KYMENLAAKSO - OHJELMA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYMENLAAKSO - OHJELMA"

Transkriptio

1 ALUSTAVA LUONNOS KYMENLAAKSO - OHJELMA Elinvoimaa Pohjoiselta kasvukäytävältä

2 1 KYMENLAAKSO OHJELMA Elinvoimaa Pohjoiselta kasvukäytävältä Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Kymenlaakso-ohjelma 2 3. Maakuntasuunnitelma Kymenlaakso tänään Tulevaisuuden näkymät Kymenlaakson strategia Maakuntaohjelma Skenaarioiden vaikutukset Kymenlaakson kehittämiseen Kymenlaakson kehittäminen Rahoitus Yhteenveto ympäristöselostuksesta Seuranta Termit ja lyhenteet 31

3 2 1. Johdanto / Elinvoimaa Pohjoiselta kasvukäytävältä Kymenlaakso haluaa olla turvallinen ja toimiva osaamis- ja liiketoimintaympäristö yrityksille ja samalla laadukas ja viihtyisä asuinympäristö ihmisille. Maakunta hakee uutta elinvoimaa Pohjoisesta kasvukäytävästä. Valtaosa panostuksistamme tullaan seuraavan neljän vuoden aikana käyttämään sellaisiin hankkeisiin ja toimenpiteisiin, jotka toisaalta hyödyntävät ja toisaalta taas tukevat Pohjoisen kasvukäytävän ideaa. Näin saadaan aikaan positiivinen kierre, joka ruokkii itseään. Nyt on oikea aikaikkuna panostaa siihen, että miljardiluokan väyläinvestoinneista otetaan kaikki hyöty irti alueella. Surullista olisi, jos voimistuva ja nykyistä joustavampi liikkuminen johtaisi vain ohiajavien ajoneuvojen ja ihmisten määrän lisääntymiseen eikä parantaisi maakunnan hyvinvointia. Pohjoinen kasvukäytävä on fyysinen ja toiminnallinen vyöhyke Itämeren ja Suomenlahden pohjoisosassa. Se hyödyntää miljardiluokan julkisia infrainvestointeja ja houkuttelee kansainvälisiä toimijoita ja sijoittajia kehittämään tulevaisuuden liikennettä, palveluita ja liiketoimintaa. Kasvukäytävä tuottaa kestävää kilpailukykyä ja talouskasvua Venäjän ja Aasian kehittyvien markkinoiden varassa. Voikkaan tehtaan sulkemisesta Vuonna 2006 käynnistynyt voimakas rakenteellinen muutos vei Kymenlaaksosta vuoteen 2011 mennessä 5000 metsäteollisuussidonnaista työpaikkaa. Kerrannaisvaikutuksineen se sysäsi Kymenlaakson Suomen heikoimpien maakuntien joukkoon. Tuoreimpien taloutta ja toimintaa kuvaavien tunnuslukujen valossa olemme Kymenlaakso-ohjelmaa laadittaessa eräänlaisella vedenjakajalla. Pohjakosketus on toistaiseksi saavutettu. Tahtomme on, että tämä ei ole vain tyyntä uuden myrskyn edellä vaan merkki siitä, että käänne parempaan on jo alkanut! Tämän Kymenlaakso-ohjelman tueksi on tehty laaja tulevaisuustarkastelu. Maakunnan avaintoimijoille suunnattujen Delfoi-kyselyjen ja eri alojen asiantuntijoiden näkemysten pohjalta on laadittu neljä skenaariota vuodelle Prosessi on tuottanut myös skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet sekä skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat. Ohjelman johtoajatuksena onkin käytännöllistää nämä välttämättömät toimenpiteet seuraavien neljän vuoden aikana maakunnan elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Jos ja kun toimintaympäristömme kehittyy jonkun skenaarion suuntaan, otamme käyttöön varasuunnitelman toimenpiteitä. Vanhan sanonnan mukaan jos kädessäsi on vasara, niin kaikki ongelmat näyttävät nauloilta. Vanhat keinot eivät pure uusiin ongelmiin. Meidän onkin otettava käyttöön uusia työkaluja ja käytettävä vanhojakin uudella tavalla. Rakennerahastokaudella Kymenlaakson kehittämiseen saatiin n. 120 M ulkopuolista julkista rahoitusta. Maakunnan yhteistyöryhmän käsissä olevan ja Kymenlaakso-ohjelmalla suunnattavan rakennerahastorahoituksen määrä vähenee n. 30 %. Menetystä on paikattava maaseutuohjelmasta, ENIohjelmasta, Keskisen Itämeren ohjelmasta ja EU:n suorista rahoituslähteistä saatavalla rahoituksella. Entistä paremmin on kytkettävä yhteen nämä projektiluonteiset rahoituslähteet sekä elinkeinoelämän ja julkishallinnon normaalit investoinnit ja muut kehittämispanokset. Samalla meidän on priorisoitava resurssiemme käyttöä niin, että saamme mahdollisimman hyvän vaikuttavuuden käsillä oleviin ongelmiin ja mahdollisuuksiin nähden.

4 3 2. Kymenlaakso-ohjelma Tämä yhteen asiakirjaan tiivistetty ohjelma sisältää sekä aluekehityslaissa ja maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyn maakuntasuunnitelman että aluekehityslaissa määritellyn maakuntaohjelman. Yhdessä prosessissa tehty Kymenlaakso-ohjelma on sekä maakunnan strategia että sen toimeenpano-ohjelma. Maakuntasuunnitelma 2030 osio on nimensä mukaisesti pitkän aikavälin visio ja strategia. Sitä voidaan pitää kehityssuuntana, jonka mukaisesti järjestellään käytössä olevia resursseja ja saadaan kilpailuetua muihin alueisiin nähden muuttuvassa toimintaympäristössä. Maakuntasuunnitelma on rakennettu neljän vuodelle 2030 ulottuvan skenaarion pohjalta. Maakuntaohjelma taas esittää Kymenlaakson mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin, kuten kulttuuriin perustuvat kehittämisen tavoitteet seuraaville neljälle vuodelle. Ohjelmassa sovitetaan yhteen alueen tahtotila sekä kansalliset ja EU-politiikan aluekehitystavoitteet. Kymenlaakso-ohjelma on laadittu Kymenlaakson Liiton johdolla avoimessa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, alueen kuntien, kehittämisyhtiöiden, oppilaitosten ja muiden keskeisten kehittäjien ja toimijoiden kanssa. Ohjelma ei siis ole vain maakuntaliiton ohjelma, vaan kaikkien Kymenlaakson maakunnan toimijoiden yhteinen tahtotila. Ohjelma on rakennettu EU:n 2020 strategian ja älykkään erikoistumisen lähestymistavan sekä Etelä- ja Länsi Suomen rakennerahasto-ohjelman pohjalta. Se perustuu myös valtakunnallisiin alueiden kehittämis- ja käyttötavoitteisiin, hallinnonalakohtaisiin aluestrategioihin, maakuntakaavoihin sekä muihin aluekehittämiseen vaikuttaviin suunnitelmiin. Erityistä huomiota on kiinnitetty ohjelman vaikuttavuuteen kuntien ja niiden kehittämisyhtiöiden, alueen oppilaitosten, valtion aluehallinnon ja Kymenlaakson Liiton toiminnassa. Ohjelmassa asiat nähdään uudella ja ennakkoluulottomalla tavalla. Mitään ei ole pidetty itsestään selvyytenä, vaan kaikki uskomukset on haastettu eri skenaarioiden kautta. Skenaariosta riippumattomat toimenpiteet nähdään Kymenlaaksolle tärkeinä asioina, jotka vievät kehitystä eteenpäin. Nämä muodostavatkin ohjelman toteutuksen rungon ja niitä voidaan tarvittaessa täydentää skenaariokohtaisilla varasuunnitelmilla. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa toteutettiin vuosina ns. Mako-pilotti hanke, jolla jalkautettiin aluehallinnon uudistusta alueelle. Mako-pilotin loppuraportissa tehdyt havainnot ja suositukset on huomioitu tämän Kymenlaakso-ohjelman laadinnassa. Molemmat maakuntaliitot teettivät TK-Eval Oy:llä väliarvioinnin maakuntaohjelmistaan ja niiden yhteisestä osiosta. Maaliskuussa 2013 valmistuneen arviointiraportin johtopäätökset ja suositukset on niin ikään huomioitu Kymenlaakso-ohjelmassa. (Nämä molemmat erillisiksi laatikoiksi) Mako-pilotin huomioita ja ehdotuksia - Ehdotus uudeksi aluehallinnon suunnittelujärjestelmäksi, ns. Kaakon ohjelma, jossa eri suunnitteluasiakirjat niputetaan yhteen - Ohjelman rytmittäminen kunnallisvaalikausiin - Kymenlaakson skenaariopohjainen maakuntaohjelmaprosessi - maakuntaohjelmien ja toteuttamissuunnitelmien yhteiset osiot Etelä-Karjalan kanssa - monenkeskeisten kärkihankkeiden muodostaminen

5 4 - maakuntaohjelmien ja ELY:n tulostavoiteasiakirjojen suhde - alueiden ja TEM:n välisen vuoropuhelun kehittäminen (Etelä-Karjalan ja) Kymenlaakson maakuntaohjelmien väliarviointiraportin johtopäätöksiä ja suosituksia: - Keskeisten kehittämistavoitteiden seuranta toimii hyvin, mutta hankkeiden vaikutuksia ei seurata systemaattisesti - Tavoitteita ja kehittämiskohteita esitetään paljon - Strategisiin tavoitteisiin on vastattu hankkeistuksella hyvin - Hankkeistuksella on vastattu parhaiten yritystoiminnan ja infrastruktuurin kehittämiseen, myös osaamisen kehittämiseen pureudutaan hyvin, mutta vetovoimaisuuden vahvistamisessa on osin epäonnistuttu - Uusia työpaikkoja on syntynyt ohjelmien ja hankkeiden vaikutuksesta hyvin muuhun maahan verrattuna, mutta rakennemuutos on vienyt vielä paljon enemmän - Maakuntaohjelmatyöllä on pystytty vaikuttamaan toimijoiden näkökulmasta Kymenlaakson kehitykseen tavoitteisiin nähden kohtalaisesti tai hyvin - Kehittämisresurssit tulisi suunnata terävämmin ja harvempiin kokonaisuuksiin vaikuttavuuden parantamiseksi - Erityisen hyvin on onnistuttu verkostoitumisen, liikenne- ja helikopterikoulutuksen tukemisessa, päätieverkon sujuvuudessa sekä asumisen ja rakentamisen ekotehokkuudessa - Heikoiten on onnistuttu yritysten sukupolvenvaihdosten tukemisessa, koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemisessä, joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisessa, Kymenlaakson tunnetuksi tekemisessä opiskelupaikkana sekä elinkeinoilmaston parantamisessa Kymenlaakso ei ole irrallinen saareke, vaan osa alueiden Eurooppaa. Strategisten kumppaneiden valinta ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö on keskeinen strateginen valinta. Kymenlaakso muodostaa maakuntien yhteistoimintaalueen Etelä-Karjalan maakunnan kanssa. Niillä on keskeisistä maakunnallisista päättäjistä muodostettu yhteistoimintaryhmä, joka johtaa yhteistyön kehittämistä. Tämän Kymenlaakso-ohjelman maakuntaohjelma-luvussa on Etelä-Karjalan kanssa yhteinen osio, joka liittyy Venäjä-mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja rajanylityksen edistämiseen. Kymenlaakso tekee myös enenevässä määrin yhteistyötä muiden Etelä-Suomen maakuntien, etenkin Uusimaan ja Päijät-Hämeen kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään mm. Pietarin kaupungin ja Leningradin oblastin sekä itäisen Viron maakuntien kanssa. Kymenlaakso on mukana Helsinki EU toimistossa, jossa toimii 4 eteläisen Suomen maakuntaa, yliopistoja sekä ammattikorkeakouluja. Toimiston tehtävänä on edistää kumppaniensa EUedunvalvontaa sekä näkyvyyttä EU foorumeilla. Lisäksi tiedonvälittäminen keskeisestä EU-lainsäädännön valmistelutyöstä, EU-rahoitusohjelmista ja erilaisista verkostoitumismahdollisuuksista, kuuluu toimiston keskeisiin tehtäviin. EU tasoista edunvalvontaa Liitto toteuttaa myös Euroopan perifeeristen merellisten alueiden järjestön CPMR:n (Conference of the Peripheral Maritime Regions) puitteissa. CPMR-järjestöön kuuluu 150 aluetta eri puolilta Eurooppaa.

6 5 3. Maakuntasuunnitelma 2030 Maankäyttö- ja rakennuslain 4. luvun mukaan maakunnan suunnitteluun kuuluvassa maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys, johon maakuntakaava perustuu. Maakuntasuunnitelmasta vastaa maakunnan liitto. Aluekehityslain 32 :ssä taas todetaan, että maakuntaohjelma perustuu maakuntasuunnitelmaan. Suunnitelma on siis pohjana sekä maakuntakaavoitukselle että maakuntaohjelmalle. Kymenlaakson Maakuntasuunnitelma 2030 on pitkän aikavälin visio ja strategia. Se on kehityssuunta, jonka mukaisesti järjestellään käytössä olevia resursseja ja saadaan kilpailuetua muihin alueisiin nähden muuttuvassa toimintaympäristössä. Maakuntasuunnitelman taustaksi tehtiin lokakuun 2013 ja helmikuun 2014 välillä laaja tulevaisuustarkastelu. Kahden Delfoi-nettikyselyn, kahden seminaarin, projektiryhmätyöskentelyn ja konsulttityön sekä useiden asiantuntijanäkemysten pohjalta valmisteltiin Kymenlaaksolle neljä skenaariota Skenaarioille laadittiin rakenne, kiteytykset, tiivistelmät ja juonenkuvaukset sekä lopputilanne vuonna Jotta skenaarioita voidaan suoraan hyödyntää ja käytännöllistää, työstettiin skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet ja skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat. Tulevaisuustyön projektiryhmä koostui Kymenlaakson Liiton, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kotkan-Haminan ja Kouvolan seutujen sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun edustajista. Laajoihin maakunnan yhteistyöryhmän ja maakuntavaltuuston seminaareihin osallistuneet henkilöt ja heidän edustamansa tahot on lueteltu liitteessä. 3.1 Kymenlaakso tänään Kymenlaakso sijaitsee Pohjoisella kasvukäytävällä. Matkaa Kymenlaakson pääkeskuksista Kotkasta ja Kouvolasta Helsinkiin on noin 130 km ja Pietariin noin 280 km.

7 Maakunnassa on seitsemän kuntaa: Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Maakunta on alueeltaan kompakti. Maapinta-alaa on km2 ja vesipinta-alaa km2, yhteensä km2. Etäisyydet maakunnan eri osista keskuksiin ovat kohtuullisen lyhyet. Kymenlaakso on Suomen tiheimmin asuttuja alueita. Luonnonmaisemaltaan Kymenlaaksoa luonnehditaan Suomen pienoiskuvaksi. Etelä-Kymenlaakson meri-, rannikko ja saaristoalueet muuttuvat pohjoisen suuntaan kuljettaessa Keski-Kymenlaakson viljelyaukeiksi ja Pohjois-Kymenlaakson järvi- ja erämaa-alueeksi. Kymijoki halkoo maakuntaa pohjoisesta etelään ja Salpausselkä lännestä itään. 6 Kymenlaakso on vireä kulttuuri- ja liikuntamaakunta. Rakennettu historiallinen ja moderni kulttuuriympäristö kaupungeissa ja maaseudulla kuvastavat maakunnan monipuolisuutta. Kaakkois-Suomessa on metsäteollisuuden rakennemuutoksesta huolimatta edelleen Euroopan merkittävimpiin lukeutuva metsäteollisuusklusteri. Maailmantalouden ja etenkin Euroopan epävarmuus näkyy merkittävästi Kaakkois-Suomen tuotannossa ja työmarkkinoilla. Tuotannon epävarmuus näkyy selvästi työvoiman käytössä. Työvoiman määrää on vähennetty yleisesti ja työssä olevien työaikaa supistettu mm. lomautuksin. Teollisuudella on edelleen merkittävä rooli Kymenlaakson yritystoiminnassa ja maakunnan vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Rakennemuutos on kiihdyttänyt tuotantorakenteen monipuolistumista, mutta samanaikainen talouden syvä taantuma on vaikeuttanut pitkäjänteistä kehittämistyötä ja alentanut yritysten valmiuksia investointeihin ja kasvuun. Lisähaastetta kehittämiseen tuo se, että Kymenlaaksossa yrittäjien osuus työllisistä on pienempi kuin keskimäärin ja kasvuyrityksiä on vähän. Uutta kasvua maakunta on hakenut osittain perinteisten alojen uudistamisesta ja toisaalta kokonaan uusilta toimialoilta. Perinteisen paperiteollisuuden tilalle kehitetään metsäraaka-aineista saatavia uusia tuotteita ja uusiutuvaa energiaa. Myös tuulivoimateollisuudessa on mahdollisuuksia, kunhan alan kehittymisen esteet saadaan poistettua. Googlen datakeskusinvestointi Haminaan luo uskoa ICT-toimialan kehitykseen Kymenlaaksossa. Uutena kehittyvänä toimialana on peliteollisuus.

8 7 Venäjän talouden kasvu vaikuttaa positiivisesti matkailuun ja kauppaan. Kymenlaakso panostaa voimakkaasti Invest In -toimintaan hakemalla aktiivisesti uusia sijoittuvia yrityksiä niin Venäjältä kuin muualta maailmasta. Tuoreina esimerkkeinä tästä ovat Sirius Sport Resort Pyhtäällä ja Vaalimaalle käynnistyvä kasinohanke. Venäjän ja Suomen välinen lisääntyvä vuorovaikutus tarjoaa Kaakkois-Suomelle huomattavan kilpailuedun Venäjän ja EU:n sarana-alueena. Se vaikuttaa positiivisesti maakunnan talouteen, väestökehitykseen, osaamiseen, kulttuuriin ja ilmapiiriin. Venäjän rajan ja Pietarin alueen ostovoiman läheisyys näkyy voimakkaana matkailun ja kaupan alan kehittymisenä ja se tulee hyödyntää entistä paremmin myös muilla elinkeinoelämän aloilla. Kymenlaakson on Itämeren alueen kansainvälinen logistiikan liiketoiminta- ja osaamiskeskus. Kymenlaakson asema Pietarin ja Helsingin kehityskäytävällä on vahvistunut liikenteellisesti sekä Allegro junayhteyden että Suomen suurimman yleissataman HaminaKotka Satama Oy:n aloitettua toimintansa. Kouvolassa sijaitsee Suomen suurin rautatieliikennekeskus. E18 moottoritien valmistuminen etelärannikolle parantaa maakunnan yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja Vaalimaan rajanylityspaikan kautta Venäjälle. Ekotehokkuus on viime vuosina ollut kehittynyt kokonaisuutena myönteiseen suuntaan. Uusiutuvan energian osuus ilman liikennettä on kasvanut metsäteollisuuden toiminnan supistumisesta huolimatta ollen vuonna 2011 Kymenlaaksossa 56,4 %. Suomenlahden rehevyystaso saatiin 1990-luvun lopulla putoamaan puoleen. Merkittävä vaikutus tähän oli Pietarin jätevesien saaminen asianmukaisen puhdistuksen piiriin. Tämän ohella itäisen Suomenlahden rannikkovesien tilaa on parantanut myös Etelä-Kymenlaakson yhdyskuntajätevesien käsittelyn keskittäminen Kotkaan. Haasteena on edelleen hajakuormituksen vähentäminen vesistöjen rannoilta ja valumaalueilta. Ekotehokkuuden osalta panostusta tarvitaan jatkossa erityisesti asioihin, joiden taso ja kehitys ovat valtakunnan tilannetta huonompaa. Tilanne on haastavin alueen hyvinvointiin ja ihmisten terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Myös esimerkiksi t&k toiminta kaipaa parantamisesta maakunnan kehityksen ja ekotehokkuuden parantamiseksi. Väkiluku ja ennusteet Kymenlaaksossa oli vuoden 2013 lopussa asukasta, mikä on asukasta vähemmän kuin vuonna Keskimääräinen väestön vähennyt on siis noin 500 asukasta/vuosi. Väestön väheneminen painottuu Kouvolan seudulle, jossa vähennys on ollut henkeä eli 395 henkeä/vuosi. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan maakunnan väkimäärän ennustetaan vähenevän edelleen. Maakunnan kokonaisväkimäärän pienentyessä siirtolaisuuden merkitys kasvaa. Ulkomaalaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet viime vuosien aikana merkittävästi. Vuoden 2012 lopussa syntyperältään ulkomaalaisia oli Kymenlaaksossa noin henkilöä.

9 8 Ikärakenne Väestö ikääntyy ja työikäiset vähenevät samalla kun rakenteellinen työttömyys on suhteellisen korkealla tasolla. Ikäluokkien pienentyessä työllisyysastetta on pyrittävä nostamaan. Väestö- ja työllisyyskehityksen näkökulmasta maahanmuuttajien integroituminen alueen työmarkkinoille on tärkeä tavoite. Voimakkaita toimia osaavan henkilöstön saannin turvaamiseksi tarvitaan etenkin sosiaali- ja terveysalalla, jossa työvoiman poistuma on suuri ja palveluiden tarve kasvaa. Väestöllinen huoltosuhde oli vuonna ,5 (koko maassa 54,3). Heikoin huoltosuhde on Miehikkälässä. Kotkassa ja Kouvolassa huoltosuhde on parempi, mutta ei näissäkään kaupungeissa yllä koko maan keskiarvoon.

10 9 Aluetalous Kymenlaakson bruttokansantuote oli vuoden 2011 ennakkotiedon mukaan euroa/asukas (koko maassa euroa/asukas). Arvonlisäyksellä mitattuna maakunnan volyymi kasvoi vuodesta 2010 vuoteen ,2 prosenttia (koko maa 4,2 %). Vuodesta 2007 maakunnan volyymi on laskenut 2,7 prosenttia (koko maassa kasvua 1,7 %). Metsäsektorin osuus arvonlisäyksestä on laskenut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2011 osuus oli 9,1 prosenttia, kun se vielä vuonna 2007 oli 13,3 prosenttia ja vuonna ,7 prosenttia. Työpaikat, työlliset ja työttömyys Vuonna 2011 Kymenlaaksossa oli työpaikkaa. Työpaikkoja on menetetty rakennemuutoksen aikana vuodesta 2007 noin Kymenlaakso on erikoistunut paperiteollisuuteen ja logistiikkaan. Myös rakennusteollisuuden, energia- ja vesihuollon, maaliikenteen, kemianteollisuuden, julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen osuudet alueen työpaikoista ovat selvästi korkeammat kuin koko maassa. Työllisten määrä on vähentynyt vuodesta 2007 noin 1500 henkilöä (-1,8 %, koko maa +1,3 %). Vuonna 2011 työllisiä oli noin Kymenlaaksossa oli syksyllä 2013 työttömänä olevia työnhakijoita , 14,1 prosenttia työvoimasta (koko maassa 11,3 %). Työttömien määrä on kasvanut Kymenlaaksossa edelliseen vuoteen verrattuna 8,3 prosenttia, mikä on vähemmän kuin maassa keskimäärin (koko maassa 15,2 %). Kouvolan seudun kehitys on hieman heikompi kuin Kotka-Haminan (erityisesti kahden vuoden jaksolla), mutta Kotkan kaupungin suhteellinen työttömyys on edelleen korkea. Kotkassa työttömien osuus työvoimasta oli 16,8 %. Kymenlaaksossa oli syksyllä 2013 avoimena noin 670 työpaikkaa. Työttömiä oli eniten teollisissa töissä ja avoimia työpaikkoja kaupallisissa töissä. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto.

11 BTV-indeksi 10

12 11 Suhdanneindikaattori Lähde: Tilastokeskus. Kymenlaaksossa lienee pohjakosketus saavutettu ja suunta on kääntymässä hieman parempaan. Suhdanneindikaattori osoittaa maakunnan nousseen jo koko maan keskiarvoon. Viennin arvolla mitattuna Kymenlaakson on viimeisten tilastojen mukaan ollut maakunnista kolmantena.

13 12

14 Ennuste ) Koulutustaso Tutkinnon suorittaneet osuus väestöstä % 63,0 63,6 64,3 64,9 65,5 66,3 Korkea-asteen tutkinnon osuus väestöstä % 22,0 22,4 22,8 23,0 23,3 23,6 2) Työmarkkinatilanne Työllisyysaste 65,9 67,0 65,3 62,8 65,0 67,3 Työttömyysaste 10,3 10,0 12,4 12,5 12,1 12,8 Työpaikat ) Muuttoliike ja väestö Nettomuutto osuus väestöstä -0,1-0,1 0,2 0,1 0,01 0,1 Luonnollinen väestönkasvu osuus väestöstä -0,3-0,3-0,3-0,3 0,3 0,3 0,3 Väkiluku Taloudellinen huoltosuhde 1,41 1,43 1,56 1,53 4) Tuotanto/alueellinen bkt bkt/asukas Arvonlisäys 113,2 110,1 100,5 102,3 109,0 Yritysten lukumäärä Uudet yritykset Lopettaneet yritykset Taulukko. Maakunnan kehittymisen tunnuslukujen kehitys (lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö ja Kuntaliitto) ja ennuste vuodelle 20xx. Lähde: Tilastokeskus

15 Tulevaisuuden näkymät Tärkeimmät trendit 2030 Kymenlaakson kannalta Kaupungistuminen Väestö keskittyy kaupunkeihin. Kehitys tapahtuu maailmanlaajuisesti, myös Suomessa. Maailman väestön ikääntyminen Eliniän odote nousee ja yhteiskuntien väestörakenteet ikääntyvät. Ikääntyminen ja sen vaikutukset huoltosuhteeseen aiheuttavat haasteita erityisesti Suomessa ja useissa länsimaissa. Kiinassakin 2020-luvulta alkaen. Globaalin kuluttavan keskiluokan kasvu Kuluttava keskiluokka kasvaa nopeaa tahtia erityisesti Aasiassa. Digitalisoituminen vaikuttaa kaikkiin elämän alueisiin (ml. viestintä, hallinto ja liiketoiminta), joilla se voi aiheuttaa jopa kumouksellisia muutoksia toimintatavoissa ja ansaintalogiikassa. Digitalisoituminen Internetin käyttö laajentuu käyttäjämäärän kasvaessa ja toisaalta yhä uusien asioiden ja toimintojen linkittyessä internetiin (asioiden internet). Käytettävissä olevan tiedon määrä kasvaa valtavasti yllä mainitun kehityskulun vuoksi. Biotalouden ja clean techin tuotteiden kysynnän kasvu Puhtaasta vedestä, ruoasta ja energiasta on pulaa kysynnän kasvaessa. Ympäristön tilan heikkeneminen lisää ympäristöystävällisten ja energiapihien tuotteiden kysyntää. Palveluiden merkityksen kasvu Suomessakin Teollisuuden rakennemuutos muuttaa yhteiskuntien tuotantorakenteita mm. Suomessa. Palveluiden ja tekijänoikeuksien merkitys kasvaa ja samalla lisää muutostarpeita tuotannon toimintatavoissa. Energiajärjestelmän muutospaineiden lisääntyminen Teknologinen kehitys, luonnonvarojen niukkuus sekä valtioiden ympäristöja energiapolitiikat tuovat järjestelmään paljon epävarmuutta ja epävakautta. Liuskekaasu ja liuskeöljy muokkaavat maailman energiamarkkinoita ja erityisesti USA:n asemaa. Paine työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi kasvaa Väestön ikääntymisestä, alhaisesta syntyvyydestä ja kantaväestön haluttomuudesta ottaa vastaan matalapalkka-alojen töitä johtuen paineet työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi Suomessa kasvavat.

16 15 Muut skenaarioille yhteiset trendit 1/2 Maailman väestökehitys Maailman väestömäärä kasvaa. Globalisaatio ja verkostot Toimintaympäristö on rajat ylittävä globaali tai alueellinen. Riippuvuudet ja keskinäisriippuvuudet lisääntyvät useilla eri osa-alueilla. Esimerkiksi globaaliongelmat yhdistävät kaikkia. Globaali elinkeinoelämän ja hallinnon työnjako muuttuu ja arvoketjut kehittyvät, mistä seuraa esimerkiksi erikoistumista ja toimintojen uudelleensijoittumista. Yritysten liiketoimintamallit muuttuvat nopeaa tahtia. Verkostoitumisella ja digitalisoitumisella on suuri merkitys. Kilpailu tulee yhä useammille aloille ja kansallisten rajojen merkitys vähenee. Perhostalous voimistuu useilla toimialoilla (nopeasti nousevat ja kuihtuvat menetystarinat ja toimialat). Erikoistuneen osaamisen tarve korostuu. Osaajista on globaali pula ja heistä käydään kovaa kilpailua. Työn liikkuvuus lisääntyy ja työtehtävät muuttuvat. Elinikäisen oppimisen ja muuntumisen vaatimukset kasvavat. Pula ja kilpailu matalamman osaamistason työstä ja työpaikoista kiristyy. Teknologia ja yhteiskunnan toimintojen teknistyminen Teknologia kehittyy nopeasti. Tieteen ja teknologian rajapinnoille syntyy uusia aloja. Teknologiat myös leviävät entistä nopeammin globaalisti. Niukkuudesta syntyy uusia ratkaisuja. Kyberturvallisuuden merkitys kasvaa. Tietoverkkopohjainen viestintä luo uusia yhteisöllisyyden muotoja, muokkaa toimintatapoja ja kasvattaa epävirallisten yhteisöjen valtaa. Mobiiliteknologia ja internet mahdollistavat yhä useampien pääsyn hyödyntämään tietoverkkoja. Yhteiskunnan avaintoimintojen tietojärjestelmä- ja sähköriippuvuus kasvaa. Ympäristö, energia ja raaka-aineet Ympäristön ja ekosysteemin tila heikkenee. Ilmasto muuttuu ja siihen liittyvät äärevät sääilmiöt lisääntyvät. Ilmastonmuutoksen ehkäisemisen lisäksi siihen sopeutumisen merkitys kasvaa politiikan ja elinkeinoelämän asialistoilla. Rajallisten raaka-aine- ja luonnonvararesurssien kysyntä kasvaa ja niistä tulee enenevässä määrin niukkuutta. Ydinvoiman asema on epävarma johtuen yleisestä mielipiteestä ja muuttuvasta kustannusrakenteesta. Kaasun merkitys energialähteenä kasvaa. Energiapaletti monipuolistuu ja lähienergian tuotanto lisääntyy.

17 16 Muut skenaarioille yhteiset trendit 2/2 Talous ja kansainväliset suhteet Maailma moninapaistuu. Aasian (Kiinan ja Intian) painoarvo kasvaa sekä poliittisesti että taloudellisesti. USA, EU ja Kiina säilyvät keskeisimpinä talouden keskittyminä. USA:n asema keskeisenä suurvaltana säilyy, vaikka sen taloustilanne voi heiketä. EU:n suhteellinen rooli maailmantaloudessa pienenee. Globaalilla tasolla ihmisten hyvinvointi kehittyy parempaan suuntaan talouden, terveyden ja koulutuksen osalta. Länsimaiden (USA, Eurooppa) ja Japanin suuri julkisen sektorin velkaantuminen säilyy haasteena ainakin läpi 2010-luvun. Talouskehitys on epävakaata ja epävarmuuden määrä on kohtuullisen suuri. Suomen talous vaatii merkittäviä sopeuttamistoimia 2010-luvulla. Julkisen sektorin kuormitus ja tehokkuuspaineet kasva-vat huoltosuhteen ja valtiontalouden kehitysnäkymistä johtuen. Suomen kansainvälinen asema ja kilpailukyky Suomi on verkottunut kansainväliseen toimintaympäristöön eikä voi perustaa taloutensa ja yhteiskuntansa toimintaa irralleen tästä verkosta. EU, Pohjoismaat ja Venäjä säilyvät tärkeinä kansainvälisinä kumppaneina ja markkinoina Suomelle ja samalla globaalien kasvumarkkinoiden merkitys kasvaa. Arktisella ja Pohjoisella alueella on hyvät kehitysnäkymät liittyen alueen valtioiden suuriin infrastruktuuri-investointeihin (logistiikka, kaivannaissektori ja energian tuotanto). Epävarmuus ja epävakaus lisääntyvät liittyen sekä tuotantopanosten saatavuuteen että tuotantoketjujen jatkuvuuteen. Suomen yhteiskunnan hyvinvointi ja vakaus Syrjäytyminen on kasvava haaste yhteiskunnalle. ICT-ratkaisuilla on merkittävä rooli hyvinvointiyhteiskunnan palvelutuotannon ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Kansalaisten tuloerot sekä erot elintavoissa ja arvoissa kasvavat. Suomalaisten päättäjien ja kansalaisten arvot ja toiminta Yksilökeskeisyys lisääntyy, mikä osaltaan nostaa palveluiden räätälöinnin ja laadun vaatimuksia. Ympäristötietoisuus ja eettisyys vahvistuvat arvoina. Turvallisuushakuisuus korostuu yksilöiden ja organisaatioiden toiminnassa. Huomio kiinnittyy kestävään ja hyvään hallintotapaan. Toimijoilta oletetaan avoimuutta ja kustannustehokkuutta.

18 17 Kymenlaakson skenaariot 2030 / kiteytykset SKENAARIO 4 Osaavat päät ja piuhat SKENAARIO 1 Kasvukäytävä vetää Yritykset, kansalaisjärjestöt ja muut yhteisöt vetävät kehitystä. Kasvun pääpaino on internet-taloudessa: teknologia ja kuluttajat pääosassa, avoin data mahdollistajana. Eurooppa elää hitaan kasvun aikaa Intia, ASEAN ja USA kasvavat. Baltia-yhteistyön (erityisesti Viro) merkitys korostuu suomalaisille. Innovaatioita ja osaamiseen pohjautuvaa yritystoimintaa on teknologia-alalla ja sen soveltamisessa. PK-yrityksiä ja etenkin palveluyrityksiä on syntynyt. Riskirahaa tarjolla. Internetkauppa syö perinteisen ja vähentää venäläisten ostosmatkai-lua. 3-D printterien raakaaineiden kuljetusreittien merkitys kasvaa. Mahdollisuuden eivät toteudu SKENAARIO 3 Grande Catastrophe välinen luottamus ja aktiivisuus Ihmisten keskinäinen ja instituutioiden Vahva sitoutuminen yhteistyöhön, jossa valtiot ja kansainväliset organisaatiot toimivat vahvoina aloitteen tekijöinä. Talous kasvaa globaalisti. Kansainväliset instituutiot ovat uudistuneita. EU ja valtio tukevat kehitystä ja viranomaisyhteistyö toimii. Julkisvetoisten hankkeiden ympärille syntyy PKyritystoimintaa Venäjä uudistuu ja sen EU-yhteistyö voimii (mm. viisumivapaus). Kasvava Venäjä ja Pohjoinen vetävät investointihyödykkeitä. Logistiset ja matkailijavirrat ovat suurimmillaan kasvukäytävällä. Suomen teknologinen kehitys on vahvaa synnyttäen innovaatioita ja osaamiseen pohjautuvaa yritystoimintaa esimerkiksi metsäsektorille. Ihmiset mukana yhteiskunnan päätöksenteossa ja asioiden hoidossa. SKENAARIO 2 Kasvua verissä päin Mahdollisuudet toteutuvat Rahoitusmarkkinoihin liittyvä epävakaus ja velkaongelmat kärjistyvät. Ikääntyminen painaa länsimaissa, Venäjällä ja Kiinassa. Valtiot ja blokit kääntyvät sisäänpäin ja rakentavat raja-aitoja. Euro on purkautunut, EU kärsinyt deflaatiosta ja yhteistyö takkuaa. Venäjän järjestelmä ei ole uudistunut ja maa on käymistilassa. Suomessa ei ole onnistuttu uudistamaan rakenteita. Maan infrastruktuurin ja osaamisen perustat rapautuvat. Taloudellinen ja sosiaalinen epätasa-arvo on voimakasta. Varakkaat ostavat hyvinvointinsa. Sosiaaliset ongelmat kasvavat. Yksilöiden ja alueiden kilpailu on kovaa. EU luo kasvua kilpailun, ei solidaarisuuden, kautta. Sisämarkkinat ja EU:n jäsenkunta rakoilee. Suuret yritykset ja brändit menestyvät. Venäjä kehittää voimakkaasti talouttaan ja kilpailuttaa Itää ja Länttä. Maa on autoritääristen suuryritysten Venäjä. Kamppailu kasvukäytävän kehitysresursseista on kovaa Kasvukäytävä elää Venäjän kasvun varassa. Korkeasti koulutetuille osaajille on töitä, mutta vain muutamilla toimialoilla. Osaamista valuu pois Suomesta. Kansallismielisyys ja nurkkakuntaisuus lisääntyvät, yhteiskunta koventuu

19 18 Skenaario 1 Tiivistelmä ja juonenkuvaus vuoteen 2030 Tiivistelmät ja juonenkuva Kasvukäytävä vetää 2010-luvun puolivälin talouskriisien ja globaalisti kasvavien ympäristö-ongelmien kautta rajattoman tiedonvälityksen ja sosiaalisen median välityksellä syntyy pohja vahvalle sitoutumiselle kansainväliseen yhteistyöhön, jossa valtiot ja kansainväliset organisaatiot toimivat tärkeinä aloitteen tekijöinä. Laajentunut EU:n liittovaltio ja Suomen valtio tukevat kehitystä. Viranomaisyhteistyö sujuu. Julkisvetoisten hankkeiden ympärille syntyy PK-yritystoimintaa ja EU:n digitaalinen sisämarkkina toimii. Venäjäkin uudistuu ja sen EU-yhteistyö voimii (mm. viisumivapaus). Talous kasvaa globaalisti. Kansainväliset instituutiot (kuten YK ja WTO) ovat vahvoja ja uudistuneita. Kattava ilmastosopimus on voimassa luoden perustan toimivalle päästökaupalle ja vähähiiliselle yhteiskunnalle. Sähkön hinta nousee ja uusiutuvaa energiaa tuetaan. Kasvava Venäjä ja Pohjoinen vetävät investointihyödykkeitä. Lo-gistiset ja matkailijavirrat ovat suurimmillaan pohjoisella kasvu-käytävällä. Vuonna 2030 tehdään yli 40 milj. rajanylitystä kaakkois-rajalla. Kasvukäytävän yksityiset investoinnit synnyttävät 8 mrd. euron vuotuisen liikevaihdon ja uutta työpaikkaa. Käytävän hankkeissa syntyy innovaatioita mm. sähkö- ja robottiautoiluun. Suomen teknologinen kehitys on vahvaa synnyttäen innovaatioita ja osaamiseen pohjautuvaa yritystoimintaa esimerkiksi metsäsektorille, joka on uudistunut ja monipuolistunut. Biotaloudessa on mittavia mahdollisuuksia. Arktinen alue, Venäjä ja Itämeren alue tarjoavat mah-dollisuuksia. Kaupan ja matkailualan palveluille on valtava kysyntä. Ihmiset on saatu mukaan yhteiskunnan päätöksentekoon ja asioiden hoitamiseen. Maahan- ja maassamuutto sekä nuorten ja ikääntyvien aktiivisuus takaavat työvoiman saatavuuden. Suomessa asuu miljoona venäläistaustaista. Yksityisyyden suojaa on vahvistettu palveluiden avoimuuden kustannuksella ja nettisisältöjä säädellään kevyesti.

20 19 Skenaario 2 Tiivistelmä ja juonenkuvaus vuoteen 2030 Kasvua verissä päin Kasvua verissä päin Aasian talous ja sen keskiluokan kysyntä kasvavat nopeasti. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarve kasvaa. Kiistat niukoista luonnonvaroista ja kauppapolitiikasta kärjis-tyvät. Fossiilisten polttoaineiden kysyntä on suurta. Samalla energiaomavarainen USA pyrkii eroon maailman sheriffin roolista. Kehitys on epävakaata. Suurvallat ovat ruorissa ja alueiden välinen kilpailu kovenee. Suuret yritykset ja brändit menestyvät. Euroopan velkaongelmat pitkittyvät ja inflaatio kiihtyy. EU keskittyy kasvun luomiseen kilpailun kautta. Aluekehitysrahat vähenevät. Sisämarkkinat sekä EU:n ja euron jäsenkunnat rakoilevat. Unionin ympäristö- ja säädöspolitiikka aiheuttaa kovia kuluja pienille toimijoille. Venäjä kehittää voimakkaasti talouttaan ja kilpailuttaa Itää ja Länttä. Maa on autoritääristen suuryritysten Venäjä. Suomalaisuuden tuottama kilpailuetu vähenee, eikä pienissä yksiköissä toimiminen riitä. Kasvukäytävä elää Venäjän kasvun varassa. Rajanylitysten määrä kaakkoisrajalla on 25 miljoonaa viisumeista huolimatta. Hajanainen Helsingin metropolialue heikentää yhteistyön mahdollisuuksia. Baltian ja Puolan vetovoima on kova (logistiikka, matkailu) ja Venäjän kasvava logistinen kapasiteetti vie työtä Suomen satamilta. Suomen julkinen velka kasvaa ja uudistuksia tarvitaan, mutta päätöksenteko poukkoilee. Cleantech, meriklusteri ja kaivannaisteollisuus vetävät. Ulkomaalainen omistus (erityisesti venäläinen) suomalais-yrityksissä lisääntyy. Energian tuotannon omavaraisuutta lisätään. Tietoyhteiskunnan palveluiden ja ratkaisujen markkinat ovat aiempaa alueellisempia ja verkkojen sääntely lisääntyy. Turvallisuusteknologioiden kehitys ja käyttö kasvaa vauhdilla, vaikka netin käyttö kallistuu. Korkeasti koulutetuille osaajille on töitä entistä harvemmilla toimialoilla. Osaamista valuu ulkomaille ja siirtotyöläisyys Suomesta lisääntyy. Erot tuloissa, terveydessä ja koulutustasossa kasvavat. Syrjäytyminen, kansallismielisyys ja nurkkakuntaisuus lisääntyvät.

21 20 Skenaario 3 Tiivistelmä ja juonenkuvaus vuoteen 2030 Grande catastrophe Grande Catastrophe Rahoitusmarkkinoihin liittyvä epävakaus ja velkaongelmat kärjistyvät. Ikääntyminen painaa länsimaissa, Venäjällä ja Kiinassa. Valtiot ja blokit kääntyvät sisäänpäin ja rakentavat raja-aitoja. Ympäristöön ja terveyteen liittyvät ongelmat ovat globaaleja aiheuttaen pakolaisuutta. Euroopan velkaongemista ei selvitä ja vakausmekanismi romahtaa. Euro purkautuu 2020-luvun taitteessa. Sen ympärillä EU on kärsinyt deflaatiosta ja yhteistyö takkuaa. Jakovaraa on vähän. Venäjän järjes-telmä ei ole uudistunut. Maan ongelmia ratkaistaan kurin ja järjestyk-sen keinoin sekä kansallismielisyyttä nostattamalla. Kasvukäytävällä ei ole vetoa. Venäläisten ostovoima on heikko, eikä matkailu Suomessa kiinnosta. Rajamuodollisuudetkin takkuavat. Rajanylitysten määrä kaakkoisrajalla on noin 7 miljoonaa vuodessa. Suomen infrastruktuurin ja osaamisen perustat rapautuvat. Kansantalous on suuresti velkaantunut. Hyvinvointivaltio on monelta osin purkautunut ja sen tehtävät ovat kaupallistuneet. Yhteiskunta on tullut kontrolliyhteiskunta, mutta kontrolli ei toimi varojen puutteessa. Yrityksillä on rahoitusongelmia; matalapalkka-aloilla pakkoyrittäjyyttä. Markan kelluttaminen parantaa kilpailukykyä mm. matalan jalostus-arvon tuotannossa ja logistiikassa. Automaatiolla ja robotiikalla pyritään tehostamaan toimintoja. Monimuotoista energiateknologiaa viedään. Perinteisen metsäsektorin investoinnit valuvat ulkomaille. Kaupan ja matkailun aloilla lähimatkailu ja edullisuus korostuvat. Edullisten ICT- (ml. kuluttajien tietoturva) ja turva-alan palveluiden kysyntää on. Fossiilisella energialla ja energiansäästöratkaisuilla on menekkiä, kun uusiutuvien tukijärjestelmiä on ajettu alas. Paikallisten energia-ratkaisujen merkitys kasvaa. Luontaistalous lisääntyy. Taloudellinen, sosiaalinen ja teknologinen tasa-arvo heikkenee huomattavasti ja aiheuttaa syrjäytymistä. Sosiaaliset ongelmat ja ulkomaalaisvastaisuus lisääntyvät. Yhteisöllinen apatia valtaa alaa. Osaajia muuttaa pois maasta. Varakkaat ostavat hyvinvointinsa.

22 21 Skenaario 4 Tiivistelmä ja juonenkuvaus vuoteen 2030 Osaavat päät ja piuhat Osaavat päät ja piuhat Julkishallinto ei kyennyt lunastamaan paikkaansa globaaliongelmien ratkaisijana 2000-luvulla. Teknologioiden ja yritysverkostojen kehitysmahdollisti sen, että yhteisö alkoi toimia ohi julkishallinnon. Yritykset, kansalaisjärjestöt ja yhteisöt vetävät kehitystä. Nopea-liikkeiset verkostomaisen toimintatavan omaksuneet toimijat pärjäävät. Kasvu on materiaalista sekä hyvintointiin ja kulttuuriin liittyvää. Sen pääpaino on internet-taloudessa. Teknologia ja kuluttajat ovat pääosassa mahdollistajana avoin data, asioiden internet, koneäly, pilvipalvelut, älyverkot ja hyvä tietoturva. Jakamistalouden toiminta-tavat (vuokraaminen, yhteisomistus, joukkorahoitus ym.) yleistyvät. Venäjällä suuret monopolit murtuvat verkottuneista kansalaisista nou-sevan paineen alla, mutta maa pysyy kasassa. Maan PKsektorilta ja esim. Nano ja ICT-osaamisesta nousee kasvuyrityksiä. Pohjoinen kasvukäytävä korostuu ei-aineellisen kasvun käytävänä. Viisumi-vapaus on toteutunut ja rajanylitysten määrä on 20 miljoonaa vuodes-sa. Internetkauppa syö perinteisen ja vähentää venäläisten ostosmat-kailua. 3-D printterien raaka-aineiden kuljetusreittien merkitys kasvaa. Baltia-yhteistyön (erityisesti Viro) merkitys korostuu suomalaisille. Innovaatioita ja osaamiseen pohjautuvaa yritystoimintaa on Suomessa teknologia-alalla ja sen soveltamisessa. PK-yrityksiä ja etenkin palveluyrityksiä on syntynyt. Riskirahaa on tarjolla. Elinkeinoelämä on globaalisti verkottunutta. ICT-palveluvienti vetää (mm. pelit, paikkatieto, terveysteknologia). Infrastruktuurin kehitys on keskittynyt suurkaupunkien ympärille. Lähitalous on merkittävää (lähiruoka, hajautettu pienenergia). Työvoiman liikkuvuus on suurta. Korvaavat osaamiset voidaan hankkia myös globaalista verkostosta. Työn tekemisen tavat ovat muuttuneet suuresti. Ihmiset ovat yksilökeskeisiä ja verkottuvat globaalisti sosiaalisen median kautta. Yksityisyydestä on tingitty. Kuluttajien vastuuta kohtaan kohdistuvat vaatimukset ovat korkeat.

23 Kymenlaakson strategia Kymenlaakson visio luonnos " Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokas liiketoiminta- ja asuinympäristö Pohjoisen kasvukäytävän ytimessä." Stategiset valinnat 1. Turvallinen ja toimiva osaamis- ja liiketoimintaympäristö 2. Laadukas, puhdas ja viihtyisä asuin- ja toimintaympäristö 3. Pääliikenneväylät ja yhteydet sekä rajaliikennne 4. Pohjoista kasvukäytävää hyödyntävät ja vahvistavat toimialat ja niiden rajapinnat - innovatiiviset palvelut - luonnonvarojen älykäs käyttö ja siihen liittyvät teknologiat - ICT-alan uudet avaukset Kymenlaakson aluerakenne 2030 Kymenlaakson aluerakenteen keskeinen tavoite on ekotehokkaan ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Aluekehitystyössä tulee edistää maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitettyjä tavoitteita. Nämä tavoitteet on huomioitu Kymenlaakson maakuntakaavoissa, joita voidaan pitää ajantasaisina. Kymenlaakso on kasainvälinen vuorovaikutusalue Helsingin ja Pietarin metropolialueiden välissä. Metropolialueiden kehitys vaikuttaa merkittävästi Kymenlaakson aluerakenteeseen ja sen kehitykseen. Kymenlaakso osana Pohjoista kasvukäytävää sekä maakunnan sijainti Itämeren rannikolla luo pohjan elinkeinojen kehittämiselle, jota tukemaan tulee luoda alueelliset maankäytölliset edellytykset.

24 Kymenlaakson aluerakenne tukeutuu nyt ja tulevaisuudessa Kotkan ja Kouvolan maakuntakeskuksiin. Maakunnan palvelurakennetta täydentävät pienemmät kaupunkikeskukset ja palvelukeskittymät. Maakuntakeskusten läheisessä vaikutuspiirissä on odotettavissa kasvua ja helmimäisten kehittämisvyöhykkeiden muodostumista etelässä Siltakylä-Kotka-Hamina ja pohjoisessa Kausala-Kuusankoski-Kouvola-Valkeala - akseleille. Kotkan ja Kouvolan välisen etelä-pohjoissuuntaisen akselin kehittäminen on erityisesti rakennemuutoksen myötä aluerakenteellisesti haastavaa. Kaupunkien läheinen maaseutu pysyy elinvoimaisena, mutta palvelut tukeutuvat enenevässä määrin kaupunkikeskuksiin. Kymenlaakson aluerakenne 2030 edellyttää tehokasta nykyisen rakenteen kehittämistä. 23

25 24

26 25 Aluerakenteen keskeinen tekijä on Venäjän ja Pohjoisen kasvukäytävän kehitys ja sen aiheuttamat vaikutukset maakunnan elinkeinoihin sekä väestökehitykseen. Myös pääkaupunkiseudun vaikutus korostuu entistä enemmän Kymenlaakson kehittämisessä. Mikäli Pohjoisen kasvukäytävän kasvu on voimakasta, tarvitaan riittävästi asumiseen ja elinkeinotoimintaan liittyviä alueita, yhteyksiä ja palvelurakenteita. Aluerakenteen kehityssuunta on olemassa olevien taajamien sisällä ja välissä. Keskeinen muutoksen välittäjä on E18 tieyhteyden valmistuminen ja rajanylityspalveluiden kehittyminen. Salpausselän suuntaisten liikenneyhteyksien merkitys muutosten välittäjänä voimistuu. Kehittyvä yritys- ja kauppatoiminta tukeutuu toimivaan eri liikennemuodot kattavaan liikenneverkkoon. Yhdyskuntarakenteen ekotehokkuuden parantaminen edellyttää tehokasta julkisen liikenteen ja raideliikenteen kehittämistä. Aluerakenteen eheyttäminen ja kestävä maankäyttö luovat puitteet arvokkaiden luonnonalueiden virkistys-, matkailu- ja suojeluverkoston kehittämiselle ja hyödyntämiselle. Matkailun ja virkistyksen osalta keskeisiä vetovoima-alueita ovat Itäisen Suomenlahden merialue sekä Pohjois-Kymenlaakson järvi- ja erämaaympäristöt. Tarve luoda ihmisille laadukas, viihtyisä ja houkutteleva toiminta- ja asuinympäristö korostuu. Energiatuotannon osalta korostuu uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen. Aluerakenteellisesti erityisenä haasteena on tuulivoimatuotannon merkittävä lisääminen ja tuulivoimatuotannolle rakenteellisesti tarkoituksenmukaisten alueiden osoittaminen. Alueidenkäytölliset edellytykset metsäenergian hyödyntämiselle on jo nykyisellään pitkälti luotu ja niiden toimintaedellytysten tukeminen on aluerakenteen keskeinen tavoite.

27 26 4. Maakuntaohjelma Skenaarioiden vaikutukset Kymenlaakson kehittämiseen Kymenlaakson skenaarioista 2030 riippumattomat välttämättömät toimenpiteet ja skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat Skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet ja skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat 4 Osaavat päät ja piuhat Kestävien palveluiden ja elämysten tuotteistaminen Venäjä- ja KV-osaamisen mielikuvan vahvistaminen Verkosto-osaamisen ja -johtamisen kehittäminen osaajien ja investointien houkuttelemiseksi digikasvukäytävälle. Tuet käytävän verkostorakenteille. Tuottajan ja kuluttajan kohtaamisen helpottaminen Roolin kehittäminen hajautetun tuotannon ekosysteemissä (ml. 3-D printtaus) Erikoistuminen kyberturvallisuuteen ja peliliiketoimintaan Älykkäiden logistiikkapalveluiden (ml. nettikauppa) ja infran kehittäminen Paikallisdemokratia- ja hallintokäytäntöjen radikaali uudistaminen 3 Grande Catastrophe Metsäsektorin kehittäminen (lupapolitiikka, eri yritysmuodot, T&K panokset, koulutuksen kohdentaminen) Energian saatavuuden varmistaminen paikallisin ratkaisuin Hamina-Kotkan sataman vahvistaminen ja alueen rautatielogistiikan hyödyntäminen Suomen tasolla Yhteistyö ja yhdessä tekeminen kaikilla sektoreilla (ml. elinkeinoyhtiöt) Hankintojen pilkkominen riittävän pieniin osiin Kymenlaakson kaupunki (pakon sanelemana) Peliliiketoiminnan kehittäminen Puolustusvoimien toiminnan vahvistaminen alueella Skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet Elinvoimaa Pohjoiselta Kasvukäytävältä Turvallisen ja toimivan osaamis- ja liiketoimintaympäristön tarjoaminen kasvukäytävän ytimessä Laadukkaan, puhtaan ja viihtyisän asuin- ja toimintaympäristön ylläpitäminen Pääliikenneväylien ja -yhteyksien kehittäminen sekä rajaliikenteen sujuvuuden turvaaminen Pohjoista kasvukäytävää hyödyntävien ja vahvistavien toimialojen sekä niiden rajapintojen kehittäminen Innovatiiviset palvelut Luonnonvarojen älykäs käyttö ja siihen liittyvät teknologiat Uudet ICT-alan avaukset Kunta- ja aluehallinnon selkeyttäminen 1 Kasvukäytävä vetää Logistisen, palvelu- ja asuininfrastruktuurin nopea ja joustava rakentaminen kasvavan tarpeen mukana - huomioiden sekä fyysisen että digitaalisen infran Alueen logistisen klusterin voimakas hyödyntäminen Profiloituminen matkailussa, markkinoinnin painopiste Pietarissa ja enenevässä määrin Moskovassa Toimet osaavan työvoiman houkuttelemiseksi alueelle sekä kotimaasta että ulkomailta Merkittävä koulutuksen vahvistaminen huomioiden erityisesti ulkomaalaistaustaiset Biotalouden edistäminen ml. bioenergian logistiikka ja varastointi Toimivan joukkoliikenteen kehittäminen 2 Kasvua verissä päin Etelä-Suomen liittouman vahvistaminen. Brändäys. Panostus kyberturvallisuusosaamiseen. Puolustusvoimien osaamisen hyödyntäminen mm. kyberturvallisuudessa Eurooppalaisten datakeskusten houkuttelu alueelle Cleantechin ja biotalouden vahvistaminen, koulutus ja markkinointi Kotimaisen uusiutuvan energian tukeminen Yhteistyö venäläisten investorien/toimijoiden kanssa Kasvukäytävän konkretisointi maankäytön suunnitelmin Merkittävät yhteiskunnan toimet suurteollisuuden säilyttämiseksi Arktisen merenkulun hankkeiden edistäminen (ympäristö/turvallisuus) COPYRIGHT CAPFUL

28 27 Skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet 4.2 Kymenlaakson kehittäminen Maakuntaohjelman keskeinen tavoite on hyödyntää maakunnan sijainti Pohjoisella kasvukäytävällä. Ohjelman lähtökohtana ovat maakunnan erityispiirteet ja mahdollisuudet. Ohjelmaan nostetut painopisteet perustuvat Kymenlaakson strategiaan, ELY-keskuksen strategiseen toimintasuunnitelmaan, elinkeinoyhtiöiden strategioihin sekä maakunnan älykkään erikoistumisen strategiaan. Maakuntaohjelman painopistealueet ovat innovatiiviset palvelut, luonnonvarojen älykäs käyttö ja siihen liittyvät tekniikat, ICT-alan uudet avaukset sekä Kymenlaakson vetovoimaisuus. Näillä pyritään kehittämään hyvinvointia edistävän osaamista ja palvelutuotteita sekä saamaan aikaan uusia teknologisia sovelluksia. Kansainvälisessä kilpailussa pärjäämiseksi on tiivistettävä hallintorajat ylittävää yhteistyötä. Lisäksi hallintoa tulee kehittää siten, että se on jatkossa joustavaa, nopeaa ja pystyy reagoimaan välittömästi muutoksiin. Ohjelman keskeiset läpileikkaavat teemat ovat ympäristö ja Itämeri ja sininen kasvu. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteiset linjaukset liittyvät Venäjän kasvusopimukseen ja metsäteollisuuden uudistumiseen.

29 28 Toimintalinja 1 Yritystoiminnan toimintaedellytysten parantaminen ja elinkeinojen kehittäminen Eurooppa 2020 tavoitteet: Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen, vähähiiliseen talouteen siirtyminen, tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja innovoinnin tukeminen, vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla RR-ohjelman tavoitteet: Uuden liiketoiminnan luominen, yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen, yritysten energiatehokkuuden edistäminen, tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta, yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen, uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Maakuntaohjelman tavoitteet: Kehittämisalustojen ja verkostojen rakentaminen alueen elinkeinoelämän tueksi, nuorten yrittäjyyden lisääminen, uusien kasvuyritysten syntyminen, maaseudun elinkeinotoiminnan edellytysten parantaminen, ympäristöteknologiaan keskittynyt yritystoiminta Maakuntaohjelmassa painotettavat toimialat ovat logistiikka, metsäteollisuus, uusiutuvat energiat, matkailu ja muut palvelut, ICT-ala, puurakentaminen ja elintarvikkeet (ml. lähiruoka) Toimintalinja 2 Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi Eurooppa 2020 tavoitteet: Työllisyyden edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen, investoiminen koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen, sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta RR-ohjelman tavoitteet: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen, työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen, siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palvelujen parantaminen, kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen, työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Maakuntaohjelman tavoitteet: Yrittäjyyskasvatuksen lisääminen, nuorten ja opiskelijoiden kiinnostuksen lisääminen yritystoimintaa kohtaan, vahvan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun muodostuminen, oppimisympäristöjen modernisointi, hyvinvointia edistävän osaamisen kehittäminen, koulutuksen keskeyttämisen ehkäiseminen, ympäristökasvatus, Kymenlaaksosta kansainvälisen tason pelillistämisen osaamiskeskus, ennakointiverkoston kehittäminen osaamistarpeiden tunnistamiseksi Toimintalinja 3 Kestävä maankäyttö, laadukas elinympäristö ja vireä kulttuuriympäristö RR-ohjelman tavoitteet: Vähähiilinen talous uusiutuva energia ja energiatehokkuus Maakuntaohjelman tavoitteet: Laadukkaan, puhtaan ja viihtyisän asuin- ja toimintaympäristön ylläpitäminen, ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen kehittäminen, pääliikenneväylien ja yhteyksien kehittäminen sekä rajaliikenteen

30 29 sujuvuuden turvaaminen, maakunnan sisäisten liikenneyhteyksien kehittäminen (työmatka- ja opiskeluliikenne), luonto- ja kulttuuriperinnön vaaliminen, vetovoima-alueiden kestävä kehittäminen ja hyödyntäminen, hyvinvointia tukeva vähähiilinen rakentaminen, joustava ja reagointikykyinen kaavoittaminen, asukaslähtöisten toimintatapojen ja palveluiden kehittäminen osallisuuden tukemiseksi Läpileikkaavat teemat Ympäristö Ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen liitetyistä kehittämistavoitteista on sovittu Kymenlaakson ilmasto ja energiastrategiassa sekä Kymenlaakson luonnonvarastrategiassa. Kymenlaakson kehittämistyössä tule edistää em. strategioiden tavoitteiden toteuttamista. Luonnonvarojen kestävän käytön ja edistäminen (resurssiviisaus) on biotalouteen keskeinen päämäärä. Biotalous perustuu uusiutuvien luonnonvarojen älykkääseen ja vastuulliseen käyttöön ja se on avain kamppailussa ilmastonmuutosta ja niukkenevia luonnonvaroja vastaan. Biotalous on liiketoimiala, jolla on suuri tulevaisuuden potentiaalia Kymenlaaksossa. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, edistää innovaatiotoiminta ja vahvistaa sitä myötä maakunnan kilpailukykyä. Liiketoimintana biotalous nähdään usein pelkistetysti biomassan tuotantoon ja jalostukseen tai bioteknologiaan perustuvana liiketoimintasektorina. Myös esimerkiksi puurakentaminen tai luontoympäristön hyvinvointivaikutusten tuotteistaminen ovat osa biotalouden liiketoimintaa. Itämeri ja sininen kasvu Kymenlaaksossa korostuvat Itämereen liittyvät kehittämistavoitteet ja ympäristöhaasteet. Euroopan unionin uudistettu Itämeri-strategia hyväksyttiin kesäkuussa 2012 ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma otettiin käyttöön helmikuussa EU:n Itämeri-strategialle on nyt määritelty kolme päätavoitetta: meren pelastaminen, alueen yhdistäminen hyvinvoinnin kasvattaminen. Itämeri on tärkeä talouden moottori Kymenlaaksossa "Sininen kasvu" (blue growth) on kehittämiskonsepti, jolla tuetaan merialan kasvua kokonaisuutena. Merialaan liittyy huomattava innovaatio- ja kasvupotentiaali. Sinisellä kasvulla edistetään EU:n yhdennetyn meripolitiikan puitteissa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa strategian toteuttamista.

Kymenlaakson skenaariot 2030

Kymenlaakson skenaariot 2030 Kymenlaakson skenaariot 2030 Kymenlaakson maakuntaohjelman 2014-2017 tulevaisuustarkastelu Lyhyt julkaisuversio Helsinki Kimmo Kivinen, Martti Setälä Capful Oy Projektiryhmä: Jussi Lehtinen, Kymenlaakson

Lisätiedot

KYMENLAAKSO - OHJELMA

KYMENLAAKSO - OHJELMA LUONNOS 24.2.2014 KYMENLAAKSO - OHJELMA 2014-2017 - Elinvoimaa Pohjoiselta kasvukäytävältä 1 KYMENLAAKSO OHJELMA 2014-2017 - Elinvoimaa Pohjoiselta kasvukäytävältä Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Kymenlaakso-ohjelma

Lisätiedot

KYMENLAAKSO - OHJELMA

KYMENLAAKSO - OHJELMA LUONNOS MYR 25.4.2014 KYMENLAAKSO - OHJELMA 2014-2017 - Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä 1 KYMENLAAKSO OHJELMA 2014-2017 - Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä Sisällysluettelo 1. Johdanto

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Elinvoimaa Pohjoiselta kasvukäytävältä

Elinvoimaa Pohjoiselta kasvukäytävältä Kymenlaakso ohjelma l 2014 20172017 Elinvoimaa Pohjoiselta kasvukäytävältä Maakuntatilaisuus 28.3.2014 Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi 2 28.3.2014 Kymenlaakson skenaariot 2030: Kiteytykset Suuri luottamus

Lisätiedot

Kymenlaakso-ohjelma 2014-2017

Kymenlaakso-ohjelma 2014-2017 Kymenlaakso-ohjelma 2014-2017 - Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä Hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.6.2014 22.9.2014 Maakuntasuunnitelma 2030 -osio on nimensä mukaisesti pitkän aikavälin visio

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua

Lisätiedot

Kymenlaakso-ohjelma Elinvoimaa Pohjoiselta kasvukäytävältä Jussi Lehtinen RR-kauden infotilaisuus

Kymenlaakso-ohjelma Elinvoimaa Pohjoiselta kasvukäytävältä Jussi Lehtinen RR-kauden infotilaisuus Kymenlaakso-ohjelma 2014-2017 - Elinvoimaa Pohjoiselta kasvukäytävältä Jussi Lehtinen RR-kauden infotilaisuus 11.3.2014 Lehtinen/Hurtta päivitetty 7.3.2014 Kymenlaakson skenaariot 2030: Kiteytykset Suuri

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

KYMENLAAKSO - OHJELMA

KYMENLAAKSO - OHJELMA LUONNOS 24.2.2014 KYMENLAAKSO - OHJELMA 2014-2017 - Elinvoimaa Pohjoiselta kasvukäytävältä 1 KYMENLAAKSO OHJELMA 2014-2017 - Elinvoimaa Pohjoiselta kasvukäytävältä Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Kymenlaakso-ohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

KYMENLAAKSO - OHJELMA 2014-2017. - Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä

KYMENLAAKSO - OHJELMA 2014-2017. - Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä KYMENLAAKSO - OHJELMA 2014-2017 - Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä 1 KYMENLAAKSO OHJELMA 2014-2017 - Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä HYVÄKSYTTY MKV 16.06.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

Kymenlaakso-ohjelma

Kymenlaakso-ohjelma Kymenlaakso-ohjelma 2014-2017 - Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä EAKR-rahoitus ja maakunnalliset painotukset 12.6.2014, Kotka Lehtinen Jussi Lehtinen/Hurtta päivitetty 12.6.2014 Kymenlaakson maakuntaohjelma

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus Mikko Väisänen 11.9.2013 Tulevaisuus hanke, kesto: 1.1.2012-30.6.2014 Hankkeella organisoidaan Pohjois-Pohjanmaan ennakointityötä entistä tiiviimmäksi.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto 17.3.2017 Ohjelman edistymistilanne 9.3.2017 Valtakunnallisesti Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto ohjelma Varattu ja

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI 12.3.2014 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Jyrki Tomberg Satakuntaliitto ESITYKSEN RAKENNE - Rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 - Luova Eurooppa ohjelma - Central

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kymenlaakso -ohjelma 2014 2017. Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä

Kymenlaakso -ohjelma 2014 2017. Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä Kymenlaakso -ohjelma 2014 2017 Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä Julkaisija: Kymenlaakson Liitto Karhulantie 36 B, PL 35, 48601 Kotka Puh. 05 230 8900, Faksi 05 230 8910 etunimi.sukunimi@kymenlaakso.fi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä?

Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä? Esitelmä 25.1.2018 Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka 2025 -visiotyössä? Demos Helsinki Aleksi Neuvonen @leksis Megatrendit...ovat pitkäkestoisesti yhteiskuntaa muokkaavia, tyypillisesti

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakson maakuntaohjelma

Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakson maakuntaohjelma Kymenlaakson Liitto Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018-2021 Maakuntaohjelman aikataulu Maakuntahallitus 21.8.2017 Lausuntokierroksella 29.9. asti Yleisötilaisuudet: Kotka 13.9. ja Kouvola 14.9. MYR ja valtuustoseminaari

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund MAAKUNTAINFO Etelä-Pohjanmaa Merja Enlund Sisällysluettelo Dia 3 ja 4: Yleistä Etelä-Pohjanmaan maakunnasta Dia 5 ja 6: Maakuntien tunnuslukuja. Dia 7-12: Etelä-Pohjanmaan tunnuslukuja Dia 13: Väestön

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Talouskehityksen heikkeneminen taitetaan kasvulla - Perinteisten toimialojen kilpailukyvyn vahvistaminen - Paikallisten PK-yritysten toiminnan ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen Tilanne 26.8.2015 Rahoituspäällikkö

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR ja ESR tilanne Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Kymenlaakson liiton EAKR hanketoiminta ohjelmakaudella 2007 2013 Ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

EAKR rahaston tilannekatsaus

EAKR rahaston tilannekatsaus EAKR rahaston tilannekatsaus Riitta Kallström 7.10.2016 Hankehaku 2014 Etelä-Suomen yhteiset teemat: 1. Pohjoinen kasvuvyöhyke innovaatioalustana 2. Biotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet Maakunnalliset

Lisätiedot

Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto

Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara 22.4.2015 Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntasuunnitelman 2030 ja -ohjelman 2014-2017 toimintalinjat Pohjois-Savon

Lisätiedot

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Esityksen sisältö Miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa? Miten Suomella ja Varsinais-Suomella menee matkailussa? Matkailun tiekartta ja sen

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot