s.53 s.22 s.50 s.46 s.14 s.32 s.67 Polttolaitosmies Asiakaspalvelupäällikkö Pia Sillstén Kaukolämpöasentaja Tarmo tuominen Kaukolämpöasentaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "s.53 s.22 s.50 s.46 s.14 s.32 s.67 Polttolaitosmies Asiakaspalvelupäällikkö Pia Sillstén Kaukolämpöasentaja Tarmo tuominen Kaukolämpöasentaja"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011

2 Lukuisat turkuenergialaiset varmistavat työllään joka päivä, että kaupunkilaisten arki pyörii tuttuun tapaan. Vuosikertomuksemme sivuilla pääset tutustumaan muutamaan heistä. Lue myös vuoden 2011 tapahtumistamme tämän sivun sisäpuolelta sekä värikkäästä historiastamme takakannen sisäpuolelta. Polttolaitosmies tero seppä s.53 Verkostosuunnittelija tero kotikivi s.14 Kaukolämpöasentaja Tarmo tuominen Asiakaspalvelupäällikkö Pia Sillstén Kaukolämpöasentaja Tarmo tuominen s.22 s.50 s.65 Verkonrakennusteknikko Yhteiskuntavastuuasiantuntija maaret murto minna niemelä s.46 Verkostotarkastaja s.32 kari sanevuori s.67

3 Vuosi 2011 lyhyesti Earth Hour WWF:n ilmastotempaus pimensi Turkua. Turku Energia sammutti Fibonaccipiipun ja Aurajoen rantamuurien ja -puiden valot. Toukokuu: Etäluettavien sähkömittareiden asentamisprojekti alkaa. Vuoden 2011 aikana asennettiin yhteensä n uutta tuntimittaukseen kykenevää mittaria Pansion monipolttoainevoimalaitoksen YVA valmistui. Ympäristövaikutusten arviointiselostus esiteltiin yleisötilaisuudessa ja Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi siitä lausuntonsa Selostusta pidettiin riittävänä ja jatkosuunnittelun mahdollistavana. Huhtikuu: Linnankadun vanhan kivihiilivoimalaitoksen purku valmistuu. Tyhjälle voimalaitosrakennukselle etsitään uutta käyttöä Jätteenpolttolaitos Turku Energialle. Turun kaupungin jätteenpolttolaitos ja sen 29 työntekijää siirtyi Turku Energiaan Rakentaminen ja Sisustaminen messut. Uudet etäluettavat sähkömittarit ja energiavinkit kiinnostivat kävijää Turku 2011: Energo maailmankaikkeuden soundtrack. Turku Energia toimi Turku 2011-produktion isäntänä ja kutsui asiakkaitaan ainutlaatuiseen musiikkikokemukseen Vuoden 2010 tilinpäätös. Turku Energian energiamyynti ja liikevaihto kasvoivat tulos laski 6.4. Työvuosimerkkipäivää vietettiin kaupungintalolla. Tilaisuudessa jaettiin Tasavallan presidentin kunniamerkit sekä palkittiin pyöreitä vuosia Turku Energiassa työskennelleitä työntekijöitä Pakkarin sähköaseman modernisointi alkaa. Kojeistojen uusinta vahvistaa Turun keskustan sähkönsyöttöä Touko 2011 suurhäiriöharjoitus. Historian suurimmassa kriisiharjoituksessa harjoiteltiin yhteistoimintaa ja tiedottamista kuvitteellisessa, koko Etelä-Suomen kattavassa laajassa sähkökatkossa. Tammi helmi maalis huhti touko kesä

4 Turku palaa. Turku Energia oli yksi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden sponsoreista tuoden energiaa lukuisiin kulttuuritapahtumiin ja kohteisiin Jälleen uusia taidesähkökaappeja! 25 Turun keskustaalueen sähkökaappia on saanut uuden jännittävän asun kulttuuripääkaupunkivuoteen kuuluvassa BOXhankkeessa. Portsassa lisäksi 9 kaappia sai uuden kuosin Turun Messut kävijää. Turku Energia toi messuille ainutkertaisia elämyksiä, sähkön aikamatkan, tiedetyöpajan, sähkötohtorin vastaanoton ja sähköisen liikkumisen maailman! 9.8. Ari Saukkonen aloittaa Turku Energia Sähkönmyynnin johtajana Turun kaupunginvaltuustolta vihreätä valoa seudulliselle energiaratkaisulle. Valtuusto kannatti 46-21, että nk. seudullisen energiaratkaisun valmistelua voidaan jatkaa marraskuussa 2010 allekirjoitetun ja kevään 2011 aikana muokatun osakassopimuksen mukaisesti Energiansäästöviikko. Turku Energia järjesti yhteistyökumppaneiden kanssa jälleen runsaasti ohjelmaa omalle henkilöstölle ja eri asiakasryhmille. Energiansäästöön aktivoitiin myös Sähkötohtori-mainoksin televisiossa ja radiossa Tuomiokirkon joulukuusen led-valot sytytetään. Turun tuomiokirkon perinteikäs joulukuusi valaistiin kolmatta vuotta peräkkäin energiatehokkaasti uusilla led-lampuilla Valotaideteos Mater Marinum julkistetaan kulttuuripääkaupunkivuoden päättäjäisissä. Turku Energia ja Turun Satama tukivat vanhaan telakkanosturiin toteutetun ympäristötaideteoksen toteuttamista pysyväksi maamerkiksi Turkuun Seudullinen energiaratkaisu varmistui Turun seudun lähitulevaisuuden merkittävimpiin ja mittavimpiin lukeutuva energiayhteistyösopimus allekirjoitettiin. Kaukolämmön myynti ja jakelu Turku Energian vastuulle ja energiantuotanto sekä sen kehittäminen Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n vastuulle v alusta Tapani-myrsky murjoo myös Turun sähköverkkoa. Voimakkain talvimyrsky miesmuistiin katkoi sähköt enimmillään turkulaiselta. Viankorjaus ja tiedottaminen onnistuivat hyvin Sähköenergian hintaa nostetaan. Syynä koko alkuvuoden jatkunut sähkön hankintakustannusten nousu Osavuosikatsaus 1-6/2011 Sähkön ja kaukolämmön kulutus laski hieman Turussa alkuvuonna. heinä elo syys loka marras joulu

5 Sisällys 6 Turku Energian vuosi Strategia ja johtaminen 12 Toimitusjohtajan katsaus 14 Toimintaympäristön näkymät 22 Katsaus liiketoimintoihin 24 Lämpö 26 Sähkönmyynti 28 Sähköverkot 30 Urakointipalvelut 32 Ympäristövastuu 46 Taloudellinen vastuu 50 Sosiaalinen vastuu 52 Henkilöstö 58 Asiakkaat 62 Konsernihallinto 64 Riskienhallinnan periaatteet 68 Svensk resumé 71 English in brief 74 Raportin GRI-vertailu 76 Sanastoa Tämän vuosikertomuksen sisältö ja kattavuus Turku Energia -konsernin vuosikertomus tilinpäätösliitteineen kattaa konsernin vastuuraportoinnin lisäksi liiketoimintakatsauk sen, hallituksen toimintakertomuksen sekä tilinpäätösraportin vuodelta Konserni on julkaissut vuosina erillisen yhteiskuntavastuuraportin, vuodesta 2007 yritysvastuusta on raportoitu osana vuosikertomusta. Raportointi kattaa koko Oy Turku Energia Åbo Energi Ab -emoyhtiön ja tytäryhtiö Turku Energia Sähköverkot Oy:n toiminnan. Raportti ei kata Turku Energian muita tytär- eikä osakkuusyhtiöitä. Sen toteutuksessa on huomioitu Kirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohje toimintakertomuksen laatimisesta. Ympäristömittareiden osalta raportoidaan oman toiminnan ympäristövaikutukset milloin toisin ei ole ilmoitettu. Tiedot perustuvat viranomaisille raportoitaviin tietoihin ja ulkopuolisten tekemiin tutkimuksiin. Tunnuslukujen laskenta perustuu talousja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiin ja sertifioituun ISO ympäristöjärjestelmään. Talouden tunnusluvut perustuvat tarkastettuun kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Raportissa uutena tuotantolaitoksena on mukana Turku Energialle siirtynyt Turun kaupungin jätteenpolttolaitos. Raportin tiedot ovat vertailukelpoisia edellisen vuoden raportin kanssa. Raportissa on huomioitu ensisijaisesti energian tuotanto, hankinta ja jakelu sekä energiaalan verkostourakointi yhteiskuntavastuun taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen vastuun näkökulmasta. Raportti noudattaa mahdollisimman pitkälle Global Reporting Initiative (GRI) -suosituksia ja sen energia-alan toimialakohtaisia indikaattoreita, mutta kaikilta osin suositusten mittareita ei ole Turku Energian toiminnan luonne huomioiden raportoitu. Kuvaus raportin kattavuudesta suhteessa GRI-suosituksiin löytyy vuosikertomuksen takaliepeestä. Raporttia ei ole varmennettu ulkopuolisen tahon toimesta. Seuraava, vuoden 2012 raportti julkaistaan keväällä

6 Turku Energian vuosi 2011 Turku Energian sähkön ja lämmön myyntimäärät laskivat vuonna 2011 edellisvuotta lämpimämmän sään johdosta. Liikevaihto kuitenkin kasvoi polttoaineiden hinnannousun ja energiaverojen korotuksen johdosta, ja myös liiketoiminnan tulos kasvoi edellisvuodesta. tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 226,8 205,7 197,4 Lämmönmyynti, GWh Sähkönmyynti, GWh Sähkönsiirto, GWh Liikevoitto, milj. euroa 23,4 18,5 27,5 % liikevaihdosta 10,3 9,0 13,9 Tilikauden voitto, milj. euroa 19,3 15,1 23,2 Investoinnit, milj. euroa 14,1 17,7 12,3 Oman pääoman tuotto (%) 16,5 13,3 20,9 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 17,3 14,4 21,5 Gearing (%) 14,7 20,3 17,6 Henkilöstö keskimäärin Osingot, milj. euroa 14,0 14,0 21,3 Liikevaihto Turku Energia -konsernissa nousi 10,3 prosenttia ja oli 226,8 milj. euroa (2010: 205,7 milj. euroa). Liikevoitto parani 26,4 prosenttia 23,4 milj. euroon (18,5 milj. euroa). Investoinnit olivat 14,1 milj. euroa (17,7 milj. euroa). Investoinnit kohdistuvat pääosin toimintavarmuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen, energiaverkostojen laajentamiseen sekä etäluettavien sähkömittareiden asentamiseen. Henkilöstön määrä keskimäärin oli henkilötyövuosina 310 (293). Vuoden lopussa vakituisessa työsuhteessa oli 277 (283) henkilöä. Kaukolämmön myynti laski 14,7 % ja oli GWh (1 891 GWh). Kotimaisella puupolttoaineella, kaatopaikkakaasulla, lämmön talteenotolla ja jätteellä sekä muulla uusiutuvalla energialla hankittiin 36,5 % kokonaisenergiasta. Kaukojäähdytystä myytiin 27 GWh (24 GWh) ja höyryä 45 GWh (45 GWh). Sähkönmyynti laski noin 3,3 prosenttia GWh:in (1 712 GWh). Sähkönmyynnin asiakasmäärä nousi kuitenkin hieman edellisvuodesta. Myös liikevaihto ja kannattavuus paranivat edellisvuodesta. Sähkönsiirto pieneni 4,8 prosenttia GWh:iin (1 548 GWh). Sähkön siirtohinnoittelu Turussa oli koko Suomen edullisimpiin kuuluvaa. Toimitusvarmuus laski edellisvuodesta loppuvuoden talvimyrskyjen aiheuttamien sähköverkkovaurioiden johdosta. Urakointipalvelut myi 11,5 milj. eurolla (10,7) sähköverkon sekä ulkovalaistus- ja liikennevaloverkostojen rakentamis- ja kunnossapitopalveluita Turku Energia Sähköverkoille sekä Turun kaupungille. liikevaihto (milj.euro) liikevoitto (milj.euro) TULOS ennen SATUNNAISERIÄ (milj.euro) 172,2 185,8 197,4 205,7 226,8 26,9 21,1 27,5 18,5 23,4 28,4 18,9 31,0 20,1 24, Turku Energia vuosikertomus 2011

7 Turku Energia on asiakasmäärällä ja energiatoimitusten suuruudella mitattuna Varsinais-Suomen johtava energiayhtiö. Toimintaamme kuuluu sähkön, kaukolämmön ja -jäähdytyksen tuottaminen, hankkiminen, siirtäminen ja myyminen sekä energian tuotantolaitosten ja energiaverkkojen kehittäminen, rakentaminen ja ylläpitäminen. Toimintamme perustuu hinnal taan kilpailukykyisen energian toi mittamiseen, toimintavarmuuteen, kannattavuuteen ja ympäristövastuullisuuteen. Turku Energia -konserni on organisoitu liiketoimintaperusteisesti. Energialiiketoimintaa harjoittavat Turku Energia Lämpö ja Turku Energia Sähkönmyynti -liiketoimintayksiköt sekä sähkön siirtoliiketoimintaa tytäryhtiö Turku Energia Sähköverkot Oy (omistusosuus 100 %). Urakointipalvelut-liiketoimintayksikkö harjoittaa verkostourakointia ja kunnossapitoa. Konsernin ja liiketoimintojen tarvitsemat liiketoiminnan tukipalvelut tuottaa Konsernipalvelut-yksikössä. Turku Energia -konsernin emoyhtiö on Oy Turku Energia Åbo Energi Ab jonka koko osakekannan omistaa Turun kaupunki. Lämpö Turku Energian tytäryhtiöt ja omistusosuudet Turku Energia Sähköverkot Oy (100 %) Yhtiö vastaa sähkönsiirrosta Turussa, konsernin sähköverkko-omaisuuden hallinnasta, verkon toimitusvarmuudesta ja verkkopalvelusta. Turun Seudun Kaukolämpö Oy (60,75 %) Turun Seudun Kaukolämpö Oy on seudullinen kaukolämmön siirtoyhtiö. Sen muina osakkaina ovat Kaarinan, Naantalin ja Raision kaupungit sekä Fortum Power and Heat Oy. Turku Energian osakkuudet ja omistusosuudet energiantuotannossa Turku energia -konserni Sähkönmyynti Sähköverkot Turku energian Tytär- ja osakkuusyritykset Turun Seudun Kaukolämpö Oy (60,75 %) Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (39,5 %) energialiiketoiminnat Svartisen Holding AS (34,74 %) Yhtiö omistaa Svartisenin voimalaitoksesta 26,1% Turku Energia Sähköverkot Oy (100 %) Suomen Hyötytuuli Oy (12,5 %) Muut Turku Energian osakkuudet ja omistusosuudet: Kiinteistö Oy Biotorni (100 %) ja Turku Science Park (21,24 %) PALVELUT Urakointipalvelut Voimaosakeyhtiö SF Oy (3,3 %), jota kautta omistus Fennovoimassa 2,2 % Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (39,5 %) Yritys tuottaa lämpöä ja sähköä osakkailleen sekä vastaa uuden energiantuotantokapasiteetin kehittämisestä. TSME:n muita osakkaita ovat Fortum (49,5 %) sekä Raision (9 %), Kaarinan (3 %) ja Naantalin (3 %) kaupungit. Svartisen Holding AS (34,74 %) Turku Energian osakkuus Svartisen Holdingissa oikeuttaa 26,1 % osuuteen norjalaisen vesivoimalaitoksen tuotannosta. Muut osakkaat ovat Vantaan Energia Oy ja Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö. Suomen Hyötytuuli Oy (12,5 %) Suomen Hyötytuuli tuottaa tuulisähköä Porin Reposaareen ja Tahkoluotoon sekä Raaheen rakennetuissa tuulivoimalaitoksissa. Voimaosakeyhtiö SF Oy (3,3 %) Voimaosakeyhtiö SF on Fennovoiman pääomistaja 66 % osuudella. Siihen kuuluu 15 Suomessa toimivaa teollisuuden ja kaupan alan yritystä sekä 54 paikallista, pääosin kuntaomisteista energiayhtiötä. Turku Energian muut osakkuudet ja omistusosuudet Turku Science Park Oy (27,56 %) toimii korkean teknologian toimialojen kehittäjänä Turussa kaupunkikonsernin ohjauksessa. Kiinteistö Oy Biotornissa (100 %) sijaitsee Turku Energian energiakeskus. bruttoinvestoinnit (milj.euro) henkilöstö keskimäärin hiilidioksidipäästöt (1000 t) 15,1 19,0 12,3 17,7 14, ,5 38,9 67,5 103,6 65,

8 Turku energian strategia ja johtaminen Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen Visio Turku Energia on yksi Suomen parhaista energiayhtiöistä. Strategia Lisäämme uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian tuotantoa ja hankintaa sekä panostamme henkilöstömme osaamisen kehittämiseen ja resurssienhallintaan. Kohennamme energiatuotteidemme ja -palveluidemme asiakaslähtöisyyttä ja kannattavuutta sekä kehitämme toimintamalliamme. Asiakas Asiakkaitamme ovat yritykset, kotitaloudet ja julkiset yhteisöt, jotka haluavat käyttää hinnaltaan kilpailukykyistä ja laadultaan sekä toimitusvarmuudeltaan ensiluokkaista energiaa. Toiminta Tuotamme, hankimme, myymme ja siirrämme sähköä ja lämpöä pääasiassa Turun seudulla. Rakennamme ja ylläpidämme energiaverkostoja ja tuotantolaitoksia. Turku Energia vuosikertomus 2011

9 Strategiset suuntaviivat kohti vuotta 2015 Turku Energian visiona on olla yksi Suomen johtavista energiayhtiöistä asiakkaiden, henkilöstön ja omistajan näkökulmasta. Strategian toteuttamisen perustana ovat kannattava ja kasvava liiketoiminta valitulla markkina-alueella, asiakaslähtöiset energiapalvelut, ympäristövastuun kantaminen sekä osaavat ja työssään viihtyvät työntekijät. Vuoden 2012 keskeisiä strategisia muutoksia Turku Energia aloittaa seudullisena lämmönmyyjänä Uusi seudullinen energiantuotantoyhteistyö käynnistyy Uusia energiatuotteita ja -palveluita tuodaan asiakkaille Kehitämme työhyvinvointia sekä muutosvalmiuksiamme Päivitämme riskienhallintaa ja toimintaprosessejamme Liiketoiminta-alueet Kaukolämpö, jäähdytys ja höyry Sähkönsiirto ja jakelu Sähkönmyynti koko Suomeen Urakointipalvelut Energiantuotanto itse ja osakkuusyhtiöiden kautta Taloudelliset tavoitetasot vuodelle 2020 Konsernin liikevoitto on vähintään 10 % Sijoitetun pääoman tuotto vähintään 12 % Omavaraisuusaste vähintään 40 % ja Konsernin liikevaihto yli 300 milj. euroa. Strategiset tavoitteet 1. Lisäämme uusiutuvaa ja vähähiilistä energiantuotantoa ja hankintaa Kannattavan kasvun edellytyksiin kuuluu myös energianhankinnan omavaraisuuden lisääminen. Turku Energia pyrkii lisäämään päästövapaata ja vähäpäästöistä energiantuotantoa investoimalla osakkuusyhtiöidensä kautta uusiin energiantuotantolaitoksiin sekä lisäämällä päästötöntä energianhankintaa muista lähteistä. Merkittävin lähivuosien hanke on Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n kautta tehtävä investointi käytöstä poistuvan Naantalin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon korvaamiseksi vähäpäästöisemmällä tuotantoratkaisulla. Tavoitteena on saavuttaa sekä sähkössä että lämmössä 50 % uusiutuvien osuus vuoteen 2020 mennessä. 2. Parannamme asiakaslähtöisyyttämme ja varmistamme kannattavuutemme Energiatuotteiden ja -palveluiden asiakaslähtöisyyden ja kannattavuuden lisääminen tapahtuu kehittämällä tasapainoisesti energiapalveluiden houkuttelevuutta, kannattavuutta ja kilpailukykyä kehittyvillä energiamarkkinoilla. Kehitämme uudenlaisia tuotteita ja palveluita sähköön ja lämpöön, joissa energiatehokkuuspalvelut ovat osa kokonaispalvelua. Kehitämme sähköisiä asiointi- ja viestintäkanavia vastaamaan asiakkaiden odotuksiin. Kannattavuuden varmistamisessa keskeiseen asemaan nousee riskienhallinnan jatkuva parantaminen sekä kannattavien asiakkuuksien pitkäjänteinen kehittäminen. 3. Kehitämme henkilöstön hyvinvointia ja osaamista Energia-alan muutosvauhti ja osaamisvaatimukset kasvavat nopeasti. Tavoitteemme on taata nykyisille ja tuleville työntekijöille mahdollisuudet kehittää itseään vastaamaan muuttuvia osaamistarpeita. Tärkeimmät osaamisen kehittämisen osa-alueet ovat mm. energiantuotanto ja -hankinta, verkosto-omaisuuden hallinta, palvelukehitys sekä sisäinen tehokkuus. Hyvän esimiestyön, toimivan työnkiertojärjestelmän ja motivoivan työilmapiirin avulla pyritään siihen, että jokainen turkuenergialainen viihtyy ja kokee onnistuvansa työssään yhdessä toisten kanssa. Kiinnitämme huomiota työhyvinvointiin ja -turvallisuuteen sekä luottamuksen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen työyhteisössämme. 4. Kehitämme toimintarakenteitamme ja -prosessejamme Toiminnan jatkuva parantaminen takaa menestymisen pitkällä tähtäimellä. Kehitämme toimintatapojamme sekä organisaatiotamme vastaamaan markkinoiden, asiakkaiden ja omistajan odotuksia. Tämä pitää sisällään ydin- ja tukiprosessien laaja-alaista parantamista ja keskinäisten synergioiden hyödyntämistä sekä organisaatiorakenteen kehittämistä näitä prosesseja tukevaksi. Olennainen osa kehittämistä on huolehtia myös siitä, että muutosjohtaminen ja -viestintä tukevat parhaalla mahdollisella tavalla uudistumista. 9

10 Turku energian strategia ja johtaminen Vuonna 2009 käyttöönotettu Kakolan jätevedenpuhdistamon yhteyteen sijoittuva lämpöpumppulaitos on täyttänyt odotukset erinomaisesti. Vuonna 2011 se tuotti lähes 10 % turkulaisten kaukolämmöstä hyödyntämällä jäteveden hukkalämpöä. Vastuullista yritystoimintaa Turku Energian toiminta perustuu vastuulliseen liiketoiminnan ja toimintatapojen johtamiseen ja kehittämiseen. Vahvistetut yritysvastuun periaatteet edellyttävät, että toiminnan sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristönäkökohdat huomioidaan, havaitut epäkohdat korjataan ja toimintaa kehitetään jatkuvasti johtamisjärjestelmän puitteissa. Turku Energiassa yritysvastuu ja sen johtaminen kattavat koko arvoketjun energian hankinnasta sen käyttämiseen. Vastuullisen yritystoiminnan periaatteiden toteutumista valvotaan linjaorganisaation mukaisesti. Edellytämme lisäksi, että toimittajamme ja yhteistyökumppanimme noudattavat määrittelemiämme yritysvastuun periaatteita. Toiminnassa noudatetaan hyvää hallintotapaa, lainsäädäntöä ja toimintaan liittyviä ympäristö- ja työturvallisuusmääräyksiä sekä -sitoumuksia. Turku Energian johtoryhmä seuraa ja omalla toiminnallaan varmistaa yritysvastuun periaatteiden mukaisten toimenpiteiden ja ohjelmien toimeenpanon säännöllisissä katselmuksissaan. Yritysvastuuasiat ovat pysyvästi mukana konsernin johtoryhmän sekä yksiköiden johtoryhmien kokousten asialistoilla. Lisäksi konsernilla on erilliset ohjelmat ympäristö- ja työsuojeluasioihin. Vastuullisuuteen liittyviä kansainvälisten suositusten mukaisia mittareita (GRI, G3) seurataan ja raportoidaan vuosittain. Konserni on julkaissut vuosina erillisen yhteiskuntavastuuraportin, vuosina vastuullisuudesta on raportoitu osana vuosikertomusta. Johtaminen Turku Energiassa Turku Energian johtamiskäytännöt perustuvat tasapainotettu tuloskortti -malliin. Siinä yhtiö- ja yksikkökohtaiset tavoitteet johdetaan yhtiön visiosta ja strategiasta. Johtoryhmä seuraa ja analysoi säännöllisesti mittariston toimivuutta suhteessa yhtiön tavoitteisiin. Hallituksen, johtoryhmän ja yksiköiden johtoryhmien strategiapäivät pidetään vuosittain. Strategiapäivillä suunnitellaan konsernin strategiaa ja tavoitteita. Johtamisjärjestelmä on dokumentoitu sähköisesti intranetiin. Turku Energiassa on käytössä vuonna 2004 sertifioitu johtamisjärjestelmä, johon kuuluvat laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmät (standardit ISO 9001:2008, ISO 14001:2004 ja OHSAS 18001:2007). Järjestelmä auditoitiin sisäisesti kaksi kertaa sekä ulkoisesti kahdesti. Osa Turku Energian henkilökunnasta on koulutettu suorittamaan sisäisiä auditointeja. Järjestelmään kuuluvat myös säännölliset johdon katselmukset. Tulospalkkiojärjestelmä on ollut käytössä Turku Energiassa jo vuodesta Koko henkilöstö kuuluu tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Järjestelmän tavoitteena on motivoida henkilöstöä yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tulospalkkiojärjestelmässä on konsernin yhteiset mittarit sekä yksikkökohtaiset mittarit, joita päivitetään vuosittain. Tutustu Turku Energian yritysvastuun periaatteisiin osoitteessa > tietoa konsernista Turku Energia vuosikertomus 2011

11 Yritysvastuu Turku Energiassa Asiakas ja yhteiskunta Ympäristövastuu Taloudellinen vastuu sosiaalinen vastuu Ympäristövaikutusten minimointi ja oman sekä asiakkaiden energiatehokkuuden parantaminen. Kannattavuuden varmistaminen yhteiskunnan, henkilöstön ja omistajan eduksi. Sidosryhmien odotusten ja toiminnan vaikuttavuuden tunnistaminen, avoin vuorovaikutus sekä luottamuksen kehittäminen. Energiatuotteet ja -palvelut Prosessit, suositukset ja toimintatavat Yritysvastuun periaatteet Turku Energian johtamisjärjestelmä (ISO 9001, ISO 14001, OHSAS sertifioitu) Turku Energian strategiset tavoitteet, visio, missio ja arvot Lait ja asetukset 11

12 toimitusjohtajan katsaus Huomista rakentamassa V uosi 2011 oli Turku Energialle merkittävä toimintavuosi, jonka aikana tehdyt päätökset loivat vahvan yhteistyöpohjan Turun seudulla tulevina vuosina tehtäville energiantuotantopäätöksille. Pitkään valmisteltu seudullinen energiaratkaisu saatiin viimeisteltyä ja uuden toimintamallin mukainen toiminta aloitettiin vuoden 2012 alussa. Vuosi oli kokonaisuutena onnistunut myös asiakastyytyväisyyden ja talouden näkökulmasta. Turun seudun tavoitteena on turvata energiantuotannon ilmastomyötäisyys samalla energian maltillinen hintataso ja toimitusvarmuus varmistaen. Syksyllä 2011 Turku Energian ja Fortumin sekä Turun, Raision, Naantalin ja Kaarinan kaupunkien hyväksymä seudullinen perustuotantoratkaisu on merkittävin energiapäätös vuosikymmeniin, sillä se linjaa tuotettavan energian ilmastomyötäisyyden, hinnan ja kustannustehokkuuden pitkälle tulevaisuuteen. Ratkaisu keskittää seudullisen energiantuotannon ja uuden tuotantokapasiteetin yhteisyritys Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:lle sekä Turun, Raision, Naantalin ja Kaarinan kaukolämpöverkostot ja asiakkuudet Turku Energian vastuulle. Seudullinen energiaratkaisu parantaa Turku Energian edellytyksiä menestyä tulevaisuudessa. Ratkaisu vahvistaa asemaamme ja lisää omavaraisuuttamme sekä sähkön että lämmön tuotannossa, kasvattaa asiakasmääräämme ja mahdollistaa nopeamman siirtymisen uusiutuviin energialähteisiin Turun seudulla. Perustehtävämme ei muutu Turku Energian tehtävä on tarjota asiakkailleen vuorokauden jokaisena tuntina luotettavasti ja kilpailukykyisesti hinnoiteltua, ja mahdollisimman ympäristöystävällisesti tuotettua sähköä ja lämpöä. Onnistuminen tässä perustehtävässä antaa Turku Energialle mahdollisuuden kehittää omaa toimintaansa omistajaa, henkilöstöä ja muita sidosryhmiä palvelevalla tavalla. Vain kannattava ja asiakaslähtöinen yritys voi kantaa vastuunsa sidosryhmiään, ympäristöä ja yhteiskuntaa kohtaan. Mittaamme onnistumista tehtävässämme säännöllisesti asiakastyytyväisyystutkimuksin. Vuonna 2011 tutkimme sekä yksityis- että yritysasiakkaiden tyytyväisyyttä ja odotuksia toimintaamme kohtaan. Erityisen hyvin menestymme asiakaspalvelussamme ja toiminnan luotettavuudessa, kehittämiskohteiksi olemme nostaneet viestinnän ja tiedottamisen. Energian kysyntä laski hieman Energian käyttö laski vuonna 2011 Turussa edellisvuoden huippulukemis- Turku Energia vuosikertomus 2011

13 ta lämpimän loppuvuoden ja teollisuuden vähentyneen sähkönkäytön johdosta. Konsernin liikevaihto kasvoi, sillä vuoden 2011 alussa nousseet energiaverot vietiin vaikutuksensa mukaisesti loppuasiakashintoihin. Uusiutuvan energian osuus kaukolämmössä nousi merkittävästi 37 prosenttiin. Lämpimän vuoden johdosta lämmönhankinta Naantalin voimalaitoksesta laski hieman, samalla kun Kakolan lämpöpumppulaitos, Orikedon biolämpökeskus ja jätteenpolttolaitos pääsivät tuotantotavoitteisiinsa. Uskomme vakaasti nostavamme uusiutuvien osuuden 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suurin osa myymästämme sähköstä hankittiin pohjoismaisesta sähköpörssistä Nord Poolista. Vuoden aikana sähkönmyyntimme kannattavuus parani oleellisesti, mutta kärsi edelleen korkeista aluehintaeroista Suomen ja Ruotsin välillä. Vuoden aikana onnistuimme kuitenkin kasvattamaan sekä asiakasmääräämme että erityisesti kannattavuuttamme. Tuulisähkökapasiteettimme nousi edelleen Suomen Hyötytuuli Oy:n neljän uuden tuulivoimalaitoksen ansiosta. Yhtiö jatkaa uuteen tuulivoimakapasiteettiin investoimista. Sähköverkkoliiketoiminnan vuosi oli toimitusvarmuuden näkökulmasta hyvä, mutta loppuvuoden Tapani-myrsky murjoi myös Turkua voimalla aiheuttaen laajoja vaurioita sähkönjakeluverkostolle. Enimmillään Turussa oli sähköttä asiakasta, mutta sähköt saatiin palautettua suurimmalle osalle muutamien tuntien kuluessa. Pisimmillään katkot kestivät yksittäisissä asuinrakennuksissa 3,5 vuorokautta. Vuoden aikana asennettiin asiakkaille etäluettavaa sähkömittaria, ja niiden tarjoamien lisäominaisuuksien käyttöönotto tapahtuu vuoden 2012 aikana. Asiakkaille etäluettavat sähkömittarit tarjoavat entistä yksinkertaisempaa sähkölaskutusta, parempaa palautetta energiankulutuksesta sekä mahdollisuuden hyödyntää uudenlaisia sähkötuotteita. Muutos tehdään yhdessä Turku Energian tärkein voimavara on työstään innostunut, hyvinvoiva ja kehitysmyönteinen henkilöstö. Monet muutokset toiminnassamme ja suurten strategisten päätösten valmistelu ovat olleet myös johtamisen ja sisäisen viestinnän haaste. Vuoden 2011 aikana käynnistimme johtamisen ja työroolien kehittämistyön, jonka tavoitteena on parantaa luottamusta, vuorovaikutusta ja lisätä jämäkkyyttä. Näiden kehittämishankkeiden onnistuminen on meille tärkeää. Pyrimme huolehtimaan jokaisen turkuenergialaisen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä tarjoamaan mielenkiintoisia tehtäviä nykyisille ja uusille tekijöille. Olemme luoneet mallin työssäjaksamisen turvaamiseksi ja pyrimme puuttumaan työkykyä ja -jaksamista uhkaaviin tekijöihin mahdollisimman aikaisin. Vastuu on jokapäiväistä Vastuullisuus on toimintamme ydin. Se kattaa vastuun ympäristöstä sekä sosiaalista ja taloudellisista tekijöistä ja on osa strategista päätöksentekoa sekä päivittäistä toimintaa. Hyvä tulos ja kestävä kasvu mahdollistavat jatkuvan uudistumisen. Toimintamme tukee Turun kykyä onnistua tehtävässään hyvän asuin-, työskentely- ja elinkeinoympäristön tarjoajana. Takaamme kaupungin asukkaille ja elinkeinoelämälle ympäristömyötäisesti tuotettua energiaa luotettavasti, toimintavarmasti ja kilpailukykyiseen hintaan. Vuoden 2012 näkymät ovat hyvät. Yleisen taloudellisen tilanteen arvioidaan kehittyvän myönteisesti, mutta energian ja erityisesti lämmön kysyntään vaikuttavat eniten vuotuiset lämpötilavaihtelut. Turku Energia -konsernin liiketoiminnan tuloksen arvioidaan pysyvän vuoden 2011 tasolla. Kiitän Turku Energian työntekijöitä, emoyhtiön hallitusta, yhteistyökumppaneitamme sekä asiakkaitamme yhteistyöstä kuluneena vuonna. Turussa Risto Vaittinen toimitusjohtaja 13

14 Toimintaympäristön näkymät Jakeluverkko on se sähköverkon osa, jonka kautta sähkö siirretään sähköasemilta kuluttajille. Suunnittelemme, rakennutamme ja dokumentoimme verkkoa, joka kattaa noin km sähkölinjoja ja noin muuntamoa toimittaen sähköä turkulaisten koteihin ja työpaikoille. tero kotikivi Verkostosuunnittelija Turku Energia vuosikertomus 2011

15 Kehittyvä teknologia Energia-alan yritykset ovat merkittävien muutosten edessä. Energiapoliittinen toimintaympäristö kohtaa haasteita, jotka liittyvät energian jatkuvasti kasvavaan kysyntään, kiristyvään kilpailuun, energian saatavuuteen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin haasteisiin. Tulevina vuosina tehtävillä valinnoilla on suuri merkitys pyrittäessä kohti kestävää kehitystä, jossa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristötekijät ovat tasapainossa. Energian käyttö Suomessa Vuosi 2011 oli kaksijakoinen energian kulutuksen suhteen. Vuoden alkupuoliskolla kulutus kasvoi kylmän talven myötä ja teollisuuden suhdanteet näyttivät vielä suotuisilta. Vuoden loppupuoliskolla kulutus kääntyi selvään laskuun, kun syksystä tuli ennätyslämmin ja teollisuuden näkymät heikkenivät eurokriisin ja synkkien talousnäkymien vuoksi. Turku Energiaan vaikuttavia toimintaympäristön muuttujia Energiantarve Energia- ja ilmasto- POLITIIKKA Asiakkaiden odotukset Muuttuvat markkinat 15

16 Toimintaympäristön näkymät Kestäviä ratkaisuja etsimässä Energiatarpeen kehittyminen, vuotuiset energiankulutuksen vaihtelut sekä ilmastopolitiikan toteuttaminen vaikuttavat energiayhtiöiden toimintaan merkittävästi. Voimakkaimmin energiankulutusmääriiin vaikuttaa vuotuinen keskilämpötila. Suomi käytti sähköä viime vuonna 84,4 TWh, (2010: 87,5 TWh), laskua vuoteen 2010 verrattuna oli 3,8 prosenttia. Edellisvuonna sähkönkulutus oli kasvanut lähes kahdeksan prosenttia. Suurin osa laskusta selittyy lämpimällä talvella, sillä lämpötilakorjattuna sähkönkäyttö laski viime vuonna vain 1,3 prosenttia. Suomen taloustilanteen heikentyminen loppuvuodesta näkyy teollisuuden vähentyneessä sähkön tarpeessa. Teollisuuden osuus Suomen sähkönkulutuksesta on noin puolet, asumisen ja maatalouden reilu neljännes ja palveluiden ja julkisen sektorin vajaa neljännes. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi Suomen sähkönkäytöstä viime vuonna lähes 31 %. Ydinvoiman osuus oli 26 %, vesivoiman lähes 15 % sekä hiili- ja muun lauhdutusvoiman yhteensä 11 %. Tuulivoiman prosenttiosuus kaksinkertaistui 0,6 %:iin. Sähkön nettotuonti kasvoi Ruotsin ydinvoimaloiden edellisvuosia paremman käyttöasteen sekä Norjan ja Ruotsin hyvän vesitilanteen johdosta kolmanneksella edellisvuodesta ja oli lähes 16,4 % sähkön käytöstä. Kaukolämpö tehokkainta taajamissa Kaukolämmön kulutus Suomessa laski yli 10 % ja sitä myytiin 30,1 TWh (35,8 TWh). Kulutus laski edellistä vuotta lämpimämmän sään vuoksi. Lämpötilakorjattu kaukolämmön kulutus kasvoi yli 4 %. Kaukolämmön kulutuksen oletetaan Suomessa kääntyvän rakennuskannan energiatehokkuuden parantumisen johdosta hitaaseen laskuun, mutta vuotuiset kulutusmäärät voivat vaihdella runsaastikin vuotuisen keskilämpötilan perusteella. Kaukolämpöä tuotettiin erityisesti suurissa kaupungeissa energiatehokkaissa yhteistuotantolaitoksissa. Kaukolämmöstä tuotettiin sähkön kanssa yhteistuotantona 74 %, osuus kasvoi 3 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Lähes puolet kaikkien rakennustemme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa lähes 1,3 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu lähes 2,7 miljoonaa ihmistä. Turun kaltaisissa suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 90 % katetaan kaukolämmöllä. Energian kulutus ja uusiutuvat energialähteet Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka perustuu EU:n yhteisiin tavoitteisiin. Suomi on vahvistanut YK:n ilmastosopimuksen vuonna 1994 ja Kioton pöytäkirjan vuonna Vuoden 2008 joulukuussa EU vahvisti energiaja ilmastopaketissaan vuodelle 2020 useita Kioton pöytäkirjaan perustuvia tavoitteita, joista merkittävimmät ovat: Kasvihuonekaasujen 20 prosentin sitova vähennystavoite EU:ssa vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energialähteiden sitova 20 prosentin osuus EU:n energiankäytöstä. 20 prosentin energiantuotannon ja -käytön tehostamisvaatimus vuoteen 2020 mennessä. Suomi on asettanut tavoitteekseen energian kulutuksen kasvun pysäyttämisen ja kääntämisen laskuun niin, että loppukulutus olisi vuonna 2020 noin 310 TWh eli likimain nykyisen suuruinen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiankäytön tehostamista erityisesti asumisessa, rakentamisessa ja liikenteessä. Liikenteen sähköistyminen saattaa kuitenkin lisätä sähkönkulutusta muiden energiamuotojen kustannuksella. Arvion mukaan sähkönkulutus vuonna 2020 olisi noin 91 TWh ja vuonna 2030 noin 100 TWh (2011: 84,4 TWh) Sähkön kulutuksen kasvun hidastumisesta huolimatta Suomeen tarvitaan uutta, mahdollisimman vähäpäästöistä ja uusiutuvaa voimalaitoskapasiteettia korvaamaan vanhoja voimalaitoksia sekä muuttamaan energian tuotantorakennetta vähäpäästöisempään suuntaan. Energiateollisuuden Turku Energia vuosikertomus 2011

17 laskelmien mukaan kokonaisinvestointitarve vuoteen 2030 mennessä on MW:a, jos vuositarve on TWh. Valtioneuvoston tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä 38 %:iin komission Suomelle esittämän velvoitteen mukaisesti. Koska erilaiset energian käyttöja tuotantomuodot eivät ole keskenään hiilidioksidipäästöjen osalta samantasoisia, pyrkii Suomen valtio ohjaamaan energian käyttöä ja tuotantoa erilaisilla ohjaustavoilla, usein osana valtion taloussuunnittelua ja myös sen motivoimana. Suuret investoinnit jatkuvat Energia-ala on jo vuosikausia ollut eri teollisuudenaloista suurin investoija. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n investointitiedustelun mukaan energiasektorin vuotuiset investoinnit ovat noin 2 miljardia euroa vuosina Seuraavan 15 vuoden aikana sähkön ja kaukolämmön investoinneiksi arvioidaan yhteensä noin miljardia euroa. Energiateollisuuden loppuvuodesta 2009 julkistamassa vuoteen 2050 yltävässä visiossa on arvioitu, että sähkö korvaa fossiilisia polttoaineita mm. liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuuden prosesseissa. Tämä vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, parantaa energiatehokkuutta ja lisää samalla sähkön käyttöä. Uutta sähköntuotantokapasiteettia arvioidaan vuoteen 2030 mennessä tarvittavan MW ja vuoteen 2050 mennessä MW, eli jopa enemmän kuin koko nykyinen tuotantokapasiteettimme. Energia-asiakkaiden vaatimukset kasvussa Kilpailu energia-asiakkaista on viime vuosina kiihtynyt. Tämän kehityksen arvioidaan edelleen jatkuvan niin lämmitys- kuin sähköasiakkaidenkin osalta. Energiatoimialalla kiristyvä kilpailu ja hintavertailujen tekemisen helppous tarkoittaa sitä, että erityisesti sähkönmyyjien, mutta myös kaukolämmönmyyjien, on etsittävä uudenlaisia asiakasuskollisuutta parantavia palvelukonsepteja. Sähkötuotteet rakennetaan yhä enemmän tarjoamaan erilaisia lisäpalvelu-, viitehinta- ja energianlähdevaihtoehtoja. Helppous asioinnissa mahdollistuu sähköisten palvelukanavien kautta. Perinteisten kanavien käyttö on edelleen yleistä, mutta suurimmat kehityspanokset sekä asiakastyytyväisyyden ylläpitämiseksi että uusasiakashankinnan turvaamiseksi on tehtävä sähköiseen ympäristöön. Energiatoimialan asiakkailleen tarjoamat sähköiset palvelut ovat tällä hetkellä sekä muita kaupallisia toimijoita että julkispalveluita hieman jäljessä sekä sähköisten palveluiden käytettävyyden että hyödyllisyyden osalta. Asiakkaat odottavat entistä parempaa sähköistä yhteydenpitoa energiayhtiönsä suunnasta. Odotukset esimerkiksi kulutuspalautteen, energianeuvonnan, energiasäästövinkkien ja energianjakelun keskeytystietojen tarjontaa kohtaan lisääntyvät. Asiakkuuden säköinen hoito sopimustenteon ja asiakkuusmuutosten osalta on nykypäivää, jota asiakkaat odottavat luonnollisena osana palvelua. Tunnetasolla vahva brändi sekä käytännön hyvästä toiminnasta rakentuva yrityksen maine tukevat osaltaan asiakasuskollisuutta sekä aineettomasta energiatuotteesta koettua lisäarvoa. Erityisen merkittäviä osa-alueita ovat asiakaslähtöinen ja vastuullinen toiminta sekä ympäristöystävällisyys. Lue lisää: Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia ja päästökauppa: > energia Lue lisää: Sähkön ja kaukolämmön vuositilastot : > energiavuosi Päästöoikeuksien hintakehitys vuosina (euro/tonni CO 2 ) Energiateollisuuden kasvihuonekaasupäästöt Suomessa vuosina (Mt CO 2 -ekv) Lähde: Carbon Capital Markets Lähde: Tilastokeskus 17

18 Toimintaympäristön näkymät Turun seudun kaukolämmöntuotanto uusiutuu Kaukolämmön asema tulevaisuudessa säilyy vakaana erityisesti Turun kaltaisilla taajama-alueilla, joissa suuret lämmön tuotanto- ja kulutuskeskittymät ovat lähellä toisiaan. Kaukolämmön korkea markkinaosuus uudiskohteissa säilyy, vaikkakin markkinaosuutta voi verottaa kiinteistökohtaisten lämmitysmuotojen kilpailukyvyn paraneminen, liittyen mm. kehittyvään lämpöpumpputekniikkaan. Asumisväljyyden lisäyksen ja taajamien väkiluvun kasvun vaikutus kaukolämmön kasvuun kompensoituu energiansäästötavoitteilla. Energiatehokkuuden ja taajamien kustannustehokkaan energiainfrastruktuurin näkökulmasta on tärkeätä huolehtia siitä, että kaukolämpöä ei syrjitä markkinoilla korkealla verotuksella. Kaukolämpö on jo päästökaupan piirissä, jolloin sen polttoaineiden verottaminen päästöperusteisesti heikentää sen asemaa muihin lämmitysmuotoihin, erityisesti lämpöpumppuihin, verrattuna. Yhdyskuntien tiiviimmällä kaavoituksella voidaan parantaa kaukolämmön kilpailukykyä ja myös yhdyskuntien energiatehokkuutta merkittävästi. Vastatakseen haasteeseen kaukolämpöalan on kyettävä kehittämään uutta kustannustehokkaampaa jakelu- ja asiakastekniikkaa sekä aiempaa selkeämpiä ja läpinäkyvämpiä hinnoittelumalleja. Vuonna 2011 noin 37 prosenttia Turun kaukolämmöstä tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä bio- ja kierrätyspolttoaineilla sekä lämpöpumpputekniikalla Kakolan jätevedenpuhdistamon yhteydessä. Tuotannossa jatkuu siirtyminen fossiilisia polttoaineita käyttävistä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista puu- ja sekapolttotekniikkaan perustuviin uusiin yhteis- ja erillistuotantolaitoksiin sekä lämpöpumppulaitoksiin. Sähkömarkkinat kehittyvät Sähkön hintakehityksen on ennustettu olevan maltillisesti nouseva mm. ilmastopoliittisten ohjauskeinojen johdosta. Sähkön hintaan vaikuttavat voimakkaasti fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintataso, pohjoismaisten vesivarantojen suuruus, voimalaitosten käytettävyys sekä pääosin maiden rajoja noudattelevien hinta-alueiden välisten sähkönsiirtoyhteyksien kapasiteetti. Kauppaa käydään pohjoismaisessa sähköpörssissä sekä kahdenvälisenä kauppana. Sähkön hinta noteerataan kysynnän ja tarjonnan perusteella pörssissä vuorokauden jokaiselle tunnille. Sähköä siirretään maiden ja alueiden välillä markkinatilanteen mukaan, sähkönsiirtoyhteyksien kapasiteetin rajoissa. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat yhteydessä Venäjään, Viroon, Puolaan, Saksaan ja pian myös Alankomaihin. Vähittäismarkkinoiden integroituminen ensin Pohjoismaiden ja myöhemmin muun Euroopan kanssa jatkuu. EU-tasolla sovittavat pelisäännöt vaikuttavat entistä enemmän kuluttajien ja sähköyhtiöiden välisiin asiakassuhteisiin. Sähkökaupan menettelytavat eri maiden välillä ovat kuitenkin suuret, ja vie vielä vuosia ennen kuin vähittäismarkkinoita eri maiden välillä voidaan pitää käytännön tasolla integroituneina. Euroopan sähkömarkkinoiden integroitumisen sekä ilmastopoliittisten ohjaustekijöiden ennakoidaan pitkällä tähtäimellä edelleen nostavan hintatasoa Pohjoismaissa. Nämä tekijät aikaansaavat haasteita kilpailussa asiakkaista ja riskienhallinnassa, kun samanaikaisesti sähkönmyynnin katteiden arvioidaan pysyvän matalina kilpailusta johtuen. Lue lisää: Hyvä tietää sähkömarkkinoista: > sähkö > sähkömarkkinat. Lue lisää: Sähkönsiirron viranomaisvalvonta ja hintatilastot: > tilastot ja lomakkeet > Pohjoismaisen sähköpörssin hintakehitys (eur/mwh, alv 0%) Pohjoismaisten vesivarastojen täyttöaste 2010 ja 2011 (%) Systeemihinta Suomen aluehinta Mediaani Viikot Turku Energia vuosikertomus 2011

19 Tuulivoiman lisärakentaminen on pääsemässä vähitellen täyteen vauhtiin. Vuonna 2011 tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta kaksinkertaistui mutta se on edelleen kansainvälisesti matalalla tasolla, 0,6 prosentissa. 19

20 Toimintaympäristön näkymät Sähkönsiirto ja älykkäät sähköverkot Sähköverkkoyhtiöiden toimintaympäristö kehittyy jatkuvasti. Yhtenä keskeisenä haasteena ovat verkkorakenteiden pitkät pitoajat samalla kun asiakkaiden ja yhteiskunnan vaatimukset sähkön toimitusvarmuudelle lisääntyvät. Sähköverkkojen rooli on muuttumassa aktiiviseksi markkinapaikaksi, joka tarjoaa asiakkailleen joustavan liitynnän sähkön ostamiselle ja myynnille. Muutos markkinapaikaksi tulee tarjoamaan innovatiivisille toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vuoden 2012 aikana Turussa jatketaan etäluettavien sähkömittareiden käyttöönottoa. Yli 90 % Turun käyttöpaikoista oli vuoden alussa etäluennan piirissä. Valtioneuvoston asetuksen mukaan sähkölaskutuksen tulee Suomessa perustua vuoden 2014 alusta lukien sähkömittareiden etäluentaan ja tuntipohjaiseen mittaukseen. Ilmastonmuutoksen torjuntaan, energiatehokkuuden lisäämiseen ja sähkön toimitusvarmuuden kasvattamiseen tarvitaan uudenlaista sähköverkkoa. Älykästä sähköverkkoa (smart grid) on luonnehdittu merkittäväksi uudistukseksi, joka muuttaa tuotannosta käyttöön sähköä siirtävän yksisuuntaisen sähköverkkoa kaksisuuntaiseksi, jonka puitteissa sähköä tuotetaan, kulutetaan, varastoidaan ja vaihdellaan erityyppisten sähköverkkoon liittyneiden toimijoiden kesken. Tämä edellyttää etäluettavien sähkömittareiden lisäksi muita merkittäviä teknologiainvestointeja sähköverkkoon. Sähköverkkotoiminta on luonteeltaan luonnollinen monopoli, jossa yleensä kilpailevien sähköverkkojen rakentaminen kansantaloudellisesti ei ole toimivaa. Sähkömarkkinalainsäädännössä sähköverkkotoiminta on säädetty luvanvaraiseksi toiminnaksi, jonka hinnoittelua valvoo Energiamarkkinavirasto. Turussa sähkönsiirto on Energiamarkkinaviraston hintatilastojen mukaan valtakunnallisesti edullista. Palveluliiketoiminta energiatoimialalla Sähköyhtiöt ostavat enenevässä määrin laitteistojen huoltoa, kunnossapitoa ja rakentamista ulkopuoliselta palveluntuottajalta sen sijaan että tekisivät itse. Tällä pyritään oikeaan työvoiman resursointiin alalla, jossa on suuret kausivaihtelut. Lisäksi tämä helpottaa osaamisen hallinnassa. Palveluntuotannon arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä markkinoiden avautumisen ja energia-alan tulevien suurten investointien myötä. Ulkomaisten toimijoiden ja työntekijöiden osuus palveluiden tuottajina lisääntyy. Samalla kilpailutilanne kiristyy entisestään aiheuttaen paineita kustannustehokkuuteen. Yksittäisten urakoiden sijaan tulevaisuudessa kiinnitetään huomiota verkostojen koko elinkaareen. Tämä tuo kilpailuetua toimijoille, jotka hallitsevat koko ketjun suunnittelusta kunnossapitoon. Palvelutuotannossa kilpailukykyä haetaan investoinneilla skaalaetuun, tehostuksilla ja kiinteiden kustannusten supistuksilla. Tällä toiminnalla päästään parhaimmillaan turvaamaan nykyinen kannattavuus kilpailun kiristyessä. Tämä edellyttää panostuksia johtamiseen, osaamiseen, innovointiin ja asiakastarpeiden ymmärtämiseen. Kaukolämmön kulutus suomessa (GWh) Sähkön pörssihinta suomessa KK-keskihinta (euroa/mwh, alv 0 %) Vuoden 2010 lämpötilakorjattu kulutus (Keskilämpötilat v ) Lähde: Nord Pool Kaukolämmön ja lämmön tuotannon polttoaineiden hintojen sekä elinkustannusindeksin kehittyminen (1999=100) Kaukolämmön ja raskaalla sekä kevyellä polttoöljyllä tuotetun lämmön vertailuhinnat Turussa (euro/mwh alv 0 %) Kaukolämpö Maakaasu Jyrsinturve Kivihiili POR Polttohake/metsähake Lähteet: Tilastokeskus, TEM, Energiamarkkinavirasto Kaukolämpö Raskas polttoöljy Kevyt polttoöljy Turku Energia vuosikertomus 2011

Tulevaisuus tuo lisää palveluja - keskiössä tyytyväinen asiakas

Tulevaisuus tuo lisää palveluja - keskiössä tyytyväinen asiakas Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Toimintaympäristökatsaus Tulevaisuus tuo lisää palveluja - keskiössä tyytyväinen asiakas Energia-alan toimintaympäristö on muutoksessa. Energiapolitiikka ohjaa alaa

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

Martela. Tilinpäätös

Martela. Tilinpäätös Martela Tilinpäätös 3.2.2017 1 TAMMI-JOULUKUU YHTEENVETO 2 Konsernin neljännen neljänneksen liikevaihto laski 8,6 % edellisvuodesta. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto laski 2,8 %, johtuen erityisesti

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/ SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-9/2011 25.10.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-9/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-9/2011

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus 14.3.2005 Sisällys Vuosi 2004 Näkymät vuodelle 2005 Strategiset valinnat Vuosi 2004 Tietoliikennemarkkinat Elisa säilytti asemansa kovassa kilpailussa Kokonaismarkkinan kasvu pieni

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 %

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2016 Timo Levoranta 3.2.2017 Kasvustrategian vaiheet toteutus vaatii muutosta ja tuo mahdollisuuksia

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2005 ESITYS 25.7.2005 Liikevaihdon jakautuma 1-6/2005 Joustopakkaukset 35,0 milj. euroa 33 % Muut 5,5 milj. euroa 5 % Kosteuspyyhkeet 32 % Kuitukankaat 30

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 29 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 4.8.29 Raisio-konserni Q2/29 Jatkuvat toiminnot: Liikevaihto 97,8 milj. euroa (111,6 milj. e) Liiketulos ilman kertaeriä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016 MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ 9. elokuuta 1 Työympäristöasiantuntija Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISU

HELSINGIN ENERGIARATKAISU HELSINGIN ENERGIARATKAISU YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ JANNE RAUHAMÄKI, HELEN OY Hiilitieto ry:n talviseminaari 16.3.2016 Sisältö x 16.3.2016 2 HELEN OY Osakeyhtiö vuoden 2015 alusta Organisaatio 1.10.2015 alkaen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot