Luonnos-/lausuntoversio
|
|
- Hilja Oksanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18 B, PL 55, Espoo Puhelin Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. RTS 17:4 Ohje-ehdotus 1(8) Korvaa RT ST VALAISTUSTEKNIIKAN PERUSSUUREET JA MÄÄRITELMÄT LAADITTU SISÄLLYS VALAISTUSTEKNIIKAN PERUSSUUREET JA MÄÄRITELMÄT 1 JOHDANTO 2 NÄKÖAISTI 2.1 Näkemiseen liittyviä käsitteitä 2.2 Häikäisy ja häikäisyn lajit 2.3 Päivänäkeminen, hämäränäkeminen ja mesooppinen näkeminen 3 VALO JA VALAISTUS 3.1 Valovirta 3.2 Valovoima 3.3 Valaistusvoimakkuus 3.4 Luminanssi 4 VALON VÄRIOMINAISUUDET 4.1 Värikoordinaatit ja väriavaruus 4.2 Värisävy, värilämpötila ja ekvivalenttinen värilämpötila 4.3 Värintoisto, värintoistoindeksit ja Ra-indeksi 1 JOHDANTO Tässä kortissa esitellään valaistustekniikan perussuureet ja keskeiset määritelmät, jotka liittyvät näkemiseen, valaistuksen arviointiin, valon väriominaisuuksiin, valonlähteisiin, valaisimiin, valaistuslaskentaan sekä valaistuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Muissa ST-korteissa voidaan lisäksi erikseen määritellä kyseisen kortin sisällössä esiintyviä erityisiä käsitteitä. 2 NÄKÖAISTI 2.1 Näkemiseen liittyviä käsitteitä Näöntarkkuus kertoo, kuinka pieniä yksityiskohtia voidaan nähdä. Näöntarkkuuden yksikkö on visus (V). Normaali näkökyky on V = 1,0. Näkötehokkuus puolestaan kertoo, kuinka nopeasti ja virheettömästi näkötehtävä voidaan suorittaa. Näkeminen perustuu luminanssi- ja värierojen havaitsemiseen. Merkittävin näkyvyyteen vaikuttava tekijä on 5 VALAISTUSLAITTEET 5.1 Valonlähteisiin liittyviä käsitteitä 5.2 Valaisimiin liittyviä käsitteitä 6 VALAISTUSLASKENTA 6.1 Hyötysuhdemenetelmä 6.2 Pistemenetelmä 6.3 Tasajakoinen hajaheijastuminen ja Lambertin laki 7 VALAISTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 7.1 Työskentelyalueiden määrittely 7.2 Valaistuksen määrä ja laatu 7.3 Valaistustavat 8 HAKEMISTO 9 LÄHTEET luminanssikontrasti. Kontrasti voi olla positiivinen tai negatiivinen. Positiivisessa kontrastissa vaalea kohde erottuu tummaa taustaa vasten ja negatiivisessa päinvastoin. Kontrastin arvo lasketaan pintojen luminansseista kaavalla: K = (L vaalea -L tumma )/L vaalea Kontrasti riippuu valaistuksesta ja näkökohteen heijastumisominaisuuksista. Jos halutaan arvioida eri valaistustilanteita kontrastin hyvyyden kannalta, käytetään kontrastitoistosuhdetta (CRF = Contrast Rendering Factor), joka on tutkittavassa valaistuksessa mitatun kontrastin ja referenssitilassa (tasahajottava valaistus) mitatun kontrastin suhde. Valaisevan pinnan kuvastumista näkökohteesta kutsutaan harsoheijastumiseksi (aiemmin käytettiin termiä kiiltokuvastuminen). Harsoheijastuminen alentaa kontrastia ja heikentää näkemistä. Näköaistin toiminnan kannalta olennaisia silmän toimintoja ovat sopeutuminen (adaptoituminen) ja mukautuminen (akkommodoituminen). Silmä sopeutuu erilaisiin valaistustilanteisiin säätämällä verkkokalvon valoherkkyyttä sekä säätelemällä silmään pääsevää valoa muuttamalla
2 pupillin kokoa. Silmä mukautuu katseluun eri etäisyyksille muuttamalla silmän taittovoimaa. Lähelle katsottaessa silmän sädelihakset supistuvat, jolloin mykiö kuperoituu ja taittovoima kasvaa. Useiden valonlähteiden valovirta vaihtelee ajan funktiona, jolloin valaistuksessa esiintyy välkyntää. Ihmisen silmän yhteensulautumistaajuus on noin 60 Hz, joten välkyntää ei yleensä havaita. Silti se saattaa häiritä ja aiheuttaa fysiologisia oireita. 2.2 Häikäisy ja häikäisyn lajit Häikäisyä syntyy, kun näköaisti ei pysty sopeutumaan näkökentän luminanssitasoihin. Häikäisy voi alla suoraa häikäisyä, jolloin valo tulee silmään suoraan valonlähteestä, tai epäsuoraa heijastushäikäisyä, jolloin valo tulee heijastuksena jostain pinnasta. Häikäisy voi vaikeuttaa näkemistä muodostamalla verkkokalvolla olevan kuvan päälle harsoluminanssin. Tällöin kyseessä on estohäikäisy. Häikäisy voi tuntua epämiellyttävältä ilman, että se haittaisi näkemistä. Tällöin kyseessä on kiusahäikäisy. 2.3 Päivänäkeminen, hämäränäkeminen ja mesooppinen näkeminen Valaistustekniikan suureet perustuvat päivänäkemiseen (fotooppinen näkeminen), joka tapahtuu silmässä olevien tappisolujen toimesta. Hämäränäkeminen (skotooppinen näkeminen) perustuu silmässä oleviin sauvasoluihin. Molempiin tilanteisiin on kansainvälinen valaistuskomissio CIE (Commission Internationale de l Eclairage) määrittänyt omat silmänherkkyyskäyränsä. Mesooppisessa näkemisessä tappi- ja sauvasolut toimivat yhtä aikaa. Tällöin näköaistiin vaikuttavat sekä päivänäkemisen tappisolut että hämäränäkemisen sauvasolut. Tilanne on yleinen ulkovalaistuksessa. Silmien sopeutumisluminanssitason laskiessa silmän herkkyys siirtyy lyhyempien aallonpituuksien suuntaan (siniseen päin). Ilmiön havaitsi ensimmäisenä Johannes Evangelista von Purkinje ja sitä kutsutaan purkinjen siirtymäksi. 3 VALO JA VALAISTUS 3.1 Valovirta Valovirta (Ø) kuvaa valonlähteen lähettämää valon määrää määrätyllä hetkellä. Se saadaan, kun valonlähteen säteilytehoa painotetaan silmän tappisolujen suhteellisella silmänherkkyydellä. Valovirran yksikkö on luumen (lm). 3.2 Valovoima Valovoima (I) kuvaa valonlähteestä tiettyyn suuntaan lähtevää valon voimakkuutta, intensiteettiä. Valovoima on valaistustekniikan perussuure, josta muut yksiköt on johdettu. Valovoiman yksikkö on kandela (cd). Yksi kandela vastaa likimain yhden kynttilän valovoimaa. Kuva 1. Suhteellinen tappisolujen silmänherkkyyskäyrä V(l). 3.3 Valaistusvoimakkuus Valaistusvoimakkuus (E) kertoo pinnalle saapuvan valovirran tiheyden. Valaistusvoimakkuuden yksikkö on luksi (lx), joka valovirran avulla lausuttuna on lm/m². Valaistussuunnittelu perustuu osaltaan riittävän valaistusvoimakkuuden saavuttamiseen näkökohteessa. Useimmiten näkökohde on vaakatasossa olevalla pinnalla, mutta erilaisissa näkötehtävissä valaistusvoimakkuus voidaan määrittää myös muilta pinnoilta, esimerkiksi pystypinnan valaistusvoimakkuus pallovalaistusvoimakkuus puolipallovalaistusvoimakkuus sylinterivalaistusvoimakkuus puolisylinterivalaistusvoimakkuus. 3.4 Luminanssi Luminanssi (L) eli valotiheys määritellään pinnasta havaitsijan suuntaan lähtevän valovoiman ja projektiopinta-alan suhteena. Luminanssin yksikkö on cd/m². 4 VALON VÄRIOMINAISUUDET 4.1 Värikoordinaatit ja väriavaruus Kaikki eri väriä olevat valot voidaan esittää värikoordinaattien avulla yhtenä pisteenä väriavaruudessa. Yleisimmät väriavaruudet ovat kansainvälisen valaistuskomission (CIE Commission Internationale de l Eclairage) laatimat xy-väriavaruus vuodelta 1931 ja uv-väriavaruus vuodelta Jokainen väripiste voidaan muodostaa lukemattoman monella erilaisella spektrillä ja kolmen eri värin summana. 2
3 Kuva 2. CIE:n vuoden 1931 xy-väriavaruus. Valonlähteiden värieroja voidaan arvioida värikoordinaattien erojen avulla. Koska väriavaruudet eivät ole tasajakoisia, samanlaisen muutoksen suuruus näkyy erilaisena eri kohdissa ja eri suunnissa väriavaruutta. Samansuuruisista värieroista eri suuntiin piirretty raja-arvokäyrä näkyy avaruudessa ellipsin muotoisena kuviona. Ellipsit perustuvat vuonna 1942 MacAdamin tekemään työhön ja niistä käytetään nimitystä MacAdamin ellipsit tai SDMC-ellipsit (Standard Deviation of Colour Matching). Pienin havaittava väriero on yksi SDCM-ellipsi. 4.2 Värisävy, värilämpötila ja ekvivalenttinen värilämpötila Valon värilaji määritellään värilämpötilan (Kelvin-asteiden) avulla. Se kuvaa hehkusäteilijän valon väriä kyseisessä lämpötilassa. Hehkusäteilijä lähettää punertavaa, lämmintä valoa alhaisessa lämpötilassa ja kylmää, valkoista valoa korkeassa lämpötilassa. Koska esim. purkauslamppujen ja ledien väripisteet eivät satu hehkusäteilijän väripisteiden uralle, niille määritetään ekvivalenttinen värilämpötila (CCT = Correlated Colour Temperature). Taulukko 1. Valosta saatava värivaikutelma. Värilajiryhmä Ekvivalenttinen värilämpötila, K < > 5300 Värivaikutelma Lämmin Neutraali Kylmä 4.3 Värintoisto, värintoistoindeksit ja R a -indeksi Värintoiston hyvyyttä kuvataan värintoistoindekseillä. Käytetyin värintoistoindeksi on yleinen värintoistoindeksi eli R a -indeksi (CRI = Colour Rendering Index), joka saa arvoja Indeksi on määritetty niin, että kahdeksan testivärin väripistettä verrataan vertailuvalossa saatavaan väripisteeseen K lampuilla vertailuvalo on hehkusäteilijä. Siksi hehkulamppujen ja halogeenilamppujen värintoistoindeksi on lähellä arvoa 100. Yli 5000 K lamppuja verrataan päivänvalostandardeihin. R a -indeksi kuvaa vain sitä, kuinka lähellä tutkittavan valon värintoisto on vertailuvalonlähdettä. Kuva 3. Kuvassa on esitetty SDCM-ellipsit 3000 K kohdalla. Vihreä alue (kaksi ellipsiä) edustaa suositeltua vaihtelualuetta arkkitehtuuri- ja korostusvalaistuksessa, keltainen alue (neljä ellipsiä) yleisvalaistuksessa ja punainen alue (seitsemän ellipsiä) tilannetta, jossa värieroilla ei ole suurta merkitystä. 3
4 Taulukko 2. Värintoistoluokat. 5.2 Valaisimiin liittyviä käsitteitä Värintoistoluokka Värintoistoominaisuudet 1A erittäin hyvät R a 90 1B hyvin hyvät 80 R a < 90 2 hyvät 60 R a < 80 3 tyydyttävät 40 R a < 60 4 välttävät 20 R a < 40 5 VALAISTUSLAITTEET 5.1 Valonlähteisiin liittyviä käsitteitä Nimellisvalovirta on valmistajan tai maahantuojan ilmoittama arvo valonlähteelle, joka toimii standardin mukaisissa olosuhteissa. Valovirran alenema tarkoittaa valonlähteen polttoiän aikana tapahtuvaa valonlähteen tuottaman valovirran pienenemistä. Valotehokkuus kertoo valonlähteen tuottaman valovirran suhteessa sen ottamaan sähkötehoon. Valotehokkuuden yksikkö on lm/w. Valotehokkuus kuvaa valonlähteen hyötysuhdetta ja samalla valonlähteen energiatehokkuutta. Keskimääräinen polttoikä tarkoittaa aikaa, jonka puolet tutkittavista lampuista saavuttaa standardin mukaisessa polttoikäkokeessa. Taloudellinen polttoikä tarkoittaa aikaa, jolloin valonlähteet on syytä vaihtaa, kun valonlähteiden vaihto tapahtuu ryhmävaihtona. Ryhmävaihdossa kaikki valonlähteet vaihdetaan kerralla riippumatta siitä, toimivatko ne vai eivät. Yleensä asennuksen kokonaisvalovirta on tällöin pienentynyt 30 % johtuen osittain valonlähteiden valovirran alenemasta ja osittain toimimattomista valonläheistä. R a Valaisimien valonjako esitetään valonjakokäyrän avulla. Valonjakokäyrä esittää valaisimen valovoiman eri suuntiin valaisimesta. Valovoima esitetään yleensä suhteellisarvona (cd/1000 lm), jolloin todellinen valovoiman arvo saadaan kertomalla käyrältä saatava arvo valaisimessa olevien lamppujen valovirralla. Valonjakokäyrä esitetään yleensä napa- eli polaarikoordinaatistossa. Valonheittimillä, joiden valonjako on usein hyvin kapea, käyrä voidaan esittää myös normaalissa suorakulmaisessa koordinaatistossa. Tuoteluetteloissa valonjakokäyrä voidaan esittää graafisesti muutamista tasoista yleensä pitkittäin ja poikittain valaisimeen nähden. Tasoja nimitetään C-tasoiksi ja kulmia valaisimen valoaukon normaaliin nähden gammakulmiksi. Tarkempi valonjakokäyrä on yleensä ladattavissa numeerisessa muodossa valaisintoimittajan verkkosivuilta tietokoneella suoritettavaa valaistuslaskentaa varten. Symmetrisessä valonjaossa valonjakokäyrä on samanlainen ja epäsymmetrisessä valonjaossa erilainen C-tason vastakkaisissa gammakulmissa. Pyörähdyssymmetrisessä valonjaossa valonjako on symmetrinen kaikissa C-tasoissa. (Kuva 4.) Valaisimen rakenteellinen häikäisysuojakulma kertoo, missä kulmassa valaisimessa oleva valonlähde alkaa näkyä vaakatasoon verrattuna. Puoliarvokulma puolestaan kertoo gammakulman, johon valaisin antaa vielä puolet maksimivalovoimastaan. Puoliarvokulmien perusteella määritetään myös valaisimen avauskulma. Valaisimen käyttöhyötysuhde kertoo, kuinka suuri osa valaisimessa olevien lamppujen valovirrasta pääsee ulos valaisimesta. Kuva 4. Valonjakokäyrän C-tasojen ja gammakulmien määrittely / 6/. 4
5 6 VALAISTUSLASKENTA 6.1 Hyötysuhdemenetelmä Hyötysuhdemenetelmää käytetään keskimääräisen valaistusvoimakkuuden laskemiseen tai tarvittavan valaisinmäärän arvioimiseen, kun haluttu valaistusvoimakkuus tiedetään. Menetelmä toimii parhaiten, kun valaisinsijoittelu on likimain tasajakoinen. Hyötysuhdemenetelmän laskentakaava on seuraava: E k N Φ = η A jossa E k = huoneen keskimääräinen valaistusvoimakkuus [lx] N huoneessa olevien valaisimien lukumäärä yhdessä valaisimessa olevien lamppujen valovirta [lm] A huoneen pinta-ala [m²] valaistusasennuksen hyötysuhde Valaistusasennuksen hyötysuhde on laskettavalle pinnalle saapuvan valovirran suhde tilassa olevien valonlähteiden kokonaisvalovirtaan. Valaistushyötysuhde riippuu valaisimien valonjaosta ja hyötysuhteesta, huonepintojen heijastuskertoimista sekä tilan geometriasta. Laskettaessa vanhan asennuksen valaistusvoimakkuutta on lisäksi otettava huomioon valaisimien ja valonlähteiden sekä huonepintojen likaantuminen ja valonlähteiden valovirran alenema. Erityisesti loistelampuilla ympäristön lämpötila vaikuttaa olennaisesti lampun valovirtaan. Valaisimen hyötysuhde on valaisimen tuottaman valovirran suhde valaisimessa olevien lamppujen valovirtaan. Pinnan heijastuskerroin on pinnasta heijastuvan valovirran suhde pinnalle tulevaan valovirtaan. 6.2 Pistemenetelmä Pistemenetelmällä lasketaan yksittäisistä valaisimista suoraan tiettyyn pisteeseen tulevan valon tuottama valaistusvoimakkuus. Laskennassa käytetään hyväksi neliö- ja kosinilakia. Laista käytetään myös nimeä käänteinen neliölaki ja kosinilaki. Neliölain mukaan pistemäisen valonlähteen pinnalle tuottama valaistusvoimakkuus riippuu etäisyyden neliöstä. Kosinilain mukaan muussa kuin kohtisuorassa suunnassa pinnalle tulevan valon synnyttämä valaistusvoimakkuus riippuu tulokulman kosinista. Valon tulokulmalla tarkoitetaan pinnan normaalin ja valon tulosuunnan välistä kulmaa. Pistemenetelmän yhtälö on täten seuraava: I cosα E = r 2 (1sr ) jossa E = pinnan valaistusvoimakkuus tietyssä pisteessä [lx] I valaisimen valovoima pisteen suuntaan [cd] valon tulosuunnan ja pinnan normaalin välinen kulma r valaisimen etäisyys pisteestä [m] 1 sr yksi steradiaani (avaruuskulmayksikkö, ei vaikuta laskun lukuarvoon) 6.3 Tasajakoinen hajaheijastuminen ja Lambertin laki Valon kohdatessa jonkin pinnan se voi heijastua ja/tai absoboitua pinnasta. Aine voi myös läpäistä valoa. Teoreettisia ääritapauksia ovat suuntaheijastava (tai -läpäisevä) pinta ja hajaheijastava (tai -läpäisevä) pinta. Yleensä kyseessä on näiden yhdistelmä, jolloin kyse on sekaheijastumisesta tai läpäisystä. Suuntaheijastuksessa valo heijastuu pinnasta samassa kulmassa, jossa se pintaan tulee. Täysin hajaheijastavan tai hajasäteilevän pinnan valovoima noudattaa Lambertin lakia, jonka mukaan valovoima on suurin pinnan normaalin suunnassa ja pienenee kosinilain mukaisesti muihin suuntiin. Pienen pintaelementin valonjakokäyrä on siis muodoltaan pallon muotoinen. Koska projektiopinta-ala noudattaa myös kosinilakia, niin luminanssin määritelmän mukaan pinnan luminanssi kaikkiin suuntiin pysyy vakiona. Hajaheijastavia pintoja ovat tyypillisesti kaikki mattapinnat. Hajasäteileviä pintoja ovat esimerkiksi opaalilasilla tai -muovilla häikäisysuojatut valaisimen valoaukot ja paljas ledisiru. Kuva 5. Pistemenetelmään liittyvä piirros/ 7/. Kuva 6. Hajaheijastavan pinnan valonjako / 8/. 5
6 Lambertin lain perusteella voidaan heijastavan pinnan luminanssin ja valaistusvoimakkuuden välille muodostaa seuraava yhtälö: ρ E L = π (1sr ) jossa L = tasahajottavan pinnan luminanssi [cd/m²] E = pinnan valaistusvoimakkuus [lx] = pinnan heijastuskerroin = pii (~ 3,14) 1 sr = yksi steradiaani (avaruuskulmayksikkö) 7 VALAISTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 7.1 Työskentelyalueiden määrittely Valaistuksen tarkoituksena on luoda näkemisen kannalta riittävän hyvät olosuhteet, jotta tilassa suoritettavat näkötehtävät voidaan suorittaa. Määrää ja laatua koskevat raja-arvot saadaan valaistustandardeista. Yleensä standardeissa arvot määritellään työalueelle, joka on alue, jossa näkötehtävät suoritetaan. Työalueen määrittää valaistuksen suunnittelija. Työaluetta ympäröi työalueen välitön lähiympäristö, joka on työaluetta ympäröivä kaista, jonka leveys sisätyöpaikkojen valaistuksessa on vähintään puoli metriä ja ulkotyöalueiden valaistuksessa vähintään kaksi metriä. Lähiympäristön ulkopuolelle jäävää aluetta kutsutaan tausta-alueeksi. Sisätyöpaikoilla tausta-alueen laajuus on vähintään kolme metriä. Lähiympäristön ja tausta-alueen valaistusvaatimukset määräytyvät työalueen valaistuksen perusteella. 7.2 Valaistuksen määrä ja laatu Standardeissa annetaan minimiarvoja valaistusvoimakkuuksille ja valaistuksen tasaisuudelle. Annetut arvot ovat ylläpidettäviä valaistusvoimakkuusarvoja, joilla tarkoitetaan arvoja huoltovälin lopussa. Siksi valaistus tulee suunnitella käyttäen alenemakertoimia (MF = maintenance factor). Alenemakertoimissa tulee ottaa huomioon lampun valovirran alenema (LLMF = lamp lumen maintenance factor), lampun elinikäkerroin (LSF = lamp survival factor), jolla tarkoitetaan toiminnassa olevien lamppujen osuutta, valaisimen alenemakerroin (LMF = luminaire maintenance factor) ja huonepintojen alenemakerroin (SFMF = room surfice maintenance factor). Alenemakertoimen arvo saadaan eri kertoimien tulona: MF = LLMF x LSF x LMF x SFMF 6 Valaistuksen energiatehokkuus paranee, kun käytetään vaaleita huonepintoja. Siksi sisätyöpaikkojen valaistusstandardi antaa ohjearvoja myös huonepintojen heijastussuhteille. Heijastussuhde on pinnasta heijastuvan valoviran suhde pintaan tulevaan valovirtaan. Energiatehokkuutta standardeissa arvioidaan LENI-luvun avulla (Lighting Energy Numeric Indicator), joka kertoo rakennuksen sisävalaistuksen vuotuisen kokonaisenergiankuluksen pinta-alayksikköä kohden. Häikäisyä voidaan arvioida häikäisyindeksien avulla. Sisävalaistuksessa häikäisyä arvioidaan kiusahäikäisyindeksin UGR (= Unified Glare Rating) avulla. Ulkoalueiden ja valonheitinasennusten aiheuttamaa estohäikäisyä arvioidaan estohäikäisyn luokitusluvun f GR -arvon (joissain standardeissa R G -arvon) avulla. Tie- ja katuvalaistuksessa estohäikäisyn vaikutusta arvioidaan suhteellisen kynnyskontrastin kasvun f TI -arvon avulla. Ulkovalaistusstandardeissa annetaan myös raja-arvoja häiriövalolle. Häiriövalolla tarkoitetaan ulkovalaistuksesta aiheutuvaa fysiologista ja ekologista haittaa ympäristölle ja ihmisille. Häiriövaloa nimitetään puhekielessä myös valosaasteeksi. Ulkotyöpaikkojen valaistusstandardissa annetaan raja-arvoja (R UL ~ Upward Ligh Ratio, käytetty aiemmin lyhennettä ULR), kuinka suuri osa koko asennuksen valovirrasta saa suuntautua horisontaalitason yläpuolelle. 7.3 Valaistustavat Valaistus voidaan toteuttaa suoralla valaistuksella, epäsuoralla valaistuksella tai näiden yhdistelmällä. Suorassa valaistuksessa valo tulee suoraan valaisimesta valaistavaan kohteeseen. Täydellisessä epäsuorassa valaistuksessa kaikki kohteeseen tuleva valo on muista pinnoista heijastunutta valoa. 8 HAKEMISTO Termi Luku Sivu adaptoituminen akkommodoituminen alenemakerroin avauskulma CCT = Correlated Colour Temperature CRI = Colour Rendering Index C-taso ekvivalenttinen värilämpötila Standardeissa ja suosituksissa annetaan myös raja-arvoja valaistuksen tasaisuudelle ja muodonannolle. Valaistusvoimakkuuden tasaisuus U 0 määritellään keskimääräisen valaistusvoimakkuuden ja maksimivalaistusvoimakkuuden suhteena. Joissain suosituksissa ja standardeissa annetaan lisäksi raja-arvoja minimi- ja maksimivalaistusvoimakkuuden suhteelle. Muodonanto määritellään sylinteri- ja vaakatason valaistusvoimakkuuksien suhteen avulla. epäsuora heijastushäikäisy epäsuora valaistus epäsymmetrisessä valonjaossa estohäikäisy estohäikäisyn luokitusluku f GR -arvo fotooppinen näkeminen f TI -arvo 7.2 6
7 gammakulma hajaheijastuminen (-läpäisy) harsoheijastuminen harsoluminanssi heijastussuhde huonepintojen alenemakerroin hyötysuhdemenetelmä häikäisy häikäisyindeksi häikäisysuojakulma häiriövalo hämäränäkeminen kandela (cd) keskimääräinen polttoikä kiiltokuvastuminen kiusahäikäisy kiusahäikäisyindeksi kontrasti kontrastitoistosuhde kosinilaki käyttöhyötysuhde käänteinen neliölaki Lambertin laki lampun elinikäkerroin LENI = Lighting Energy Numeric Indicator LLMF = lamp lumen maintenance factor LMF = luminaire maintenance factor LSF = lamp survival factor luksi (lx) luminanssi (L) luminanssikontrasti luumen (lm) MacAdamin ellipsi mesooppinen näkeminen MF = maintenance factor mukautuminen muodonanto neliölaki nimellisvalovirta näöntarkkuus pistemenetelmä puoliarvokulma purkinjen siirtymä pyörähdyssymmetrinen valonjako päivänäkeminen R a -indeksi R G -arvo R UL = Upward Ligh Ratio ryhmävaihto SDMC-ellipsi sekaheijastuminen (-läpäisy) SFMF = room surfice maintenance factor skotooppinen näkeminen sopeutuminen suhteellinen silmänherkkyys suora häikäisy suora valaistus suuntaheijastuminen (-läpäisy) symmetrinen valaisin taloudellinen polttoikä tasaisuus U tausta-alue työalue UGR = Unified Glare Rating ULR = Upward Ligh Ratio valaisimen alenemakerroin valaistushyötysuhde valaistusvoimakkuus (E) valonjakokäyrä valosaaste valotehokkuus valotiheys valovirran alenema valovirta (Ø) valovoima (I) visus välitön lähiympäristö välkyntä väriavaruus värikoordinaatit värilaji värilämpötila värintoisto värintoistoindeksi värintoistoluokka yleinen värintoistoindeksi ylläpidettävä valaistusvoimakkuus LÄHTEET SFS-EN Valo ja valaistus. Perustermit ja kriteerit valaistusvaatimusten määrittelemiseksi. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Standardi kumottu vuonna SFS-EN Yleisiin valaistustarkoituksiin käytettävät ledituotteet. Termit ja määritelmät. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry
8 International Lighting Vocabulary. CIE. e-ilv online ( Näin vertailet ledivalaisimia -opas. Teknologiateollisuus, valaisinvalmistajien toimialaryhmä. Versio SFS-EN Valo ja valaistus. Työkohteiden valaistus. Osa 1: Sisätilojen työkohteiden valaistus. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Valaistussuunnittelijan käsikirja. Fagerhult Oy Halonen, Liisa & Lehtovaara, Jorma. Valaistustekniikka. Otatieto ry, Julkaisu 542, 1992 Valaistustekniikan käsikirja. Osa 1. Suomen Sähköurakoitsijaliitto ry:n ja Suomen Valoteknillinen Seura ry:n julkaisu Kortin käsikirjotus: Tapio Kallasjoki 8
UGR -arvo voidaan laskea yhtälöllä (4.1). UGR=8 lg 0,25 L (4.1)
S-118.3218 VALAISTUSTEKNIIKKA II LASKUHARJOITUS 2 HÄIKÄISY Tehtävä 4 Laske oheisen yhtälön avulla UGR (Unified Glare Rating) -arvo kuvan 4a tilanteessa, kun havaitsija istuu kohdassa A katsoen suoraan
LisätiedotKauniaisten kaupunki
Kauniaisten kaupunki Keskusurheilukenttä Valaistuslaskenta RAPORTTI LiCon-AT Oy Matleena Sirkiä Hyvinkää 13.3.2013 Sisällys 1 KÄSITTEET... 1 1.1 Valovirta... 1 1.2 Valovoima... 1 1.3 Valaistusvoimakkuus...
LisätiedotVALAISTUKSEN VAIKUTUKSET. Mobilia Kangasala 21.4.2010
VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET Mobilia Kangasala 21.4.2010 Kuva: Pink Floyd - Dark Side of the Moon Lamppu lähettää valovirran φ [φ] = lm (lumen) Valaisin lähettää valovoiman I [I] = cd (kandela) Pinnalle tulee
LisätiedotSisältö. Valaistustekniikan perusteita
Valaistustekniikan perusteita Toivo Riikola toivo.riikola@fagerhult.fi www.fagerhult.fi Sisältö Valon suureita ja yksiköitä Valonlähteet Valonjakokäyrät Valaistustaso vaatimukset Valaistuslaskenta Valaistuksen
LisätiedotLedif difakt ktoja Jaakko Ketomäki Obelux Oy Ledi diryh ä m
Ledifaktoja Jaakko Ketomäki Obelux Oy Lediryhmä Lediryhmä Suomen Valoteknillisen Seuran yhteydessä toimiva leditoimijoiden työryhmä Tavoitteena jakaa oikeaa ja puolueetonta tietoa ledeistä sekä niiden
LisätiedotVALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ
VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA
LisätiedotLedit vanhoissa ja uusissa sisävalaistusasennuksissa. Tapio Kallasjoki Vantaan kaupunginvaltuustolle
Ledit vanhoissa ja uusissa sisävalaistusasennuksissa Tapio Kallasjoki Vantaan kaupunginvaltuustolle ErP-säädökset pakottavat siirtymään energiatehokkaampiin lamppuihin Loiste- ja monimetallilamput, ledit
LisätiedotRatkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:
LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen
LisätiedotMikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012
Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012 Aiheita Valaistukseen liittyviä peruskäsitteitä Eri lampputyyppien ominaisuuksia Led-lampuissa huomioitavaa Valaistuksen mitoittaminen ja led valaistuksen mahdollisuudet
LisätiedotENERGIATEHOKAS VALAISTUS VALO-OLOSUHTEEN LAATUA UNOHTAMATTA
24.11.2019 ENERGIATEHOKAS VALAISTUS VALO-OLOSUHTEEN LAATUA UNOHTAMATTA Valaistuksen energiatehokkuus ja suunnittelun haasteet palvelurakennuksissa Kari Kallioharju, Tampereen ammattikorkeakoulu 24.11.2019
Lisätiedot21. VALAISTUSTEKNIIKKA
21. VALAISTUSTEKNIIKKA 21.1. Peruskäsitteet ja -suureet Näkyvä säteily - valo Sähkömagneettinen säteily voidaan jakaa mm seuraaviin allonpituusalueisiin Ultraviolettisäteily Näkyvä säteily-valo Infrapunasäteily
LisätiedotValaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen
Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.
LisätiedotValaistussuunnittelijan käsikirja
Valaistussuunnittelijan käsikirja Asennus- ja vianhakuohjeita 498 Direktiivi 2002/91/EY 528 531 Direktiivi ympäristölle vaarallisista aineista 526 527 Elektroniset liitäntälaitteet 486 488 EU-direktiivi
LisätiedotToimisto- ja liikerakennusten ulkovalaistuksen suunnitteluohje, jossa huomioidaan ympäristöluokituksien
Jari Rautiainen Toimisto- ja liikerakennusten ulkovalaistuksen suunnitteluohje, jossa huomioidaan ympäristöluokituksien vaatimukset Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka Insinöörityö
LisätiedotLED Systems. Yleisvalaistusta LEDtuotteilla
LED Systems Yleisvalaistusta LEDtuotteilla Valo: sähkömagenettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa (aallonpituus n 350 700 nanometriä) Näkyvää valoa Spektrijakauma Halogeenilamppu Pienoisloistelamppu
LisätiedotUlkovalaistuksen uudistaminen tehdaskiinteistössä
Niko Uimonen Ulkovalaistuksen uudistaminen tehdaskiinteistössä Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkö- ja automaatiotekniikka Insinöörityö 8.5.2018 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika
LisätiedotPohjankyläntie DESTIA. Päivämäärä: CalcuLuX Road
Suunnittelija: Risto Hiekkola Tässä raportissa esitetyt nimellisarvot on saatu tarkkuuslaskelmilla, jotka pohjautuvat tarkasti sijoitettuihin, kiinteässä suhteessa toisiinsa ja tarkasteltavaan alueeseen
LisätiedotPysäköintihallin valaisinvaihtoehtojen tarkastelu
Samuli Santala Pysäköintihallin valaisinvaihtoehtojen tarkastelu Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka Insinöörityö 2.6.2013 Alkulause Tämä insinöörityö tehtiin Suomen Messut Osk:lle.
Lisätiedot1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011
1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan
LisätiedotENERGIATEHOKAS VALAISTUS
ENERGIATEHOKAS VALAISTUS Kuva. McKinsey Helsinki 7.6.2011 Tapio Kallasjoki Kuvat: Greenpeace ja Hawells Sylvania, Osram Valaistus Tunnuslukuja valaistuksen energiankulutuksesta Valaistus kuluttaa noin
LisätiedotMASTERColour CDM- R Elite täydellistä säkenöintiä
Lighting MASTERColour CDM- R Elite täydellistä säkenöintiä on pienikokoinen, erittäin tehokas ja pitkäikäinen keraaminen, heijastimella varustettu monimetallilamppu, joka tuottaa säkenöivän valkoista valoa
LisätiedotEsimerkki. Lighting calculation. Today: 63 x HPS 400W (PW 480W) -> total PW= 30,2 kw.
Esimerkki Lighting calculation Today: 63 x HPS 400W (PW 480W) -> total PW= 30,2 kw. Solljus installation: 44 x Solljus Zenith 35W (PW 34W) -> total PW = 5kW. Kontaktperson: Ordernr.: Firma: Kundnr.: Päivämäärä:
LisätiedotNummelanharjun jalkapallokenttä
Valaistuslaskelma Alenemakerroin 0,85 (50 000h) Puhdistus/huoltoväli max. 4v. Päivämäärä: Tekijä: Niko Kivioja Sisällysluettelo Nummelanharjun jalkapallokenttä Projektin etusivu Sisällysluettelo Nummelanharjun
LisätiedotTehdashallin valaistuksen hankinta-, käyttö- ja energiakustannusten laskenta ja vertailu
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Talotekniikka Tutkintotyö Kati Asell Tehdashallin valaistuksen hankinta-, käyttö- ja energiakustannusten laskenta ja vertailu Työn valvoja Työn
LisätiedotMINI LEAN DL. SKILUX VALAISTUS
SKILUX VALAISTUS www.skilux.fi Heijastinkulmat COB 1206: 15, 20, 30, 50 Teho 10W-36W Valovirta 3525lm-4250lm Pieni ja elegantti Mini Lean DL LED alasvalo, passiivijäähdytyksellä. Tämä tuote on helposti
LisätiedotNANO Tuotteella on tehtaan myöntämä 5-vuoden takuu. Valonlähde vaihtoehdot CRI K, 4000 Valon värin yhtenäisyys MacAdams 3 SDCM
Teho 54W - 158W Valovirta 6 643lm-21 456lm Tuote saatavilla myös mustana ja hopeana NANO X B C 800 mm 812 mm 82 mm 52 mm 1200 mm 1212 mm 82 mm 52 mm 2400 mm 2412 mm 82 mm 52 mm 1200 mm telescope 1750 mm
LisätiedotSL713 LED HYVÄ DESIGN KOHTAA TEKNISEN TÄYDELLISYYDEN. spittler on yritys Performance in Lighting S.p.A. konsernissa www.performanceinlighting.
SL7 LED HYVÄ DESIGN KOHTAA TEKNISEN TÄYDELLISYYDEN spittler on yritys Performance in Lighting S.p.A. konsernissa www.performanceinlighting.com 2 www.performanceinlighting.com www.spittler.de SL7 LED SISÄLLYS
LisätiedotArto Kurvinen VALAISTUKSEN SUUNNITTELU DIALUX-EVO VALAISTUSLASKENTAOHJELMALLA
Arto Kurvinen VALAISTUKSEN SUUNNITTELU DIALUX-EVO VALAISTUSLASKENTAOHJELMALLA Sähkötekniikan koulutusohjelma 2016 VALAISTUKSEN SUUNNITTELU DIALUX- EVO VALAISTUSLASKENTAOHJELMALLA Kurvinen, Arto Satakunnan
LisätiedotELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka Laskuharjoitukset. Suure Symboli Yksikkö Laskenta Valovirta cd (kandela)
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka IV-V/20142015 Laskuharjoitukset Ratkaisut Tehtävä 1 Täydennä taulukko: Suure Symboli Yksikkö Laskenta Valovirta cd (kandela) Valotehokkuus E cos = Ratkaisu: Suure (På Svenska;
LisätiedotRelux-valaistuslaskentaohjelman käyttö ja vertailu DIALuxiin
Relux-valaistuslaskentaohjelman käyttö ja vertailu DIALuxiin Juha Honkanen Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Talotekniikka Sähköinen talotekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Talotekniikan koulutusohjelma
LisätiedotJoona Hannula VALAISTUSVOIMAKKUUDEN VAIKUTUS PERUSTAMIS- JA KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN
Joona Hannula VALAISTUSVOIMAKKUUDEN VAIKUTUS PERUSTAMIS- JA KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN VALAISTUSVOIMAKKUUDEN VAIKUTUS PERUSTUS- JA KÄYT- TÖKUSTANNUKSIIN Joona Hannula Opinnäytetyö Kevät 2017 Sähkötekniikan tutkinto-ohjelma
LisätiedotDialux-koulutus 01.02.2010. valaistuslaskentaohjelma ver 4.7 1. osa: Peruskäyttö. Tampereen ammattikorkeakoulu Pirkko Harsia DIALUX
valaistuslaskentaohjelma ver 4.7 1. osa: Peruskäyttö Tampereen ammattikorkeakoulu Pirkko Harsia 1 DIALUX Ohjelman ver. 4.7. asennettavissa mm. osoitteista: www.dial.de Valaisinvalmistajien/ maahantuojien
LisätiedotLED-valaistus ja sen valintaan vaikuttavat tekijät
Olli Suomalainen LED-valaistus ja sen valintaan vaikuttavat tekijät Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkö- ja automaatiotekniikka Insinöörityö 30.10.2017 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä
LisätiedotUudet valaistusratkaisut talliyrityksissä. kuva:
Uudet valaistusratkaisut talliyrityksissä kuva: www.ledistys.fi 1 Jodat Ympäristöenergia Oy 2 Jodat Ympäristöenergia Oy 3 Hyvän valaistuksen perusominaisuudet Energiapihi Syttyy heti Pitkä ikä, vähäinen
LisätiedotLED-valaistus. Tilannekatsaus 2015. Tapio Kallasjoki
LED-valaistus Tilannekatsaus 2015 Tapio Kallasjoki Sisältöä Miten ledit poikkeavat perinteisitä valonlähteistä? Miten tähän on tultu? Ledien ominaisuudet Energiatehokkuus ja viranomaisten päätökset Värintoisto
LisätiedotGE Lighting. GE LED-lamput 2014
GE Lighting GE LED-lamput 2014 Pituus/halkaisija (mm) Vastaavuus (W) Energialuokka Väri-lämpötila (K) Pituus/halkaisija (mm) Vastaavuus (W) Energialuokka Värilämpötila (K) Pakkauskoko Hehkulampun korvaavat
LisätiedotLED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT
LED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT SYYSKUU 2007 Emme varastoi läheskään kaikia tuotteita. Osa tuotteistamme on ns. tehdastoimituksena. Toimitusaika tyypillisesti noin 1 viikko (varastotavara). Ei varastoitavissa
LisätiedotLedifaktoja Valomessut Daniel Jenkins OEM / Philips Valaistus
Ledifaktoja Valomessut 2009 Daniel Jenkins OEM / Philips Valaistus Kolme trendiä, kolme mahdollisuutta Perinteisistä valonlähteistä Led-valaistusratkaisuihin Komponenteista ja tuotteista sovelluksiin ja
LisätiedotLed-tuotteiden hankinta ja käyttöönotto
Jukka Magnusson Led-tuotteiden hankinta ja käyttöönotto Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähköisen talotekniikan tutkinto Insinöörityö 22.5.2014 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Tutkinto
LisätiedotTuotekuvaus. MASTERColour CDM-TD. Hyödyt. Ominaisuudet. Käyttökohteet
Lighting Tuotekuvaus Keraaminen, kaksikantainen, pienikokoinen monimetallilamppu, jonka valon väri pysyy muuttumattomana koko eliniän Hyödyt Väri säilyy muuttumattomana koko käyttöiän ajan Suuri valotehokkuus,
LisätiedotSamuli Parviainen. Led-tievalaistus. Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU. Sähkötekniikan koulutusohjelma
Samuli Parviainen Led-tievalaistus Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Tammikuu 2015 Tiivistelmä TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Centria amk Koulutusohjelma Sähkövoimatekniikka
LisätiedotELEC-C8001 Sähköenergiatekniikka. VALAISTUS Prof. Liisa Halonen
ELEC-C8001 Sähköenergiatekniikka VALAISTUS Prof. Liisa Halonen ELEC-6001 Ohjelma tänään Valaistusalan tutkimuksia Valaistuksen energiankäyttö ja elinkaarikustannukset Mitä valo on Valaistustekniset suureet
LisätiedotENERGIATEHOKAS VALAISTUS JA DIALUX EVON HYÖDYNTÄMINEN ENERGIATEHOKKAAN VALAIS- TUKSEN SUUNNITTELUSSA
ENERGIATEHOKAS VALAISTUS JA DIALUX EVON HYÖDYNTÄMINEN ENERGIATEHOKKAAN VALAIS- TUKSEN SUUNNITTELUSSA Petri Vinnikainen Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Talotekniikan koulutusohjelma Sähköinen talotekniikka TIIVISTELMÄ
LisätiedotTuotekuvaus SON. Hyödyt. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Versions. Suurpainenatriumlamppu opaloidulla ulkokuvulla
Lighting Tuotekuvaus Suurpainenatriumlamppu opaloidulla ulkokuvulla Hyödyt -lamppu on kustannustehokas ja luotettava ratkaisu Ominaisuudet Ellipsoidin muotoinen, sisäpuolelta päällystetty ulkokupu Suuri
LisätiedotL E D I F A K T A. Ledit lämpenevät
Ledit lämpenevät Ledin tehosta 75...80% muuttuu lämmöksi. oisin kuin perinteiset valonlähteet, ledi ei säteile tuottamaansa lämpöä pois, vaan lämpö on johdettava esimerkiksi valaisimen runkoon ja siitä
LisätiedotV6 Taavetti-Lappeenranta
Rampit_ kaksi ajorataa Päivämäärä: 28-04-20 Suunnittelija: Risto Hiekkola Tässä raportissa esitetyt nimellisarvot on saatu tarkkuuslaskelmilla, jotka pohjautuvat tarkasti sijoitettuihin, kiinteässä suhteessa
LisätiedotValaistuslaskelma jääkiekkokaukalolle, 50 kpl 150W ledlamppuja
lamppuja Partner for Contact: Order No.: Company: Customer No.: Päivämäärä: : Sisällysluettelo lamppuja Projektin etusivu 1 Sisällysluettelo 2 Luettelo valaisimista 3 Tila 1 Yhteenveto 4 Valaisimet (pohjakuva)
LisätiedotAIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921
Kodin lamput AIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921 Lamput ja valaisimet ovat Airamin tuotevalikoiman ydin. Airamin tuotteet sopivat hyvin suomalaiseen miljööseen ja vaativiin valaistusolosuhteisiin.
Lisätiedotja ohjelmien vertailu
Niko Viljander Valaistussuunnittelun ja ohjelmien vertailu toteutustapojen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkövoimatekniikka Insinöörityö 12.04.2017 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä
LisätiedotAidot värit. MASTER TL-D 90 Graphica. Hyödyt. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Versions
Lighting Aidot värit MASTER Tämä TL-D-lamppu tarjoaa erinomaisen värintoiston, joten se sopi hyvin graafiselle ja painoalalle, kun painetun materiaalin laadun seuranta on tärkeää. Hyödyt Erittäin todenmukainen
LisätiedotAidot värit. MASTER TL-D 90 Graphica. Hyödyt. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Versions
Lighting Aidot värit MASTER Tämä TL-D-lamppu tarjoaa erinomaisen värintoiston, joten se sopi hyvin graafiselle ja painoalalle, kun painetun materiaalin laadun seuranta on tärkeää. Hyödyt Erittäin todenmukainen
LisätiedotFL LED MUUNNELTAVUUTTA TEHOKKUUTTA TOIMINNALLISUUTTA. SPITTLER on yritys Perfomance in Lighting S.p.A. konsernissa. www.performanceinlighting.
FL LED MUUNNELTAVUUTTA TEHOKKUUTTA TOIMINNALLISUUTTA SPITTLER on yritys Perfomance in Lighting S.p.A. konsernissa. www.performanceinlighting.com 2 www.performanceinlighting.com FL LED Sisällys Tuoteperhe
LisätiedotTUULILASIN LOPPUTARKASTUKSEN KEHITTÄMINEN PILKINGTONIN LAITILAN TEHTAALLA
TUULILASIN LOPPUTARKASTUKSEN KEHITTÄMINEN PILKINGTONIN LAITILAN TEHTAALLA Pekka Laihonen Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Talotekniikan koulutusohjelma Sähköinen talotekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotSNEP Linear SR. Tuotetiedot. Optinen muoviheijastin, korkean hyötysuhteen optinen PC suoja mikroprisma, kirkas tai satiini.
1 Mekaaniset Suojausluokka Kotelointiluokka IK-luokka I IP44/IP65 IK08 Käyttöympäristön lämpötila [ C] -20 +40 C -40 +50 C (Teollisuusversio) Runkorakenne / muut tekniset tiedot Yleiskuvaus / tuotekuvaus
LisätiedotValaistuslaskelma jääkiekkokaukalolle, 50 kpl 240W ledlamppuja
lamppuja Partner for Contact: Order No.: Company: Customer No.: Päivämäärä: : Sisällysluettelo Valaistuslaskelma jääkiekkokaukalolle, 50 kpl 240W ledlamppuja Projektin etusivu 1 Sisällysluettelo 2 Luettelo
LisätiedotENERGY SAVING LAMPS. Energiansäästölamput 2008
Energiansäästölamput 2008 GP Saving Lamps Edut Säästää ympäristöä, vähentää hiilidioksidipäästöjä CO². Kestää 8-12 kertaa kauemmin* Vähentää kotitalouksien sähkönkulutusta jopa 80%* ja näin ollen myös
LisätiedotÄlykäs katuvalaistus ja valaisimen elinikä. Hans Baumgartner Muuttuva valaistus- ja liikenneympäristö Aalto Yliopisto
Älykäs katuvalaistus ja valaisimen elinikä Hans Baumgartner Muuttuva valaistus- ja liikenneympäristö Aalto Yliopisto 5.4.2016 Johdanto Älykkäässä katuvalaistuksessa valaistustasoa säädetään valaistuksen
LisätiedotLife cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia
Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia Leena Tähkämö 18. syyskuuta 2013 Valaistuksen ja valonlähteiden
LisätiedotEfficient fluorescent lighting with improved color rendering
Lighting Efficient fluorescent lighting with improved color rendering The lamp can be operated in existing TL-D luminaire and is available in a wide range of wattages and colors. Hyödyt Good color rendering
LisätiedotStyliD PremiumWhite ihanteellinen yhdistelmä erittäin laadukasta valoa ja energiansäästöä muoti- ja huonekalumyymälöihin
Lighting StyliD PremiumWhite ihanteellinen yhdistelmä erittäin laadukasta valoa ja energiansäästöä muoti- ja huonekalumyymälöihin StyliD PremiumWhite StyliD PremiumWhite -valaisimilla saa luotua myymälään
LisätiedotPitkäikäinen, särkymätön loisteamppu
Pitkäikäinen, särkymätön loisteamppu MASTER Tässä -lampussa on suojapäällyste, joka pitää lasin ja lampun osat yhdessä myös vahingon sattuessa. Lamppu on helppo tunnistaa toisessa päässä olevasta sinisestä
LisätiedotAutoliikkeen energiatehokkuuden parantaminen
Autoliikkeen energiatehokkuuden parantaminen valaistuksen avulla Sami Kalliomäki Opinnäytetyö Toukokuu 2017 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma Sähkövoimatekniikka
LisätiedotValaistuksen suunnittelu uuteen asuinrakennukseen
Valaistuksen suunnittelu uuteen asuinrakennukseen Valaistus on tärkeä osa hyviä asuinolosuhteita - tärkeämpi kuin yleensä osaamme edes kuvitella. Valaistus vaikuttaa monin tavoin ihmisen hyvinvointiin
LisätiedotVEGA L. Edut. Sovellettavuus
Vega L on monipuolinen tulevaisuuden Smart City -tarpeet täyttävä tie- ja katuvalaisin. Valaisin soveltuu erinomaisesti skandinaavisiin olosuhteisiin muotoilultaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan. Valaisimen
LisätiedotKätevin tapa korvata purkauslamput LED-lampuilla
LED-lamput TrueForce LED HPL Kätevin tapa korvata purkauslamput LED-lampuilla UUSI! Kustannustehokas LED-lamppuvaihtoehto kaupunki- ja puistovalaistukseen Tärkeimmät ominaisuudet Pieni koko Kevyt vain
LisätiedotPostipuiston Maaliikennekeskuksen kaavamuutosalueen häiriövaloselvitys
Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Teknistaloudellinen toimisto Postipuiston Maaliikennekeskuksen kaavamuutosalueen häiriövaloselvitys Tekninen selvitys 30.9.2015 2 Esipuhe Tämä julkaisu toimii
LisätiedotAmmattimaista ja energiaa säästävää valaistusta
Ammattimaista ja energiaa säästävää valaistusta MASTER PL-Electronic Pinnoittamattomat energiaa säästävät MASTER-lamput täydellinen ratkaisu, kun tarvitset parasta suorituskykyä ja luotettavuutta. Hyödyt
LisätiedotTulevia muutoksia kohdelampuille
Tulevia muutoksia kohdelampuille Arvioitu aika 1.9.2014 HID = suurpaineinen purkauslamppu (monimetallilamppu) CFL = loistelamppu HL LV = pienoisjännitteinen halogeenilamppu HL MV = verkkojännitteinen halogeenilamppu
LisätiedotLED. Tulevaisuuden valonlähde. Kymmenen asiaa, jotka sinun tulee tietää ledeistä
LED Tulevaisuuden valonlähde 10 Kymmenen asiaa, jotka sinun tulee tietää ledeistä LED-terminologia LED: valodiodi LED-moduuli: Yksi tai useampi valodiodi liitetään piirikortille. LED-ohjain: Teho-ohjain,
LisätiedotAlkuperäinen! MASTER PL-S 2-nastainen
Alkuperäinen! MASTER PL-S 2-nastainen MASTER PL-S on tehokas, pienitehoinen ja pienikokoinen pistokantaloistelamppu, joka sopii koristeellisiin valaisimiin ja valon suuntaamiseen. Alkuperäinen Philipsin
LisätiedotMASTERColour CDM- Rm Elite Mini säkenöivän valkoista valoa
Lighting MASTERColour CDM- Rm Elite Mini säkenöivän valkoista valoa MASTERColour CDM-Rm Elite Mini MASTERColour CDM-Rm Elite Mini on pienikokoinen, erittäin tehokas, pitkäikäinen heijastimella varustettu
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Isto Poutiainen SISÄVALAISTUSSUUREIDEN NÄKEMINEN, LASKEMINEN JA MITTAUS ASUNNOISSA Opinnäytetyö Maaliskuu 2015 OPINNÄYTETYÖ Tammikuu 2014 Sähkötekniikan
LisätiedotHUOLTOMIEHEN LAMPPU- OPAS
HUOLTOMIEHEN LAMPPU- OPAS Sisällysluettelo Peruskäsitteet...3 Lampputyypit...6 Valonlähteen valinta...12 Pakkausmerkinnät...13 Lamppujen kierrätys...15 Konttoreiden yhteystiedot...16 2 Peruskäsitteet Valovirta
LisätiedotSNEP Linear SR. Tuotetiedot. Mekaaniset ominaisuudet. Suojausluokka Kotelointiluokka
1 Mekaaniset Suojausluokka Kotelointiluokka IK-luokka I IP44 IK08 Käyttöympäristön lämpötila [ C] -25 +40 C -40 +50 C (Teollisuusversio) -40 +40 C (Teollisuusversio150W) Runkorakenne / muut tekniset tiedot
Lisätiedot7 VUODEN. valtavalo VALTAVALO G4 LED-VALOPUTKET TAKUU G4 LED-VALOPUTKEN TEKNISET LISÄTIEDOT
VALTAVALO G4 LED-VALOPUTKET G4 LED-VALOPUTKEN TEKNISET LISÄTIEDOT 7 VUODEN TAKUU Nopea, helppo ja turvallinen tapa päivittää olemassa oleva valaistus LED-tekniikkaan 125 000 tunnin käyttöikä 7 vuoden takuu
LisätiedotPILKINGTONIN TAMPEREEN TEH- TAAN VALAISTUKSEN KEHITTÄ- MINEN
PILKINGTONIN TAMPEREEN TEH- TAAN VALAISTUKSEN KEHITTÄ- MINEN Samu Lahikainen Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Kone- ja tuotantotekniikka Modernit tuotantojärjestelmät ja tuotantotalous TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotSisältö ratkaisee. PHILIPS LED Spottilamppu (himmennettävä) 4 W (35 W) GU10 Lämpimän valkoisesta erittäin lämpimään valkoiseen WarmGlow, himmennettävä
PHILIPS LED Spottilamppu (himmennettävä) 4 W (35 W) GU10 Lämpimän valkoisesta erittäin lämpimään valkoiseen WarmGlow, himmennettävä Sisältö ratkaisee Philipsin LED-lasispottilamppu on täydellinen korvike
Lisätiedot13 VALAISTUSTEKNIIKKA
13 VALAISTUSTEKNIIKKA Tapani Nurmi 13.1 Valonlähteet Valonlähteet voidaan jakaa valon tuotantotavan perusteella kolmeen pääryhmään. Nämä pääryhmät (kuva 13.1) ovat: termiset säteilijät loistesäteilijät
LisätiedotRunko alumiiniprofiilia, päädyt kestävää ja paloa edistämätöntä V-0-paloluokiteltua PC-muovia tai alumiinia.
1 Mekaaniset Suojausluokka IK-luokka I IP44/IP65 IK08 Käyttöympäristön lämpötila [ C] -20 +40 C -40 +50 C (Teollisuusversio) Runkorakenne / muut tekniset tiedot Yleiskuvaus / tuotekuvaus Häikäisysuoja
LisätiedotAidot värit. MASTER TL-D 90 Graphica
Aidot värit MASTER Tämä TL-D-lamppu tarjoaa erinomaisen värintoiston, joten se sopi hyvin graafiselle ja painoalalle, kun painetun materiaalin laadun seuranta on tärkeää. Hyödyt Erittäin todenmukainen
LisätiedotTALOUDELLISEMMAN VALAIS- TUKSEN SUUNNITTELU TOI- MISTOON JA TEOLLISUUSHAL- LIIN
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA TALOUDELLISEMMAN VALAIS- TUKSEN SUUNNITTELU TOI- MISTOON JA TEOLLISUUSHAL- LIIN TEKIJÄ: Eetu Seppänen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotYksi lamppu, kolme valoasetusta
PHILIPS LED Lamppu 14 7 3,5 W (100 W) E27 Lämmin / erittäin lämmin / todella lämmin Ei himmennettävä Yksi lamppu, kolme valoasetusta Joskus täydellisen tunnelmavalaistuksen luominen on tärkeää. Philipsin
LisätiedotValaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä
Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä Valaistuspäällikkö Juhani Helsingin kaupunki Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta? -seminaari 26.2.2015 Ulkovalaistuksen tavoitteet Turvallisuuden ja viihtyisyyden
LisätiedotFYSI1040 Fysiikan perusteet III / Harjoitus 1 1 / 6
FYSI040 Fysiikan perusteet III / Harjoitus / 6 Laskuharjoitus 2. Halogeenilampun käyttöhyötysuhde on noin 6 lm/w. Laske sähköiseltä ottoteholtaan 60 watin halogenilampun tuottama: (a) Valovirta. (b) Valovoima
LisätiedotPERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI
PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI Arvioijan nimi: Päivämäärä ja kellonaika: Arvioitava tila: Sijainti tilassa: Vastaa kysymyksiin annetussa järjestyksessä! Antaessasi vastauksesi asteikkomuodossa,
LisätiedotLED-Valaistus teollisuudessa
LED-Valaistus teollisuudessa Juha Fomin Opinnäytetyö Kevät 2016 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka JUHA FOMIN LED-valaistus teollisuudessa
LisätiedotPerintökuja, valaistusteknilliset laskennat
Päivämäärä: Tekijä: MSu Sisällysluettelo 12345-7 Perintökuja, valaistusteknilliset laskennat Projektin etusivu 1 Sisällysluettelo 2 Luettelo valaisimista 3 Perintökuja väl. Perintötie-Huberinpolku Suunnittelutiedot
LisätiedotRunkorakenne / muut tekniset tiedot Runko alumiiniprofiilia, päädyt kestävää ja paloa edistämätöntä V- 0-paloluokiteltua PC-muovia.
1 Mekaaniset Suojausluokka Kotelointiluokka IK-luokka Käyttöympäristönlämpötila I IP44 / IP65 IK08-20 +40 C / -40...+50 C Runkorakenne / muut tekniset tiedot Runko alumiiniprofiilia, päädyt kestävää ja
LisätiedotLIIKEKIINTEISTÖN VALAISTUKSEN ARVIOINTI JA PARANTAMINEN
VALITSE KOHDE. - VALITSE KOHDE. VALITSE KOHDE. LIIKEKIINTEISTÖN VALAISTUKSEN ARVIOINTI JA PARANTAMINEN 1 T E K I J Ä : Sampo Putkonen 2 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan
LisätiedotKuvantavan luminanssimittauksen hyödyntäminen valaistussuunnittelussa
Riku Pirtilä Kuvantavan luminanssimittauksen hyödyntäminen valaistussuunnittelussa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkövoimatekniikka Insinöörityö 10.9.2013 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä
LisätiedotHelppo siirtyminen miellyttävään valkoiseen valoon
Lighting Helppo siirtyminen miellyttävään valkoiseen valoon on keraaminen monimetallilamppu, jolla on opaali ellipsinmuotoinen ulkokupu. Ulkokäyttöön, miellyttävä valkoinen valo. Hyödyt Valkoinen ja lämmin
LisätiedotKätevin tapa korvata HPI-, SON- tai HPLlamput LED-lampuilla
Teollisuus- ja myymälävalaistus TrueForce LED HPI UUSI! Kätevin tapa korvata HPI-, SON- tai HPLlamput LED-lampuilla Kustannustehokas LED-lamppuvaihtoehto syväsäteilijöihin teollisuus- ja myymälävalaistuksessa
LisätiedotMaailman tehokkain loistelamppu
Lighting Maailman tehokkain loistelamppu Tämä erittäin tehokas TL5-lamppu (putken halkaisija 16 mm) säästää huomattavasti energiaa vaihda vain lamppu uuteen. -lampulla on erinomainen valontuoton pysyvyys
LisätiedotVV 25 F 150 E
Nopea, helppo ja turvallinen tapa päivittää olemassa oleva valaistus LED-tekniikkaan 64 000 tunnin käyttöikä 5 vuoden takuu Laaja 240 valonjako Valmistettu Suomessa LED-valoputkistandardin EN62776 mukaisesti
LisätiedotLuonnollinen värintoisto
Luonnollinen värintoisto MASTER Tämän TL-D-lampun ansiosta värit ovat luonnollisia ja ne näyttävät syviltä ja korostetuilta. Sopii käyttökohteisiin, joissa tarvitaan korkealaatuista värintoistoa: ensiapu-
LisätiedotULKOVALAISTUKSEN SUUNNITTELU ASUNTOMESSUKOHTEESEEN
Sauli Leppänen ULKOVALAISTUKSEN SUUNNITTELU ASUNTOMESSUKOHTEESEEN Opinnäytetyö Sähkötekniikan koulutusohjelma Helmikuu 2017 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 23.2.2017 Tekijä(t) Sauli Leppänen Koulutusohjelma
LisätiedotToimintamalli - EkoValo. lightinglab.fi/ekovalo Espoo 2011
EkoValo lightinglab.fi/ekovalo Espoo 2011 Toimintamalli - Elohopealampuista energiatehokkaampaan ulkovalaistukseen Marjukka Puolakka, Antti Rantakallio, Leena Tähkämö, Anne Ylinen, Liisa Halonen Aalto-yliopisto
LisätiedotEspoon katuvalaistus
Espoon katuvalaistus Katuvalaistuksen energiankulutuksen ja ylläpitokustannusten säästötoimet Katuvalaistuksen säästötoimet Espoossa 1. Katuvalaistuksen rakentamisessa sekä saneerauksessa, että uudisrakentamisessa
LisätiedotNEW YORK LED VISUAALISTA MUKAVUUTTA JA NYKYAIKAISTA SUUNNITTELUA
NEW YORK LED VISUAALISTA MUKAVUUTTA JA NYKYAIKAISTA SUUNNITTELUA 2 www.performanceinlighting.com NEW YORK LED VISUAALISTA MUKAVUUTTA JA NYKYAIKAISTA SUUNNITTELUA Mustavalkoinen valokuva lounas pilvenpiirtäjän
LisätiedotEcophon Square 43 LED
Ecophon Square 43 LED Ecophon Square 43 on täysin integroitu upotettu valaisin Dg-, Ds- ja E-reunaisille levyille, ja joka on kehitetty Akutex FT -pintaisiin Ecophon-akustiikkakattoihin sopivaksi. Valaisin
Lisätiedot