TeliaSonera Finland Oyj:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan määrittäminen

Transkriptio

1 Liite 1 (14) LIITE TeliaSonera Finland Oyj:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan määrittäminen Viestintävirasto on antamassaan huomattavan markkinavoiman päätöksessä asettanut TeliaSonera Finland Oyj:lle (jäljempänä TeliaSonera) velvollisuuden noudattaa laskevan puheliikenteen palvelun hinnoittelussa kustannussuuntautunutta enimmäishintaa. Päätöksessä asetetun velvoitteen mukaisesti laskevan puheliikenteen hinta saa olla enintään 1,25 senttiä minuutilta. Viestintävirasto on antamillaan päätöksillä asettanut saman velvollisuuden myös Elisa Oyj:lle (jäljempänä Elisa) ja DNA Oy:lle (jäljempänä DNA). Enimmäishinta on asetettu kullekin teleyritykselle kolmeksi vuodeksi. Tässä liitteessä on kuvattu Viestintäviraston käyttämä laskentamalli enimmäishinnan tason määrittämisessä. 1. Lähtökohdat kustannussuuntautuneen enimmäishinnan määrittämiselle Tietoyhteiskuntakaaren perusteella asetettavan enimmäishinnan tulee olla kustannussuuntautunut. Tietoyhteiskuntakaaren 71 :n 3 momentin mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tehokkaan toimijan kustannukset säännellyn tuotteen tai palvelun tuottamisesta. Lain perustelujen mukaan Viestintävirastolla on harkintavaltaa sen suhteen, mitkä kustannukset on kohtuullista sisällyttää säännellyn tuotteen tai palvelun hintaan, millä tavalla kustannukset määritetään sekä millä tavalla toiminnan tehokkuus otetaan hinnoittelussa huomioon kunkin säännellyn tuotteen osalta. Tietoyhteiskuntakaaren 71 :n 5 momentin 4 kohdan mukaan hinnoitteluvelvollisuuksien tulee kannustaa yritystä investointeihin tulevaisuudessa ja 5 kohdan mukaan niiden tulee sallia kohtuullinen tuotto säänneltyyn toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Lisäksi enimmäishinnan tasoa määritettäessä merkitystä on tietoyhteiskuntakaaren 53 :n 2 momentin 4 kohdalla, jonka mukaan velvollisuuksia asetettaessa huomioon tulee ottaa huomattavan markkinavoiman yrityksen tekemät investoinnit ja riskit. Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority Itämerenkatu 3 A PL Helsinki Puhelin Östersjögatan 3A PB 313, FI Helsingfors, Finland Telefon Itämerenkatu 3A P.O. Box 313, FI Helsinki, Finland Telephone

2 2 (14) Viestintäviraston lähtökohtana laskevan puheliikenteen palvelun hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta arvioitaessa on kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun teleyrityksen eli TeliaSoneran, Elisan ja DNA:n todellisen matkaviestinverkon ja laskevan puheliikenteen palvelun toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset. Viestintävirasto määrittää kullekin teleyritykselle yrityskohtaisen laskevan puheliikenteen palvelun yksikkökustannuksen, jonka lähtökohtana ovat kunkin yrityksen virastolle toimittamat kustannustiedot. Viestintäviraston yksikkökustannuksen määrittämis- ja laskemistapa perustuu siten lähtökohtaisesti top-down-malliin (FIFAC-malli). 1 Tällainen malli ottaa jo lähtökohtaisesti huomioon tietoyhteiskuntakaaren 53 :n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti teleyrityksen tekemät investoinnit. Kunkin teleyrityksen yksikkökustannus muodostuu aiheutuneista matkaviestinverkon pääomakustannuksista (jälleenhankintahintaiset poistot ja sitoutuneelle pääomalle laskettu tuotto), operatiivisista käyttö- ja yleiskustannuksista sekä datan muuntokertoimesta. Lähtökohtana pääomakustannusten määrittämisessä on matkaviestinverkon jälleenhankintahinta, jonka perusteella määritetään verkon vuosittaiset poistot. Lisäksi jälleenhankintahinnan perusteella määritetään verkkoon sitoutunut pääoma eli nykykäyttöarvo, jolle lasketaan tuottoa. Viestintäviraston käyttämässä mallissa pääomakustannukset määritetään nykykustannusten perusteella (Current Cost Accounting) kun taas verkon käyttö- ja yleiskustannukset määritetään historiallisten kirjanpidon kustannusten perusteella (Historical Cost Accounting). Kuva 1 havainnollistaa kustannustenmuodostumista. Jälleenhankintahinta Poistot + Pääoman tuotto + Käyttökustannukset + Yleiskustannukset = Kustannukset yhteensä Nykykäyttöarvo Kuva1. Kustannusten muodostuminen 1 Ficora Fully Allocated Costs.

3 3 (14) Viraston käyttämässä arviointitavassa kullekin teleyritykselle aiheutuneet kustannukset, mukaan lukien osa yleiskustannuksista, kohdennetaan säännellylle palvelulle aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kunkin matkaviestinverkkoyrityksen kustannukset kohdennetaan ensin teleyrityksen määrittelemien kohdentamisavainten avulla matkaviestinverkon osille ja tämän jälkeen verkon volyymien, käytön ja kuormituksen mukaan matkaviestinverkon palveluille. Menetelmää soveltamalla saadaan laskelma kunkin kolmen teleyrityksen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksesta. Kuva 2 havainnollistaa matkaviestinverkkoyrityksen laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksen laskentaa. Datan muuntokerroin Yrityskohtaisten tietojen kerääminen - Matkaviestinverkon parametrit - Palveluiden volyymit - Liikenteen jakauma verkkoteknologioittain Laskelma Laskevan puheliikenteen yksikkökustannus Yrityskohtaisten tietojen kerääminen ja laskevan puheliikenteen kustannuksen laskenta - Käyttö- ja yleiskustannukset - Jälleenhankintahinta - Sitoutuneen pääoman tuotto - Poistot - Palveluiden volyymit - Matkaviestinverkon osat - Matkaviestinverkon osien käyttö ja kuormitus - Kustannusten kohdistaminen verkon osille ja palveluille Kuva 2. Matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksen laskenta Kuten yllä on todettu, Viestintävirastolla on harkintavaltaa sen suhteen, mitkä kustannukset on kohtuullista sisällyttää säännellyn tuotteen tai palvelun hintaan, millä tavalla kustannukset määritetään sekä millä tavalla toiminnan tehokkuus otetaan hinnoittelussa huomioon kunkin säännellyn tuotteen osalta. Viestintävirasto on tämän harkintavaltansa puitteissa arvioinut kunkin kolmen teleyrityksen ilmoittamia kustannustietoja ja sitä, mitkä ilmoitetuista kustannuksista on ollut kohtuullista sisällyttää laskevan puheliikenteen yksikkökustannukseen. Lisäksi virasto on arvioinut teleyritysten toimittamia kustannustietoja vertaamalla niitä sille aikaisemmin toimitettuihin tietoihin ja muihin tietoihin, joita Viestintävirasto on saanut valvontatehtäviä hoitaessaan. Viestintävirasto on soveltanut kunkin teleyrityksen yksikkökustannuksen arvioinnissa ja laskennassa samoja periaatteita. Te-

4 4 (14) liasoneran yksikkökustannuksen laskenta ja arviointi on kuvattu tämän liitteen osiossa 2. 2 Viestintävirasto määrittää laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan tason TeliaSoneran, Elisan ja DNA:n näin muodostettujen yksikkökustannusten perusteella. Enimmäishinnan taso lasketaan käyttämällä laskevan puheliikenteen palvelun liikennemäärillä painotettua yksikkökustannusten keskiarvoa. Enimmäishinnan tason määrittäminen on kuvattu tämän liitteen osiossa TeliaSoneran laskevan puheliikenteen palvelun yksikkökustannus TeliaSonera toimitti Viestintävirastolle päivätyn laskelman 3 ja liitetiedot (muun muassa datan muuntokertoimen laskelma ja taustalaskelmat) sen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen hinnan kustannusperusteista. TeliaSonera täydensi vastauksiaan , ja Viestintäviraston arvioinnin lähtökohtana TeliaSoneran laskevan puheliikenteen palvelun yksikkökustannuksen määrittämisessä ovat olleet TeliaSoneran toimittama laskelma ja sen liitetiedot. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan alla tarkemmin kuvattuja periaatteita, joita virasto on soveltanut samalla tavoin kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun teleyrityksen kohdalla. TeliaSoneran matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen kustannukset on määritetty jälleenhankintahintaisten poistojen, matkaviestinyhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton, käyttö- ja yleiskustannusten sekä datan muuntokertoimen perusteella. 2.1 Matkaviestinverkon jälleenhankintahinta Matkaviestinverkon arvo arvioidaan jälleenhankintahintaisena poistojen ja sitoutuneen pääoman laskemiseksi. Poistojen ja sitoutuneen pääoman tuoton määrittäminen perustuu siten nykykustannuksiin (Current Cost Accounting). Jälleenhankintahinta kuvaa mahdollisen uuden toimijan kohtaamaa hintatasoa alkuperäistä hankintahintaa paremmin ja siten tukee uuden toimijan investointipäätöstä. Jälleenhankintahinnan käyttö sisältää myös riskin komponenttien hinnan alentumisesta. Toisaalta säänneltyyn toimintaan sitoutuneiden komponenttien määrät perustuvat lähtökohtaisesti todellisuudessa tehtyihin investointeihin. TeliaSoneran matkaviestinverkon jälleenhankintahinnan määrittäminen perustuu TeliaSoneran ilmoittamiin, sen käytössä olevien matkaviestinverkon osien (tukiasemajärjestelmät, matkapuhelinkeskukset, vastaaja- ja datapalvelujärjestelmät sekä 2 Elisan ja DNA:n yksikkökustannusten laskenta ja arviointi käyvät ilmi näille annettujen päätösten vastaavista liitteistä. 3 Tässä laskelmalla tarkoitetaan yrityksen toimittamiin tietoihin perustuvaa laskelmaa, joka on tehty Viestintäviraston toimittamalle laskelmapohjalle ( Lisäksi arvioinnissa käytetään datan muuntokertoimen laskelmaa (

5 5 (14) masto- ja pylväspaikat) keskiarvohintoihin ja niiden volyymeihin. Jälleenhankintahintoina TeliaSonera on käyttänyt vuonna 2013 voimassa olleita sopimushintoja. Verkon osien volyymitiedot TeliaSonera on ottanut teknisestä rekisteristään. Verkon tietojärjestelmien (verkonhallintajärjestelmät, verkon tietojärjestelmät sekä alustat) tiedot yritys on toimittanut asiantuntijaarvioihin pohjautuen. Viestintäviraston näkemyksen mukaan vuoden 2013 taajuushuutokaupan lisenssien hankintamenoja ei tule sisällyttää matkaviestinverkon vuoden 2013 jälleenhankintahintaan, sillä kyseiset lisenssit ovat voimassa alkaen, ja koska yksikkökustannuksen määrittäminen perustuu vuoden 2013 kustannuksiin ja volyymeihin. [ ]. Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa TeliaSoneran tavassa määrittää matkaviestinverkon jälleenhankintahinta. Viestintävirasto on siten hyväksynyt TeliaSoneran matkaviestinverkon jälleenhankintahinnaksi yrityksen esittämän [ ] euroa. 2.2 Poistot Poistot lasketaan verkon jälleenhankintahintaisen arvon pohjalta tasapoistoina käyttäen poistoaikana komponenttien teknistaloudellisia pitoaikoja. Laskelmassa poistot määritellään edellä mainituille jälleenhankintahintaan kuuluville omaisuuserille. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on päätöksissään 4 ottanut kantaa poistoaikoihin verkon jälleenhankintahinnan ja yrityksen sitoutuneen pääoman määrittämisessä. KHO:n päätösten perusteella Viestintävirasto katsoo, että poistokustannusten ja sitoutuneen pääoman laskennassa käytettävien poistoaikojen tulee olla luotettavia ja todennettavissa sekä kuvastaa riittävällä tarkkuudella omaisuuden teknis-taloudellista pitoaikaa. Teknis-taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka verkon osa todellisuudessa on liiketoiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista. Viestintäviraston käsityksen mukaan kirjanpidossa käytetyt poistoajat eivät matkaviestinverkon komponenttien osalta pääsääntöisesti eroa merkittävästi omaisuuden teknis-taloudellisista pitoajoista ja tällöin niitä voidaan käyttää laskelmassa. Mikäli yritys itse katsoo sen kirjanpidossa käyttämien poistoaikojen eroavan joidenkin verkon osien kohdalla merkittävästi teknis-taloudellisesta pitoajasta, se voi käyttää poistoaikana käyttöomaisuuskirjanpidosta johdettua, tilintarkastajan todentamaa pitoaikaa. Teknis-taloudellisen pitoajan määritelmän mukaan liiketaloudellisessa käytössä ei tulisi olla merkittävästi pitoaikaa vanhempia pääomaeriä. Näin ollen teleyrityksen tulee valita pitoaika niin, 4 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös , Dnro 1386/3/10, taltio 1115 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös , Dnro 2062/3/10, taltio 2074.

6 6 (14) 2.3 Sitoutunut pääoma ettei merkittävää osaa käytössä olevasta verkosta jää laskelman ulkopuolelle. TeliaSonera on laskenut vuosittaiset poistokustannukset matkaviestinverkon jälleenhankintahinnasta tasapoistoina. Matkaviestinverkon osien pitoaikoina TeliaSonera on käyttänyt seuraavia arvoja: Tukiasemajärjestelmä (BSS) [ ] Matkapuhelinkeskukset (MSC) [ ] Vastaajapalvelujärjestelmät [ ] Datapalvelujärjestelmät (SMS, MMS, GPRS ym.) [ ] Muu verkon käyttöomaisuus [ ] Masto- ja pylväspaikat [ ] TeliaSonera on käyttänyt laskelmassaan pitoaikoina kirjanpidossaan käyttämiä poistoaikoja, joiden se katsoo pääosin vastaavan teknis-taloudellisia pitoaikoja. Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa TeliaSoneran tavassa määrittää matkaviestinverkon poistot. Viestintävirasto on siten hyväksynyt TeliaSoneran vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistokustannusten yhteismääräksi [ ] euroa. Virasto määrittää käyttöomaisuuteen sitoutuneen pääoman nykykäyttöarvoon perustuen. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisukäytännössään vahvistanut viraston soveltaman arviointimenetelmän lainmukaisuuden. Viestintävirasto on määrittänyt kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun yrityksen verkon nykykäyttöarvon vähentämällä jälleenhankintahinnasta omaisuuden pitoajan perusteella tehdyt jälleenhankintahintaiset poistot verkon keski-ikä huomioiden. Pitoaikoina on käytetty teknis-taloudellisia pitoaikoja. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tällä tavoin laskettava nykykäyttöarvo antaa luotettavan kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Matkaviestinverkkoon sitoutunut pääoma, jolle tuottoa lasketaan, muodostuu matkaviestinverkon käyttöomaisuuden nykykäyttöarvosta ja muista toimintaan liittyvistä lyhytaikaisista varoista ja veloista. Sitoutuneeseen pääomaan saa sisällyttää ainoastaan matkaviestinverkkoon sitoutuneita omaisuuseriä. Esimerkiksi yrityksen aikaisempien vuosien tappiot tai liikearvo eivät ole sellaisia omaisuuseriä, jotka olisivat välttämättömiä laskevan liikenteen palvelun tuottamiseksi. Siten Viestintävirasto ei hyväksy niitä sisällytettäväksi sitoutuneeseen pääomaan. Viestintävirasto on laskenut matkaviestinverkkoon sitoutuneen pääoman määrittämiseksi verkon nykykäyttöarvon yrityksen esittämän jälleenhankintahinnan sekä verkon pitoajan ja keskiiän perusteella. Nykykäyttöarvo lasketaan kaavalla = 1 -ä,

7 7 (14) missä = äö = ähh =!" -ä = ä TeliaSonera on käyttänyt pitoaikana edellä kuvattuja aikoja, ja se on laskenut nykykäyttöarvon viraston käyttämällä kaavalla. TeliaSoneran ilmoituksen mukaan sen omaisuuserien keski-iän määritys perustuu verkkojen rakentamisen aikasarjatietoihin ja jälleenhankintahintalaskelmaan vuodelta TeliaSoneran käyttämät keski-iät ovat seuraavat: Tukiasemajärjestelmä (BSS) [ ] Matkapuhelinkeskukset (MSC) [ ] Vastaajapalvelujärjestelmät [ ] Datapalvelujärjestelmät (SMS, MMS, GPRS ym.) [ ] Muu verkon käyttöomaisuus [ ] Masto- ja pylväspaikat [ ] [ ] Sitoutunut pääoma muodostuu käyttöomaisuuden nykykäyttöarvosta sekä lyhytaikaisista varoista ja veloista. TeliaSoneran ilmoittama käyttöomaisuuden nykykäyttöarvo on [ ] euroa, ja lyhytaikaisia varoja on [ ] euroa sekä lyhytaikaisia velkoja [ ] euroa. Yrityksen laskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma on yhteensä [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt matkaviestinverkon osalta yrityksen ilmoittamia teknis-taloudellisia pitoaikoja ja keski-ikätietoja. Viestintävirasto pitää TeliaSoneran ilmoittamia lyhytaikaisten varojen ja velkojen määrää suurena suhteessa käyttöomaisuuden arvoon. Lisäksi lyhytaikaisten varojen ja velkojen keskinäinen suhde on selkeästi nettomääräisesti positiivinen. Viestintäviraston näkemyksen mukaan teleyritykset voivat ottaa sitoutuneen pääoman määrittämisessä käyttöomaisuuden lisäksi huomioon myös lyhytaikaisia varoja ja velkoja, jotka ovat välttämättömiä säännellyn palvelun tuottamiseksi. Lyhytaikaisten varojen ja velkojen osuuden sitoutuneesta pääomasta ei tulisi olla merkittävä. TeliaSoneran vuoden 2012 laskelmassa lyhytaikaisia varoja oli [ ] euroa ja lyhytaikaisia velkoja [ ] euroa. Vuodesta 2012 vuoteen 2013 lyhytaikaisten varojen ja velkojen nettomäärä kasvoi [ ] euroa, mitä Viestintävirasto pitää merkittävänä lisäyksenä. Viestintävirasto pyysi TeliaSoneralta selvitystä siitä, miten lyhytaikaisten varojen ja velkojen määrä on perusteltavissa nimenomaan verkko-operaattorin toiminnan kannalta. Vastauksessaan TeliaSonera perusteli lyhytaikaisten varojen

8 8 (14) 2.4 Sitoutuneen pääoman tuotto suurta määrää sillä, että yritys joutuu investoimaan matkaviestinverkkoon etupainotteisesti, ja takaisinmaksu tapahtuu vasta useiden vuosien kuluttua. TeliaSonera esitti myös vaihtoehtoisen laskelman siitä, kuinka suuret kassavarat rationaalisesti toimiva matkaviestinoperaattori tarvitsee. TeliaSoneran mukaan matkaviestinverkkoliiketoiminta tarvitsee vähintään [ ] kuukauden käyttö- ja investointikuluja vastaavan kassan. TeliaSoneran toimittamassa laskelmassa lyhytaikaiset lainasaamiset on korvattu edellä mainitulla tarveperusteisella [ ] kuukauden kassalla ja konserniavustussaamiset sekä konserniavustusvelat on jätetty pois. Tässä uudessa laskelmassa lyhytaikaisten varojen määrä on [ ] euroa ja lyhytaikaisten velkojen määrä on [ ] euroa. Kun käyttöomaisuuden nykykäyttöarvo säilyi ennallaan [ ] eurossa, sitoutuneen pääoman määrä on yhteensä [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt edellä mainittua uuden laskelman mukaista sitoutuneen pääoman määrää [ ] euroa arviointinsa perusteena. Viestintävirasto pitää lyhytaikaisten varojen ja velkojen määrää suurena vielä yrityksen tekemän tietojen oikaisun jälkeenkin. TeliaSoneran lyhytaikaisten varojen ja velkojen suuri määrä nostaa sen laskevan puheliikenteen yksikkökustannusta. Tällä ei kuitenkaan ole suurta vaikutusta itse enimmäishinnan tasoon, koska painotettu keskikustannus lasketaan kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen teleyritysten yksikkökustannusten painotettuna keskiarvona. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tällä tavalla laskettuna enimmäishinta huomioi tehokkuuden riittävästi lyhytaikaisten varojen ja velkojen suuresta määrästä huolimatta. Määrittäessään kohtuullista tuottoa säänneltyyn toimintaan sitoutuneelle pääomalle Viestintävirasto käyttää WACC-menetelmää 5. WACC-menetelmä ottaa huomioon kohtuullisen tuoton säänneltyyn toimintaan sitoutuneelle pääomalle ja kannustimet investointeihin siten kuin tietoyhteiskuntakaaren 71 :n 5 momentin 4 ja 5 kohta edellyttävät. WACC-menetelmä on yleisesti käytössä oleva tuoton laskemisessa käytettävä menetelmä, jota Viestintävirasto on käyttänyt useiden vuosien ajan sitoutuneen pääoman tuoton kohtuullisuuden arvioinnissa. Sallimalla kohtuullisen tuoton sitoutuneelle pääomalle yrityksiä kannustetaan investoimaan, koska tällöin yritykset saavat katettua investointiensa kustannuksia. Investointeihin mahdollisesti liittyvät riskit huomioidaan WACC-menetelmässä riskipreemioiden (riskitön korko ja sen lisäksi tuleva velkapreemio sekä markkinariskipreemio) avulla. WACC-menetelmän avulla Viestintävirasto määrittää kohtuulliseksi katsottavan sitoutuneen pääoman tuoton kaikille ennak- 5 WACC-menetelmässä (Weighted Average Cost of Capital) koko pääoman kustannus muodostuu oman ja vieraan pääoman tuottovaatimusten painotetusta keskiarvosta, jossa painokertoimena toimii nettovelkaantumisaste eli vieraan pääoman prosentuaalinen osuus koko sijoitetusta pääomasta. Viestintävirasto huomioi maksetut verot pääoman kustannuksessa voimassa olevan yritysverokannan mukaisesti.

9 9 (14) 2.5 Käyttö- ja yleiskustannukset kosäännellyille markkinoille, kuten matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoille. Koska WACC-menetelmän parametrit ovat muuttuvia, Viestintävirasto määrittää sallitut tuottoprosentit uudelleen säännöllisin väliajoin: laskelmassa käytetty päivitys on toukokuulta ja sen mukainen sallittujen tuottojen vaihteluväli matkaviestinverkkotoiminnassa on 7,0 8,3 %. Viestintävirasto on arvioinnissaan käyttänyt sitoutuneen pääoman tuottoprosenttina vaihteluvälin ylärajaa 8,3 %, minkä voidaan katsoa olevan kohtuullinen ja ottavan huomioon investointeihin liittyvät riskit. Sitoutuneen pääoman tuotto on TeliaSoneran toimittamassa laskelmassa laskettu matkaviestinverkkoon sitoutuneelle pääomalle. TeliaSonera on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt TeliaSoneran sitoutuneen pääoman määränä edellä kuvatulla tavalla määritettyä [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt kohtuullisena tuottoprosenttina vaihteluvälin ylärajaa 8,3 %. Viestintäviraston määrittämä TeliaSoneran sitoutuneen pääoman tuoton määrä on [ ] euroa. Matkaviestinverkon käyttökustannukset muodostuvat verkon käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Yleiskustannukset muodostuvat esimerkiksi teleyrityksen tukitoiminnoista, kuten talous-, henkilöstö-, tieto- ja materiaalihallinnosta, aiheutuvista kustannuksista. Käyttö- ja yleiskustannusten arviointi perustuu historiallisiin kirjanpidon kustannuksiin (Historical Cost Accounting). TeliaSonera on rajannut verkko-operaattorin käyttökustannukset siten, että SAP-järjestelmästä on haettu kaikki Mobility Technology Solutions -yksikön kulut lisättynä roaming-ryhmän ja Mobile Partner Services-kuluilla. Kuluista on rajattu ulkopuolelle yhteenliittämiseen liittyvät laskevan liikenteen, roaming- ja roaming-alennusmaksut sekä kotimaan että ulkomaan kiinteiden ja matkaviestinverkkojen osalta. Kuluista on poistettu myös palveluoperaattorin laskutus- ja kanavajärjestelmiin liittyvät kustannukset. Tekninen asiakaspalvelu sekä liiketoiminta-alueen johdon osuudet verkko-operaattorille yritys on allokoinut arvioimallaan osuudella. Käyttökustannukset sisältävät muun muassa kapasiteettikustannukset, vuokria, tuotannon IT-järjestelmäkustannuksia, henkilösidonnaisia kustannuksia sekä sähkö-, lämmitys- ja vesikustannuksia. TeliaSoneran matka- 6 Viestintävirasto Kohtuullinen sitoutuneen pääoman tuotto kiinteässä televerkkotoiminnassa, matkaviestinverkkotoiminnassa ja digitaalisten televisiolähetyspalvelujen toiminnassa (diaarinumero 13/962/2014). aselvitystenasiakirjat/kohtuullinensitoutuneenpaaomantuottokiinteassateleverkkotoiminnassamatkaviestinverkkotoiminnassajadigitaalisten televisiolahetyspalvelujentoiminnassa_2.html Tässä laskelmassa on käytetty kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuottona julkaistuja tuottoprosentteja. Viestintäviraston uusin kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuottoprosenttien päivitys on julkaistu

10 10 (14) 2.6 Kustannukset yhteensä 2.7 Palveluiden volyymit viestinverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta Yleiskustannuksina TeliaSonera on ilmoittanut tukitoimintojen kustannukset, jotka se erottelee kustannuslaskentajärjestelmässään. Tukitoimintojen kustannukset yritys on allokoinut konsernin käyttämillä allokointiperusteilla. Yleiskustannukset kohdistetaan yrityksen mukaan henkilömäärien ja liikevaihdon suhteessa liiketoimintayksiköille. Yleiskustannukset sisältävät muun muassa kiinteistö-, hallinto- ja IT-kuluja. TeliaSoneran matkaviestinverkolle kohdistamat yleiskustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta Viestintävirasto toteaa, ettei asiassa ole tullut esille, että Telia- Soneran käyttö- tai yleiskustannukset sisältäisivät palveluoperaattorin kustannuksia. Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa TeliaSoneran tavassa määrittää matkaviestinverkon käyttö- ja yleiskustannukset. Viestintävirasto on siten hyväksynyt TeliaSoneran käyttökustannuksiksi [ ] euroa ja yleiskustannuksiksi [ ] euroa. TeliaSoneran virastolle toimittaman laskelman mukaiset matkaviestinverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. Viestintäviraston arvioinnin lopputuloksena määrittämät TeliaSoneran matkaviestinverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. TeliaSoneran matkaviestinverkon palveluiden volyymit vuonna 2013 olivat yrityksen mukaan seuraavat: liikennelaji Nouseva liikenne Laskeva liikenne Verkon sisäinen liikenne Nouseva SMS Laskeva SMS Sisäinen SMS Pakettidataliikenne liikennemäärä [] miljoonaa minuuttia [] miljoonaa minuuttia [] miljoonaa minuuttia [] miljoonaa viestiä [] miljoonaa viestiä [] miljoonaa viestiä [] teratavua 2.8 Kustannusten kohdentaminen Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa TeliaSoneran tavassa määrittää matkaviestinverkon palveluiden volyymit. Viestintävirasto on siten hyväksynyt TeliaSoneran ilmoittamat palveluiden liikennevolyymit. Viestintäviraston käyttämässä laskentatavassa matkaviestinverkkoyritykselle aiheutuneet kustannukset kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan palveluille (puheliikenne, SMS-liikenne ja pakettidataliikenne). Kustannukset kohdistetaan kah-

11 11 (14) 2.9 Datan muuntokerroin dessa vaiheessa; aluksi kustannukset kohdistetaan yrityksen määrittelemien kohdentamisavainten avulla matkaviestinverkon osille ja sen jälkeen kustannukset kohdistetaan verkon liikennemäärien sekä käytön ja kuormittavuuden mukaan palveluille. Kustannuskohdistusten jälkeen saadaan arvio yrityksen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksesta. TeliaSonera on määritellyt verkon osien kustannusten kohdentamisessa käytettävät kohdentamisavaimet kirjanpitoaineiston perusteella, ja yrityksen tilintarkastajat ovat käyneet ne läpi. Yritys on ensin määritellyt eri kustannuslajien kokonaissumman [ ] euroa, josta yritys on kohdistanut [ ] euroa matkaviestinverkon osille laskelmaan. TeliaSoneran käyttämät merkittävimmät kustannuserät, jotka on kohdistettu matkaviestinverkon osille, ovat kapasiteettikustannukset, tuotannon ITjärjestelmät, sähkö-, lämmitys- ja vesikustannukset, henkilösidonnaiset kulut sekä vuokrat. Yritys on laskenut euromääräisten kohdistusten perusteella kohdistusprosentit, joita se on käyttänyt laskelman kohdistusprosentteina. Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa TeliaSoneran tavassa määrittää matkaviestinverkon kustannusten kohdentaminen. Viestintävirasto on siten hyväksynyt TeliaSoneran ilmoittamat kustannusten kohdentamisavaimet. Viestintävirasto käyttää kaikille matkaviestinverkkoyrityksille samoja painokertoimia sekä muunto- ja kuormituskertoimia lukuun ottamatta datan muuntokerrointa, joka on yrityskohtainen. Datan muuntokertoimet määritetään yritysten toimittamien tietojen pohjalta perustuen palveluiden volyymeihin ja niiden jakautumiseen eri teknologioiden välillä. Muunto- ja kuormituskertoimet muuntavat puheen ja datan yhteismitalliseksi yksiköksi ottaen huomioon palveluiden aiheuttaman verkon kuormituksen. Datan muuntokerroin on yksi laskelmassa käytettävistä syöttötiedoista. TeliaSoneran toimittamassa datan muuntokertoimen laskelmassa yritys on käyttänyt SMS-liikennevolyyminä [ ] miljoonaa viestiä, puheliikennevolyyminä [ ] miljoonaa minuuttia ja dataliikennevolyyminä [ ] teratavua. Puheliikennevolyymi jakautuu yrityksen mukaan siten, että 2G-verkoissa liikenteestä on [ ] % ja 3G-verkoissa [ ] %. Dataliikenteestä 2G-verkoissa on yrityksen mukaan [ ] % ja 3G-verkoissa [ ] % ja 4G-verkoissa [ ] %. Oman ilmoituksensa mukaan TeliaSonera ei pysty erittelemään SMS-liikenteen jakautumista eri verkkoteknologioille. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tämä ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi laskelman tuottaman datan muuntokertoimen arvoon, minkä vuoksi SMS-liikenteen teknologiajakauman puuttuminen ei ole oleellista. Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa TeliaSoneran tavassa määrittää matkaviestinverkon datan muuntokerroin.

12 12 (14) Viestintävirasto on siten hyväksynyt TeliaSoneran toimittaman laskelman mukaisen datan muuntokertoimen [ ] TeliaSoneran matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun yksikkökustannus 3. Enimmäishinnan tason määrittäminen TeliaSoneran matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun yksikkökustannus on yrityksen toimittaman laskelman mukaan [ ] senttiä minuutilta. Viestintäviraston edellä kuvatun arvioinnin ja laskelman perusteella TeliaSoneran matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun yksikkökustannus on [ ] senttiä minuutilta. Viestintävirasto on määrittänyt laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan laskemalla liikennemäärillä painotetun keskiarvon enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen teleyritysten yksikkökustannusten perusteella. Liikennemäärien käyttö yksikkökustannusten painotuksessa kuvaa aiheutuneiden kustannusten jakautumista näiden yritysten kesken. Enimmäishinnan tason laskemisessa käytetyt painokertoimet on laskettu käyttäen enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen teleyritysten vuoden 2013 laskevan puheliikenteen määriä. Näiden yritysten laskevan puheliikenteen määrät on laskettu yhteen, jonka jälkeen yritysten painokertoimet on saatu jakamalla kunkin yrityksen laskevan puheliikenteen määrä kaikkien näiden yritysten yhteenlasketulla laskevan puheliikenteen määrällä. Yritysten painokerrointen summa on 100 %. TeliaSoneran yksikkökustannuksen painokerroin enimmäishinnan laskemisessa on [ ] %, joka vastaa yrityksen osuutta kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten yhteenlasketusta laskevan puheliikenteen määrästä. Viraston laskelman mukainen TeliaSoneran yksikkökustannus [ ] senttiä minuutilta on painotettu kyseisellä kertoimella. Viestintävirasto on määrittänyt Elisan ja DNA:n yksikkökustannuksen samalla tavoin ja vastaavia arviointitapoja noudattaen. Näin on päästy laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishintaan, joka on 1,25 senttiä minuutilta. Kuva 3 havainnollistaa matkaviestinverkkoyritysten laskevan puheliikenteen yksikkökustannusten ja keskikustannuksen laskentaa.

13 13 (14) DNA Datan muuntokerroin Elisa Datan muuntokerroin TSF Datan muuntokerroin Yrityskohtaisten tietojen kerääminen - Matkaviestinverkon parametrit - Palveluiden volyymit - Liikenteen jakauma verkkoteknologioittain DNA Laskelma DNA Laskevan puheliikenteen yksikkökustannus Elisa Laskelma Elisa Laskevan puheliikenteen yksikkökustannus TSF Laskelma TSF Laskevan puheliikenteen yksikkökustannus Yrityskohtaisten tietojen kerääminen ja laskevan puheliikenteen yksikkökustannuksen laskenta - Käyttö- ja yleiskustannukset - Jälleenhankintahinta - Sitoutuneen pääoman tuotto - Poistot - Palveluiden volyymit - Matkaviestinverkon osat - Matkaviestinverkon osien käyttö ja kuormitus - Kustannusten kohdistaminen verkon osille ja palveluille # $%& # '()*+ #,-. DNA Laskevan puheliikenteen volyymi Yrityskohtaisten painokertoimien laskenta Elisa Laskevan puheliikenteen volyymi TSF Laskevan puheliikenteen volyymi Yrityskohtaisten painokertoimien laskenta DNA Painokerroin / $%& Elisa Painokerroin / '()*+ TSF Painokerroin /,-. Painotetun keskikustannuksen laskenta 0!!! = # $%& / $%& +# '()*+ / '()*+ +#,-. /,-. Painotetun keskikustannuksen laskenta missä # 2 = 3 ö!! / 2 = 3 Kuva 3. Matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen yksikkökustannusten ja keskikustannuksen laskenta Viestintäviraston näkemyksen mukaan liikennemäärillä painotettuun keskikustannukseen perustuvaa enimmäishintaa voidaan pitää kohtuullisena yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla. Enimmäishinnan tason määrittäminen tällä tavoin ottaa huomioon kullekin valtakunnalliselle matkaviestinverkkoyritykselle aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuuden. Viestintävirasto katsoo, ettei enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen teleyritysten toimintaolosuhteissa ole merkittäviä eroja, sillä nämä kaikki teleyritykset toimivat valtakunnallisesti. Yritysten peittoalueet tai koot eivät eroa nyt kyseessä olevien markkinoiden osalta toisistaan niin merkittävästi, että yksikkökustannusten erot olisivat perusteltavissa eroilla toimintaolosuhteissa. Tämän vuoksi Viestintävirasto katsoo, että liikennemäärillä painotettu teleyritysten aiheutuneiden kustannusten

14 14 (14) keskiarvo ottaa huomioon tehokkaan toimijan kustannusten tason kyseisillä markkinoilla. Enimmäishinnan tason määrittäminen tällä tavoin on Viestintäviraston näkemyksen mukaan kohtuullista ottaen huomioon kilpailun edistämispäämäärä sekä viestintäpalvelujen käyttäjille koituvat hyödyt. Tällaisia hyötyjä ovat erityisesti hinnoittelun ennakoitavuus ja tukkuhintojen alenemisesta aiheutuvat kustannussäästöt. Koska Viestintäviraston arvioima TeliaSoneran yksikkökustannus on asetettavaa enimmäishintaa [ ] 4 Salassapito Liite sisältää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 :n 1 momentin 20 kohdan perusteella salassa pidettävää tietoa. Salassa pidettävät kohdat on merkitty päätökseen hakasulkein [ ].