Yhteishenki toi tulosta

Transkriptio

1 Yhteishenki toi tulosta 2 14

2 Alkusanat Vuosi 214 oli jo kuudes matalasuhdanteen vuosi maassamme. Kysyntä jäi useimmilla Lujan toimialueilla heikoksi, mutta onnistuimme kohtuullisesti säilyttämään työllisyytemme. Tuloksen suhteen uimme kuitenkin vastavirtaan ja saavutimme hyvän tuloksen. Olemme kehittäneet osaamistamme ja suorituskykyämme pitkällä tähtäimellä. Nyt voimme todeta sen onnistuneen hyvin. Tuloksen lisäksi monet muut mittarit, kuten asiakastyytyväisyys, henkilöstön ilmapiiri ja yrityskuvaamme mittaavat ulkopuoliset tutkimukset, kertovat toimintamme hyvästä tasosta. Rakennusalan kysyntä on selvästi laskenut. Erityisesti liike- ja teollisuusrakentamisessa on hiljaista. Kerrostalorakentaminen ja korjausrakentaminen ovat säilyneet ennallaan tai supistuneet vain vähän. Uskomme niiden kysynnän säilyvän edelleen nykytasolla. Myös joitakin suurehkoja toimitilarakennushankkeita on vireillä ja rakenteilla. Kaikissa hankkeissa pyrimme jatkuvasti olemaan kilpailukykyisiä. Yhtiöllämme on viisi vahvaa arvoa, jotka ovat ohjanneet työtämme koko historiamme ajan. Arvot ovat edelleen ohjenuoranamme kaikessa toiminnassa. Hannu Isotalo hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos L U J A T = Liian suuria riskejä ja velkoja vältetään = Uudistamme ja kehitämme = Johtamistapa on osallistuva = Asiakas on avainasemassa = Tehokkuus ja kannattavuus ovat elinehto Rakennusliike Lujatalo on yksi Suomen suurimmista valtakunnallisista rakentajista. Monipuoliseen palveluvalikoimaamme kuuluvat asuntoja toimitilarakentaminen sekä erikoisalamme peruskorjaus. Korjausrakentajana olemme valtakunnallisesti toiseksi suurin volyymilla mitattuna. Lujatalo tarjoaa rakentamisen palveluita niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille sekä kuluttajille Lujakotien muodossa. Lujatalon seitsemän alueyksikköä yhdellätoista paikkakunnalla palvelevat asiakkaita valta kunnallisesti ja vankalla paikallisella kokemuksella. Lujabetoni on johtava betoniteollisuusyritys Suomessa ja se toimii kaikilla merkittävillä betonirakentamisen sektoreilla. Lujabetoni on rakennusalan ammattilaisten tuote- ja ratkaisutoimittaja. Pääasiakasryhmiimme kuuluvat asuntoja, toimitiloja ja infrastruktuuria rakentavat alan toimijat: rakennusliikkeet, rakennuttajat sekä erikoisrakentajat kuten betonointi- ja paalutus urakoitsijat. Näiden lisäksi pienrakentajat ja maatalousasiakkaat ovat meille merkittäviä henkilöasiakaskohderyhmiä. Fescon valmistaa ja myy laadukkaita ja pitkälle jalostettuja kuivalaasteja sekä nestemäisiä rakennusalan kemian tuotteita. Lähtökohtanamme tuotesuunnittelussa on tehdä juuri oikeanlaiset tuotteet suomalaisiin olosuhteisiin ja työtapoihin. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti yhdessä asiakkaidemme kanssa. Asiakaskuntamme arvostaa monipuolista tuotevalikoimaamme, toimitusvarmuutta ja hyvää teknistä tukea sekä asiakaspalvelua. 2

3 Tapahtumia Lujalla 214 MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT - Lujabetoni ja Rudus perustivat yhteisyrityksen Venäjän betonimarkkinoille. MERKITTÄVIMMÄT HANKKEET JA URAKAT - Lujatalo voitti Hämeenkyrön monitoimikeskuksen tarjouskilpailun, arvo 27 milj. euroa. - Lujatalolle Technopolis Yliopistonrinteen jatko-osien rakennusurakka Tampereella sekä Satamakadun tontinluovutuskilpailun voitto yhdessä Tampereen vuokra talosäätiön (VTS) ja arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskasen kanssa. - Lujatalo voitti Itäkeskuksen maamerkin, Helmitornin, korjausrakentamisurakan, arvo 1 milj. euroa. - Lujatalolle Pirkkalan keskustakorttelin ja kunnantalon kehittämishanke Pirkanmaalla. - Lujatalon historian suurin saneerauskohde Meilahden tornisairaala valmistui ja luovutettiin tilaajalle. - Lujatalo voitti Kuopion Sairaalakadun arkkitehtuuri- ja tontinluovutuskilpailun yhdessä Kirsti Siven & Asko Takala Arkkitehdit kanssa, arvo 1 milj. euroa. - Lujatalo rakensi ja Lujabetoni toimitti runkoelementit Valion Lapinlahden kuivajauhetehtaaseen. - Lujabetonin Kärsämäen elementtitehdas aloitti toimintansa. - Lujabetoni avasi teknisesti edistyksellisen ja nykyaikaisen valmisbetonitehtaan Nokialla. - Lujabetonin Loimaan tehdas tuplasi elementtien tuotantokapasiteetin. - Fesconilla oli 9 asunnon linjasaneerauskohde Porissa. - Fesconilla oli 7 m 2 julkisivumuuraus Arabianrannassa Helsingissä. - Fesconilla oli 3 m 2 julkisivumuuraus Agronominkadulla Helsingissä. MERKITTÄVIÄ ASKELEITA Sisältö Alkusanat... 2 Tapahtumia Lujalla Lujat arvot... 4 Lujatalo Oy... 6 Lujabetoni Oy... 8 Fescon Oy...1 Talous ja rahoitus...12 Lujan yritysvastuu...14 Sosiaalinen vastuu...16 Ympäristövastuu...19 Graafit...23 Tulos, tase ja rahoituslaskelma...24 Hallitus Lujabetonin Siilinjärven tehdas voitti Betoniteollisuuden työturvallisuuskilpailussa toista kertaa peräkkäin. - Lujabetonin ratapölkkytehtaalta valmistui 3. miljoonas ratapölkky. - Lujabetoni ja 3G -tuotannon tehostamisohjelman pilottitehtaana toimi Taavetin betonielementtitehdas. - Lujatalon työtyytyväisyys on Suomen huippua *). - Lujatalolle merkittäviä asuntosijoittajakauppoja Tampereella ja pääkaupunkiseudulla. - Lujatalon asukkaat osallistava co-creation pilottihanke Borgströminmäki käynnistettiin. - Lujakotimarkkinoinnissa otettiin käyttöön 3D sisustusohjelma ja julkaistiin käytönopastusvideoita asukkaille. - Lujatalon oma ergonomiatietopankki, Lujavire-tietopankki otettiin käyttöön. - Lujatalo maksoi nastarenkaat työntekijöiden polkupyöriin. - Fescon juhli toimintansa 3-vuotisjuhlavuotta. UUDET TUOTTEET - Lujabetonin pumpattavaa raskasbetonia käytettiin Kuopion Yliopistollisen sairaalan säderakennuksessa. - Fescon toi markkinoille pumpattavan lattiabetonin (LB7) ja ruiskutettavan sisärappauslaastin (SR7). - Fescon on edelleen mukana kehittämässä itsekorjautuvaa betonia (healcon) VTT:n kanssa. YMPÄRISTÖ - Lujatalon työmaasähköt toimivat jatkossa tuulivoimalla. *) Ammattiliitto Pron tekemä tutkimus 3

4 Lujabetonin asiakastutkimus 214 Lujatalon urakkatuotannon asiakastyytyväisyyden kokonaisarvosana ,82 3,91 3, ,93 3, , 4, , Lujien arvojen toteutuminen 214 (henkilöstötutkimus) Lujan etiikan toteutuminen 214 (henkilöstötutkimus) L U J A T L U J A T L U J A T 2 1 Lujatalo Lujabetoni Fescon Lujatalo Lujabetoni Fescon L U J A T Liian suuria riskejä ja velkoja vältetään Uudistamme ja kehitämme Johtamistapa on osallistuva Asiakas on avainasemassa Tehokkuus ja kannattavuus on elinehto Rehellisyys on Lujan toiminnalle ominaista Lujalla ei syrjitä ketään Lujalla ei oteta vastaan lahjuksia Luja ei osallistu kartelleihin CASE Lujatalossa työtyytyväisyys Suomen huippua Ammattiliitto Pron keväällä 214 tekemän työelämän tyytyväisyyttä kartoittaneen tutkimuksen (TMT) mukaan yksi työelämätyytyväisyyden kärkitaloja on Lujatalo. Tutkimuksen mukaan työtyytyväisyyden huippuyrityksissä työnkuva on monipuolinen ja työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa tekemiseensä. Tutkimuksen mukaan toimihenkilöiden kokema työelämän kokonaistyytyväisyys on laskenut selvästi edellisvuoteen verrattuna ja työtyytyväisyyserot ovat suuria. Yritysten saamien parhaimpien ja huonoimpien mittaustulosten ero on ollut Pron tutkimusaineistossa jopa 3 prosenttiyksikköä, kun arvioidaan tyytyväisyyden tason muutosta vuodesta 28 vuoden 213 loppuun. Lujatalon toimitusjohtaja Arto Pohjosen mukaan hyvä työtyytyväisyys ja taloudellinen tulos kulkevat käsi kädessä. Lujatalossa on tehty hyvää tulosta haastavasta markkinatilanteesta huolimatta ja tämä on sekä seuraus että syy työtyytyväisyyden kasvuun. Perusasioiden ollessa kunnossa voi luottavaisena keskittyä olennaiseen eli tuloksentekoon. Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimusta on toteutettu vuodesta 28 ja tutkimukseen vastaa vuositasolla lähes 3 toimihenkilöä, jotka työskentelevät teollisuuden, yksityisten palvelujen, finanssialan sekä ict- ja viestintäalojen toimihenkilö-, asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Lähde Ammattiliitto Pro/ 4

5 Lujat arvot Liian suuria riskejä ja velkoja vältetään Luotettava ja rehti yhteistyökumppani Uudistamme ja kehitämme Jatkuva kehitystyö, uudet ratkaisut ja osaaminen asiakkaan parhaaksi Johtamistapa on osallistuva Yhdessä toimien onnistumme Asiakas on avainasemassa Asiakaskeskeinen ajattelu ohjaa toimintaamme Tehokkuus ja kannattavuus on elinehto Tehokkuus säästää myös asiakkaan aikaa 5

6 Lujatalon liikevaihto M Vuosien luvut sisältävät Salpausselän Rakentajat Oy:n liikevaihdon. Merkittävimpiä urakoita ja toimituksia Hämeenkyrön monitoimikeskuksen toteutus, arvo 27 milj. euroa. - Lujatalolle Technopolis Yliopistonrinteen jatko-osien rakennusurakka Tampereella sekä Satamakadun tontinluovutuskilpailun voitto yhdessä Tampereen vuokratalosäätiön (VTS) ja arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskasen kanssa. - Itäkeskuksen maamerkin, Helmitornin, korjausrakentamisurakka, arvo 1 milj. euroa. - Lujatalolle Pirkkalan keskustakorttelin ja kunnantalon kehittämishanke Pirkanmaalla. - Kuopion Sairaalakadun arkkitehtuuri- ja tontinluovutuskilpailun voitto yhdessä Kirsti Siven & Asko Takala Arkkitehdit kanssa, arvo 1 milj. euroa. 6

7 Lujatalon vuosi 214 oli jälleen menestyksekäs usealla rintamalla. Hankalasta ja jopa laskevasta markkinatilanteesta huolimatta Lujatalo teki historiansa parhaimpiin kuuluvan tuloksen. Lujatalon tulos yhtiön historian parhaimmistoa Suurimpana tekijänä hyvään tulokseen olivat urakkatuotannon pysyminen hallinnassa, onnistuneet asuntokaupat sijoittajien kanssa, neuvottelu-urakoissa onnistuminen sekä henkilöstön aktiivinen vire asioiden kehittämiseen ja tehostamiseen. Toiminnan ennakkosuunnittelu kaikilla tasoilla tuotti tulosta ja Ammattiliitto Pron puolueeton viime kevään kysely osoitti Lujatalon työtyytyväisyyden olevan Suomen kymmenen parhaimman yrityksen joukossa. Myös oma vuosittain toteutettava henkilöstökyselymme kertoi entisestään parantuneesta työtyytyväisyydestä. Asuntomyynnin osalta valmiiden myymättömien asuntojen määrä on pysynyt ennallaan ja suurin osa kaupoista tehtiin joko rahastojen tai sijoittajien kanssa. Yksityispuolella pankkien sääntelystä johtuva tiukentunut lainananto on vaikuttanut siten, että uutta asuntoa ei ole mahdollista ostaa ennen nykyisen asunnon myyntiä. Tämä ketju on tällä hetkellä pysähdyksissä, vaikka ihmiset edelleen näytöillä käyvätkin. Vuoden 214 aikana valmistui ja saatiin merkittäviä isoja urakoita: Lapinlahdella Valion kuivajauhetehdas vihittiin käyttöön elokuussa ja Pirkanmaan yksikkö voitti Technopoliksen Tampereen yliopistonrinteeseen tulevan toimitalon projektinjohtourakan. Pirkanmaan yksikkö oli edelleen voittoisa Hämeenkyrön elinkaarihankkeen tarjouskilpailussa. Samoin Uudellamaalla voitimme useita yli 1 miljoonan urakoita varmistaen uudispuolen hyvän työkannan kuluvalle vuodelle. Tontinluovutuskilpailuissa voitimme mm. Sairaalakadun tontinluovutuskilpailun Kuopiossa sekä Pirkkalassa kunnantalon ja keskustankehityskilpailun. Työturvallisuudessa mentiin hyvään suuntaan ja marraskuussa päästiin ensimmäistä kertaa Lujatalon historiassa alle 2 tapaturmaa/miljoonaa työtuntia. Valitettavasti joulukuun aikana tunnusluvut huononivat ja lopullinen taajuus nousi lukuun 23. Markkinat eivät todennäköisesti palaudu kasvu-uralle vielä tänäkään vuonna ja myös ensi vuosi on sumun peitossa. Tästä syystä toiminnan jatkuva tehostaminen edelleen ja kaikilla rintamilla tulee olemaan erittäin tärkeässä roolissa kuluvan vuoden aikana. Keskitetysti panostamme tietotekniikan kehittämiseen ja prosessien yksinkertaistamiseen, mutta kaiken keskiössä on jokaisen lujalaisen oma aktiivinen ote oman työnsä tehostamiseen ja kehittämiseen. Tässäkin on hyvä pitää mielessä strategiassa mainittu ennakkosuunnittelu; tehdään päätökset ja tehostetaan mieluummin itse kuin markkinavoimien pakottamina. Hyvästä tuloksesta kuuluu jälleen iso kiitos koko henkilöstölle; tiukassa tilanteessa on jaksettu pitää kiinni sovituista toimintatavoista. Tämä vire yhdistettynä hyvään maineeseen ja kohtuulliseen sekä terveeseen tilauskantaan antaa hyvät edellytykset menestyksekkääseen tulokseen myös vuonna 215. Arto Pohjonen toimitusjohtaja, Lujatalo Oy 7

8 Lujabetoni teki vuonna 214 voitollisen tuloksen vastoin yleistä talouden suhdannetta ja henkilöstön työtyytyväisyys lisääntyi. Lisäksi Lujabetonille valmistui kaksi uutta tehdasta. Suhdanteista huolimatta voittoisa vuosi TAANTUMAVUOSI 214 Vuosi 214 toi odotetun nousun sijaan taantuman betonialalle. Uudisrakentaminen hiljeni Suomessa ja betonialan hintakilpailu kiristyi entisestään. Vain kerrostalorakentaminen oli edelleen vilkasta, sekin lähinnä pääkaupunkiseudulla. Pietarissa vallitsi erittäin korkea suhdanne uudisrakentamisessa. Ruotsissa suhdanne oli kohtuullisen hyvä sekä valmisbetoni- että elementtimarkkinassa. PIENTÄ KASVUA TAANTUMASTA HUOLIMATTA Kokonaisuudessaan Lujabetonin volyymit muodostuivat hyviksi vuoden aikana kaikissa päätuoteryhmissä ja jopa kasvoivat vasten laskevaa suhdannetta. Lujabetoni-konsernin liikevaihto kasvoi 135,3 milj. euroon (129,4 milj. euroa, v. 213) ja yhtiön tulos pysyi tyydyttävällä tasolla taantumasta huolimatta. Kasvua tuli etenkin Suomesta. YHDISTYMINEN PIETARISSA Toimialaamme leimaa kova hintakilpailu. Vain vahvalla kilpailukyvyllä pystyy menestymään haasteellisessa suhdannetilanteessa. Pietarissa Lujabetonin ja Ruduksen tehdasverkostot yhdistettiin uudeksi tehokkaaksi toimijaksi alalla, nimeltään OOO LujaBetomix. Toiminta yhteensä seitsemällä tehtaalla käynnistyi marraskuussa 214 ja volyymit ovat olleet hyvät alusta lähtien. UUSI JÄTTITEHDAS TUOTANTOON Lujabetonin merkittävin investointi oli Kärsämäeltä vuoden 214 alussa hankitun tehtaan muuntaminen elementtitehtaaksi ja sen tuotannon aloittaminen. Hektinen investointiprojekti saa- tettiin valmiiksi 214 marraskuussa ja elementtituotannon siirto Haapajärven tehtaalta Kärsämäelle toteutettiin. Kärsämäen tuotantotekniikka ja tilat ovat erinomaisia ja odotamme tehtaan tuotannon kasvavan voimakkaasti lähivuosien aikana, taantumastakin huolimatta. Tehtaalle tutkitaan myös tuulivoimaloihin liittyvää betonielementtituotantoa. MILLOIN NÄHDÄÄN NOUSUA, ENTÄ VENÄJÄ? Uudisrakentaminen on laskenut aloitusten osalta erittäin hiljaiseksi Suomessa. Betonialan kysyntätilanne seuraa tätä ja säilyy huonona, kunnes Suomen talous kääntyy ja vetää investointija asuntomarkkinat kasvuun. Tämän käänteen ajankohta on erittäin vaikeaa ennakoida. Venäjän taloudessa taas on kriisiy - tymisen uhka, joka toteutuessaan vaikuttaisi voimakkaasti rakennusmarkkinaan. Vuonna 215 tavoittelemme Lujabetonilla volyymien ylläpitoa vuoden 214 tasolla, mutta laskevassa suhdanteessa liikevaihtomme laskee todennäköisesti hieman. Kiitän koko henkilöstöämme tuloksellisesta työstä ja kovasta ponnistelusta suhdannetta vastaan vuoden 214 aikana. Mikko Isotalo toimitusjohtaja, Lujabetoni Oy Merkittävimpiä toimituskohteita PTDC:n logistiikkakeskukseen pilareita, palkkeja, ontelolaattoja, STT-laattoja sekä seinäelementtejä, 19 m 2 kokonaisuus, Sipoo - As Oy Espoon Nihtisilta, 11 m 2 julkisivuelementtejä, Espoo - Espoon sairaalaan valmisbetoni- ja elementtitoimitukset, Espoo - Viiden kerrostalon elementtikohde, Kuopio - Teräsbetonipaalut vuoden paalutustyömaalle 214 eli Espoon Turvesolmun eritasoliittymän ja Turveradantien paalutukseen, Espoo - Tikkurilan Dixin 1. vaiheen valmisbetonitoimitukset, 21 m 3, Vantaa - Valion kuivajauhetehtaan runko- ja julkisivuelementit, Lapinlahti 8

9 15 1 Lujabetonin liikevaihto M

10 Fesconin liikevaihto M ,4 16,9 14,

11 Hiljanen rakentamisen vuosi vaikutti Fesconin tulokseen ja se heikkeni viime vuotisesta. Panostus tuotekehitykseen ja uudet tuotteet tuovat uskoa myynnin kasvuun vuonna 215. Matalasuhdanne näkyi Fesconin tuloksessa Vuonna 214 rakentaminen hiljeni jo neljättä vuotta peräkkäin. Fesconille tärkeä asuntorakentamisen sektori veti edelleen kasvukeskuksissa, mutta maakunnissa rakentaminen hiljeni selvästi ja se vaikutti myös Fesconin myyntiin. Rautakauppojen perustuotteiden menekki väheni selvästi. Onneksi saneerausrakentaminen kasvoi edelleen, tosin sen kasvu ei riittänyt paikkaamaan uudisrakentamisen aiheuttamaa myynnin vähenemistä. Fesconin liikevaihto pieneni 16,9 milj. eurosta 14,5 milj. euroon. Liikevaihdon laskusta huolimatta Fesconin tulos oli markkinatilanteeseen nähden tyydyttävä. Onnistuimme edelleen tehostamaan toimintaamme ja vähentämään tuotannon hukkaa. Menneenä vuonna panostimme Hausjärven tehtaalla myös uusiin laboratoriotiloihin sekä pakkaustekniikan kehittämiseen. Haukiputaan tehtaalle teimme runsaasti uudistuksia tehtaan pölynhallinnan ja työturvallisuuden kehittämisessä. Lisäksi varmistimme hiekkavarantojemme riittävyyden tuleville vuosille investoimalla uuteen hiekka-alueeseen Hausjärvellä. Merkittävimpiä urakoita Linjasaneerauskohde Rautatienpuistokatu 6-12 Pori, 9 asuntoa. - Linjasaneerauskohde Malminniitynpolku 3 ja Malminniityntie 12, Vantaa, 142 asuntoa. - Julkisivumuuraus Arabiankatu 4, Helsinki, 7 m kerrosrappaus ja levyrappaus Hämeenlinnan Kirkkokallionkatu 6, 2 m 2-3-kerrosrappaus Maariankatu 4, Turku, 18 m 2 - Kuultorappaus Reppukatu 2, Helsinki, 15 m 2 - Fescoterm ohuteristerappaus Seurantie 4, Nurmijärvi, 1 m 2 Panostuksemme tuotekehitykseen jatkui edelleen, jonka tuloksena toimme loppuvuodesta uudet pumpattavat tuotteet linjasaneeraukseen ja laajensimme infratuotteidemme tuoteperhettä. Uusien linjasaneeraustuotteiden ansiosta rakentajien on nyt mahdollista lyhentää projektin kestoa selvästi. Uudet tuotteet ovat herättäneet erittäin paljon kiinnostusta asiakkaissamme ja uskomme myyntimme kasvuun vuonna 215 huolimatta haasteellisista markkinoista. Kimmo Peltola toimitusjohtaja, Fescon Oy 11

12 Talous ja rahoitus LIIKEVAIHTO JA TULOS VUONNA 214 Rakentamisen toimintaympäristö jatkui erittäin haastavana koko vuoden 214. Rakentamisen kokonaismäärä väheni vuonna 214 arviolta noin 3 %, joten kokonaisvolyymi supistui jo kolmatta vuotta peräkkäin. Erityisesti vuoden 214 loppupuolen kehitys oli ennakoitua heikompaa. Lujatalo-konsernin vuoden 214 liikevaihto oli 437,5 milj. euroa (456,1 milj. euroa vuonna 213). Liikevaihto pieneni 4,1 % edellisestä vuodesta. Konsernin liikevoitto kasvoi 18,4 milj. euroon (16,4 milj. euroa) ja liikevoittotaso oli 4,2 % (3,6 %) liikevaihdosta. Konsernin tilikauden voitto oli 14,8 milj. euroa, kun se edellisenä vuonna oli 1,7 milj. euroa. Konsernin oman pääoman tuotto oli 2,9 % (17,1 %) ja omavaraisuusaste 4,9 % (43,6 %). Talonrakentamisen liikevaihto oli 315,7 milj. euroa (331,7 milj. euroa) ja se pieneni 4,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailukelpoinen vuoden 214 liikevaihto on haastavasta markkinatilanteesta huolimatta kuitenkin samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, jos vertailuvuodesta eliminoidaan Salpausselän Rakentajien liikevaihdon vaikutus (15,2 milj. euroa). Lujatalo Oy myi elokuussa 213 osuutensa tytäryhtiöstään Salpausselän Rakentajat Oy:stä, joten vuoden 214 osalta Talonrakentamisen liikevaihto ja liikevoitto sisältävät vain Lujatalo Oy:n ja Lujakiinteistöt Oy:n luvut. Betoniteollisuuden liikevaihto oli 135,3 milj. euroa (129,4 milj. euroa) ja se kasvoi 4,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Luja-yhtiöiden liikevaihto M 5 Luja-yhtiöiden liikevoitto M Graafien luvut eivät sisällä Fesconia ,4 16,4 18,

13 LUJATALO OY Lujatalo Oy:n liikevaihto oli 315,3 milj. euroa (316,5 milj. euroa) ja se pieneni,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Korjausrakentamisen liikevaihto oli 92,7 milj. euroa (126,2 milj. euroa) eli 29 % (ed. v. 4 %) koko Lujatalon liikevaihdosta. Perustajaurakoituja Lujakoteja myytiin 47 (363) kappaletta. Valmiita myynnissä olevia asuntoja oli vuoden vaihteessa 55 (57) kappaletta. Työmaiden johtamisen kolme tärkeintä painopistettä: aikataulu-, laatu- ja kustannusohjaus, tuottivat jälleen tulosta. Hyvä ennakkosuunnittelu ja osallistuva johtaminen varmistivat suorituskykyisen tuotannon. LUJABETONI OY Lujabetonin liikevaihto oli 135,3 milj. euroa (129,4 milj. euroa) ja se kasvoi 4,6 %. Tilikauden tulos oli suhdanne huomioiden tyydyttävä. Ruotsin yksiköiden tulos oli vähintään kohtuullisen hyvä ja Suomen tulos oli tyydyttävä. OOO Lujabeton operatiivinen tulos oli lievästi positiivinen, mutta ruplan heikentymisestä aiheutuneet emoyhtiölainojen valuuttakurssierot veivät tilikauden tuloksen tappiolle. FESCON OY Vuonna 214 Fesconin liikevaihto oli 14,5 milj. euroa (16,8 milj. euroa). Liikevaihto väheni edelliseen vuoteen verrattuna 14,2 %. Myynti väheni erityisesti perustuotteissa. Saneerausrakentaminen kasvoi edelleen vuonna 214 ja panostus tuotekehitykseen jatkui. Tuotantoa tehostamisen johdosta tuotannon hukkaa saatiin vähennettyä. INVESTOINNIT Talonrakentamisen vuoden 214 investoinnit olivat 1,5 milj. euroa. Investoinnit koostuivat työmaiden ja toimitilojen käyttöomaisuushankinnoista sekä tietojärjestelmiin tehdyistä investoinneista. Luja-yhtiöiden omavaraisuus % Betoniteollisuudessa investoitiin vuonna 214 uusiin tehtaisiin sekä tehtiin korvausinvestointeja. Investointipäätöksiä tehtiin edellistä vuotta vähemmän. Betoniteollisuuden kokonaisinvestoinnit olivat 5,3 milj. euroa ,7 43,6 4,9 Fescon investoi uuteen hiekka-alueeseen Hausjärvellä. Merkittävimpiä konsernin investointeja olivat mm. Kärsämäen tehtaan hankinta ja rakentaminen valmiiksi elementtitehtaaksi ja konsernin ERP- toiminnanohjausjärjestelmän toteutusprojektin jatkaminen

14 Luja-yhtiöiden yritysvastuusta kerromme tärkeimmät tapahtumat vuodelta 214 tämän vuosikertomuksen sivuilla. Täydellinen yritysvastuuraportti löytyy nettisivuiltamme. Lujan yritysvastuuraportti kattaa koko Lujan liiketoiminnan sekä maantieteellisesti että yhtiöittäin. Lujan yritysvastuu LUJAA, VASTUULLISTA YRITYSTOIMINTAA Luotettavuus ja vastuullisuus ovat keskeisiä Lujan liiketoiminnan kulmakiviä. Olemme mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa vastuullisesti, avoimuus ja läpinäkyvyys lähtökohtanamme. Tavoittelemme kestävää taloudellista tulosta eettisin keinoin ja Lujia arvoja noudattaen. Teemme työtämme laadukkaasti, kuuntelemme asiakkaitamme ja sidosryhmiämme, pidämme huolta henkilöstöstämme ja toimimme ympäristöä säästäen sekä ilmastonmuutosta ehkäisten. Olemme aktiivisesti rakentamassa entistä kestävämpää yhteiskuntaa, kestävän rakentamisen periaatteita noudattaen. Vain kannattava ja kilpailukykyinen yritys voi pitkäjänteisesti kantaa vastuunsa sidosryhmiään ja yhteiskuntaa kohtaan; yrityksen terve tuloskehitys luo edellytykset riittävän sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun kantamiselle. Lujan vuoden 214 liikevoitto ja oman pääoman tuotto paranivat jälleen edellisestä vuodesta. Tämä siitäkin huolimatta, että rakentaminen supistui arviolta 3 % vuonna 214. Talonrakennustöitä arvioidaan alkaneen viime vuonna vain 25,5 miljoonan kuutiometrin edestä. (Lähde: Rakennusteollisuus ry) 14

15 ARVOT OHJAAVAT TOIMINTAAMME Vastuullinen yritys toimii rehellisesti ja arvojensa mukaisesti sekä ottaa huomioon eri sidosryhmien odotukset. Lujan arvot eli LUJAT toimintatavat periytyvät jo yhtiön perustajan Feliks Iso talon ajalta ja ne ohjaavat arkipäivän toimintaamme. Mittaamme arvojemme toteutumista vuosittaisessa henkilöstötutkimuksessa ja arvosanat ovat vuodesta toiseen olleet korkeita. Henkilöstö on antanut sisäisessä työtyytyväisyysmittauksessa arvosanan (asteikolla 1-5) sen mukaan miten Lujat arvot ja Luja etiikka on toteutunut eri Luja-yhtiöissä. Lujan etiikan osaalueet ovat seuraavat: Rehellisyys on Lujan toiminnalle ominaista; Lujalla ei syrjitä ketään, vaan Lujalla toteutuu tasa-arvo; Lujalla ei oteta vastaan lahjuksia; Luja ei osallistu kartelleihin. UUDISTAMALLA JA KEHITTÄMÄLLÄ HAETAAN KESTÄVÄÄ KILPAILUKYKYÄ JA KANNATTAVUUTTA U, eli Uudistamme ja kehitämme, on Lujan perusarvoja. Uudistamalla ja kehittämällä voidaan varmistaa Lujan kestävä kilpailukyky sekä kannattavuus pitkällä tähtäimellä. Se tarkoittaa jatkuvaa liiketoiminnan kehitystyötä sekä uusien ratkaisujen ja osaamisen hakemista asiakkaan sekä ympäristön parhaaksi. Luja-yhtiöissä panostettiin kehitystyöhön yhteensä 16 henkilötyövuotta. Eräs koko Luja-konsernin yhteinen kehityshanke oli vuonna 214 uuteen teknologiaan pohjautuva Luja-intranet, jolla halutaan parantaa entisestään sisäistä tiedonkulkua sekä vähentää siiloutumista. Lujatalon kehitystoiminta puolestaan painottui vuonna 214 edelleen strategiassa määriteltyjen toimintatapojen jatkokehitykseen. Kehitystoiminta painottui tietotekniikka- ja toimintajärjestelmien sekä entistä asukaskeskeisempien asumisen ratkaisujen kehitystyöhön. Myös energiatehokas rakentaminen on yksi kehitystyön painopistealue. Tiukentuvat määräykset ja normit ohjaavat Lujataloa löytämään uudenlaisia ja kustannustehokkaita rakentamisen ratkaisuja kestävään rakentamiseen. Tietotekniikkapuolella Lujatalon painopiste oli erilaisten mobiililaitteissa toimivien työkalujen rakentamisessa ja käyttöönotossa. Tarkoituksena on lisätä jatkossa tietokoneavusteista suunnittelua, suunnitelmien sähköistä siirtoa työmaille ja digitaalisen mittaustekniikan hyödyntämistä. Lujakoti-asiakkaille kehitettiin ja lanseerattiin keväällä 214 nettiselaimen kautta käytettävä 3D-työkalu, jolla he voivat esimerkiksi suunnitella tulevan asuntonsa sisustusta. Lujabetoni on panostanut voimakkaasti tutkimus- ja kehitystoimintaansa jo useiden vuosien ajan. Kokonaisuudessaan kehitystoiminnan laajuus oli noin 6, henkilötyövuotta ja se pysyi edellisen vuoden tasolla. Yhtiön strateginen tahtotila on olla alansa Vahvin Betoniosaaja. Strategiaa tähän päämäärään pääsemiseksi on toteutettu määrätietoisesti niin tuotekehityksessä kuin toimintaprosessien aktiivisessa kehittämisessä vuoden 214 aikana. Lujabetonin kehitystyön painopiste oli vuonna 214 ERP- ohjelmiston uudistamisessa Microsoft AX -alustalle sekä tuotannon tehostamisessa usealla eri tehtaalla LEAN-periaatteiden mukaisesti. Samalla rakennettiin myös uutta tuotantokapasiteettia investoimalla Nokialle Suomen suurimpiin kuuluva valmisbetonitehdas sekä Kärsämäelle Suomen suurin elementtitehdas. Myös 3D-tulostamisen mahdollisuuksia lähdettiin alustavasti tutkimaan. 3-vuotisjuhlavuottaan viettänyt Fescon kehittää perinteisesti tuotteensa urakoitsijoiden mielipiteitä ja toivomuksia kuunnellen. Tuotekehityksen pääkohteita olivat vuonna 214 edellisen vuoden tavoin tasoitteet, julkisivutuotteet ja erikoisbetonit. Vuoden 214 merkittävimmät innovaatiot olivat pumpattava lattiabetoni (LB 7) ja ruiskutettava sisärappauslaasti (SR 7). Fescon oli myös mukana kehittämässä itsekorjautuvaa betonia (healcon) yhdessä VTT:n kanssa. Kehitystyön laajuus pysyi vuonna 214 ennallaan ja vastasi 5 henkilötyövuotta. KOKO LUJA-KONSERNI TOIMII KOLMEN LAATUSERTIFIKAATIN ALLA Asiakas on avainasemassa on yksi Lujan arvoista (A). Se tarkoittaa sitä, että asiakaskeskeinen ajattelu ohjaa toimintaamme. Asiakkaamme voivat luottaa siihen, että Luja lunastaa lupauksensa ja yhteistyö sujuu saumattomasti. Luja kehittää tuotteitaan ja palvelujaan kiinteässä yhteistyössä asiakaskuntansa kanssa. Vuonna 214 toteutettiin useita kehitysprojekteja, joissa hyödynnettiin asiakkaita ja muita sidosryhmiä osallistavaa työpajatyöskentelyä. Yhtenä esimerkkinä asuntorakennuttaja TA-yhtiöiden kanssa käynnistetty yhteinen kehityshanke, jolla Lujatalo haluaa parantaa luovutusmenettelyään asiakaslähtöisempään suuntaan. Toimintamme perusedellytys on, että asiakas saa meiltä tuotteet ja palvelut sovitun hintaisina, laatuisina ja aikataulun mukaisesti. Seuraammekin asiakkaiden tyytyväisyyttä ja kehitämme jatkuvasti toimintaamme saadun palautteen pohjalta. Sekä Lujatalon, Lujabetonin että Fesconin laatujärjestelmillä on ISO 91 -sertifiointi. Kaikilla kolmella yhtiöllä on lisäksi valtakunnallinen OHSAS 181 työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän sertifikaatti sekä ISO 141 -ympäristöjärjestelmien sertifikaatit. 15

16 Sosiaalinen vastuu Lujan sosiaalinen vastuu ulottuu kaikkiin sen sidosryhmiin. Tärkeimmät yhtiön sosiaalisen vastuun osa-alueet ovat oman henkilöstön hyvinvointi ja turvallisuus, osaamisen kehittäminen, yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan ihmisten kanssa, vastuullinen hankinta sekä Lujien tuotteiden ja ratkaisujen turvallisuus niiden käyttäjille. Muita sosiaalisen vastuun kulmakiviä ovat ihmis- ja työoikeuksia saumattomasti kunnioittavat henkilöstökäytännöt sekä aktiivinen vuoropuhelu eri ulkoisten sidosryhmien kanssa. Tärkeimmiksi sidosryhmiksi sosiaalisen vastuun kannalta Luja-yhtiöissä on määritelty oman henkilöstön lisäksi asiakkaat, alihankkijat ja yhteistyökumppanit, alan oppilaitokset, viranomaiset sekä yhtiön toimipaikkoja ympäröivien yhteisöjen ihmiset. Lujabetonin henkilöstömäärä laski vuonna 214 jälleen hieman edellisestä vuodesta ja oli 626 (639). Lujatalon henkilöstömäärä pysyi sitä vastoin edellisen vuoden tasolla ja oli 756 henkilöä. Fesconin palveluksessa oli vuonna 214 keskimäärin 55 henkilöä (53). Lujan henkilöstö on ollut aina sangen pysyvää. Keskimääräinen työsuhteen pituus (työntekijät ja toimihenkilöt) on peräti 1,5 vuotta. Naisten osuus Lujan henkilöstöstä on noussut tasaisen hitaasti ja oli vuonna 214 noin 11 %. Fescon Oy:ssa naisia on jo lähes kolmannes. Osaava ja yritykseen sitoutunut henkilöstö on yksi Lujan tärkeimpiä menestystekijöitä. Liikevoitto ja sosiaalinen vastuu eivät ole keskenään ristiriidassa. Hyvä työilmapiiri motivoi ja kannustaa henkilöstöä sekä tukee yhtiömme kilpailukyvyn jatkuvaa parantamista Johtaminen on osallistuvaa (J) arvomme mukaisesti. Perheyhtiönä Luja haluaa kantaa vastuuta henkilöstön hyvinvoinnista pitkäjänteisesti. Vuosittainen henkilöstöpalaute kertoo, kuinka henkilöstöpolitiikassa on onnistuttu ja missä asioissa on parantamisen varaa. Lujatalon henkilöstötutka järjestettiin syksyllä 214. Vastausprosentti nousi ja oli 76 % (7 % vuonna 213) mikä oli koko Lujatalon historian korkein. Henkilöstötyytyväisyyden kokonaisarvosana nousi tasolle 3,81 (3,76 vuonna 213). Suurimmat positiiviset muutokset näkyivät esimiestyössä ja johtamisessa. Hyvä arvosana tuli myös henkilöstön työhyvinvoinnin huolehtimisesta ja edistämisestä. Henkilöstö koki, että esimiehet tukevat ja opastavat sekä ottavat työsuorituksissa huomioon myös asiakasnäkökulman. Esimerkkinä hyviin tuloksiin mahdollisesti vaikuttaneesta esimiesvalmennuksesta oli huhtikuussa työpäälliköille pidetty 1,5 päivän valmennus, jonka painopisteenä oli tavoitteiden asettaminen sekä hyvään ja huonoon suoritukseen puuttuminen. Ammattiliitto Pro on toteuttanut vuodesta 28 lähtien työmarkkinatutkimuksen (TMT), jossa tutkitaan toimihenkilöiden kokemaa työelämän kokonaistyytyväisyyttä. Vuositasolla työmarkkinatutkimukseen vastaa lähes 3 toimihenkilöä eri toimialoilta. Vuonna 214 toteutetun tutkimuksen mukaan työn- Henkilöstötutkimuksen tulokset Kokonaisarvosana 214 Työn sisältö Työn kannustavuus Esimies- ja johtamistapa Työilmapiiri Fyysinen työympäristö Sisäinen tiedonkulku Palkkaus ja palkitseminen Yritys- ja työnantajakuva Arvojen toteutuminen Vastaus% (edell. vuosi) LUJABETONI 3,36 3,55 3,47 3,42 3,64 3,27 3,2 2,56 3,33 3,54 76% LUJATALO 3,81 3,81 NA 3,76 3,91 3,84 3,43 2,86 4,8 3,9 76% FESCON 3,76 3,82 3,63 3,62 3,51 3,78 3,61 3,3 4,3 4,12 77% 16

17 antajaansa tyytyväisimmät toimihenkilöt löytyivät Valiolta, Lujatalolta, Finnveralta ja Borealis Polymersilta. Ammattiliitto Pro:n silloisen puheenjohtajan, Antti Rinteen, mukaan hyvä johtaminen ja henkilöstöhallinto ovat avainasemassa myönteisen muutoksen aikaansaamisessa. Lujabetonin henkilöstötutka toteutettiin huhtikuussa 214. Henkilöstötutkan vastausaktiivisuus oli edellisten vuosien tapaan korkealla tasolla, nyt 76 %. Tuloksissa oli havaittavissa selkeä positiivinen vire. Selkeintä positiivinen muutos oli esimiestyössä ja johtamisessa. Myönteiseen kehitykseen on todennäköisesti vaikuttanut se, että Lujabetonissa on viime vuosina panostettu voimakkaasti esimiesten valmentamiseen. Huomionarvoista on myös se, että työntekijöiden tyytyväisyys oli parantunut myös sisäisen viestinnän osalta. Tehdaskohtainen vaihtelu oli kuitenkin merkittävää. Rakennuslehti toteutti marraskuussa 214 lukijoidensa keskuudessa kyselytutkimuksen, jonka mukaan Lujabetonia pidettiin betonialan yritysten joukossa selkeästi vetovoimaisimpana työnantajana. Lehti haastatteli tutkimukseen yhteensä 12 Rakennuslehden lukijaa. Fesconin henkilöstötutkimus toteutettiin Lujabetonin tapaan keväällä 214. Vastausprosentti oli hyvä, 77 %. Kokonaistulos pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 3,76. Yleisesti ottaen tuloksissa ei ollut suuria eroja vuoden 213 vastauksiin verrattuna. Suurimmat parannukset olivat esimiestyöskentelyssä, työturvallisuusasioissa ja työympäristön siisteydessä. Negatiivista kehitystä oli tapahtunut ainoastaan yksiköiden työilmapiirin osalta. Tämän johdosta Fesconissa käynnistettiinkin työskentelyilmapiiriin kehitysprojekti, josta saatiin heti hyviä tuloksia. TAVOITTEENA TURVALLINEN TYÖPAIKKA Turvallisuuden parantaminen on koko rakennusalan yhteinen kehityshaaste, joka vaikuttaa merkittävästi myös alan vetovoimaisuuteen työnantajana. Lujan sosiaalisessa vastuussa on korostunut jo vuosia työturvallisuuteen panostaminen sekä ammattitaidon jatkuva kehittäminen. Työturvallisuusasiat ovat keskeisessä roolissa työntekijöiden perehdytyksessä. Myös kaikki Lujan kesätyöntekijät kävivät perehdytystilaisuudet, jossa työturvallisuusasiat olivat keskeisessä roolissa. Lujatalon tapaturmataajuus oli marraskuussa 214 tasolla 19,6. Joulukuussa sattui kuitenkin 5 tapaturmaa, jotka nostivat tapaturmataajuuden lukemaan 23,. Korostaakseen työturvallisuusasioiden painoarvoa ja merkitystä, Lujatalossa tehtiin päätös aloittaa jokainen kokous läpikäymällä ajankohtaiset työturvallisuusasiat. Vuoden 214 aikana Lujatalo kehitti työturvallisuusasioita usealla eri rintamalla. Yritys oli muun muassa mukana Rakennusteollisuus ry:n järjestämässä turvallisuusviikossa, jolloin Espoon sairaalan työmaalla vieraili eri rakennusalojen toimitusjohtajia tekemässä turvallisuushavaintoja. Lujatalo on myös vahvasti mukana Ouluun kesällä 214 avatussa Pohjois-Suomen Turvapuistossa. Muita työturvallisuuteen vaikuttavia päätöksiä vuonna 214 oli heinäkuun alusta lähtien voimaan tullut Lujatalon henkilöstön kypärien leukanauhan käyttöpakko. Keväällä 214 Lujatalo hankki infotaulut testimielessä kolmelle työmaalleen tarkoituksenaan näyttää niiden kautta työturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja TR-mittausten tuloksia. Jatkossa infotaulujen määrää tullaan lisäämään. Syksyllä Lujatalo teki päätöksen maksaa töihin pyöräilevälle henkilöstölle nastarenkaat turvallista työmatkaa talven liukkailla takaamaan. LUJATALON TURVALLISUUSHAVAINTOJEN MÄÄRÄ YLI KAKSINKERTAISTUI Lujatalon henkilöstön tekemät turvallisuushavainnot auttavat löytämään kehittämistarpeita ja mahdollisia vaaran paikkoja. Reagoimalla havaintoihin ja puutteisiin sekä oppimalla vaaran paikoista ajoissa, voidaan työtapaturmia vähentää ja edistää työturvallisuutta. Turvallisuushavaintojen määrä kasvoi vuonna 214 peräti 126 % edelliseen vuoteen verrattuna. Lujatalossa tehdyt turvallisuushavainnot ovat kehittyneet eri vuosina seuraavasti: kpl kpl kpl kpl kpl Lujabetonin työturvallisuuden edistämisen pääpaino oli tapaturmien vähentämisessä. Tapaturmat nollaan -projektissa panostettiin ennaltaehkäisevään työhön kuten riskiarviointeihin. Koko vuoden 214 riskipaikkailmoitusten määräksi tuli 342 kpl (295 kpl vuonna 213). Tapaturmataajuus kuitenkin nousi vuonna 214 edellisestä vuodesta monen vuoden laskevan trendin jälkeen ja oli 62 tapaturmaa miljoona työtuntia kohti (45,6). Tämän johdosta Lujabetonissa käynnistettiinkin tehostettu tapaturmien vähentämiseen tarkoitettu koulutus- ja viestintäkampanja. Lujabetonin elementtitehdas vastaanotti pääpalkinnon Betoniteollisuuden työturvallisuuskilpailussa. Kilpailuun osallistui peräti 64 tuotantolaitosta. Fesconin Hausjärven tehdas osallistui vuonna 214 betoniteollisuuden työturvallisuuskilpailuun. Yritys teki kilpailuun liittyvien mittausten perusteella parannusohjelman, jota se vie systemaattisesti eteenpäin. Haukiputaan tehtaalla tehtiin vuonna 214 työntekijöiden kehitysehdotusten perusteella useita investointeja pölynhallintaan ja työturvallisuuteen liittyen. Fesconin tapaturmataajuus oli vuonna ,2 eli se saatiin käytännössä puolitettua edellisestä vuodesta (58 vuonna 213). Läheltä piti -ilmoitusten määrä kasvoi yli 5 %:lla edellisiin vuosiin verrattuna, mikä varmasti on osaltaan vaikuttanut tapaturmalukujen pienenemiseen. TYÖTÄ TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI Työhyvinvointia edistettiin Lujatalo-konsernissa entisten vuosien tapaan. Tyhy -toimintaa harjoitettiin laajasti virkistysmäärärahoin tuetun Lujatiimi-toiminnan kautta ja lisäksi edustus- 17

18 joukkueemme Luja Dreamteam oli jälleen kerran näyttävästi ja menestyksekkäästi mukana erilaisissa näkyvissä massa- ja urheilutapahtumissa. Konsernissa jatkettiin myös varhaisen välittämisen toimintamallin toteuttamista ja jalkauttamista henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin tueksi sekä tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Lujatalossa jatkettiin vuonna 214 työnkuormituksen vähentämiseen liittyvää Lujavire-toimintaa. Uusia hankkeita toteutettiin Hämeenlinnassa uudisrakennuskohteen työmaalla sekä toimistotyössä Kuopion palkkahallinnossa. Työmailta haettiin aktiivisesti ns. Lujavire-ideoita ja markkinoitiin niitä sisäisesti laajempaan hyödyntämiseen. Vuodesta 26 alkaen kerätyt Lujavire-ideat koottiin Lujavire-tietopankkiin, josta syntyi rakennusalalla ainutlaatuinen ergonomia-tietopankki. Lujatalon toimihenkilöiden Aslak-kuntoutukseen Peurungassa osallistui vuoden aikana 1 toimihenkilöä eri puolilta maata. Itäja Keski-Suomen henkilöstöä osallistui puolestaan Kelan työhön kuntoutuksen pilottihankkeeseen (TK2) Kunnonpaikassa Siilinjärvellä. Keskeiset tyhy-hankkeet: Lujavire-ideoiden keräys jatkuu, samoin tietopankin hyödyntämisen aktivointi. Vuoden 214 aikana Lujabetonissa järjestettiin lukuisia valmennustilaisuuksia työhyvinvointiin ja esimiestaitoihin liittyen. Merkittävimmistä valmennuskokonaisuuksista saatiin päätökseen työnjohdolle suunnattu neljävuotinen valmennusohjelma tuloksekkaat työnjohtajat ja se päättyi TEAT-suoritukseen. Vuoden 214 aikana alkaneista valmennuksista eräs merkittävimmistä on myynnille suunnattu vuoden kestänyt valmennuskokonaisuus myynti yhdessä, johon osallistui yli 4 henkilöä. Ohjelmassa perehdyttiin strategian ja yritystalouden kautta myynnin tietoihin ja taitoihin. Lujatalon sairauspoissaolojen määrä nousi hieman, mutta pysyi alhaisella tasolla ja oli 4,5 %. Myös Lujabetonin sairauspoissaoloissa pysyttiin kohtuullisen hyvällä tasolla ja oli 5,1 %. Yhtiö piti voimassa koko henkilöstöä koskevan Hoitoturvavakuutuksen, joka korvaa kattavasti myös erikoissairaanhoidon koko henkilöstölle. Fesconilla työhyvinvointia parannettiin viime vuonna jatkamalla varhaisen välittämisen aktivointia ja käytännön toteutuksen tehostamista, johon myös työterveyshuolto otettiin aktiivisemmin mukaan. Lisäksi yrityksessä pidettiin yksikkökohtainen positiivisen ilmapiirin kehitysprojekti. Lisäksi tehtiin tupakasta eroon -kampanja sisältäen yrityksen mukaantulon vieroitusoireiden alkuvaiheen lääkintäkustannuksiin. CASE Co-creation kerrostalo Borgströminmäki Lujatalo on ensimmäisenä Suomessa pilotoinut hankkeen, jossa asuinrakentamisen yksisuuntainen suunnittelu- ja markkinointiprosessi muutetaan kaksisuuntaiseksi, potentiaaliset asukkaat osallistavaksi toimintamalliksi. Co-creation Borgströminmäki on ollut Lujatalolle askel kohti entistä asiakaslähtöisempää rakentamista. Projektissa alueen asukkaat ja eri alojen asiantuntijat on otettu mukaan suunnittelemaan unelmien kerrostaloa heti hankkeen alusta asti. Ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista järjestetyissä työpajoissa ryhmät arvioivat kohteen suunnitteluratkaisuja annetun teeman pohjalta ja ideoivat miten suunnitelmia voitaisiin parantaa. Kaikkiaan kolmesta työpajasta jalostettuja ideoita on sitten viety lopullisiin suunnitelmiin ja piirustuksiin. Muun muassa perinteisten yhteistilojen sijaan kohteeseen tehdään Lounge ja Tuunaamo, joista muodostuu taloyhtiön sydän pihan yhteyteen. Myös huoneistopohjia muutettiin olennaisesti asukastoiveiden pohjalta. Borgströminmäki-hanke on nyt edennyt ennakkomarkkinointivaiheeseen Kruunuvuorenrantanimisenä. Lue lisää Borgströminmäen co-creation hankkeesta: facebook/borgstrominmaki. 18

19 LUJAN SOSIAALINEN VASTUU ULOTTUU MYÖS KUMPPANIVERKOSTOON Luja kunnioittaa kaikessa toiminnassaan kuluttajien oikeuksia ja noudattaa hyvää rakentamistapaa. Luja on tiiviissä vuorovaikutuksessa kaikkien niiden kanssa, joihin rakennetun ympäristön tuottaminen vaikuttaa. Luja kuuluu muun muassa seuraaviin kestävää rakentamista edistäviin yhdistyksiin: Rakennusteollisuus RT Oy, Rakennustuoteteollisuus RTT, Betoniteollisuus, Nolla Tapaturmaa foorumi, Yllätetään Yhteiskunta ja Finnish Green Building Council. Luja edellyttää alihankkijoiltaan ja tavarantoimittajiltaan taloudellisen ja sosiaalisen vastuun sekä ympäristöasioiden toteuttamista, ja valvonta toteutetaan hankintamenettelyn ja palvelusopimusten kautta. Erityistä huomiota kiinnitetään talousrikollisuuden torjuntaan. Lujatalo haluaa osaltaan olla kitkemässä alalla esiintyvää vastuutonta toimintaa ja tukea reilua rakentamista. Yritys onkin siksi velvoittanut vuoden 212 alusta alkaen, että sen aliurakoitsijat kuuluvat Suomen Tilaajavastuu Oy:n ylläpitämään Tilaajavastuu.fi -palveluun. Lujatalo-konserni tuki Aseman Lapset ry:tä 2 eurolla. Rakenteilla oleviin rakennuskuutioihin suhteutettu kuukausikohtainen energiankäyttö Lujatalon työmailla. Energian käyttö Lujatalon työmailla kwh/rm 3 /kk Uudistyömaat Korjaustyömaat ,5 1,78 2,16 2,97 1,76 3,43 1,94 2,59 1,65 2,92 1,18 2,55 1,6 2,11 2,5 27,

20 Ympäristövastuu Luja kantaa vastuuta toimintansa ympäristövaikutuksista: suojelemme ympäristöä, minimoimme toimintamme ympäristökuormituksen ja säästämme luonnonvaroja. Nämä ovat Lujayhtiöiden sertifioimissa ISO 141 ympäristöjärjestelmissä mainittuja ympäristöpäämääriämme. Ympäristöjärjestelmämme varmistaa, että Lujan toiminta täyttää lakisääteiset ja viranomaisvaatimukset sekä myös toiminnan jatkuvan parantamisen. Järjestelmät ovat tuoneet ympäristöasiat osaksi jokapäiväistä päätöksentekoa ja käytännön toimintaa. Ympäristö- ja turvallisuuspäämäärien ja -tavoitteiden toteutumista valvotaan Menestysmittari- eli Balanced Scorecard seurannalla sekä ulkoisilla ja sisäisillä auditoinneilla. Uutena auditointimuotona Lujatalon työmailla tehtiin kesän ja syksyn aikana ympäristöauditointeja 7 %:ssa työmaista. Luja-yhtiössä tarkkaillaan energiankäyttöä, mitataan hiilidioksidi-päästöjä, suositaan vähäpäästöisiä materiaaleja ja pyritään vähentämään omaa hiilijalanjälkeä. Lujan kaikilla Suomen tehtailla on voimassa oleva ympäristölupa. Ulkomaisissa tytäryhtiöissä toimitaan maakohtaisten lupien puitteissa. Vuonna 214 Luja-yhtiöissä ei tapahtunut yhtään vakavaa ympäristövahinkoa. Yhtenä Suomen suurimmista rakennusalan konserneista Luja voi vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen vähentämiseen. Viimeisimpien laskelmien mukaan rakennettu ympäristö vastaa hieman alle 4 %:sta koko Suomen energiankäytöstä ja kasvihuonepäästöistä. Rakennus- ja purkutoiminta puolestaan muodostaa noin 33 % Suomessa syntyneiden jätteiden kokonaismäärästä. Energiankäytön tehostaminen, jätekuormituksen vähentäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen leikkaaminen ovatkin siksi Lujan pysyvällä agendalla. Lujatalo lähti vuonna 214 mukaan FinZEB-hankkeeseen, joka on Ympäristöministeriön, Rakennusteollisuus RT:n ja LVItalotekniikkateollisuuden käynnistämä hanke. Mukana on lähes koko rakennusala ja tarkoituksena on luoda alalle yhteiset suuntaviivat niin sanotulle lähes nollaenergiarakentamiselle. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että kaikki julkiset rakennukset ovat jälkeen sekä kaikki uudet rakennukset jälkeen lähes nollaenergiarakennuksia. Suomessa säädökset astuivat sovellettavaksi jo 218 alusta lähtien. Energiatehokkaan rakentamisen tiimoilta Lujatalo järjesti myös sisäisiä koulutustilaisuuksia, jotta oma henkilöstö saisi viimeisimmän tiedon lähes nollaenergiatalojen suunnittelunohjauksen kehittämistä varten. Maa-ainesten otto on Fesconin merkittävin ympäristöön vaikuttava toiminta. Yhtiö hankkii tuotannossa tarvitsemansa hiekan sekä omistamiltaan maaainesalueilta että ostohiekkana. Olennaisimmat ympäristökustannukset liittyvät maisemointiin ja sivutuotteiden käsittelyyn. Lujatalolla on sertifioitu ympäristöjärjestelmä (ISO 141) ja yhtenä sen tavoitteista on parantaa työmaiden energiatehokkuutta. Energiatehokkuutta on parannettu mm. hankki- CASE Lujatalon työmaat siirtyivät tuulisähköön Lujatalo päätti marraskuussa 214 lähteä käyttämään työmaillaan tuulivoimalla tuotettua sähköä. Myös aikaisemmin vuonna 214 kulutettu työmaasähkö päätettiin kompensoida tuulivoimalla. Tuulivoimaan siirtyminen tukee Lujatalon ympäristötavoitteita vähentää toiminnassaan aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Tuulivoima hankitaan alkuperätakuita käyttäen, mikä mahdollistaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön hankinnan irrallaan sähköntoimituksesta ja sähkönmyyjästä. EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukaiset sähkön alkuperätakuut takaavat hankitun määrän sähköntuotantoa uusiutuvilla energianlähteillä tuotetuksi. Tuulivoima on täysin päästötön ja uusiutuva energiantuotantomuoto, mikä tukee päämääriämme vähentää toiminnastamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja minimoida näin hiilidioksidipäästöjä, kertoo Lujatalon ympäristöasiantuntija Pirkko Airaksinen. 2

21 malla eco-työmaatoimistoja, tehostamalla työmaan lämmitysja sähköenergian käyttöä sekä suosimalla LED-työmaavaloja. Etsimme myös aktiivisesti ratkaisuja alentaa työmaatoimistojen lämpötilaa öisin ja viikonloppuisin, kertoo Pirkko Airaksinen. ENERGIANKÄYTTÖ VÄHENI RAKENTAMISESSA, MUTTA KASVOI TEOLLISUUDESSA UUSIEN TEHTAIDEN JOHDOSTA Luja on sitoutunut energiansäästöön kaikessa toiminnassaan. Energiankulutus väheni vuonna 214 uudisrakentamisen työmailla ja oli 27,8 kwh/ rm 3. Korjausrakentamisen puolella valmistui merkittäviä suuria kohteita, jotka nostivat keskiarvoa 45,1 kwh/rm 3 :een. Työmaista 68 % pääsi alle energiankulutustavoitteen. Energiansäästöstä osa selittyy leudolla talvella, mutta myös energiansäästötoimenpiteet ja valistus näkyvät luvuissa. Lujabetonin hiilidioksidipäästöt kasvoivat lähes 14 % ja olivat CO 2 kg ( CO 2 kg). Syy huomattavaan hiilidioksidipäästöjen kasvuun selittyy kahden uuden tehtaan käynnistämisellä vuoden 214 aikana. Tuotantomääriin suhteutettu energiankäyttö nousi sekin ja oli 259 MJ/valm. betoni-m 3 (227). Suhteellisen energiankäytön kasvu johtuu puolestaan tehdaskohtaisten tuotantomäärien laskusta. Lujabetonissa on tehty pitkäjänteistä energiansäästötyötä, johon ovat koulutuksen lisäksi kuuluneet investoinnit uusiin lämmitysjärjestelmiin ja energiatehokkuuteen. Fesconin suhteutettu energiakäyttö vuonna 214 oli 334 MJ/ tonni. Vuonna 21 toteutetun hiekan kuivaukseen tehdyn laiteinvestoinnin jälkeen energiankulutus on laskenut peräti 22,5 %. Myös tuotannon polttoainekäytöstä aiheutuneita hiilidioksidipäästöjä saatiin jälleen pienennettyä. Laskua kirjattiin peräti 15,1 %. Päästöt olivat CO 2 kg ( CO 2 kg). Osasyy pienemmille päästöille on pienentyneet tuotantokustannukset. JÄTEMÄÄRÄT VÄHENIVÄT, MUTTA LAJITTELUSSA JÄÄTIIN TAVOITTEISTA Lujatalon jätemäärät vähenivät vuonna 214 asuin- ja toimistorakentamisen uudistyömailla n. 14 % ja olivat 9,6 kg/rm 3 (11,1 kg/rm 3 ). Jätemäärien seuraamisen helpottamiseksi raportointia kehitettiin yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa keväällä 214, minkä avulla ajantasaiset tunnusluvut siirtyvät suoraan Lujatalon järjestelmiin työmaiden hyödynnettäväksi. Hallimaisissa liike-, varasto- ja teollisuuskohteissa jätemäärät puolestaan kasvoivat ja olivat 3,2 kg/rm 3 (2,6 kg/rm 3 ). Tavoitteena oli alle 2 kg/rm 3. Näiden kohteiden osuus kokonaisjätemääristä on kuitenkin pienempi ja yksittäisten kohteiden merkitys keskiarvoon on suurempaa. 21

22 Lujan tehtaiden hiilidioksidipäästöt Käytetyt polttoaineet ja kaasu kerrottuna laskennallisilla päästö- ja hapetuskertoimilla CO 2 kg Lujabetoni Fescon Energian käyttö Lujatalon työmailla KWh/rm 3 Korjaustyömaat Uudistyömaat ,2 55,2 4, Lajitteluprosentti laski sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Uudisrakentamisen puolella lajitteluprosentti oli 37,2 % (tavoite 55 %) ja korjausrakentamisen puolella 58,1 % (tavoite 56 %). Näissä luvuissa ei ole mukana purkujätteitä, jotka lajitellaan jo 1 %:sti. Uudispuolella kahden suuren päättyneen työmaan merkitys korostui. Ilman niiden painotusta, lajitteluprosentti olisi 47 %. Mikäli otetaan huomioon myös koneellinen lajittelu, työmaajätteestä hyödynnetään jo yli 9 % joko materiaalina tai energiana. Merkittäviä ympäristövahinkoja ei sattunut vuonna 214. Sattuneet pienemmät vahingot liittyivät mm. työkoneiden ja autonosturien hydrauliikkaöljyvuotoihin. Lujatalon työmailla käytetään lukuisia kemikaaleja ja öljyjä, jotka väärään paikkaan joutuessaan voivat aiheuttaa ympäristövahingon. Tämän estämiseksi öljyjä ja kemikaaleja on käsiteltävä huolellisesti ja varastoinnissa on huolehdittava, että tynnyrit ja astiat ovat säännösten mukaiset ja hyvässä kunnossa. Lujatalossa tehtiinkin vuonna 214 päätös, että pienastioissa säilytettäviä kemikaaleja, kuten bensaa, öljyjä ja liuottimia varten tarkoitetut valuma-altaat asennetaan kontteihin valmiiksi jo kalustokeskuksella. Yksi Lujatalon ympäristötavoitteista on suunnittelu- ja rakennusvirheiden minimointi ja vähentäminen entisestään. Tavoitteenamme on luonnonvarojen kulutuksen minimoinnin lisäksi entistä tyytyväisemmät asiakkaat. Takuu- ja vastuukulut (% liikevaihdosta) toimivat mittarina tälle. Takuu- ja vastuukulut olivat viime vuonna 1,2 %. Sen osalta jäätiin tavoitteesta. Lujabetonin tehtaiden jätekustannukset nousivat noin 1 % ja olivat,76 % liikevaihdosta. Tämäkin johtui kahdesta uudesta tehtaasta, joissa tuotannon ylösajo vaati säätötyötä ja toi hukkaa. Myös Fesconin jätekustannukset nousivat ja ne olivat,7 % liikevaihdosta (,55 %). Kustannusnousun taustalla on kaatopaikkamaksujen nousu. Nousu olisi ollut jopa korkeampi, ellei kierrätykseen olisi panostettu. Fescon on kehittänyt tuotannon sivutuotteiden kierrätysjärjestelmän, jolla tähdätään tulevaisuudessa yrityksen kaatopaikkakuormituksen puolittamiseen. Lujabetonin kaikilla Suomen tehtailla on voimassa oleva ympäristölupa. Ulkomaisissa tytäryhtiöissä toimitaan maakohtaisten lupien puitteissa Lujabetonin toimintaperiaatteita noudattaen. TYÖTÄ KESTÄVÄN RAKENTAMISEN ETEEN MITATAAN JATKUVASTI Kun yritysvastuuseen liittyvät tavoitteet ja päämäärät on asetettu, pitää niiden toteutumista tietenkin myös mitata. Lujan BSC- eli menestysmittaristo mittaa myös vastuullisuuden toteutumista ja mittarituloksia seurataan aina operatiiviselta tasolta hallitukseen asti. Lujabetonin ympäristöjärjestelmän arviointia täydentää vuosittainen sisäisiin auditointeihin perustuva tehdastoimintakilpailu, jossa ympäristöasioiden painoarvo on suuri. Vuoden 214 tehdastoimintakilpailun voitti Joensuun tehdas. Arviointien ja mittausten pohjalta kehitämme toimintaamme jatkuvasti ja tarjoamme asiakkaillemme yhä parempia, kestävän kehityksen ratkaisuja. Luja haluaa olla aktiivisesti rakentamassa entistä kestävämpää yhteiskuntaa. Tämän se tekee ihmiseltä ihmiselle nyt jo yli 6 vuoden kokemuksella. 22