SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
|
|
- Tyyne Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
2 1 TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN 1.1 Lue tekstit 1.1a 1.1e ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1 25 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse valintasi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. 1.1a Me mittaajat Ei siitä niin kovin kauan ole, kun sykettä opetettiin koulun liikuntatunnilla laskemaan ranteesta tunnustelemalla, unen laatua kartoitettiin kysymällä nukuitko hyvin ja askelten määrä oli yhteydessä siihen, miten nopeasti kengät kuluivat puhki. Peili puolestaan kertoi, ettei rasvaprosentti ainakaan ollut liian pieni. Moinen suurpiirteisyys ei tule enää kuuloonkaan, sillä lähes joka elintoiminnon mittaamiseen löytyy huipputeknologinen laite. Älyvaaka kertoo paitsi painon myös sykkeen ja rasvaprosentin, lähettää ne nettiin ja laatii niistä grafiikan. Aktiivisuusranneketta käytetään vuorokaudet ympäri. Se mittaa askelten lisäksi muun muassa unta sekä päivän aikana tapahtunutta liikehtimistä. Erilaiset älypuhelinsovellukset analysoivat kuvien perusteella ruokavalion terveellisyyttä. Nämä kaikki laitteet kuuluvat trendiin, jota voi kutsua vaikkapa itsensä mittaamiseksi. Itsensä mittaajat tarkkailevat erilaisilla teknisillä apuvälineillä omia fyysisiä toimintojaan. Niistä kerätään tietoa, ja tiedon perusteella pyritään parantamaan hyvinvointia. Mittausinnostuksen pioneereja Suomessa on kirjailija ja valmentaja Katri Manninen. Hän pitää Kutri.net-hyvinvointisivustoa ja mittasi itseään jo ennen nykyaikaisia teknologisia hyvinvointimittareita. Kutri kuntoon -laihdutusprojektin aikana kymmenen vuotta sitten itsetarkkailuun tosin riittivät ruokapäiväkirja ja mittanauha. Katrin mukaan mittaamisen järki on yksinkertaisesti siinä, että kun alat tarkkailla käytöstäsi, muutat sitä. Kun esimerkiksi otat valokuvan kaikesta, mitä syöt, se auttaa laihtumaan. Mittaamisen tekniikka on parantunut huimasti, ja nykyään se on paljon miellyttävämpää ja helpompaa, sanoo mittareita valmistavan Polarin liikuntatieteellinen johtaja Raija Laukkanen. Markkinoille on juuri tullut Look-aktiivisuusranneke, joka hälyttää liiasta istumisesta ystävällisellä tekstiviestillä käyttäjän puhelimeen. Se vertaa iän ja 1
3 sukupuolen perusteella käyttäjänsä aktiivisuutta Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksiin. Laukkanen on katsellut aitiopaikalta hyvinvointimittaamisen kehittymistä jo parikymmentä vuotta. Hänellekin on ollut yllätys, miten tärkeä ilmiö mittaaminen on. Itsensä mittaamisen tärkein syy on yleensä se, että siinä saa tarkkoja tietoja omasta itsestään, ei mistään keskiarvoväestöstä. Kehon tarkkailun tavoitteena on yleensä muutos parempaan suuntaan. Mutta asialla on myös toinen puoli. Ne, jotka ovat taipuvaisia kuvittelemaan itselleen kaikenlaisia sairauksia, saattavat ruveta huolestumaan liikaa mittaustuloksista. Lisäksi ohjelmistot ja käyttöohjeet saattavat olla englanniksi, eikä aina ole selvää, mikä tarkoitus milläkin tiedolla on. Hermostuminen taas lisää fyysisiä oireita, joista mittari raportoi, ja huolestumisen kehä on valmis. Asiantuntijat näkevät omatoimisen mittaamisen pääasiassa hyvänä juttuna. Sen avulla voi tutustua kroppaansa ja ehkä ohjailla elämäntapojaan sen mukaan, mitä numerot näyttävät. Laukkanen visioi, että mittareiden keräämistä liikkumistiedoista voisi olla yhteiskunnallista hyötyä esimerkiksi kevyen liikenteen reittejä rakennettaessa. Mittareiden käyttäjiltä nimittäin kertyy tietoa. Pitäisikö olla huolissaan siitä, mitä tietojaan luovuttaa yrityksille ja antaa palveluiden kautta sosiaaliseen mediaan? Kannattaa ainakin lukea käyttöohjeet, ennen kuin painaa Hyväksyn-nappia. Kaikki eivät ehkä tajua, että tieto voi olla aika henkilökohtaista. Esimerkiksi Polarilla on valtava datapankki ihmisistä ympäri maailman, ja yhtiö käy lakimiesten kanssa jatkuvasti läpi sitä, että se on eettisesti ja tietosuojalain mukaan ajan tasalla. Ehkä muutaman vuoden kuluttua kaikkien ranteissa on kuminen ranneke, jonka kapeassa näytössä vilisevät futuristiset väripalkit. Mittari saattaa kehottaa syömään tänään vielä 70 grammaa parsakaalia tai menemään nukkumaan klo Tietysti on myös mahdollista, että vekotin lepää käyttämättömänä laatikossa, siellä leipäkoneen vieressä. Lähde: Hyvä Terveys 13/2013 (Lyhennetty) 1.1b Unelmien tavaratalo Kirjailija Anja Snellmanilla ja muusikko Aino Vennalla on yhteinen intohimo. He voisivat viettää rautakaupassa vaikka koko päivän. Siellä 2
4 vallitsee rauha, hiljaisuus ja järjestys. Siellä kauneus ja unelmat kiertyvät raakaan käytännöllisyyteen kuin pultti mutteriin. Snellmania ja Vennaa kiehtovat rautakaupan esineiden nimet ja kauneus mutta ennen kaikkea käytettävyys. Naisten tutkiessa hyllyrivejä Venna kertoo, että hän huomasi rakennustarvikkeiden ja työkalujen kauneuden, kun hän opetteli käyttämään naulapyssyä. Snellman pitelee kädessään punaista sorkkarautaa ja pohtii, miten kauniilta se voi näyttää, kun sitä katsoo tuorein silmin. Sorkkarautoja, vasaroita ja muita työkaluja on rivissä satoja. Niillä voi repiä, juntata ja hakata. Ne ovat räikeän värisiä, jotta ne löytäisi helpommin. Punainen minisorkkarauta on houkutteleva. Tosi liikuttava, travel-versio, mahtuu joka naisen käsilaukkuun, Snellman toteaa. Molemmat naiset valitsevat minisorkkaraudan. Venna tutkii jo pyörösahoja. Niiden pyöreät terät ovat kiehtovia, kuin pallosalamoita. Magnesiumrunkoinen pyörösaha erottuu joukosta. Hyllyn muiden pyörösahojen esittelyssä mainitaan vain, että ammattilaiskäyttöön, mutta tämä on tarkoitettu rankkaan ammattilaiskäyttöön. Rankkaan ammattilaiskäyttöön. Runollista. Siinä on seksiä. Kuka ei voisi olla ostamatta tätä? Venna miettii. Joonas, Hoffa ja Petteri ovat töissä rautakaupassa, mutta nyt he ovat kaupan kahvilassa syömässä lounastaan. Joonas sanoo, että myyntityössä heillä ei ole tapana katsella, kuinka kauniita käyttöesineet ovat, vaan he katsovat hintoja. Hoffa puhuu kiivaasti puhelimeen palkkitiilistä. Joonas ja Petteri ilmoittavat kuorossa, että palkkitiili ei heissä aiheuta esteettisiä värinöitä. Tälle mieskolmikolle rautakauppa on arkinen paikka. Venna sen sijaan herkuttelee täysin siemauksin rautakaupan tarjonnalla, kuten linjanaruilla, joilla merkitään muurauskerrokset. Itse olin aikaisemmin käyttänyt villalankaa. Eron tajuaa, kun käyttää juuri tiettyyn asiaan tarkoitettua hyvää työkalua. Mikään ei ole niin hienoa kuin muurin muuraaminen. Olen talonrakentajien sukua ja kunnioitan hirveästi tekemistä, kuten hirsitalon rakentamista. Osaan käyttää työkaluja, sillä meidän perheen naisilla on ollut tapana tehdä itse. Työkäsineseinä osoittautuu valikoimaltaan jo liiankin runsaaksi. Tässä on koko elämä: näitä käytetään puutarhassa, sisällä, ulkona. Lopuksi voisi olla haudankaivajan työhanskat, Snellman sanoo. Hän huomaa, että hyllyssä roikkuu todellinen klassikko: Katsokaa tätä patjaraitaa. Tulee mieleen vangin puku. Hän nappaa seinältä kelta- 3
5 siniset työhanskat, sellaiset, jotka luultavasti jokainen suomalainen aikuinen on joskus vetänyt käteensä. Ne kädessä on varmasti tehty kaikkea mahdollista, synnytetty, tapettu, kaivettu hautaakin. Pienrautaosastolta löytyvät mutterit ja ruuvit. Pienrautaosasto on rautakaupan laatumittari. Hyvän rautakaupan merkki on, että ruuvit saa punnita tai ostaa kappalehintaan. Voi ostaa tismalleen sen määrän kuin tarvitsee eikä 20 kappaleen pussia, Venna sanoo. Tässä kaupassa ne voi punnita kuin irtokarkit. Venna uskoo, että hyviä rautakauppoja tarvitaan myös tulevaisuudessa, vaikka muttereitakin voi kohta tulostaa itse 3d-tulostimella. Snellman opiskelee ratkaisukeskeistä psykoterapiaa. Hänestä rautakaupat ovat erittäin terapeuttisia paikkoja, jotka voivat torjua masennusta. Rautakaupoissa voi haaveilla, voi muistella menneitä taloja, kaikenlaista. Rautakaupat ovat täynnä illuusioita kodista, vapaa-ajasta, perheestä. Jos on ollut turbulenssia elämässä tai töissä, voi mennä rautakauppaan. Se on äärimmäisen rauhoittavaa. Lähde: c Hymyn maantiede Oma kulttuuri näkyy jo hymyssä. Esimerkiksi Pohjoismaissa ei perinteisesti hymyillä ventovieraille niin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Amerikkalaisista saatamme vaikuttaa vähän mörökölleiltä. Suomessa ja muuallakin Euroopassa on puolestaan tavallista pitää amerikkalaisten jatkuvaa hymyilyä pinnallisena. Myös Yhdysvaltojen eri osissa hymyileminen vaihtelee. Etelän osavaltioiden asukkaat hymyilevät enemmän kuin pohjoisvaltioiden ja pitävät heitä kumman nyrpeinä. Pohjoisvaltioiden asukkaat taas suhtautuvat epäillen etelävaltioiden leveään virnistykseen. Aasiassa vallitsevat aivan toiset tavat osoittaa tunteita. Japanilaiset kiinnittävät tunteita tulkitessaan enemmän huomiota kasvojen yläosaan ja silmiin kuin me. Ehkä siksi heidän tunteita ilmaisevat hymiönsäkin eroavat meikäläisistä. Japanissa onnellisia kasvoja kuvaava hymiö näyttää tältä: ^_^, kun lännessä tekstaamme. Japanissa käyvät matkailijat voivat ihmetellä sitä, että sikäläiset hymyilevät tilanteissa, joissa länsimainen ihminen pahoittaisi mielensä. Hymyn tarkoitus ei Japanissa olekaan viestiä henkilökohtaisista tunteista. Hymyilemällä 4
6 hankalassa tilanteessa halutaan osoittaa pikemminkin, mitä halutaan toisten tuntevan kuin mitä itse tunnetaan. Kasvojen ilmeet näyttävät kertovan jotakin myös ihmisten elinvoimasta. Amerikkalaiset tutkijat Ernest Abel ja Michael Kruger keksivät käyttää tutkimuksensa aineistona baseball-ammattilaisten virallisia valokuvia vuodelta He jakoivat pelaajat kuvien perusteella hymyttömiin, aidosti hymyileviin ja teennäisesti hymyileviin. Kävi ilmi, että aidosti hymyilevät elivät keskimäärin pisimpään ja totisten elämä jäi kaikkein lyhimmäksi. Yhden pahan kolhun aurinkoinen kasvonilme on kuitenkin saanut maineelleen aivan hiljattain. Onnellisesti hymyilevä mies ei nimittäin vetoa seksuaalisesti naisiin. Sen huomasivat Kanadan Brittiläisen Kolumbian yliopiston tutkijat. Kasvoista paistava ylpeys tai jopa häpeä takaa heidän mukaansa miehelle paremman menestyksen naismarkkinoilla. Ainakin netissä miehen on syytä miettiä profiilikuvaansa, jos hänellä on haku päällä. Sitä vastoin naisen kannattaa edelleenkin loihtia iloinen hymy kasvoilleen, jos haluaa varmistaa miehen suosion. Tutkimus vahvisti nimittäin, että naisen onnellinen ilme vetää puoleensa vastakkaista sukupuolta kaikkein eniten. Lähde: Tiede, maaliskuu d Uutisia ammattikouluista Ammattikouluista kuuluu hyviä uutisia. Järjestelmällinen työ opintojen keskeyttämisiä vastaan alkaa tuottaa tulosta. Opetushallituksen tuoreiden tilastojen mukaan keskeyttämiset ovat alkaneet vähentyä. Vielä ei tiedetä, saavutetaanko tavoite, jonka mukaan 80 prosenttia aloittaneista suorittaisi opintonsa loppuun, mutta suunta on oikea. Opintojen saattamisella loppuun on merkitystä paljon pitempään kuin kielitunneilla tai teoriaopinnoissa istuessa voisi ajatella. Myös ammattiin valmistavissa opinnoissa tavoitteena on antaa menestymisen eväät työelämään, jonka tarkkoja piirteitä on vaikea ennakoida monia vuosia, saati vuosikymmeniä eteenpäin. Opetussuunnitelmat on kuitenkin laadittu niin, että ne tarjoavat hyvän pohjan myös tilanteisiin, joissa omaa osaamista joutuu täydentämään. On tärkeää, että opiskelijoita valmistuu myös niihin ammatteihin, jotka saattavat kadota kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden 5
7 170 kuluttua. Alan vaihtaminen on helpompaa, kun on perustutkinto, jonka päälle voi myöhemmin rakentaa. Opintoaikatauluista puhuttaessa painotetaan liian usein sitä, että kaikkien pitäisi valmistua nopeasti, jotta työurasta tulisi pidempi. Hyvin suunnitellulla opetuksella ja oikea-aikaisella tuella vaikutetaan työuran laatuun vielä enemmän. Lähde: Helsingin Sanomat e Sähköautot Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n johtavan tutkijan Juhani Laurikon mukaan sähköauto ei ole ekoteko. Kiina, Intia ja Yhdysvallat käyttävät sähköntuotannossa niin paljon hiiltä, että sähköautossa hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin vähän kuluttavassa dieselautossa. Liikenteen sähköistyminen voisi helpottaa suurten kaupunkien ilmanlaadun ongelmaa, mutta ilmaston lämpenemistä se vain kiihdyttäisi. Kiinassa kilowattitunnin tuottaminen aiheuttaa grammaa hiilidioksidia ja Intiassa grammaa. Sen sijaan ydinvoimaa hyödyntävässä Ranskassa määrä on 78 grammaa ja vesivoimaa hyödyntävässä Norjassa 3 grammaa. Suomen vastaava luku on 222. Joka tapauksessa Laurikko on sitä mieltä, että liikenne kulkee tulevaisuudessa sähköllä ja että ensimmäisenä tulee sähköistymään bussiliikenne. Hän pitää sähköä sopivimpana linja-autoihin, koska ne liikkuvat etukäteen tiedossa olevia matkoja. Säännöllisten linjojen ja aikataulujen ansiosta voidaan laskea, että akut riittävät ajoon ja ne saadaan ladattua sopivin väliajoin. Sähköauton hankintahinta on kallis, mutta sillä ajaminen on halpaa. Siksi tekniikka sopii busseihin, jotka ovat liki koko ajan liikenteessä. Pahimpana pullonkaulana sähköautojen yleistymisessä ovat akut. Ne ovat kalliita, ja niihin mahtuu suhteellisen vähän energiaa. Laurikko ei usko, että akuissa käytettävää tekniikkaa saadaan koskaan hiottua niin pitkälle, että ne täyttäisivät ostavan yleisön kriteerit. Jos polttomoottoriautoa ja sähköautoa verrataan, sähköauto häviää heti toimintamatkansa lyhyyden vuoksi. Harva kuitenkaan ajaa tankillista bensiiniä tyhjäksi yhdeltä istumalta. Jos katsotaan, miten paljon ihmiset keskimäärin ajavat, sadan kilometrin akkukapasiteetti riittää monelle. Jos ajattelee taloutta, sähköautosta saa parhaan hyödyn ajamalla akun joka päivä tyhjäksi. 6
8 Polttomoottoriautot eroavat monelta osin sähköisistä vastineistaan, mutta yksi keskeinen ero on jokapäiväisessä pysäköinnissä. Suomessa on jo kauan käytetty lohkolämmittimiä ja kytketty autot yöksi sähköpistokkeeseen, kun taas Keski-Euroopassa tähän ei ole totuttu. Sähköauto on siis lähtökohtaisesti vakioparkkiksellaan sähköissä kiinni. Paitsi talvipakkasten lämmitys, myös kesäkuuman jäähdytys voidaan melkeinpä kaikkien valmistajien sähköautossa käynnistää kännykästä. Henkeä kohti mitattuna eniten sähköautoja maailmassa on Norjassa. Siellä sähköautoille on myönnetty suuria veroetuja sekä oikeus ajaa joukkoliikenteen kaistoilla, koska Norja haluaa vähentää liikenteen kasvihuonekaasujen päästöjä. Vuonna 2014 uusien henkilöautojen myynnistä peräti 13 prosenttia oli sähköisiä malleja. Tesla oli maan myydyin auto, vaikka se on kallis ja maksaa Norjassa noin euroa. Ilman veroetuja hinta olisi lähes kaksinkertainen. Norjalaisista sähköauton ostajista noin puolet kertoi hankinnan pääasialliseksi syyksi rahan säästämisen ja noin kolmannes ilmoitti tärkeimmäksi syyksi ympäristösyyt. Lähteet: , , Läs texten och ge sedan ett kort svar på svenska på frågorna a e. Skriv svaren med tydlig handstil på sida A av svarsblanketten för språkproven. Luontojuttuja Leppäkertut talvehtivat aikuisina ja ovat silloin sosiaalisia eli muodostavat laajoja kokoontumia. Leppäkertuille on joukoittain talvehtimisesta varmaankin sama etu kuin yleensä parveutumisesta: kuolleisuus jää vähäisemmäksi kuin yksittäin liikkuvilla. Tosin leppäkertuilla saattaa olla lisäetuna se, että niiden varoitusvärit korostuvat ja ehkä myös hämäävät mahdollista saalistajaa. a) Vilka fördelar har nyckelpigorna av att övervintra i grupp? Sisiliskonaaras synnyttää poikasia joka vuosi. Ne syntyvät parin kuukauden kantoajan jälkeen heinäkuun lopulla tai elokuun alussa, joskus (Teksti jatkuu sivulla 12.) 7
9 1.1a Me mittaajat 1. Mitä tekstin alussa kerrotaan itsensä mittaamisesta? A Sellaista ei ole ennen harrastettu B Se vaatii melkoista rahallista investointia C Sen avulla voi tarkkailla vaikka syömistään 2. Mitä mieltä Katri Manninen on mittaamisesta? A Sillä saa aikaan pysyviä tuloksia B Se on hyvä keino pyrkiä tavoitteeseen C Sen jatkuva käyttäminen vaatii itsekuria 3. Miksi itsensä mittaaminen kiinnostaa ihmisiä? A Siitä saa henkilökohtaista palautetta B On mukavaa verrata itseään muihin C Sen ansiosta välttyy turhilta testeiltä 4. Mistä syystä itsensä mittaamisella voi olla myös negatiivisia vaikutuksia? A Se voi muuttua pakkomielteeksi B Ei osata tulkita mittarin antamia tietoja C Ei kyseenalaisteta saatuja tuloksia 5. Mitä mittarien keräämillä tiedoilla voitaisiin tehdä? A Hävittää ne lain määräämässä ajassa B Uudistaa niiden perusteella mittauslaitteita C Käyttää niitä yleishyödyllisiin tarkoituksiin 6. Mitä mittareiden tulevaisuudesta sanotaan? A Jatkossa niihin voi itse ladata ohjelmia B Niihin saatetaan hyvinkin pian menettää kiinnostus C Ne voisivat huolehtia oikeasta ateriarytmistä 8
10 1.1b Unelmien tavaratalo 9 7. Mikä ominaisuus naisille on ratkaiseva sorkkaraudan valinnassa? A Kätevä koko B Silmäänpistävä väri C Tarkoituksenmukainen muotoilu 8. Mitä Venna pohtii pyörösahoja katsellessaan? A Käyttöohjeiden ymmärrettävyyttä B Työkalujen tarpeellisuutta C Hyllytekstien sisältöä 9. Miten myyjät suhtautuvat esineiden kauneusarvoon? A Se on heidän mielestään hyvä myyntivaltti B Heille se on toissijainen asia C Se on usein keskustelun aiheena 10. Miksi Venna puhuu talon rakentamisesta? A Hän arvostaa kädentaitoja B Hän suunnittelee kodin rakentamista C Hän toivoo naisten kiinnostuvan alasta 11. Miksi työkäsineet kiinnostavat Snellmania? A Hänellä on nyt juuri käyttöä sellaisille B Niihin liittyy henkilökohtaisia muistoja C Niitä tarvitaan kaikenlaisissa elämänvaiheissa 12. Mistä Venna tunnistaa hyvän rautakaupan? A Sen valikoima on hyvin monipuolinen B Siellä ostokset voi mitoittaa tarpeidensa mukaan C Myyjät ovat asiantuntevia 13. Mihin rautakaupan tyynnyttävä vaikutus Snellmanin mukaan perustuu? A Sieltä saa aina hyviä vinkkejä käytännön pulmiin B Siellä voi paeta toiseen todellisuuteen C Sieltä löytää heti kaiken etsimänsä
11 1.1c Hymyn maantiede 14. Mitä amerikkalaisten ja suomalaisten hymyilemisestä todetaan? A Amerikassa hymyllä on eri merkitys kuin Suomessa B Suomalaiset hymyilevät aivan toisesta syystä kuin amerikkalaiset C USA:n pohjoisvaltioissa käyttäydytään vähän suomalaisten tapaan 15. Mistä japanilainen hymiö kertoo? A Totisemmasta mielenlaadusta kuin länsimaissa B Eri kasvojenosien tarkkailusta kuin meillä C Aasialaisten hymyn pinnallisuudesta 16. Miten hymyileminen amerikkalaisten tutkijoiden mukaan vaikuttaa elinikään? A Teennäinenkin hymy on hyväksi B Jatkuva hymyileminen on merkityksetöntä C Hymyttömien elämä ei lyhene mainittavasti 17. Mitä on havaittu hymyn vaikutuksesta toiseen sukupuoleen? A Iloinen hymy houkuttelee taatusti kumpaakin sukupuolta B Miehen hymy voi vaikuttaa toisella tavoin kuin naisen C Naisen ei heti kannata näyttää liian iloiselta 1.1d Uutisia ammattikouluista 18. Mitä positiivista ammattikouluista kuuluu? A Enää vain noin 20 % keskeyttää opinnot B Nyt valmistuu uusia ammattilaisia tarpeeksi C Ikävä trendi on saatu katkaistua 19. Mikä ongelma ammattiopetuksessa on? A Monet ammatit ovat katoamassa B Ei tarkoin tiedetä, mitä tulevaisuudessa pitäisi osata C Opetussuunnitelmat eivät ole ajan tasalla 10
12 20. Miksi opiskelijoiden pitäisi valmistua? A On helpompi jatkaa uudellakin alalla B Keskeyttämiset tulevat kalliiksi C Ilman todistusta ei saa työtä 1.1e Sähköautot 21. Miksi sähköauto ei ole ekoteko esimerkiksi Kiinassa? A Sähköautoilun hyöty on häviävän pieni B Maan energiapolitiikan vuoksi C Se kuormittaa suurkaupunkeja 22. Miksi sähkö sopii linja-autoihin? A Niiden hankintakulut pysyvät kurissa B Niiden käyttöaste on tarpeeksi pieni C Niiden sähköntarve on ennakoitavissa 23. Mitä Laurikko sanoo sähköautojen akuista? A Niitä ei käytetä oikeaoppisesti B Ne eivät vastaa kuluttajien toiveita C Niiden hinta-laatusuhde on hyvä 24. Mikä helpottaa sähköautojen käyttöä Suomessa? A Riittävä määrä parkkipaikkoja B Valmiiksi asennetut pistorasiat C Muuttuneet ilmasto-olosuhteet 25. Miksi sähköautot ovat suosittuja juuri Norjassa? A Valtio tukee niiden hankintaa B Niille on varattu omia kaistoja C Siellä on panostettu niiden tuotekehitykseen 11
13 myöhemminkin. Emo ei avusta poikasiaan mitenkään. Ne syntyvät kalvomaisen munan sisällä, mutta sätkivät itse kalvon rikki. Tähän menee parisen tuntia. Tulitikun mittaisilla poikasilla on sitten kiire saalistuspuuhiin, sillä niiden on ennen koleiden säiden alkua ehdittävä kasvaa pari senttiä ja kerättävä vararavintoa talvehtimista varten. Poikaset syövät sitä mitä aikuisetkin, erilaisia selkärangattomia, kuten hämähäkkejä, toukkia ja perhosia, vain kooltaan pienempiä. b) Varför har ödleungarna bråttom med fångsten (2 saker)? Päiväperhosten siivet eivät ole lainkaan niin hauraat kuin ne ehkä vaikuttavat. Perhosilla on varaa menettää palasia siivistään niiden ulkoreunoista. Se näkyy siitä, että monilla päiväperhosilla on siipien ulkoreunoissa silmätäpliä, jotka houkuttelevat saalistajia iskemään sinne. Siipien vammoista voikin laskea, kuinka usein linnut ja sudenkorennot ovat iskeneet perhoseen. c) Vad sägs om ytterkanten på fjärilens vingar och varför har den fläckar där? Useiden jyrsijälajien elinehtoihin kuuluu varastojen kerääminen. Varastointitarve syntyy, kun laji käyttää ravintoa, jota ei ole jatkuvasti saatavana, ei ainakaan riittävästi tai riittävän helposti. Suurikokoisin jyrsijämme majava saattaisi elää yli talven varastoimattakin, sillä sen suosimien lehtipuiden ja pensaiden kuorta on tarjolla talvellakin. Majava kerää kuitenkin jo syksyllä pesänsä etupuolelle veteen tuoreiden oksien varaston, sen sijaan että se etsisi päivittäisen ravintonsa matkojen päästä lumessa rämpien. Sudet eivät kykene kaivamaan auki pinnastaan paksulti jäätynyttä majavanpesää, ja jos kykenisivätkin, majava pääsee pakenemaan veteen. d) Varför samlar bävern ett förråd på hösten? (2 saker) Metsämyyrä keräilee sammalten latvaosia. Into on suurimmillaan syksyllä ennen lumentuloa. Tämä tuntuu samalla tavoin oudolta kuin vesimyyrän kevätkesäinen varastointi. Varastoidut sammalten latvat nahistuvat, jopa kuivuvat, ja kuitenkin tarjolla olisi runsain mitoin tuoretta tavaraa. Sammaleet eivät kuitenkaan menetä mitään ravintoarvostaan 12
14 varastoituina. Jos niihin imeytyy uudelleen vettä, niistä tulee täysin tuoreiden veroisia. Lähde: e) Varför är det konstigt att sorken samlar mossa i lager? Vad är speciellt med den lagrade mossan? 13
15 2 RAKENTEET JA SANASTO Täydennä seuraavat tekstit taivuttamalla reunassa annetut sanat. Kirjoita ratkaisut selvällä käsialalla kielikokeen vastauslomakkeen B- puolelle allekkain tehtävässä annetussa järjestyksessä ja numeroi ne. Kettukarkki keräilykansiossa Kun matkustaa junalla Tampereelta 1, saapuu lopulta Poriin, jossa asuu karkkipaperien keräilijä Antti Kuusisto. Hän on julkaissut kirjan, jonka nimi on Makein kirja. Se esittelee suomalaisen karkinvalmistuksen historiaa ja kuvia vanhoista karamellipapereista. Lähes kaikki kuuluvat Kuusiston omaan kokoelmaan, ja 2 on pitkälti yli Karkkien peitoksi on vuosien saatossa tehty mitä 3 kääreitä. Kokoelman vanhimmat paperit ovat 1800-luvun alkupuolelta. Silloin yksittäiset sokerileipomot alkoivat eurooppalaisen esimerkin mukaan valmistaa papereihin ja pitseihin 4 konvehteja häissä ja hautajaisissa 5. Seuraavaksi vanhimmat ovat peräisin joulukuusista, 6 ripustettiin koristeeksi makeisia. Kokoelman alkuna olivat vanhat karkkipaperit, jotka Kuusisto löysi lattialautojen välistä 7 vanhaa hirsitaloa. Juuri vanhojen puutalojen rakenteissa makeis- 1. länsi 2. ne 3. ihana 4. kääriä 5. jakaa 6. joka 7. purkaa 14
16 kääreitä on säilynytkin yleensä 8 laitettuna. Erään takametsien muorin tiedetään 9 niillä mökkinsä seinät. Alun perin suomalaiset tyydyttivät makeanhimonsa 10 purupihkaa tai kuivattuja marjoja. Myös hunajalla pärjättiin, jos sitä vain ymmärrettiin kerätä. 11 viimein 1700-luvun lopulla oikeaan sokeriin suomalaiset eivät ole halunneet enää muuta käyttääkään. Rintasokeriin oli sekoitettu ohraa, ja 12 väitettiin olevan terveydellisiä vaikutuksia: se oli 13 hengityselimille. Purukumi tuli Suomeen 1920-luvulla, ja Kuusiston kokoelman helmiä onkin ensimmäisen suomalaisen purukumin Knock Outin käärepaperi. Kuusisto kerää myös postimerkkejä, sarjakuvalehtiä, kunniamerkkejä, venäläistä hopeaa, taidelasia ja paljon, paljon muuta. On vaikea sanoa, mitä hän keräilyvimmallaan tavoittelee. 14 on vain kerta kaikkiaan saatava jokin tietty esine. Siitä tulee hänelle maailman tärkein asia. Kuusisto innostuu jostakin ja keräilee sitä muutaman vuoden. Sitten sisäinen pakko vie eteenpäin 15. Talossa riittää tavaraa: olohuoneen seinät ovat täynnä öljyvärimaalauksia, ja vitriinin päällä on 8. eriste 9. tapetoida 10. pureskella 11. Tutustua 12. se 13. hyvä 14. Hän 15. uusi keräilykohde 15
17 rykelmä rintakuvia. Vaimo Arja kertoo, miten perheen pieni tytär aikoinaan alkoi illalla itkeä 16, kun hänen katseensa osui isän 17 Lönnrotin rintakuvaan. Silloin vaimo esitti 18 vaatimuksen: joko Lönnrot lähtee tai sitten vaimo. Vaimo jäi. Ja Lönnrotin rintakuva myös. Ainoa oikea ammattini on keräilijä, Kuusisto sanoo painokkaasti. Keräilyä 19 hän on tehnyt kaikenlaisia hanttihommia, mutta elämäntyön 20 kulloinenkin leipätyö on ollut sivuseikka. Pääasia on, että olen saanut elämässäni tehdä juuri sitä, mitä olen halunnut. 16. pelko 17. ostaa 18. mies + poss.suff. 19. rahoittaa 20. kanta 2.2 Lähde: Helsingin Sanomat Naisten kymppi Toukokuussa järjestetty Naisten kymppi juostiin paahtavassa helteessä. Sää oli lämpimämpi kuin 21. Tapahtumaan osallistui vähän alle naista, mikä oli parituhatta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ensimmäisenä reitille pääsivät hyväkuntoiset eli ne, jotka pyrkivät alle tunnin aikaan. Aivan heidän kannoillaan 22 muut neljä ryhmää, puolet heistä oli kävelijöitä. Ennen juoksua moni tankkasi juotavaa, mutta myös reitin varrella oli vesipisteitä yllin kyllin. Ajoittain 21. vuosikaudet 22. startata 16
18 syntyi kuitenkin ruuhkaa, kun helteen 23 naiset tarvitsivat juotavaa. Myös ambulansseja oli reitin varrelle sijoitettu 24, mutta onneksi niitä ei juuri tarvittu. Osanottajat ylittivät maaliviivan iloisina ja onnittelivat toisiaan mahtavasta urakasta. Jotkut jaksoivat vielä pelleilläkin, he olivat 25 lopen uupuneita ja lähes konttasivat loppumatkan. 23. uuvuttaa 24. tasaiset välit 25. olla Ruska Syksyn värejä voi jo syyskuun alussa nähdä Lapissa ja Kainuussa. Koivun lehdet ovat silloin kellastuneet kutakuinkin 26, ja vähitellen maaruska saa tunturit punertamaan. Suomen eteläisimpiin osiin syksyn värejä on 27 vasta syyskuun lopussa. Silloin ruska on kauneimmillaan kaikkialla maassamme. Yleensä ruska on värikkäin lämpimän kesän jälkeen, jolloin päivisin on vielä lämmintä mutta öisin lämpötila laskee pakkasen 28. Silloin lehtivihreä siirtyy lehdistä puun runkoon ja muut väriaineet tulevat 29. Värikkäimpiä puita ovat pihlaja, haapa ja monet jalopuut, kuten vaahtera. 30 silloin kotipihallakin syksyn väriloistosta! 26. oikea aika 27. odottaa 28. puoli 29. näkyä 30. Iloita Lähde: Helsingin Sanomat
19 3 KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Valitse yksi seuraavista aiheista. Kirjoita suorituksesi selvällä käsialalla konseptipaperille. Noudata ohjeita. Muista kirjoittaa aiheen numero. Kirjoituksen pituus on sanaa. Laske sanamäärä ja merkitse se kirjoituksesi loppuun. 1. Osallistu Facebook-keskusteluun painetun kirjan eduista ja/tai haitoista sähköiseen kirjaan verrattuna. 2. Toteutuuko tasa-arvo Suomessa? Osallistut nuorten edustajana tasa-arvoa käsittelevään seminaariin. Jokainen osallistuja voi käyttää aiheesta alustuspuheenvuoron. Kirjoita oma puheesi ja tarkastele asiaa joko yhdestä tai useammasta näkökulmasta. Voit käsitellä esimerkiksi sukupuolta, ikää, kieliryhmää ja/tai uskontoa. 3. Vaatteet on mun aatteet laulettiin joskus. Onko asia vieläkin näin? Miten eri musiikkityylit vaikuttavat siihen, miltä näytämme, miten pukeudumme tai käyttäydymme? Kirjoita aiheesta artikkeli nuortenlehteen. 4. Nimi on enne Pohdi, millä perusteella lapselle annetaan nimi. Onko nimellä merkitystä ihmisen identiteetin kannalta? 18
20 KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1a e 25 x 1/0 p. x 2 50 p x 2 0 p. x 3 30 p x 1/0 p. x 1 30 p p. 7 * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden. Yht./Tot. 209 p.
РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.
LisätiedotРУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.
LisätiedotРУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.
LisätiedotРУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 15 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotРУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotРУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotРУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.
LisätiedotРУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 16.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 16.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotРУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 10.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 10.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotРУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotРУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotРУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.
LisätiedotTarina-tehtävän ratkaisu
- tämä on esimerkki siitä, kuinka Pähkinä-lehdessä julkaistavia Tarina-tehtäviä ratkaistaan - tarkoitus ei ole esittää kaikkein nokkelinta ratkaisua, vaan vain tapa, jolla tehtävä ratkeaa Tehtävä: Pääsiäiskortit
LisätiedotРУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 13.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotРУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.
LisätiedotKiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen
Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...
LisätiedotSUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 23 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotIlonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotKolikon tie Koululaistehtävät
Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset
LisätiedotHyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?
1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut
LisätiedotDialogi 1 Luonto ja ympäristö
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
LisätiedotT-TE SCANDIC TASTE & DESIGN Me Johan & Nyströmillä uskomme, että skandinaavinen desing ei tarkoita pelkästään muotoilua vaan siihen voidaan liittää myös maku. Otimme vastaan kunnianhimoisen haasteen lähtiessämme
LisätiedotLue lapselle runo päivässä
Lue lapselle runo päivässä Runot kirjoitti: Kaarina Helakisa Vihkosen kuvitti: Minna-Maria Virtanen Viikon runot valitsi: Kaija Haapalinna-Lintinen Runovihkon taittoi: Riikka Käkelä-Rantalainen Olipa kerttunen
LisätiedotOnnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net
Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran
LisätiedotBRANDS. Vahvista BRÄNDIÄ
BRANDS Lisää myyntiä Vahvista BRÄNDIÄ VIESTINTÄ myymälässä MIKSI SE ON TÄRKEÄÄ? Hyödyntämällä näitä tietoja voit lisätä myyntiä melkoisesti Haluatko lisätä myyntiä? Viesti enemmän Haluatko kasvattaa MARKKINAOSUUTTASI?
LisätiedotPäivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen
Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 9 4.1.9 Johanna Kuosmanen Tiivistelmä tuloksista 1/6 Jouluruokien tärkeimmät ostopäätökseen vaikuttavat tekijät ovat hinta, laatu ja kotimaisuus. Kotimaisuuden
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotHelsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.
LisätiedotJorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja
Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotVinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt:
Vinkkejä kirjoittamiseen Kultaiset säännöt: 1. Lue tehtävä huolellisesti. 2. Mieti, mitä kirjoitat (viesti, sähköposti, mielipide, valitus, anomus, hakemus, ilmoitus, tiedotus, luvan anominen, kutsu, kirje).
LisätiedotSarjakuva- www.ransu.info
Sarjakuva- ja puuhakirja Ransun Lue ja pelaa! Heippatirallaa! Tässä kirjassa on Ransun pelastuskoulu -sarjakuvia, joista lukemalla oppii tärkeitä turvallisuuteen liittyviä asioita. Ja sitten on vähän väliä
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotKuolemmeko JÄTTEISIIMME?
Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,
Lisätiedotmuutamassa minuutissa Pystytät
X-Gloo Mercedes-Benzin tuulitunnelissa testattu Maailman parhaimmat puhallettavat tulevat Saksasta. Sään kuin sään kestävät, tosi näyttävät X-Gloo teltat voit pystyttää missä vain ja ne ovat taatut katseenvangitsijat!
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
LisätiedotVastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi!
Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi! Coffeebrewer miten se toimii? Coffeebreweriä voidaan parhaiten kuvata kertakäyttöiseksi
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,
LisätiedotLingon & Blåbär. pähkinänkuoressa
Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä
LisätiedotFrom: Ostaja klo 21:51 Millaisessa kunnossa kirja on? Onko se siisti ja säilytetty kuivissa sisätiloissa, eli ei tunkkaisen hajuinen?
Downloaded from: justpaste.it/65j Etsin Anni Swanin kirjaa Tottisalmen perillinen. Huuto.netissä niitä oli tarjolla useita, ja useimmat vain muutamalla eurolla. Vanhoja kirjoja on toisinaan säilytetty
LisätiedotV E N E I L I J Ä T KULUTTAJA- PROFIILIT
V E N E I L I J Ä T KULUTTAJAPROFIILIT Ikä (Index; %) Mies 5074 vuotta; Idx 152; 33% Nainen 1529 vuotta; Idx 71; 8% Nainen 3049 vuotta; Idx 49; 8% Nainen 5074 vuotta; Idx 74; 17% Mies 3049 vuotta; Idx
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotModuuli 1. Opiskelijan kielipassi
Moduuli 1 Opiskelijan kielipassi Arviointi A1.3 - kaikki hyvin, hyvää työtä A1.2. - treenaa vielä A1.1 - tämä on alku, lisää treeniä! 0 - ei voi arvioida Ihminen ja lähipiiri Minä ja perhe, suulliset taidot
Lisätiedot2009: Pako vapauteen
2009: Pako vapauteen Merkittävin kuluttajakäyttäytymisen trendi on Eskapismi, pakeneminen vapauteen edes hetkeksi, irti arjen ja todellisuuden paineista: Ilo Läheisyys Viihde Vapautuminen, helpotus Vaihtelu
LisätiedotPaloaukean päiväkoti. Eläimet mukana päiväkodin arjessa
Paloaukean päiväkoti Eläimet mukana päiväkodin arjessa Heti sisään astuessa me isin ja äidin kanssa tiedämme, mitä päiväkodissa tapahtuu tällä viikolla. Seinällä, melkein katossa asti on iso näyttö. Näytöllä
LisätiedotPOSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotLiitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi
www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle
LisätiedotJaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.
Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?
LisätiedotKenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)
Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotVAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla!
VAIPANVAIHTO Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! HUOM! Tätä ohjetta ei toisteta joka välissä, tässä on asiasta yleishuomautus. 0. Milloin vaihdetaan? Kun
LisätiedotMitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
LisätiedotKenguru 2016 Cadet (8. ja 9. luokka)
sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä
LisätiedotNORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT
Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,
LisätiedotOppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy
Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia
LisätiedotKaija Jokinen - Kaupantäti
Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotTEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN
1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan
LisätiedotMuskarimessu: Hyvän paimenen matkassa
Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,
LisätiedotTerveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa
Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
Lisätiedot