SIIKALATVAN KUNTA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kaavaselostus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIIKALATVAN KUNTA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kaavaselostus"

Transkriptio

1 PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA Kaavaselostus

2 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA I TIIVISTELMÄ Siikalatvan kunnanhallitus on kokouksessaan tehnyt päätöksen Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisesta, laajentamisesta ja saattamisesta oikeusvaikutteiseksi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 42 ) mukaisesti. Tämä osayleiskaava perustuu asetettuihin tavoitteisiin. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 30 mukaisesti mielipiteiden esittämistä ja lausuntojen antamista varten välisenä aikana. Saadun palautteen perusteella on laadittu yleiskaavaehdotus, joka on asetettu nähtäville MRL 65 sekä MRA 27 mukaisesti muistutusten esittämistä ja lausuntojen antamista varten välisenä aikana. Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisen ja laajentamisen hyväksymisestä päättää Siikalatvan kunnanvaltuusto. Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen tehtävänä on ohjata kaavan laadintaa sille laissa annetuin keinoin. Keskustan yleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 42 ) mukaisesti. Alueella on tällä hetkellä voimassa oikeusvaikutukseton yleiskaava vuodelta 1981, jonka kirkonkylän osayleiskaavan tarkistaminen ja laajentaminen tulee hyväksymisen jälkeen korvaamaan. Yleiskaavassa esitetään yleispiirteinen maankäyttö ja sen tarkoituksena on ohjata asemakaavojen laatimista ja muuttamista. Yleiskaavalla kuvataan Pulkkilan kirkonkylän maankäyttöä tavoitevuonna Yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään osoittamalla uusia toimintoja siten, että kulkuyhteydet eri toimintojen välillä muodostuvat lyhyiksi. Uudet toiminnot sijoitetaan siten, että voidaan hyödyntää nykyisiä teknisiä verkostoja. Uusia asuntoalueita on esitetty tarvetta enemmän, jotta niiden toteuttaminen olisi mahdollisimman joustavaa. Yhdyskuntarakenteen eheyden ja toimivuuden kannalta on oleellista, että tarkemmassa suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueiden toteuttamisjärjestykseen. Uusia asuinalueita osoitetaan taajaman länsiosalle. Uudet asemakaavoitettavat asuinalueet sijoittuvat edullisesti nykyisten ja uusien palvelujen suhteen. Liikenteen osalta maankäyttö tukeutuu pääosin olemassa olevaan liikenneverkkoon. Teknisen huollon osalta huomiota on erityisesti kiinnitetty kaukolämmön ja viemäriverkon käyttöasteen lisäämiseen.

3 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA II SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 YLEISKAAVAN TEHTÄVÄ... 1 ULJUAN TEKOALLAS... 1 TAVOITTEET Yleiskaavan ohjaustavoite ja ohjaustarkkuus Kunnan strategiset tavoitteet Muut tavoitteet... 3 SUUNNITTELUALUE... 3 LAATIMISVAIHEET Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tavoiteasettelu Yleiskaavaluonnos Yleiskaavaehdotus... 3 SUUNNITTELU JA SEN OHJAUS LÄHTÖKOHDAT... 5 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 5 POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA... 6 SELVITYKSET Erityis- ja suojelukohteet Maisemaselvitys Muinaisjäännösten inventointi Luontoselvitys Rantaviiva- ja emätilaselvitys Liikenneselvitykset Maanomistus YLEISKAAVAN RATKAISUT ESITYSTAPA Kaavaselostus ja kaavakartta Ympäristömuutokset Yhdyskuntarakenne ASUMINEN Mitoitus Uudet pysyvän asumisen alueet (A) Nykyiset asuntoalueet (A) Erillispientalojen alue rantavyöhykkeellä (A-1) LOMA-ASUMINEN Loma-asuntoalue rantavyöhykkeellä (RA-1) KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Keskustatoimintojen alueet (C) Keskustatoimintojen alueet (C-1) PALVELUT Palveluverkko Kaupalliset palvelut (C, C-1) Julkiset ja muut palvelut (Y, PY) Huoltoasema-alueet (LH) Virkistysalue (V) Virkistysalue (V-1) Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) Hautausmaa-alue (EH) Pieneläinten hautausmaa-alue (EH-1) Erityisalue (E) Moottoriurheilualue (E-1) TYÖPAIKAT Työpaikka-alueet (C, Y, T) Teollisuusalueet (T) Matkailupalvelujen alueet (RM) LIIKENNE Ajoneuvoliikenteen nykytila ja liikenne-ennuste Ajoneuvoliikenne Kevyt liikenne Joukkoliikenne TEKNINEN HUOLTO Vesihuolto Energiahuolto (EN) Jätehuolto MAA- JA METSÄTALOUS Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M) YMPÄRISTÖ Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet alueet (MA) Luontokohteet (SL, luo-1 3, ge, s-1, huomionarvoisen lajin esiintymä) Maisemalliset arvot Maa- ja kallioperä sekä vesistöt Luontoarvot Kulttuurihistorialliset arvot Muinaisjäännökset Tulvauhanalaiset alueet Liikennemelu VIRKISTYSKÄYTTÖ Virkistysalueet Ulkoilureitit Uimarannat Venevalkamat YLEISET KAAVAMÄÄRÄYKSET JA SUUNNITTELUSUOSITUKSET KAAVAN VAIKUTUKSET SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ohjausvaikutus yleiskaavaan YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ilmastovaikutukset... 33

4 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA III Yhdyskuntarakenne Rakennettuympäristö Kulttuurimaisema Luonnonympäristö Elinympäristön laatu KAUPALLISET VAIKUTUKSET SOSIAALISET JA KULTTUURIVAIKUTUKSET TERVEYDELLISET VAIKUTUKSET OIKEUSVAIKUTUKSET Yleiskaava korvaa alueen vanhan yleiskaavan Osayleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista ja muuttamista Asemakaavojen laatimistarve Lunastuslupaan perustuva maan lunastaminen Maa-aineslain soveltaminen Yleiskaavan hyväksyminen ja valitusoikeus VAIKUTUKSET MUUHUN SUUNNITTELUUN JA TOIMINTAAN Ohjaustarkkuus ja asemakaavoitus Kirkonkylän kehittäminen Liikennejärjestelmä LIITTEET... 40

5 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 1 1 JOHDANTO YLEISKAAVAN TEHTÄVÄ Pulkkilan kirkonkylän yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi ja toimintojen yhteensovittamiseksi laaditaan taajama-alueelle ja sen lähiympäristöön oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka tavoitevuosi on Siikalatvan kunnanhallitus on kokouksessaan tehnyt päätöksen Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisesta, laajentamisesta ja saattamisesta oikeusvaikutteiseksi. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatimista edellyttää asuntotuotantotarpeen tarkoituksenmukainen ohjelmoiminen, keskustaajaman kehittämistarve, teollisuuden sekä maatalouden toimintojen ja kaupallisten palvelujen ohjaustarve. Tärkeän suunnittelutarpeen muodostaa ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisella ja laajentamisella tulee luoda tälle edellytykset maankäytöllisin ratkaisuin sekä riittävin suunnittelumääräyksin ja suosituksin. ULJUAN TEKOALLAS Siikalatvan kunnan Visio 2013: Siikalatvan peruspalvelut ovat toimivia, kustannustehokkaita ja kohtuullisesti saavutettavia. Kuntalaiset ovat aikaisempaa terveempiä ja hyvinvointi on lisääntynyt. Siikalatvan elinkeinoelämä on uudistuvaa ja kilpailukykyistä. Siikalatvalla on hyvä asua ja yrittää. Siikalatvan kunnan Slogan: Siikalatva kehittää toimintaansa ja turvaa palvelut!

6 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 2 TAVOITTEET Yleiskaavan ohjaustavoite ja ohjaustarkkuus Kunnan strategiset tavoitteet Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen aluevarauskaava. Yleiskaavalla ei osoiteta yksittäisiä rakennuspaikkoja vaan pääasiassa alueita, joiden suunnittelua ohjataan asemakaavoituksella. Yleiskaavan kaavamerkinnöillä ja määräyksillä ohjataan maankäyttöä, sen muutoksia ja rakentamista haluttuun suuntaan. Merkinnöillä säilytetään kaavallisin keinoin ympäristön arvokkaat alueet ja kohteet. Yleiskaavassa kuvataan tavoitevuoden 2030 tilannetta. Kuntastrategia 2013 perustuu Siikalatvan kunnan perustamisen keskeisiin tavoitteisiin, joita ovat peruspalvelujen turvaaminen, talouden tasapainoon saaminen ja elinvoiman vahvistaminen. Visio 2013: Siikalatvan peruspalvelut ovat toimivia, kustannustehokkaita ja kohtuullisesti saavutettavia. Kuntalaiset ovat aikaisempaa terveempiä ja hyvinvointi on lisääntynyt. Siikalatvan elinkeinoelämä on uudistuvaa ja kilpailukykyistä. Siikalatvalla on hyvä asua ja yrittää. Slogan: Siikalatva kehittää toimintaansa ja turvaa palvelut! Arvot: - Hyvä elämä - Yrittäjyys - Yhteistyö - Tuloksellisuus - Vastuullisuus Keskeiset päämäärät: - Peruspalvelujen turvaaminen. Lakisääteisten palvelujen turvaaminen jo edellyttää suuria muutoksia ja kehittämistä niiden tuottamistapojen, palveluprosessien ja erityisesti kustannustason osalta. - Tasapainoinen kuntatalous. Kunnan säännölliset tulot ja menot on saatava tasapainoon. - Elinvoiman lisääminen. Elinvoima on sitä, että olemassa olevat yritykset ja maatilat kehittyvät myönteisesti ja syntyy uusia menestyviä yrityksiä. Lisäksi kunta on kilpailukykyinen asuinpaikkana ja yritysten sijaintipaikkana. Tällöin väkiluku ja väestörakenne kehittyvät myönteisesti. Siikalatvan osalta ensimmäisessä vaiheessa väkiluvun aleneminen pitää pysäyttää ja rakenteen kehitys kääntää myönteiseen suuntaan. - Kuntalaisten hyvinvointi. Kuntalaisten hyvinvointi muodostuu kuntalaisten omasta toiminnasta, toimivien julkisten ja yksityisten palvelujen sekä viihtyisän ja turvallisen ympäristön luodessa sille edellytykset. - Yhteistyön vahvistaminen. Uudessa kunnassa sisäisen yhteistyön toimivuuden merkitys on erittäin suuri. Sen vaikutus kuntien yhdistymisen hyötyjen toteutumiseen on keskeinen.

7 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA Muut tavoitteet SUUNNITTELUALUE LAATIMISVAIHEET Vireilletulo Kaavan tavoitteet on kirjattu erilliseen Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisen ja laajentamisen Työohjelmaan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan tavoitteet on esitelty lyhyesti myös tämän kaavaselostuksen kohdassa 2 Lähtökohdat. Kaava-alueella on runsas kulttuuriympäristö. Kunnan strategisten tavoitteiden lisäksi kaavasuunnittelun tavoitteena on kulttuuriympäristön huomioonottaminen ja hyödyntäminen. Suunnittelualue käsittää Pulkkilan keskusta-alueen lisäksi Lamujokivarren Koskenrantaan asti ja Iisalmentien varren Öykkyrinkankaalle asti. Pohjoisosalla suunnittelualue käsittää Haapavuoren alueen ja Uljuan tekojärven länsialueen. Suunnittelualue on noin ha suuruinen. Kaavaprosessi jakautuu seuraaviin laatimisvaiheisiin: Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tavoiteasettelu Kaavaluonnos Kaavaehdotus Hyväksymisvaihe Siikalatvan kunnanhallitus on kokouksessaan tehnyt päätöksen Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisesta, laajentamisesta ja saattamisesta oikeusvaikutteiseksi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 42 ) mukaisesti. Vireilletulokuulutus on julkaistu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tavoiteasettelu Yleiskaavaluonnos Yleiskaavaehdotus Kaavaprosessin alussa laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä on esitetty kaavan lähtökohdat, suunnittelualue, tavoitteet, vaikutusten arviointi, osalliset, vaikutusmahdollisuudet, kaavatyötä varten laadittavat selvitykset ja suunnitteluprosessi aikatauluineen. OAS:aa käsiteltiin ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa. OAS:aa päivitetään kaavaprosessin aikana. Tavoitevaiheessa määriteltiin kaavan laatimiseen vaikuttavat ylemmät tavoitteet ja kunnan omat tavoitteet. Kaavan tavoitteet on kirjattu kohtaan 2 Lähtökohdat. Yleiskaavaluonnos laadittiin tavoitteisiin ja selvityksiin perustuen. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten välisen ajan. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta, kunnan päätöksentekoelimiltä sekä muilta tarpeellisilta tahoilta. Saadun palautteen perusteella on laadittu yleiskaavaehdotus, joka on ollut nähtävillä Kaavaehdotuksesta on voinut jättää muistutuksen ja kaavaehdotuksesta on pyydetty lausunnot. Kaavaehdotukseen on tehty aikanaan tarvittavat tarkistukset. Yleiskaavan hyväksymisestä päättää Siikalatvan kunnanvaltuusto. Valtuuston päätöksestä voi tarvittaessa valittaa hallinto-oikeuteen.

8 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 4 SUUNNITTELU JA SEN OHJAUS Kaavatyötä ohjaa Siikalatvan kunnan nimeämä ohjausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii tekninen kehitys- ja tekninen johtaja Aimo Lehmikangas. Kaavoitustyö on laadittu konsulttityönä :n toimesta. Projektipäällikkönä ja kaavan laatijana on toiminut Jaakko Isoherranen (arkk.) ja pääsuunnittelijana on toiminut Kai Tolonen (arkk. SAFA).

9 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 5 2 LÄHTÖKOHDAT VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MRL:ssa edellytetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) huomioon ottamista siten, että edistetään niiden toteuttamista alueidenkäytön suunnittelussa (MRL 24 ). Valtioneuvosto antoi päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Yleiskaavan tavoitteet ovat johdettu VAT:sta. VAT:t on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) tuli lainvoimaiseksi marraskuussa VAT:lla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen sekä yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Tavoitteiden avulla edistetään erityisesti kulttuuriympäristön suojelua, biologista monimuotoisuutta ja ilmastonmuutosta koskevien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa sekä Euroopan aluesuunnittelun ja kehityksen suuntaviivojen toteuttamista Suomessa. Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan maaliskuussa Pääteemana on ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Keskeiset tarkistukset koskevat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja alueidenkäytön energiaratkaisuja. Ilmastonmuutosta on hillittävä aiempaa vahvemmin. Sään ääriilmiöihin ja muihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on varauduttava. Tulvavaara-alueille ei tule rakentaa. Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta tulee eheyttää. Asunnot, työpaikat ja palvelut on sijoitettava siten, että henkilöautoliikenteen tarve vähenee. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä on parannettava. Kaavoituksessa tulee pyrkiä alueidenkäyttöratkaisuihin, joilla säästetään energiaa ja lisätään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. VAT:eet on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Tähän kaavasuunnitteluun liittyviä VAT:ta ovat mm.: - Toimiva aluerakenne (mm. Tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakennetta kehitetään verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita.) - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (mm. Edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että henkilöliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Keskusta-alueita kehitetään moni-

10 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 6 puolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Erityistä huomiota kiinnitetään ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.) - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (mm. Edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä. Edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden sekä ekologisten yhteyksien säilymistä. Edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua. Edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto (mm. Liikennejärjestelmiä kehitetään eri liikennemuotojen muodostamina kokonaisuuksina. Henkilöautoliikenteen tarvetta vähennetään ja ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä parannetaan. Liikenneturvallisuuden parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Turvataan energianhuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.) Valtioneuvosto antoi päätöksen VAT:n tarkistamisesta voimaan astuneessa VAT:n tarkistuksessa korostuu läpikäyvänä teemana ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Maakuntakaavan uudistaminen on vireillä. 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu yleiskaavaa koskien teollisuusalue (t), taajamatoimintojen alue (A), Haapavuoren maisemakallioalue ja virkistys sekä matkailukohde, Kirkonkylän kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue, Koskenrannan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, ohjeellinen pääsähköjohto, moottorikelkkailureitti, perinnemaisemakohde, pohjavesialue ja muinaismuistokohteita. Maakuntakaavassa on Pulkkilan kohdalla varauduttu kantatien ja valtatien eritasoliittymään. Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta

11 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 7 Voimassa olevan maakuntakaavan tavoitteet: Maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (MAT) (Maakuntahallitus ):

12 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 8

13 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 9 1.Vaihemaakuntakaava 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä vaihemaakuntakaavassa on Pulkkilan taajaman kohdalle osoitettu keskustatoimintojen alue (C), jolle on mahdollista sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäistavarakaupan suuryksiköitä. C-alue on osoitettu valtatien ja kantatien risteyksen luoteisneljännekseen. Kaavassa on osoitettu yleiskaavaa koskien taajamatoimintojen alue (A), Haapavuoren maisemakallioalue (ge-1) ja pääsähköjohdon yhteystarve. 1. Vaihemaakuntakaavassa on Pulkkilan kohdalla varauduttu kantatien ja valtatien eritasoliittymään. Siikalatva kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueeseen. Maakuntakaavan 1. Vaihekaavan luonnoksen tavoitteiden mukaan hyvän ympäristön maakunnan painopisteen sellaisia osia, joita voidaan edistää maakuntakaavoituksella, ovat: - Ilmastovastuun kantaminen: hillintä- ja sopeutumistoimet eri toimialoilla, tulvien ja kuivuuden hallinta, tulvasuojelun ja energiantuotannon yhteensovittaminen - Energiatalouden kehittäminen: energiatehokkuuden lisääminen, hajautetun energiatalouden merkittävä kasvu, hiilineutraalius, biopolttoaineiden ravinnekierto - Kulttuuriympäristön vaaliminen ja korkealaatuisen rakennetun ympäristön tuottaminen: suunnittelun ja rakentamisen taso, elinkaariajattelu ja energiatehokkuus, kulttuuriympäristön arvokohteiden hyvä hoito, rakennettujen alueiden uudistaminen viihtyisiksi - Ympäristön tilan parantaminen: pinta- ja pohjavedet, ympäristöinfran taso ja kattavuus, virkistysalueiden laatu ja määrä - Monimuotoisen luonnon maakunta: monimuotoisuuden säilyminen ja vaurioalueiden parantaminen, luontopalvelut, ekologinen matkailu - Biotalouden kehitys Ote 1. vaihemaakuntakaavasta

14 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 10 2.Vaihemaakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on päättänyt maakuntakaavan uudistamisen 2. vaihekaavan vireille tulosta. 2. vaihemaakuntakaavassa käsitellään koko maakunnan alueidenkäyttöä seuraavien teemojen osalta: kulttuuriympäristö maaseudun asutusrakenne virkistys- ja matkailu seudulliset jätteenkäsittelyalueet seudulliset ampumarata-alueet. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen kaavoitustyön sisältöä ja vuorovaikutusta käsittelevä osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä ja kaavaluonnos välisenä aikana. 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu uusina aluevarausmerkintöinä Pulkkilan yleiskaavan suunnittelualueelle moottorikelkkailun yhteystarve taajamasta länteen ja muinaismuistokohteita. Ote 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta SELVITYKSET Erityis- ja suojelukohteet Kaavasuunnittelun yhteydessä on määritelty suunnittelualueen erityis- ja suojelukohteet, joita ovat rakennusperinnön, kulttuuriympäristön tai luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet, suojelukohteet ja muinaisjäännöskohteet. Alueet ja kohteet on esitetty kaavassa sekä erillisselvitysten liitekartoilla. Rakennusperinnön kartoittamiseksi suoritettiin maastokäynnit marraskuussa Paikallisesti arvokkaat kohteet on luetteloitu Kioski-järjestelmään. Kaava-alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön suojelukohteita.

15 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA Maisemaselvitys Muinaisjäännösten inventointi Luontoselvitys Rantaviiva- ja emätilaselvitys Ranta-alueen mitoitus Kaavahanketta varten on laadittu suunnittelualueen kattava maisemaselvitys elo-syyskuussa Selvitys sisältää maisema-analyysikartan ja maaperäkartan. Maisemaselvityksen erillisraportti on liitteenä. Osayleiskaava-alueen kiinteiden muinaisjäännösten inventointi suoritettiin syyskuussa 2013 tarkastamalla kaavoitettavalla alueella sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten nykytila. Inventoidut kohteet on esitetty liitteenä olevassa erillisessä raportissa. Suunnittelualueen arvokkaita luontokohteita ja ympäristön nykytilaa tarkasteltiin kesä- elo- ja syyskuussa 2013 suoritetuilla maastoinventoinneilla. Maastotyön pohjaksi selvitettiin viranomaisrekistereistä alueella mahdollisesti sijaitsevat uhanalaispaikkatiedot, uusimmat suojelualuepäätökset sekä MET- SO-monimuotoisuusohjelman inventointikohteet, Metsäkeskuksen ympäristötukikohteet ja muut tiedossa olevat luontoarvot. Luontoselvityksessä keskityttiin erityisesti selvittämään alueelle mahdollisesti sijoittuvat arvokkaat luontokohteet eli kansallisten lakien mukaiset (Lsl 29, MetsäL. 10 ja VesiL. 11 ) tai uhanalaiset luontotyypit, uhanalaisen tai silmälläpidettävän (Rassi ym. 2010) lajiston esiintymät sekä EU:n luontodirektiivin mukaisen lajiston esiintymät. Erillistä pesimälinnustoselvitystä ei laadittu, mutta alueen linnuston yleispiirteet on esitetty raportissa. Luontoselvityksessä tunnistetut arvokkaat luontokohteet ja lajiesiintymät sekä uusi vastaperustettu yksityinen luonnonsuojelualue on tuotu kaavakartalle luo kohteina. Luontoselvityksen erillisraportti karttaliitteineen on kaavaselostuksen liitteenä. Lamujoen rantavyöhykkeelle on laadittu rantaviiva- ja emätilaselvitys, jossa rantavyöhykkeen tilojen rantaviivojen pituudet ja rakennusoikeudet on selvitetty emätiloittain. Osayleiskaavan ranta-alueen mitoitustarkastelu koskee kaava-alueita lukuun ottamatta asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja alueita. Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella on ratkaistu MRL 72 :ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. Osoitetut rakentamisalueet ja paikat on merkitty kaavaan siten, että MRL 10 luvussa säädetyt ranta-alueita koskevat erityiset säännökset toteutuvat tarvittavassa laajuudessa. Lähtökohtaisesti rakentaminen on pyritty ohjaamaan olemassa olevan rakennuskannan ja tiestön tuntumaan niin, että yhdyskuntarakenne ei hajautuisi merkittävästi. Varsin keskeinen rooli on myös vesistön, tulva-alueiden, maaston, maiseman ja luonnon ominaispiirteiden huomioimisessa sekä vapaassa yhtenäisessä rantaviivassa. Tulva-alueille ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena ranta-alueiden osalta on maanomistajien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu rakennusoikeuksia määritettäessä. Tasapuolinen kohtelu on toteutettu käyttämällä yhdenmukaisia mitoitus menetelmiä kaava-alueen ranta-alueella. Ranta-alueet on tutkittu niiltä osin, missä on katsottu olevan tarpeen ratkaista ranta-alueiden suunnittelutarve. Mitoitustarkastelun poikkileikkausajankohtina käytetään syksy Ennen rekisteröity kiinteistö tulkitaan ns. emätilaksi. Näistä myöhäisempään poikkileikkausajankohtaan mennessä erotetut, rakennetut kiinteistöt lasketaan mitoituksessa emätilan käytetyiksi rakennusoikeuksiksi.

16 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 12 Jokialueilla yleisesti käytetyn periaatteen mukaisesti Lamujoen rantaviivasta on huomioitu 50 % eli muuntokertoimena on käytetty koko tarkastelualueella lukua 0,5. Uljuan tekoaltaan ranta-alueen osalta rantaviivan muuntotapana käytetään ns. Etelä-Savon liiton mallia, jonka periaatteet on esitetty alla olevassa kuvassa. Rantaviivan muuntaminen Etelä-Savon liiton mallin mukaisesti. Rantaviivan muunto kiinteistöittäin on kuvattu kaavaselostuksen liitteenä olevassa kartassa. Ranta-alueiden osalta mitoituslaskelmissa on käytetty ns. vyöhykejakoa. Vyöhykejaossa ranta-alueet on jaoteltu ympäristön, luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen sekä muiden todettujen arvojen perusteella rakentamista eri tavalla kestäviin alueisiin. Vyöhykejakona käytetään 7, 9, tai 11 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Kaavaratkaisun perusteena on ollut seuraavat tekijät: Alle 1 ha saaret on jätetty mitoituksen ulkopuolelle. Alueilla, jolle ei kohdistu merkittäviä lisärakentamista rajoittavia arvoja ja jotka sijaitsevat kyläalueiden läheisyydessä käytetään mitoitusvyöhykelukua 11 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Alueilla, jolle ei kohdistu merkittäviä lisärakentamista rajoittavia arvoja, mutta jotka eivät sijaitse kyläalueiden läheisyydessä ja ovat pääosin rakentamattomia, käytetään mitoitusvyöhykelukua 9 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Alueilla, jotka ovat rakentamisen kannalta epäsuotuisia, käytetään mitoitusvyöhykelukua 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri.

17 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA Ranta-alueen mitoituksen tulokset Kaava-alueen asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet on jätetty mitoituksen ulkopuolelle. Rakennusoikeus niissä olemassa määrittyy tulevan kaavoituksen mukaisesti. Emätilaselvityksen, rantaviivan muunnon ja vyöhykejaon lopputuloksena saadaan tehtyä mitoituslaskelmat. Mitoituslaskelmat tuottavat ns. laskennallisen rakennusoikeuden, eli määrittävät kaavassa osoitettavien uusien rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärän, joka sijoitetaan kaavaan, ellei muita esteitä ole. Uusien laskennallisten rakennuspaikkojen kokonaismäärän sijoittamiseen vaikuttaa emätilalle muodostuva kokonaisrakennusoikeus. Mikäli emätilan kokonaisrakennusoikeus on ylitetty, ei kiinteistöille pääsääntöisesti ole osoitettu uusia rakennusoikeuksia, vaikka sitä laskennallisesti jollekin lohkokiinteistölle muodostuisi. Omarantaisen loma-asunnon rakennusoikeuden osoittaminen emätilakohtaisen laskelman avulla on käytäntö, millä pyritään ratkaisemaan tasavertaisuusperiaatteiden toteutuminen. Ranta-alueilla rakentamista ohjaaville yleiskaavoille on säädetty maankäyttö ja rakennuslain 73 :ssä erityisiä sisältövaatimuksia. Kaavassa esitetyt ratkaisut on laadittu vastamaan tätä säädöstä. Ranta-alueella rantavyöhykettä koskevien säännösten soveltamisen edellytyksenä on, että 1) alueelle on odotettavissa maankäytön järjestämistä edellyttävän loma-asutuksen muodostumista, 2) alueen rakentamisen ja muun maankäytön suunnitteleminen on tarpeen ja 3) suunnittelutarpeen aiheuttaa pääasiassa loma-asutuksen järjestäminen. Rantavyöhykkeen vähimmäisleveys on keskimäärin 50 metriä. Yleensä sen voidaan katsoa ulottuvan noin 100 metrin etäisyydelle, mutta ei kuitenkaan missään pidemmälle kuin 200 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Ranta-alue on rantavyöhykettä leveämpi rannan osa, jolla rannassa oleva tai rantaan tukeutuva loma-asutus vaatii järjestämistä. Ranta-alueen leveys on hallintokäytännössä usein arvioitu noin 200 metriksi, mutta maisemasta ja muista olosuhteista riippuen se voi olla leveämpikin. Maisemallisesti, luontoarvoiltaan tai muuten kulutuskestävyydeltään herkiltä alueilta sekä tulva-alueilta on pyritty siirtämään rakennusoikeus kaavaalueella saman maanomistajan omistuksessa oleville rakentamista paremmin sietäville alueille. Lisäksi rakennuspaikkojen osoittamisessa on huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n sisältövaatimusten mukaisesti myös riittävän virkistyskäyttöön soveltuvan vapaan rannan säilyminen. Rakennusoikeuksia ei ole siirretty ranta-alueelta asemakaavoitettavaksi tarkoitetulle alueelle. Mikäli mitoituslaskelmissa päädytään jonkun kiinteistön osalta selkeästi kiinteistön kannalta epäedulliseen lopputulokseen suhteessa emätilan muihin lohkotiloihin nähden, voidaan soveltaa ns. kohtuullisuusperiaatetta eli poiketa mitoituksesta, vaikka laskennallinen menetelmä ei tuottaisikaan uusia rakennusoikeuksia. Kohtuullisuusperiaatetta sovelletaan ja perustellaan tapauskohtaisesti. Kaavassa on osoitettu uutta rakennetta mitoituslaskelmien tulosten mukaisesti rakennuspaikkoina. Uudet rakennusoikeudet on pyritty sijoittamaan yhdyskuntarakennetta ja erilaisia arvoja tukevalla tavalla. Muu ranta-alue jää ns. vapaaksi rannaksi. Rakennettujen erillisten rantasaunojen osalta on käytetty käytetyn rakennusoikeuden arvona 0,25. Alla olevassa taulukossa on kerätty tieto kaavoitusvaiheen rakentamistilanteesta sekä tilanteesta kaavan toteuduttua ranta-alueella. Nykyiset rakennuspaikat

18 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 14 AO 24 RA 28 saunat 2* Yht. 53 Uudet rakennuspaikat AO 25 RA 72 Yht. 97 Kaavan toteuduttua 138 Todellinen rantaviiva Muutettu rantaviiva 26,5 km 14,5 km *Saunat laskettu arvolla 0,25 -> 2 x sauna = 0,5 -> pyöristyy lukuun 1. Uuden rakenteen toteutuessa rakennuspaikkojen tiheys kaava-alueen rannalla kasvaa noin 6,7 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri (3,6 rp/mrkm -> 10,3 rp/mrkm). Kaavan toteutuminen vähentää vapaan rannan osuutta noin 7,3 kilometriä (22,00 km -> 14,7 km). Kokonaisuudessaan uuden rakenteen toteutuminen aiheuttaa vapaalle rantaviivalle 33 % vähennyksen. Vapaata rantaviivaa on osayleiskaava-alueella kaavan toteuttamisen jälkeen noin 56 % kokonaisrantaviivaan määrästä. Osayleislaava-alueen sisään jäävät asemakaavoitettavat alueet huomioiden vapaata rantaviivaa on osayleiskaava-alueella kaavan toteuttamisen jälkeen noin 52 % kokonaisrantaviivaan määrästä. Vapaa rantaviiva on laskettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ohjeistuksen mukaisesti ja siinä huomioitu ne rakentamattomat rantaosat, joiden pituus on vähintään 250 m. Taulukko. Rakennuspaikkojen tiheys ranta-alueella Nykyiset rakennuspaikat / muunnettu rantakilometri Kaikki rakennuspaikat / muunnettu rantakilometri Vapaa ranta nyt Vapaa ranta kaavan toteuduttua Vapaan rannan %:n muutos 3,6 rp / m-rkm 10,3 rp / m-rkm 22,0 km 14,7 km 33 % Liikenneselvitykset Maanomistus Valtateiden teoreettiset melualueet on osoitettu kaavassa Pohjois- Pohjanmaan Ely-keskuksen toimittamien lähtötietojen perusteella. Suunnittelualueen maanomistus on esitetty liitekartalla 6.

19 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 15 3 YLEISKAAVAN RATKAISUT ESITYSTAPA Kaavaselostus ja kaavakartta Ympäristömuutokset Tämä kaavaselostus liittyy Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisen ja laajentamisen kaavakarttaan, jossa esitettyä maankäyttöä tämä selostus kuvaa. Kaavajuridisesti kaavakartalla tulee olemaan oikeusvaikutuksia, selostuksella taas ei. Selostus silti avaa ja selostaa käytettyjä kaavamerkintöjä ja niiden taustoja. Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisella ja laajentamisella kuvataan maankäyttöä tavoitevuonna Yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään. Maankäytössä tukeudutaan pääosin olemassa olevaan liikenneverkkoon. Uudelta asemakaavoitettavalta alueelta on esitetty kevyen liikenteen yhteys Lamujoen yli urheilukentän pohjoispuolelle. Asuinalueita, joilla pääasiallisena käyttötarkoituksena on asuminen, osoitetaan pääasiassa Kirkonkylän länsipuolelle ja jossain määrin Kirkonkylän keskiosalle. Lamujoen varteen osoitetaan kaavassa uusia rakennuspaikkoja 86 kpl. Virkistyskäyttöön yleiskaavassa on varattu aluetta Uljuan tekojärven rannalta, josta myös on varattu alueita matkailupalveluille Yhdyskuntarakenne ASUMINEN Taajaman yhdyskuntarakenne on tiivis ja tehokas. Pulkkilan kirkonkylän taajama sijoittuu tällä hetkellä nelostien ja Lamujoen väliselle alueelle, jonka laajenemissuuntia ovat taajaman länsipuoli Lamujoen luoteispuolella. Pulkkilan asemakaava-aluetta laajennetaan Kirkonkylän länsipuolelle. Teollisuusalueita osoitetaan valtatiehen tukeutuen taajaman pohjoispuolelle. Matkailupalvelujen alueita osoitetaan Uljuan tekojärven länsirannalle Mitoitus Tilastokeskuksen mukaan Pulkkilan taajamassa on v ollut 854 asukasta. Tilastokeskuksen vuonna 2009 laatiman väestöennusteen mukaan väkimäärä tulee vähenemään Siikalatvan kunnassa. Ennusteen mukaan väkimäärä vähenee noin puoli prosenttia vuodessa. Ihmisten odotukset asumisesta ovat muuttuneet, minkä vuoksi asumispaineet ovat asemakaavoitetun alueen ulkopuolella. Asumisväljyys kirkonkylällä tulee kasvamaan minkä vuoksi alueella tarvitaan suurempia tontteja. Yleiskaavassa on varauduttu ennusteita suurempaan väestön kasvuun. Kirkonkylän väkilukutavoite on henkeä. Ylimitoitus mahdollistaa asuinalueiden joustavan käyttöönoton sekä samalla sillä varaudutaan arvioidusta poikkeavaan asuntotyyppijakaumaan. Ylimitoitus mahdollistaa asuinalueiden rakentamisen tavoitevuotta 2030 pidemmällä ajanjaksolla. Uusien alueiden toteuttamisjärjestys on siten, että keskustaajaman alueet toteutetaan ensin, jonka jälkeen siirrytään Lamujoen läntisten alueiden toteuttamiseen.

20 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA Uudet pysyvän asumisen alueet (A) Nykyiset asuntoalueet (A) Kaavassa on osoitettu uusia asuinalueita Kirkonkylään ja sen länsipuolelle Lamujokivarrelle, joen länsipuolelle. Joen länsipuoleinen alue sijaitsee edullisesti olevaan taajamarakenteeseen nähden. Alueelta on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve koululle. Alueille tulee laatia asemakaava. Nykyiset asuntoalueet ovat asemakaava-alueilla voimassa olevan asemakaavan mukaisia.

21 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA Erillispientalojen alue rantavyöhykkeellä (A-1) LOMA-ASUMINEN Pysyvän asumisen uusia rakennuspaikkoja on osoitettu Lamujoen rannoille kirkonkylän eteläpuolelle 19 kpl ja pohjoispuolelle 6 kpl. Uuden rantarakentamisen mitoitus on esitetty kohdassa ja liitekartoissa Loma-asuntoalue rantavyöhykkeellä (RA-1) KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Loma-asumisen uusia rakennuspaikkoja on osoitettu Lamujoen rannoille kirkonkylän pohjoispuolelle 72 kpl. Uuden rantarakentamisen mitoitus on esitetty kohdassa ja liitekartoissa Keskustatoimintojen alueet (C) Alue on maakuntakaavan tarkoittama keskustatoimintojen alue. Alue varataan keskustatoiminnoille kuten kaupalle, julkiselle ja yksityiselle palvelulle ja hallinnolle, keskustaan soveltuvalle asumiselle ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Alueelle saa sijoittaa MRL 114 :n mukaisen vähittäistavarakaupan suuryksikön Keskustatoimintojen alueet (C-1) PALVELUT Palveluverkko Kaupalliset palvelut (C, C-1) Alue on liikenteen ja asumisen suhteen edullinen keskustatoimintojen aluetta. Alue varataan kaupalle, julkiselle ja yksityiselle palvelulle ja hallinnolle, keskustaan soveltuvalle asumiselle ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Alueelle ei saa sijoittaa MRL 114 :n mukaista vähittäistavarakaupan suuryksikköä. Kirkonkylän palveluverkko on kattava. Kirkonkylän koon ja yhdyskuntarakenteen eheyden vuoksi kaikki palvelut ovat hyvin saavutettavissa ja pääosin hyvin myös jalan tai kevyellä liikenteellä. Siten Kirkonkylän palvelut ovat pitkälti myös lähipalveluita suurelle osalle asukkaista. Kaupalliset palvelut sijoittuvat C-alueelle. Yleiskaavalla ohjataan kaupan sijoittumista yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti osoittamalla kirkonkylälle vt 4 tuntumaan Julkiset ja muut palvelut (Y, PY) Huoltoasema-alueet (LH) Julkisten palvelujen alueiksi on osoitettu julkiset palvelut, kuten koulut, oppilaitokset, kirkot, terveyskeskukset sekä kunnan ja valtion virastot ja laitokset. Nykyiset huoltoasemat sijaitsevat keskustatoimintojen ja huoltoasemaalueella. Uusia huoltoasemia ei ole kaavassa osoitettu.

22 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA Virkistysalue (V) Virkistysalue (V-1) Asemakaavan mukaiset lähivirkistysalueet on kaavassa osoitettu V-alueina. Uljuan padon virkistysalueilla on patorakenteita ja patoturvallisuuteen liittyviä rakenteita kuten laskeutusojien uomia, joiden huoltotoimia ja mittauksia alueella suoritetaan, mikä rajoittaa alueiden virkistyskäyttöä jonkin verran Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) Hautausmaa-alue (EH) Öykkyrinkankalla hiihtomajan oleva virkistysalue on kaavassa osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueena. Alueelle sallitaan toimintaan liittyvää rakentamista 500 kem. Rajalan alueelle on kaavassa osoitettu oleva hautausmaa Pieneläinten hautausmaa-alue (EH-1) Erityisalue (E) Moottoriurheilualue (E-1) TYÖPAIKAT Alue on osoitettu kaavassa kunnan omistamalle alueelle. Ojantakasen oleva hevosurheilualue ja vt 4 kirkonkylän puoleiset suojaviheralueet on osoitettu erityisalueina. Haapavuoren toiminnassa oleva moottorirata on osoitettu moottoriurheilualueena.

23 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA Työpaikka-alueet (C, Y, T) Teollisuusalueet (T) Merkittävä osa työpaikoista, erityisesti palvelualan työpaikoista sijoittuu keskustatoimintojen alueelle C sekä yleisten palvelujen ja kaupan alueille Y. Työpaikkoja on vähäisemmässä määrin myös muilla alueilla. Näiden lisäksi yleiskaavassa on osoitettu teollisuusalan työpaikka-alueita T. Teollisuusalueet on sijoitettu taajaman pohjoisosalle hyvien liikenneyhteyksien ja vt 4 läheisyyteen. Teollisuusaluetta on laajennettu nykykaavaan verrattuna pohjoisen suuntaan vt 4 varteen, jossa kunnalla on maanomistusta Matkailupalvelujen alueet (RM) LIIKENNE Uusia matkailupalvelujen alueita on osoitettu Siikalatvan maankäyttöstrategian mukaisesti Uljuan altaan länsirannalle vt 4 läheisyyteen. Keskustan yleiskaavalla liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena. Erityisesti painotetaan liikenneturvallisuutta ja kevyen liikenteen asemaa sekä niiden parantamista. Päätiet, pääkadut ja kokoojakadut sekä kevyen liikenteen tärkeimmät väylät järjestelyineen ja melualueineen on esitetty liitekartalla Ajoneuvoliikenteen nykytila ja liikenne-ennuste Pulkkilan kirkonkylän vilkkaimmat tiet ovat valtatie 4 ja kantatie 88. Valtateiden suurin liikennemäärä on valtatiellä 4 Kirkonkylän kohdalla, jossa vuorokauden keskimääräinen liikennemäärä on noin 4600 (ajoneuvoa vuorokaudessa). Kantatiellä 88 liikennemäärä on noin

24 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA Ajoneuvoliikenne Kevyt liikenne Joukkoliikenne Tämän kaavoituksen yhteydessä ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia erillistä liikenne-ennustetta. Liikenneviraston laatiman yleisen liikenne-ennusteen perusteella liikennemäärä kasvaa valtateillä 35-40% vuoden 2007 määristä vuoteen 2030 mennessä. Taajamassa ja sen läheisyydessä yleinen ennuste on likimääräinen, koska siinä ei ole ennustettu tarkkaan mahdollisesti muuttuvaa maankäyttöä. Raahentie on kaavassa osoitettu kantatienä. Siikalatvan kunnalla on kuitenkin tavoitteena Raahentien muuttaminen valtatieksi. Yleiskaavassa tukeudutaan pääosin olemassa olevaan tie- ja katuverkkoon. Merkittävimmille uutta rakentamista sisältäville alueille on kaavassa osoitettu ohjeelliset kokoojakatujen linjaukset. Vt 4 ja Raahentien risteys on osoitettu maakuntakaavan mukaisena eritasoliittymänä. Lamujoen länsipuolisen taajaman laajennusalueen kohdalla Raahentien ja Koskenrannantien risteys on osoitettu kaavassa porrastettuna liittymänä. Keskustan yleiskaavassa on osoitettu kevyen liikenteen pääreitit. Näitä täydentää alemman tason reitistö. Reitistö pohjautuu nykyisiin väyliin sekä vähäliikenteisiin teihin ja katuihin. Lähtökohtaisesti valtatiet ja kevyen liikenteen pääreitit risteävät aina eritasossa. Uudelta asemakaavoitettavalta alueelta on esitetty kevyen liikenteen yhteys Lamujoen yli urheilukentän pohjoispuolelle. Yleiskaavassa osoitetut yleiset liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamistoimenpiteet edistävät myös linja-autoliikenteen kehittämistä ja sen saavutettavuutta. TEKNINEN HUOLTO Vesihuolto Vesihuoltoverkko on esitetty Yhdyskuntatekninen verkko-liitekartalla. Kirkonkylän alue on kattavasti vesihuoltoverkoston piirissä. Uudet alueet liitetään vesihuoltoverkostoihin. Pulkkilan jätevedenpuhdistus tapahtuu Siikalatvan keskuspuhdistamolla, joka sijaitsee Rantsilassa. Kirkonkylän talousveden toimittaa Siikalatvan Vesihuolto Oy. Vesi otetaan Paskokankaan ja Täperänkankaan 1-lk pohjavesialueelta. Kaava-alueen eteläosalla Iisalmentien varressa on Täperänkankaan pohjavesialue. Vedenhankintakäytössä oleville ja siihen soveltuville pohjavesialueille ei tule sijoittaa maankäyttöä, josta voi aiheutua vaaraa pohjavedelle. Pohjavesialueille saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan silloin, kun yksityiskohtaisin selvityksin pystytään osoittamaan, ettei teollisuuden toiminta aiheuta merkittävää riskiä pohjavedelle. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville uusille teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Mikäli alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävän hyvin pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. (Remes ja Valta, 2007) Energiahuolto (EN) Pulkkilan kaukolämpövoimala sijaitsee Lentekankaan teollisuusalueella. Lentekankaan teollisuusalueelle tullaan rakentamaan teollisuusaluetta palveleva kaukolämpöverkko. Uljuan oleva voimala on merkitty EN-alueeksi. 1 Siikalatvan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma; Minna Isola

25 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA Jätehuolto MAA- JA METSÄTALOUS Siikalatvan kunta on osakkaana Vestia Oy:ssä, jonka hoitaa jätteenkeräyksen asuinkiinteistöiltä Pulkkilan alueella Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M) YMPÄRISTÖ Maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi M on osoitettu alueita Kirkonkylän ulkopuolella. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä hajaasutusluonteinen rakentaminen. Alueilla sallitaan ilman toimenpidelupaa kaikki metsälain sallimat toimenpiteet hakkuiden ja hoitotöiden osalta. Asutukseen läheisesti liittyvillä maa- ja metsätalousalueilla on asutuksen läheisyyden vuoksi ulkoilun ohjaustarvetta. Arvokkaat maisemat ja luonnonympäristöt on esitetty Maisema-liitekartalla. Arvokkaat maisema-alueet, luontokohteet, rakennetun ympäristön alueet sekä muinaisjäännöskohteet on esitetty kaavaselostuksessa ja kaavakartalla sekä erillisselvitysten raporteissa Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet alueet (MA) Selvityksissä arvokkaiksi todetut Lamujoen ranta-alueiden peltoalueet on osoitettu kaavassa MA-alueina. MA-alueilla sallitaan ainoastaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen, joka tulee sijoittaa siten, että rakennukset eivät sulje avoimia näkymiä teiltä ja muilta näköalapaikoilta Luontokohteet (SL, luo-1 3, ge, s-1, huomionarvoisen lajin esiintymä) Maisemalliset arvot Luontokohteet on osoitettu kaavassa luontoselvityksen suositusten mukaisesti. Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaava-alue sijoittuu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa Suomenselän alueelle. Suomenselkä on karua ja laakeaa vedenjakajaseutua Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välillä. Maasto on suhteellisen tasaista tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Pulkkilan keskusta-alue ja Lamujoen ranta-alueet ovat vahvasti kulttuurivaikutteisia ja ihmisen muokkaamia. Alueelle sijoittuu pääosin suunnittelualueen nykyinen asutus sekä jokin verran teollisuusaluetta. Lamujoen varren pohjoisosat ovat väljemmin asutettuja kuin suunnittelualueen eteläosat. Haapavuoren alue sekä Uljuan tekoaltaan ranta-alueet ovat pääosin rakentamattomia metsäalueita, jotka ovat suurelta osin metsätalouden käytössä. Haapavuoren alueella on virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita. Suunnittelualueen pohjoisosa ulottuu Siikajokivarteen, jonka maisema on myös kulttuurivaikutteista. Alueen äänimaisemaan vaikuttaa eniten alueen liikenneolosuhteet ja tieverkosto. Valtatie 4 vaikuttaa merkittävimmin suunnittelualueen äänimaisemaan. Suunnittelualueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maakunnallisesti merkittävä alue maiseman ja kulttuuriympäristön osalta on Koskenrannanalue. Pulkkilan kirkon seutu, sekä pappilan alue ovat myös maakunnallisesti merkittäviä kohteita. Suunnittelualueen maisemarakenteen perusrungon muodostavat kahden selännealueen, Haapavuoren ja Lehtomäen väliin jäävä laakeampi laaksovyöhyke, jolle sijoittuvat alueen läpi virtaavat Lamujoki ja Viitaoja. Laaksovyöhykettä jakaa edelleen jokien risteyskohtaan jäävä pienipiirteinen harju- ja mäkijakso, joka muodostaa selkeän maisemallisen solmukohdan alueelle. Solmukohtaa korostaa alueen korkeimmalle kohdalle rakennettu kirkko ja tapuli. Maisemakuvan kannalta merkittävimpiä kohteita ovat laajat jokivarren viljelymaisemat. Erityisen hienoja ovat näkymät, joissa korostuu vielä koko suun-

26 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 22 nittelualueen solmukohta, Pulkkilan kirkon seutu. Paikallisesti merkittäviä maisemakohteita ovat myös Lamujoen koskipaikat ja niitä seuraavat suvannot, jotka ovat paikoin laidunnettuja. Maisemallisesti merkittäviä ovat myös Haapavuoren alueen upeat kallioalueet ja ojittamaton suo. Selkeimmät maisemavauriot suunnittelualueella sijoittuvat Haapavuoren maaainesten ottoalueille sekä vanhalle kaatopaikalle. Myös Uljuan tekoaltaan patopenkereet suunnittelualueen pohjoisosassa ovat massiiviset ja hallitsevat maisemaa. Isot voimajohtolinjat häiritsevät maisemakuvaa laajoilla peltoaukeilla ja jokien ylityspaikoissa. Vanhat ja pienet voimajohdot ovat puolestaan yksi kerros maiseman historiassa. Maisemavaurioksi voitaneen osin katsoa myös paikoin voimakkaasti umpeutuvat peltojen ja teiden reuna-alueet. Suunnittelualueen maisemallisesti merkittävät kohteet ja maisemavaurioalueet on osoitettu liitteessä Maisemaselvitys Maa- ja kallioperä sekä vesistöt Maa- ja kallioperä Siikalatvan alue on topografialtaan varsin alavaa ja laajojen metsäisten suoalueiden vallitsemaa. Suunnittelualue sijoittuu kallioperältään Savon liuskealueisiin, jota verhoaa alueella lähes kauttaaltaan vaihtelevan paksuinen moreenivaippa. Kallioperä suunnittelualueella on pääosin kiillegneissiä. Alueen pohjoisosat Haapavuoren alueella ovat porfyyristä graniittia ja pyrokseenigranitoidia, joukossa esiintyy pieninä juonteina mm. amfiboliittia. Edustavia avokalliota Siikajokilaaksossa esiintyy suhteellisen vähän ja niistä merkittävimmät sijoittuvat juuri Uljuan tekojärven länsipuolelle, Haapavuoren alueelle. Haapavuoren alueelle sijoittuu luokiteltu arvokas kallioalue (KAO ). Suunnittelualueen yleisin maalaji on huuhtoutunut moreeni, joka peittää kallioperän muotoja vaihtelevan paksuisena kerroksena. Lisäksi turvemaat ovat pinta-alallisesti hy-

27 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 23 vin vallitsevia suunnittelualueella. Lamujoki on uurtanut uomansa aikoinaan alavan maan hienoainespitoiseen maaperään ja sen varrelle ovat sijoittuneet sittemmin myös seudun laajimmat viljelyalueet. Suunnittelualueen halki kulkee myös hiekkapitoinen harjanne Savon suunnasta kohti Vihantia ja tämä on nähtävissä mm. Önkkyrinkankaan alueella. Hankealue on kokonaisuutena suhteellisen alavaa ja korkeimmat alueet Haapaavuoren Pienivuoren alueella sijoittuvat reilut 100 m mpy. Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue sijaitsee Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella ja Siikajoen päävesistöalueella. Kolmannen jakovaiheen valuma-alueista suunnittelualue sijoittuu pohjoisessa Uljuan altaan ja Koskitalonkosken alueille. Länsi- ja eteläosat sijoittuvat Lamujoen alaosan valuma-alueelle ja keskustan itäosan alue osittain myös Viitaojan valuma-alueelle. Suunnittelualueen koilliskulma sijoittuu Vornan valuma-alueelle. Erityisiä luonnontilaisia ja vesilain mukaisia pienvesiä alueelle ei sijoitu. Suunnittelualueen turvemaat on tehokkaasti ojitettuja ja ihmisen luomaa ojaverkostoa sijoittuu alueelle runsaasti. Alueen luonnontilaisista tai luonnontilaisen kaltaisista vesistöistä merkittävin on Lamujoki, jonka varrelle sijoittuu myös perinneympäristöjä sekä virkistyskäyttökalastuksen kannalta merkittäviä kohteita. Lamujokea on paikoin oikaistu ja se kulkee kanavamaisena uomana viljelylakeuksien sekä rämeisten turvemaamuuttumien alueella. Lamujoessa on myös luonnontilaisempia uomaosuuksia ja edustavia koskikohteita. Viitaoja voidaan luokitella pieneksi joeksi, joka laskee Pulkkilan keskustaajaman pohjoisosassa Lamujokeen. Lisäksi idän suunnasta virtaa Savonoja, joka laskee Viitaojan kautta Lamujokeen. Vornan alueella suunnittelualueeseen kuuluu pieni pätkä Siikajokea, joka on vahvasti säännösteltynä jyrkkäpenkereinen. Siikajoen vedenlaatu on ympäristöhallinnon tilastojen perusteella tyydyttävä. Joen vesi on väriltään tummaa ja humuspitoista valuma-alueen turvemaista johtuen. Hankealueen suurin vesistö on Uljuan säännöstelty tekoallas, joka sijaitsee Siikajoen pääuomassa ja on rakennettu 1960-luvulla. Uljuan altaan rannat ovat suunnittelualueen pohjoisosassa patopengertä. Tekojärven pohjoisranta Vornassa on hiekkakankaan alueella säännöstelyn aiheuttaman eroosion syövyttämää ja matalan veden aikaan hiekkaalueita on nähtävissä laajemminkin. Suunnittelualueelle sijoittuu yksi luokiteltu ja talousveden kannalta tärkeä pohjavesialue (I-luokka) Täpäränkangas ( ) joka sijoittuu Önkkyrinkankaan hiekkaiselle harjanteelle Iisalmentien varrelle. Pohjavesialueella on myös Siikalatvan Vesihuollon pohjavedenottamo. Palokankaan pohjavesialue ( ) on luokitukseltaan muu tärkeä pohjavesialue (luokka III) ja sijoittuu välittömästi suunnittelualueen eteläpuolelle, saman Savon suunnalta tulevan hiekkaharjun alueelle. Lisäksi suunnittelualueen lounaispuolelle sijoittuu Launolankankaan ( ) muu tärkeä pohjavesialue (III-luokka). Kaavan pohjavesialueille on Siikalatvan kunta ja ELY-keskus laatimassa pohjavesien suojelusuunnitelmaa.

28 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 24

29 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA Luontoarvot Kasvillisuuden yleispiirteet Suunnittelualue sijoittuu kasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaaliseen Pohjanmaan alueen länsiosaan, ja tarkemmin lohkoon Suomenselkä ja Perämeren rannikko (3a1). Metsät vaihtelevat kasvupaikkatyypiltään pääasiassa kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden välillä. Moreenimaat ovat pääosin variksenmarja-puolukkatyypin kuivahkoja kankaita, joka on puustoltaan kohtalaisen nuorta. Kuivia variksenmarja-kanervatyypin kankaita esiintyy kallioalueilla sekä hiekkaisella selänteellä Iisalmentien varrella. Kallioalueilla kankaat ovat hyvin jäkälävaltaisia ja ilmeeltään karukkokankaan tyyppisiä. Tuoretta puolukka-mustikkatyypin kangasta esiintyy hienojakoisemman maaperän alueilla Lamujokivarren peltolakeuden laiteilla alueen länsiosissa sekä Viitaojan varrella itäosassa. Jokivarsilla sekä taajaman tuntumassa on myös paikoin kurjenpolvi-käenkaalimustikkatyypin lehtomaista kangasta, jonka kasvillisuus on osin heinittynyttä ja kulttuurivaikutteisten kasvien vallitsemaa. Varsinaisia edustavia lehtoja ei inventoinneissa havaittu, vaikka osa loivista Lamujoen rantatörmistä Koskenrannan ja keskustan välisellä alueella ovat kasvillisuudeltaan varsin reheviä. Lisäksi Vornan alueelle sijoittuu reheviä rantametsiä Siikajokivarressa. Suopohjaisten metsien osuus alueen metsäalasta on huomattava. Suunnittelualueelle ei sijoitu luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia laajempia avosoita. Suojelualueet ja luonnonmuistomerkit Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Naturaalueita. Lähimmät Natura-alueet ovat yli 10 km etäisyydellä kaavoitettavasta alueesta Haapaveden kunnan puolella lännessä sekä koillispuolella Pelson laajoilla suoalueilla.

30 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 26 Luonnonsuojelualueista osittain hankealueelle sijoittuu yksityinen suojelualue (Kontu, YSA207424), joka on perustettu vuonna Luonnonsuojelualue on esitetty kaavakartalla sekä luontoselvitysraportissa. Suunnittelualueelle sijoittuu kaksi luonnonmuistomerkkinä rauhoitettua puuta. Haapavedentien varrelle sijoittuu iäkäs mänty ja Lehtolantien varrelle sijoittuu iäkäs kaksihaarainen kuusi. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut puut on esitetty kaavakartalla sekä luontoselvitysraportissa. Linnusto ja eläimistö Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisessa lintuatlaksessa Siikalatvan Pulkkilan atlasruudun alueelle. Ruudulla on atlaskartoituksen aikana havaittu yhteensä 102 lintulajia, joista 88 lajia on tulkittu alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Pesivän maalinnuston keskitiheys Keskipohjanmaan eliömaakunnassa on arvioitu olevan noin paria/km 2. Suunnittelualueelle sijoittuu asuttujen alueiden ja talousmetsien lisäksi rämeisiä suoalueita, pienipiirteisiä peltoalueita sekä Uljuan tekoallas, joista muodostuvat pesimälinnuston elinympäristötyypit. Lamujokivarrelle sijoittuu osin kesannoitua viljelyaluetta, joka luo monipuolisemmat olosuhteet maatalousympäristöjen lajistolle. Uljuan tekoallas on vahvasti säännöstelty, mikä todennäköisesti rajoittaa rantaviivassa pesivän vesi- ja rantalinnuston pesimämenestystä alueella. Alueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsävyöhykkeen ja viljelyalueiden lajistoa, joka koostuu etupäässä alueellisesti yleisistä lajeista. Yleisimpiä nisäkkäitä ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat tavanomaiset piennisäkäslajit. Hirvieläimistä alueella tavataan myös metsäkaurista. Direktiivilajisto EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista liito-oravan levinneisyysraja kulkee noin Oulu Kuusamo -linjalla. Lajin esiintyminen Pohjois-Pohjanmaan eteläosien sisämaa-alueella on hyvin laikuttaista ja epäsäännöllistä. Suunnittelualueen inventoinneissa havainnoitiin liito-oravalle potentiaalisten elinympäristöjen sijoittumista eli iäkkäämpiä kuusi- ja sekametsiä sekä erityisesti haapaa ja kolopuita sisältäviä metsiä. Ainoat potentiaaliset alueet ovat Uljuan länsipuolisten kallioiden kupeessa olevat pienialaiset varttuneet kuusi-haapasekametsät, joiden alueella ei kuitenkaan havaittu viitteitä liito-oravasta. Muista direktiivilajeista alueella saattaa levinneisyytensä puolesta esiintyä pohjanlepakko sekä vesi- ja viiksisiippa, saukko, viitasammakko sekä kaikki suurpetomme, joista alueellisesti todennäköisin on ilves. Suurpetojen reviirit ovat kohtalaisen laajat, jolloin kaavoitettava alue on vain osa lajien koko elinpiiriä. Saukon esiintyminen suunnittelualueen virtavesissä on hyvin todennäköistä. Etenkin Lamujoki tarjoaa lajille soveliasta elinympäristöä matalien koskien alueella. Saukon elinpiirit ovat myös laajoja ja alueelle sijoittuu todennäköisesti osia saukon elinympäristöistä. Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Pulkkilan suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia arvokkaita luontotyyppejä eikä vesilain 2 luvun 11 :n mukaisia luonnontilaisia pienvesiä. Luonnonsuojelulain 29 :n mukaisina kohteina alueella on kaksi luonnonmuistomerkkinä rauhoitettua puuta, jotka on esitetty liitekartalla 1 ja kuvassa 4.

31 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 27 Metsälain 10 mukaisista erityisen tärkeistä elinympäristöistä suunnittelualueella esiintyy kitu- ja joutomaan kallioluontokohteita sekä ojittamattomia puustoisia soita. Muina arvokkaina luontokohteina kaavoitettavalle alueelle sijoittuu luonnon monimuotoisuuskohteita, jotka sisältävät reheviä rantaluontotyyppejä, Lamujoen koskiosuuksia, perinnebiotooppeja, runsaslahopuustoisia kangasmetsiä sekä taajaman pienvesien lähiympäristöjä. Suunnittelualueen arvokkaat luontokohteet on selvitetty tarkemmin luontoselvityksen erillisraportissa, jossa ne on numeroitu ja esitetty liitekartoilla. Kaavaan on merkitty seuraavat luontoarvoihin perustuvat kohteet ja alueet: (LsL; luonnonsuojelulaki. MetsäL; metsälaki) Kohde peruste kaavamerkintä Yksityinen luonnonsuojelualue YSA Metso-ohjelman mukainen luonnon monimuotoisuuskohde LsL 10 2, 24 1,2 Luonnonmuistomerkit erikoinen ja iäkäs puu, LsL 29 s-1 Haapavuori Pienivuori edustavat kalliot, MetsäL 10 virkistyskäyttö/luontopolku SL Luo-1 Haapavuoren suo ojittamaton räme, MetsäL 10 Luo-1 Uudenniitynkallion suo ojittamaton räme, MetsäL 10 Luo-1 Jylhänrannan koski Junttola Niemi kosket Vornan rantametsät Viitaojan alaosa Kotjolankalliot Välivuori Anttonen Väinölä Alueellisesti uhanalainen tai huomionarvoinen kasvilaji pienvedet, luonnon monimuotoisuuskohde, virkistyskäyttö pienvedet, luonnon monimuotoisuuskohde, virkistyskäyttö rehevät rantametsät, kosket, luonnon monimuotoisuuskohde keskustaajaman pienveden lähiympäristö, luonnon monimuotoisuuskohde runsaslahopuustoiset kangasmetsät, virkistyskäyttö/luontopolku perinnebiotoopit, kosket, luonnon monimuotoisuuskohde luonnon monimuotoisuus Luo-2 Luo-2 Luo-2 Luo-2 Luo-2 Luo-3 Sininen neliö Pulkkilan suunnittelualueelta tai sen välittömästä lähiympäristössä ei ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit -tietokannan mukaan (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 8/2013). Alueen kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu uhanalaista (CR, EN, VU) tai silmälläpidettävää (NT) kasvilajistoa. Lisäksi rauhoitettua, erityisesti suojeltavaa (LsL. 47 ) tai luontodirektiivin (liite II ja liite IV b) mukaista kasvilajistoa ei havaittu selvitysten yhteydessä. Uhanalaisen ja direktiivin mukaisen eläinlajiston esiintymispotentiaalia on arvioitu tehtyjen maastoselvitysten perusteella. Vaikutuksia luontoarvoille ja lajistolle on arvioitu kaavaselostuksen kappaleessa 4.1.7

32 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA Kulttuurihistorialliset arvot Kaavakartalla on osoitettu seuraavat rakennetun ympäristön maakunnallisesti arvokkaat suojelukohteet: tunniste Kohteen nimi huomiot nykytilasta a Viio b Ojantakanen perhekotina c Laukka d Turula e Pulkkilan kirkko ja tapuli f Entinen kunnantalo g Orava, Oravakangas h Terveystalo i Ylämaa j Vanha päiväkoti, Näsi k Rinne l Mäntylä, Pakkalantie 2 m Vanha hautausmaa n Koposen kauppakartano o Miettinen p Pulkkilantie 8, Anttila kohde purettu tai siirretty q Honkalinna, Kivikangas kohde palanut r Pulkkilan kotiseutumuseo s Kytölä, Kytömäki t Pulkkilan pappila u Koivisto v Junnonahon luhti x Kivikangas y Väinölä z Junttola å Niemi Pulkkilan raitti aluemerkintä

33 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 29 Kaavakartalla on osoitettu seuraavat rakennetun ympäristön paikallisesti arvokkaat suojelukohteet (rakennettu ympäristö): tunniste Kohteen nimi tunniste Kohteen nimi 1 Turulantien jälleenrakennusk. talot 18 Hekkalantien Lamujoen ylittävä silta 2 Välikoskentie Ojaniemi 3 Kukkola 21 Lautaoja 4 Savela 22 Multala 5 Haapavedentie Luttinen 7 Haapavedentie Jylhänrannantie 128, entinen kansakoulu 8 Haapavedentie Hakala 9 Haapala 29 Jylhänrannantie Launosentie 4 30 Kankaala 11 Launosentien silta Lamujoen yli 31 Käyräkankaantie 2 12 Kyöstilä 33 Siikajoen ylittävä Vornantien silta 13 Anttonen 15 Kuusela Paikallisesti arvokkaat kohteet on luetteloitu Kioski-järjestelmään Muinaisjäännökset Yleiskaavasuunnitteluun liittyen tarkastettiin kaava-alueella sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten nykytila syyskuussa Kaavakartalla on esitetty seuraavat muinaisjäännökset, mukana aikaisemmin tunnettujen kohteiden rekisterinumerot:

34 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA Tulvauhanalaiset alueet Liikennemelu tunniste Kohteen nimi 1 Hietala, kivikautinen asuinpaikka, Jylhänniska, kivikautinen asuinpaikka, Kytölä, kivikautinen asuinpaikka, Käpylä pumppaamo, kivikautinen asuinpaikka, Ruostekorpi SW, kivikautinen asuinpaikka, Önkkyrinkangas, kivikautinen asuinpaikka, Hakala, kivikautinen irtolöytöpaikka, Ketola, kivikautinen irtolöytöpaikka, Kivikangas, kivikautinen irtolöytöpaikka, Lautaoja, kivikautinen irtolöytöpaikka, Luttinen, kivikautinen irtolöytöpaikka, Mutkala, kivikautinen irtolöytöpaikka, Sepänaho, kivikautinen irtolöytöpaikka, Viitaoja, kivikautinen irtolöytöpaikka, Alikoski, tervahaudat, uusi kohde 21 Haapavuori, tervahaudat, uusi kohde 23 Joki-laukka 2, tervahaudat, uusi kohde 24 Kivikangas, asuinpaikka 1700-luku, uusi kohde 27 Lentekangas, tervahaudat, uusi kohde M 28 Mutkala 2, tervahaudat, uusi kohde u29 Mäntylä, tervahaudat, uusi kohde i32 Visuri, tervahaudat, uusi kohde n33 Volmuri, tervahaudat, uusi kohde a isjäännökset on suojeltu muinaismuistolailla. Inventoinnissa esitettyjen kohteiden säilymistä edistetään omalla suojelukohdemerkinnällään. Muinaisjäännösten tarkastusraportti on liitteenä. Tulvauhkaan varaudutaan ensisijaisesti siten, että tulvauhanalaisille alueille ei ole osoitettu uutta rakentamista. Kaavakartalla on osoitettu Lamujoen korkein tulvakorkeus (HW 1/50, ELY-keskus 2015). Tulvavahingoille alttiiden rakennusosien tulee olla Lamujokivarrella vähintään 1 metri ylimmän havaitun tulvavedenkorkeuden yläpuolella sekä Uljuan tekojärven alueella 1 metri vesistön ylimmän säännöstelyrajan vedenkorkeuden yläpuolella. Tarvittaessa rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää ELY-keskuksen lausunto. Liikennemelua Keskustan yleiskaava-alueella aiheutuu ajoneuvoliikenteestä. Haitta on merkittävä lähinnä valtatien 4 ja kantatien 88 ympäristöissä. Kaavakartalla on esitetty teoreettinen 55 db melualue. Rakennusten sijoittelulla ja db-ikkunoilla sekä meluesteillä voidaan vähentää melun leviämistä melualueella.

35 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 31 VIRKISTYSKÄYTTÖ Virkistysalueet Ulkoilureitit Uimarannat Venevalkamat Virkistysaluetta on kaavassa osoitettu Uljuan tekojärven ja vt 4 väliselle alueelle ja keskustaajaman alueelle. Urheilukentän kohdalla uutta virkistysaluetta on osoitettu Lamujoen länsirannalle. Ulkoilureittejä on kaavassa osoitettu Uljuan tekojärven ja vt 4 väliselle alueelle. Lamujoelle on osoitettu melontareitti. Kaksi uimarantaa on kaavassa osoitettu Haapavuoren louhosalueelle ja Uljuan tekojärven etelärannalle. Kaksi venevalkamaa on kaavassa osoitettu Uljuan tekojärven etelä- ja pohjoisrannalle.

36 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 32 YLEISET KAAVAMÄÄRÄYKSET JA SUUNNITTELUSUOSITUKSET Osayleiskaavassa on annettu yleisiä kaavamääräyksiä ja suunnittelusuosituksia. Ne ovat tarpeen, jotta voidaan edistää sellaisia asiakokonaisuuksia, jotka koskevat joko kaikkea rakentamista ja suunnittelua tai erityisesti jotain tiettyä asiakokonaisuutta, jota ei maankäyttömerkinnöin ole tarkoituksenmukaista ohjata. 4 KAAVAN VAIKUTUKSET SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on suunnittelussa otettu huomioon pyrkimällä tiivistämään ja eheyttämään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Keskustan yleiskaavassa uudet alueet sijoitetaan yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Ekologista ja taloudellista kestävyyttä edistää myös maankäytön suunnittelu siten, että vähennetään autoriippuvuutta. Teollisuudelle on osoitettu riittävästi laajentamismahdollisuuksia nykyisen teollisuusalueen tuntumaan olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kulttuuriperintö on selvitetty ja niiden perusteella osoitettu säilytettävät ja elinympäristöä erityisesti rikastuttavat alueet ja kohteet. Virkistyskäyttöä on edistetty Uljuan tekojärven rannalla. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Osayleiskaava on laadittu siten, että liikennejärjestelmää on tarkasteltu kokonaisuutena. Erityistä huomiota on kiinnitetty valtatien liittymien turvallisuuteen. Joukkoliikenteen kehittämismahdollisuus on otettu huomioon tiivistämällä yhdyskuntarakennetta. Energiahuollon osalta edistetään kaukolämmön toimintaedellytyksiä. Kaava tukeutuu pääosin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, liikenneväyliin ja verkostoihin Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ohjausvaikutus yleiskaavaan Toimiva aluerakenne Pulkkilan kirkonkylä kehittyy yleiskaavan myötä olemassa oleviin taajama-, ja vapaa-ajan asumisen rakenteisiin, palveluihin ja omiin vahvuuksiin perustuen. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta on hyödynnetty ja eheytetty. Liikennejärjestelyjen myötä liikenneturvallisuus paranee. Taajamarakenteen tiivistäminen edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista. Seutua palvelevat vähittäiskaupan suuryksiköt on mahdollista sijoittaa keskusta-alueelle siten, että ne ovat hyvin kevytliikenteellä saavutettavissa. Elinkeinotoiminnoille on kaavassa varattu riittävät alueet ja laajenemisvarat. Uusien rakennuspaikkojen osoittamisessa on otettu huomioon tulva-vaara. Jos kiinteistöjen jätevesihuolto suoritetaan kaavamääräysten mukaan, jätevesistä ei koidu haittaa ympäristölle.

37 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 33 Kaupunki-maaseutu-vuorovaikutusalue Alueen uudisrakentaminen on osoitettu siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen, palvelujen sekä tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Erityisesti tiivistyvällä yhdyskuntarakenteella edistetään palvelujen saavutettavuutta ja verkostojen hyödyntämistä. Maaseudun kehittämisen kohdealue Maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiä turvataan osoittamalla uudisasutus nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistävästi ja eheyttävästi, jolloin yhtenäisiä peltoalueita säilyy viljelyksessä mahdollisimman laajalti. Luonnon ja ympäristön kestävää käyttöä ja maiseman hoitoa edistetään maankäyttömerkinnöin sekä lisäämällä virkistysmahdollisuuksia. Uljuan tekojärven ja Lamujoen vedenlaadun parantamista edistetään yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä ja tiivistämisellä, joka edistää jätevesiverkoston käyttöä. Osayleiskaavassa on määritelty tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Muut maakuntakaavan asettamat sisältövaatimukset Valtatie 4 ja kantatie 88 risteys on kaavassa osoitettu maakantakaavan mukaisena eritasoliittymänä. Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat maakuntakaavassa osoitetut kohteet ja alueet on otettu kaavassa huomioon. Yleiset periaatteet ja yleismääräykset Hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytössä turvataan osoittamalla uudisrakentaminen nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistävästi ja eheyttävästi. Kaavalla tuetaan metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta samoista syistä. Peltoalueet on myös pyritty turvaamaan nimenomaan viljelykäytössä. Metsien monipuolista hyödyntämistä edistetään kaavamerkinnöin. Osayleiskaavassa on osoitettu Uljuan tekojärven rantaa virkistysalueiksi. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ilmastovaikutukset Myönteisiä ilmastovaikutuksia on ainakin seuraavilla kaavaratkaisuilla: yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja vajaakäyttöisten alueiden muuttaminen tehokkaaseen rakentamiseen uuden asutuksen osoittaminen pääasiassa kävely- ja pyöräilysuosiolliselle vyöhykkeelle yhdyskuntarakenteen laajentaminen eheyttävästi autoriippuvuuden vähentäminen ohjaamalla palvelujen sijoittumista ja edistämällä tiiviin keskusta-asumisen toteuttamista kävely-ympäristön ja kevyen liikenteen verkoston jatkuvuuden ja viihtyisyyden edistäminen virkistysalueverkoston jatkuvuuden edistäminen Kaavaratkaisut, joiden ilmastovaikutukset riippuvat oleellisesti muista päätöksistä sekä elintavoista ja käyttäytymismalleista: joukkoliikenteen aseman parantaminen, edellyttää merkittäviä seudullisia panostuksia ja myös muutoksia toimintatavoissa energiansäästötoimien tehokkuus, erityisesti liikenteessä ja asumisessa riippuu pitkälti ihmisten henkilökohtaisista valinnoista, poliittisista päätöksistä sekä ohjauksesta ja säädöksistä Haitallisia ilmastovaikutuksia voidaan katsoa olevan ainakin seuraavilla kaavaratkaisuilla: ajoneuvoliikenteen edistäminen

38 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA Yhdyskuntarakenne Rakennettuympäristö Kulttuurimaisema Luonnonympäristö seudullisen ajoneuvoliikenteen lisääntyminen kaupallisten palvelujen keskittyessä Yhdyskuntarakenne eheytyy. Uudisrakentamisen alueet on kaavassa osoitettu olevan rakentamisen läheisyyteen. Täysin uusia alueita ei kaavassa ole osoitettu. Uudet asuinalueet on kaavassa osoitettu joko ydinkeskustan välittömään läheisyyteen tai kohtuullisen etäisyyden päähän ydinkeskustasta. Uudet asuinalueet ovat pyöräilymatkan päässä ydinkeskustasta, mikä mahdollistaa tarvittaessa täysin autottoman elämäntavan. Autottomuutta tukee lisäksi kevyen liikenteen verkon kehittäminen. Joukkoliikenteen kehittäminen edellyttää voimakkaita toimia sen houkuttavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi. Rakennetun ympäristön arvot säilyvät maankäyttömerkintöjen ja kaavamääräysten turvaamina. Arvokkaat alueet ja rakennetun ympäristön kohteet rikastuttavat ympäristöä, lisäävät taajamakuvallista laatua ja viihtyisyyttä sekä sitä kautta keskusta-alueiden houkuttavuutta ja kaupallista kysyntää. Kaavamerkinnät lisäävät arvojen tunnettuutta, mikä osaltaan edistää niiden säilymistä. Kulttuuriperinnön vaaliminen ja valtakunnallisesti merkittävien kohteiden kulttuuriperinnön arvojen säilyttäminen lisäävät kuntalaisten viihtyvyyttä, oman historian tuntemusta ja sitouttavat ihmisiä paikkakuntaan. Kulttuuriperintö rikastuttaa taajamakuvaa ja edistää virkistävän keskustan toteuttamista antamalla sille valmiita lähtökohtia ja elementtejä. Laajat yhtenäiset viljelyalueet on pyritty säilyttämään viljelykäytössä. Lisäksi yhtenäisiä peltoalueita otetaan rakentamiseen vain nykyistä yhdyskuntarakennetta eheyttävästi ja maisemalliset seikat huomioiden. Kulttuurimaiseman säilyttäminen parantaa alueen taajamakuvallista laatua ja siten asukkaiden viihtyisyyttä ja elämisen laatua. Siikajokilaakson viljavilla alueilla luonto on jo pitkään ollut voimakkaasti ihmisen muokkaamaa, eikä suunnittelualueella näin ollen esiinny rakentamista rajoittavia luontoarvoja alueilla joille lisärakentamista on kaavassa osoitettu. Luontokohteita ja luonnon monimuotoisuutta koskevat merkittävät arvot on turvattu kaavamerkinnöillä. Alueelta on tunnistettu erityiset luontokohteet, joita on arvotettu alueellisella tasolla Pohjois-Pohjanmaan ja Siikajokilaakson mittakaavassa. Luontokohteiksi on poimittu biologisilta arvoiltaan edustavat kallioluontokohteet ja pienialaiset ojittamattomat rämeet. Lisäksi luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä turvaavina edustavat kosket, runsaslahopuustoiset metsät, rehevät jokirannat ja perinnebiotoopit. Edustaviksi poimittuja luontokohteita hyödynnetään myös virkistykseen, mikä lisää luontoarvojen tunnettuutta ja siten turvaa niiden säilymistä mikäli virkistyspalvelut mitoitetaan alueiden kulutuskestävyyden mukaan. Kulttuuriympäristöissä edustavien perinnebiotooppien säilyttäminen on luonto- ja maisema-arvojen kannalta merkittävää. Luonnon monimuotoisuuskohteet, joihin sisältyy perinnebiotooppeja, on huomioitu kaavoituksessa, mutta niiden säilyminen riippuu kohteita ylläpitävän maankäytön jatkumisesta tai kohteen hoidon turvaamisesta muilla keinoilla. Lajiston osalta kaavan lisärakentamisalueet eivät uhkaa lajien elinympäristöjä maa- ja metsätalousalueilla. Uhanalaisen ja direktiivin mukaisen lajiston kohdalla on todettu viitasammakon levinneisyytensä puolesta potentiaalisesti

39 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 35 esiintyvän Siikalatvan alueella. Lajin esiintymiä ei ole inventoitu, mutta mahdolliset esiintymät sijoittuvat mm. Uljuan länsiosan laajemmalle luhdalle, joka rajoittuu kaava-alueen ulkopuolelle. Karut rämeiset suot eivät ole lajin kannalta erityisen potentiaalisia elinympäristöjä, vaan se viihtyy juuri luhtarantaisilla kosteikoilla eli alueilla, joiden rakennettavuus on erityisen heikko. Kaavoitettavalla alueella rakentamiskohteiden läheisyyteen ei sijoitu sellaisia kosteikkoluontokohteita, jotta lajin tarkemmat inventoinnit olisivat tarpeen Elinympäristön laatu Elinympäristön laatu paranee merkittävästi. Tähän vaikuttavat mm. seuraavat seikat: yhdyskuntarakenteen eheytyminen erityisesti palvelujen monipuolistuminen autottomuuden tukeminen kevyen liikenteen yhteyksien ja viihtyisyyden parantaminen Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tuo merkittäviä yhdyskuntataloudellisia säästöjä, koska alueet sijoittuvat olemassa olevan rakenteen yhteyteen. Yhdyskuntarakennetta eheyttävät uudet rakennettavat alueet ovat edullisia rakentaa. Näillä molemmilla saavutetaan positiivisimmat yhdyskuntataloudelliset vaikutukset. Näiden toimien taloudellisuus on seurausta erityisesti tehokkaammasta maankäytöstä seuraavasta verkostokustannusten vähäisyydestä, käytettyjen liikennemuotojen kehittymisestä taloudellisempaan ja ekologisempaan suuntaan sekä aikakustannusten pienenemisestä keskimääräisten asiointimatkojen lyhentyessä. Muita positiivisia vaikutuksia seuraa kevyen liikenteen aseman parantamisesta, jolloin säästöt näkyvät suoraan kuntalaisten taloudessa. KAUPALLISET VAIKUTUKSET Tiivis, keskustan läheisyyteen sijoittuva asuinrakentaminen tukee olemassa olevien palvelujen säilymistä ja kehittämistä. Liikkumistarvetta vähentävä yhdyskuntarakenne vähentää riippuvuutta jatkossakin kallistuvasta energiasta ja erityisesti tuontienergiasta. Yleiskaavassa on osoitettu kaupan alueita taajamaan (C, KM) Kaavassa osoitetuille C ja KM- alueille voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. KMalueille voidaan sijoittaa vain tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiköitä. Kaupan alueiden sijainti yhdyskuntarakenteessa Yleiskaavassa osoitetut kaupan alueet sijaitsevat osana Pulkkilan nykyistä yhdyskuntarakennetta ja lähellä yleiskaavassa osoitettuun taajaman laajentumissuuntaan. Kaupan alueiden yhdyskuntarakenteellista asemaa korostaa myös niiden hyvä saavutettavuus eri kulkumuodoin, hyvät kevyen liikenteen yhteydet ja varsin suuri lähiasutuksen määrä. Vaikutukset Pulkkilan kaupalliseen vetovoimaan Osayleiskaavassa osoitettujen kaupan alueiden toteutuminen lisää Pulkkilan kaupallista palvelutarjontaa ja vahvistaa sitä kautta Pulkkilan kaupallista vetovoimaa. Erityisesti erikoiskaupan palvelutarjonnan lisääntyminen vahvistaa Pulkkilan kaupallista vetovoimaa ja vähentää ostovoiman vuotoa Kirkonkylän ulkopuolelle. Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Yleiskaavassa osoitetut kaupan alueet mahdollistavat kaupallisten palvelujen monipuolisen kehittämisen. Kaupan palvelujen saavutettavuus

40 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 36 Osayleiskaavassa osoitetut kaupan alueet sijaitsevat keskeisesti suhteessa asutukseen.

41 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 37 SOSIAALISET JA KULTTUURIVAIKUTUKSET TERVEYDELLISET VAIKUTUKSET OIKEUSVAIKUTUKSET Tiivis taajamarakenne mahdollistaa miljöön rikkaalle sosiaaliselle kanssakäymiselle sekä uusia kanssakäymisen muotoja. Kevyen liikenteen reitistöjen jatkuvuuden edistäminen lisää palvelujen ja luonnon saavutettavuutta. Asiointimatkojen lyhentyminen parantaa palvelujen saatavuutta ja siten myös niiden käyttöä. Muita pyöräilyn ja muun kevyen liikenteen kehittämisen suotuisia vaikutuksia ovat arkiliikunnan lisääntyminen työ- ja asiointimatkoilla, siitä seuraavat myönteiset terveysvaikutukset, arjen elävöityminen ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntyminen. Kaavalla edistetään kulttuuriarvojen säilymistä ja parannetaan siten alueen historian tuntemusta ja asukkaiden sitoutumista asuinkuntaansa. Kevyen liikenteen sekä virkistysalueverkoston ja reittien edistämisellä on myönteisiä terveysvaikutuksia. Ne lisäävät arkiliikunnan houkuttavuutta ja vapaa-ajan virkistysmahdollisuuksia. Autottomuuden edistäminen parantaa kuntalaisten terveyttä paitsi suoraan liikunnallisempien liikennemuotojen lisääntyessä myös liikenteen haittojen vähentyessä Yleiskaava korvaa alueen vanhan yleiskaavan Oikeusvaikutteinen Kirkonkylän osayleiskaavan tarkistaminen ja laajentaminen tulee korvaamaan alueella voimassa olevan Kirkonkylän oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan. Tämä muuttaa yleiskaavan luonteen vahvemmaksi, mikä mahdollistaa kaavalle asetettujen tavoitteiden paremman edistämisen Osayleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista ja muuttamista Asemakaavojen laatimistarve Kirkonkylän osayleiskaavan tarkentamisella ja laajentamisella tullaan hyväksymisen jälkeen ohjaamaan asemakaavojen laatimista ja muuttamista. Osayleiskaavalla ei siten ohjata rakentamista suoraan. Asemakaava-alueella noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa asemakaavaa. Kirkonkylän osayleiskaavan tarkentamisen ja laajentamisen hyväksymisestä seuraa paikoin asemakaavan laatimis- ja muutostarvetta, koska voimassa olevien asemakaavojen voidaan katsoa olevan joiltain osin vanhentunut. Tämä koskee erityisesti maankäyttömuotoja, säilytettäviä arvoja ja liikenneyhteyksiä Lunastuslupaan perustuva maan lunastaminen MRL 99 :n mukaisesti kunta voi pyytää ympäristöministeriöltä lupaa alueiden lunastamiseen yleiseen tarpeeseen tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten. Asianomainen ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten. Asianomainen ministeriö voi lisäksi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys- ja suojelualuetta.

42 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA Maa-aineslain soveltaminen Maa-ainesten otto on kielletty MA- ja MY-alueilla sekä suojelualueilla ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeillä alueilla maa-aineslain 3 :n perusteella. Näillä alueilla maa-ainesten otto aiheuttaisi ainakin kauniin maisemakuvan turmeltumista ja/tai luonnon merkittävien kauneusarvojen ja erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista. Kunnalle syntyy maa-aineslain 8 :n mukaan lunastusvelvollisuus, jos lupa ainesten ottamiseen on lainvoimaisesti evätty eikä maanomistaja voi käyttää maataan maa- ja metsätalouteen, rakentamiseen tai muuhun vastaavaan kohtuullista hyötyä tuottavaan tarkoitukseen, ja jos omistajan lunastusta vaatii. Lunastamisessa noudatetaan tällöin kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annettua lakia (603/77) Yleiskaavan hyväksyminen ja valitusoikeus Kirkonkylän osayleiskaavan tarkentamisen ja laajentamisen hyväksyy Siikalatvan kunnanvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen. VAIKUTUKSET MUUHUN SUUNNITTELUUN JA TOIMINTAAN Ohjaustarkkuus ja asemakaavoitus Osayleiskaava on nimensä mukaisesti yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Kaavatason luonteesta johtuen sen aluerajaukset ja linjaukset ovat aina jossain määrin ohjeellisia, koska tarkat rajaukset ja linjaukset selvitetään vasta asemakaavatasolla tai muussa tarkemmassa suunnittelussa. Siten yleiskaavan merkintärajauksia ja linjauksia ei tule lukea liian kirjaimellisesti. Yleiskaavalla ohjataan asemakaavojen laatimista ja muuttamista, jolloin asemakaavaa laadittaessa tarkennetaan yleiskaavassa esitettyä maankäyttöä ja sovelletaan sen asettamia määräyksiä ja suosituksia. Maankäyttömerkinnät kuvaavat aina kunkin alueen pääkäyttötarkoitusta. Jokaisella alueella voi kuitenkin sijaita myös monia muita toimintoja. Asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan aina tarpeen mukaan, mitkä toiminnot kunkin alueen pääkäyttötarkoituksen yhteyteen sopivat. Myös näiltä osin yleiskaava on siten tarkoituksellisen yleispiirteinen Kirkonkylän kehittäminen Tarkemmassa suunnittelussa Kirkonkylän alueella tulee luoda viihtyisiä taajamatiloja ja virkistävää taajamamiljöötä sekä kehittää nykyistä taajamakuvaa ja parantaa ympäristön laatua. Hyvän taajamakuvan kehittämiseksi tulee laatia yleiset periaatteet ja suunnitelmat Liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen asemaa tulee edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Kevyen liikenteen verkon jatkuvuuden parantamiseen tulee panostaa.

43 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA 39

PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN

PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN LUONNOS Kaavaselostus 15.9.2014 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA I TIIVISTELMÄ Siikalatvan kunnanhallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin

Lisätiedot

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015

Lisätiedot

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-

Lisätiedot

SIIKALATVAN KUNTA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN EHDOTUS. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kaavaselostus 8.4.

SIIKALATVAN KUNTA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN EHDOTUS. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kaavaselostus 8.4. PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN EHDOTUS Kaavaselostus 8.4.2015 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA I KAAVASELOSTUS 8.4.2015 TIIVISTELMÄ Siikalatvan kunnanhallitus

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

SELOSTUS, kaavaehdotus

SELOSTUS, kaavaehdotus JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS, kaavaehdotus 28.6.2017 Ote rantayleiskaavakartasta, kaava-alueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA Selostus Kaavaluonnos 27.8.2014 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Hirvikallio Consulting Kaavaselostus I 27.1.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Teollisuusalueen asemakaavan muutos

Teollisuusalueen asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) VIEREMÄN KUNTA VALKEISKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 925-417-4-36 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? 2

Lisätiedot

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa.

JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa. JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus 14.5.2018 Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa. Kaavan vireilletulo: Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta.. 2018

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OININGILLA

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OININGILLA RUOKOLAHDEN KUNTA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OININGILLA Selostus Kaavaehdotus 2.5.2013 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ..2011 KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ..2011 O N S U L T I N G Kaavaselostus I 2.5.2012 Rantayleiskaavan

Lisätiedot

Levin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti)

Levin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti) 1, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.12.2012 Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus LUONNOS 29.8.2016 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus Sivu 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus...

Lisätiedot

SUONENJOKI. RASTILAN (Suonenjoen kylä tila 4:8) RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SUONENJOKI. RASTILAN (Suonenjoen kylä tila 4:8) RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUONENJOKI RASTILAN (Suonenjoen kylä tila 4:8) RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN 3.3.2016 SUONENJOKI Rastilan ranta-asemakaavan muuttaminen Maankäytönsuunnittelu (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi (275) KYLÄ Kirkonkylä ALUE Kuhmontien katualue ja siihen liittyvät virkistysalueet

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN

PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN LUONNOS Kaavaselostus 19.3.2014 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA I TIIVISTELMÄ Siikalatvan kunnanhallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

Höyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta-asemakaavojen kumoaminen

Höyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta-asemakaavojen kumoaminen PIHTIPUTAAN KUNTA Höyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta- Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.4.2019 P37114 Kaavaselostus 1 (17) Timo Leskinen 1.4.2019 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAMUUTOS. KAAVASELOSTUS luonnos. Muutos koskee tilaa Kouranta

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAMUUTOS. KAAVASELOSTUS luonnos. Muutos koskee tilaa Kouranta HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAMUUTOS Muutos koskee tilaa 407-3-30 Kouranta 11.11.2016 luonnos Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaavan nimi... 1 1.2 Alueen sijainti... 1 2 KAAVA-ALUE,

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS

KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS Vireilletulo: Kaavoituskatsaus 2014 Kaavaluonnos: 16.12.2014 Kaavaehdotus: 3.3.2015 Kaupunginhallitus: 31.8.2015, 116 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET 1 MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET K y m e n l a a k s o n j a E t e l ä - K a r j a l a n m a a k u n n a t Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1, 2. kunnanosa, Sirkka Lounaisrinteen korttelin 965 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2018 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2017 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö-

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO LIITE 2

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO LIITE 2 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.10.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö-

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARJALOHJA RANTA-ASEMAKAAVA Tila: Lehtoniemi 1:204 Kylä: 427 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päiväys 19.9.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Edsevön asemakaavan muutos (Edsevön eritasoliittymä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Edsevön asemakaavan muutos (Edsevön eritasoliittymä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Edsevön asemakaavan muutos (Edsevön eritasoliittymä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599402201608 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1/6 NILSIÄN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMA KORTTELIN 83 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.5.2011 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.11.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä.

Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä. Liite 1. 1(14) Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. 3. Keskustan läheisyyteen soveltuva

Lisätiedot

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80 INARIN KUNTA Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 15.2.2017 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA JYRKÄN ALUEEN TILOJEN 3:3 JA 29:0 RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SONKAJÄRVEN KUNTA JYRKÄN ALUEEN TILOJEN 3:3 JA 29:0 RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SONKAJÄRVEN KUNTA JYRKÄN ALUEEN TILOJEN 3:3 JA 29:0 RANTA-ASEMAKAAVA 4.4.2016 SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Kolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Kolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Kolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599599404201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KAAVIN KUNTA RIIHINIEMEN RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

Kirkonkylän asemakaavan muutos, Sandåkers, kevyen liikenteen väylä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Kirkonkylän asemakaavan muutos, Sandåkers, kevyen liikenteen väylä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Kirkonkylän asemakaavan muutos, Sandåkers, kevyen liikenteen väylä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599406201611 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6

AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 KAAVATILANNE KAAVATYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kaava-aluetta koskevat olemassa olevat kaavat, muut suunnitelmat ja selvitykset: 1. Valtakunnalliset

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (5) Äyskosken ranta-asemakaavan muutos TERVON KUNTA ÄYSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1.8.2019 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

Ote rantaosayleiskaavasta, kaava-alueen rajaus

Ote rantaosayleiskaavasta, kaava-alueen rajaus JOUTSA SIIKANIEMI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.6.2017 SISÄLLYSLUETTELO Ote rantaosayleiskaavasta, kaava-alueen rajaus 1. Sijainti ja nykytilanne 2. Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema)

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) KITTILÄN KUNTA 1 Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 7.12.2012 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.12.2012

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.3.2017 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kärsämäen kunta 1/5 KÄRSÄMÄEN KUNTA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 4.2.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo:

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo: YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: päivitetty:..2018..2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään

Lisätiedot

Kaavaselostus Luonnos KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

Kaavaselostus Luonnos KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus Luonnos 15.9.2018 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus Sivu 1/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus...

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (5) NILSIÄN KAUPUNKI Tahkovuori ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 124 ja 125 (osa) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 5.5.2011 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Suunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6

Suunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6 SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ristolan asemakaavan muutos Suunnittelualue Varsinais-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt tiesuunnitelman laatimisen valtatien 12 parantamiseksi

Lisätiedot

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

HIRVENSALMI. Länsiosan rantaosayleiskaavan muuttaminen tilan Kouranta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HIRVENSALMI. Länsiosan rantaosayleiskaavan muuttaminen tilan Kouranta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIRVENSALMI Länsiosan rantaosayleiskaavan muuttaminen tilan 407-3-30 Kouranta osalta 11.11.2016 Maanmittauslaitos 2016 HIRVENSALMI Länsiosan rantaosayleiskaavamuutos (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

Kirkonkylän asemakaavan laajennus

Kirkonkylän asemakaavan laajennus TUUSNIEMI Kirkonkylän asemakaavan laajennus Kaavaselostus HYVÄKSYTTY: KVAL pp.kk.2017 xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (10) Savolainen Lilian 8.9.2017 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 Tekninen lautakunta 25.10.2018 Kunnanhallitus 12.11.2018 Valtuusto 18.12.2018 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö-

Lisätiedot

SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) SAVITAIPALEEN KUNTA SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Aloite ja suunnittelualue Osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 314-RAK1715 TAIVASSALON KUNTA POHJOLAN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.2.2018 22.5.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.1.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie Kaavatunnus 3-337 Asianumero ASRA.ltk: 19.4.2016 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie Asemakaavan muutos koskee korttelin 3772 tonttia 4 Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 3772

Lisätiedot

ASKOLAN KUNTA Sorvasuontien varren asemakaava (tilat ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASKOLAN KUNTA Sorvasuontien varren asemakaava (tilat ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ASKOLAN KUNTA Sorvasuontien varren asemakaava (tilat ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ( MRL 63 ja 64 ) esitetään

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot