HÄMEENKYRÖN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA Vireä ja työllistävä Hämeenkyrö

Transkriptio

1 HÄMEENKYRÖN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA Vireä ja työllistävä Hämeenkyrö Elinkeinostrategiatoimikunnan ehdotus Kunnanhallitus Valtuusto

2 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Kunnan tehtävä elinvoimapolitiikan edistäjänä Elinvoimapolitiikan toiminta-ajatus Elinkeinopolitiikan strateginen päämäärä Strategisen päämäärän toteuttaminen 5 3. Nykytilan kuvaus Väestörakenne, työmarkkinat ja elinkeinorakenne Infrastruktuuri Palvelurakenne Kunta-analyysi Elinkeinopolitiikan lähtökohdat ja tavoitteet Peruslähtökohdat Elinkeinopolitiikan strategiset tavoitteet Elinkeinopolitiikan toimintalinjat Yhteistyö ja verkottuminen Elinkeinoelämän kehittäminen Elinkeinotuet Seuranta 25 1

3 1. Johdanto Hämeenkyrön kunnanvaltuusto on keväällä 2011 hyväksynyt kuntastrategian Hämeenkyrö Terve ja turvallinen. Strategiassa on haluttu erikoistua omiin vahvuuksiin ja erottua muista kunnista. Siinä on kuvattu kunnan asema Tampereen seutukunnassa. Strategiassa on asetettu strategiset päämäärät, joista yksi on elinkeinoelämän virkeys ja työllistävyys. Kunnanvaltuusto on huhtikuussa 2012 antanut lausuntonsa kuntauudistuksen rakennetyöryhmän esityksestä. Lausunnossaan kunnanvaltuusto on valinnut suuntautumisensa Tampereen seutukunnan mukaisesti. Kunnan menestymiseen vaikuttavia avaintekijöitä ovat elinkeinorakenteen monipuolisuus ja elinkeinoelämän vireys sekä ylipäänsä yksityinen yrittäjyys. Yritysten menestymiselle on tärkeätä, että kunnalliset peruspalvelut, yhdyskunnan infra ja kuntatalous ovat hyvässä kunnossa. Vähintään yhtä tärkeää on, että yksityinen yrittäjyys nähdään julkisten palvelujen rinnalla paikkakunnan elinvoimaa kasvattavana vahvuutena. Yrittäjät mittaavat kunnan yritysystävällisyyttä muun muassa arvioimalla, miten kunta panostaa elinkeinotoimeen ja miten kunnassa elinkeinoelämään liittyviä asioita käsitellään. Kunnan päätöksenteon laatu ja nopeus heijastuvat paikalliseen yritysilmastoon ja välillisesti myös laajemmalle alueelle. Aina on syytä korostaa, että kunta kohtaa yrittäjän ja elinkeinoelämän kaikilla eri kunnallishallinnon sektoreilla. Jokainen viranhaltija ja luottamusmies voi omalla sarallaan tehdä arvokasta elinkeinopolitiikkaa. Se ei ole pelkästään kunnanjohtajan tai yrityspalveluyhtiön yksinoikeus. Yritysvaikutusten arviointi tulee olemaan menettely, jolla turvataan se, että Hämeenkyrön kunnan päätöksenteossa osataan tunnistaa ja ottaa huomioon päätösten vaikutukset elinkeinoelämään. Tämä elinkeinostrategia on tehty yhteistyössä paikallisen yrittäjäyhdistyksen, Hämeenkyrön Yrittäjät ry:n sekä MTK-Hämeenkyrön kanssa. Ohjelman tekemisessä on hyödynnetty Suomen Yrittäjien kokoamaa elinkeinopoliittisen ohjelman työkirjaa ja sen sisältörakennetta. Elinkeinostrategiatoimikuntaan ovat kuuluneet: Antero Alenius, Maarit Lepistö, Kallepekka Osara, Timo Mäkelä, Jukka Heinäsuo MTK-Hämeenkyrö, Päivö Uusi- Erkkilä Hämeenkyrön Yrittäjät ry, Rauno Kortesoja Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy, Tiina Laakkonen Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy. Lausuntonsa luonnoksesta ovat antaneet toimialajohtaja Seppo Lahtinen TE-keskus, Hämeenkyrön Yrittäjät ry, kuntayhtymäjohtaja Terhi Päivärinta Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, puheenjohtaja Tiina Jokela MTK Hämeenkyrö, toimitusjohtaja Simo Parhankangas. Lopputulokseen ovat vaikuttaneet myös monet keskustelut yrittäjien kanssa. Elokuun lopussa päättynyt nähtävilläoloaika tuotti vielä joitakin uusia hyödyllisiä kommentteja. Strategian tavoitteena on antaa uudet ja aikaisempaa aktiivisemmat suuntaviivat Hämeenkyrön elinkeinopoliittiselle kehittämiselle ja määritellä työnjako kunnan ja toimintansa 2011 aloittaneen Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n kesken. Strategia on tehty vuosille , jotta se päivitetään seuraavan valtuustokauden puolivälissä. Strategian kokonaistavoitteena on suunnata eri toimijoiden tavoitteita yhteiseksi toiminnaksi siten, että Hämeenkyrön taloudellinen ja toiminnallinen elinvoima kasvaa. Se merkitsee silloin työpaikkoja, yrittäjyyttä, koulutusta ja asukasluvun kasvua. 2

4 2. Kunnan tehtävä elinvoimapolitiikan edistäjänä 2.1. Elinvoimapolitiikan toiminta-ajatus Hämeenkyrön kunnalla on neljä elinvoimapoliittista roolia. Kunta toimii 1) toimintaympäristön kehittäjänä, 2) ostajana ja asiakkaana markkinoilla, 3) viranomaisena ja 4) palveluiden tuottajana. Osan tehtäväkokonaisuudesta kunta toteuttaa Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n kautta. Elinvoimapolitiikka on käsitteenä laajempi kuin sen osa-alue elinkeinopolitiikka. Elinvoimainen kunta edellyttää elinvoimaista paikallistaloutta ja sitä voidaan vahvistaa suunnitelmallisella elinkeinoelämän edellytysten kehittämisellä. Paikallistalouttaan vahvistamalla kunta vahvistaa omaa tulopohjaansa vahvan työllisyyden, verotulojen ja yhteisöverojen kautta. Kokonaisuutta voi kuvata seuraavalla kaaviolla: ELINVOIMAPOLITIIKKA Kuntastrategia KUNTAKEHITTÄMINEN Palvelustrategia ELINKEINOPOLITIIKKA Elinkeinostrategia Hämeenkyrön kunta toimii aktiivisena elinvoimapolitiikan kehittäjänä niin, että kunnassa on hyvät elinkeinotoiminnan edellytykset ja kehittyvä yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Keinoja ovat mm. aktiivinen maapolitiikka, maankäytön suunnittelu ja liikenneyhteyksien kehittäminen. Kunta toimii aktiivisena yhteistyökumppanina elinkeinojen kehittämisessä ja työpaikkojen luonnissa. Elinkeinopolitiikan käytännön toteuttamista varten kunta on 2011 perustanut Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n. 3

5 Yhtiön toimialana on mm. yrittäjyyden edistäminen, yritystoiminnan monipuolistaminen ja sen yleisten edellytysten vahvistaminen. Kunnan kannalta yhtiön tavoitteena on elinkeinopolitiikan kehittäminen ja yhteistyön vahvistaminen kunnan, yrittäjien ja muiden yrittäjyyttä edistävien organisaatioiden välillä. Myös Hämeenkyrön kunnan matkailun edistäminen ja kunnan yleismarkkinointi kuuluvat yhtiön toimialaan. Yhtiön toimitilat ovat sijoittuneet Keski-Pirkanmaan TE-toimiston Hämeenkyrön toimipaikkaan Kyröskoskelle. Ratkaisulla on saatu aikaan tehokas YritysSuomi palveluja tukeva palvelukokonaisuus. Osallisuuttaan markkinoilla Hämeenkyrön kunta toteuttaa erillisen palvelustrategian (2012) osoittamilla toimenpiteillä. Julkinen sektori ei yksin tule tyydyttämään kasvavaa hyvinvointipalveluiden tarvetta, joten palveluyrittäjyyden kasvulle on myös Hämeenkyrössä hyvät ja kunnan tukemat edellytykset. Kunnan rooli keskeisenä palveluiden tuottajana tulee säilymään mutta tavoitteena on monituottajamallin kehittäminen, joka antaa mahdollisuuksia myös asiakkaiden omille valinnoille. Kunnan viranomaisasema tulee esiin kaavoituksessa, kunnallistekniikassa, rakennusvalvonnassa ja ympäristönsuojelussa. Hämeenkyrön kunta kehittää päätöksentekoaan paikallistaloutta ja yritysvaikutuksia aktiivisesti huomioonottavaan suuntaan. Kehittäminen edellyttää ennakointia eli niiden monien muutosten havaitsemista, jotka antavat mahdollisuuksia saada aikaan uutta kasvua paikallistaloudelle Elinkeinopolitiikan strateginen päämäärä Hämeenkyrön kunnan kuntastrategia on hyväksytty Visio 2020 on: menestyvä ja turvallinen Tampereen seudun asuinkunta kansallismaisemassa. Kolme tahtotilaa ovat: Menestyvä ja yhteistyökykyinen itsenäinen kunta Tampereen seudulla. Hallitusti kasvava ja taloudellisesti vahva kotikunta. Toimintaansa kehittävä ja asukkaistaan huolehtiva kunta. Strategiassa on määritelty kuusi strategista päämäärää, joista yksi on: Elinkeinoelämältään virkeä ja työllistävä. Muut viisi päämäärää liittyy asumiseen, ympäristöön, taloudelliseen vahvuuteen peruspalveluiden tuottamisessa, kestävään tulevaisuuteen ja arvostettuun työnantaja-asemaan. Kuntastrategiassa on elinkeinopolitiikalle asetettu strategiseksi päämääräksi olla elinkeinoelämältään virkeä ja työllistävä. Kuntastrategian päämäärät ja Hämeenkyrön Yrityspalvelu Oy:n perustaminen osoittavat kunnan halua selvästi aktivoida ja tehostaa kunnan elinkeinopoliittista aktiivisuutta ja vaikuttavuutta. Kuntastrategialla on vahva elinvoimapoliittinen ote. Tällä elinkeinostrategialla määritellään tärkeimmät tavoitteet ja ensisijaiset keinot tavoitteiden toteuttamiseksi. Hämeenkyrön kunnan päätehtävänä on paikkakunnan elinvoiman vahvistaminen turvaamalla yritystoiminnan yleisiä edellytyksiä, joka on varmin tae myös asukasluvun kasvulle. Kunnan alueella toimivat yritykset ja niiden menestys on kunnalle luonnollisesti tärkeä lähtökohta mutta kunta edistää myös uusien palvelujen ja yritysten syntymistä alueelleen. Kunta ottaa huomioon maapolitiikassaan kasvavan kaupunkiseudun hyvät 4

6 logistiset mahdollisuudet ja edistää elinkeinorakenteen monipuolistumista ja yritysten sijoittumista alueelleen. Elinkeinopolitiikassa ollaan valmiita yhteistyöhön Tampereen kaupunkiseudun elinkeinopoliittisten organisaatioiden kanssa. Monipuolinen ammatillinen koulutus tukee omalta osaltaan kunnan elinkeinoelämän osaamis- ja kehittämistarpeita. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä toimii alueensa osaamispääoman vahvistajana ja kehittää koulutuspalvelujaan paikallisista lähtökohdista. Keskeistä on hyvä saavutettavuus ja nopea reagointi työ- ja elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymällä on edelleen merkittävä rooli seudullisessa aluekehittämisessä ja elinkeinopolitiikkaa tukevien hankkeiden toteuttajana. Ennakoinnin merkitys korostuu suhteessa elinkeinoelämään, jotta kasvavat koulutustarpeet osataan tunnistaa ajoissa. Hämeenkyrö tavoittelee VT3:n uuden linjauksen valtionrahoituksen toteutumista tällä hallituskaudella, koska se tulee edistämään elinkeinoelämän sijoittumista VT3:n ja Häijääntien eritasoristeysalueelle. Tampereen Kauppakamarin Pirkanmaan yritysjohdolle tekemässä kyselyssä 2012 VT3 kehittäminen sijoittui toiselle sijalle heti lähijuna- ja bussiliikenteen kehittämisen jälkeen. Elinkeinoelämältään virkeä ja työllistävä Hämeenkyrö kertoo aktiivisesta ja uutta luovasta toimintatavasta ja sen ymmärtämisestä, että pk-valtainen yritysrakenne tasaa tehokkaasti taloudellisten suhdanteiden heilahtelua esimerkiksi vakaan työllistävyyden kannalta Strategisen päämäärän toteuttaminen Kuntastrategiaan perustuvaa strategista päämäärää toteutetaan yleisen elinvoimapolitiikan kautta kaikilla niillä kunnan neljällä roolilla, jotka luvussa 2.1 mainittiin. Samaan suuntaan tähtääviä tavoitteita määritellään myös parhaillaan valmistuvassa palvelustrategiassa. Siksi tässä elinkeinostrategiassa keskitytään elinkeinopoliittiseen näkökulmaan. Sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen toiminnoilla kehitetään myös paikkakunnan elinkeinoelämän tarvitsemaa toimintaympäristöä mutta niiden kehittämistavoitteita ei voida käsitellä tässä strategiassa. Elinkeinopolitiikaltaan vireä ja työllistävä Hämeenkyrö edellyttää esimerkiksi seuraavien asioiden sujuvaa hoitamista: - riittävää toimitila- ja tonttitarjontaa elinkeinoelämän tarpeisiin - aktiivista maankäytön suunnittelua - liikenneyhteytyksien kehittämistä - kunnallisteknisten rakenteiden toimivuuden turvaamista - yritysten neuvonta- ja rahoituspalvelujen toimivuutta - kunnan markkinointia ja aktiivista viestintää 5

7 - kasvaviin palvelutarpeisiin vastaamista sekä kunnallisten palveluiden että yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin kanssa (kts. palvelustrategia) - monipuolistamalla kuntalaisten mahdollisuuksia hankkia palveluita (monituottajamalli) - ottamalla yritysvaikutukset huomioon kunnan toiminnassa - markkinoiden toimivuutta edistävillä hankintakäytännöillä - tuottamalla hyviä kunnallisia peruspalveluja - huolehtimalla riittävästä asuntotarjonnasta Tässä elinkeinostrategiassa määritellään kunnan ja elinkeinoyhtiön työnjako ja keskeiset painopisteet vuosille Luvussa 4.2. osoitetaan ne strategiset tavoitteet eli painopisteet, joihin erityisesti panostetaan seuraavina lähivuosina. Ne ovat paikkakunnan vahvuuksiin perustuvia, kasvupotentiaalia sisältäviä kehittämiskohteita. Niiden määrittely ja julkisuus on tarpeen, koska niiden toteuttamiseen tarvitaan useiden tahojen yhteistyötä. Painopisteiden ohella tehtävää perustyötä on luonnollisesti olemassa olevien yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen mm. kaavoituksen ja kunnallistekniikan avulla. Lisäksi tehostettavaa on Hämeenkyrön tarjoamien tontti-, toimitila- ja liikehuoneistoresurssien nykyistä paremmassa hyödyntämisessä. Kunta, yritysyhtiö ja yritykset tekevät yhteistyötä vajaakäyttöisten toimitilojen markkinoinnissa. Markkinoinnin lisäksi tarvitaan myös reagointivalmiutta sillä tilatarpeet tulevat esiin usein nopeasti ja edellyttävät yleensä muutostöitä. Tavoitteena on luonnollisesti myös uusien yritysten hankkiminen elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi eli niukasti edustettujen toimialojen vahvistaminen. Kaikki nämä toimet tähtäävät asukaslukukehityksen saamiseen kuntastrategian tavoitteiden mukaiseksi. 6

8 3. Nykytilan kuvaus 3.1. Väestörakenne, työmarkkinat ja elinkeinorakenne Väestörakenne Ikä (8,5) 858 (8,3) 862 (8,3) 888 (8,5) 860 (8,2) (11,3) (11,4) (11,0) (11,0) (11,3) (9,8) (9,9) (10,1) (10,2) (9,7) (24,8) (24,3) (24,2) (23,8) (23,5) (27,3) (27,7) (28,2) (28,2) (28,6) (13,4) (13,2) (13,1) (13,1) (13,2) (4,9) 506 (4,9) 529 (5,1) 543 (5,2) 573 (5,5) Alue Kyröskosken alue Kirkonkylän alue Läntinen alue Itäinen alue Muut alueet Yhteensä Työllinen työvoima ja elinkeinorakenne Elinkeinorakenne Toimiala maatalous 22,8 18, teollisuus 40,8 39, palvelut 36,4 41,

9 Työttömyysaste Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Työpaikat työnantajasektoreittain Hämeenkyrössä Palkansaajat valtio kunta valtioenemmistöinen oy yksityinen sektori tuntematon 3 2 Yrittäjät Yhteensä Hämeenkyrössä ulkomaan kansalaisten osuus on noin 80 henkilöä eli 0,7 % väestöstä. Osuus on Pirkanmaan alhaisinta tasoa. Hämeenkyrössä asuvissa kansallisuuksissa korostuvat naapurimaiden kansalaisuudet. Perusopetuksessa olevat oppilaat ovat yksittäisiä tapauksia ja tarvetta perusopetukseen valmistavaan opetukseen ei ole esiintynyt. Maahanmuuton merkitys on aikaisempaa lyhyttä vastaanottokeskusjaksoa lukuun ottamatta jäänyt vähäiseksi. Ulkomaista työvoimaa esiintyy vain ajoittain isompien rakennushankkeiden tai satokauden aikana. Ulkomaisen työvoiman tarpeen kasvaessa myös ulkomaan kansalaisten osuuden kasvun edellytyksiä tulee tukea paikkakunnan osaamista kasvattamalla. Valtionosuusjärjestelmä tulee todennäköisesti jatkossakin sisältämään ulkomaan kansalaiset rahoitusta korottavana tekijänä. 8

10 Hämeenkyröstä pendelöidään selkeästi eniten kolmostietä Tampereen suuntaan. Suurin osa käy töissä Tampereella (901) ja Ylöjärvellä (378). Seuraavaksi eniten työssä käydään Nokialla (234) ja Ikaalisissa (211). Vähiten työssä käydään Sastamalassa. Hämeenkyröön tullaan eniten töihin Ylöjärveltä (340), Ikaalisista (227) sekä Tampereelta (217). Vähiten töissä Hämeenkyrössä käydään Sastamalasta (91) ja Nokialta (61). Seuraavaksi esitetyn havainnekuvan mukaisesti Hämeenkyrön luonnollinen työssäkäyntialue on selkeästi kolmostien mukainen. Toiminnallisuutta vahvistaa selkeästi kaksisuuntainen liikenne. Yhteensä työllisiä Hämeenkyrössä on ollut vuonna Päivittäin hämeenkyröläistä matkustaa muualle työhön ja muualta työllistä saapuu kuntaan. Hämeenkyröön kuntana liittyy siis erittäin paljon työmatkaliikennettä. 9

11 Työssäkäyntitase Työssäkäyntitase Aluejako HÄMEENKYRÖ Työpaikka- Asuinkunta kunta Hämeenkyrö Tase. Hämeenkyrö Ylöjärvi Ikaalinen Tampere Sastamala Nokia Parkano Pirkkala Kangasala PIRKANMAA YHTEENSÄ SATAKUNTA VARSINAIS-SUOMI ETELÄ-POHJANMAA UUSIMAA Muut maakunnat yhteensä Työmatkaliikenne sisään/ulos yhteensä Työpaikat yhteensä Työlliset yhteensä Työpaikkaomavaraisuus 80,4 Taulukko osoittaa, että työllisten määrä Hämeenkyrössä on 4 370, joista hämeenkyröläisen henkilön työpaikka on Hämeenkyrössä ja työpaikka Hämeenkyrön ulkopuolella. Hämeenkyröstä lähtee työhön muualle henkilöä ja Hämeenkyröön tulee työhön henkilöä. Eniten Hämeenkyröstä lähdetään Tampereelle, Ylöjärvelle, Nokialle ja Ikaalisiin. Hämeenkyröön tullaan eniten Ylöjärveltä, Ikaalisista, Tampereelta ja Sastamalasta. Työpaikkaomavaraisuus on 80,4 %. Työssäkäyntitase/nettopendelöinti on ELINKEINORAKENNE (toimipaikkarakenne) Hämeenkyrön toimipaikkojen määrä on yhteensä runsaat 800 ja henkilöstöä toimipaikoissa on noin Alla olevassa taulukossa toimipaikat on ryhmitelty henkilökunnan määrän mukaisesti ja taulukko osoittaa pienyritysvaltaisuuden (Tilastokeskuksen yritys ja toimipaikkarekisteri vuosi 2008). 0-4 henkeä 5-9 henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä Hämeenkyrö

12 Toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto Hämeenkyrö Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1 000 euroa) Toimialat yhteensä Toimipaikkojen henkilöstömäärää tarkasteltaessa havaitaan teollisten työpaikkojen henkilöstömäärän laskeneen alle 700 henkilön. Teolliset työpaikat työllistävät selvästi eniten ja maatalous, rakentaminen, tukku- ja vähittäiskauppa, sekä kuljetus ja varastointi yhteensä hieman enemmän. 11

13 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset TOIMIALAT YHTEENSÄ Aloittaneita Lopettaneita Yrityskanta Hämeenkyrö Vuosi Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten suhde vahvisti yrityskantaa Hämeenkyrössä varsinkin

14 3.2. Infrastruktuuri Hämeenkyrö sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Tampereen kaupunkiseudun vaikutusalueella. Kunta pyrkii turvaamaan alueellaan riittävät joukkoliikenneratkaisut, joilla turvataan työpaikkaliikenteen sujuvuus ja näin helpotetaan osaltaan alueelle sijoittuvien yritysten mahdollisuuksia kilpailla osaavasta työvoimasta. Valtatie 3 ja Häijääntien risteys on jo nyt merkittävä liikenteen solmukohta esimerkiksi satamiin suuntautuville teollisuuden kuljetuksille. VT 3:n kehittäminen ja kunnan läpi kulkevan uuden tielinjauksen realisoituminen on kunnan prioriteeteissa merkittävässä osassa, kuten luvun 4.2. painopisteistä ilmenee. Edunvalvonnan tavoitteena on rahoituksen varmistuminen nykyisen hallituksen toimikautena. Uusi tielinjaus mahdollistaa merkittävän yritysaluekokonaisuuden rakentumisen Tippavaaran teollisuusalueelle. Kunta on aktiivisella maanhankinnalla turvannut VT3 kehittämisen ja kaavoittanut tien kehittämisen vaatimat alueet. Suunnitelmallinen valmius valtatien kehittämiselle on jo olemassa. Tippavaaran asemakaavan yhteydessä 2011 Entrecon Oy:n tekemä kaupallinen selvitys osoitti, että rakentamispotentiaalia on olemassa ja kolmelle taajamalle on löydettävissä omat luontaiset profiilinsa. Näiden taajamien ja varsinkin Kyröskosken näkyvyyttä tulisi lisätä valtatien varrella. Hämeenkyrön sisällä kauppa jakautuu kolmelle vyöhykkeelle: Kyröskoskelle, Hämeenkyröön ja Tippavaaran. Kyröskoskella on enemmän erikoistavarakauppoja, Hämeenkyrössä painottuvat palvelut. Päivittäistavarakaupan tarjonta Hämeenkyrössä on varsin hyvä. Myymälöitä on sekä Hämeenkyrön keskustaajamassa että Kyröskoskella. Suurimmat myymälät ovat Hämeenkyrön S- market ja Kyröskosken Tippavaarassa sijaitseva K-supermarket. Ostovoiman siirtymillä mitattuna kaupan tarjonta on varsin hyvä. Päivittäistavarakaupassa Hämeenkyrö on lähes omavarainen, siirtymä muualle on vain 7 prosentin luokkaa. Erikoistavarakaupassa ostovoimasta noin 22 prosenttia siirtyy oman kunnan ulkopuolelle. Hämeenkyrön kaupallinen vaikutusalue koostuu Hämeenkyröstä ja entisen Viljakkalan länsiosista. Väestön määrä on kasvanut hitaasti jo pitkään ja kasvaa Hämeenkyrössä edelleen, niin että vuonna 2030 kunnassa on Tilastokeskuksen mukaan noin asukasta nykyisen :n sijaan. Väestönkasvu ja kulutuksen kasvu aiheuttavat yhdessä kaupan ostovoiman kasvua. Erikoistavara-kaupassa kulutuksen kasvu on suurempaa kuin päivittäistavarassa. 13

15 Hämeenkyrön vaikutusalueella vähittäiskaupan ostovoima kasvaa noin 40 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Tästä noin 13,6 miljoonaa euroa on päivittäistavarakaupan kasvua ja noin 26 miljoonaa erikoistavarakaupan. Ostovoiman kasvusta voidaan johtaa laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve. Laskennallinen lisäpinta-alan tarve kuvaa tilannetta, jossa kaikki ostovoiman kasvu suuntautuisi uuteen kaupan pinta-alaan ja toisaalta koko kasvu jäisi asuinkuntaan. Todellisuudessa lisäpintaala voi toteutua missä vain vaikutusalueella tai vaikka verkkokaupassa. Koska sekä väestö että kulutus Hämeenkyrön vaikutusalueella ja naapurikunnissa kasvaa, syntyy myös lisäpinta-alan tarvetta. Päivittäistavarakaupassa tarvittaisiin lisäpinta-alaa vuoteen 2020 mennessä noin k-m2 ja vuoteen 2030 mennessä k-m2. Erikoistavarakaupassa Hämeenkyrön vaikutusalueelle arvioidaan syntyvän lisäpinta-alan tarvetta noin k-m2 vuoteen 2030 mennessä. Hämeenkyrössä ja Tippavaarassa tapahtuvalla kaupan rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta naapurikuntien kaupan rakenteeseen tai kehitysedellytyksiin. Hämeenkyrön ratkaisut vaikuttavat lähinnä Hämeenkyrön omaan kehitykseen ja palvelurakenteeseen. Päivittäistavarakaupassa Tippavaaran kaavamuutoksen mahdollistama pinta-ala vastaa varsin hyvin laskennallista pinta-alan tarpeen kasvua vuoteen 2030 mennessä. Erikoistavarakaupassa mahdollistettava uusi pinta-ala olisi noin k-m2 ja laskennallinen lisäpinta-alan tarve vuoteen 2030 mennessä noin k-m2. Hanke mahtuu hyvin markkinoille pinta-alan tarpeen kasvun perusteella. Tippavaaran hankkeet voivat heikentää joidenkin asukkaiden kauppapalveluiden saavutettavuutta, jos sinne siirtyy toimijoita Kyröskoskelta tai Hämeenkyrön keskustasta. Kuitenkin kaikki sellainen tarjonta, joka tulisi Hämeenkyröön uutena, parantaisi saavutettavuutta, kun palveluita ei enää tarvitsisi hakea Tampereelta tai Ylöjärveltä. Kaupan palveluiden saavutettavuuden kannalta olennaisinta on päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuus, koska päivittäistavarakaupassa asioidaan usein. Näiden osalta Tippavaaran mahdolliset hankkeet eivät aiheuta muutoksia, vaan Hämeenkyrön keskustassa ja Kyröskoskella säilyy päivittäistavarakaupan palvelut, sillä kasvava väestöpohja takaa niille riittävän asiakaspotentiaalin. Hämeenkyrön keskustan ja Kyröskosken kaupoilla on tukenaan myös vahva lähipalvelurooli. Lyhyellä aikavälillä päivittäistavarakaupan tarjonta voi kuitenkin supistua Hämeenkyrön keskustassa ja Kyröskoskella. Hämeenkyrön keskustaajaman kaupallinen kolmijako vahvistuu Tippavaaran kaavoituksen myötä. Hämeenkyrö on hallinnollinen keskus ja kaupallinen paikalliskeskus, joka vt3:n ohitustien jälkeen nojautuu entistä vahvemmin lähiasutukseen. Kyröskoski on nykytilanteessa painottunut erikoiskauppaan. Valta- 14

16 kadun kivijalkaliikkeet ja torikauppa määrittelevät Kyröskoskea. Tippavaara muodostuu Hämeenkyrön market-alueeksi. Alueella on hyvä sijainti tulevan vt3:n liittymässä ja se voi hyödyntää myös ohikulkuliikennettä, esimerkiksi kesäaikaan mökkiläisiä. Tippavaara mahdollistaa suurempienkin kaupan yksiköiden, kuten esimerkiksi rautakaupan sijoittumisen Hämeenkyröön. Myös liikennepalveluasema voisi olla mahdollinen. Tippavaaralle muodostuu rooli myös porttina Hämeenkyröön. Kaavoituksessa olisi pyrittävä varmistamaan, että Tippavaaran alueelle ei sijoittuisi kaupunkikeskustoille tyypillisiä pienliiketiloja. Pienet erikoistavaramyymälät ja kaupalliset palvelut tulisi säilyttää Hämeenkyrön ja Kyröskosken keskustoissa. Kyröskosken keskustaa ja Valtakatua voidaan uudistaa asuin-liikerakennusten kautta nykyistä enemmän asutuspainotteiseksi, mikä tukee myös keskustan yrityksiä. Hankkeiden myötä kaupan palvelut säilyvät nykyisellä tasolla suhteessa kasvavaan väestömäärään. Hämeenkyrö ei tulevaisuudessakaan ole kaupallisesti täysin omavarainen, mutta siellä on hyvät peruspalvelut myös erikoistavarakaupassa. Ellei kaupan tarjonta Hämeenkyrössä kasva, siirtyy tulevaisuudessa entistä suurempi osa kasvavan väestön ostovoimasta oman kunnan alueen ulkopuolelle. Entrecon Oy Metsä Board Oy:n tehtaan yhteyteen 2012 valmistuva Hämeenkyrön Voima Oy:n biovoimalaitos kehittää paikkakunnan energian ja lämmöntuotantoa sekä kotimaisen energiansa vuoksi merkittävästi myös raaka-ainehuollon elinkeinoja. Asiaa käsitellään enemmän strategisten tavoitteiden kohdalla luvussa Palvelurakenne Hämeenkyrön kunnalle valmistuu lähes samanaikaisesti tämän elinkeinostrategian kanssa myös palvelustrategia, joka ottaa kantaa kunnan palvelutuotannon järjestämiseen. Palvelustrategia on aivan olennainen linjaus suhteessa elinkeinopolitiikkaan ja varsinkin palveluyrittäjyyteen, koska se linjaa kunnan palvelutuotannon ja yksityisen yrittäjyyden suhdetta. 15

17 3.4. Kunta-analyysi Hämeenkyrön kuntastrategiassa kunnan asemaa on kuvattu seuraavasti: HÄMEENKYRÖN VAHVUUDET JA HAASTEET Menestyksen perustana sijainti ja luonne - Erinomainen logistinen sijainti Pirkanmaalla - Kulttuuri ja maisemalliset arvot on merkittävä kilpailu- ja imagotekijä - Persoonallinen ja omaleimainen vahva identiteetti Tulevaisuuden haasteena väestökehitys ja tasapainoinen talous - Kuntatalouden tasapaino ja toimiva palvelurakenne - Työpaikkaomavaraisuuden kehittäminen - Työmatkaliikenne edellyttää liikenneyhteyksien moitteetonta toimintaa sekä joustavuutta väestömäärän mukaan - Kasvun edellyttämiin investointeihin varautuminen - Hämeenkyrö vastaa väestön ikääntymisen tuomaan haasteeseen Ajankohtaisin analyysi kunnan tilanteesta sisältyy huhtikuussa 2012 annettuun Kuntauudistuslausuntoon. Ajankohtaisin ja kaikkein tärkein haaste tämän strategian toimikaudella tulee olemaan onnistuneiden yhteistyövalintojen tekeminen sosiaali- ja terveydenhuollossa, ammatillisessa koulutuksessa ja kuntayhteistyössä kokonaisuutena. 4. Elinkeinopolitiikan lähtökohdat ja tavoitteet 4.1 Peruslähtökohdat Tässä neljännessä luvussa keskitytään edellä kuvatun elinvoimapolitiikan elinkeinopoliittiseen osa-alueeseen ja sen tavoitteisiin. Elinkeinopolitiikka tukee siten osaltaan kunnan kokonaisstrategian toteuttamista, jota on kuvattu edellä luvussa 2.2. Käytännössä kunta toteuttaa elinkeinopolitiikkaansa Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n toiminnalla. Yhtiön toimialana on mm. yrittäjyyden edistäminen, yritystoiminnan monipuolistaminen ja sen yleisten edellytysten vahvistaminen. Kunnan kannalta yhtiön tavoitteena on elinkeinopolitiikan kehittäminen ja yhteistyön vahvistaminen kunnan, yrittäjien ja muiden yrittäjyyttä edistävien organisaatioiden välillä. Myös Hämeenkyrön kunnan matkailun edistäminen ja kunnan yleismarkkinointi kuuluvat yhtiön toimialaan. Hämeenkyrön kunnan imago rakentuu kuntastrategian mukaisesti ympäristöarvoja ja kansallismaisemaa arvostavalle lähtökohdalle, joka on tehty tunnetuksi monin kirjallisuuden ja näyttämötaiteen keinoin. Jatkuva uudistuminen mahdollistaa tämän lähtökohdan hyödyntämisen esimerkiksi bioenergiassa, luomutuotannossa, matkailussa ja kulttuurin luovien alojen kehityksessä. Tällä kehityksellä on luonnollinen yhteys asumisen viihtyvyyteen ja merkitystään koko ajan kasvattaviin vapaa-ajan harrastuksiin. Myös kesäasukkaat ovat merkitykseltään suuri voimavara paikallisille elinkeinoille. Kesäasuntojen muut- 16

18 taminen soveltuvin osin ympärivuotiseen asumiseen soveltuviksi asunnoiksi on yksi keino kasvattaa asukaspohjaa Elinkeinopolitiikan strategiset tavoitteet Nykytilanteesta ja kuntastrategiasta johdetut elinkeinopolitiikan strategiset tavoitteet ovat seuraavat: Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Nykyinen yritysrakenne on Hämeenkyrössä haasteellinen ja tarvitsee sekä olemassa olevan yrityskannan toimintaedellytysten turvaamista mutta myös uusia ja uusien toimialojen yrityksiä. Työpaikkarakenteen tulisi tukea sekä ammatillisen että ammattikorkeakoulutuksen hankkineiden nuorten työllistymisen mahdollisuuksia. Ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteyden tulee olla mahdollisimman tiivis ja työelämän tarpeita ennakoiva. Koulutuksen järjestäjän tulee tuntea alueen elinkeinoelämän tarpeet. Toimitilakannan hyödyntäminen on yhteinen tavoite, jota toteutetaan yhteisen markkinoinnin avulla. Yrityskeskittymien syntymistä tavoitellaan esim. valmistuksen ja tuotekehityksen välille. Bioenergiatuotannon ja energiatietoisuuden kehittäminen Parhaillaan valmistuva biovoimalaitos merkitsee toimintaedellytysten turvaamista paperiteollisuudelle, kalliin maakaasuriippuvuuden poistumista kaukolämmön tuotannolta sekä tonnin vähennystä hiilidioksidipäästöihin. Yksityisen sektorin toteuttamana 50 m investointina kokonaisuuden merkitys on kiistaton. Kunta tukee toimintaedellytyksiä kiertoliittymäinvestoinnilla, johon ELY-keskus on myöntänyt työllisyysperusteista investointitukea. Kotimaiseen polttoaineeseen perustuva biovoimalaitos merkitsee 100 htv työllisyysvaikutusta energianhankinnassa ja antaa paljon mahdollisuuksia maaseutuyrittäjien toiminnan monipuolistamiseen. Mahdollisuuksia hyödynnetään myös luonnonvara-alan koulutuksessa Osaran maaseutuopetusyksikössä. Hämeenkyrön kuntastrategiassa korostuu ympäristönäkökulma ja kestävän kehityksen tavoitteet. Yleisen energiatietoisuuden ja kotimaisten energiamuotojen hyödyntämien on siten täysin kuntastrategian mukaista. 17

19 Palveluyrittäjyyden vahvistaminen Hämeenkyrön kunta näkee yksityisen palveluyrittäjyyden kasvun keinona vastata kasvaviin palvelutarpeisiin. Uudella palvelustrategiallaan kunta määrittelee ensisijaiset kunnallisen palvelutuotannon muodot mutta tukee myös vaihtoehtoisten palvelutuotantotapojen kehittymistä. Monituottajamalli mahdollistaa asiakkaille kasvavan valinnanvapauden. Palvelusetelien käyttöönotto edellyttää riittävää palveluntuottajien määrää. Yrittäjyyttä edistetään yrittäjyyskasvatuksella kouluissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelman laatiminen asetetaan tavoitteeksi. Liikenne- ja logistiikkayhteyksien hyödyntäminen Kunnan elinkeinopolitiikka edistää yrittäjien toimintaedellytyksiä varmistamalla jo olemassa olevien ja toimintaansa laajentavien yritysten toimintamahdollisuuksia paikkakunnalla. Luvussa 3.2 on jo käsitelty paikkakunnan infraa. Valtatie 3 kehittämisen pääkohteena olevan Hämeenkyrön ohitustien rahoituksen varmistuminen on kunnan tavoitteena nykyisen hallituksen toimikauden aikana. Kehittämiskohde on monissa selvityksissä todettu Pirkanmaan tärkeimpiin liikenneinvestointeihin kuuluvaksi, vaikka toteutus ei varmistunut uusimmassa keväällä 2012 valmistuneessa liikennepoliittisessa selonteossa. Nimestään huolimatta Hämeenkyrön ohitustie tulee kulkemaan kirkonkylän, Kyröskosken ja Tippavaaran taajamien keskellä. Linjaus mahdollistaa uusien, näkyvien, hyvin hoidettujen liike- ja teollisuustonttien tarjonnan ja haasteistaan huolimatta kolmen taajaman vaikutusalueen yhteenkokoamisen. Valtatie 3 ruuhkaisuus tulee helpottumaan ja Hämeenkyrön hyvät liikenne- ja logistiikkayhteydet valtakunnan päätieverkon varrella korostumaan. 18

20 Uuden elinvoimapolitiikan aikaansaaminen Hämeenkyrön kuntastrategian kirjauksilla ja elinkeinoyhtiön perustamisella on haettu uutta aikaisempaa aktiivisempaa elinkeinopolitiikkaa. Tässä elinkeinostrategiassa elinkeinopolitiikka nähdään osana laajempaa kunnan paikallistaloutta tukevaa elinvoimapolitiikkaa. Siinä tarvitaan kunnan, elinkeinoyhtiön ja muiden toimijoiden systemaattista yhteistyötä. Yritys-Suomi Kyrösjärvi toimintamalli luo jo nyt fyysiset puitteet elinkeinofoorumin aikaansaamiselle. Uusi Hämeenkyrön elinvoimapolitiikka toteutuu näiden toimijoiden tehokkaan yhteistyön aikaan- saamisella. Paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen tason tavoitteita suunnitelmallisesti yhteen sovittamalla mahdollistetaan omien paikallisten tavoitteiden saaminen maakunnallisiin ja valtakunnallisiin hankkeisiin ja rahoitukseen. Lisääntyvää yhteistyötä tarvitaan myös vaikuttavan edunvalvonnan aikaansaamiseen. Elinvoimapolitiikan toisen osan, kuntakehittämisen, yrityslähtöisyyden lisäämiseksi elinkeinostrategia esittää, että yritysvaikutusten arviointi otetaan osaksi kunnan päätöksentekoa. Yritysvaikutusten arviointi tulee toteuttaa systemaattisesti ja hallinnollisesti helposti toteutettavassa muodossa. Arviointilomakkeiden käsittelyn on mahdollista jatkua elinkeinofoorumissa. Seuraavassa luvussa kuvataan tarkemmin elinkeinostrategian käytännön toteutusta. 5. Elinkeinopolitiikan toimintalinjat 5.1 Yhteistyö ja verkottuminen Kunta- ja seutukuntayhteistyö Hämeenkyrö kuuluu Tampereen seutukuntaan, mutta yhteistyötä tehdään paljon myös Luoteis-Pirkanmaan seutukuntaan. Seutukuntajako on käytännössä menettänyt merkityksensä ja tulee poistumaan. Tampereen seutukunta on laajentunut jo lähes koko maakunnan laajuiseksi. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään Hämeenkyrö ei kuulu mutta on esimerkiksi tietohallinnossa mukana kaupunkiseudun yhteistyössä. 19

21 Kuntayhteistyö ei nykyään rajoitu vain seutukunnan kuntiin, vaan ulottuu esimerkiksi kuntayhtymissä jo jopa maakunnan ulkopuolelle. Aktiivisin vuorovaikutus tapahtuu käytännössä Pirkanmaan liitossa ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Seudullisesti tärkeitä elinkeinopoliittisia yhteistyötahoja Hämeenkyrön kunnalle ovat Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, Keski-Pirkanmaan TE-toimisto, Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy ja Tredea Oy. Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy tulee tekemään toiminnallista yhteistyötä näiden tahojen kanssa. Ajankohtainen kysymys lähes kaikissa toiminnoissa tulee olemaan se, tuleeko toiminta jatkossa olemaan maakunnallista vai jääkö elintilaa muille kuntayhteistyön muodoille ja kumpaan yhteistyön tasoon Hämeenkyrön kunta tulee hakeutumaan. Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon Hämeenkyrön kunta kuuluu Pirkanmaan maakuntaan ja Tampereen seutukuntaan. Hämeenkyrö kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Hämeenkyrön kunta kuuluu Pirkanmaan Ely-keskuksen toimialueeseen, joka sisältää mm. aiemmin erilliset elinkeinohallinnon, liikenteen ja ympäristöhallinnon viranomaiset. Valvonta- ja lupaviranomaistahoja edustaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Maakunnallisesti tärkeinä kehittämiskohteina nähdään yliopistojen vetovoimaisuuden turvaaminen, Tampere Pirkkala lentokentän kehittäminen sekä liikenneyhteyksien parantaminen. Maakunnallisia yhteistyötahoja elinkeinopolitiikassa ovat myös Pirkanmaan Yrittäjät ry ja Tampereen Kauppakamari sekä Tredea Oy. Yhteydet yrittäjiin ja yrittäjäjärjestöihin Kunta on säännöllisessä yhteydessä yrittäjäyhdistykseen ja aina tarvittaessa suoraan yrittäjiin. Myös yrittäjien toivotaan olevan aktiivisia kuntaa ja kunnan elinkeinoyhtiötä kohtaan. Suoraan yrittäjille asioista tiedotetaan joko paikallisessa lehdessä, yrittäjäyhdistyksen kautta tai henkilökohtaisella tiedotuksella. Elinkeinoyhtiö ylläpitää aktiivisia ja luottamuksellisia suhteita Hämeenkyrön Yrittäjät ry:hyn ja elinkeinoyhtiön toimitusjohtaja osallistuu säännöllisesti yrittäjäyhdistyksen hallituksen kokouksiin. Elinkeinoyhtiö edistää myös alueellisesti vaikuttavaa yhteistyötä Kauppakamarin kanssa. Sidosryhmäyhteistyö Kunta on tiiviissä yhteistyössä seudun ja maakunnan kehittämisorganisaatioiden kanssa. Yrittäjien tarpeiden saaminen kunnan edustajien tietoon on välttämätöntä, jotta vaikutusmahdollisuuksia voidaan hyödyntää. Sidosryhmiin päin elinkeinopoliittisena toimijana ja toteuttajana toimii yleensä elinkeinoyhtiö. Elinkeinoyhtiön kautta osallistutaan aktiivisena toimijana Kyrösjärven alueen Yritys- Suomen toimintaan. 20

22 Tiedotus Kunnan elinkeinoasioista tiedotetaan mahdollisimman avoimesti ja aktiivisesti, yritysten mahdollinen neuvotteluasema kuitenkin huomioon ottaen. Tiedottamisvastuu on kunnanhallituksella ja kunnanjohtajalla. Elinkeinopoliittista tiedottamista hoitaa myös Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy. Tiedotuksessa toimitaan sekä paikallisen että maakunnallisten sanomalehtien kanssa ja mahdollisuuksien mukaan elinkeinoelämän asiantuntijalehtien kanssa aiheesta ja viestinnän kohderyhmästä riippuen. 21

23 5.2. Elinkeinoelämän kehittäminen Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatus kuuluu peruskoulun opetussuunnitelmaan. Oppilaitoksissa on jo käytössä Nuori Yrittäjyys -ohjelman mukaisia opetusmalleja sekä monia muita yrittäjyyskasvatuksen muotoja. Kunta vahvistaa tätä kehitystä ja käytännössä Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy tulee aktiivisesti kumppanina osallistumaan yrittäjyyskasvatustyöhön paikallisissa oppilaitoksissa. Hanketyö, projektit, yrittäjyyden edistäminen Kunta hyödyntää mahdollisuuksien mukaan seudullista hanketyötä sekä tuo esiin yritysten tarpeita hankkeiden toteuttamisessa. Kuntakohtaisten erityiskysymysten ratkaisemiseksi voidaan suunnitella ja käynnistää omia hankkeita. Erityisesti Joutsenten Reitti nähdään oivalliseksi kumppaniksi yritys- ja elinkeinopoliittisia hankkeita toteutettaessa. Elinkeinopoliittisia hankkeita tullaan hallinnoimaan Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n kautta. Yrittäjyyttä edistetään yrittäjyyden ja uusyritysneuvonnan aktiivisella markkinoinnilla sekä positiivisella ja aktiivisella yrittäjyysilmapiirillä. Tontti- ja toimitilapolitiikka Hämeenkyrön kunta turvaa aktiivisella maanhankinnalla ja kaavoituksella yrityskäyttöön soveltuvan tonttivarannon riittävyyden. Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy markkinoi tontteja ja valmistelee tontin myynnin sekä antaa yrityksille tarpeen mukaan sijoittumisneuvontaa, jolla ohjataan yritykset alueille, joihin ne profiililtaan parhaiten sopivat. Myyntipäätöksen kunnan omistamista yritystonteista tekee kunnanhallitus. Kunnalla on sekä Tippavaaran että Kalalahden teollisuusalueella kullekin hyvin soveltuvaa yritystoimintaa varten kaavoitettuja alueita. Alueiden eroja ja tulevan valtatie 3 vaikutusta on kuvattu edellä luvussa 3.2. infrastruktuuri. Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy ylläpitää kunnan www-sivujen yhteydessä rekisteriä Hämeenkyrössä vapaana olevista toimitiloista. Tätä rekisteriä sekä päivitetään että markkinoidaan aktiivisesti. Näin pyritään turvaamaan tilojen korkea käyttöaste. 22

24 Elinkeinoilmapiiri Hämeenkyrön kunta panostaa aktiivisen, avoimen ja luottamuksellisen elinkeinoilmapiirin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Hämeenkyrön kunnan ja Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n toteuttaman elinkeinopolitiikan tulee olla kaikkia yrityksiä tasaveroisesti kohtelevaa, joustavaa ja nopeaa. Kunnan toimielimet pyrkivät nopeasti reagoimaan yritysten tarpeisiin. Tätä kehitetään aloitettavalla yritysvaikutusten arvioinnilla. Elinkeinoilmapiirin mittarina käytetään yrittäjäjärjestön tekemän elinkeinoilmapiiriä mittaavan tutkimuksen tuloksia. Matkailun edistäminen Matkailumarkkinointia sekä matkailuelinkeinon edistämistä hoitaa Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy. Yhtiöllä on palvelusopimus Tredean kanssa matkailumarkkinoinnin hoitamisesta. Matkailusihteeri koordinoi toimialan markkinointia ja kehittämistä. Matkailutoimialan yrityksiä kannustetaan verkostomaiseen toimintatapaan sekä yhteistyöhön palveluiden tuotteistamisessa. Kesäasukkaat nähdään voimavarana, joka tulee ottaa huomioon matkailunkin kehittämisessä. Kyröskosken torin toimintaedellytysten turvaaminen ja vetovoimaisuuden säilyttäminen on tärkeää myös matkailun näkökulmasta. Koulutus, työvoiman saatavuus Koulutetun työvoimaan saatavuuden turvaamiseksi tehdään yhteistyötä alueen työvoimatoimiston ja koulutuskuntayhtymän kanssa. Tiiviillä yhteistyöllä elinkeinoelämän 23

25 kanssa ennakoidaan tulevia koulutustarpeita. Paikallisten oppilaitosten koulutustarjonnan monipuolisuus ja työelämälähtöisyys vahvistavat Hämeenkyrön asemaa kuntana, jossa osaavan työvoiman saatavuus on yrityksille mahdollista. Kunta tulee turvaamaan toisen asteen koulutuksen säilymisen alueellaan. Paikalliset hankinnat Kunta kilpailuttaa hankintansa hankintalain puitteissa. Tarjouspyyntöjä lähetettäessä otetaan huomioon paikalliset toimijat. Pienemmät kertahankinnat, joita ei kilpailuteta, tehdään mahdollisuuksien mukaan oman paikkakunnan yrityksistä hankintalain puitteissa. Maatalouden ja sen liitännäiselinkeinojen kehittäminen Maatalouden osuus Hämeenkyrön elinkeinorakenteessa on merkittävä. Paikallinen tuotanto mahdollistaa lähiruoalle aseman, joka tulee hyödyntää. Lisäksi vahva paikallinen luomutuotanto omaa merkittävää kasvupotentiaalia tulevaisuudessa. Maatalouden liitännäiselinkeinojen kehittäminen nähdään tärkeänä ja myös kohtalaisen isona tulevaisuuden haasteena. Olennaista on käyttää olemassa olevia palveluita esim. Pro Agrian tarjoamat konsultoinnit tehokkaasti alueella hyväksi. Maatalouden liitännäiselinkeinojen kehittämisestä vastaa Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy. Metsätalous ja energiatalous Metsätalouden ja bioenergiatoimialan toimintaedellytysten kehittämiselle on Hämeenkyrössä hyvät edellytykset. Myös metsätalouteen liittyvän liikenneverkon ylläpitämiseen ja kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Kunta myöntää avustuksia yksityisteiden perusparannushankkeille. Lisäksi uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen myös paikallisesti nähdään tärkeänä. 5.3 Elinkeinotuet Hämeenkyrön kunta noudattaa seuraavia päälinjauksia kuntakonsernin ulkopuolisten toimijoiden suhteen. Yrityslainojen takaukset Hämeenkyrön kunta ei myönnä yrityksille lainojen takauksia. Yritystuet Hämeenkyrön kunta ei myönnä yrityksille elinkeinopoliittisia tukia tai avustuksia. 24

26 Yritysten investointien ja kehittämishankkeiden rahoitus Hämeenkyrön kunta ei rahoita yritysten omia hankkeita. Yritysryhmien hankkeisiin on mahdollista osallistua tapauskohtaisesti Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n harkinnan mukaisesti. Investointi- ja kehittämishankkeissa yrityksiä pääsääntöisesti palvelee Pirkanmaan ELYkeskus ja Joutsenten Reitti Elinkeinopolitiikan resurssit Yritysneuvonta Yritysneuvonta hoidetaan Hämeenkyrössä Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n kautta. Sekä toimivien yritysten että yritystoimintaa aloittavien neuvonta nähdään tärkeänä ja se on resurssoitu ostopalvelusopimuksessa elinkeinoyhtiöltä. Alkavien yritysten osalta neuvontapalveluista vastaa Uusyrityskeskus Ensimetri. Toimivien yritysten kehittämistyössä pyritään mahdollisimman laajasti hyödyntämään alueellista ja seudullista projektitarjontaa. Budjetointi Hämeenkyrön kunta varaa vuosittain talousarviossaan elinkeinotoimen määrärahan. Kunnan ja Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n välisellä ostopalvelusopimuksella määritellään vuosittain ostopalvelusopimuksen määrä sekä sisältö. Elinkeinopoliittinen päätöksenteko Elinkeinopolitiikasta päättää valtuuston päättämien strategioiden ja tavoitteiden ohjaamana kunnanhallitus. Kunnan elinkeinoyhtiö Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy toimii elinkeinopolitiikan käytännön toteuttajana. Valtuusto tai hallitus ohjaavat konserniohjauksen kautta kunnan yhtiöitä. Kunnan 100 % omistaman elinkeinoyhtiön toimintaa valvoo ja ohjaa yhtiölle asetettu hallitus, joka koostuu sekä kunnan, että elinkeinoelämän vaikuttajista. 6. Seuranta Tämän elinkeinostrategian täytäntöönpano tapahtuu Hämeenkyrön kunnan ja Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n vuosittaisen yhteistyön toimin. Tavoitteet asetetaan talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa, joten seuranta ulottuu valtuustotasolle tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen avulla. Strategia uudistetaan tarvittavilta osin kerran valtuustokaudessa, sen puolivälissä. Uudistamisesta huolehtii kunnanhallitus. Lisätietoja elinkeinostrategiasta antavat kunnanjohtaja Antero Alenius ja toimitusjohtaja Tiina Laakkonen Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:stä. 25