Peruste # aluepolitiikka ELOVENA SUOMI 2.0

Transkriptio

1 036 Peruste # aluepolitiikka ELOVENA SUOMI 2.0 Työelämä ja koko yhteiskuntamme muuttuu merkittävästi tulevien vuosikymmenten aikana. Tämä tarkoittaa, että eri puolilla maata on tuettava uudenlaisia koulutuksen, toimeentulon ja energiapolitiikan mahdollisuuksia. ville luotola

2 Elovena Suomi eillä jokaisella on omat mieltymyksemme ja jokainen meistä haluaa toteuttaa niitä omalla tavallaan. Yksi haluaa asua kaupungin keskustassa, toinen lähiössä ja kolmas maalaistaajaman laitamilla. Se, haluammeko yhteiskuntana tämän olevan mahdollista, on aluepoliittinen kysymys. Jos haluamme antaa ihmisille mahdollisuuden tähän, meidän on muodostettava järjestelmämme uudestaan. Tarvitsemme toimeentuloa suurempien kaupunkien lisäksi myös maalle, kyliin ja kuntiin. Tarvitsemme myös mahdollisuuden ponnistaa ylös, koulutusta, harrastuksia sekä keinon tyydyttää ihmisen tarvetta tutkia ja nähdä maailmaa tarvitsemme tavan kulkea. Esitän tässä vision tai utopian siitä, millainen Suomi voisi olla vuosien tienoilla. ALUEPOLIITTISESTI OLISI ENSIARVOISEN TÄRKEÄÄ, ETTÄ TULEVASSA SUOMESSA IHMISET PYSTYISIVÄT OLEMAAN KAIKKIALTA YHTEYDESSÄ MAAILMALLE. NÄIN OLLEN TEHTAANJOHTAJA VOISI JOHTAA KONEITA KYMMENIEN KILOMETRIEN PÄÄSSÄ ITSE TEHTAASTA TAI YLIOPISTON PROFESSORI VOISI PITÄÄ LUENTOAAN MÖKILTÄÄN. työn muutokset Yhteiskuntamme kohtaa tulevien vuosikymmenten aikana valtavan murroksen, kun suuri osa nykyisistä työpaikoista katoaa kehittyvän automatisoinnin vuoksi. Ensimmäisenä tulevat katoamaan työpaikat tehtailta, logistiikka-alalta sekä hallinnon tukitehtävistä. Aikaa tähän kulunee nopeimmillaan noin 20 vuotta. Myöhemmin tulee katoamaan vielä lisää nykyisin hyvin varmoina pidettyjä toimia sieltä ja täältä ympäri maata. Tämä ei välttämättä tarkoita, että ihmiset joutuisivat massatyöttömyyden uhreiksi: meidän vain tarvitsee keksiä uusia tapoja tulla toimeen. Tarvitsemme uusia ja jossain määrin myös vanhoja ammatteja. Valtion tulisi olla tulevan murroksen tasalla tarjoamalla jokaiselle kansalaiselle toimeentulo, mutta se ei tarkoita, etteikö valtio saisi vaatia ihmisiä tekemään mitään. Samalla kun valtio satsaisi voimansa toimeentulon ja hyvinvoinnin lisäksi tutkimukseen, kehitykseen ja uusiin innovaatioihin, se loisi ihmisille tilan, jossa heillä olisi työssä rehkimisen lisäksi vapaa-aikaa. Tällaista työtä voisi tehdä missä vain, mistä löytyisi riittävät tietoliikenneyhteydet. Aluepoliittisesti olisi ensiarvoisen

3 038 Peruste # Anssi Ylirönni Ajelehtija (35 X 27 cm, akryylit, kangaspahvipohja) 2012 tärkeää, että tulevassa Suomessa ihmiset pystyisivät olemaan kaikkialta yhteydessä maailmalle. Näin ollen tehtaanjohtaja voisi johtaa koneita kymmenien kilometrien päässä itse tehtaasta tai yliopiston professori voisi pitää luentoaan mökiltään. Siivoojia, keittäjiä ja vahtimestareita auttaisivat työssään yhä kehittyvät koneet ja laitteet, jolloin työn fyysinen rasittavuus laskisi työn luonteen muuttuessa enemmän valvojatyyppiseksi tehtäväksi. Tämän lisäksi työpäivien pituus voisi olla huomattavasti lyhyempi, sillä koneiden vapauttamaa työvoimaa olisi tarjolla niin paljon, että entistä kahdeksan tunnin vuoroa vastaisi tulevaisuudessa neljän tunnin vuoro. Näin ollen ihmi-

4 Elovena Suomi Anssi Ylirönni Matti Pellonpää sillä olisi aikaa elinikäiselle oppimiselle, toisilleen ja harrastuksille, niin maalla kuin kaupungeissakin. toimeentulo ja koulutus Täytyy kuitenkin muistaa, että jotta ihmisten perustarpeet säilyvät, on oltava lämmin asumus, ruokaa, juomaa sekä mielellään myös erilaisia sosiaalisen kanssakäymisen muotoja. Tätä varten pelloilla tuotettaisiin valtavat määrät ruokaa, mutta ihmisillä olisi myös itsellään aikaa hankkia elantoa itselleen kalastaen, marjastaen sekä kasvimaata hoitaen. Jokaiselle ihmiselle riittävän käyttövarannon toisi valtion maksama perustulo, jonka päälle tulisivat toki palkka-

5 040 Peruste # UUDENLAINEN ENERGIAPOLITIIKKA MAHDOLLISTAISI HARVEMMIN ASUTUILLE ALUEILLE HALVEMMAN SÄHKÖENERGIAN. KYSE ON BIOPOLTTOAINEISTA, TUULIVOIMALOISTA JA AURINKOPANEELEISTA, JOITA MAASEUDUN MAILLE, TALOJEN PIHOILLE JA RAKENNUSTEN KATOILLE MAHTUISI MERKITTÄVÄ MÄÄRÄ. VALTIO TAKAISI TIETYN OSTOHINNAN TUOTETULLE UUSIUTUVALLE ENERGIALLE. tulot työstä. Perustulo rahoitettaisiin nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan tavoin veroin sekä yhä useampien valtionyhtiöiden tuotoin. Tällä valuutalla kustannettaisiin myös koulutus tuleville sukupolvillemme. Koulutus keskittyisi sosiaalisiin taitoihin, elämäntaitoihin sekä innostamaan itsenäiseen oppimiseen. Sosiaaliset taidot ovat erityisen tärkeitä koneistuneessa maailmassa, jossa toisaalta ihmisillä on aikaa toisilleen, mutta jossa myös pärjää ilman sosiaalisia kontakteja koneiden hoitaessa suuren osan tehtävistä. Koulut toimisivat niin kaupunginosien kuin myös pienempien kylien ja kuntien avoimina toiminta- ja kulttuurikeskuksina. Koulupäivien jälkeen tiloissa järjestettäisiin huomattavasti nykyistä laajemmin harrastustoimintaa niin lapsille kuin aikuisillekin erilaisista liikuntakerhoista taide- ja musiikkikerhoihin. Tällä tavoin ratkaistaisiin myös syrjäkylien työttömyysongelmia, kun paikallisia asukkaita koulutettaisiin ohjaamaan lapsia, nuoria, aikuisia ja eläkeläisiä eri harrastusten parissa. Valtio antaisi kunnille korvamerkittyä rahaa pienempienkin koulujen ylläpitämiseksi toiminnassa. energiapolitiikka Uudenlainen energiapolitiikka mahdollistaisi harvemmin asutuille alueille halvemman sähköenergian. Kyse on biopolttoaineista, tuulivoimaloista ja aurinkopaneeleista, joita maaseudun maille, talojen pihoille ja rakennusten katoille mahtuisi merkittävä määrä. Valtio takaisi tietyn ostohinnan tuotetulle uusiutuvalle energialle. Markkinoilla sähkö saattaisi olla toki selvästi kalliimpaa kuin nykyisin, mutta silloin ihmiset voisivat käyttää suurimman osan tuottamasta sähköstään itse ja ennen kaikkea, käyttäisivät energiaa vähemmän. Näin saavutettaisiin sekä ekologisia että aluepoliittisia tavoitteita. Energiaan liittyy myös suurempia työllistäviä ratkaisuja, sillä aluepoliittisesti vahva Suomi rakennetaan työllisyyttä ja toimeentuloa tuovan kotimaisen energian ympärille. Yksittäisiä asukkaita ja perheitä auttavat pienvoimalat saisivat lähettyvilleen biopolttoainetta tuottavia

6 Elovena Suomi ALUEPOLITIIKKAMME KEHITTYY YHTÄ AIKAA MUUN AJATTELUMME KANSSA. ME TARVITSEMME IHMISIÄ, JOTKA VOIVAT HYVIN JA IHMISET VOIVAT HYVIN, KUN HE ASUVAT KUTEN HALUAVAT, SAAVAT PERUSTARPEENSA TÄYTETTYÄ SEKÄ VIETTÄVÄT ANTOISAA ELÄMÄÄ. peltoja, puupeltoja, suuria tuulivoimapuistoja sekä aurinkopaneelikeskittymiä, joilla ratkaistaisiin sekä teollisuuden että kaupunkien energian tarve. Innovaatiot tähtäisivät uusien energiamuotojen löytämiseen ja vanhojen kehittämiseen entistä tehokkaammiksi sekä kestävämmiksi. Tämän lisäksi Suomi pyrkisi olemaan edelläkävijä kotien energiatehokkuudessa niin kylmillä kuin kuumillakin ilmoilla sekä kodinkoneita käytettäessä. toteutus Yllä lukemanne on utopia, jota varten täytyisi tehdä määrätietoisesti töitä. Emme voi pelkästään nojautua vanhoihin maatalous- ja tehdastyöpaikkoihin. Informaatioteknologian osaamisemme ei vielä ole riittävällä tasolla, emmekä me todellakaan ole vielä valmiita tällaiselle järjestelmälle poliittisesti. Jo nyt otettavia ensiaskeleita olisivat kuitenkin valtion korvamerkitsemät rahat kylien ja kuntien pienemmillekin kouluille, joissa voitaisiin jo nykypäivänä järjestää koulupäivien lisäksi kansanopistotoimintaa ja urheiluharrastuksia. Toiseksi kirjoitukseni sivuaa myös ajatuksia koko kansalle tarjottavasta perustulosta, johon ihminen voi itse tienata lisäelantoa omilla toimillaan. Suomi ostaa valtavan määrän energiaa ulkomailta. Vaikka teollisuuden halpa sähkö voi olla meille työpaikkojen muodossa kultaa arvokkaampaa, pitäisi meidän pyrkiä parempaan ja puhtaampaan energiantuotantoon. Ehkä aloitamme utopian rakentamisen jo nyt. Ehkä se myös pudottaa sähkönkulutusta ja ajaa rakentajat pohtimaan tehokkaampia lämmityskeinoja: tämä olisi ekologista. Aluepolitiikkamme kehittyy yhtä aikaa muun ajattelumme kanssa. Me tarvitsemme ihmisiä, jotka voivat hyvin ja ihmiset voivat hyvin, kun he asuvat kuten haluavat, saavat perustarpeensa täytettyä sekä viettävät antoisaa elämää. Vaikka perusteluina pitäisi käyttää tuottavuutta ja tehokkuutta, pohjalla ovat kuitenkin aina ihmisen onnellisuus ja perustarpeet. Niitä ei pysty muuttamaan mikään. Kirjoittaja on 25-vuotias Rovaniemen ja Oulun väliä viikoittain reissaava sekatyömies ja kasvatustieteen ylioppilas.