voisi toimeenpanna sosiaalisen rangaistuksen? Diamondin mallin ongelma liikepankkia ajatellen: mikä on rangaistus enää sen jälkeen, jos yrittäjän kaikki varat menneet? Yhteisössä pula pääomista, ulkopuolella olisi rahoitusylijäämiä, mutta ulkopuolinen ei voi monitoroida lainanottajia Pakko luoda rakenne, jolla yhteisön jäsenillä kannuste tehdä se ulkopuolisen puolesta Esimerkkinä saksalaiset osuuspankit 1800-luvulla, Suomen osuuskassat aikoinaan hyvin samantapaisia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

20 Miksi osuuspankkeja on? Mallittelua Osuuspankissa kaksi jäsentä, kummallakin rahaa Vain toisella mahdollisuus tehdä jokin investointi Toinen saa saman, tasaisen tulon jostain muualta Yhteisössä ei riittävästi pääomia hankkeen käynnistämiseen => pakko saada ulkopuolista rahoitusta, osuuskunta lainaa summan b ulkopuolelta Miten saadaan ulkopuolinen mukaan? Jäsen, joka ei ota lainaa kolmoisroolissa Rahoituksen lähde Takaaja (ollut usein todellisissakin osuuspankeissa), tai vaikka vain paikallinen tallettaja tms Monitoroija Kun rahoitus kerätty, lainaa ottava jäsen valitsee projektin, ei-lainaaja valitsee, kuinka paljon monitoroi Jos projekti epäonnistuu, monitoroijan on maksettava summa L ulkopuoliselle rahoittajalle. Voisi olla pelkkä talletusten menetys K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

21 Miksi osuuspankkeja on? Lainanottaja valitsee projekteista, joilla erilaiset onnistumisen todennäköisyydet Epävarmemmat projektit tuottavat paremmin jos onnistuvat, mutta niiden odotusarvoinen tuotto on varmempia huonompi suuren epäonnistumisriskin vuoksi Projektit, joiden tuottojen odotusarvo suurempi, onnistuvat suuremmalla todennäköisyydellä Ei-monitoroidun luotonottajan kuitenkin kannattaisi valita epävarmempi projekti Riski suurelta osin luotonantajalla Jos onnistuu, voitot investoijalle Tästä seuraa: Yhteisön ulkopuolinen luotonantaja ei rahoittaisi suoraan Ei-lainaaja voi vaikuttaa projektin valintaan, asettaa rangaistuksen korkean riskin projektin valitsemisesta Rangaistus valitaan ennen projektin valitsemista Ei ole vakuuksia Mitä suurempi on paikallisen rahoituksen tarjoajan riski, sitä edullisemmin ulkopuolinen lainaaja suostuu rahoittamaan paikallista osuuspankkia Monitoroija asettaa suuremman rangaistuksen Kantaa suuremman osan mahdollisista tappioista Jos monitoroinnin tasoa voi säätää, valitsee tarkemman monitoroinnin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

22 Miksi osuuspankkeja on? Banerjee & al. käyttivät esimerkkinä 1800-luvun Saksan osuuspankkeja, joiden toimintaa arvelivat selittäneensä Osakkaat useissa pankeissa henkilökohtaisesti vastuussa pankkien veloista ulkopuolisille Ollut Suomessakin Ottivat jäseniä vain hyvin pieneltä maantieteelliseltä alueelta, yleensä maaseudulta Osakkaat tunsivat toisensa Olivat erittäin vakaita ei juuri lainkaan konkurssitapauksia Ei yhtään konkurssia osuuspankissa, jossa jäsenillä rajoittamaton vastuu K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

23 Osuuspankit Ghatak (Econ J 2000) Itse itsensä muodostanut lainanottajien ryhmä Osuuspankin tai muun luotonottoa varten organisoituneen ryhmän tulee toimia siten, että yhden osapuolen maksuhäiriöt haittaavat muita saman ryhmän velallisia => keskinäinen monitorointi toimii Lainaehtojen vastaisesta toiminnasta jää kiinni, valmiiksi korkeariskinen ei saa lainaa Yleensä käy niin, että saman riskitason lainanottajat kerääntyvät samaan osuuspankkiin Alhaisen riskin velalliset ehkä maksavat muidenkin tappioita => kiinnostuneempia muiden riskitasosta; eivät lähde samaan osuuspankkiin korkeariskisten kanssa Grameen Bangladeshissa Lainoja ilman vakuuksia köyhille Lainaajien muodostettava ryhmiä, joiden jäsenet vastuussa toinen toistensa veloista K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

24 Lainasopimusten suunnittelu HUOM! Nyt EI enää liity siihen, miksi pankkeja on. Joseph E Stiglitz Andrew Weiss: Credit rationing in markets with imperfect information (AER 1981) Korot screening-välineenä Lainanottajilla erilaiset onnistumisen todennäköisyydet pankkikaan ei voi havaita Esim. kaksi tyyppiä; korkeariskinen ja matalariskinen Korkeariskisen projekti tuottaa paremmin jos onnistuu, mutta odotusarvo huono, koska hanke yleensä epäonnistuu Pankki saa joko omansa korkoineen tai sen, mitä projekti tuotti, jos yritys ei pysty maksamaan Pankin voiton odotusarvo laskeva funktio asiakkaan projektin riskistä Jos hanke epäonnistuu, luottotappioita Ketkä hakevat lainaa? Korkeampi korko => vähäriskiset asiakkaat eivät enää hae lainaa vähäriskinen projekti ei korkeiden rahoituskulujen vuoksi kannata, vaikka onnistuisi Korkeariskinen projekti tuottaa yhä onnistuessaan niin paljon, että on rahoituskustannustenkin jälkeen kannattava. Jos epäonnistuu, tappiot jäävät pankille K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

25 Korko ja voitto Stiglitz-Weiss -mallissa Pankin voiton odotusarvo Kaikki hakevat lainaa Vain korkeariskiset hakevat lainaa Lainakorko r K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

26 Stiglitz-Weiss Entä jos yritys voi valita projektinsa? Moral Hazard Pa Ra > Pb Rb Missä P on alaindeksillä merkityn projektin onnistumistodennäköisyys ja R on projektin tuotto, jos onnistuu a on kansantaloudellisesti parempi projekti Rb>Ra; Jos korkeariskinen sattuu onnistumaan, kannattavampi kuin projekti a Propositio: Jos jollain korkotasolla yritys on indifferentti kahden projektin välillä, koron nostaminen saa sen suosimaan riskipitoisempaa hanketta b Yrityksen voittojen odotusarvot E( a) = Pa{Ra-(1+r)L}-(1-pa)C E( b) = Pb{Rb-(1+r)L}-(1-pb)C Missä L = lainasumma ja C = vakuus, jonka yrittäjä menettää epäonnistuessaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

27 Stiglitz-Weiss Propostio jatkuu E( a) > E( b) joss Pa{Ra-(1+r)L}-(1-pa)C > Pb{Rb-(1+r)L}-(1-pb)C [PaRa-PbRb]/[Pa-Pb] > (1+r)L C Mitä korkeampi korko r, sitä epätodennäköisemmin tämä pätee: r nostaa oikeaa puolta, ei vaikuta vasempaan. Havaitaan edellisestä lausekkeesta: matalariskisen kohteen (a) kansantaloudellisen edun suhteessa korkeariskisempään tulee korostua, jotta yritys valitsisi matalariskisen kohteen vielä koronnoston jälkeen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

28 Stiglitz-Weiss Intuitio: korkea korko syö matalariskisen kohteen voitot joka tapauksessa, korkeariskinen vielä keskimäärin kannattaa yrittäjälle, sillä oikein hyvällä onnella saadaan huimat tuotot, vaikka todennäköisimmin lähinnä aiheutetaan luottotappioita pankille. Siis SW:ssä Adverse selection: korkea korko houkuttelee riskipitoisempia lainaajia Säännöstely luonnollinen tulema pankkialalla: lainat hinnoitellaan niin, että ylikysyntää Moral hazard: korkea korko kannustaa velallisia riskinottoon K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

29 Stiglitz-Weiss Olisi olemassa jokin korkotaso, jolla lainojen tarjonta = kysyntä Tämän koron vallitessa pankki nostaisi voittoaan houkuttelemalla lisää matalan riskin lainanhakijoita koronalennuksella Ei olisi pankin optimaalinen valinta Sen sijaan: on olemassa säännöstelytasapaino Kysyntä ylittää tarjonnan Kahdesta oikeastikin samanlaisesta luotonhakijasta toinen saa lainan, toinen ei Korot eivät tasapainota markkinaa, mikä vastaa yleistä elämänkokemusta ; kaikki eivät saa lainaa. Yleisemmin: jos lainanottaja ei usko joutuvansa todella maksamaan periaatteessa sovittua korkoa, hän ei sovitusta korosta välitä. => Korkeaan korkoon suostuvat velallinen on aina epäilyttävä. Maksan lainastani vaikka kuinka korkeaa korkoa! tarkoittaa En aio koskaan maksaa, jotenkin onnistun välttämään sen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

30 Asiakkaiden valinta Huomattavan monissa pankkiteorian malleissa asiakkaiden tarkkailu ja valinta keskeinen osa mallia (Jaottelu: Hyytinen, HSE 2000) 1: Informaatioon perustuva valikointi Pankilla suhteellinen etu velallisten riskien tunnistamisessa ja mittaamisessa Yritystutkija = pankin tärkein työntekijä 2: Lainasopimusten sommittelu Sopimusehdot houkuttelevat vain tai etupäässä halutunlaisia asiakkaita Minimivaatimus: houkuttelee enemmän halutunlaisia kuin jokin muu järjestely Esim. Stiglitz-Weiss Vakuuksien vaatiminen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

31 Informaatioon perustuva valikointi Muodostuu ongelmaksi kilpailutilanteessa? Lainanantajan kirous, Thorsten Broecker Credit-Worthiness Tests and Interbank Competition (Econometrica 1990) Riippumaton ja itsenäinen luottoarviointi => pankkeja kiertävä huononkin projektin yrittäjä löytää lopulta pankin, joka tekee virhearvion ja antaa lainan Korkeariskinen luotonhakija kiertää pankkeja kunnes lopulta löytää jonkun, joka ei huomaa, kuinka korkea riski on. Mitä enemmän pankkeja, sitä heikompi keskimääräinen luottosalkun laatu, sillä pankki saa paljon lainahakemuksia sellaisilta, jotka hylätty jo monessa paikassa, ei voi tunnistaa tällaisia hakijoita. Huonoriskinen jää ilman lainaa vain, jos tunnistetaan korkeariskiseksi jokaisen pankin itsenäisessä arvioinnissa, mikä on epätodennäköistä, jos pankkeja on paljon Hinnoittelusta tulee erittäin monimutkaista Nollavoittoihin johtava korko sitä korkeampi, mitä useampia pankkeja mukana Kilpailun lisääminen nostaa korkoja! Toisin kuin normaali toimiala! Ongelmaa ei olisi lainasopimusten sommittelussa Pankeilla samat ehdot jos ei kannata hakea luottoa jostain, ei sitä kannata hakea muualtakaan. Kilpailu ei ongelma K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

32 Empiiristä evidenssiä Suomesta Asiakkaiden monitoroinnin merkitys Hyytinen (HSE 2000) Näytteenä 250 suomalaista osuuspankkia Auttavatko konttorit pikemminkin leventämään korkomarginaalia vai välttämään luottotappioita? Vastaus: Pankin konttoriverkoston tiheys ja henkilökunnan määrä ehkäisevät luottotappioita, monitorointia? Ei mitään evidenssiä siitä, että konttoreiden ja henkilökunnan avulla saisi korkeamman koron antolainauksesta => ei tuo markkinavoimaa? Samantapainen tulos Yhdysvalloista (Ergungor, JMCB 2010) Jos matalatuloisella asuinalueella on pankin konttori, asuntolainoja myönnetään enemmän ja matalammalla korolla. Konttori ei siis ainakaan tuo markkinavoimaa, jonka avulla saa korkeampia korkoja K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

33 Pankkisuhde Pankki yhteyksissä jatkuvasti samoihin asiakkaisiin Saa jonkin asteisen informaatioedun suhteessa mahdollisiin kilpailijoihin, voi monitoroida halvemmalla Etenkin jos ei julkisia luottorekistereitä Yrityksen arvokkain omaisuus = pankkisuhde? Pankki uskaltaa rahoittaa tuntemaansa asiakasta, sellaisiakin hankkeita, jotka tuottavat vasta kaukaisessa tulevaisuudessa Finanssikriisissä monilla pankeilla tietoinen politiikka suosia pitkäaikaisia, uskollisia asiakkaita Maksuliikenne pankkien informaatiolähteenä? Italiassa finanssikriisin aikana luotonsaantiongelmat olivat pahimpia niissä yrityksissä, joiden kotiseuduilla muualla pääkonttoriaan pitävien pankkien sivukonttoreilla oli suuri markkinaosuus (Presbitero, Udell ja Zazzaro; JMCB 2014). Pankit suosivat lähellä pääkonttoria toimivia yrityksiä? Vaikutus oli voimakkaampi kuin yrityksen kannattavuuden tai vakavaraisuuden. Jos yhdysvaltalainen yritys saa pankista lainan, sen osakekurssi nousi etenkin, jos pankki paikallinen tai ulkomainen (siis ei muualta USA:sta) (Onegna & Roscovan 2009, ECB Working paper) Mahdollinen tulkinta: Kansainvälisimmät pankit pätevimpiä, paikallisilla parhaat tietolähteet K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

34 Pankkikeskeiset järjestelmät Hausbank Keiretsu Pankki, ja siihen läheisessä yhteydessä olevia yrityksiä Suomikin useiden vuosikymmenten ajan Saksassa ja Japanissa 1990-luvulle saakka vuosikymmenien ajan nopeampi kasvu kuin muissa maissa keskimäärin Ajanjakso, jolloin tiiviit pankkisuhteet auttoivat yrityksiä? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk Suomen rahamarkk 1 kk inakorko korko

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1

Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk rahamarkk 1 kk inakorko korko Saksan markan arvo 31.1.1991

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Hyödykeraha Miten seuraavat asiat sopisivat hyödykerahaksi? Tarkastele asiaa rahan kolmen perusominaisuuden valossa! (1 piste/hyödyke) Vaihtovirta (230 V) Hyvä arvon mitta,

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. 2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset

Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset KTT Antti Pellinen Veristi Oy Kulutustutkimuksen Seura 27.11.2009 Taloudellinen kyvykkyys Objektiivinen mittaus Uskottava

Lisätiedot

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainanhakijan opas Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainan hakeminen on helppoa, nopeaa ja turvallista Joutsen Rahoituksen verkkopalvelussa lainan haku on tehty niin helpoksi

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Tunnetko asuntolainariskisi?

Tunnetko asuntolainariskisi? Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008 Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä. Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto

Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä. Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto Sukupolvenvaihdokset rahoittajan näkökulmasta I Uuden ja nuoren yrittäjän perusinvestointi monesti

Lisätiedot

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Sisältö Lyhyt lainaesite Hedgehog Oy Rapidfire lainaehdot Rapidfire testaus Miten Rapidfireen voi sijoittaa Yhteystiedot ã 2004 Hedgehog Oy E Koskinen / 2 Rapidfire-pääomalaina

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Yleistä rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla rahoituksen tarvitsijat kohtaavat rahoituksen tarjoajat. Rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen Helsingin OP Pankki Oyj Vesa Väätänen OP-bonuksia keskittämisestä Palkitsemme asiakkaitamme keskittämisestä markkinoiden parhailla keskittämiseduilla. Viime vuonna asiakkaillemme kertyi OP-bonuksia 195

Lisätiedot

diskonttaus ja summamerkintä, L6

diskonttaus ja summamerkintä, L6 diskonttaus ja summamerkintä, L6 1 Edellä aina laskettiin kasvanut pääoma alkupääoman ja koron perusteella. Seuraavaksi pohdimme käänteistä ongelmaa: Miten suuri tulee alkupääoman K 0 olla, jotta n jakson

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot

MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 1 Mitä on raha? Raha on sellainen millä maksetaan (Ilona, 7 v.) Se on vain sellaista rahaa (Justus, 5 v.) Todella hyvää määritelmää ei taida olla Perinteinen litania: arvon

Lisätiedot

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Lähestysmistapa Kolme rajoitetta Panttaamattomuussitoumuslausekkeen

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Korkosijoitusten analysointi Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 %

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 % SAV Rahoitus Oyj OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1.7. 31.12.2008 osavuosikatsaus (tilintarkastamaton).n osakekohtainen tulos kasvoi 100 % Välitilinpäätös lyhyesti: Voitto ennen veroja oli 413 tuhatta euroa (ed.

Lisätiedot

Ensimmäiseen omaan kotiin

Ensimmäiseen omaan kotiin Ensimmäiseen omaan kotiin Tarja Lehtonen 18.11.2014 Ensimmäiseen omaan kotiin Aihealueet Huomioitavaa ennen asunnon ostoa ASP lyhyesti Asuntolaina Korkovaihtoehdot Vakuudet OmaTakaus Vakuutukset Verotus

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi Muinainen pankkitoiminta Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Kultaa annetaan lainaan Pankin kassakaappi Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Pub Muinoin pankkiirit säilöivät asiakkaiden kultaharkkoja

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Esityksen aihe ja sisältö Peruskysymys: Miten toteuttaa neutraali pääomatulojen verotus ympäristössä,

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI 12.5.2015 Juha Kiviluoma LIEDON SÄÄSTÖPANKKI LYHYESTI Perustettu 2.9.1895 Yksi 25 itsenäisestä säästöpankista Taseella mitattuna Suomen toiseksi suurin säästöpankki

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus

Yrityskaupan rahoitus Yrityskaupan rahoitus Sami Heikkilä, Pohjois-Suomen Yritysalue 26/3/2015 Nordean rooli yrityskaupassa Rahoituspaketin kokoaminen Neuvonantajaverkoston kokoaminen Ostajan rahoittaminen Ostokohteen rahoittaminen

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit ehtävä 5.1 Kesäkuun 3. päivä ostaja O ja myyjä M sopivat syyskuussa erääntyvästä 25 kappaleen OMX Helsinki CAP-indeksifutuurin

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L7

Nykyarvo ja investoinnit, L7 Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... 0 1 2 3 4 5 6... n j netto

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiölaina / Osakaslaina Saavatko taloyhtiöt lainaa Nordeasta? Millaisia muutoksia on tapahtunut uusien säädösten myötä? Suomen talous edelleen alavireessä, mutta

Lisätiedot

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen.

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 1. Yleistä Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 2. Lainan myöntämisen yleiset edellytykset Luotonantaja voi myöntää

Lisätiedot

Vanhan kansan velkaviisautta

Vanhan kansan velkaviisautta Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

Paljonko maksat eurosta -peli

Paljonko maksat eurosta -peli Paljonko maksat eurosta -peli - Ajattele todellinen tilanne ja toimi oman näkemyksesi mukaisesti - Tee tarjous eurosta: * Korkein tarjous voittaa euron. * Huonoimman tarjouksen esittäjä joutuu maksamaan

Lisätiedot

Distance to Default. Agenda. listaamattomien yritysten analysoinnissa 5.5.2009. Riku Nevalainen HSE 8.5.2009

Distance to Default. Agenda. listaamattomien yritysten analysoinnissa 5.5.2009. Riku Nevalainen HSE 8.5.2009 Distance to Default Riku Nevalainen HSE 8.5.2009 Agenda 1. Distance to default malli osakemarkkinoilla 2. Osakemarkkinoiden informaation hyödyntäminen listaamattomien yritysten analysoinnissa 3. Moody

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot 2640 N:o 789 Liite 1 Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Luotonvälittäjä [Nimi] [Nimi] * Luotonantajalle valinnainen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat yleensä osakkeita

Lisätiedot

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2010 Harjoitus 3

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2010 Harjoitus 3 ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2010 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia 1. (a) Päätöspuu on matala, jos mitään sattumasolmua ei välittömästi seuraa sattumasolmu eikä mitään päätössolmua

Lisätiedot

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki 2 Taloyhtiön valmistautuminen remonttiin Tee korjaussuunnitelma ja noudata sitä Aloita ennakkosäästäminen

Lisätiedot

Tentissä on viisi tehtävää, jotka arvosteellaan asteikolla 0-6. Tehtävien alakohdat ovat keskenään samanarvoisia ellei toisin mainita.

Tentissä on viisi tehtävää, jotka arvosteellaan asteikolla 0-6. Tehtävien alakohdat ovat keskenään samanarvoisia ellei toisin mainita. Tentissä on viisi tehtävää, jotka arvosteellaan asteikolla 0-6. Tehtävien alakohdat ovat keskenään samanarvoisia ellei toisin mainita. Tehtävä 1 Mitä seuraavat käsitteet tarkoittavat? Monitahokas (polyhedron).

Lisätiedot

r1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit

r1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit A50A000 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset.4.05 Futuuri, termiinit ja swapit Tehtävä 6. Mikä on kahden vuoden bonditermiinin käypä markkinahinta, kun kohdeetuutena on viitelaina, jonka nimellisarvo

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera lyhyesti Finnveran rahoitus yrityskaupoissa

Lisätiedot

Eurojärjestelmän perusteista

Eurojärjestelmän perusteista Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY PYYNTÖ 02.06.2014 Keskustie 5, 01900 NURMIJÄRVI

NURMIJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY PYYNTÖ 02.06.2014 Keskustie 5, 01900 NURMIJÄRVI Kh 9.6.2014 175 NURMIJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY PYYNTÖ 02.06.2014 Keskustie 5, 01900 NURMIJÄRVI NURMIJÄRVEN KUNTA Kunnanhallitus / kunnanvaltuusto Keskustie 2, 01900 NURMIJÄRVI KUNNAN OMAVELKAINEN TAKAUS

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012

TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012 TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012 Patrizio Lainà sihteeri Suomen Talousdemokratia ry Agenda Nykyinen pankkijärjestelmä Täysvarantopankkijärjestelmän

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015. Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt

Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015. Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015 Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt Elo pähkinänkuoressa Keskinäinen, asiakkaidensa omistama yhtiö Huolehtii asiakasyritystensä työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä

Lisätiedot

25.9.2008 klo 9-15. 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen.

25.9.2008 klo 9-15. 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen. SHV-tutkinto Vakavaraisuus 25.9.28 klo 9-15 1(5) 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen. (1p) 2. Henkivakuutusyhtiö Huolekas harjoittaa vapaaehtoista henkivakuutustoimintaa

Lisätiedot