ITÄ-SUOMEN ELINTARVIKEALAN PK-YRITYSTEN KOULUTUSTARVESELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄ-SUOMEN ELINTARVIKEALAN PK-YRITYSTEN KOULUTUSTARVESELVITYS"

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI ITÄ-SUOMEN ELINTARVIKEALAN PK-YRITYSTEN KOULUTUSTARVESELVITYS

2

3 ITÄ-SUOMEN ELINTARVIKEALAN PK-YRITYSTEN KOULUTUSTARVESELVITYS 2012

4

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tausta ja tutkimuskysymykset Aineistot ja menetelmät ITÄ-SUOMEN ELINTARVIKEYRITYSTEN TIETOTAITO- JA OSAAMISTARPEET KYSELYAINEISTON KUVAAMANA Taustatietoja Tietotaito- ja osaamistarpeet Oppisopimustyyppisen koulutuksen soveltuvuus Lähiajan haasteet Yhteenveto kyselystä TIETOTAITO- JA OSAAMISTARPEIDEN TARKENTUMINEN TEEMAHAASTATTELUISSA Tietotaidon ja osaamisen rooli yritystoiminnassa Tietotaidon ja osaamisen hankinta Kiinnostus korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppiseen koulutukseen Yritysten verkostot ja oppilaitosten rooli Yhteenveto haastatteluista YRITYSKÄYNNIT ASIANTUNTIJAPANEELIT YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT...26

6

7 5 1 JOHDANTO 1.1 TAUSTA JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Suomessa on viime vuosina nähty tarpeelliseksi selvittää oppisopimuskoulutuksen käyttö- ja soveltamismahdollisuuksien laajentamista myös korkea-asteelle. Tämän selvitys itäsuomalaisten elintarvikealan pk-yritysten koulutustarpeista ja etenkin oppisopimustyyppisen koulutuksen soveltuvuudesta alan osaamistarpeisiin vastaamisessa kytkeytyy tähän laajempaan kehittämistehtävään vuosina toteutetun monitoimijaisen kehittämishankkeen kautta. Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishankkeen Työssä ja työstä oppien (KOPSU) tavoitteena oli kehittää oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta korkeasti koulutettujen aikuiskoulutukseen. Osana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tehtävää tässä hankekokonaisuudessa oli kartoittaa elintarvikealan pk-yritysten koulutustarpeet ja oppisopimustyyppisen toimintamallin soveltuvuus alalle. Selvityksen toteuttamiseen osallistuivat tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen sekä projektipäälliköt Sirkku Piispanen ja Riitta Kaipainen. Toimitukselliseen työhön osallistui myös projektipäällikkö Päivi Pylkkänen. Osahankkeen tehtävät voidaan esittää tutkimuskysymysten muodossa seuraavasti: 1. Millaisena Itä-Suomen elintarvikeyritykset näkevät tiedon ja osaamisen merkityksen ja roolin toiminnassaan? 2. Millaisia ovat toimialan korkea-asteen tietotaidon ja osaamisen tarpeet ja oppisopimustyyppisen koulutuksen potentiaali? 3. Millaisia viestejä selvityksestä saadaan alan korkea-asteen tietotaidon ja osaamisen kehittämiseen? Elintarviketeollisuus on työllistävyydeltään ja tuotannon arvoltaan merkittävä teollisuuden ala Suomessa. Vaikka peruselintarvikkeiden kysyntä on kansallisesti jokseenkin vakaata, on elintarvikealalla kokonaisuutena globalisaatioon, muuttuviin kulutustottumuksiin ja trendeihin liittyviä jatkuvia uudistumis- ja innovointitarpeita. Erilaiset tietotaidon ja osaamisen uudistamisen tavat mukaan lukien erimuotoinen korkea-asteen täydennyskoulutus, on lähtökohtaisesti merkittävä tekijä alan menestymisessä. Selvityksessä liikutaan korkeakoulutusinstituution ja yritystoiminnan rajapinnalla. Tietoa tuotetaan etenkin korkea- asteen koulutusinstituutioiden ja elintarvikealan yritystoiminnan vuorovaikutuskentästä. Tarkastelun taustalla tunnistetaan toisella suunnalla koulutus- tai elinkeinopolitiikkojen kentät ja toisella suunnalla oppimisen ja erityisesti aikuisoppimisen erityiskysymykset, joihin tarkastelussa ei kuitenkaan lähemmin paneuduta. Tehty selvitys on osa (käytäntöorientoitunutta) alueellista kehittämishanketta ja tämä tuloksia esittelevä raportti on tarkoituksellisesti aineistolähtöinen. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkasteltavaa ilmiökenttää lähestytään melko suoraviivaisesti erilaisten aineistojen kuvailun kautta sen sijaan, että kirjoitusta ohjaisi jokin teoreettinen ennakko-oletus toimijoiden välisistä suhteista tai muutosdynamiikasta, jota aineistolla ikään kuin testattaisiin. Raportti koostuu tämän johdantoluvun jälkeen neljästä aineistoluvusta, josta kukin avaa yhden tarkastelukulman tutkittavaan aiheeseen. Yhteenvetoon ja johtopäätöksiin keskittyvässä viimeisessä luvussa 6 vastataan esitettyihin kysymyksiin ja pohditaan selvityksestä nousevia viestejä alan tietotaidon ja osaamisen kehittämiseen jatkossa. 1.2 AINEISTOT JA MENETELMÄT Selvitys nojaa neljään eri aineistoon: elintarvikeyrityksille suunnattu kyselyyn, teemahaastatteluihin, yrityskäynteihin ja asiantuntijapaneeleihin. Taustatietona käytettiin lisäksi tilastoaineistoa etenkin Itä-Suomen elintarvikealan yritystoiminnasta. Tilasto-aineistona hyödynnettiin sekä Tilastokeskuksen vapaasti saatavilla olevaa toimialakohtaista aineistoa että maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän piirissä toimivan valtakunnallisen Ruoka-Suomi -teemaryhmän kokoamaa elintarvikealan tietopankkia ( Tilastollisia taustatietoja käytettiin hyväksi niin kyselylomakkeen laadinnassa kuin toimialaa kuvailevassa taustoituksessa (luku 2.1). Toimijakyselyllä kerättiin tietoa yrittäjien ja yritysten edustajien näkemyksistä toiminnastaan, toimintaympäristöstään ja tulevaisuudestaan sekä oppisopimustyyppisen koulutuksen käyttökelpoisuudesta vastaajan edustamassa yrityksessä. Kyselyä täydennettiin kyselylomakkeella haastatteluun suostuvaisuutensa ilmoittaneiden toimijoiden puhelinhaastatteluilla. Haastatelluista toimijoista valittiin muutamia, joiden kanssa sovittiin tarkemmista käynneistä yrityksen toimipaikassa. Lisäksi järjestettiin kaksi asiantuntijapaneelia, jotka käsittelivät kyselyn tuloksia ja muodostivat niistä tulkintansa.

8 6 Tutkimustapaa, jossa yhdistetään monia eri aineistoja saman tutkimustehtävän valaisemiseksi kutsutaan menetelmäkirjallisuudessa triangulaatioksi. Triangulaatiota käytetään, jotta tutkimuskohteesta saataisiin monipuolisempi ymmärrys. Triangulaatiota on käytetty tässä selvityksessä siten, että jokaisella aineistolla pyrittiin asteittain syventämään ymmärrystä Itä- Suomen elintarvikealan rakenteesta ja toimintadynamiikasta. Kunkin aineistomuodon tarkempi hankinta- ja käyttötapa on esitelty alla. KYSELY Kyselyn kohdejoukoksi valittiin Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Ruoka-Suomi -teemaryhmän yritystilastossa olevat elintarvikealan yritykset ja yrittäjät Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelta. Ruoka-Suomi tuottaa tilastotietoja alan yrityksistä ja ylläpitää yhteystietoja, jotka päivitetään vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Tilastointiin otetaan mukaan kaikki elintarvikealan yritykset, joiden liikevaihto on vähintään euroa ja joiden toiminta on säännöllistä. Tilastot käsittävät elintarvikkeiden ja juomien valmistajien lisäksi muiden toimialojen yrityksiä, mikäli ne valmistavat elintarvikkeita säännöllisesti myyntiin. Kysely toteutettiin huhtikuussa Ruoka-Suomi -tilastoinnin 6/2010 mukaan Suomessa toimii elintarvikeyritystä, joista 430 yritystä Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Tämä on 14,9 % kaikista maamme elintarvikeyrityksistä. Kartoitusta varten pyydettiin Itä-Suomen alueen Ruoka-Suomen maakunnittaisilta yhteyshenkilöiltä elintarvikeyritysten senhetkisiä (4/2011) tilasto- ja/tai yhteystietoja tai toimimaan kyselyn välittäjänä. Niille yrityksille, joilla ei ollut toimivaa tai lainkaan sähköpostiosoitetta, lähetettiin paperilomake. Kyselyllä tavoitettiin 411 yritystä. Vastauksia saatiin 42 kappaletta, joista 30 sähköpostikyselyllä ja 12 postikyselyllä. Aineistosta poistettiin vastaukset, joissa toimialaksi oli ilmoitettu muu kuin elintarvikkeiden tai juomien valmistus. Lopullinen aineisto koostui 37 yrityksen vastauksista. Vastausprosentiksi muodostui 9. Suhteellisen alhaisen vastausmäärän syyt voivat olla moninaisia. Yksi tunnettu syy on se, että yritykset joutuvat vastaamaan moniin lakisääteisiinkin kyselyihin vuodessa, joten vastausmotivaatio vapaaehtoisiin kyselyihin on yleensä matala. Karhuhierrosta ei järjestetty, vaan alhaisen vastausprosenttia päätettiin paikata syvällisempää tulkintatietoa tuottavilla teema-haastatteluilla. Kyselyn tuloksia käsitellään raportin luvussa 2. TEEMAHAASTATTELUT Haastattelun tavoitteena oli tarkentaa kyselyssä saatuja tietoja Itä-Suomen elintarvikeyritysten tietotaito/osaamistarpeista ja kartoittaa tietotaidon/osaamisen roolia elintarvikealan yritystoiminnassa. Kun kyselyssä oli tiedusteltu suostumusta yhteydenottoon ja haastatteluun vastaajista 12 ilmoitti olevansa käytettävissä. Tarkoituksen oli haastatella kaikki suostumuksensa antaneet, mutta aikatauluhaasteista ja -syistä johtuen voitiin haastatella 9 henkilöä. Haastatteluun suostuneet ja haastatellut edustivat suurempia yrityksiä kuin kyselyyn vastanneet. Haastattelun kohteena olleet yritykset työllistivät keskimäärin 16 henkilöä/ yritys ja kyselyyn vastanneet 10 henkilöä/yritys. Haastateltujen edustamista yhdeksästä yrityksestä kolme (33,3 %) työllisti alle viisi henkilöä. Kyselyaineistossa vastaava osuus oli runsas kolmannes (37,8 %). Haastattelun kohteeksi ei tullut yhtään 5-9 työntekijän yritystä, kun niitä kyselyyn vastanneissa oli liki neljännes (24,3 %). Haastatelluista yhdeksästä yrityksestä kuusi (66,6 %) työllisti 10 henkilöä tai enemmän. Kyselyaineistossa näiden osuus oli liki kolmannes (32,4 %). Myös liikevaihdolla mitattuna haastatellut yritykset edustavat kyselyyn vastanneita suurempia yrityksiä. Muutoin haastateltujen yritysten voidaan katsoa kokonaisuutena edustavan melko hyvin kyselyyn vastanneiden yritysten joukkoa. Haastattelut suoritettiin puhelimitse lokakuussa 2011 ja ne kestivät yhtä lukuun ottamatta minuuttia. Haastattelua voidaan pitää puolistrukturoituna. Haastateltaville esitettiin likipitäen samat kysymykset ja suunnilleen samassa järjestyksessä. Esitetyt kysymykset olivat avoimia. Muutamien kysymysten kohdalla viitattiin haastateltavan kyselyssä antamiin vastauksiin ja pyydettiin kertomaan asiasta lisää. Puhelinhaastattelut nauhoitettiin ja äänitiedostot kuunneltiin useaan kertaan sekä litteroitiin valikoiden. Työn kuluessa etsittiin samalla teemoittelua, jonka mukaisesti haastatteluaineistoa uudelleen järjestelemällä saataisiin sen keskeiset tulokset esiin. Aineiston käsittelyssä tulosten esittelyteemoiksi valittiin seuraavat: 1)tietotaidon/osaamisen rooli yritystoiminnassa, 2) tietotaidon/osaamisen hankinta, 3) kiinnostus korkea-asteen oppisopimustyyppiseen koulutukseen sekä 4) yritysten verkostot ja oppilaitosyhteistyön rooli. Anonymiteetin säilyttämiseksi aineiston raportoinnissa ei esitetä yksityiskohtia haastateltujen edustamien yritysten taustatiedoista. Haastattelujen tuloksia käsitellään lähemmin raportin luvussa 3. YRITYSKÄYNNIT Haastatteluaineistoa täydennettiin vielä yrityskäynneillä. Tavoitteena oli yritysesittelyn ja vapaamuotoisen keskustelun avulla kartoittaa tietotaidon/osaamisen roolia ja sen hankintaa elintarvikealan yrityksissä. Vierailukohteiden valintakriteeriksi asetettiin se, että yritykset olisivat eri elintarviketoimialoilta ja eri maakuntien alueelta. Tarkoituksena oli vierailla haastatelluista yhdeksästä yrityksestä kolmessa. Yritysvierailuja tehtiin lopulta kahteen elintarvikealan yritykseen. Ne toteutettiin tammikuussa Molemmat kestivät noin kaksi tuntia. Käyntien aikana kirjattiin ylös keskustelussa esille tulleita asioita ja myöhemmin tehdyt muistiinpanot kirjoitettiin puhtaaksi. Yrityskäynneistä tehtyjä muistiinpanoja verrattiin haastatteluaineistoon ja tarkoituksena oli löytää vahvistusta tai poikkeamia haastatteluissa saatuihin näkemyksiin. Yritysvierailujen tuloksia käsitellään raportin luvussa 4.

9 7 ASIANTUNTIJAPANEELIT Tiedonhankinnan neljäntenä osana järjestettiin asiantuntijapaneelit. Asiantuntijapaneelien tavoitteena oli tuottaa asiantuntijoiden tulkintoja kyselyn tuloksista (validointitehtävä) ja tarkentaa asiantuntijoiden näkemyksiä keinoista vahvistaa elintarvikeyritysten osaamista (kehittämistehtävä). Asiantuntijapaneeleita järjestettiin kaksi kappaletta. Toiseen paneeliin osallistui 9 henkilöä Mikkelissä ja toiseen 4 henkilöä Seinäjoella. Osanottajat olivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin henkilökuntaa ja heistä pääosa työskenteli elintarvikealan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustehtävissä. Paneelien aluksi esiteltiin kyselyn tulokset, jonka jälkeen keskusteltiin niistä ja keinoista vahvistaa elintarvikeyritysten osaamista. Molemmat paneelit kestivät noin kaksi tuntia. Paneelikeskustelujen aikana tehtiin muistiinpanoja ja keskustelut myös nauhoitettiin. Muistiinpanoja täydennettiin kuuntelemalla äänitiedostot kahteen kertaan, minkä jälkeen keskusteluaineisto teemoiteltiin. Asiantuntijapaneelin tuloksia käsitellään lähemmin luvussa ITÄ-SUOMEN ELINTARVIKEYRITYSTEN TIETOTAITO- JA OSAAMISTARPEET KYSELYAINEISTON KUVAAMANA 2.1 TAUSTATIETOJA TOIMIPAIKAN SIJAINTIMAAKUNTA Kyselyyn saatiin vastauksia eniten 40,5 % Pohjois-Savossa toimipaikkaa pitäviltä yrityksiltä. Lähes saman verran 37,8 % joukossa oli Pohjois-Karjalassa toimivia yrityksiä. Etelä-Savon elintarvikeyritysten osuus oli noin viidennes 21,6 %. Perusjoukkoon nähden Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelta vastattiin kyselyyn hieman keskimääräistä aktiivisemmin ja Etelä-Savon yritykset ovat vastaavasti hieman aliedustettuina. Taulukko 1: Toimipaikan sijaintimaakunta Ruoka-Suomi 6/2010 -tilasto N % Ruoka-Suomi*) kyselyllä tavoitetut Kyselyyn vastanneet Etelä-Savo , ,4 8 21, 6 Pohjois- Karjala Pohjois- Savo , , , , ,7 15 0,5 Yht *) Ruoka-Suomi -tilasto kyselyhetken 4/2011 tilanteen mukaisesti

10 8 TOIMIALA Tilastokeskuksen toimialaluokituksen 2008 mukaisesti tarkasteltuna kyselyyn vastanneista noin kolmannes (32,4 %) oli leipomotuotteiden valmistajia (101 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus). Noin viidesosa (18,9 %) yrityksistä jalostaa hedelmiä ja kasviksia (103 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä). Seuraavaksi eniten (13,5 %) vastaajissa oli kalanjalostajia (102 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä). Kolmea edellä mainittua toimialaa edustaa kyselyyn vastanneista yrityksistä kaksi kolmannesta (64,8 %). Muiden elintarvikevalmistajien osuus jää aineistossa suhteellisen pieneksi. Ruoka-Suomi 6/2010 -tilaston mukaan elintarviketuotanto keskittyy niin ikään kolmelle toimialalle Itä-Suomen alueella (67,5 %) ja koko Suomessa (63,2 %). Yleisintä on leipomotuotteiden valmistus sekä vastaajien keskuudessa, Itä-Suomessa että koko Suomessa. Samoin toiseksi yleisintä on hedelmä-, marja- ja kasvisjalostus. Kolmanneksi eniten on valtakunnan tasolla teurastus- ja lihajalostusalan yrityksiä. Itä-Suomen alueella ja vastaajien joukossa ne yltävät vasta neljänneksi kalanjalostusyritysten ollessa yleisempiä. Kyselyn toimialajakauma voidaan katsoa edustavaksi, vaikkakin Ruoka-Suomi -tilastoinnissa ei ole ilmeisesti käytetty TOL luokitusta sellaisenaan. Kyselyyn vastanneissa oli myös pieni joukko (10,8 %) monitoimialaisia yrityksiä, joka on ryhmitelty omaksi luokakseen. Ne valmistavat useampaan eri toimialaluokkaan kuuluvia elintarvikkeita tai elintarvikkeiden valmistus on vain yksi osa yritystoimintaa. Taulukko 2: Yritysten toimialat (TOL 2008) Koko Suomi* N % Itä-Suomi* (Etelä-Savo, Pohjois- Savo, Pohjois-Karjala) N % Kyselyyn vastanneet 101 Teurastus, lihan säilyvyyskäsittely ja lihatuotteiden valmistus , ,5 4 10,8 102 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä , ,6 5 13,5 103 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä , ,4 7 18,9 104 Kasvi- ja eläinöljyjen ja rasvojen valmistus 105 Maitotaloustuotteiden valmistus 105 3,6 18 4,2 1 2,7 106 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 129 4,5 21 4,9 1 2,7 107 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus , , ,4 108 Muiden elintarvikkeiden valmistus ,6 37 8,6 3 8,1 109 Eläinten ruokien valmistus 11 Juomien valmistus 127 4,4 19 4,4 Monitoimialaiset 4 10,8 Yht *) Ruoka-Suomi 6/2010: Elintarvikeyritykset toimialoittain (luokituksessa ei ole käytetty TOL luokitusta eikä se sisällä omia luokkia kasvi- ja eläinöljyjen valmistukselle eikä eläinruokien valmistukselle. Monialaiset yritykset on luokiteltu elintarvikevalmistuksen mukaan).

11 9 YRITYSMUOTO Enemmistö (62,2 %) yrityksistä oli henkilö- tai osakeyhtiöitä tai osuuskuntia. Runsas neljännes (27,0 %) harjoitti elintarvikealan yritystoimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Lisäksi pienellä joukolla (10,8 %) elintarvikealan yritystoiminnan harjoittaminen oli organisoitunut muulla tavalla; ne toimivat esimerkiksi maatilan yhteydessä tai yhdistyksen puitteissa. Taulukko 3: Yritysmuoto yksityinen elinkeinonharjoittaja 10 27,0 avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta 23 62,2 muu (esim. maatilan yhteydessä) 4 10,8 Yht VIIMEISIN LIIKEVAIHTO Eniten yrityksiä kuului liikevaihdolla mitattuna kokoluokkiin euroa (27 %) ja yli euroa (21,6 %). Runsaalla puolella vastaajista (56,7 %) viimeisin liikevaihto ylitti 0,5 miljoonaa ( euroa). Liikevaihdossa on suuria eroja saman toimialaluokankin sisällä, mutta kaikkiaan elintarvikealan yritykset ovat Suomessa hyvin pieniä. Vastaajista noin kolmanneksella (32,4 %) viimeisin liikevaihto oli ollut korkeintaan euroa. Ruoka-Suomi ei tilastoi yrityksiä liikevaihdon mukaan, joten vertailutietoja ei ole käytettävissä. Elintarvikeosaamiskeskus Ekoneum ry sen sijaan on Elintarvikeosaamiskeskusklinikka -hankkeessa selvittänyt vuosina elintarvikeketjun toimijoiden liikevaihtoa Etelä- Savossa. Myös sen mukaan elintarvikealan yritykset ovat kooltaan liikevaihdolla mitattuna hyvin pieniä. Taulukko 4: Viimeisin liikevaihto Kyselyyn vastanneet Etelä-Savo*) alle euroa 1 2,7 9 8, euroa 5 13, , euroa 6 16, euroa 4 10,8 11 9, euroa 10 27, , euroa 3 8,1 yli euroa 8 21, ,6 Yht *) Elintarvikeosaamiskeskus Ekoneum ry: Ekoneumin elintarvikeosaamiskeskusklinikka -hanke. Yrityshaastattelujen tulokset Julkaisematon raportti. YRITYSTEN TYÖLLISTÄVYYS JA KOKO HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN MUKAAN Kyselyyn vastanneissa elintarvikeyrityksissä työskenteli yhteensä 505 henkilöä, joista kokoaikaisia työntekijöitä oli 399 (79 %), osa-aikaisia 56 (11,1 %) ja kausityövoimaa 50 (9,9 %). Osaaikaisen henkilökunnan osuus ei ole suuri, mutta osa-aikainen työllistäminen on tavallista vastanneiden yritysten keskuudessa (51,4 %). Kausityövoimaa käyttää kolmannes (34,3 %). Yrityksissä oli vakituista henkilökuntaa (koko- ja osa-aikaiset) keskimäärin 10 henkilöä/yritys. Vastanneissa oli eniten (37,8 %) alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä. Lähes kaksi kolmasosaa (62,1 %) työllistää korkeintaan 9 työntekijää. Kyselyyn vastasi henkilöstöltään keskimääräistä suuremmat yritykset: Ruoka-Suomi tilaston 6/2010 mukaan pääosa (70,9 %) maamme elintarvikealan yrityksistä on alle viiden työntekijän yrityksiä ja Itä-Suomessa elintarvikeala on vielä pienyritysvaltaisempaa (73,2 %). Taulukko 5: Yritysten työllistävyys ja koko henkilöstön määrän mukaan Koko Suomi* N % Itä-Suomi* (Etelä-Savo, Pohjois- Savo, Pohjois-Karjala) N % Kyselyyn vastanneet (ilman kausityövoimaa) < , , , , ,3 9 24, ,8 23 5,3 9 24, ,5 13 3,0 1 2, ,6 13 3,0 2 5,4 Ei vast. 2 5,4 Yht *) Ruoka-Suomi 6/2010: Elintarvikeyritykset kokoluokittain. Tilastointiperuste ei ilmene, joten ei ole tiedossa onko henkilöstöön laskettu sekä koko- ja osa-aikaiset että kausityövoima.

12 10 YHTEISTYÖ TOISTEN YRITYSTEN JA YRITYSVERKOSTOJEN KANSSA Kyselyyn vastanneista 37 yrityksistä 22 yritystä (59,5 %) tekee yhteistyötä toisten yritysten kanssa tai toimii yritysverkostoissa. Yhteistoimintaa ei ollut 13 yrityksellä (35,1 %) ja kaksi (5,4 %) ei vastannut kysymykseen. Yritykset tekevät yhteistyötä yleensä yhdellä tai kahdella osa-alueella. Yleisintä on yhteistyö raaka-aineiden tai tuotteiden hankinnassa. Sitä harjoittaa noin kolmasosa (31,4 %) kaikista yrityksistä ja puolet (50 %) yhteistyötä tekevistä. Viidennes (20 %) kaikista ja vajaa kolmannes (31,8 %) yhteistyötä tekevistä elintarvikeyrityksistä on alihankintasuhteessa toisiin yrityksiin. Taulukko 6: Yhteistyö toisten yritysten kanssa ja yritysverkostot Taulukko 7: Arvio yritystoiminnan tilanteesta kolmen viiden vuoden kuluttua Elintarvikeyritystoiminta jatkuu nykyisellään Elintarvikeyritystoiminta on laajentunut Elintarvikeyritystoiminta on supistunut On luovuttu elintarvikeyritystoiminnasta 16 43, ,5 3 8,1 3 8,1 Yht Maininnat % vastanneista n = 35 % yhteistyötä tekevistä n= TIETOTAITO- JA OSAAMISTARPEET raaka-aineiden/ tuotteiden hankinta 11 31,4 50,0 alihankinta 7 20,0 31,8 kuljetukset, logistiikka myynti, markkinointi muut yksittäiset maininnat yhteistyöstä 3 8,6 13,6 3 8,6 13,6 5 14,3 22,7 ARVIO YRITYSTOIMINNAN TILANTEESTA KOLMEN VIIDEN VUODEN KULUTTUA Yrityksistä pääosa (83,7 %) arvioi toimintaa harjoitettavan lähitulevaisuudessa nykyisellään tai sitä laajemmassa mitassa. Elintarvikeyritystoiminnan arvioitiin yleisimmin (43,2 %) jatkuvan entisellään kolmen viiden vuoden kuluttua. Lähes yhtä monella yrityksellä (40,5 %) oli suunnitelmissa laajentaminen. Pääosa (60,0 %) toiminnan laajentamiseen tähtäävistä on 10 henkilöä tai enemmän työllistäviä yrityksiä. Vastaavasti pääosa (87,5 %) nykyisellään jatkavista/supistavista/luopuvista on työntekijämäärältään edellä mainittua pienemmistä yrityksistä. Yritystoiminnasta luopujat ja toiminnan supistajat (16,2 %) edustavat eri toimialoja ja kokoluokkia. Aineiston pienuus ei anna mahdollisuuksia muuttujien välisten riippuvuuksien luotettavaan tilastolliseen tarkasteluun. TIETOTAIDON JA OSAAMISEN PÄÄASIALLISET HANKINTATAVAT Yleisimmät tavat hankkia tietotaitoa ja osaamista yritystoiminnan tarpeisiin oli osallistua koulutukseen tai kursseille (54,1 %), lukea ammattikirjallisuutta ja lehtiä (48,6 %) ja keskustella toisten alan ihmisten kanssa (48,6 %). Liki puolet yrityksistä (45,6 %) käyttää myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Henkilöstön palkkaaminen ei sen sijaan näissä tilanteissa ole tavallista (16,2 %) ja tällä tavalla osaamista hankkivat vain suurimmat yritykset. Myös ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö yleistyy yrityskoon kasvaessa. Niitä käyttää liki puolet yrityksistä, mutta alle viiden henkilön yrityksistä noin viidennes (21,4 %). Taulukko 8: Tietotaidon- ja osaamisen pääasialliset hankintatavat Osallistumalla koulutukseen/kursseille Lukemalla ammattikirjallisuutta/lehtiä Keskustelemalla toisten alan ihmisten kanssa Palkkaamalla yritykseen tarvittavia henkilöitä Käyttämällä ulkopuolisia asiantuntijapalveluja Maininnat n % vastaajista n = , , ,6 6 16, ,9 Muulla tavoin 3 8,1

13 11 TIETOTAITO- JA OSAAMISTARPEET LÄHITULEVAISUUDESSA Pääosa (72,9 %) vastanneista yrityksistä arvioi lähitulevaisuudessa tulevansa toimeen henkilöstön nykyisellä tietotaidolla/ osaamisella tai hankkimalla sitä aika ajoin lisää. Runsaalla neljänneksellä (27 %) yrityksistä tietotaidon/osaamisen päivittäminen on jatkuvaa. Toiminnan lähiajan tietotaidon tarpeet näyttävät olevan yhteydessä yrityskokoon ja toimialaan. Aineiston pieni koko rajoittaa tässäkin tilastollisesti luotettavien päätelmien tekemistä riippuvuuksista tai niiden suunnasta. Taulukko 9: Arvio yritystoiminnassa tarvittavasta tietotaidosta/ osaamisesta lähitulevaisuudessa Toiminta sujuu henkilöstön nykyisellä tietotaidolla/osaamisella Tietotaitoa/osaamista hankitaan lisää aika ajoin Tietotaitoa/osaamista päivitetään jatkuvasti 12 32, , ,0 Yht Kyselyssä ei tiedusteltu erikseen, olivatko kyseessä yliopistovai ammattikorkeakoulututkinnot, mutta vastaukset viittaavat siihen, että kyseessä ovat pääasiassa ammattikorkeakoulututkinnot. Huomattavalla osalla kyseessä näytti olleen liiketalouden alan koulutus. Taulukko 10: Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työntekijöiden lukumäärä 0 henk ,2 1 henk. 6 16,2 2 henk. 3 8,1 3 5 henk. 6 9 henk. 1 2,7 10 henk. 2 5,4 Ei vast. 2 5,4 Yht TARVITTAVAN TIETOTAIDON JA OSAAMISEN AIHEPIIRIT JA ALUEET Vastaajia pyydettiin kuvailemaan aihepiirejä ja asioita, joissa tarvitaan lisää tietotaitoa/osaamista, jos heidän mielestään henkilöstö sellaista tarvitsee. Vajaa puolet (43,2 %) vastasi kysymykseen. Vastaajat edustivat kooltaan suurimpia yrityksiä eikä niiden joukossa juuri ollut alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä. Pääosa vastaajista (68,8 %) katsoi henkilöstön tarvitsevan osaamisen kehittämistä asioissa, jotka voidaan tulkita elintarvikevalmistukseen kuuluviksi kuten prosessit, teknologia, omavalvonta ja laatujärjestelmät. Nämä ovat pitkälle toimialakohtaisia kysymyksiä. Lisäksi runsas kolmannes (37,5 %) vastaajista mainitsi tuotekehityksen ja liki yhtä usea toi esille liiketoimintaosaamiseen (31,2 %) liittyvät kehittämistarpeet kuten esimerkiksi markkinoinnin ja kustannustehokkuuden. YLIOPISTO- TAI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKIN- NON SUORITTANEEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Elintarvikeyritysten enemmistöllä (62,2 %) ei ole lainkaan korkeakoulutettua henkilökuntaa. Noin kolmanneksella (32,4 %) yrityksistä oli yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöstöä. Korkeakoulutettujen osuus työntekijöistä on kuitenkin pieni: yrityksissä työskenteli kaikkiaan 505 henkilöä, joista 38:lla (7,5 %) oli korkeakoulututkinto. Korkeakoulutettuja työllistävät yritykset jakautuvat eri toimialoille, mutta kuuluivat työntekijämäärältään suurimpiin kokoluokkiin: niistä kolme neljästä (75 %) työllistää 10 henkilöä tai enemmän. Tutkinnot edustavat eri koulutusaloja kuten elintarvike-, matkailu- ja ravitsemisalan, tekniikan ja liiketalouden aloja. ARVIO YLIOPISTO- TAI AMMATTIKORKEAKOULUTUT- KINNON SUORITTANEEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYKSESTÄ SEURAAVIEN KOLMEN VIIDEN VUODEN AIKANA Enemmistö (62,2 %) arvioi korkeakoulutetun työvoiman määrän säilyvän ennallaan seuraavien kolmen viiden vuoden aikana. Pääasiassa nämä olivat yrityksiä, joilla ei kyselyhetkelläkään ollut korkeakoulutettua henkilökuntaa. Yleisimpien perustelujen mukaan sitä ei tarvittu: työ ei edellytä korkeakoulututkintoa, henkilökuntaa ei lisätä tai se pysyy samana. Ei tarvetta korkeasti koulutettuun henkilökuntaan, tavan duunarit oppivat kyllä tarvittavat taidot! Henkilökuntaa ei lisätä, Henkilökunta pysyy samana Yleensä koulutus ei ratkaise, vaan työntekijöiden taidot/ oppimisen halukkuus Ei näköpiirissä sellaista hakijaa, jolla ammattikorkeakoulutus Yrityksistä runsas kymmenes (13,5 %) arvioi korkeakoulutetun henkilöstön määrän kasvavan lähivuosina. Nämä olivat toiminnan laajentamiseen tähtääviä yrityksiä, joilla (yhtä lukuun ottamatta) oli jo kyselyhetkellä yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita työntekijöitä. Yritykset edustivat eri toimialoja ja ne olivat henkilöstömäärältään keskimääräistä suurempia. Näissä yrityksissä oli tarvetta saada koulutettuja henkilöjä lähinnä johtotehtäviin. On tarvetta henkilöistä organisaation johtotehtäviin

14 12 Taulukko 11: Arvio korkeakoulutetun henkilöstön määrän kehityksestä seuraavien kolmen viiden vuoden aikana Kasvaa 5 13,5 Pysyy ennallaan 23 62,2 Vähenee 3 8,1 Ei vast. 6 16,2 Yht OPPISOPIMUSTYYPPISEN KOULUTUKSEN SOVELTUVUUS Vastaajille esitettiin mahdollisia oppisopimustyyppisen koulutuksen ominaispiirteitä ja pyydettiin arvioimaan, kuinka hyvin ne sopisivat heidän edustamansa elintarvikeyritystoiminnan henkilöstökoulutukseen tai uusien työntekijöiden hankintaan. Vastaajien näkemykset oppisopimustyyppisen koulutuksen ominaispiirteistä hajaantuivat. Monia esitettyjä ominaispiirteitä pidettiin erittäin hyvin tai melko hyvin sopivina. Sopivimpana ominaisuutena pidettiin sitä, että pääosa koulutuksesta (noin 80 % ) tapahtuu työpaikalla tehtävänä ohjattuna työnä. Toisaalta joihinkin ominaisuuksiin suhtauduttiin selvästi varauksellisemmin. Tällaisia olivat mm. esitykset koskien työehtosopimuksen mukaista palkkausta ja yrittäjän ohjausta toisen yrittäjän toimesta. (Taulukko 12). Yleisesti ottaen vastaajien enemmistö piti oppisopimustyyppisen koulutuksen esitettyjä ominaispiirteitä kuitenkin edustamaansa yritystoimintaan soveltuvina. Enemmistön kannatusta sen sijaan eivät saaneet korkeakoulutetut kohderyhmänä, työehtosopimuksen mukainen palkkaus (yhdistettynä työnantajalle maksettavaan noin 200 euron koulutuskorvaukseen) eikä toinen yrittäjä opiskelevan yrittäjän ohjaajana. Vastaajien oli mahdollista myös omin sanoin kommentoida annettuja vastauksia. Perusteluja esitettiin suhteellisen vähän (16 37 % vastaajista/väittämä), joten annettujen arvioiden taustalla olevia seikat jäävät suuntaa-antaviksi. Parhaimpana (sopii erittäin hyvin tai melko hyvin 78,4 %) pidettiin koulutuksen toteuttamista pääasiassa (80 %) työpaikalla ohjattuna työnä. Oppimista käytännössä pidetään hyvänä järjestelynä. Huono soveltuvuus näyttää olevan yhteydessä yrityksen työvoiman tarpeeseen ja palkanmaksukykyyn. No siinä henkilö tutustuu yritykseen ja päinvastoin, jos kysymyksessä on uusi henkilö erittäin hyvin Työ tekijäänsä opettaa erittäin hyvin Taulukko 12: Oppisopimustyyppisen koulutuksen mahdollisten ominaispiirteinen soveltuvuus yrityksen tarpeisiin erittäin hyvin melko hyvin melko huonosti erittäin huonosti ei vast. yh. a. Pääosa koulutuksesta (noin 80 %) tapahtuu työpaikalla tehtävänä ohjattuna työnä b. Opiskelija käyttää koulutuksen tietopuoliseen osuuteen 20 % työajasta c. Koulutuksen kesto on kaikkiaan noin yksi vuosi d. Koulutus on tarkoitettu yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon jo suorittaneille e. Koulutus on tarkoitettu nykyisille työntekijöille f. Koulutus on tarkoitettu palkattaville uusille työntekijöille g. Koulutus on tarkoitettu yrittäjälle itselleen h. Työnantajan on maksettava opiskelijalle koulutusajalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa, ja työnantaja saa noin 200 euron koulutuskorvauksen i. Yrityksen kokeneen työntekijän tai esimiehen tehtävänä on toimia opiskelijan työpaikkaohjaajana j. Opiskelevan yrittäjän ohjaajaksi on hankittava kokenut toinen yrittäjä 10 27, ,4 4 10,8 4 10, , ,8 5 13,5 4 10,8 3 8, , ,5 3 8,1 5 13,5 2 5, , , ,0 7 18,9 3 8, , ,2 9 24,3 3 8,1 2 5, , ,1 7 18,9 4 10,8 2 5, , ,2 8 21,6 2 5,4 3 8, , , ,1 3 8, , ,8 7 18,9 3 8,1 1 2, ,4 5 13, , ,8 3 8,

15 13 Perusasiat oltava opiskeltuna, muu hiotaan käytäntöön työpaikalla melko hyvin Olemme liian pieni yritys palkkaamaan uusia työntekijöitä, mutta opettamaan voisimme melko huonosti Henkilökuntaa ei lisätä erittäin huonosti Ei tarvetta erittäin huonosti Tietopuolisen koulutukseen osuus 20 % työajasta sen sijaan sai edellistä heikommat arviot (sopii erittäin hyvin tai melko hyvin 67,6 %). Tietopuolista osuutta on nähtävästi arvioitu lähtien siitä, sovitetaanko koulutuksen tietopuolinen osuus yritysten toimintaan ja aikatauluihin. No voi myöskin antaa oikeaa työpanosta yritykselle ja tuo aika käytettynä opiskeluun pitäisi olla soviteltavissa yrityksen toimintaan, niin ettei siitä ole paljon haittaa erittäin hyvin Jos on mahdollista itse valita teoriaosuuden ajankohta, niin silloin ok melko hyvin...prosessit ovat sellaisia, ettei niistä voi poistua pitää saada varamies tai opiskelija täytyy ohjata muuhun työhön, josta voi poistua tietopuoliseen osuuteen melko huonosti Toiseksi parhaiten (sopii erittäin hyvin tai melko hyvin 73,0 %) esitetyistä koulutuksen ominaispiirteistä yrityksille soveltui koulutuksen kesto, noin yksi vuosi. Yritysten näkemykset olivat pääosin positiivisia, vaikka vuoden mittainen koulutus nähtiin sekä liian lyhyenä että pitkäkestoisena. Ei kestä liian kauan, se hyvä! Vie kuitenkin jonkin verran ylimääräistä energiaa erittäin hyvin Vaikka prosessit ovat melko yksinkertaisia, työ kaikkine tekniikoineen on aikaa vievää... [alan] sesonkiajat ovat myös toisistaan poikkeavia jolloin koko vuosi tarvitaan melko hyvin 6 kk voisi riittää melko hyvin Kouluttautumisessa vuosi on liian lyhyt aika melko huonosti Koulutuksen suuntaaminen yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnon jo suorittaneille ei saanut vastaajien enemmistön kannatusta (sopii erittäin hyvin tai melko hyvin 45,9 %). Perustelut kytkeytyvät siihen, minkälaisen koulutuksen omaavia työntekijöitä yrityksessä katsottiin tarvittavan. Pohjakoulutus takaa riittävän osaamispohjan erittäin hyvin Ammattikorkeakoulututkinto sopii erittäin hyvin No voiko uusi koulutus tarjota enää mitään uutta?? melko hyvin [mainitsee edustamansa toimialan] ala kaipaa osaavia vetäjiä, esimiehiä melko hyvin Emme tarvitse herroja vaan työntekijöitä melko huonosti En ole itsekään noin korkeasti koulutettu melko huonosti Oppisopimustyyppisen koulutuksen soveltuvuus yritysten nykyisten työntekijöiden kouluttamiseen sai vastaajien enemmistöltä positiiviset arviot (sopii erittäin hyvin tai melko hyvin 62,1 %). Myös tässä arviot kytkeytyvät siihen, missä määrin tietotaito/osaamistarpeita yrityksessä katsottiin olevan. Koulutusta tarvitaan erittäin hyvin Lisää tietotaitoa elintarvikealasta ja lainsäädännöstä melko hyvin Väki on iäkästä, ei kiinnostusta melko huonosti Yritykset arvioivat oppisopimustyyppisen koulutuksen sopivan hieman paremmin uusien (sopii erittäin hyvin tai melko hyvin 64,9 %) kuin nykyisten työntekijöiden kouluttamiseen. Perusteluista ei tule ilmi positiivisten näkemysten taustoja. Varaukselliset arviot näyttävät pohjautuvan siihen, ettei yrityksillä ole tarvetta tai palkanmaksukykyä lisätä henkilökuntaa. Jos siitä ei tule kohtuutonta lisäkustannusta erittäin hyvin Ei tarvetta melko huonosti Ei ole varaa tällä hetkellä palkata työntekijöitä erittäin huonosti Oppisopimustyyppisen koulutuksen katsottiin soveltuvan yrittäjälle itselle (sopii erittäin hyvin tai melko hyvin 64,8 %) yhtä hyvin kuin uusille työntekijöille. Annetut arviot kytkeytyvät lähes yksinomaan koulutustarpeen kokemiseen. Lisäksi on huomattava, että kysymys on relevantti vain omistaja- ja yrittäjävetoisille yrityksille. Olen ollut koulutuksessa ja siltä pohjalta arvioin että se sopii hyvin erittäin hyvin Työajan sovittelu joustavaa erittäin hyvin Kiirus melko hyvin

16 14 On käyty tarpeeksi tyhjiä kursseja, joita pidetään, että opettajilla olisi töitä erittäin huonosti Ei tarvetta erittäin huonosti Oppisopimustyyppisen koulutuksen perustuminen työsuhteeseen sekä työehtosopimuksen mukaiseen palkkaukseen ja työnantajalle maksettavaan noin 200 euron suuruiseen koulutuskorvaukseen sai vastaajilta toiseksi huonoimmat arviot (melko hyvin 21,6 %). Tämä oli myös ainoa väittämä, jota kukaan ei katsonut erittäin hyvin soveltuvaksi. Korvausta suhteessa henkilökuluihin ja ohjaustyön määrään pidettiin aivan liian pienenä eikä kaikilla yrityksillä ole oppisopimuskoulutuksen edellyttämää palkanmaksukykyä. Pitäisi huomioida kuitenkin työllistymiskoulutuksena jolloin osittainen päiväraha huomioitaisiin tuloissa melko hyvin Korvaus liian pieni melko huonosti Ei varaa palkata lisää melko huonosti Koulutuskorvaus pitäisi olla työnantajamaksujen suuruinen melko huonosti Opiskelija vaatii kouluttajan/ohjaajan ja se on jo kynnyskysymys laskettaessa kuluja erittäin huonosti Oppisopimuskoulutus on erittäin hyvä täydennyskoulutus. Työnantajan saama korvaus on lähinnä naurettava vert. laitettavaan panokseen erittäin huonosti Oppisopimustyyppiseen koulutukseen kuuluva työpaikkaohjauksen järjestäminen ei näytä olevan yrityksissä kynnyskysymys. Vastaajien mielestä se on enimmäkseen sopiva järjestely (sopii erittäin hyvin tai melko hyvin 70,3 %). Annetut positiivisten arvioiden perustelut pohjautuivat lähinnä aikaisempaan kokemukseen työpaikkaohjauksesta. Negatiivisten arvioiden antajista vain yksi kommentoi antamaansa arvioita työpaikkaohjauksen soveltuvuudesta. Meillä on tämä käytäntö koettu hyväksi melko hyvin Yrityksessämme on koulutettuja ohjaajia. Toiminta tuttua keskiasteen työssäoppimisjaksoilta melko hyvin Jos siitä saa kunnon korvauksen melko hyvin Ei ole olemassa muita työntekijöitä, pitäisi saada ohjaaja ulkopuolelta! erittäin huonosti Kaikkein huonoimpana (sopii erittäin hyvin tai melko hyvin 18,9 %) pidettiin sitä, että opiskelevaa yrittäjää ohjaisi toinen kokenut yrittäjä. Perusteluissa viitataan yhtäältä myönteisenä asiana vertaistuen tarpeeseen ja toisaalta järjestelyn huonona puolena yritysten keskinäiseen kilpailuun ja alan pienuuteen. Asia ok, tai riippuu tietenkin siitä, mitä sellainen sitten maksaa melko hyvin En halua ulkopuolista yritykseeni ja talon tavat oppii vain ne jotka ne osaa erittäin huonosti ala on suppea, kilpailu melko kovaa erittäin huonosti OPPISOPIMUSTYYPPISEN KOULUTUKSEN SOVELTUVUUS SUKUPOLVEN- JA YRITTÄJÄN- POLVEN VAIHDOKSIIN Enemmistö vastaajista (56,7 %) arvioi, että oppisopimustyyppinen koulutus soveltuu sukupolven- ja yrittäjäpolvenvaihdoksiin erittäin tai melko hyvin. Vain pieni osa (9 %) perusteli näkemystään: Tätä olisin tarvinnut 10 vuotta sitten, mutta eihän sellaista ollut! erittäin hyvin Ulkopuolisen vaikea kouluttaa, kun ei tiedä talon tapoja melko huonosti Vähäisestä kommentoinnista johtuen annettujen arvioiden perusteet jäävät avoimiksi. On kuitenkin nähtävissä, että soveltuvuutta arvioitiin sen perusteella, oliko yrityksessä tarvetta sukupolven- tai yrittäjäpolvenvaihdokseen: osalla sitä ei ollut näköpiirissä ja osalla jo tehtynä. Taulukko 13: Oppisopimustyyppisen koulutuksen soveltuvuus sukupolven- ja yrittäjänpolvenvaihdoksiin erittäin hyvin melko hyvin melko huonosti erittäin huonosti ei ast. Yht. Oppisopimustyyppisen koulutuksen soveltuvuus sukupolven- ja yrittäjänpolven vaihdoksiin 6 16, , ,0 2 5,4 4 10,

17 LÄHIAJAN HAASTEET NÄKEMYKSET PARHAASTA TAVASTA LISÄTÄ ELIN- TARVIKEALAN YRITYSTEN TIETOTAITOA/OSAAMIS- TA OMALLA KOHDALLA JA SITÄ KAUTTA PARANTAA ELINTARVIKEYRITYSTEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ SUOMESSA Vastaajilta tiedusteltiin avoimella kysymyksellä, miten parhaiten voitaisiin lisätä elintarvikealan yritysten tietotaitoa/ osaamista heidän omalla kohdallaan ja sitä kautta parantaa elintarvikealan yritysten toimintaedellytyksiä Suomessa. Kysymykseen otti kantaa 62,2 % vastaajista. Vastaukset ryhmiteltiin sisältöjen mukaan isompiin luokkiin. Taulukko 14: Paras keino omalla kohdalla lisätä elintarvikeyritysten tietotaitoa/osaamista ja sitä kautta parantaa elintarvikealan yritysten toimintaedellytyksiä Suomessa Koulutus ja vastaavat tilaisuudet Maininnat % vastanneista n = ,9 Muu 9 39,1 Ei osaa sanoa 2 8,7 Liki kaksi kolmasosaa (60,9 %) näki koulutuksen ja vastaavan luonteiset tilaisuudet parhaana keinona lisätä yritysten tietotaitoa/osaamista. Vastaajat kuitenkin nostivat esiin keskenään erilaisia koulutuksessa tärkeänä pitämiään asioita. Hajonnan ja aineiston pienuuden vuoksi näkemyksistä ei voi muodostaa yleistyksiä: joillekin tärkeintä tietotaidon/osaamisen lisäämisessä oli toteutusmalli/koulutusmuoto, osalle käsiteltävät asiasisällöt ja osa peräänkuulutti lyhytkestoisia kursseja, edullisia hintoja ja rahallista tukea kouluttautumiselle. Alan osaajien neuvottelupäivät, luennot, kansainväliset messut ym Kunnollinen oppisopimuskoulutus, jossa valtio tukee oikeasti koulutettavan henkilön työpaikkayritystä, eikä mitään kosmeettista apua Hankkimalla alan osaavalle henkilöstölle liikkeenjohdon, tuotekehityksen ja henkilöstöhallinnon koulutusta Tiiviit infot omaan tuotantosuuntaan liittyen varmasti parhaita. Kotona opiskelu!!! Vastaajista vajaa puolet (39,1 %) esitti muita tapoja tietotaidon/ osaamisen lisäämiseksi ja elintarvikeyritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Myös tässä esitettiin keskenään hyvin erilaisia toimenpiteitä. Useamman maininnan sai markkinoinnin, talouden ja tuotekehityksen vahvistaminen yrityksissä. Täsmäapua kirjallisiin paperitöihin, pienten yritysten yhteisostoilla (esim. pakkausmateriaalit) kustannuksia alas Kokenut ja alan koulutusta saanut tuotantopäällikkö, kokenut yrittäjä, kokenut maassa jalat oleva tuotekehittäjä Tuotekehittely ja tutkimus Terveystarkastusmääräysten vähentäminen Puhumalla ja tiedottamalla puhtaasta suomalaisesta elintarviketuotannosta ja osaavasta suomalaisesta työnteosta. SUURIMMAT HAASTEET VASTAAJAN EDUSTAMASSA YRITYSTOIMINNASSA SEURAAVIEN KOLMEN VIIDEN VUODEN AIKANA Vastaajilta tiedusteltiin heidän edustamansa yritystoiminnan suurimpia haasteita seuraavien kolmen viiden vuoden aikana. Avoimeen kysymykseen vastasi 78,4 % ja vastaukset luokiteltiin isommiksi kokonaisuuksiksi. Taulukko 15: Suurimmat haasteet vastaajan edustamassa yritystoiminnassa seuraavien kolmen viiden vuoden aikana Oman liiketoiminnan kehittämisen haasteet Yrityksen tuotannolliset haasteet Toimialan rakenne ja markkinat Yrityksen taloudelliset haasteet Lainsäädännölliset haasteet Maininnat % vastanneista n = , ,9 6 20,7 4 13,8 4 13,8 Muut haasteet 7 21,4 Vastaajista noin puolet (51,7 %) toi esille asioita, jotka voidaan luokitella liiketoiminnan kehittämishaasteiksi. Näistä enemmistö käsitteli kasvua, toiminnan laajentamisesta/kehittämistä /vakiinnuttamisista tai kilpailukykyä; loput kohdistuivat johonkin erityiseen liiketoiminnan osa-alueeseen kuten tuotekehitykseen tai markkinointiin. Tuotannollisia haasteita oli ratkaistavana runsaalla kolmanneksella (37,9 %). Näistä useamman maininnan saivat toimitilakysymykset, raaka-aineen ja työvoiman saanti. Noin joka viides (21,4 %) nimesi muita haasteita. Ne kaikki koskivat yrityksen toiminnan/yrittäjän uran jatkuvuutta: yrityksen sukupolvenvaihdosta/myymistä/jatkajan löytämistä, jaksamista ja terveyttä. Vastaajista viidennes (20,7 %) koki suurimmaksi ongelmaksi elintarviketoimialan rakenteeseen ja markkinoihin liittyvän kiristyneen kilpailun, kaupan ketjuliiketoiminnan vahvistumisen tai ostovoiman vähenemisen. Muutamilla isoimmat lähitulevaisuuden haasteet olivat taloudellisia (13,8 %) ja

18 16 lainsäädännöllisiä (13,8 %). Talouden osalta viitattiin toiminnan kannattavuuteen ja tuottavuuteen, lainsäädännön osalta sekä elintarvikelainsäädäntöön että muuhun yritystoimintaa koskevaan lainsäädäntöön (verotus, yt-laki). SUURIMMAT HAASTEET OMALLA TOIMIALALLA SUOMESSA SEURAAVIEN KOLMEN VIIDEN VUODEN AIKANA Vastaajilta tiedusteltiin avoimella kysymyksellä lähivuosien suurimpia haasteita omalla toimialalla Suomessa. Runsas kaksi kolmannesta (67,6 %) vastasi ja nimesi yhden tai useamman tekijän, jotka luokiteltiin isommiksi kokonaisuuksiksi. Taulukko 16: Suurimmat haasteet omalla toimialalla Suomessa seuraavien kolmen viiden vuoden aikana Toimialan rakenne ja markkinat Maininnat % vastanneista n = ,0 Tuotannolliset haasteet 6 24,0 Taloudelliset haasteet 5 20,0 Lainsäädännölliset haasteet 3 12,0 Muut haasteet 1 4,0 Yleisimmin (60 %) haasteeksi nimettiin toimialan rakenteeseen ja markkinoihin liittyviä tekijöitä. Elintarvikeala on polarisoitunut harvoihin isoihin ja suureen pienyritysten joukkoon. Kilpailu on kovaa ja yritysten tulisi pystyä kilpailemaan myös ulkomaista tuontia vastaan. Lähivuosina tulisi pystyä vastaamaan kuluttajien tarpeisiin ja toisaalta myös vaikuttamaan kulutustottumuksiin siten, että ne vastaisivat yrityksen edustamia tuotantovalintoja (kuten kotimaisuutta tai lisäaineettomuutta). Noin neljännes vastaajista ( 24 %) koki tuotantoon liittyvät haasteet omalla toimialalla suurimmiksi. Näitä olivat omalla toimialalla raaka-aineiden ja työvoiman saatavuus, joista ensiksi mainittu oli huomattavasti yleisempi. Taloudellisia haasteita, joissa oli kyse kustannuksista ja kannattavuudesta, nimesi viidennes (20 %). Muutamat vastanneet (12 %) toivat esille myös lainsäädännön, jossa viitattiin tiukkaan elintarvikelainsäädäntöön ja verotukseen. Yksi vastaaja katsoi, ettei osannut sanoa, mitkä ovat oman toimialan suurimmat haasteet lähitulevaisuudessa. Koko toimialan ja vastaajien edustamien elintarvikeyritysten haasteiden jakauma on yllättävän samankaltainen tarkastelutason erosta huolimatta. 2.5 YHTEENVETO KYSELYSTÄ Elintarviketeollisuus on merkittävä teollisuudenala ja työllistäjä Suomessa. Korkeakoulutetun henkilöstön osuus elintarvikealan yrityksissä on kyselyn mukaan pieni (7,5 %). Määrä ei myöskään näytä juuri lisääntyvän tulevaisuudessa. Vaikka pääosa elintarvikealan yrityksistä aikoo harjoittaa jatkossa toimintaa joko nykyisessä tai laajemmassa mitassa, vain harvat yritykset (13,5 %) arvioivat korkeasti koulutetun henkilökunnan määrän lisääntyvän lähivuosien aikana. Oppisopimustyyppisen koulutukseen kohdentaminen yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille ei saanut vahvaa kannatusta: kyselyyn vastanneista alle puolet (45,9 %) piti sitä omalle yritykselleen erittäin hyvin tai melko hyvin sopivana. Korkea-asteen oppisopimustyyppisen koulutuksen opiskelijapotentiaali näyttää kaiken kaikkiaan ainakin Itä-Suomessa verrattain pieneltä. Eri elintarvikkeiden valmistus edellyttää erilaista prosessiosaamista. Elintarvikeyritysten korkeakoulutetut ovat koulutustaustoiltaan heterogeenista joukkoa edustaen elintarvike-, matkailu- ja ravitsemisalan, tekniikan ja liiketalouden aloja. Vastaukset viittaavat siihen, että suurin osa on ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä. Elintarvikealan oppisopimustyyppisen koulutuksen järjestämisessä haasteeksi voi muodostua myös riittävän kokoisten homogeenisten koulutettavaryhmien muodostaminen. Elintarvikealan yritykset ovat Itä-Suomessa ja Suomessakin keskimäärin hyvin pieniä ja valtaosa niistä työllistää alle 5 henkilöä. Korkeakoulutettuja työllistävät yritykset kuuluvat kyselyaineiston mukaan työntekijämäärältään suurempiin kokoluokkiin ja niistä kolme neljästä työllistää 10 henkilöä tai enemmän. Kyselyn mukaan elintarvikeyrityksissä korkeakoulutetun henkilökunnan tarve liittyy johto- ja esimiestehtävien hoitamiseen ja kytkeytyy sitä kautta yrityskokoon. Kyselyaineistossa alle viisi henkilöä työllistävien yritysten osuus oli vain runsas kolmannes, joten se kuvaa muutoinkin keskimääräistä suurempia elintarvikeyrityksiä. Toimialan lähivuosien keskeisissä haasteissa osaaminen ei erityisesti tullut esiin vaan elintarvikeyritysten haasteet nähdään esimerkiksi toimialan rakenteeseen ja markkinoihin liittyvissä kysymyksissä. Elintarvikeyrityksissä monenlaisia tietotaidon/osaamisen hankinnan tapoja, joista koulutus on vain yksi. Yleisin tapa kyselyn mukaan kartuttaa tietotaitoa/osaamista elintarvikealan yrityksissä on osallistua koulutukseen/kursseille (54,1 %). Melkein yhtä yleistä on lukea ammattikirjallisuutta ja -lehtiä (48,6 %) ja keskustella toisten alan ihmisten kanssa (48,6 %). Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö on myös tavallista (45,9 %). Yrityksillä ei ole yhtä yhtenevää näkemystä parhaasta tavasta lisätä tietotaitoa/osaamista. Yleisesti ottaen yritykset pitivät oppisopimuskoulutuksen ominaispiirteitä omaan yritystoimintaansa sopivina. Parhaimpana pidettiin koulutuksen toteuttamista työpaikalla ohjattuna työnä, mitä pääosa (78,4 %) kyselyyn vastanneista piti erittäin tai melko hyvin sopivana. Vaikka työssä oppiminen soveltuu hyvin yritysten tarpeisiin, näyttää oppisopimusjärjestelmän mukaista ja koulutusta yleensäkin olevan hankalaa sovittaa yritysten arkeen. Yritysten näkökulmasta kyse on työvoiman tarpeesta ja/tai (palkan)maksukyvystä tai koetusta tietotaidon/osaamisen tarpeesta ei niinkään koulutuksesta sinänsä.

19 17 3. TIETOTAITO- JA OSAAMISTARPEIDEN TARKENTUMINEN TEEMAHAASTATTELUISSA 3.1 TIETOTAIDON JA OSAAMISEN ROOLI YRITYSTOIMINNASSA Haastateltavia pyydettiin kertomaan näkemyksiään tiedon roolista tuotannontekijänä heidän edustamassaan yritystoiminnassa. Haastateltavien vaikutti olevan hankalaa konkreettisesti pukea sanoiksi ja eritellä tiedon roolia liiketoiminnassa. Haastatellut luonnehtivat hyvin eri tavoin sen merkitystä. Kuvaukset eivät paljastaneet tuotteiden tai tuotantoprosessien tietointensiivisyyttä, mutta niistä tulee ilmi, että tieto nähtiin joko hyvin konkreettisena yrityksen toimintoihin liittyvinä kysymyksinä tai laajempana tulevaisuuden ennakointina ja kehittämisorientaationa. --- tunnistaa raaka-aineet, tekotavat, oikeet menetelmät ja tuoteselosteet ynnä muut... kyllä se aika iso on... merkittävä... sitä varte on ammatti-ihmisiä, jotka osaa näitä hommia on sillä iso merkitys Kyllähän sitä jonkin verran sitä totta kai tarvihtoo... ei nyt ihan...tuota...kai sitä aina kokkeiloo ja silleen ehtii jos mitä uutta löytyy --- No jatkuvasihan tarvitaan uutta tietoa niin käytännön asioissa kuin näissä talousasioissa elikkä tietoa pitää saaha koska maailmahan kehittyy koko ajan Tiedon rooli? Mitenkä minä nyt tuon pullauttaisin ulos... tiedon rooli?... kyllähän se niin ku tieto tällä hetkellä ohjaa minun työntekoa aika tavalla... niin ku... pari kuukautta edellä toteutuneita tapahtumia mitenkä minä nyt sanosin niin ku... nähdä... sillä tavalla arvioida tilannetta... tavallaan nyt jo tehdään ens vuotta ja meidän pitäs saada tieto tänä vuonna että miten se on... kyllä se tavallaan ohjaa tuotantoa sillä tavalla että tuota myö niin ku rakennettaan... investoidaanko lisää vai jarrutetaanko myö ja --- pitääkö meidän lisätä pökköä vai pitääkö meidän vielä joku kivi kääntää matkan varrella... kyllä se silleen ohjaa--- Haastattelun muissa yhteyksissä tuli esille kuvauksia, joiden perusteella yritystoiminta näyttäytyy ikään kuin ongelmanratkaisuprosessina, jossa tieto toimii välineenä. Varsinkin tulevaisuuden ennakointia ja kehittämisorientaatiota osoittaneiden yritysten keskuudessa tiedonhankinta näyttää olevan jatkuva prosessi, johon liittyy jonkinlaista orientoivan tiedon rakentelua tulevaisuudesta. --- ei yksinomaan työssä oppimista vaan täytyy olla taitoa kerätä tietoa koko ajan --- kilpailijoista tai yleensä ruoka-alan tarjonnasta ja niihin tutustumalla ja maista- malla ja ihan toisilta aloilta löytyy uudet ajatukset --- jos matkustat ulkomailla sulla pitää olla silmät auki ja pitää olla kiinnostunut se on muuttuva kilpailutilanne koko ajan on olemassa sen takia sitä [markkinointistrategioita] täytyy aina pystyä arvioimaan uudelleen --- nää tulee niin ku tälleen pienessä yrityksessä tulee sillä tavalla että siinä rinnalla että käydään [mainitsee yrityksessä johtoasemassa työskentelevän henkilön] kanssa keskustelu että mitenhän tämä [tuotteen tuotantoprosessi ] vetästään, hankitaanko koneita siihen vai --- Tää on tietysti silleen varmaan hyvin niin ku henkilökohtainen asia minä oon itse niin ku ollu nuoresta lähtien erittäin tiedonhalunen ihminen ja jos ongelma tulee eteen, mie hankin tiedon vaikka mistä, että saan ratkaistua en lopeta tiedon etsimisestä ennen kun se ongelma on ratkaistu... tavallaan se oikeastaan lähtee siitä, että on joku ongelma ja jossakin on joku tieto, joka on todennäkösesti ratkaisu tai läheltä sitä liippaa --- että kyllä ongelmasta se tiedonhaku nyt jos rupee analysoimaan tällä tavalla eli on joku ongelma ja sit pitää hankkia tietoa ja siitä tulee sellanen rutiini että jos ei välttämättä akuuttia ongelmaakaa olekaan niin siitä huolimatta ennakoi jo sitä --- on se... ydin... tuleva ongelma jompikumpi Kyselyyn vastanneista yrityksistä pääosa (72,9 %) arvioi lähitulevaisuudessa tulevansa toimeen henkilöstön nykyisellä tietotaidolla/osaamisella tai hankkimalla sitä aika ajoin lisää. Runsaalla neljänneksellä (27 %) yrityksistä tietotaidon/osaamisen päivittäminen on jatkuvaa. Haastattelussa palautettiin mieleen kyselyssä annettu vastaus ja pyydettiin kertomaan, mistä tämä johtuu ja mitkä seikat ovat taustalla. Haastateltujen perustelut toivat esiin tietotaidon/osaamisen hankintaa virittäviä tekijöitä. Ne liittyvät muutoksiin yritystoiminnassa kuten esimerkiksi uusien tuotteiden lanseeraukseen tai tuotantomenetelmien käyttöönottoon tai ulkoisiin muutostekijöihin kuten lainsäädännnön muuttumiseen. Toiseksi tietotaidon/osaamisen hankintaa näyttää synnyttävän tulevaisuuden ennakointi ja kehittämisorientaatio. No lainsäädäntö kun muuttuu niin tarvitaan... uusia tietoja verotuksesta, alvista, työnantajamaksuista muutoksia tulee mitä siellä vaaditaan ja --- sitten raaka-aineista esim. kirjoittelen tarjousta [nimeää tahon] niin suolapitoisuus --- mitä siellä vaaditaan terveysväittämät --- miten vastata niihin --- muuttaa reseptiikkaa tai muuta--- No esimerkiksi työnvaihto --- tai liiketoiminnassa laajennus tai tulee uusia tuotteita, uusia työskentelytapoja varastoon, keräilyyn ---

20 18 No ei silleen varsinaisesti jatkuvoo mutta tuota... kuitennii kun ehtii uutta ideoo... jotta niin ku kestäs ajan hermolla --- Ni ensinnäkin lähivuosina tulee ruokatottumukset ja ravinnonkäyttö tulee muuttumaan ja sen sisältö tulee kiinnostamaan yhä enemmän kuluttajia ja silloin tulee myös tuottajien olla asioissa ajan tasalla --- ja tuotanto täytyy suunnitella sillä tavalla, että se palvelee kestävää kehitystä ja --- Haastattelujen perusteella osaamisen päivittämisen tarve on yhteydessä yrityksen tulevaisuuskuvaan: esimerkiksi toiminnan jatkuessa ennallaan arvioitiin tultavan toimeen henkilöstön nykyisellä osaamisella. Aika ajoin tapahtuva tietotaidon/ osaamisen lisääminen näyttäisi taas liittyvän yritystoiminnassa tehtäviin muutoksiin ja ulkoisiin muutostekijöihin kuten esimerkiksi muutoksiin lainsäädännössä tai muissa yrityksen yhteiskunnallisissa velvoitteissa. Jatkuva tietotaidon/osaamisen hankinta, tulevaisuuden ennakointi ja kehittämisorientaatio sekä yrityksen kasvupyrkimykset näyttävät kytkeytyvän vahvasti yhteen. Haastateltuja pyydettiin myös kertomaan, mikä on tärkeintä tietotaitoa/osaamista yrityksen menestyksen kannalta. Haastatellut toivat esiin tuotannollisia ja liiketoiminnallisia aihealueita tai molempia. Sama toistui myös tuotekehitysosaamisesta puhuttaessa. Tuotekehitysosaamisesta puhuttaessa aivan pienimpien yritysten edustajien puheissa ei tullut esille niinkään toiminnan tiedollinen ulottuvuus vaan toiminta, jossa lähtökohdiksi voi luonnehtia omia ideoita ja niiden kokeilemista. Keskeistä tietotaitoa/osaamista käsiteltiin sekä yksilöiden että yleisellä tasolla. Jälkimmäinen viittasi taas tulevaisuuden ennakointiin ja kehittämisorientaatioon. Tietotaito? --- sanotaanko raaka-aineen tuntemus, oikeat käsittelytavat ja raaka-aineen käyttö, että esimerkiksi saatavuus on kohdallaan ja raaka-aineitta käsitellään oikein ja on oikeissa lämpötiloissa joka hetki ja pakkaamisesta, mitä laitetaan mihinkin pakettiin ja hygienia, siinä ne tärkeimmät varmasti No tuotteitten osalta mitä maailmalla menee elikkä näitten trendien mukaisia tuotteita... ja mitä kannattaa käyttää... raaka-aineiden käyttö ja sitten maailman seurantaa muuten ja hinnoittelu... tavarantoimittajilta ja lainsäädännöstä... on vakuutusyhtiöiltä ja muilta mitä tarvii yrittämiseen Kyllä se raaka-aineen sellaiseen muotoon, että yritys siitä mahdollisimman hyvän tuoton eli sen muuttaminen siihen muotoon, että olemme siinä parhaita... tai ainakin edelläkävijöitä Kyllä se on se, että osataan olla viis askelta edellä eli tulevaisuuden ennustaminen on ihan tärkeintä Tärkeintä?...kyllä mie... nyt mie... niin nään niin ku tuota että vaikka minkälainen tuote ja minä niin kun nään että se talouden hallitseminen on kaiken a ja o... se on ihan ykkönen sen takia kun vaikka --- oon [viittaa liiketalouden alan tutkintoon] en ymmärränyt silleen miten ymmärrän nytten... sen mie asettasin kaiken yläpuolelle... siis sinä mielessä että sinun pitää osata hinnoitella oikein mitä sitten teetkin ja kattoo se tehokkkuus toiminnassa ja muussa sitten oikeastaan tuote tai tuotanto tullee ja kolmas on markkinointi... siinä ne on ne kolme tärkeintä No ensinnä mitä asiakas tarvitsee oikein... asiakaspalautteet ja tietotaitoo siitä että mitä raaka-aineita voidaan yhdistää että siitä saahaan maistuva ja näyttävä--- tai myytävälle tuotteelle koostumus mitä haetaan... tänä päivänä on tämä suuntaus vähähiilihydraattiseen niin siihen tuota oikeet ravintoaineet ja --- Noo, minä keksin vuan... aina välillä tulloo tuotteita lissee sattumalta vois sannoo (nauraa) KORKEINTA OSAAMISTA VAATIVAT TYÖTEHTÄVÄT Haastateltuja pyydettiin myös kertomaan, missä tehtävissä tai asioissa yrityksessä tarvitaan korkeinta osaamista ja arvioimaan oliko se heidän mielestään korkea-asteen osaamista. Korkeinta/syvällisintä osaamista vaativat tehtävät ja aihepiirit osattiin yleensä nimetä, joskus pienen pohtimisen jälkeen. Ne viittaavat yrityksen johtamis- ja kehitystehtäviin kuten tuotekehitykseen, suunnitteluun ja yrityksen johtamiseen ja painottuen liiketoimintaosaamisvaatimuksiin. Sen sijaan osaamisen muodollisen tason arviointi oli haastatelluille hankalaa. Se, onko kyseessä korkea-asteen osaaminen, kiinnittyy koulutusjärjestelmään ja edellyttäisi opintojen tuntemista. Kaikkein pienimpien yritysten edustajat olivat varovaisimpia arvioissaan. Haastateltavat olisivat mahdollisesti helpommin tunnistaneet osaamisen, jollaista eivät pitäneet sellaisena. Kyl se on tuotekehittelypuolella ihan selkeästi se osaaminen... missä pitää olla korkeeta... se ei ole vaan suolan laittamista... se on jotain jota ei ole aiemmin tehty--- (Korkea-asteen osaamista?) No tuota se on vähintään hyvää osaamista --- sitä on vähän vaikea asettaa... ja omalla tavallaan edellä käypää No varmaan yrityksen johtamisessa ja myynnissä, välttämättä tuolla [mainitsee tuotantotilat] puolella ei tarvita sellasta huippukoulutusta [mainitsee valmistusprosessin] ei oo ydinfysiikkaa. (Korkea-asteen osaamista?) Kyllä yrityksen johtamisessa aika hyvää tietoo niin kilpailijoista kuin lainsäädännöstä ja muista että saa firman pyörimään ---. Siivouksessa (nauraa)... eiköhän tuossa, se on hyvin tasasta --- kyllä se ehkä [mainitsee tuotteen] reseptien teossa ---

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista

Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista Anja Uljas Kehitysjohtaja Taustatietoja Suomen Ekonomien ekonomijäsenistä on vajaa kymmenen prosenttia joko pää- tai sivutoimisia yrittäjiä. Joka toinen

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA

YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA Jouni Puumalainen 28.2.2017 1. Johdanto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Kartoitus Rauman kaupallisen keskustan kaupan ja palvelujen tilanteesta ja kehittymisestä Rauman Yrittäjät ry Aamukahvitilaisuus 12.6.

Kartoitus Rauman kaupallisen keskustan kaupan ja palvelujen tilanteesta ja kehittymisestä Rauman Yrittäjät ry Aamukahvitilaisuus 12.6. Kartoitus Rauman kaupallisen keskustan kaupan ja palvelujen tilanteesta ja kehittymisestä 2018 Rauman Yrittäjät ry Aamukahvitilaisuus 12.6.2018 Työn Tausta Samankaltainen tutkimus tehty kaksi kertaa aikaisemmin,

Lisätiedot

Tilitoimistokysely 2013

Tilitoimistokysely 2013 Kysely tilitoimistojen asiakastyytyväisyysseurannasta Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy www. info@ +358 45 137 5099 SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUKSEN ESITTELY... 2 Miten asiakastyytyväisyyttä on seurattu?...

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

10 askelta onnistumiseen

10 askelta onnistumiseen Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Mirja Hannula, EK @mirjahannula 9.11.2018 Ammatillisen koulutuksen eri opiskelijaryhmiä Perusasteen päättävät

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue

Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue Vastaajien määrä maakunnittain (N=17) Pohjois- Savo 11, vastannut 8 (53 % oman alueen osalta) Pohjois- Karjala 17, vastannut 6 (35 % oman alueen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa. Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas

Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa. Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas Elintarviketeollisuus elintarvikkeiden valmistus (TOL 10)

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

#uusiamis #10askeltaonnistumiseen Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia

#uusiamis #10askeltaonnistumiseen Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia #uusiamis #10taonnistumiseen Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen yrityksille Ammatillisen koulutuksen eri opiskelijaryhmiä Perusasteen päättävät

Lisätiedot

Ruokaketju NYT Made In Varsinais-Suomi. Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus

Ruokaketju NYT Made In Varsinais-Suomi. Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus Ruokaketju NYT Made In Varsinais-Suomi Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus johanna.mattila@utu.fi Ruokaketju Varsinais-Suomessa tilastokoonti Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Koulutustarvekyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ja täsmentää yritysten koulutustarpeita vuodelle 2012 ja 2013

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Näe hyvä lähelläsi 29.1.2014 Joensuu Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaiskysely Kirkon työmarkkinalaitos

Ajankohtaiskysely Kirkon työmarkkinalaitos Ajankohtaiskysely 2018 Kirkon työmarkkinalaitos 11.3.2019 Kyselyn toteutus Seurakuntien/seurakuntayhtymien palkka-asiamiehiä/ johtavia talous- ja henkilöstöhallinnon viranhaltijoita pyydettiin joulukuussa

Lisätiedot

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Yritysten kasvun suunta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yritysten kasvun suunta 2019 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrityksen toimipaikkakunta (N=407) Joku muu, mikä? Vaala Utajärvi Tyrnävä Taivalkoski Siikalatva Siikajoki Raahe Pyhäntä Pyhäjärvi Pyhäjoki Pudasjärvi

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011 HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 20 SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus kesä-elokuussa 20 Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Muokkaa lomaketta [ PRIIMA itsearviointilomake: Oppisopimuskoulutuksen edellytys...

Muokkaa lomaketta [ PRIIMA itsearviointilomake: Oppisopimuskoulutuksen edellytys... Sivu 1/5 13vastaukset Tiivistelmä Näytä vastaukset kokonaisuudessaan Vastaajan tiedot Heli Mattila, Keuda oppisopimuskeskus, Koulutussuunnittelija Satu Matikainen Keudan oppisopimuskeskuskoulutussihteeri

Lisätiedot

Osaavan henkilöstön saatavuus ja rekrytointivaikeuksien yleisyys

Osaavan henkilöstön saatavuus ja rekrytointivaikeuksien yleisyys EK:n yrityskyselyn tulokset: Osaavan henkilöstön saatavuus ja rekrytointivaikeuksien yleisyys 24..201 Yhteenveto yrityskyselyn tuloksista: Rekrytointivaikeudet koskettavat laajasti toimialasta tai yrityskoosta

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Luomua lisää - lähiruokaa tottakai! -miniseminaari 22.8.2013 Helsinki, Ateneum-sali Ylitarkastaja

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Kyselyn tausta ja toteutus Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekivät yhteistyössä pienten ja

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot