EKENÄS STAD PÖYTÄKIRJA 4/06 TAMMISAAREN KAUPUNKI. Kokouspäivämäärä Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 4/06 1 Paikka ja aika SeminarieskolanTammisaaressa klo Läsnä Jäsenet Pykälät 1-26 August son Anne-May Biström Bernhard Biström Lennart Blomqvist Thomas Borgman Mikael Donner Irina Enberg Håkan Engblom Roger Forsbäck Isa Friberg Ralf Gahnström Ralf Grundström Camilla Grönroos Pirkko Heimberg Ulf Holmberg Sven Holmqvist Johan Holmström Sinikka Junell-Kousa Lili-Ann Karlsson Kenneth Lindholm Henrik - Lindström Anders Lindström-Dahl Ulla Lintuluoto Seppo kl Malm Tage Malmén Maj-Britt - Metsämäki Johanna Metsämäki Lauri Nyberg Michael Orre Werner Rehn Tom Rehnberg Berndt Sahlberg Sig-Britt Seppänen Asta Stenlund Sven Tasanko Jaana kl Holmberg Pertti Lindholm-Wirtanen Rita Heikkilä Mikael Johansson Mårten Karlsson Bob Karlsson Thomas von Renteln Katarina Sahlstedt Yrjö von Schoultz Roald kl Söderström Rolf Thomas Blomqvist puheenjohtaja Mikael Heikkilä sihteeri Tarkastus, aika ja paikka Maanantaina Sinikka Holmström pöytäkirjantarkastaja Lili-Ann Junell-Kousa pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävänä, aika ja paikka Tiistaina klo kaupunginkansliassa Todistaa, Mikael Heikkilä kaupunginsihteeri

2 2 Asian numero Asia KV 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN... 4 KV 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA... 4 KV 3 ILMOITUSASIAT... 4 KV 4 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN... 5 KV 5 INVESTOINTI ENERGIANTUOTANTOON... 6 KV 6 ARVIOINTIKERTOMUS KV 7 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS KV 8 VUODEN 2005 TILINPÄÄTÖS/ TOIMINTAKERTOMUS KV 9 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA , TALOUSARVION KEHYKSET KV 10 KV 11 KV 12 KV 13 KV 14 OSAKASKUNTIEN JA ROSK N ROLL OY AB:N VÄLINEN JÄTEYHTEISTYÖSOPIMUS/ YHTEISEN JÄTELAUTAKUNNAN PERUSTAMINEN JA JÄTELAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ RANTA-ASEMAKAAVA: OSA KÖNICKIN JA NORRSTRANDIN KYLIÄ, KAAVA 2177, EHDOTUS GRÖNKULLAN RANTA-ASEMAKAAVA, KAAVA 2155, EHDOTUS28 ALUEELLINEN JÄTTEEN KÄSITTELY; ERILLISSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA; LAUTAKUNNAN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN VALINTA KV 15 TALOUSARVION MUUTOS / TEKNINEN LAUTAKUNTA KV 16 TALOUSARVION MUUTOSPYYNTÖ / VUODEN 2006 INVESTOINTITALOUSARVIO / LIIKUNTATOIMI KV 17 TALOUSARVIORAPORTTI 2006 / KOLMANNESVUOSI ( ) KV 18 TALOUSARVION MUUTOS/ FAB KNIPNÄSIN VUOKRA / TULOSALUE SIVISTYSTOIMI KV 19 ÖSTERBYN KORTTELI 9402 / ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS... 42

3 3 KV 20 RAASEPORI ESISELVITYS (BONDAS-RAPORTTI) / JATKOTOIMENPITEET KV 21 TALOUSARVION MUUTOS 2006 / SOSIAALITYÖ KV 22 KAUPUNGINSIHTEERIN VIRKA KV 23 TALOUSARVION MUUTOSPYYNTÖ VUODEN 2006 INVESTOINTITALOUSARVIOON / LIIKUNTATOIMI KV 24 VALTUUTETTU SIG-BRITT SAHLBERGIN ALOITE / PYÖRÄILYTIE/KÄVELYTIE TROLLBÖLENTIEN VIEREEN KV 25 VALTUUTETTU LILI-ANN JUNELL-KOUSAN ALOITE / SENIORINEUVONTA KV 26 KAUPUNGINVALTUUSTON SEURAAVA KOKOUS... 57

4 4 KV 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi sen jälkeen, kun pöytäkirjaan oli merkitty seuraavaa: nimenhuudossa oli läsnä 33 jäsentä, kokouksesta oli kuulutettu kunnan ilmoitustaululla, kuulutus oli julkaistu kaupungin ilmoituslehdissä sekä jokaiselle jäsenelle oli toimitettu kokouskutsu ja kokouksen esityslista. KV 1A VALTUUTETTU ANDERS LINDSTRÖMIN ESTE Valtuutettu Anders Lindström on ilmoittanut olevansa estynyt osallistumaan tähän kokoukseen. Varajäsen Rita Lindholm-Wirtanen on kutsuttu hänen tilalleen kaupunginvaltuustoon. Rita Lindholm-Wirtasta edellä olevat varajäsenet ovat myös kaikki ilmoittaneet olevansa estyneitä osallistumaan kokoukseen. KV 1B VALTUUTETTU JOHANNA METSÄMÄEN ESTE Valtuutettu Johanna Metsämäki on ilmoittanut olevansa estynyt osallistumaan tähän kokoukseen. Varajäsen Pertti Holmberg on kutsuttu hänen tilalleen kaupunginvaltuustoon. Pertti Holmbergin edellä olevat varajäsenet ovat kumpikin ilmoittaneet olevansa estyneitä osallistumaan kokoukseen. Kun Rita Lindholm-Wirtanen ja Pertti Holmberg olivat ottaneet paikkansa valtuustossa, valtuusto todettiin täysilukuiseksi ja päätösvaltaiseksi. KV 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin jäsenet Sinikka Holmström ja Lili-Ann Junell-Kousa. Heidän varajäsenikseen valittiin jäsenet Kenneth Karlsson ja Tom Rehn. Pöytäkirja tarkistetaan kaupunginkansliassa maanantaina klo KV 3 ILMOITUSASIAT Merkittiin, että jäsen Ulf Heimberg ja kaupunginkamreeri Thomas Karlsson kiittivät syntymäpäivänään kaupungilta saamastaan huomionosoituksesta.

5 5 KV 4 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Hyväksyttiin merkinnällä, että kaupunginhallituksen :n 9 ehdotusta on muutettu. päätti lisäksi kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti ottaa kiireellisessä järjestyksessä käsittelyyn liikuntatoimen investointitalousarviota koskeva liikuntalautakunnan muutosehdotus. Ehdotus koskee Österbyn urheilukentän määrärahaa.

6 6 Dnr STDS:453/2004 KV 5 INVESTOINTI ENERGIANTUOTANTOON energ.johtok. 19 Viitaten edellisen kokouksen pöytäkirjan kaukolämmön tuotantoa koskevaan 13 :ään esitetään Pöyry Oyj:n raportti vaihtoehdoista lisäkapasiteetin saamiseksi. Tammisaaren Energian jakelualueella arvioitu enimmäiskysyntä (tilausteho) on noin 48 MW ja siihen arvioidaan päästävän 5 vuodessa. Vähimmäistarve kaukolämmön lisäkysynnän kattamiseksi on MW kaukolämpökapasiteettia. Talous: Tuotantovaihtoehdot ovat seuraavat: 1. Uusi öljypannu, 10 MW à 1 milj. (viitearvo) 2. Uusi öljypannu + biopolttoainelaitoksen savukaasujen lämmön talteenotto MW à 2 milj. 3. Uusi biopolttoainepannu + biopolttoainelaitoksen savukaasujen lämmön talteenotto MW à 5,5 milj. 4. Uusi lämpövoimalaitos, jolla tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä MW à 14 milj. Arvioidut investointikustannukset on ilmoitettu bruttokustannuksina, ts. ilman mahdollisia investointitukia. Vuosittaiset polttoainekustannukset eri vaihtoehdoissa ovat seuraavanlaiset: 1. 1,8 milj. 2. 1,6 milj. 3. 1,4 milj. 4. 1,85 milj. Öljyn hinta 60 $ barrelilta = 29 / MWh, Hake 11,25 / MWh Pöyryn raportissa esitetään eri tuotantovaihtoehtojen edut ja haitat. Pöyryn mukaan vaihtoehto 2 eli uusi öljypannu sekä savukaasujen lämmön talteenotto on investointikustannuksiltaan halvin ja riskittömin vaihtoehto. Jos sähkön hintataso pysyy korkeana, vaihtoehto 4 eli uusi voimalaitos on kokonaisuuden kannalta edullisin vaihtoehto. Vaihtoehto 3 eli uusi biopolttoainepannu ja lämmön talteenotto on kokonaisuudessaan yhtä kannattava kuin vaihtoehto 2. Suurin ongelma vaihtoehdoissa 3 ja 4 on se, että nykyisen biopolttoainelaitoksen käyttöaika tulee olemaan melko alhainen. Turvallisuus/riskit: Kaukolämmön tuotannon turvaamiseksi tuotantokapasiteetin tulee olla % huipputehoa korkeampi. Nykyinen teho on: öljypannut 24 MW, biopolttoainepannut 15 MW ja varapannut (öljy) 2,5 MW. Koska kaukolämmön kysyntä on tällä hetkellä erittäin suuri, lisäka-

7 7 pasiteettia tarvitaan mahdollisimman pian, ettei toimitusvarmuus vaarantuisi. Siksi myös eri investointivaihtoehtojen rakennusajat tulee ottaa huomioon lisätuotannon valinnassa. Polttoaine Öljyn hintariski on hyvin korkea. Siitä syytä öljyä käyttävien laitosten tuotantokustannusten ennustaminen on vaikeaa. Sitä paitsi hiilidioksidin päästökerroin on erittäin korkea ja päästöoikeuksien hinnat ovat varsin epävakaita. Kioto-sopimuksen mukaan hiilidioksidin päästöoikeuksien myöntäminen tulee vähenemään 33,3 % nykyisestä tonnista. On Tammisaaren Energian etujen mukaista välttää riippuvuutta tuontipolttoaineista. Koko Raaseporin seudun etujen mukaista on, että tuotetaan paikallista uusiutuvaa energiaa, jota Tammisaaren Energia käyttää. Puuhakkeen hinta on tätä nykyä kolmannes raskaan polttoöljyn hinnasta. Sähköntuotanto Nykyisellään Tammisaaren Energia ei tuota itse sähköä, mikä merkitsee 100-prosenttista riippuvuutta sähkön markkinahinnoista. Pohjoismaisen sähköpörssin hinnat vaihtelevat voimakkaasti, mikä on aiheuttanut huomattavia kustannuksia Tammisaaren Energialle. Omalla sähköntuotannolla voidaan tehokkaasti hillitä markkinasähkön suurten hintavaihtelujen vaikutuksia ja taata Tammisaaren Energian sähkönostajille vakaa hintakehitys. Lisäksi turvataan kriisiaikoina oman jakelualueen sähkötoimitukset. Ympäristö Jotta voitaisiin vaalia Tammisaaren kaupungin julkisuuskuvaa ympäristökysymyksissä, kaukolämpö on tuotettava biopolttoaineilla. Biopolttoaineita käytettäessä luontoon ei pääse lainkaan hiilidioksidi- eikä rikkidioksidipäästöjä. Typpidioksidipäästöt vähenevät noin 40 %. Mahdollisuus parantaa käyttöastetta biopolttoaineiden savukaasujen lämmön talteenotolla pienentää polttoaineen tarvetta. (Energiajohtaja) Tammisaaren Energian johtokunta päättää Pöyry Oyj:n raportin ja yllä olevien turvallisuusnäkökohtien perusteella ehdottaa kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle, että Tammisaaren Energia investoi lämpövoimalaitokseen, teholtaan 15 MW lämpöä ja 4 MW sähköä. Investointitalousarvio on 14 milj. brutto, mahdollisuus 20 %:n investointitukeen. Tammisaaren Energian johtokunta tekee seuraavan periaatepäätöksen: Tammisaaren Energia investoi lämpövoimalaitokseen, teholtaan 15 MW lämpöä ja 4 MW sähköä, ja vie asian edelleen kaupunginhallitukseen ja valtuustoon investoinnin rahoituksen takuusitoumusta koskevaa lausuntoa varten kh 8 Kaupunginhallitus a) merkitsee, että asia otetaan asiakäsittelyyn kaupunginhallituksen kokouksessa

8 b) käy nyt periaatekeskustelun johtokunnan esityksestä. Kaupunginjohtaja selvitti asiaa. Jäsen Ulf Heimberg totesi, että sosiaalidemokraattinen ryhmä tukee tässä vaiheessa Tammisaaren Energian johtokunnan ehdotusta. Merkittiin, että hallituksen II varapuheenjohtaja Anders Lindström poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana. Jäsen Ulla Lindström-Dahl ilmoitti, ettei hän tue johtokunnan ehdotusta ehdotuksen sisältämän suuren riskinoton vuoksi. Jäsen Ulla Lindström-Dahl totesi, että johtokunnan ehdotuksen mukainen lisäkapasiteetti on 20 MW. Tämän lisäkapasiteetin kustannukset tulee osoittaa. Jäsen Lindström-Dahl totesi, että johtokunnan ehdotus sisältää volyymiriskin. Kaupunginhallitus ottaa asian asiakäsittelyyn hallituksen kokouksessa kh 19 Kaupunginsihteeri toteaa, ettei valtuuston odoteta ottavan kantaa takuusitoumukseen, vaan suoraan lainanottoon. Laina muodostaa osan kaupungin investointien rahoittamislainasta. Taustaa Tammisaaren Energia suunnittelee uuden sähkö- ja kaukolämpövoimalaitoksen rakentamista. Sen kaukolämpöteho on 15 megawattia (MW) ja sähkövoiman teho 4 MW. Laitos rakennetaan nykyisen pannun viereen ja se käyttää samaa polttoainevarastoa. Investointia perustellaan sillä, että nykyinen, vuonna 2001 käyttöön otettu teholtaan 15 MW:n biopannu ei riitä sen kaukolämpömäärän toimittamiseen, joka on jo myyty tai josta on tehty tarjous vuosiksi Kaukolämpökeskuksen nykyinen kokonaishuipputeho mukaan luettuna kolme raskasta polttoöljyä käyttävää yksikköä ( MW) on 39 MW. Kaupungin kaukolämpöverkossa on nyt runsaat 250 asiakasta (kiinteistöä). Tammisaaren Energia odottaa kaukolämmön tuotannon lisääntyvän lukemista MWh vuodessa (2005) määrään MWh vuodessa vuonna Huipputehon kasvun tarve on 21 MW:sta 37 MW:iin vuonna Nykyinen kapasiteetti ei riitä turvaamaan toimituksia mahdollisten käyttökeskeytysten aikana. Energiateollisuus ry:n suosituksen mukaan kaukolämmön tuottajilla tulee olla varakapasiteettia 80 % huipputehosta siinä tapauksessa, että suurin tuotantoyksikkö on poissa käytöstä. Tällainen tilanne oli talvella 2006, kun biopannu oli poissa käytöstä liki kaksi kuukautta.

9 9 Voidakseen myydä odotetun määrän kaukolämpöä, huipputeholtaan 37 MW, energialaitoksella on 80 %:n säännön mukaan oltava huipputeholtaan 30 MW kaukolämpöä myös siinä tapauksessa, että suurin yksikkö on käyttöhuipun aikana poissa käytöstä. Niinpä lisäkapasiteetin tarve ilman sähkövoimaa on 10 MW. Kaukolämmön kysyntä on kasvanut nopeasti, koska öljyn hinta on noussut voimakkaasti, koska Tammisaaren Energia tuottaa kaukolämpöä pääasiassa biopolttoaineilla ja koska energialaitos ei ole sitonut kaukolämmön hintaa öljyn hintaan. Konsulttiyhtiö Pöyryn Tammisaaren Energialle tekemissä kustannusanalyyseissa biopolttoaineen hinnan lasketaan nykyisen toimitussopimuksen perusteella olevan noin 40 % öljyn hinnasta tuotettua kaukolämpömegawattia kohti, eli biopolttoaineella tuotettu megawatti maksaa 11,25 ja öljyllä tuotettu 29. Uusi kustannustekijä, joka edelleen nostaa fossiilisten polttoaineiden kustannuksia, on hiilidioksidipäästöjen päästöoikeudet. Oikeudet maksavat tällä hetkellä noin 20 /tonni. Tammisaarella on nykyisin päästöoikeudet tonnille hiilidioksidia, mutta oikeudet tulevat luultavasti vähenemään kolmanneksella vuonna Mitä oikeuksille tapahtuu vuoden 2012 jälkeen, riippuu Kioto-sopimuksen jatkoneuvotteluista. Tammisaaren kaupungin kokemukset biopolttoaineiden käytöstä ovat myönteiset. Energialaitos on kyennyt tarjoamaan kaukolämpöä kilpailukykyiseen hintaan ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin tonnilla vuodessa Energialaitoksen omissa laitoksissa. Lisäksi yli 200 muuta öljypannua kaupungin keskustassa on voitu ottaa pois käytöstä. Niinpä näiden pannujen hiilidioksidipäästöt ovat loppuneet ja ilman laatu on parantunut huomattavasti. Biopolttoaineilla tuotettavaan kaukolämpöön sijoittaminen edelleen vaikuttaa siksi perustellulta sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta. Valtio tukee aktiivisesti biopolttoaineiden käyttöä ja myöntää investointitukea kotimaisten ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöön perustuvan energian tuotantoon. Investointituki on % riippuen käytetyn teknologian innovaatiotasosta. Valtio antaa lisäksi tuotantotukea biopolttoaineilla tuotetulle sähkölle. Tällä hetkellä tuki on 6,9 /MWh. Kaupungilla on oma sähköverkko, mutta ei omaa sähköntuotantoa. Sähkövoiman hinnan nousutrendi on ollut nopeampi kuin bruttokansantuotteen ja hinnan odotetaan nousevan edelleen Suomen tuotantokapasiteetin lisääntymisestä huolimatta. Kaupunki toimittaa sähköä oman jakelualueensa asiakkaille MWh vuodessa. Voimalaitos voi lämmöntuotannon ohella tuottaa % omasta sähkön tarpeesta hintaan 38 /MWh (biosähkön tuotantotuella 31 ). Pääosa sähköstä tuotetaan kylmänä vuodenaikana, jolloin sähkövoiman hinta on korkeimmillaan. Sähkön keskihinta talvella (Nordpool) on noin 50 /MWh. Elomatic Oy on tehnyt riskianalyysin Pöyryn kannattavuuslaskelmista. Voimalaitosinvestoinnin analyysi osoittaa, että investointi on kannattava ja sen takaisinmaksu voi tapahtua 10 vuodessa. Investoinnin kokonaiskustannuksiksi lasketaan 14 miljoonaa euroa. Laskelma perustuu siihen, että kaupunki saa 20 % investointitukea (2,8 miljoonaa euroa), korko on 5 %,

10 10 poistoaika on 20 vuotta ja että tuotettava sähkövoima voidaan myydä nykyisellä sähkön hinnalla (42 /MW). Tärkein kannattavuustekijä on sähkön hinta, jonka oletetaan edelleen nousevan. Mikäli sähkön hinta vastoin oletuksia laskisi 20 %, takaisinmaksuaika pitenee neljällä vuodella. Sitä vastoin 20 %:n nousu sähkön hinnassa lyhentäisi takaisinmaksuaikaa kahdella vuodella. Kun otetaan huomioon voimalan pitkä elinikä ja nopeat energiamarkkinoiden ja energiapolitiikan muutokset, on tärkeää, että pannussa voidaan polttaa erilaisia polttoaineita (hake, turve, kannot, ruokohelpi ym.). Tämä otetaan huomioon tekniikkaa valittaessa. Eräs tapa vähentää sähkökaupan riskejä on tehdä muiden sähkön tuottajien kanssa yhteistyötä ja solmia pitkäaikaisia sopimuksia, joilla voidaan turvata sähkön saanti kilpailukykyiseen hintaan. Nykyinen biopolttoainepannu on maksettu takaisin vuonna 2008, kun uusi laitos otetaan käyttöön. Sitä tarvitaan huipputehon tuottajana talvella, silloin kun voimalaitoksella on seisokki vuosihuoltojen vuoksi sekä varavoiman tuottajana. Käytännössä se tarkoittaa, että laitos altistuu vähemmän kulumiselle ja sen elinaika pitenee. Laitoksen käytön odotetaan työllistävän 5 henkilöä ja polttoaineen tuotannon ja käsittelyn odotetaan työllistävän lisäksi parikymmentä henkilöä. Energialaitoksen johtosäännön mukaan kaupunginhallitus päättää investoinneista, jotka edellyttävät kaupungin avustusta tai lainarahoitusta. Johtokunta tai energialaitoksen johtaja voi kaupunginvaltuuston asettamien rajojen puitteissa ottaa energialaitoksen nimissä lainaa kaupungin osalta energialaitoksen tarpeiden mukaan. Investointi voimalaitokseen on loogista seurausta siitä, että kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2003 pitää Tammisaaren Energian omistuksessaan. Kaupunginhallitus hyväksyy ehdotuksen rakentaa voimalaitos, joka tuottaa 15 MW kaukolämpöä ja 4 MW sähkövoimaa. Polttoaineen käsittelyn riskien minimoimiseksi polttoainevalikoimaa tulee laajentaa (hake, turve, ruokohelpi, risutukki ja kannot). Tammisaaren Energialle annetaan tehtäväksi tehdä muiden sähköntuottajien kanssa yhteistyötä ja solmia pitkäaikaisia sopimuksia, joilla voidaan turvata sähkön saanti kilpailukykyiseen hintaan. Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää hyväksyä investoinnin turve/biopolttoainepohjaiseen voimalaitokseen, joka tuottaa kaukolämpöä ja sähköä, teholtaan yhteensä 15 MW/4 MW. päättää, että kaupunki ottaa korkeintaan 12 milj. euron lainan voimalaitoksen rakentamista varten. Summasta voidaan käyttää euroa osakeostoihin, joilla varmistetaan sähkön saanti kilpailukykyiseen hintaan. Laina kuormittaa Tammisaaren Energian tasetta. Kaupunginjohtaja teki selkoa ehdotuksestaan.

11 11 Jäsen Ulla Lindström-Dahl totesi, että tekniikka kallistuu polttoainevalikoiman kasvaessa. Jäsen Lindström-Dahl toi myös esiin Tammisaaren Energialle ja Tammisaaren kaupungille aiheutuvat riskit. Jäsen Lindström-Dahl totesi, että Tammisaaren Energia voitaisiin muuttaa osakeyhtiöksi siten, että kaupungin välitön riski minimoitaisiin koskemaan ainoastaan osakepääomaa. Jäsenet Ralf Gahnström ja Sven Stenlund vastustivat Tammisaaren Energian muuttamista osakeyhtiöksi. Keskustelun päätyttyä kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti kv 5 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää hyväksyä investoinnin turve/biopolttoainepohjaiseen voimalaitokseen, jolla tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä, yhteisteholtaan 15 MW/4 MW. päättää, että kaupunki ottaa korkeintaan 12 miljoonan :n lainan voimalaitoksen rakentamista varten. Summasta voidaan käyttää euroa osakeostoihin, joilla varmistetaan sähkön saanti kilpailukykyiseen hintaan. Laina kuormittaa Tammisaaren Energian tasetta. Kaupunginjohtaja selosti asiaa. Jäsen Ulf Heimberg ilmoitti sosiaalidemokraattisen ryhmän tukevan kaupunginhallituksen ehdotusta. Jäsen Ralf Friberg ilmoitti kannattavansa kaupunginhallituksen ehdotusta. Jäsen Sven Stenlund ilmoitti esittävänsä seuraavan ponsiehdotuksen sen jälkeen, kun kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen asiasta: Samalla kun kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen, kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää, mitä mahdollisuuksia on ja mitä seuraa siitä, jos Tammisaaren Energia muutetaan kunnallisesta liikelaitoksesta kaupungin kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Selvityksestä voisi hyvin käydä ilmi, muuttaako toimintamuodon muutos kaupungin taloudellista vastuuta Tammisaaren Energiassa tehtävien suurinvestointien osalta. Asiakeskustelun päätyttyä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto on yksimielisesti hyväksynyt kaupunginhallituksen ehdotuksen. Valtuutettu Sven Stenlundin ponsiehdotus otettiin käsittelyyn sen jälkeen, kun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja oli ilmoittanut ponnen täyttävän kuntalain ja kaupunginvaltuuston työjärjestyksen ponnelle asettamat vaatimukset. n II varapuheenjohtaja Henrik Lindholm kannatti ponsiehdotusta.

12 12 Seuraavat valtuutetut vastustivat ponsiehdotusta: jäsen Seppo Lintuluoto, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Lauri Metsämäki, jäsen Berndt Rehnberg, jäsen Håkan Enberg, jäsen Sig-Britt Sahlberg ja jäsen Asta Seppänen. Seuraavat jäsenet kannattivat ponsiehdotusta: Roger Engblom, Mikael Borgman, Tom Rehn, Lennart Biström ja Ralf Gahnström. Kun ponsiehdotuksesta käyty keskustelu oli saatettu päätökseen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ehdotti seuraavaa äänestysesitystä: ponsiehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja sitä vastustavat ei. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä jäsen Sven Stenlundin ponsiehdotus sai 20 ääntä. Ponsiehdotusta vastusti 13 jäsentä. Kaksi (2) jäsentä pidättäytyi äänestämästä. Ponsiehdotus hyväksyttiin näin ollen. Ponsiehdotuksen äänestystuloksen vuoksi pöytäkirjaan merkittiin seuraavat eriävät mielipiteet: kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Lauri Metsämäki sekä jäsenet Ulf Heimberg, Seppo Lintuluoto, Ralf Friberg, Tage Malm, Sig-Britt Sahlberg, Camilla Grundström, Lili- Ann Junell-Kousa, Håkan Enberg ja Asta Seppänen. Heidän mielestään ponsiehdotus laajensi kaupunginvaltuuston päätöstä.

13 13 Dnr STDS:20/2006 KV tarklk ARVIOINTIKERTOMUS Kunnallislain :n 71 mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Arviointikertomus muotoillaan ja allekirjoitetaan. Arviointikertomus muotoiltiin ja allekirjoitettiin kv 6./. Oheistetaan arviointikertomus, liite 6. ottaa kertomuksen käsittelyyn. n I varapuheenjohtaja Lauri Metsämäki, joka on myös tilintarkastuslautakunnan puheenjohtaja, selosti arviointikertomusta. keskusteli arviointikertomuksesta, minkä jälkeen se merkittiin tiedoksi.

14 14 Dnr STDS:20/2006 KV 7 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS kh 21 Vuodeksi 2005 on laadittu henkilöstötilinpäätös, joka liittyy varsinaiseen tilinpäätökseen ja tilinpäätösasiakirjoihin, liite. Henkilöstötilinpäätöksessä kuvataan henkilöstön rakennetta, henkilöstön työpanosta, sairauspoissaoloa, henkilöstökustannuksia, ylityökorvauksia jne. Kumulatiivinen vertaus ulottuu vuoteen On kuitenkin syytä huomauttaa seuraavista asioista: järjestelmä on otettu käyttöön v. 2004, sitä on kehitetty edelleen v ja aikaisempien vuosien tulokset on sovitettu vuoden 2004 tilanteeseen. (MH) Kaupunginhallitus hyväksyy henkilöstötilinpäätöksen sekä toimittaa tilinpäätöksen kaupunginvaltuustolle samalla, kun valtuusto ottaa kantaa Tammisaaren kaupungille erikseen tehtyyn tilinpäätökseen. Kaupunginkamreeri selosti henkilöstötilinpäätöstä. Keskusteltaessa henkilöstötilinpäätöksestä jäsen Ulla Lindström-Dahl totesi, että seuraavassa henkilöstötilinpäätöksessä taulukot pitää laatia helposti luettavaan muotoon. Termit pitää määritellä, ja niitä on käytettävä johdonmukaisesti, esim. miestyövuosi on määriteltävä. Sairauspoissaolot pitää ilmoittaa miestyövuoden prosentteina ja onnettomuusluvut sellaisessa muodossa, että ne ovat verrattavissa muihin tilastotietoihin. Tilinpäätöksestä on myös käytävä ilmi, esim. työsuojelun strategia. Jäsen Asta Seppänen totesi, että työsuojelua pitää ja voi kehittää. Muutoin henkilöstötilinpäätös oli hänen mielestään periaatteessa hyvin tehty. Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Jaana Tasanko kyseli opettajien ylityötunneista. Keskustelun päätyttyä kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen kv 7 Kaupunginhallitus antaa henkilöstötilinpäätöksen kaupunginvaltuustolle. Kaupunginkamreeri selosti henkilöstötilinpäätöstä.

15 15 Jäsen Tom Rehn kysyi henkilöstöjaoston roolista henkilöstötilinpäätöstä laadittaessa. päätti yksimielisesti merkitä henkilöstötilinpäätöksen tiedoksi.

16 16 Dnr STDS:20/2006 KV kh 17 VUODEN 2005 TILINPÄÄTÖS/ TOIMINTAKERTOMUS Vuoden 2005 toimintakertomuksen sisältävä tilinpäätös on valmistunut, liite 17. Tilinpäätökseen sisältyvässä taloudellisessa katsauksessa esitetään yhteenveto vuoden 2005 taloudellisesta tuloksesta. Vuoden 2005 vuosikate oli , kun budjetoitu vuosikate oli 2,6 milj.. Talousarvion muutosten jälkeen budjetoitu vuosikate oli Tuloslaskelman mukaan tilikauden alijäämä on Tilinpäätöksestä on tehty konsernitase. Tammisaaren Energian johtokunta on osaltaan hyväksynyt Tammisaaren Energian tilinpäätöksen, joka osoittaa ,98 :n ylijäämää. Tekninen lautakunta on hyväksynyt Tammisaaren Veden tilinpäätöksen. Tammisaaren Veden tilinpäätös osoittaa ,44 :n ylijäämää. Henkilöstötilinpäätös esitetään kaupunginvaltuustolle (TK) Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle: a. että valtuusto hyväksyy vuoden 2005 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, b. että tehdyt poistoerotukset, ,69, siirretään suunnitelman mukaisesti, c. että ,55 :n alijäämä jää tilille tilikauden yli-/alijäämäksi. Lisäksi kaupunginhallitus kirjaa, että vuosina 2004 ja 2005 on syntynyt noin 3,2 miljoonan euron kumulatiivinen alijäämä. Vuosien taloussuunnitelma on laadittu siten, ettei kumulatiivinen alijäämä saa kasvaa ko. kaudella. Tuleva taloussuunnitelma tulee laatia niin, että kertynyt alijäämä vähenee kauden aikana. Käyttötaloutta tulee parantaa siten, että vuosikate mahdollistaa suunnitelmallisen lainojen lyhentämisen ja investoinnit tarpeelliseen infrastruktuuriin. Merkittiin, että on jaettu kaupunginjohtajan yleiskatsaus sekä täydennys kohtaan vastuusitoumukset. Liite 17

17 17 Sen jälkeen kun kaupunginjohtaja oli tehnyt tilinpäätöstä koskevan yleiskatsauksen, kaupunginkamreeri selvitti tilinpidon sisältöä. Tilinpäätöksen tekstiosaan tehtiin tiettyjä tekstimuutoksia ja korjauksia, minkä jälkeen kaupunginhallitus yksimielisesti hyväksyi kaupunginjohtajan ehdotuksen kv 8 Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle: a. että valtuusto hyväksyy vuoden 2005 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, b. että tehdyt poistoerotukset, ,69, siirretään suunnitelman mukaisesti, c. että ,55 :n alijäämä jää tilille tilikauden yli-/alijäämäksi. Lisäksi kaupunginhallitus kirjaa, että vuosina 2004 ja 2005 on syntynyt noin 3,2 miljoonan euron kumulatiivinen alijäämä. Vuosien taloussuunnitelma on laadittu siten, ettei kumulatiivisen alijäämän tule kasvaa ko. kaudella. Tuleva taloussuunnitelma on laadittava niin, että kertynyt alijäämä vähenee kauden aikana. Käyttötaloutta tulee parantaa siten, että vuosikate mahdollistaa suunnitelmallisen lainojen lyhentämisen ja investoinnit tarpeelliseen infrastruktuuriin. Lisäksi kaupunginvaltuusto tehnee päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä toimielinten jäsenille ja niille tulosalueiden johtaville virkamiehille, jotka ovat tilikaudella vastanneet kaupungin hallinnon ja talouden hoidosta. Kaupunginkamreeri ja kaupunginjohtaja selostivat tilinpäätöstä. n I varapuheenjohtaja Lauri Metsämäki ehdotti tämän jälkeen tilintarkastajan ehdotuksen mukaisesti, että kaupunginvaltuusto myöntää vastuuvapauden luottamuselinten jäsenille ja niille johtaville virkamiehille, jotka ovat vastanneet kaupungin hallinnosta ja taloudesta tilikaudella n II varapuheenjohtaja Henrik Lindholm kannatti vastuuvapauden myöntämisehdotusta. päätti tämän jälkeen yksimielisesti hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen eli seuraavaa: a. hyväksyy vuoden 2005 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. b. Tehdyt poistoerot (31 995,69 ) tuloutetaan suunnitelman mukaisesti. c. Alijäämä ( ,55 ) jää tilille tilikauden yli-/alijäämä.

18 18 myönsi tämän jälkeen yksimielisesti vastuuvapauden luottamuselinten jäsenille ja niille johtaville virkamiehille, jotka ovat tilikaudella vastanneet kaupungin hallinnosta ja taloudesta.

19 19 Dnr STDS:499/2006 KV kh 34 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA , TALOUSARVION KE- HYKSET Valtuuston seminaarin ja kaupunginhallituksen aiemman käsittelyn perusteella on nyt laadittu vuoden 2007 talousarvion kehykset, jotka liitetään kaupunginvaltuuston sitovuustasoon ja esitetään yhdistettyinä tuloslaskelman kehyksinä. Edelleen liitteenä talouskehyksiä koskeva tekstiosa, jota on täydennetty kohdassa 6 Muuta. Talousarvion puitteita laadittaessa lähtökohtana on pidetty sitä, että henkilöstökustannukset kasvavat 2,5 % ja muut korkeamman kustannustason käyttömenot kasvavat 2 %. Tuloja on korotettu 1 %:lla. Kaikki lisäykset on laskettu pitäen lähtökohtana meneillään olevan vuoden talousarviota. Hyväksytyt tai vireille pannut talousarvion muutokset, joilla on pysyvä vaikutus käyttötalouteen, on otettu kehystä laadittaessa huomioon. Liikelaitosten osalta tarkistuksia ei ole tehty, vaan nettoylijäämän on laskettu olevan sama kuin meneillään olevan vuoden talousarviossa alun perin. Erikoissairaanhoidon osalta on ryhdyttävä neuvottelemaan uudelleen HUS:in kanssa, koska kehyslaskelma perustuu siihen, että ilmoitetut menojen nousut tulee kompensoida käyttämällä vähemmän erikoissairaanhoitoa. Oheisessa laskelmassa veroprosentti on muuttumaton. Ehdotuksen mukaan voidaan tehdä noin :n varaus kertyneen alijäämän vähentämiseksi. Laskelman mukaan alijäämää kuitenkin syntyisi sekä vuonna 2008 että vuonna Kaupunginhallituksen tulee kunnallislain ja vuoden 2005 tilintarkastuskertomuksen perusteella kiireellisesti tehdä ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla talous tasapainotetaan suunnittelukauden aikana. Kaupunginhallitus hyväksyy ehdotuksen vuoden 2007 talousarvion kehyksiksi. Edelleen kaupunginhallitus päättää, että aloitetaan uudelleen neuvottelut HUS:in kanssa palvelujen ostoa koskevasta sopimuksesta vuodelle Kaupunginhallitus käsittelee myöhemmin kertyneen alijäämän tasapainottamista koskevia toimenpiteitä. Kaupunginhallitus esittää budjettikehykset valtuustolle tiedoksi. Kaupunginjohtaja ja kaupunginkamreeri selostivat asiaa.

20 kv 9 Kaupunginhallitus esittää budjettikehykset valtuustolle tiedoksi. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirkko Grönroos selosti kaupunginhallituksen ehdotusta sekä päätöksen taustaa. Kaupunginjohtaja selosti tämän jälkeen kaupunginhallituksen ehdotuksen lähtökohdat. Hän totesi muun muassa, ettei talousarvion kehyksissä ole otettu huomioon joitakin sellaisia kustannuksia, jotka muun muassa sosiaali- ja terveydenhuolto on ilmoittanut kaupunginvaltuuston talousarvioseminaarissa. piti tämän jälkeen neuvottelutauon klo , jotta se voisi tutustua kaupunginhallituksen ehdotukseen. Merkittiin, että jäsenet Seppo Lintuluoto ja Jaana Tasanko poistuivat kokouksesta tauon aikana sekä että kokousta jatkettaessa läsnä oli 33 valtuutettua. oli siis edelleen päätösvaltainen. keskustelu talousarvion kehyksistä. Keskustelussa mielipiteensä sanoivat seuraavat henkilöt: Tom Rehn, Ulf Heimberg (ilmoitti kannattavansa kaupunginhallituksen ehdotusta), Kenneth Karlsson, Mikael Borgman, Pirkko Grönroos, Lili-Ann Junell- Kousa, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Lauri Metsämäki (ilmoitti kannattavansa kaupunginhallituksen ehdotusta), Ira Donner (ilmoitti vastustavansa esitettyjä talousarvion kehyksiä) Werner Orre, Sven Holmberg, kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Henrik Lindholm, Michael Nyberg, Berndt Rehnberg (ilmoitti, ettei hän sitoudu yleiseen, kaikkien alueiden kahden prosentin [2 %] kustannusten nousuun), Asta Seppänen, Ralf Friberg ja Sig-Britt Sahlberg (ehdotti yleistä kolmen prosentin [3 %] kustannusten nousua). Kustannusten nousun voisi kompensoida sillä, että kaupunginhallitus päättää kuluvan vuoden talousarvion voivan toteutua muutaman prosenttiyksikön alle 100 prosenttia. Keskustelun päätyttyä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja totesi, että jäsen Sig-Britt Sahlberg on ainoa, joka on esittänyt konkreettisen ehdotuksen. Ehdotusta ei tosin ole kannatettu, minkä vuoksi se raukeaa. päätti äänestyksettä hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen.

21 21 Dnr STDS:260/2005 KV tlk 80 OSAKASKUNTIEN JA ROSK N ROLL OY AB:N VÄLINEN JÄTEYHTEISTYÖ- SOPIMUS/ YHTEISEN JÄTELAUTAKUNNAN PERUSTAMINEN JA JÄTELAU- TAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ on hyväksynyt ehdotuksen yhteistyösopimukseksi Rosk n Roll Oy Ab:n kanssa. Sopimus on allekirjoitettu R&R:n hallitus on jatkanut nykyistä sopimusta kolmella kuukaudella sakka, minkä kaupunginhallitus on hyväksynyt Yhteistyösopimusehdotuksen hyväksymisen yhteydessä kaupunginhallitus on hyväksynyt valmisteluryhmän ehdotuksen. Ehdotuksen mukaan valmistellaan uusi, yhteislautakuntamalliin perustuva hallintomalli, ja yhteisen lautakunnan isäntäkunnaksi ehdotetaan yhteistyösopimuskunnista suurinta kaksikielistä kuntaa. Tällä hetkellä Tammisaari on suurin kaksikielinen kunta ja sen tulee siten toimia Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan isäntäkuntana. Kuntien edustajista muodostettu työryhmä on teettänyt yhteistä jätelautakuntaa koskevan sopimusehdotuksen. Sopimus perustuu uuden yhteistyösopimuksen 10 :ään. Asiaa on valmisteltu yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa. Sopimusehdotus liitteen a) mukaisesti. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan johtosääntöehdotus on laadittu, liite b). Jokaisen yhteistyökunnan kunnanvaltuusto valitsee lautakuntaan yhden jäsenen ja yhden henkilökohtaisen varajäsenen. Asukasluvultaan suurimman kunnan (aluksi Vihti) kunnanvaltuuston valitsema jäsen toimii lautakunnan puheenjohtajana ja toiseksi suurimman kunnan (aluksi Tammisaari) kunnanvaltuuston valitsema jäsen toimii lautakunnan varapuheenjohtajana. Muut yhteistyökuntien edustajat ovat lautakunnan jäseniä. Tavoitteena on, että lautakunta aloittaa toimintansa tai viimeistään Lautakunnan menot katetaan julkisoikeudellisten jätemaksujen tuotoilla. Koska Länsi-Uudenmaan jätelautakunta aloittaa toimintansa oman johtosääntönsä mukaisesti, tulosalueen tekninen palvelu johtosääntöä on muutettava seuraavasti; 1 Luvun 2 momentti: Tulosalue hoitaa lisäksi kaikkia tehtäviä, jotka jätehuoltolain mukaan kuuluvat kunnalle, ellei jätehuoltolainsäädännöstä seuraa muuta. kuitenkin vahvistaa maksut. poistetaan teknisen palvelun johtosäännöstä. (kaupungininsinööri) Tekninen lautakunta päättää: a) hyväksyä omalta osaltaan yhteistä jätelautakuntaa koskevan sopimusehdotuksen siten, että Länsi-Uudenmaan jätelautakunta niminen Tammisaaren kau-

22 22 pungin lautakunta hoitaa Karkkilan, Karjaan, Hangon ja Tammisaaren kaupunkien sekä Vihdin, Nummi-Pusulan, Sammatin, Siuntion, Inkoon ja Pohjan kuntien jätehuoltoon kuuluvia viranomaistehtäviä siten kuin liitteenä olevassa sopimuksessa (liite a) ja tähän sopimukseen perustuvassa johtosäännössä (liite b) määrätään. b) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Tammisaaren kaupungin teknisen palvelun johtosäännön 1 luvun 2 momentti Tulosalue hoitaa lisäksi kaikkia tehtäviä, jotka jätehuoltolain mukaan kuuluvat kunnalle, ellei jätehuoltolainsäädännöstä seuraa muuta. kuitenkin vahvistaa maksut. poistetaan kh 17 Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto: a) hyväksyy ehdotetun sopimuksen yhteisestä jätelautakunnasta, liite 17 b) hyväksyy ehdotuksen Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan johtosäännöksi c) hyväksyy Tammisaaren teknisen palvelun johtosäännön tarkistuksen teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti Johtosäännön muutokset tulevat voimaan kv 10 Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto: a) hyväksyy ehdotetun sopimuksen yhteisestä jätelautakunnasta, liite 10 b) hyväksyy ehdotuksen Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan johtosäännöksi c) hyväksyy Tammisaaren teknisen palvelun johtosäännön tarkistuksen teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti

23 23 Johtosäännön muutokset tulevat voimaan

24 24 Dnr STPL:337/2005 KV asklk 28 RANTA-ASEMAKAAVA: OSA KÖNICKIN JA NORRSTRANDIN KYLIÄ, KAAVA 2177, EHDOTUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ranta-asemakaavasta Könickin kylän tilalle Könick RNr 1:8 ja Norrstrandin kylän tilalle RNr: 1:14 on jätetty kaupungin käsiteltäväksi MRL:n 63 :n ja MRL:n 74 :n mukaisesti. Kaavoittaja Sten Öhmanin ja aluesuunnittelun välillä on käyty valmistelevia neuvotteluja. Ranta-asemakaavan laatimista perustellaan tarpeella määritellä tilojen arvo tilanteessa, jossa rantayleiskaava puuttuu. Kaava-alueeseen kuuluu osa kiinteistöistä Könick RNr 1:8 Könickin kylässä ja Norrstrand RNr: 1:14 Norrstrandin kylässä. Alue on Bromarvissa Könickin pohjoisrannalla Orvlaxfjärdenin äärellä. Kaavan tarkoituksena on päättää alueen maankäytöstä ja parantaa tilan elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Kaavaa ei ole toistaiseksi käsitelty lautakunnissa. Liitteenä: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kaava-alueen kartta (kaupunginarkkitehti) Asemakaavalautakunta päättää hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman, lähettää sen tiedoksi kaupunginhallitukselle, ympäristönsuojelutoimistolle, maakuntamuseolle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle ja kuuluttaa siitä asklk 55 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmisteluaineistoineen oli nähtävänä Huomautuksia ei jätetty. Viranomaisneuvottelu pidettiin Todettiin, että kaupungin rantaasemakaavoitukselle määräämiä periaatteita tulee noudattaa ja että luonnoninventointi tulee tehdä. Kaavaluonnos on laadittu kesällä 2005.

25 25 Kaavoittajan mukaan kaavaluonnos noudattaa ranta-asemakaavoitukselle asetettuja pariaatteita ja mitoitusnormeja. Luonnoksessa rantaviiva on kuitenkin pirstoutunut, ja rakentamaton osuus on teoriassa alle 55 % (tarkistettu ). Liitteet: a) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma b) Kaavaluonnos, kartta määräyksineen c) Mitoituslaskelma d) Muistio viranomaisneuvottelusta e) Luonnoninventointi (kaupunginarkkitehti) Asemakaavalautakunta päättää lähettää luonnoksen kaavoittajalle ja pyytää ympäristönsuojelusihteeriä esittämään kaavaluonnoksesta alustavia näkemyksiä. Hyväksyttiin asklk 64 Kaavoittaja on ehdottanut tiettyjä tarkistuksia RA-paikkojen laajuuteen. Liitteenä kartta. Maastotutkimukset on tehty ja ympäristönsuojelusihteeriltä on pyydetty lausunto. Kaavakarttaan tehdään mahdollisesti lisätarkistuksia ennen kokousta. Neuvottelutulos ja lausunto esitellään kokouksessa. (kaupunginarkkitehti) Asemakaavalautakunta päättää tässä vaiheessa hyväksyä kaavaluonnoksen, asettaa sen kuultavaksi sekä antaa aluesuunnittelulle luvan ehdotuksen teettämiseen ellei luonnoksesta esitetä olennaisia huomautuksia. Kaupunginarkkitehti ilmoitti, että uusi, päivätty, ympäristönsuojelusihteerin hyväksymä kaavaluonnos on valmistunut. Asemakaavalautakunta päätti tämän jälkeen hyväksyä valmistelijan ehdotuksen asiassa, lähtökohtana päivätty kaavaluonnos.

26 asklk 16 Luonnos oli nähtävänä Kaavasta ei ole esitetty yhtään mielipidettä eikä huomautusta. Kaavaehdotus on valmistunut syksyn 2005 aikana eikä päivättyyn luonnokseen ole tehty mitään muutoksia. Liitteet: a) kaavakarttaa kaavamääräyksineen (pienennettynä) b) kaavaselostus, liitteenä luonnoninventointi c) mitoituslaskelma ja arvio rakentamattoman rantaviivan osuudesta. Kaavakartta määräyksineen täydessä mittakaavassa esitetään kokouksessa. (kaupunginarkkitehti) Asemakaavalautakunta ehdottaa, että kaupunginhallitus asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäväksi 30 päiväksi ja pyytää rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunnan sekä maakuntamuseon lausuntoja sinä aikana, kun ehdotus on nähtävänä kh 27 Kaupunginhallitus päättää hyväksyä ehdotuksen ranta-asemakaavaksi osaan Könickin kylää ja Norrstrandin kylää, kaava Ehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi 30 päiväksi. Pyydetään rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunnan sekä maakuntamuseon lausuntoja kaavaehdotuksesta sinä aikana, kun se on nähtävänä kh 6 Ehdotus oli nähtävänä Yksi huomautus jätettiin. Jätetyistä lausunnoista on selvitys liitetaulukoissa.

27 27 Asiakirjat on annettu kaavoittajalle ja hän on antanut vastineensa. Lausunnot eivät anna aihetta muuttaa ehdotusta. Liitteet: a) kaavakartta kaavamääräyksineen (pienennettynä) b) kaavaselostus, liitteenä luonnoninventointi c) kaavoittajan vastine d) lausunnot ja huomautukset Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotuksen rantaasemakaavaksi osaan Könickin kylää ja Norrstrandin kylää, kaava kv 11 Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotuksen rantaasemakaavaksi osaan Könickin kylää ja Norrstrandin kylää, kaava 2177.

28 28 Dnr STPL:1013/2003 KV asklk 50 GRÖNKULLAN RANTA-ASEMAKAAVA, KAAVA 2155, EHDOTUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ranta-asemakaavasta Revbackan kylän Grönkullan tilalle RNr 1:113 on jätetty kaupungin käsiteltäväksi maa- ja rakennuslain (MRL) 74 :n mukaisesti. Kaavoittaja Sten Öhmanin ja kaupungin välillä on käyty valmistelevia neuvotteluja, ja viranomaisneuvottelu pidettiin Uudenmaan ympäristökeskuksessa Kaava-alue rajoittuu Bromarvin kirkonkylässä alueeseen, jolle ollaan laatimassa osayleiskaavaa. Kaavahanke on uusi. Siksi se ei ole mukana kaavoituskatsauksessa Mukana seuraavat liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - viranomaisneuvottelun pöytäkirja ( kaupunginarkkitehti) Asemakaavalautakunta päättää 1. Hyväksyä Maanmittari Oy Öhmanin ranta-asemakaavan kaavoittajaksi, 2. hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman, lähettää sen tiedoksi kaupunginhallitukselle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle ja kuuluttaa siitä asklk 62 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä Naapurikiinteistön Revbacka 1:111:n omistajat huomauttavat, että kaava-alueelle johtava tie kulkee tilakeskuksen läpi ja se tulee muuttaa paikkaan, missä se ei aiheuta vahinkoa. Raaseporin luonto ja ympäristö ry kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: Luonnonarvojen säilyminen tulee turvata ja kaavan on perustuttava riittäviin ja luotettaviin inventointeihin. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota erityisesti jätevesien käsittelyyn; vesikäymälöitä ei yleensä tule sallia, harmaan veden saa imeyttää maahan vain siellä, missä maaperä ja sijainti sopii imeyttämiseen ja jätevesien johtaminen vesistöön on kiellettävä kokonaan.

29 29 Kaavaluonnos on laadittu kesällä 2004 ja kaupunginarkkitehti sekä ympäristönsuojelusihteeri ovat tutustuneet maastoon. Viranomaisneuvottelu kaavaluonnoksesta pidettiin Tammisaaressa Kaava-alue käsittää pohjoisosan noin 56 hehtaaria Revbackavikenin ja Bromarvsfjärdenin välisestä niemestä. Etelässä se rajoittuu Revbackan tilaan ja samalla Bromarvin kirkonkylän alueeseen, jolla osayleiskaavan laatiminen on meneillään. Kaavaluonnokseen on merkitty yhteensä 15 rakennuspaikkaa, joista 11 on rannalla. Kirkonkylän läheisyyden vuoksi kuusi rakennuspaikkaa on tarkoitettu pysyvään asumiseen. Nämä paikat ovat osaksi olemassa olevan tilakeskuksen yhteydessä ja osittain sen rannalla (3 paikkaa). Kaavaluonnos, johon sisältyy ranta-alueen mantereen puoleisia alueita, täyttää kaupungin ranta-asemakaavalle asettamat mitoitusnormit. Liitteet: a: Kaavakartta kaavamääräyksineen b: Kaavaselostus liitteineen c: Viranomaisneuvottelun pöytäkirja (kaupunginarkkitehti) Asemakaavalautakunta päättää asettaa luonnoksen nähtäväksi 14 päiväksi ja pyytää ympäristönsuojelusihteerin ja maakuntamuseon lausunnot. Hyväksyttiin asklk 15 Luonnos oli nähtävänä Ympäristönsuojelulautakunta ja maakuntamuseo ovat antaneet lausuntonsa. Luonnoksesta tehtiin yksi huomautus. Lausunnot ja huomautus lähetetään kaavoituskonsultille, joka on ottanut niihin kantaa kaavaehdotusta laatiessaan. Lausunnot, huomautus ja konsultin vastine liitteenä. Kaavaehdotus on laadittu syksyn 2005 aikana. Kaavoittajan mukaan ehdotus noudattaa ranta-asemakaavaa koskevia määräyksiä ja mitoitusnormeja. Mitoituksen tarkistuksessa on todettu, että rakentamattoman rannan osuus on yli 60 %, ks. liite d. Luonnosvaiheen jälkeen tehdyt merkittävät muutokset ovat: - korttelista 5 (RA) on poistettu yksi rakennuspaikka, myös korttelin muotoa on tarkistettu. - korttelia 1 on laajennettu kaakkoon, metsän suuntaan - kortteleissa 6 ja 9 olevat rakennukset on varustettu sr-merkinnällä

30 30 Liitteet: a) kaavakartta määräyksineen b) kaavaselostus, liitteenä mm. luonnoninventointi. c) kaavoittajan vastine kaavaluonnosta koskevista lausunnoista d) mitoituslaskelma ja arvio vapaan rantaviivan osuudesta (kaupunginarkkitehti) Asemakaavalautakunta ehdottaa, että kaupunginhallitus asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäväksi 30 päiväksi ja pyytää rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunnan sekä maakuntamuseon lausunnot sinä aikana, kun ehdotus on nähtävänä. Jäsen Berndt Rehnberg ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn. Tämän jälkeen asemakaavalautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä asiaa valmistelleen ehdotuksen kh 28 Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Tammisaaren kaupungin Revbackan kylän Grönkullan kiinteistölle 1:113 laaditun ranta-asemakaavaehdotuksen. Ehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi 30 päiväksi. Pyydetään kaavaehdotuksesta lausunnot rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunnalta sekä maakuntamuseolta sinä aikana, kun ehdotus on nähtävänä kh 7 Ehdotus oli nähtävänä Rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunnalta sekä maakuntamuseolta on pyydetty lausunnot. Annetut lausunnot ja huomautukset liitteenä. Konsultti Sten Öhman on antanut niistä vastineet. Kaavaehdotusta ei ole muutettu. Liitteet: a) kaavakartta määräyksineen b) kaavaselostus

31 31 c) kaavoittajan vastine kaavaluonnosta koskevista lausunnoista ja huomautuksista d) Raaseporin luonto ja ympäristö ry:n huomautus (saapunut huomautusajan päätyttyä) e) lausunnot Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan kaavakartan ja sen määräysten mukaisen ehdotuksen Grönkullan ranta-asemakaavaksi kv 12 Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan kaavakartan ja sen määräysten mukaisen ehdotuksen Grönkullan ranta-asemakaavaksi. Merkittiin, ettei jäsen Berndt Rehnberg esteellisyyden vuoksi osallistunut asian käsittelyyn.

32 32 Dnr STDS:260/2005 KV kh 10 ALUEELLINEN JÄTTEEN KÄSITTELY; ERILLISSOPIMUKSEN HYVÄKSYMI- NEN Rosk n Roll Oy Ab (RR) ja sen kaksitoista (12) osakaskuntaa ovat neuvotelleet pitkään uudesta yhteistyösopimuksesta. Kymmenen kuntaa, äänimäärältään yhteensä 72 %, on hyväksynyt uuden, allekirjoitetun yhteistyösopimuksen. Kaksi kuntaa (Lohja, Karjalohja) on päättänyt neuvotella erillissopimuksesta Allekirjoitetun yhteistyösopimuksen 16 :n mukaan sopimuksen ulkopuolelle jäänyt osakaskunta voi milloin tahansa liittyä sopimukseen. Voidakseen myöhemmin liittyä sopimukseen kunnan tulee tehdä RR:n kanssa erillinen sopimus alkaen. Tämän sopimuksen ehdot eivät saa olla paremmat kuin allekirjoitetun yhteistyösopimuksen ehdot. Sopimusta valmisteleva työryhmä on laatinut puitteet erillistä sopimusta varten. Lohjan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ehdotuksen erillissopimukseksi. Erillissopimus tuli voimaan eikä , kuten allekirjoitettu yhteistyösopimus edellyttäisi. RR:n hallitus on päättänyt, että Lohjan erillissopimus on voimassa saakka. Sopimusajan pidentäminen edellyttää muiden sopimuskuntien hyväksyntää. Yllä olevaan viitaten RR pyytää sopimuskunnilta kannanottoa seuraaviin kysymyksiin: 1. hyväksyvätkö kunnat yhteistyösopimuksen 16 :n sellaisen tulkinnan, että Lohja ja Karjalohja voivat liittyä yhteistyösopimukseen siitä huolimatta, ettei yhteistyösopimuksen edellyttämää viimeistä päivämäärää ole noudatettu. 2. hyväksyvätkö kunnat, että Lohjan kanssa tehtyä erillissopimusta pidennetään alkaen. Hyväksyntä merkitsisi, että myös Karjalohjan kanssa tehtävä erillissopimus tulisi hyväksyä, edellyttäen että se on yhdenmukainen RR:n ja Lohjan välisen erillissopimuksen kanssa. Erillissopimus Karjalohjan kanssa on valmisteilla. RR:n näkemyksen mukaan Lohjan kanssa tehty erillissopimus täyttää erillissopimukselle yhteistyösopimuksen 16 :ssä asetetut vaatimukset: erillissopimus... jonka ehdot eivät saa olla tämän yhteistyösopimuksen ehtoja paremmat. Liitteenä RR:n ja Lohjan kaupungin välinen erillissopimus, kuntaliiton lausunto sekä RR:n hyväksymä muistio, liite 10. (MH) Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle:

33 33 a. että kaupunki tulkitsee allekirjoitetun alueellisen jäteyhteistyösopimuksen 16 :ää siten, että niin Lohjan kaupunki kuin Karjalohja voivat liittyä sopimukseen, b. että kaupunki hyväksyy RR:n ja Lohjan kaupungin välisen erillissopimuksen jatkumisen alkaen. Merkittiin, että jäsen Ulla Lindström-Dahl oli esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn kv 13 Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle: a. että kaupunki tulkitsee allekirjoitetun alueellisen jäteyhteistyösopimuksen 16 :ää siten, että niin Lohjan kaupunki kuin Karjalohja voivat liittyä sopimukseen, b. että kaupunki hyväksyy RR:n ja Lohjan kaupungin välisen erillissopimuksen jatkumisen alkaen. Jäsen Werner Orre ehdotti kaupunginvaltuuston hylkäävän kaupunginhallituksen ehdotuksen. Ehdotusta ei kuitenkaan kannatettu, joten se raukesi. päätti äänestyksettä hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen. Päätöksen vuoksi pöytäkirjan merkittiin jäsen Werner Orren eriävä mielipide. Merkittiin, ettei jäsen Ulla Lindström-Dahl esteellisyyden vuoksi osallistunut asian käsittelyyn.

34 34 Dnr STDS:260/2005 KV kh 12 LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA; LAUTAKUNNAN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN VALINTA Jätteen käsittelyä koskeva, allekirjoitettu yhteistyösopimus edellyttää Länsi- Uudenmaan jätelautakunta nimisen lautakunnan perustamista Tammisaaren kaupunkiin. Lautakunta hoitaa kuntien jätteenkäsittelyyn liittyviä viranomaistehtäviä siten kuin on määrätty yhteistä lautakuntaa kokevassa sopimuksessa sekä valtuuston lautakunnalle hyväksymässä johtosäännössä. Jokaisen yhteistyökunnan kunnanvaltuusto valitsee lautakuntaan yhden (1) jäsenen ja yhden (1) henkilökohtaisen varajäsenen. Asukasluvultaan suurimman kunnan (aluksi Vihti) kunnanvaltuuston valitsema jäsen toimii lautakunnan puheenjohtajana ja toiseksi suurimman kunnan (aluksi Tammisaari) kunnanvaltuuston valitsema jäsen toimii lautakunnan varapuheenjohtajana. (MH) Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto järjestää vaalin ja valitsee jäsenen ja henkilökohtaisen varajäsenen Länsi-Uudenmaan jätelautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti ehdottaa, että Bernhard Biström valitaan lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi ja Ralf Gahnström varajäseneksi kv 14 Kaupunginhallitus ehdottaa, että Bernhard Biström valitaan lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi ja Ralf Gahnström varajäseneksi.