KOILLIS-LAPIN SÄHKÖ OY

Transkriptio

1 KOILLIS-LAPIN SÄHKÖ OY 2004

2 Koillis-Lapin Sähkö Oy Toimialue... 2 Toimintavuosi lyhyesti... 2 Toiminnallinen katsaus Johtamisjärjestelmä Tiimiorganisaatio... 4 Yrityshallinto Hallitus... 5 Omistussuhteet... 5 Yhtiökokous... 6 Jäsenyydet ja osakkuudet... 6 Tarkastustoimi... 6 Henkilöstö Henkilöstöryhmien edustajat... 7 Työsuojelutoimikunta... 7 Koulutus... 7 Verkkotoiminta Tietoja tilinpäätöksestä Toimintakertomus Rahoituslaskelma Tuloslaskelma Tase Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Talous Käytetyt lyhenteet Yhteystiedot Kuvat: Vesa Särkelä, Kemijärvi Layout, taitto, grafiikka: Graafinen toimisto Viestinet Painopaikka: Lapin Painotuote Oy 2004, Kemijärvi Paperi: 100 % uusiopaperi

3 Vuosikertomus 2004

4 Koillis-Lapin Sähkö Oy Toimialue Asukasluku: henkilöä Pinta-ala: km 2 Tunturikeskukset Pyhä-, Suomu- ja Sallatunturi Kansallis- ja luonnonpuistot * osa UK-kansallispuistoa * osa Pyhä-Luoston kansallispuistosta * osa Oulangan kansallispuistoa * Värriön luonnonpuisto * Maltion luonnonpuisto * yhteensä km 2 Toimintavuosi lyhyesti * omistajien vuonna 2003 nimeämä omistajapoliittinen työryhmä jätti loppuraportin - paikallinen omistus säilytetään - siirtohinnat enintään valtakunnan keskihintojen tasolla - omistajien osinko noin 3 % liikevaihdosta * omistajapoliittinen työryhmä sai jatkoselvitettäväkseen yhteistyömahdollisuudet paikallisten aluelämpöyhtiöiden kanssa ja jätti loppuraportin maaliskuussa alueen energiavaroja ja energiayhtiöiden resursseja tulisi hyödyntää kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä * sähkön tarve pieneni toimialueella 2,1 %, koko maan sähkön käytön kasvu oli 1,8 % * liikevaihto kasvoi 11 %, nettotulos ilman satunnaiseriä oli 13,6 % liikevaihdosta * siirtohintoja korotettiin helmikuun alussa, liittymismaksut pidettiin ennallaan * keskustoimipaikka muutti elokuun alussa Kiinteistö Oy Kemijärven Kaarlonkeskuksen tiloihin * investoinnit olivat edelleen maltillisia, suuriin siirtoverkoston investointeihin varauduttiin * sähkömarkkinalakia uudistettiin vuoden lopussa, - verkkoyhtiöiden siirtohinnoittelun ja tehokkuuden valvonta yhtenäistyi ja tehostui - liittymismaksuperusteet muuttuvat - verkkopalvelu- ja liittymisehdot uudistuvat Muutos Asiakkaat (käyttöpaikat) kpl Sähkön siirto GWh Verkosto Sähköasemat kpl Jakelumuuntamot kpl Alueverkko 110 kv km Jakeluverkko 45 kv km Jakeluverkko 20 kv km Jakeluverkko 0,4 kv km Talous Investoinnit milj. euroa 0,8 0,6 0,2 Liikevaihto milj. euroa 4,7 4,2 0,5 Taseen loppusumma milj. euroa 22,1 21,2 0,9 Vakinainen henkilöstö

5 Toimitusjohtajan katsaus Jakautumisen jälkeinen kolmas toimintavuosi Vuosi 2004 oli Koillis-Lapin Sähkö Oy:n kolmas toimintavuosi eriytettynä sähkön siirtoyhtiönä. Jakautumisessa muodostettiin verkkoyhtiö Koillis- Lapin Sähkö Oy ja kaksi sähkön tuotantoliiketoimintaa harjoittavaa yhtiötä. Yhtiö siirsi sähköenergian myyntiliiketoiminnan Isommus-Energia Oy:öön (nykyinen Energiapolar Oy) vuonna Sähkön käyttö supistui toimialueella Sähköä siirrettiin 163 miljoonaa kilowattituntia. Siirron määrä pieneni 2,1 % vuodesta Tämä osaltaan kuvastaa alueen kehityksen suuntaa. Eräs suuri elektroniikkayhtiö lopetti tuotantonsa Kemijärvellä ja edellistä vuotta lämpimämmät säät vähensivät alueen sähkön tarvetta. Toisaalta toimialueen talvimatkailukeskusten rakennuskannan lievä kasvu lisäsi sähkön siirtopalvelun tarvetta. Koko maan sähkönkäyttö oli 86,8 miljardia kilowattituntia ja sähkön käytön kasvu 1,8 % (vuoden 2003 kasvu 1,4 %). Koko maan sähkön käytön kasvu tuli teollisuudesta. Koti- ja maatalouksien sähkön käyttö supistui, koska säät olivat keskimäärin lämpimämpiä kuin edellisenä vuonna. Yhtiö toimitti hallinnollisia ja sähkökaupan palveluja jakautumisessa muodostetuille sisaryhtiöille Keski-Lapin Voima Oy:lle ja Itä-Lapin Energia Oy:lle sekä vesivoimalaitoksen huolto- ja kunnossapitopalveluja Keski-Lapin Voima Oy:lle. Alueen toimitusvelvolliselle sähkön myyjälle Energiapolar Oy:lle toimitettiin myyntija laskutuspalveluja. Taloudellinen tilanne hyvä Liikevaihtoa kertyi euroa ja siinä on kasvua 11 % edellisestä vuodesta. Siirtohintoja korotettiin helmikuun alussa, koska edellisestä korotuksesta oli kulunut jo kuusi vuotta. Korotuksen jälkeenkin siirron keskihinta on hieman valtakunnallisen keskihintatason alapuolella. Tilikauden liikevoitto oli 3,7 % ja nettotulos ilman satunnaiseriä verojen jälkeen 13,6 % liikevaihdosta. Rahoitustuotot olivat tuloksen kannalta merkittävät. Rahoitustuotot kertyivät pääasiassa rahoitusomaisuuden sijoituksista. Rahoitusomaisuutta on kasvatettu jo vuosien ajan ja tällä tavalla on varauduttu verkostoinvestointien merkittävään kasvuun. Yhtiön kannattavuus ja maksuvalmius on viime vuoden tunnuslukujen valossa hyvä. Korollisia velkoja ei ole. Investoinnit olivat edelleenkin alhaiset. Lähivuosina verkostoinvestointeja joudutaan merkittävästi kasvattamaan. Suurin rahallinen panos tulee kohdistumaan siirtoverkostoon. Myös jakeluverkoston puolella korjausinvestointien tahtia joudutaan nopeuttamaan. Omistajapolitiikkaa tarkistettiin Omistajakunnat asettivat vuoden 2003 alussa työryhmän, jonka tavoitteena oli uudistaa yhtiöiden omistajapolitiikka siten, että se tyydyttää omistajien ja asiakkaiden tarpeet 5 10 vuoden aikana. Työryhmän keskeisiä tehtäviä on ollut paikallisen omistuksen arviointi, omistajien tuottovaatimuksen määrittely ja siirtohinnoittelu. Loppuraportti jätettiin omistajakunnille maaliskuussa Paikallinen kunnallinen omistus katsottiin tärkeäksi. Siirtohinnoittelun rajaksi asetettiin enintään valtakunnallinen keskihinta. Omistajien tuottovaatimus määriteltiin ja se on lähivuosina noin 3 % liikevaihdosta. Vuoden 2004 keväällä omistajakunnat hyväksyivät loppuraportin ja antoivat työryhmän jatkotehtäväksi Koillis-Lapin Sähkö Oy:n ja omistajakuntien 3

6 muiden energiayhtiöiden yhteistyömahdollisuuksien selvittämisen. Työryhmän loppuraportti jatkoselvityksestä valmistui vuoden 2005 helmikuussa. Työryhmä päätyi esitykseen, jonka mukaan alueen energiavaroja energiayhtiöiden resursseja tulisi hyödyntää kuntaja yhtiörajat ylittävällä yhteistyöllä. Verkkoyhtiöiden valvonta kiristyy Sähkömarkkinalain uudistus tuli voimaan Verkkoyhtiön sallitun tuoton laskentaperusteet yhtenäistyivät ja ensimmäinen valvontajakso ajoittuu vuosille Omistajapolitiikan mukaisella hintatasolla Koillis-Lapin Sähkö Oy:llä ei ole valvontaviranomaisen (Energiamarkkinavirasto) määrittelemää kohtuuttoman hinnoittelun riskiä. Viranomaisen valvontaan sisältyy verkkoyhtiön toiminnan tehostamistavoite, jota yhtiö joutuu jatkossa toteuttamaan. Ensimmäisellä valvontajaksolla tehostamistavoite on kaikille verkkoyhtiöille sama. Valvontaviranomainen vahvisti helmikuussa 2005 sähkömarkkinalain muutoksen pohjalta uusitut yhtiön verkkopalvelu- ja liittymisehdot. Liittymisen hinnoittelurakenne tullaan vuoden 2005 syksyyn mennessä muuttamaan Energiamarkkinaviraston edellyttämän niin kutsutun vyöhykemallin mukaiseksi. Yhtiön vakinaisen henkilökunnan määrä väheni kahdella ja se oli vuoden lopussa 37 kokopäivätoimisiksi muutettuna. Määrä vähenee edelleen kahdella heinäkuun 2005 alussa. Henkilöstön keski-ikä on hieman yli 50 vuotta. Henkilöstön määrää ei toistaiseksi ole tarvetta lisätä, koska tehostamistarpeet edellyttävät päinvastoin henkilökustannusten pienentämistä. Verkoston rakentamisen ja kunnossapidon kohde- ja kausiluotoisia kapasiteettitarpeita kannattaa tarvittaessa kattaa ulkopuolisilla palveluilla. Keskustoimipaikka siirtyi Elokuussa yhtiön keskustoimipaikka siirrettiin Kemijärvellä Vapaudenkadulta entiseen Kemijärven kaupungintaloon. Järjestely toteutettiin vaihtamalla tiloja Kemijärven kaupungin kanssa. Vanha Kemijärven kaupungintalo peruskorjattiin säilyttämällä rakennuksen alkuperäinen ilme. Koillis-Lapin Sähkö Oy omistaa 30 % vanhaan kaupungintaloon perustetun kiinteistöyhtiön osakkeista. Uudessa toimipaikassa yhtiöllä on mahdollisuus tarjota palveluja katutasossa varsin keskeisellä liikepaikalla. Tiedottamista ja tietojärjestelmiä parannettiin Yhtiön viestintäjärjestelmää kehitettiin. Ajankohtaista uutispalstaa pidettiin yllä Internet kotisivuilla. Kotisivujen uudistaminen aloitettiin loppuvuodesta ja sivujen uusi ilme julkistetaan maaliskuulla Säännöllistä raportointia on parannettu jo parin vuoden ajan. Budjetoinnin ja tilinpäätöksen valmistelu- ja päätösaikataulua on aikaistettu noin kuukaudella. Hallitusta ja henkilöstöä varten tuotetaan määrämuotoiset neljännesvuosiraportit. Eräät raportit tuotetaan kuukauden välein. Kaikille siirtoasiakkaille jaettiin neljänä numerona ilmestynyt koko maan laajuinen sähköasiakkaan lehti. Yhtiö liitti lehteen omat paikallisesti uutisoidut sivut. Edellisenä vuonna hankitun uuden verkostotietojärjestelmän (ABB, Integra) käyttöönottoa jatkettiin. Asiakastietojärjestelmän (Tietoenator, Forum) parannetusta versiosta tehtiin sopimus ja se otetaan tuotantokäyttöön vuoden 2005 aikana. Uusi etujärjestö Energiateollisuus ry Yhtiö liittyi uuteen sähkö- ja kaukolämpöalaa edustavaan elinkeino- ja työmarkkinapoliittiseen etujärjestöön Energiateollisuus ry:hyn. Uutena perustettu järjestö on tarkoitettu korvaamaan Energia-alan Keskusliitto ry Finergyn ja Sähköenergialiitto ry Senerin palvelut. Finergy purettiin helmikuussa Kiitän asiakkaita, henkilöstöä, hallitusta ja sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä toimintavuoden aikana. Kemijärvi Seppo Pernu, toimitusjohtaja Johtamisjärjestelmä Tiimiorganisaatio Toiminimen kirjoittivat hallituksen jäsenet kaksi yhdessä. Sähköturvallisuuslain (KTMp 516/96) mukaisena sähkötöiden johtajana toimi Seppo Pernu ja käytönjohtajana toimi Pekka Puikko. Työsuojelupäällikkönä toimi Jukka Ojala. 4

7 Yrityshallinto Hallitus Hallitus piti kertomusvuoden aikana 9 kokousta, joiden pöytäkirjat käsittävät yhteensä 89 pykälää. Hallituksen sihteerinä toimi toimitusjohtaja Seppo Pernu. Hallituksen jäsenet Puheenjohtaja Timo E. Korva kaupunginjohtaja, Kemijärvi Varapuheenjohtaja Veli Kalliskota palotarkastaja, Savukoski Varsinaiset jäsenet Markku Helisten mittausteknikko, Kemijärvi Seija Kaakkurivaara henkilöstön edustaja, Kemijärvi Sinikka Kangas maanviljelijä, Salla Eerikki Kerkelä yrittäjä, Kemijärvi Aino Kulpakko diakonissa, Pelkosenniemi Veikko Lehikoinen kirvesmies, Salla Lauri Luttinen rakennusmestari, Kemijärvi Omistussuhteet Kemijärven kaupunki 61,6 % Sallan kunta 24,7 % Pelkosenniemen kunta 10,2 % Savukosken kunta 3,5 % Yhteensä 100,0% 5

8 Jäsenyydet ja osakkuudet Vuoden lopussa yhtiö oli osakkaana seuraavissa yhtiöissä: * Kiinteistö Oy Kemijärven Kaarlonkeskus * Fincopower Oy * Energiapolar Oy Jäsenenä yhtiö oli seuraavissa yhteisöissä: * Energiateollisuus ry * Sähköenergialiitto ry * Energia-alan Keskusliitto ry * Kemijärven Kotikiekerö ry * Sähkötarkastusyhdistys SÄTY r.y. Tarkastustoimi Tilintarkastus Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana toimi Ernst & Young Oy, edustajanaan Rauno Sipilä KHT, Rovaniemeltä. Tekninen tarkastus Sähkölaitteiston varmennus- ja määräaikaistarkastuksen suoritti insinööri Rauno Järviluoma Sähkötarkastus Fimtekno Oy:stä. Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin Pyhätunturilla. Kokouksessa olivat edustettuina kaikki neljä osakaskuntaa: Kemijärven kaupunkia edusti Urpo Alaluusua, Sallan kuntaa Urpo A. Hautala, Pelkosenniemen kuntaa Pirkko Hyötylä ja Savukosken kuntaa Aaro Hyypiö. Varsinaisen yhtiökokouksen puheenjohtajana toimi Urpo Alaluusua. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. 6

9 Henkilöstö Vakinaisen henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 38 (40) henkilöä. Näistä kuukausipalkkaisia oli 18 (19), tuntipalkkaisia 18 (18) ja osa-aikaisia 2 (3). Henkilöstöryhmien edustajat Teollisuustoimihenkilöt luottamusmies Virpi Laitinen Tekniset toimihenkilöt yhdysmies Jukka Ojala Sähköalan työntekijät pääluottamusmies Teijo Takkinen Ylemmät toimihenkilöt yhteyshenkilö Antero Suikkanen Työsuojeluvaltuutetut Työntekijät Keijo Kulppi Kari Niemelä Toimihenkilöt Tuija Korpela Työsuojelutoimikunta Jukka Ojala, työsuojelupäällikkö, työnantajan edustaja Tuija Korpela, toimihenkilöiden edustaja Maija-Liisa Virkkula, toimihenkilöiden edustaja Keijo Kulppi, työntekijöiden edustaja Kari Niemelä, työntekijöiden edustaja Koulutus Yksi toimihenkilö suoritti vuonna 2002 alkaneen johtamisen erikoisammattitutkinnon Markkinointi-instituutissa. Energiapolar Oy:n asiakaspalvelu-, myynti- ja markkinointikoulutukseen osallistuttiin suurehkona ryhmänä. Hätäensiapukoulutukseen osallistui koko henkilöstö. Ajankohtaisia aiheita käsitteleville kursseille osallistuttiin entiseen tapaan. Koulutuskustannukset olivat noin euroa eli noin 1468 euroa/henkilö. 7

10 Verkkotoiminta Alueverkkopalveluissa ei muutoksia Koillis-Lapin Sähkö Oy:n alueelle tulevasta sähköstä siirrettiin suurin osa eli 95 % Lapin Sähköverkko Oy:n verkoston kautta. Siirtojen suhteelliset osuudet näkyvät taulukosta. Alueverkon syöttöpisteiden ja asiakkaiden väliset jakeluverkoston häviöt olivat 5,9 %. Häviösähkö ostettiin Energiapolar Oy:ltä. Siirtoverkoston investointeihin varaudutaan Verkostoinvestoinnit olivat euroa ( v. 2003). Verkoston suunnitelmien mukaiset korjaus- ja kunnossapitokulut ilman vikojen korjausta, varallaoloa ja tarkastuksia olivat euroa ( ). Liittymiä rakennettiin 76 kpl (56) ja purettiin 11 kpl (19). Siirtoasiakkaiden määrän nettolisäys oli 57 kpl (vähennys 48). Suurimmat jakeluverkoston investointikohteet olivat: - Pyhätunturi Soutaja, 4 km Al 132, muuntamo ja pienjänniteverkko, euroa - Pyhätunturi Rykimäkuru, 7 km Raven, muuntamo ja pienjänniteverkko, euroa - Martti, 7 km pylväiden vaihto, euroa. Sähkönsiirron määrä pieneni Asiakkaille siirrettiin sähköä yhteensä 163 milj. kwh (166 milj. kwh v. 2003). Alueverkosta mitattu siirto pieneni 2,2 % edellisestä vuodesta. Salcomp Oy:n tuotannon lopettaminen Kemijärvellä ja alueen väestömäärän väheneminen ja lämpimämmät säät olivat tärkeimmät syyt sähköntarpeen vähenemiseen. Koko maan sähkönkäyttö kasvoi 1,8 % (1,4 %). Siirtoverkoston laajentaminen on edessä. 110 kv johto Kursusta Sallaan on tarkoitus saada valmiiksi vuonna Pyhätunturin 110 kv muuntoaseman tontti hankitaan ja johdon paikan karttamäärittely tehdään vuoden 2005 aikana. Pyhätunturin johdon rakentaminen ajoittunee tulevan vuosikymmenen vaihteeseen. Sisaryhtiö Keski-Lapin Voima Oy:n Juotaksen voimalaitokselta Kemijärvelle tuleva 60 km pitkä 45 kv johto joudutaan kahden - kolmen vuoden päästä purkamaan. Johdon kunto on heikentyntyt ja vastaavaa uutta johtoa ei tälle välille kannata rakentaa. Tästä seuraa uusi Muutos MWh Osuus % MWh Osuus % MWh Osuus % % Lapin Sähköverkko Oy ,2 % ,1 % ,9 % - 1,2 PVO-Vesivoima Oy 277 0,2 % 315 0,2 % 392 0,2 % 0 Keski-Lapin Voima Oy, Juotas ,3 % ,4 % ,7 % +1,3 Muut 537 0,3 % 482 0,3 % 339 0,2 % - 0,1 Yhteensä

11 en korvaavien varayhteyksien tarve. Suurin häiriöriski on Lapin Sähköverkko Oy:n 110 kv johdon Permantokoski-Kemijärvi vikaantuminen pakkasella. Tievalaistusten huolto- ja kunnossapitotöitä urakoitiin toimialueen kunnille. Sisaryhtiö Keski-Lapin Voima Oy:lle tehtiin vesivoimalaitoksen huolto- ja kunnossapitotöitä. Verkoston järjestelmällisiä kuntotarkastuksia tehtiin 1/6 osalle verkostoa. Uuden verkostotietojärjestelmän käyttöönotto jatkuu. Korvaukseen oikeuttavia jakelukeskeytyksiä ei ole ollut Verkostotietoja alettiin siirtää uuteen järjestelmään vuoden 2004 alkupuolella. Tarkoitus on siirtyä tietojen tallennuksessa keskitetystä tallennuksesta asentajien tekemään tallennukseen. Järjestelmän käyttöönotto on tallennuksen työnjaon osalta viivästynyt, joten koulutus ja harjoittelu jatkuu edelleen. Sähkönjakelun keskeytystilastoinnissa siirryttiin Energiamarkkinaviraston laskentatapaan, jossa asiakkaan keskimääräinen keskeytysaika lasketaan vuosienergioilla painotettuna. Asiakkaan keskimääräinen vuosienergioilla painotettu keskeytysaika oli 0,7 tuntia ja keskeytysmäärä 1,5 kpl. Sähkömarkkinalakiin tuli lisäys, jonka mukaan verkkoyhtiön tulee maksaa yli 12 tunnin keskeytyksistä sähkönkäyttäjälle niin kutsuttu vakiokorvaus. Säädöksen voimaantulon jälkeen yhtiössä ei ole ollut vakiokorvaukseen oikeuttavia yli 12 tunnin keskeytyksiä. Oman keskijänniteverkon suunniteltuja keskeytyksiä oli 31 kpl (94) ja vikoja 46 kpl (74). Pikajälleenkytkentöjä oli 401 kpl (441) ja aikajälleenkytkentöjä 87 kpl (110). Pienjänniteverkon suunniteltuja keskeytyksiä oli 19 kpl (35) ja vikoja 10 kpl (36). Varautumista laajoihin vikakeskeytyksiin Myrskyjen aiheuttamia suuria vikakorjaustarpeita varten päivitettiin verkoston varatarvikkeiden tarve ja säilytyspaikat yhdessä eräiden muiden verkkoyhtiöiden kanssa. Lisäksi tehtiin suunnitelma omissa varastoissa pidettävistä varatarvikkeista. Unibase Oy:n kanssa tehtiin suunnitelma viestiliikenteen ylläpitämisestä viestilaiteasemien pitkien sähkökeskeytysten aikana. Suunnitelma perustuu varavoiman varaamiseen tärkeimmille yleisen puhelinliikenteen ja oman viestiliikenteen viestiasemille. 9

12 Tietoja tilinpäätöksestä Toimintakertomus Toimiala Yhtiö siirtää sähköä verkkoluvan mukaisella maantieteellisen vastuualueellaan, johon kuuluvat Kemijärven kaupunki sekä Sallan, Pelkosenniemen ja Savukosken kunnat. Yhtiö siirsi vuonna 1998 kilpailun piirissä olevan sähköenergian myyntiliiketoiminnan Isommus-Energia Oy:öön (nykyinen Energiapolar Oy), jossa yhtiö on osakkaana. Energiapolar Oy on yhtiön maantieteellisellä vastuualueella sähkömarkkinalain edellyttämä toimitusvelvollinen sähkön myyjä. Toiminnan kehitys Sähköä siirrettiin 163 milj. kwh. Sähkön siirron määrä pieneni 2,1 % vuoteen 2003 verrattuna (-4,7 % vuonna 2003). Alueen sähkön käytön vähentyminen johtui pääasiassa erään yhtiön elektroniikkatuotannon lopettamisesta Kemijärvellä. Toimialueen väestön väheneminen on osaltaan vähen-tänyt alueen sähkön käyttöä. Tilikauden liikevaihto oli euroa ( ) ja tase oli ,39 euroa. Tilikauden taloussuunnitelmassa liikevaihdoksi ennustettiin euroa. Liikevaihdon 11 % kasvu johtuu toteutetusta siirtohintojen korotuksesta. Liikevoitto oli 3,7 % (liiketappio 6,1 % v. 2003) liikevaihdosta. Rahoitustuottojen ja kulujen nettomäärä euroa oli kokonaistuloksen kannalta merkittävä. Rahoitustuotoilla kasvatettiin sähkön siirrosta saatua liikevoittoa niin, että voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli ( ) euroa, mikä on 2,5-kertainen taloussuunnitelman tavoitteeseen nähden. Poistoeron muutoksen kautta euroa tuloksesta siirretään taseeseen, joten verojen jälkeen tilikauden voitoksi jää ,86 ( ,33) euroa. Nettotulos ilman satunnaiseriä oli 13,6 % (2,6 %) liikevaihdosta, mikä on yleisessä kannattavuusluokituksessa hyvä. Lyhytaikaisten velkojen maksuvalmius (Quick Ratio) oli 10,6 (12,2), mikä yleisellä luokitusasteikolla erittäin hyvä. Omavaraisuusaste ilman taseen vieraassa pääomassa olevia liittymismaksuja oli 24 % (23 %), mikä on yleisellä arvoasteikolla tyydyttävä. Investoinnit Nettoinvestoinnit olivat euroa. Investoinnit kohdistettiin pääasiassa verkoston uusimiseen ja uuden päätoimipaikan osakkeiden hankintaan. Asiakkaat Uusia liittymiä rakennettiin 76 (56) kpl ja purettiin 11 (19) kpl. Siirtoasiakkaiden määrän nettolisäys oli 57 (vähennys 48) kpl. Liittymismaksut pidettiin ennallaan. Henkilöstö Vakinainen henkilöstö väheni 2 henkilöllä. Henkilöstön määrä kokopäivätoimisiksi muutettuna oli vuoden lopussa 37. Arvio liiketoiminnan kehittymisestä Yhtiön strategia ohjaa liiketoiminnan kehittämistä. Yhtiön tulee vastata sidosryhmien ennen kaikkea asiakkaiden ja omistajien tarpeisiin sekä henkilöstön kehittämiseen. Omistajapolitiikan uudistamista varten omistajat nimittivät vuoden 2003 alkupuolella työryhmän, joka on työskennellyt kahden vuoden ajan. Työryhmä jätti loppuraportin omistajakuntien käsiteltäväksi vuoden 2004 maaliskuussa. Omistajakunnat antoivat työryhmälle jatkoselvitettäväksi Koillis-Lapin Sähkö Oy:n ja sen toimialueen lämpöyhtiöiden, lähinnä Kemijärven Kaukolämpö Oy:n ja Sallan Aluelämpö Oy:n yhteistyömuotojen kartoittamisen. Loppuraportti jatkoselvityksestä annettiin omistajakunnille helmikuussa Investoinnit on pystytty pitämään yli viidentoista vuoden ajan erittäin pieninä suhteessa hallinnassa olevan omaisuuden, pääasiassa verkosto-omaisuuden arvoon ja verkoston kautta siirretyn sähkömäärän kasvuun. Kuluvan vuosikymmenen aikana verkostoinvestoinnit kasvavat merkittävästi. Keski- ja pienjänniteverkoston korvausinvestointeja joudutaan lisäämään. Tähän kehitykseen pakottaa laitteiden ja rakenteiden ikä ja kasvavat vaatimukset sähkön laadussa. 10

13 Vanhaa 45 kv siirtoverkostoa joudutaan korvaamaan uudella 110 kv verkostolla. Varayhteyksiä joudutaan parantamaan ja monipuolistamaan. Kursu-Salla ja Pelkosenniemi-Pyhätunturi -johtojen (110 kv) reittisuunnittelu aloitetaan vuonna Siirto- ja varayhteyksien parantamisen kustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä. Samalla varsinaisen jakeluverkoston iästä johtuva korjaustarve kasvaa. Siirtohinnat pyritään pitämään omistajapoliittisen linjauksen mukaisesti enintään valtakunnan keskitasolla. Omistajapolitiikassa on määritelty voitonjakotavoite omistajille. Hinnoittelun yläraja ja voitonjakotavoite asettavat rajan toiminnallisille kuluille. Alueen energiayhtiöiden yhteistyöllä ja resurssien keskittämisellä syntyisi toiminnallisia säästöjä ja samalla alueen energiavaroja voitaisiin tehokkaammin hyödyntää. Tämä edellyttää kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Paras hyöty olisi saatavissa yhden alueellisen energiayhtiön kautta. Hallinto Hallitus Puheenjohtaja Erovuorossa Timo E. Korva kaupunginjohtaja, Kemijärvi 2006 Varapuheenjohtaja Veli Kalliskota palopäällikkö, Savukoski 2005 Jäsenet Markku Helisten mittausteknikko, Kemijärvi 2006 Seija Kaakkurivaarahenkilöstön edustaja, Kemijärvi 2007 Sinikka Kangas maanviljelijä, Salla 2005 Eerikki Kerkelä yrittäjä, Kemijärvi 2005 Aino Kulpakko diakonissa, Pelkosenniemi 2007 Veikko Lehikoinen kirvesmies, Salla 2007 Lauri Luttinen rakennusmestari, Kemijärvi 2006 Tilintarkastajat Tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy, edustajanaan Rauno Sipilä, KHT, Rovaniemeltä. Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,14 euroa. Tilikauden 2004 voitto on ,86 euroa Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 2,00 euroa osakkeelta, yhteensä ,00 euroa ja loput voitosta eli 1 959,14 euroa siirretään voittovarojen tilille. 11

14 TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,57 Liiketoiminnan muut tuotot , ,24 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,12 Ulkopuoliset palvelut , ,52 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,20 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,08 Muut henkilösivukulut , ,02 Suunnitelman mukaiset poistot , ,37 Liiketoiminnan muut kulut , ,40 Liikevoitto , ,90 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista ,94 99,37 Muut korko- ja rahoitustuotot , ,26 Korkokulut -380,33 Arvonalentumiset vaiht.vast.rahoitusarvopapereista ,00 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,40 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos , ,04 Tuloverot , ,11 Tilikauden voitto , ,33 12

15 RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminta Liikevoitto Suunnitelman mukaiset poistot Rahoituserät Satunnaiset erät... Verot Liiketoiminnan rahavirta yhteensä Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaiset liikesaamiset vähennys (+) Lyhytaikaiset korottomat velat vähennys (-) Käyttöpääoman muutokset yhteensä Liiketoiminnan nettokassavirta Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuuden myynti Lainasaamisten takaisinmaksut Investointien rahavirta yhteensä Kassavirta ennen rahoitusta Rahoitus Liittymismaksujen lisäys Osingonjako Rahoituksen rahavirta yhteensä Likvidien varojen lisäys(+) Likvidit varat Likvidit varat

16 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,66 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,15 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,06 Rakennukset ja rakennelmat , ,31 Siirto-ja jakeluverkosto , ,54 Koneet ja kalusto , ,69 Ennakkomaksut ja keskener. hank , , , ,72 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,83 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset , ,85 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,25 Lainasaamiset , ,40 Siirtosaamiset , ,20 Muut saamiset , ,98 0, ,85 Rahoitusomaisuusarvopaperit Muut arvopaperit , ,20 Rahat ja pankkisaamiset , ,17 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,77 14

17 VAVASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 8 409, ,40 Liittymismaksurahasto , ,33 Edell. tilikausien voitot/tappiot 8 339, ,95 Tilikauden voitto/tappio , , , ,01 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero , ,90 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Liittymismaksut , ,74 Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot 6 133, ,53 Ostovelat , ,60 Muut velat , ,22 Siirtovelat , , , ,12 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,77 15

18 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liiketoiminnan muut tuotot Käyttöomaisuuden myyntivoitot Muut Yhteensä Henkilöstökulut Palkat Eläkkeet Muut henkilösivukulut Yhteensä Aktivoidut henkilöstömenot Luontoisedut Henkilöstömenot yhteensä Tilikauden palkat ja palkkiot - hallitus ja toimitusjohtaja muu henkilöstö Tilikauden kokonaispalkat Henkilöstön määrä keskimäärin Toimihenkilöt... 18,5 18,5 Työntekijät... 21,5 20,0 Yhteensä... 40,0 38,5 Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat oikeudet Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muiden pysyvien vastaavien sijoituksista Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Poistoerojen muutokset Aineettomat oikeudet Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä

19 TASEEN LIITETIEDOT Käyttöomaisuuden muutokset Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kert. SUMU Kirjanp.arvo poisto Aineettomat oikeudet , , , , ,97 Muut pitkävaik. menot , , , , ,51 Maa- ja vesialueet , , ,06 Rakennukset ja rakennelm , , , , ,46 Verkosto , , , , ,60 Koneet ja kalusto , , , , , ,20 Keskeneräiset omat työt , , , ,58 Osakkeet ja osuudet , , , , ,67 Tase-erät yhteensä , , , , , ,05 Osakkeet Osakkeet Osuus Nimellisarvo Kirjanpitoarvo kpl % Kiinteistö Oy Kemijärven Kaarlonkeskus , ,25 Energiapolar Oy , ,00 Fincopower Oy 20 2, ,76 Muut , , Saamiset Pitkäaikainen Lainasaamiset lähipiiriyhtiöltä Lyhytaikainen Myyntisaamiset Lainasaamiset lähipiiriyhtiöltä Siirtosaamiset Laskuttamaton siirtopalvelu Saamiset myyntiyhtiöltä Korkotulot Sampo Korkosaamiset lähipiiriyhtiöiltä Muut siirtosaamiset Muut saamiset Lopulliset verot Yhtiöllä on lainasaatavaa lähipiiriin kuuluvilta yhtiöiltä euroa. Korko on 12 kk Euribor-korko. Laina-ajat päättyvät Lainasuhde on syntynyt jakautumisessa. 17

20 Talous Rahoitusarvopaperit Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Oman pääoman muutokset Osakepääoma Liittymismaksurahasto Ed.tilikausien voitot Osingonjako Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä Kertyneet poistoerot Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Jakokelpoiset varat Ed.tilikausien voitot Tilikauden voitto Jakokelpoiset varat yhteensä Laskennalliset verovelat Poistoeroista Siirtovelat Lomapalkkavaraus ja sen sos.maksut Verovelka Energiapolar Oy Muut Yhteensä Vastuut Pantatut talletukset - takuuajan vakuutena Leasing-vastuut Yhtiöllä on Ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukainen vastuu kyllästettyjen pylväiden hävittämisestä. Lähipiiriin kuuluvan yhteisön hyväksi annetut vastuusitoumukset ( OYL 14a 6 ). Yhteisvastuu Itä-Lapin Energia Oy:n rahastoonmaksuvelvollisuudesta ( Lapin Sähkövoima Oy ) Annamme lisätietoja tilinpäätöksestä pyydettäessä.

21 TASEEN RAKENNE 19

22 Käytetyt lyhenteet Energia 1 kwh = kilowattitunti 1 MWh = megawattitunti = 1000 kwh 1 GWh = gigawattitunti = 1000 MWh Teho 1 kw = kilowatti = 1000 W (wattia) 1 MW = megawatti = 1000 kw 1 MVA = megavolttiampeeri = 1000 kva (kilovolttiampeeria) Jännite Virta Aika 1 kv = kilovoltti A = ampeeri a = vuosi h = tunti

23 Yhteystiedot Koillis-Lapin Sähkö Oy Vapaudenkatu 8 (PL 49) KEMIJÄRVI Puhelin (vaihde)... (016) Faksi... (016) Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@kls.kemijarvi.fi Honkakero Honkatie KEMIJÄRVI Puhelin (vaihde)... (016) Faksi... (016) Sallan palvelutoimisto Kuusamontie SALLA Faksi... (016) Pelkosenniemen-Savukosken palvelutoimisto Kemijärventie PELKOSENNIEMI Faksi... (016) Vikailmoitukset... (016) Kaapelinnäytöt Sähkönmyynti Energiapolar Oy Plosila Juha, aluemyyntipääll Sähkölaskutus Virkkula Maija-Liisa, perintä Uimarihuhta Aila Kotajärvi Leena Muu laskutus Rantakokko Eeva Myyntisopimukset, liittymät, sähkönkäytön neuvonta Plosila Juha Puikko Pekka Tarkastustoiminta Puikko Pekka Mittarien lukeminen Niemelä Kari Kemijärven itäosa, Salla Takkinen Teijo Kemijärven länsiosa, Pelkosenniemi-Savukoski Tietojärjestelmät Ojala Jukka Viestiverkot, käytönvalvonta Suopajärvi Jouko Marjaniemi Markku Liittymät, työmaasähkö, rakentaminen Pöyliö Kaarlo Verkostosuunnittelu Vuoni Olavi, energiataseet Mäkikyrö Reijo, maankäyttöasiat Materiaalipalvelut, kuljetukset, kiinteistöt Kangas Jouni Sähköasemat Vertomaa Pertti Verkostotietojen ylläpito Tuija Korpela Laskenta Suikkanen Antero (laskentaesimies) Laitinen Virpi (ostoreskontra, kassa) Pöykiö Jaakko (palkat) Toimisto- ja sihteeripalvelut Kaakkurivaara Seija Toimitusjohtaja Pernu Seppo MATKAPUHELIMET Halvari Matti Jaakkola Kimmo Kaakkurivaara Seija Kangas Jouni Kantola Matti Kellokumpu Ilkka Kieksi Erkki Kotajärvi Leena Kulppi Keijo Körkkö Aimo Laitinen Virpi Laukka Pentti Maajaakkola Kauko Marjaniemi Markku Mäkikyrö Reijo Niemelä Kari Niemi Kimmo Nikka Jarmo Niskala Reijo Ojala Jukka Pernu Seppo Perävaara Markku Plosila Juha Posio Tarmo Puikko Pekka Pöyliö Kaarlo Rantakokko Eeva Sivonen Jorma Suikkanen Antero Suopajärvi Jouko Takkinen Teijo Uimarihuhta Aila Vertomaa Pertti Virkkula Maija-Liisa Vuoni Olavi

24 Koillis-Lapin Sähkö Oy Vapaudenkatu 8 (PL 49), KEMIJÄRVI alkaen Annaliisankatu 4, KEMIJÄRVI Puhelin vaihde , Telefax Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kls.kemijarvi.fi