SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Esityslista 1

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Esityslista 1-2 Esityslistan kansilehti (sisällysluettelo) Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Maakuntahallituksen puheenjohtajan Petteri Orpon ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä Maakuntahallituksen puheenjohtajan valinta Tino Aallon ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaa Varsinais-Suomessa koskeva kysely ja ponnet Maakuntajohtajan viran täyttäminen Maakuntajohtajan eläköitymisestä johtuvat työtehtävien määräaikaiset erityisjärjestelyt Vuoden 2015 kokousaikataulu Varautuminen 6Aika -hankekokonaisuuten kuuluvan avoin data osahankkeen toteuttamiseen Varautuminen Uptown hankekokonaisuuteen kuuluvan osahankkeen toteuttamiseen Profiili-hankkeen sulkeminen Pykälän liite: Profiilin loppuraportti Maakunnan kehittämisraha, myönteiset päätökset Maakunnan yhteistyöryhmän jäsenmuutokset Central Baltic ohjelman e-monitoring System -palvelinympäristön hankinta Pykälän liite: EMonitoring systemsin tarvitsema palvelinkapasiteetti Hankinnan kuvaus ja perustelut Central Baltic ohjelman graafisen ilmeen ja verkkosivujen tuottajan valinta Pykälän liite: CB; graafisen ilmeen ja verkkosivujen tuottajan valinta, tarjou Viranhaltijapäätökset Maankäyttöjaoston antamat lausunnot ja käsittelemät asiat Tiedoksi annettavat asiat Pykälän liite: Matkaraportti Savo Pykälän liite: Matkaraportti_Klap Pykälän liite: Matkaraportti_Gdansk Pykälän liite: Matkaraportti_Nuotio Kokouksen päättäminen... 72

2 -2, MH :00 Sivu 2 Aika klo Paikka Maakuntatalo, Ratapihankatu 36, TURKU ASIALISTA Virhe. Sisällysluettelon hakusanoja ei löytynyt.

3 -1, MH :00 Sivu 3

4 -1, MH :00 Sivu 4 Maakuntahallitus Esityslista 10/2014 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo ASIAT 1-21 SAAPUVILLA Orpo Petteri, pj. Alatalo Juuso Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Koskinen Talvikki Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Kattelus Lauri Maaskola Mika, 1. vpj. Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Saario Mari Söderlund Nina Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Wallin Stefan Siren Saara-Sofia Hamunen Ilkka Skyten-Suominen Irja Aso Janne Kaunisto Timo Aalto Tino Halkilahti Jaakko Virtanen Pirjo Aaltonen Niko Vehniäinen Marjatta Nurmi Eija Munter Hanna Mäki-Punto-Ristanen Tarja Ketonen Tuija Andersson Janina Rasi Jarmo Rantanen Matti Koivisto Anna-Liisa Rinne Tarja ESITTELIJÄ Savo Juho Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Antola Jouko Arve Minna Andersson Li Nuotio Tarja Palmunen Lauri Saarento Heikki Ålgars-Åkerholm Jessica Asia 1 Asia 2 Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Aluekehitysjohtaja Edunvalvontajohtaja Suunnittelujohtaja Viestintävastaava Petteri Orpo puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Maakuntavirasto PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

5 1, MH :00 Sivu 5 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 58 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 86 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty edellä mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös

6 2, MH :00 Sivu 6 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Pauliina Haijanen ja Lauri Heikkilä. Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

7 3, MH :00 Sivu 7 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. JS/ml Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

8 4, MH :00 HALL: 197/2014 Sivu 8 MAAKUNTAHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN PETTERI ORPON ERO VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUKSEN JÄSENYYDESTÄ Asia Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 12 :n 1. momentin mukaan maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Petteri Orpo on pyytänyt eroa Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä tultuaan valituksi valtioneuvoston jäseneksi. Petteri Orpo on maakuntahallituksen puheenjohtaja. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se 1. myöntää Petteri Orpolle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä. 2. valitsee maakuntahallitukseen Petteri Orpon tilalle uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

9 5, MH :00 HALL: 197/2014 Sivu 9 MAAKUNTAHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN VALINTA Asia Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 13 :n 1. momentin mukaan maakuntavaltuusto valitsee jäsenten joukosta maakuntahallitukselle puheenjohtajan sekä kaksi varapuheenjohtajaa. Maakuntahallituksen puheenjohtajan Petteri Orpon erottua maakuntahallituksen jäsenyydestä tulee maakuntahallitukselle valita uusi puheenjohtaja. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se maakuntahallituksen jäsenten joukosta valitsee maakuntahallitukselle puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

10 6, MH :00 HALL: 181/2014 Sivu 10 TINO AALLON ERO VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUKSEN VARAJÄSENYYDESTÄ Asia Tino Aalto on kirjeellään (VSL ) anonut eroa Varsinais-Suomen liiton luottamustoimista paikkakunnalta muuton takia. Tino Aalto on maakuntahallituksen jäsen Talvikki Koskisen varajäsen ja hankerahoitusjaoston jäsen ja varapuheenjohtaja. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että se 1. myöntää Tino Aallolle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä ja 2. valitsee maakuntahallitukseen Tino Aallon tilalle uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p ,

11 7, MH :00 HALL: 189/2013 Sivu 11 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TILAA VARSINAIS-SUOMESSA KOSKEVA KYSELY JA PONNET Asia Valmistelija Maakuntavaltuuston kokouksessa valtuutettu Olavi Ala-Nissilä kysyi, mikä on maakuntavaltuuston (mv ) palauttaman julkisen terveys- ja sosiaalipalvelujen tilaa Varsinais-Suomessa koskevan ponnen valmistelutilanne. LP/lk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus vastaa valtuutettu Olavi Ala-Nissilän kysymykseen seuraavasti. Kysymyksen pohjalla on Ala-Nissilän maakuntavaltuuston kokouksessa jättämä ponsi, jossa toivottiin selvitystä terveys- ja sosiaalipalvelujen tilasta Varsinais-Suomessa: Maakuntahallitus laatii maakuntavaltuuston seuraavaan kokoukseen selvityksen siitä, mikä nyt on julkisen terveys- ja sosiaalipalvelujen tila Varsinais-Suomessa yksityisten palvelujen koko ajan lisääntyessä ja edelleen, mitä kaavailuja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja mahdollinen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin purkaminen merkitsisi Varsinais-Suomessa julkisten palvelujen saatavuuden kannalta koko maakunnassa Turussa, kehyskunnissa, kaikissa muissa kunnissa ja mitä kaavailtu vastuukuntamalli merkitsisi kaikkien varsinaissuomalaisten kuntien vaikutusmahdollisuuksien kannalta omien kuntalaisten palvelujen tuottamiseen. Maakuntavaltuusto vastasi valtuuston kokouksessa laajasti kertoen valmisteltavan soteuudistuksen sen hetkisestä vaiheesta sekä sen toteuttamisvaihtoehdoista ja mahdollisista vaikutuksista Varsinais-Suomessa. Tämän jälkeen soten tilanne ja pohjaratkaisu ovat ratkaisevasti muuttuneet. Maakuntavaltuusto palautti asiakohdan valtuutettu Juha Vanhasen ehdotuksesta valtuutettu Maija Perhon kannattamana uudelleen valmisteluun seuraavilla saatesanoilla: Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto edellyttää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä, että se mahdollisimman nopeasti pyytää lausunnot kunnilta yhteistoiminnan kehittämisestä, tulevasta palvelurakenteesta ja kustannusrakenteesta sekä edellyttää sairaanhoitopiiriltä avoimuuden lisäämistä. Varsinais-Suomen liitto lähetti ponnen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille sen toiminnassaan huomioon otettavaksi. Sairaanhoitopiiri pyysi kirjeellään jäsenkunnilta ja muilta tahoilta, muun muassa Varsinais-Suomen liitolta, lausuntoa strategialuonnoksesta vuosille Strategialausunnossa kysyttiin kuntien kantaa mm. sairaanhoitopiirin tulevaan resurssienjakoon. Sairaanhoitopiiri katsoi, että kysely on vastaus maakuntavaltuuston esitykseen. Maakuntahallitus käsitteli sote-asiaa uudelleen sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyynnön pohjalta kokouksissaan ja (mh 34). Maaliskuun lopulla 2014 sote-asiassa tapahtui ratkaiseva käänne, kun kaikkien puolueiden johto sopi uudesta pohjasta, jonka varaan sosiaali- ja terveyspalvelut tultaisiin rakentamaan. Viimeksi maakuntahallitus käsitteli sote-asiaa sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyynnön pohjalta kokouksessaan Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että edellä esitetty vastaus on riittävä ja toteaa, että ponnet ( ja ) ja kysely ( ) ovat näin tulleet loppuun käsitellyiksi. Lisätietoja edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen, puh ,

12 8, MH :00 HALL: 108/2014 Sivu 12 MAAKUNTAJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN Asia Maakuntajohtaja Juho Savo on kirjeellään ilmoittanut eläkkeelle siirtymisestään seuraavasti: Täytettyäni nyt toukokuussa 65 vuotta ja kun edessä olevana kesänä tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun aloitin yhtäjaksoisen työn Varsinais-Suomen maakunnan tunnusten alla, ilmoitan kunnioittaen siirtyväni alkaen eläkkeelle maakuntajohtajan virasta. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 12 :n ja hallintosäännön 41 :n mukaan Maakuntavaltuusto ottaa maakuntajohtajan. Hallintosäännön 39 :n mukaan Maakuntajohtajan viran julistaa haettavaksi maakuntahallitus ja 40 :n mukaan Maakuntahallitus päättää virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista. Lain kunnallisesta viranhaltijasta 4 :n Julkinen hakumenettely mukaan Virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää siitä, kun ilmoitus on julkaistu kuntalain 64 :ssä säädetyllä tavalla. Lain kunnallisesta viranhaltijasta 5 :n Virkasuhteeseen ottaminen mukaan Sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan kelpoisuudesta. Kunnanjohtajan virkaan ja valtuuston päätöksen mukaisesti muuhunkin virkasuhteeseen voidaan suostumuksensa nojalla ottaa sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut sitä ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys. Lain 1 :n mukaan Mitä tässä laissa säädetään kunnasta, koskee myös kuntayhtymää. Maakuntajohtajan viran kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä kieli- tai virkamiestutkinnolla osoitettu vähintään hyvä suomen ja ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Muu kielitaito (erityisesti englannin kieli), johtajakokemus asiantuntijaorganisaatiosta sekä perehtyneisyys kunnallishallintoon ja Varsinais-Suomen liiton toimialaan kuuluviin tehtäviin katsotaan hakijalle eduksi. Toimen tehtäväkohtainen palkka perustuu KVTES:n mukaisesti suoritettuun tehtävien vaativuuden arviointiin ja tulee olemaan euroa/kk. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka enimmäismäärä liitossa on 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Kunnallisen viranhaltijalain 8 :n mukaan virkasuhteeseen otettaessa voidaan määrätä virantoimituksen aloittamisesta alkavasta enintään kuuden kuukauden koeajasta. Maakuntajohtajan virka on ollut haettavan julkisella haulla klo mennessä. Virkaa on hakenut 16 henkilöä: Johtava tutkija Toni Ahlqvist, Tarvasjoki Office Manager Teijo Alakahri, Turku (ei julkisuuteen) Tutkija Faris Alsuhail, Helsinki Liiketoimintajohtaja Jyri Arponen, Turku Ylijohtaja Kari Häkämies, Masku Yksikön päällikkö, Tero Jokilehto, Tampere (ei julkisuuteen) Hallintojohtaja Hannu Kallio, Turku Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte, Raisio Erikoistutkija Eija Koskivaara, Turku Kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi, Salo Maatalousyrittäjä Pekka Myllymäki, Mynämäki Hallintojohtaja Jukka Mäkilä, Pori Kauppatieteiden maisteri, yhteiskuntatieteiden maisteri Riikka Pakarinen, Espoo Ammattistarttiopettaja Tiina Perho, Loimaa Teknisen toimen ja maankäytön johtaja Juha Prittinen, Hämeenlinna

13 8, MH :00 HALL: 108/2014 Sivu 13 Kehittämispäällikkö Janne Virtanen, Paimio Maakuntahallitus perusti kokouksessaan haastatteluryhmän, johon kuuluvat Pauliina Haijanen, Jani Kurvinen ja Mika Maaskola. Maakuntahallitus valtuutti haastatteluryhmän kutsumaan ja haastattelemaan maakuntajohtajan viran haastateltavat. Valmistelutilanne tuodaan lokakuun maakuntahallitukseen. Maakuntahallitus voi tarvittaessa kutsua lisää haastateltavia. Maakuntahallitus päättää soveltuvuustesteihin lähetettävät. Haastatteluihin osallistuvat ryhmiensä edustajina myös Juhani Pilpola, Nina Söderlund, Mari Saario ja Stefan Wallin. Haastatteluryhmän puheenjohtajana toimii Mika Maaskola. Haastatteluryhmä antaa maakuntahallitukselle raportin työstään. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää maakuntajohtajan viran täyttämisen jatkotoimenpiteistä. Lisätietoja Hallintosihteeri Marja Karttunen, p ,

14 9, MH :00 HALL: 196/2014 Sivu 14 MAAKUNTAJOHTAJAN ELÄKÖITYMISESTÄ JOHTUVAT TYÖTEHTÄVIEN MÄÄRÄAIKAISET ERITYISJÄRJESTELYT Asia Maakuntajohtaja Juho Savo jää eläkkeelle alkaen ja loppuvuotena 2014 hänellä on n. 40 käyttämätöntä lomapäivää. Lomapäivien suuri määrä lyhyellä aikavälillä aiheuttaa sen, että maakuntajohtajan varamiehen, aluekehitysjohtaja Tarja Nuotion ja aluekehitysjohtajan sijaisen erikoissuunnittelija Petteri Partasen työtehtäviä järjestellään siten, että ne muuttuvat loppuvuotena 2014 oleellisesti nykyistä vaativimmiksi, mikä edellyttää tehtäväkohtaisten palkkojen määräaikaisia korotuksia. Valmistelija JS/MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää ajalla korottaa aluekehitysjohtaja Tarja Nuotion ja erikoissuunnittelija Petteri Partasen tehtäväkohtaisia palkkoja 10 %. Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto, p ,

15 10, MH :00 HALL: 193/2014 Sivu 15 VUODEN 2015 KOKOUSAIKATAULU Asia Valmistelija Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen vuoden 2015 kokousaikataulusta päättäminen. MR/MK/ml Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää kokousaikataulusta vuodelle 2015 sillä varauksella, että nopeita päätöksiä vaativat, ennalta arvaamattomat asiat saattavat aiheuttaa aikatauluun muutoksia. Maakuntavaltuusto: ma klo ma klo Maakuntahallitus: ma klo ma klo sekä Satakunnan liiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksien yhteiskokous, Turku ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo Lisätietoja johdon assistentti Minna Lempinen, p ,

16 11, MH :00 MAANK: 162/2014 Sivu 16 VARAUTUMINEN 6AIKA -HANKEKOKONAISUUTEEN KUULUVAN AVOIN DATA -OSAHANKKEEN TOTEUTTAMISEEN Asia 6Aika eli avoimet ja älykkäät palvelut on kestävän kaupunkikehittämisen strategia, jossa ovat mukana Suomen suurimmat kaupungit, ns. kuutoskaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku. Kestävä kaupunkikehittäminen on osa koko Suomen rakennerahasto-ohjelmaa Kestävää kasvua ja työtä Strategian tavoitteena on parantaa kaupunkien palveluja ja toimivuutta yhteen yli kuntarajojen avaamalla tietolähteitä, kehittämällä avointa osallistumista sekä avoimia innovaatioalustoja. Varsinais-Suomen liitto ja Lounaispaikka ovat mukana hankkeen suunnittelussa sekä toteuttamisessa osahankkeessa Avoin Data. EAKR-hakuun on jätetty hankehakemus. Osahankkeen toteutusaikataulu on Valmistelija HS/SJ Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Tarkoituksena Avoin Data -osahankkeessa on rakentaa infrastruktuuri avoimen tiedon esittämiseen Lounais-Suomen alueella. Samalla toteutetaan pohja Lounais-Suomen aluetietopalvelulle, avataan mm. Turun kaupungin ja muiden organisaatioiden tietovarantoja ja kehitetään aluetietopalvelun organisaatiorakennetta eteenpäin. Avoin Data -osahanke on kolmivuotinen ja sen kokonaisbudjetti liiton osalta on euroa. Tästä 33 % ( euroa) on omarahoitusta, joka katetaan Varsinais-Suomen liiton henkilöstön työpanoksina. Kolmivuotisen hankkeen omarahoitusosuus muodostuu Lounaispaikan työntekijöiden työpanoksista (16 kk) ja liiton muun henkilöstön työpanoksista (10 kk). Lisäksi hankkeeseen on tarkoitus palkata hankesuunnittelija ja ohjelmoija. 6Aika-hankkeen kokonaisbudjetti on n. 80 miljoonaa euroa ja toteutusaika on seitsemän vuotta. Hankkeeseen osallistumalla voidaan suurille kaupunkiseuduille osoitettua EAKR-rahoitusta hyödyntää koko maakunnan kehittämiseksi. Mikäli hanke saa myönteisen rahoituspäätöksen, se tuodaan maakuntahallitukseen käynnistämispäätöstä varten. Maakuntahallitus päättää varautua 6Aika Avoin Data -osahankkeen toteuttamiseen ja liiton henkilöstön työpanoksen käyttöön hankkeen omarahoituksena. Lisätietoja suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

17 12, MH :00 MAANK: 145/2014 Sivu 17 VARAUTUMINEN UPTOWN HANKEKOKONAISUUTEEN KUULUVAN OSAHANKKEEN TOTEUTTAMISEEN Asia UPTOWN on EU:n Horizon 2020 (ECSEL-2014) hanke, jossa tarkoituksena on kehittää tulevaisuuden ICT-välineitä elämiseen ja työskentelyyn kaupunkiympäristössä. Samalla tarkoituksena on suunnitella kaupungeille uusia fiksumpia järjestelmiä tiedon hallintaan. Hankkeen teemoina ovat osallistavuus, fiksut työkalut ja resurssitehokkuus. Tavoitteena on toteuttaa mm. erilaisia teknisiä ratkaisuja tiedon hallintaan nopeasti muuttuvassa maailmassa. Valmistelija HS/SJ Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Koko hankkeen budjetti on 30 miljoonaa euroa ja hankkeen toteutusaika on kolme vuotta. Suomen konsortion osuus on kolme miljoonaa euroa. Osahankkeen budjetti on euroa, josta EU:n suunniteltu osuus on euroa (35 %), TEKESIN osuus euroa (30 %) ja Varsinais- Suomen liiton omarahoitusosuus euroa (35 %). Liiton omarahoitus katetaan Lounaispaikan henkilöstön työpanoksina. Hankesuunnitelma on jätetty syyskuun 2014 aikana. Mukana on kymmeniä EU-maita. Suomen kansalliseen konsortioon ovat sitoutuneet Turun yliopiston Brahea keskuksen TRCyksikkö, Dimenteq Oy, Nokian HERE-palvelut, Nokia Networks ja VTT sekä Varsinais-Suomen liitossa toimiva Lounaispaikka paikkatietoverkosto. Lounaispaikan tehtävänä on kehittää välineitä paikkatiedon ja avoimen datan hyödyntämiseen, olla mukana tietoarkkitehtuurisuunnittelussa ja tiedon standardoinnissa. Suomen konsortion pilotiksi on noussut automaattisten ajoneuvojen teknologian kehitys, joissa ajantasaisilla ja tarkoilla paikkatiedoilla on suuri rooli. Varsinais-Suomeen kohdentuvassa pilotissa on mahdollista testata itseajavia autoja ensimmäisten joukossa Euroopassa. Hankkeessa on mahdollisuus päästä mukaan yhteistyöhön suurten toimijoiden kanssa ja saada näkyvyyttä ja uudenlaista osaamista alueelle. Mikäli hanke saa myönteisen rahoituspäätöksen, se tuodaan maakuntahallitukseen käynnistämispäätöstä varten. Maakuntahallitus päättää varautua UPTOWN -osahankkeen toteuttamiseen ja liiton henkilöstön työpanoksien käyttöön hankkeen omarahoituksena. Lisätietoja suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p

18 13, MH :00 ALUEK: 109/2010 Sivu 18 PROFIILI-HANKKEEN SULKEMINEN Asia Profiili-hankkeessa perehdyttiin Varsinais-Suomessa toteutuneiden hankkeiden vaikuttavuuden arviointiin ja hankearviointimenetelmän uusimiseen. Hankkeen toteutusaika oli Hankkeen toteutuneet kustannukset olivat yhteensä euroa. Tästä summasta maakunnan kehittämisrahan osuus oli 90 % ja Varsinais-Suomen liiton osuus 10 %. Hankkeesta palautuu käyttämättömänä euroa. Valmistelija TN/VR Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Profiili-hankkeelle asetettiin kaksi tärkeää tavoitetta. Selvittää mitä tuloksia ja vaikutuksia vuosien sekä hankkeilla on ollut alueella ja mitä niistä on jäänyt jäljelle. Uudistaa vuodesta 2000 asti käytössä ollut Varsinais-Suomen hankeverkko, jonne on kerätty Varsinais- Suomen rahoitusviranomaisten rahoittamat hankkeet ja saada viranomaiset käyttämään uudistettua hankkeiden seuranta- ja arviointijärjestelmää. Profiili-hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuivat. Profiili-hankkeen tärkein ja merkittävin tulos on uuden hankeverkon suunnittelu ja toteutus toimivaksi työvälineeksi viranomaisille. Profiili-hankkeen loppuraportti on oheismateriaalina. Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Profiili-hankkeen päättymisen. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Ville Roslakka, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

19 13, MH :00 / Pykälän liite: Profiilin loppuraportti Sivu 18

20 14, MH :00 Sivu 20 MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA, MYÖNTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto Asia Varsinais-Suomen liittoon on saatu maakunnan kehittämisrahahakemuksia (oheismateriaali): Maakuntaohjelma Arvokärki/Hanke 2. Yhdessä rajat ylittäen yhteistyötaidot 21/2014 Test in Salo Make in Finland (Hakija: Yrityssalo Oy) Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on selvittää, millaisia tuotteita Suomessa kannattaa tulevaisuudessa valmistaa. Lisäksi selvitetään innovoinnin keinoin, millaisille tuotteille on jatkossa kysyntää ja millä keinoin niitä voisi kehittää älykästä teknologiaa hyödyntäen. Hankkeessa Salon toimintaympäristö ja tarvittaessa koko Varsinais-Suomi toimivat eräänlaisena testausympäristönä, josta tulokset ovat mallinnettavissa muualle. Tuloksena edistetään erityisesti valmistavan teollisuuden töiden säilymistä ja menestymistä Varsinais-Suomessa ja osin palaamista takaisin Suomeen. Hankkeessa selvitetään pilottialueella käytettyjen tuontituotteiden kokonaisarvo, selvitetään tuontituotteiden valmistuspotentiaali sekä kustannustehokas tuotantomalli tuotteille, laaditaan laskentamalli yrityksille, jolla voi verrata suomalaisen ja tuontituotteen keskinäistä kilpailukykyä, aktivoidaan innovaatioryhmän toiminta, joka toimii testausalustana tuotannolliselle suomalaiselle työlle ja kehitetyille liiketoimintakonsepteille sekä selvitetään älykkäiden teknologisten ratkaisujen käyttömahdollisuudet eri toimialoilla. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hankkeella on yhteys maakuntaohjelman arvokärkeen yhteistyötaidot. Hanke tukee maakuntaohjelman tavoitteita uusien innostavien kokeiluhankkeiden käyttöönotosta, toimialarajat ylittävästä yhteistyöstä sekä yrittäjyyden ja innovaatiovalmiuksien kehittämisestä. Perustelut päätösesitykselle: Hanke edistää maakuntaohjelman toteutumista ja on uudenlainen kokeiluhanke työpaikkojen säilyttämiseksi Suomessa ja myös niiden palauttamiseksi takaisin Suomeen. Hankkeen toteutusaika on Lähestyttävä Itämeren portti - saavutettavuus 36/2014 Tiede tähtiin tiedekeskustoiminnan kehittäminen Tuorlassa (Hakija: Turun yliopisto) Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on kehittää Turun yliopiston Tuorlan observatorion ja planetaarion palveluja ja sisältöä sekä käynnistää työ alueen kehittämiseksi tiedekeskusmaiseksi palveluympäristöksi. Tavoitteena on toteuttaa hankkeen aikana lyhyellä aikavälillä näkyviä tuloksia planetaarion palveluissa ja sisällöissä sekä edistää pidemmällä tähtäimelle Tuorlan tiedekeskuksen syntymistä. Hankkeessa kehitetään planetaarion sisältöjä suunnittelemalla ja toteuttamalla uusia planetaarioelokuvia ja tiedeaiheisia ohjelmasisältöjä. Planetaarion yhteydessä sijaitseva näyttelytila uudistetaan remontoimalla tiloja ja kehittämällä näyttelyä sekä sen yhteyteen liitettäviä toiminnallisia tiedetyöpajoja. Tiedekeskuksen markkinointiin kehitetään uusia sisältöjä. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan Tuorlan tiedekeskuksen laajentamista, uudisrakentamista ja kehittämistä pidemmällä tähtäimellä yhteistyökumppaneiden kanssa.

21 14, MH :00 Sivu 21 Valmistelija TN/PP/kk Hankkeen tuloksena Tuorlan planetaarion ja observatorion palvelutarjonta kehittyy ja monipuolistuu, vierailijamäärä kasvaa ja tunnettuus vierailukohteena maakunnassa lisääntyy. Hankkeen tuloksena Tuorlan aluetta kehitetään tulevaisuudessa tiedekeskukseksi, joka palvelee maakuntaa ja synnyttää alueelle uutta yritystoimintaa ja lisää matkailua. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hankkeella on yhteys maakuntaohjelman arvokärkeen saavutettavuus. Toteutuessaan se vahvistaa maakuntaohjelman tavoitetta matkailuelinkeinojen ja tuotteiden kehittämisestä iskukuntoon ja niiden hyvästä markkinoinnista. Perustelut päätösesitykselle: Hanke edistää maakuntaohjelman toteutumista ja sillä on vaikutuksia alueen vetovoiman parantamiseen ja elinkeinojen kehittämiseen. Hankkeen toteutusaika on Hanke 21/2014 on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä ja hanke 36/ Ehdotus Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Yrityssalo Oy:lle myönnetään hankkeeseen Test in Salo Make in Finland (21/2014) maakunnan kehittämisrahaa 67,3 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( ), kuitenkin enintään euroa. Turun yliopistolle myönnetään hankkeeseen Tiede tähtiin tiedekeskustoiminnan kehittäminen Tuorlassa (36/2014) maakunnan kehittämisrahaa 70,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( ), kuitenkin enintään euroa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla Maakuntahallitus päättää, että Yrityssalo Oy:lle myönnetään hankkeeseen Test in Salo Make in Finland (21/2014) maakunnan kehittämisrahaa 67,3 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Turun yliopistolle myönnetään hankkeeseen Tiede tähtiin tiedekeskustoiminnan kehittäminen Tuorlassa (36/2014) maakunnan kehittämisrahaa 70,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

22 15, MH :00 ALUEK: 7/2014 Sivu 22 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENMUUTOKSET Asia Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus asetti kokouksessaan ( 45) maakunnan yhteistyöryhmän ja vahvisti sen kokoonpanon sekä nimesi uudet kuntajäsenet. Maakuntahallituksen kokouksen jälkeen Turun yliopisto on ilmoittanut seuraavan jäsenmuutoksen: Varajäseneksi Tapio Reposen tilalle Kalle-Antti Suominen. Maakuntahallituksen kokouksen jälkeen Turun Ammattikorkeakoulu on ilmoittanut seuraavan jäsenmuutoksen: Varsinaiseksi jäseneksi Juha Kettusen tilalle Vesa Taatila. Maakuntahallituksen kokouksen jälkeen Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus on ilmoittanut seuraavan jäsenmuutoksen: Varsinaiseksi jäseneksi Matti Tunkkarin tilalle Mika Joki ja varajäseneksi Carita Maisalan tilalle Matti Tunkkari. Lisäksi Uudenmaan liitto on nimennyt asiatuntiajäseneksi Mari Kuparisen edustamaan rakennerahastotyön koordinaatiotyöryhmää. Valmistelija TN/EH/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää vahvistaa seuraavat muutokset maakunnan yhteistyöryhmän asiantuntijajäseniin. 1. Turun yliopistoa edustavaksi varajäseneksi Tapio Reposen tilalle Kalle-Antti Suominen 2. Turun Ammattikorkeakoulua edustavaksi jäseneksi Juha Kettusen tilalle Vesa Taatila 3. Loimaan seutukunnan kehittämiskeskusta edustavaksi jäseneksi Matti Tunkkarin tilalle Mika Joki ja varajäsenen Carita Maisalan tilalle Matti Tunkkari 4. EAKR-rahoitusta koordinoivaa liittoa (Uudenmaan liitto) edustavaksi jäseneksi Mari Kuparinen. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Esa Högblom p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

23 16, MH :00 CENTBALT: 23/2014 Sivu 23 CENTRAL BALTIC OHJELMAN E-MONITORING SYSTEM -PALVELINYMPÄRISTÖN HANKINTA Asia Central Baltic ohjelma tulee käyttämään hankkeiden hallinnointiin Interact -ohjelman tuottamaa e-monitoring System -järjestelmää. Järjestelmän käyttämiseksi tulee Central Baltic - ohjelman järjestää palvelinkapasiteetti. Palvelinten sekä niiden sijoittamisen osalta vaatimukset tulevat järjestelmän valmistajalta, Euroopan Komission säädöksistä 821/2014 ja 1013/2013 sekä Henkilötietolaista ( /523). Koska kapasiteettitarve on osittain tuntematon uudessa järjestelmässä ja palvelinten sijoittamista ei pystytä muilla tavoin kohtuullisesti toteuttamaan, päädyttiin kapasiteetin hankkimiseen palveluna. Koska hankintalain ( /348) määrittelemä kansallinen kynnysarvo ei ylity yli puolessa tarjouksista toistaiseksi voimassa olevien tai yli 48 kk voimassa olevien palvelusopimusten 48 kk kustannuksen osalta, ei julkista kilpailutusta tarvita. Tarjous saatiin seitsemältä tarjoajalta. Seuraavassa taulukossa vertailupohjana on käytetty hankintalain mukaista 48 kk:n kokonaishintaa: Amazon Web Services ,88 *) Appelsiini Finland Oy ,56 Louhi Net Oy ,24 Kuntien Tiera Oy ,00 Nebula Oy ,60 Ricoh Finland Oy ,00 Turun Kaupunki ,96 Amazon Web Services:in hinta *) on laskettu syyskuun 15. päivän 2014 US dollarin kurssin perusteella. Poikkeuksena muihin yrityksiin nähden Amazon Web Services laskuttaa palvelun kuukausittain Yhdysvaltain dollareina, minkä johdosta hinta muuttuu sopimuskauden aikana valuuttakurssien mukana. Valuutan tuomasta lisätyöstä ja valuuttariskistä huolimatta kokonaiskustannukset jäävät kuitenkin huomattavasti muita tarjoajia pienemmiksi. Kaikkien tarjoajien konesaliratkaisut täyttävät Euroopan Komission asettamat vaatimukset, palvelinten fyysinen sijainti on EU:n jäsenvaltion alueella ja kaikkien tarjousten tekninen toteutus täyttää järjestelmätoimittajan asettamat vaatimukset. Pääasialliseksi eroksi jää hinta. Oheismateriaalina tarkempi kuvaus hankinnasta ja valintaperusteista. Valmistelija TN/VS/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää 1. hyväksyä Amazon Web Services:in tekemän kokonaistaloudellisesti edullisimman e-monitoring System palvelinympäristön hankkimisen vertailtavaan hintaan ,88 euroa (ALV 0) / 48 kk. 2. valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään tarvittavat hankintapäätökset sekä sopimuksen palveluntarjoajan kanssa. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Lisätietoja IT Officer Veli-Pekka Suuronen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

24 16, MH :00 / Pykälän liite: EMonitoring systemsin tarvitsema palvelinkapasiteetti Sivu 23H EMonitoring systemsin tarvitsema palvelinkapasiteetti/ Hankinnan kuvaus ja perustelut Taustoitus Hankintaa ohjaavat järjestelmän valmistajan asettamat vaatimukset laitteistolle sekä järjestelmän valmistajan määrittämä käyttöjärjestelmä Linux CentOS 7. Laitteistovaatimukset ovat: Software 50 sessions 100 sessions Apache HTTP Server 4GB RAM / 1 Core 8GB RAM / 1 Core Apache Tomcat 12GB RAM / 2 Cores 24GB RAM / 4 Cores MariaDB Database 16GB RAM / 4 Cores 32GB RAM / 4 Cores Total 32GB RAM / 7 Cores 64GB RAM / 9 Cores Yllä mainittujen järjestelmän valmistajan asettamien vaatimusten lisäksi Euroopan Komission säädös 821/2014, jossa asetetaan sääntöjä komission säädöksen 1303/2013 soveltamiselle, määrittelee ehdot järjestelmän fyysiselle sijoittamiselle. Säädoksen Artikkeli 7 vaatii, että laitteisto on sijoitettu turvallisiin tiloihin, jotka on asianmukaisesti suojattu asiatonta pääsyä, tulipaloja, lämpötilavaihteluita, kostetutta ym. vaaroja vastaan. Varsinais-Suomen Liiton kellaritilat eivät täytä komission asettamia vaatimuksia ja kellarissa sijaitsevan konehuoneen muuttaminen komission vaatimuksen mukaiseksi aiheuttaisi niin suuret kustannukset, että palvelinten sijoittaminen muualle on ainoa toteutettavissa oleva vaihtoehto. Itse omistetun palvelimen ylläpitoon menevät henkilöresurssit nousevat usein yllättävän suuriksi laitteistovikojen ja tarvittavien pävitysten takia. Kapasiteetin arviointi laitteita hankittaessa on vaikeaa, koska järjestelmä on uusi eikä ole käytettävissä historiatietoa. Tällöin virhearvioinneissa ostetaan helposti joko liikaa kapasiteettia tai liian vähän ja joudutaan tekemään lisäinvestointeja matkan varrella. Lisäksi yllä mainittujen komission määräysten johdosta sijoittaminen vaatisi konesalipaikan vuokraamista, jonka kustannukset nousevat usein lähelle palvelinkapasiteetin vuokraamista pilvipalveluntarjoajalta. Laitteiston eliniän takia investoinnin joutuisi toistamaan ohjelmakauden aikana vähintään kerran ja suurella todennäköisyydellä dokumenttien säilytysvelvollisuuden takia myös ohjelmakauden loppuessa toisen kerran. Pilvipalvelinten etuna on kapasiteetin ja palvelutason joustavuus. Palvelinkapasiteettia on helppo lisätä ja pienentää tarpeen mukaan ja kustannukset muodostuvat ostetun kapasiteetin perusteella. Laitteiston vaihdokset ja päivitykset hoituvat palveluntarjoajan toimesta. Palvelinkapasiteetin hintaan kuuluvat fyysiset tilat, laitteet,sähkö, turvajärjestelyt, tietoliikenne sekä vikatilanteiden korjaaminen ja rutiiniylläpitotoimet. Edellä mainitun joustavuuden takia katsotaan perustelluksi vuokrata tarvittava palvelinkapasiteetti pilvipalveluntarjoajalta. Koska palvelu sisältää henkilötietoja, asetettiin vaatimukseksi yllä mainittujen lisäksi, että palveluiden fyysisen sijainnin tulee olla Euroopan Unionin alueella. Henkilötietolain ( /523) 5. luvun mukaan henkilötietoja voidaan siirtää Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueen tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle ainoastaan tietyin ehdoin. Koska palveluntarjoajia on myös Euroopan Unionin jäsenvaltioiden alueella, ei ole syytä ostaa palveluita Euroopan Unionin ulkopuolelta. Koska arvio oli, että laskettaessa Hankintalain ( /348) 15 määrittelemä 30 tuhannen euron kynnysarvo ei ylity 19 toistaiseksi voimassa olevien tai yli 48kk voimassa olevien palvelusopimusten 48kk kustannuksen osalta, pyydettiin samoilla vaatimuksilla tarjouksia ilman julkista kilpailutusta. Tarjouspyynnöissä käytettiin järjestelmätoimittajan asettamia minimivaatimuksia laitteistolle, vaatimusta

25 16, MH :00 / Pykälän liite: EMonitoring systemsin tarvitsema palvelinkapasiteetti Sivu 24H Kilpailutusmenettely: siitä, että palvelimet sijaitsevat Euroopan Unionin alueella sekä Euroopan Komission asettamia vaatimuksia palvelintiloille. Tarjous saatiin seitsemältä tarjoajalta, jotka aakkosjärjestyksessä 48kk kustannuksineen ovat: Amazon Web Services ,88 Appelsiini Finland Oy ,56 Louhi Net Oy ,24 Kuntien Tiera Oy ,00 Nebula Oy ,60 Ricoh Finland Oy ,00 Turun Kaupunki ,96 Yli puolet tarjoajista jää kansallisen kynnysarvon alapuolelle, joten voidaan katsoa, että arvio siitä, että kansallista kynnysarvoa ei hankinnassa ylitetä, on oikea. Amazon Web Services:n hinta on laskettu syyskuun 15. päivän 2014 US dollarin kurssin perusteella. Poikkeuksena muihin yrityksiin nähden Amazon Web Services myös laskuttaa palvelun kuukausittain Yhdysvaltain dollareina. Tämä tarkoittaa taloushallinnon kannalta sitä, että laskut tulee maksaa erikseen, mutta tätä ei pidetä kynnyskysymyksenä, koska palvelun hinta tuo huomattavia säästöjä verrattuna suomalaisiin tarjoajiin. Lisäksi hinta muuttuu sopimuskauden aikaan valuuttakurssien mukana. Vaikka kyseessä on yhdysvaltalainen yritys, sijaitsevat hinnoittelun kohteena olevat palvelimet Irlannissa, joka on Euroopan Unionin jäsenvaltio. Kaikkien tarjoajien konesaliratkaisut täyttävät Euroopan Komission asettamat vaatimukset ja kaikkien tarjousten tekninen toteutus täyttää järjestelmätoimittajan asettamat vaatimukset.

26 17, MH :00 CENTBALT: 22/2014 Sivu 26 CENTRAL BALTIC OHJELMAN GRAAFISEN ILMEEN JA VERKKOSIVUJEN TUOTTAJAN VALINTA Asia Central Baltic ohjelman hallintoviranomainen, Varsinais-Suomen liitto, toteutti tarjouskilpailun uuden ohjelman graafisen ilmeen ja nettisivujen tuottajan valitsemiseksi. Hankinta perustuu kansalliseen lakiin julkisista hankinnoista ( /348 ja siihen tehdyt muutokset) ja Varsinais-Suomen liiton hankintasääntöön (mh ). Uudelle Central Baltic -ohjelmalle tarvitaan graafinen ilme sekä uuden ilmeen mukaiset uudistetut, responsiiviset verkkosivut, jotka toimivat erilaisilla käyttöalustoilla. Tarjouspyyntö lähetettiin kahdeksalle mainos-/viestintätoimistolle. Tarjousasiakirjassa tarjouksille oli asetettu hintakatto ( euroa, ALV 0). Määräaikaan klo 15 mennessä tarjouksensa jättivät seuraavat neljä toimijaa aakkosellisessa järjestyksessä: 1. Hungry 2. KMG 3. SST 4. Zeeland Tarjoukset on arvioitu tarjousasiakirjassa vahvistettujen valintakriteerien perusteella. Yksi tarjous (Zeeland) ylitti tarjousasiakirjassa asetetun tarjousten hintakaton ja se suljettiin tarjouskilpailusta. Tarjouksen tekijöistä KMG:n tarjous on arvioitu kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi. Tarjouksen kokonaishinta on euroa. Esitys on arviointikomitean ja hallintoviranomaisen yhteinen. Kustannus katetaan Central Baltic ohjelman teknisestä tuesta. Tarjousasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Oheismateriaalina on hakemusten pisteytystaulukko. Valmistelija TN/MN/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää 1. hyväksyä KMG:n tekemän kokonaistaloudellisesti edullisimman graafisen ilmeen ja verkkosivun toteutuksen kokonaishintaan euroa (ALV 0). 2. valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään tarvittavat hankintapäätökset sekä sopimuksen palveluntarjoajan kanssa. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Lisätietoja Head of Managing Authority Merike Niitepõld, p ,

27 17, MH :00 / Pykälän liite: CB; graafisen ilmeen ja verkkosivujen tuottajan Sivu valinta, 26 OHEISMATERIAALI CENTRAL BALTIC OHJELMAN GRAAFISEN ILMEEN JA VERKKOSIVUJEN TUOTTAJAN VALINTA Central Baltic ohjelman hallintoviranomainen, Varsinais-Suomen liitto, toteutti tarjouskilpailun uuden ohjelman graafisen ilmeen ja nettisivujen tuottajan valitsemiseksi. Tarjouspyyntö lähetettiin kahdeksalle mainos-/viestintätoimistolle. Neljä toimijaa jätti tarjouksensa ja tarjoukset arvioitiin määriteltyjen kriteerien mukaan kolmen arvioitsijan toimesta. Toimijat saivat arvioinnissa seuraavat kokonaispistemäärät (maksimi 500): 1. KMG 376,30 2. Hungry 345,93 3. SST 344,56 4. Zeeland Suljettiin pois tarjouspyynnössä asetetun hintakaton ylityksen vuoksi Allaolevassa taulukossa esitetään arviointi tarjouspyynnössä esitettyjen kriteerien mukaisesti ositettuna. KMG Hungry SST Painotus Max pisteet Pisteet kriteeri A: Hinta 30 % ,29 115,71 77,14 Hinta euroina Pisteet kriteeri B: Esitys verkkosivun luomisesta 25 % ,67 90,83 99,17 Pisteet kriteeri C: Layout-esimerkit 25 % ,35 46,05 81,58 Pisteet kriteeri D: Tarjotun tiimin kokemus 10 % 50 43,33 46,67 36,67 Pisteet kriteeri E: Referenssiesimerkit 10 % 50 41,67 46,67 50 YHTEENSÄ 100 % ,31 345,93 344,56

28 18, MH :00 Sivu 28 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toimeenpanopäätökset: Maakuntajohtajan päätökset: - hankepäätökset A 24 - muut B virkavapaudet/työlomat E Edunvalvontajohtajan päätökset: - EAKR ohjelman maksatuspäätökset Y maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätökset Z CB valtion vastinrahoituksen maksatuspäätökset X 25 Hallintojohtajan päätökset: - projektien maksatushakemusten maksuunpano K Valmistelija MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan. Lisätietoja Hallintosihteeri Marja Karttunen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

29 19, MH :00 Sivu 29 MAANKÄYTTÖJAOSTON ANTAMAT LAUSUNNOT JA KÄSITTELEMÄT ASIAT Asia Maankäyttöjaoston pöytäkirja : Lausunto Raision kaupungille Raision keskikaupungin osayleiskaavaehdotuksesta (M106/ ) Lausunto Kaarinan kaupunginhallitukselle Rauhalinnan osayleiskaavaehdotuksesta (M111/ ) Lausunto Kemiönsaaren kunnalle Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutoksesta (M117/ ) Lausunto Kemiönsaaren kunnanhallitukselle Taalintehtaan sataman asemakaavaluonnoksesta (M122/ ) Lausunto Kemiönsaaren kunnanhallitukselle Kemiön keskustan asemakaavamuutosluonnoksesta (M123/ ) Lausunto Salon kaupungin ympäristösuojeluyksikölle Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton Säätiön Kukinhuoneenharjun sora-alueelle suunnitellusta maaaineslupahakemuksesta (M146/2014) Lausunto kaivoslupahakemuksesta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes) (M147/ ) Lausuntopyynnöt, jotka eivät anna aihetta Varsinais-Suomen liiton lausunnon antamiseen 1. Kemiönsaaren kunta: Santasaari - Grängnäsin ranta-asemakaavamuutos (M114/ ) 2. Kemiönsaaren kunta: Westankärrin ranta-asemakaavan muutos (M115/ ) 3. Paraisten kaupunki: Utön ranta-asemakaavaehdotus (M119/ ) 4. Tarvasjoen kunta: Vanhatalon alueen asemakaava (M137/ ) 5. Tarvasjoen kunta: Tyllin itäosan alueen asemakaava (M138/ ) 6. Liikenne- ja viestintäministeriö: Laajakaistatukilain muuttaminen (M140/ ) 7. Humppilan kunta: Humppilan-Urjalan tuulivoimaosayleiskaava (141/ ) 8. Nousiaisten kunta: Kirkonkylän rakennuskaavan korttelin 24 asemakaavan muutos (M143/ ) 9. Maa- ja metsätalousministeriö: Komission ehdotus Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2015 (M144/ ) 10. Paraisten kaupunki: Nauvon Prostvikin ranta-asemakaavanmuutos (M 148/ ) Ilmoitukset Varsinais-Suomen liiton luottamuselimien päätöksistä ovat olleet nähtävillä pöytäkirjojen tarkastusten jälkeen liiton kotisivuilla otsikon Päätöksenteko / Esityslistat ja pöytäkirjat alla. Tämän lisäksi maankäyttöjaoston pöytäkirjan paperiversio on nähtävillä kokouksessa. Valmistelija HS/hm Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee maankäyttöjaoston pöytäkirjan tiedoksi eikä käytä ottooikeuttaan. Päätös Lisätietoja suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

30 20, MH :00 Sivu 30 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT.1 VALTIOVARAINVALIOKUNNAN LIIKENNEJAOSTON KUULEMINEN VALTION TALOUSARVIOSTA VUODELLE 2015 Valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto pyysi kaikkia maakuntien liittoja kuultavaksi valtion talousarviosta vuodelle 2015 liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaa koskevan pääluokan 31 osalta. Varsinais-Suomen liitto toimitti kirjallisen esityksen kuulemisesta liikennejaostolle. Kuulemisessa asian esitti kehittämispäällikkö Janne Virtanen. Varsinais-Suomen tavoitteet valtion talousarvioon vuodelle 2015 Tunnin juna osana TEN-T ydinverkkokäytävän toteuttamista Helsingin ja Turun välinen ratayhteys on noussut keskusteluun, kun Euroopan unioni on linjannut keskeisen liikenneverkon TEN-T suuntaviivapäätöksessä. Merkittävin luokka on ydinverkkokäytävät, joihin TEN-T tukea (Verkkojen Eurooppa -rahoituspäätös, CEF) on tarkoitus kohdentaa n. 85 % 26,3 miljardin euron kokonaismäärästä. Suomen alueella on kaksi ydinverkkokäytävää: 1) Pohjanmeri Itämeri sekä 2) Skandinavia Välimeri. Skandinavia Välimeri-käytävä ulottuu Suomen ja Venäjän rajalta ja Suomen satamista (Hamina/Kotka, Helsinki ja Turku/Naantali) merten moottoritietä pitkin Tukholmaan ja siitä edelleen etelään. Helsinki-Turku ratayhteys sisältyy Skandinavia Välimeri ydinverkkokäytävään. Tunnin junalla tarkoitetaan Helsingin ja Turun välisen ratayhteyden merkittävää parantamista. Siihen sisältyy Espoon kaupunkirata, Espoo-Lohja-Salo uusi rata sekä Salo-Turku ratalinjan kaksiraiteistus. Rata on henkilöliikenteen rata, mutta se mahdollistaa myös tavaraliikenteen uudet reitit. Elinkeinoelämä tukee Euroopan ja Venäjän välisen liikennekäytävän Suomen osuuden kehittämistä, josta osoituksena mm. Matti Vuorian vetämän valtuuskunnan perustaminen. Tunnin juna tukee kansainvälistä kilpailukykyämme osana pohjoista kasvuvyöhykettä ja vahvistaa rooliamme Euroopan ja Venäjän välisessä liikenteessä lisäten mm. kansainvälisten matkaketjujen sujuvuutta. Ratayhteyden kehittämisellä muodostetaan yhtenäinen ja entistä tiiviimpi Etelä-Suomen talous- ja työssäkäyntialue, joka mahdollistaa monipuolisen ja laajan työvoiman tarjonnan. Tunnin juna on Etelä-Suomen aluerakenteen selkäranka ja Helsingin metropolialueen päivittäisyhteys. Tunnin junalla luodaan uutta kestävämpää liikennejärjestelmää, kilpailukykyisempää rakennetta ja saavutetaan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Se tukee kulkumuotojakaumamuutosta henkilöliikenteessä ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Radan vaikutusalueen maankäyttöhyödyt on tunnistettu ja ne on perusteltua kytkeä osaksi kokonaisratkaisua. Suomen tulee täysimääräisesti hyödyntää osuutensa TEN-T rahoituksesta kaudella , ja kohdentaa se ydinverkkokäytäviin. Suomen tulee hakea uuden Espoo-Lohja-Salo ratayhteyden jatkosuunnitteluun TEN-T-osarahoitusta ja osoittaa Espoo-Lohja-Salo ratalinjan yleissuunnitelman laatimiseen kansallinen vastinraha vuoden 2015 valtion talousarviossa. Perusväylänpidon tasokorotus Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka on kasvanut jo vuosia. Kehityksen suunta on käännettävä. Korjausvelan vähentämiseksi pitkällä aikavälillä tulee hyödyntää uudenlaisia konsepteja, teknisiä ratkaisuja sekä rahoitusmalleja. Liikennöitävyyden sekä liikenneolosuhteiden palvelutason turvaamiseksi tulee määrärahaa riittää hoidon ja ylläpidon lisäksi myös pieniin alueellisiin investointeihin. Talousarvioesityksen tekstissä mainittu n. 100 milj. euron vuositason lisärahoitus on erittäin perusteltu. Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälihankkeen loppuun saattaminen Valtatie 8 Turku Pori yhteysvälihanke on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien tärkein yhteinen hanke. Yhteysväli on osa Turun ja Oulun välistä, länsirannikon satamakaupunkeja yhdistävää valtatietä. Yhteysväli on tärkeä tavaraliikenteen väylä. Turun ja Porin välillä ei ole suoraa

31 20, MH :00 Sivu 31 rautatieyhteyttä. Tieosuuden turvallisuus on tällä hetkellä pääteiden huonoimpia. Lisäksi kapasiteettipuutteita on Turun ja Porin kaupunkiseuduilla sekä melu- ja pohjavesisuojauksissa on puutteita. Yhteysvälihankkeesta on valtion sitoumus 92, 5 milj. euron valtuuteen, joka kattaa noin puolet yhteysvälin 1. vaiheen toimenpiteistä. Loppuosa näistä toimenpiteistä on kustannustehokasta toteuttaa suoraan jo olevan valtuuden jatkoksi..2 LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNALLE SEKÄ YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ (HE 81/2014 VP) EDUSKUNNALLE LAIKSI TEIJON KANSALLISPUISTOSTA Maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt lausuntoa hallituksen esityksestä (HE 81/2014 VP) eduskunnalle laiksi Teijon kansallispuistosta. Varsinais-Suomen liitto toimitti kirjallisen esityksen maa- ja metsätalousvaliokunnalle. Maakuntajohtaja Juho Savo oli kuultavana ympäristövaliokunnassa hallituksen esityksestä (HE 81/2014 VP) eduskunnalle laiksi Teijon kansallispuistosta. Varsinais-Suomen liitto on lausunut Teijon kansallispuiston valmisteluvaiheesta kahteen otteeseen. Maankäyttöjaosto on antanut lausunnon Metsähallituksen selvityksestä Teijon kansallispuiston perustamisedellytyksistä. Maakuntahallitus on antanut lausunnon hallituksen lakiesityksestä Teijon kansallispuiston perustamisesta. Lausuntojen sisältö on ollut seuraava: Metsähallituksen selvitys Teijon kansallispuiston perustamisedellytyksistä on tehty hyvin ja sen perusteella on mahdollista tehdä tulevat linjaukset ja päätökset kansallispuiston perustamisesta. Selvitys esittää eri vaihtoehtoja kansallispuiston toteutukselle ja nostaa esille keskeiset kipupisteet sekä perustamisen vaikutukset. Suurimman muutoksen nykytoimintaan kansallispuisto toisi metsätalouden sekä metsästystoiminnan loppumisena. Esitetty kansallispuistotoimina ei ole ristiriidassa maakuntakaavan tai muiden maakunnallistentavoitteiden kanssa. Salon seudun maakuntakaava on vahvistettu vuonna Metsähallituksen alueet ovat retkeily- ja matkailutoimintojen aluetta (R), virkistysaluetta (V), suojelukohde ja -aluetta (S) sekä Natura aluetta (kuva 3). Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavassa (vahvistettavana) on osoitettu selvitysalueen eteläpuolelle tuulivoimaloille soveltuva alue. Teijon luonto- ja retkeily- sekä maisemanäkökohdat on huomioitu kaavassa, mm. rajaamalla tuulivoimaalue noin 500 metrin päähän retkeilyalueesta eikä Metsähallituksen selvitys esitä ristiriitaa tuulivoimaloille soveltuvan alueen osalta. Varsinais-Suomen liitto tukee Teijon kansallispuiston perustamista ja pitää tehtyä selvitystä riittävänä. Samalla liitto haluaa kuitenkin nostaa esille jo maakuntakaavaratkaisujen perusteena olevien linjausten mukaisesti tarpeet turvata suojelualueiden monipuoliset virkistyskäyttömahdollisuudet myös tuleville sukupolville. Alueilla on suuri merkitys lähiluonnon kokemisessa ja henkilökohtaisen luontosuhteen rakentamisessa. Varsinais-Suomen liitto edellyttää perustettavan kansallispuiston säännösten yhteensovittamista niiden perinteisten käyttömuotojen (mm. virkistys, retkeily, kalastus ja metsästys) mahdollistamiseksi kansallispuiston perustamisen jälkeenkin. Eri alueiden virkistyskäyttöön kohdistuvien rajoitusten mahdolliset metsästysrajoitukset mukaan lukien, tulee perustua alueen luontoarvojen turvaamiseen. Varsinais-Suomen liitto toistaa lokakuussa antamansa lausunnon sisällön ja toteaa, että vahvasta vapaa-ajan toimintojen perinteestä syntyneen kansallispuistoalueen tulee olla mahdollisimman

32 20, MH :00 Sivu 32 monikäyttöinen ja jatkaa virkistys-, retkeily-, kalastus- ja metsästystoimintaa niiltä osin, kun ne luontoarvojen turvaamisen ja lainsäädännön kautta ovat mahdollisia. Varsinais-Suomen liitto puoltaa Teijon kansallispuistoa ja näkee tulevan kansallispuiston vahvistavan alueen ja maakunnan merkitystä monilla tavoin. Tuleva kansallispuisto toteuttaa luonnosvaiheessa olevan maakuntastrategian tavoitteita vetovoimaisen ja saavutettavan ympäristön näkökulmasta. Varsinais-Suomen liitto toivoo ja edellyttää, että valtion erittäin hyvin tuottavana yksikkönä Metsähallitus resursoi omien rahoitustensa kautta riittävästi rahaa myös kansallispuistojen kehittämiseen ja hoitoon. Varsinais-Suomen liiton lausunnoissaan esille nostamien asioiden täsmentämiseksi haluan tuoda esille eduskunnan ympäristövaliokunnalle seuraavat seikat liittyen erityisesti hirvieläinten metsästykseen liittyvään lupaprosessiin ja siinä resurssien järkevään käyttöön. Lain rauhoitussäännökseen on kirjattu paikallisten olosuhteiden perusteella mahdollisuus metsästää hirveä ja valkohäntäpeuraa kansallispuiston alueella. Asia onkin erittäin tärkeä kansallispuiston toiminnassa alueellisen hyväksyttävyyden saavuttamiseksi. Rauhoitussäännökseen lisättiin metsästysmahdollisuus kuulemiskierroksella tulleiden näkökulmien perusteella. Metsästysmahdollisuus on selkeä osoitus kansallispuistojen eroista ja niiden mahdollisuuksista sopeutua kullekin alueelle parhaisiin käytäntöihin ja puistojen monikäyttöisyyden turvaamiseen. Metsästysmahdollisuuden nykyinen kirjaamismuoto ei kuitenkaan tuo selkeyttä sen toteuttamiseen käytännössä. Metsästystä koskeva muotoilu voi nousta ongelmalliseksi, koska luonnonsuojelulain (LSL 13 ) tappamiskielto jää voimaan, ja metsästykseen tarvitaan joka tapauksessa poikkeuslupa. Poikkeusluvan harkintaprosessi jää kokonaan Metsähallituksen sisäiseksi asiaksi, eikä sen toimivuudesta ole tällä hetkellä yksimielisyyttä ja varmuutta. LSL 15 lupaprosessi metsästykselle on valituskelpoinen poikkeuspäätös, jonka laki Teijon kansallispuistosta nyt tavallaan velvoittaisi viranomaisen myöntämään. Miten poikkeuslupaprosessi eroaa siitä tilanteesta, jos metsästyskirjausta ei olisi lainkaan Teijon kansallispuistolaissa, ei ole selvyyttä tai juridista ohjausta. Selkeästi yksinkertaisempi ja luonnonarvot turvaava kirjaus lakiin olisi normaalin lupaprosessin takana olevan metsästyksen salliminen. Metsähallituksen hoidon ja käytön suunnittelun yhteydessä metsästystä voitaisiin rajoittaa metsästysvuokrasopimuksessa, jos sellaista tarvetta alueella ilmenisi. Voidaankin esittää kysymys, kannattaako vähenevät valtion resurssit ohjata erilaisten poikkeuslupien käsittelyyn? Helpoin ja yhtä turvallinen eteneminen tapahtuu niin, että sallitaan hirven ja valkohäntäpeuran metsästys. Metsähallitus suunnittelee käytännöt hoidon ja -käytön suunnittelun yhteydessä ja ehdot kirjataan metsästysvuokrasopimuksiin. Tällä tavoin säästyy resursseja ja työpanokset voidaan laittaa varsinaiseen luonnonsuojelutyöhön..3 VARSINAIS-SUOMEN LIITON KANNANOTTO KALATALOUSHALLINNON ORGANISOINTIIN Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt kommentteja kalataloushallinnon organisointia ja siihen liittyviä jatkotoimia koskevassa asiassa mm. ELY-keskuksilta, kalatalouteen liittyviltä järjestöiltä sekä työ- ja elinkeinoministeriöltä mennessä. Varsinais-Suomen liitto toimitti kannanoton kalataloushallinnon organisoinnista maa- ja metsätalousministeriölle. Varsinais-Suomen liiton kannanotto kalataloushallinnon organisointiin

33 20, MH :00 Sivu 33 Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt kommentteja kalataloushallinnon organisointia ja siihen liittyviä jatkotoimia koskevassa asiassa mm. ELY-keskuksilta, kalatalouteen liittyviltä järjestöiltä sekä työ- ja elinkeinoministeriöltä mennessä. Maa- ja metsätalousministeriö kokoaa kommenteista yhteenvedon ja päättää kalataloushallinnon organisoinnista. Uusi organisointi on tarkoitus astua voimaan alkaen. Kommenttipyyntöä ei ole lähetetty maakuntien liitoille. Alueidenkehittämislain mukaisesti maakunnan liitoilla on vastuu alueiden kehittämisestä. Liitot vastaavat aluekehitysviranomaisena sekä edunvalvojana alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä sekä pyrkivät edistämään alueensa kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Kalatalouselinkeino on merkittävää Varsinais- Suomessa. Varsinais-Suomen liitto antaa kalataloushallinnon organisointiin seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen liitto puoltaa toimialuejaon uudistamista nykyisestä yhdestätoista alueesta kolmen kalatalous-ely:n malliin, jossa uudet alueet olisivat: Rannikko-Suomi, Sisä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Maa- ja metsätalousministeriöstä alueelliseen hallintoon siirrettävät toimeenpanotehtävät tulee keskittää Rannikko-Suomi -toimialueesta vastaavaan ELY-keskukseen pohjaesityksen mukaisesti. Esitämme Rannikko-Suomi -toimialueen johtoon Varsinais-Suomen ELY -keskusta, toimipaikkana Turku. Perustelemme esitystä seuraavin argumentein: Merkittävä osa toimeenpanotehtävistä ja henkilöstöstä sijoittuvat Lounais- ja Länsirannikolle. Asiakasmäärä ja siitä seuraava palveluiden kysyntä sekä suoritteiden määrä on valtakunnallisesti suurin. Hyvän johtamisen kannalta johto on oltava lähellä ydintoimintaa, asiakaspintaa ja toimeenpanevaa henkilöstöä. Turku sijaitsee maantieteellisesti keskeisellä paikalla ajatellen rannikkokalastusta Suomen merialueilla ml. Suomenlahti ja Perämeri. Turusta on hyvät yhteydet pääkaupunkiseudulle, mm. eri ministeriöihin. Toimialue on sijainniltaan ja tehtäviltään keskeinen kotimaisen kalan tuotanto- ja jalostusalue (ammattikalastus, vesiviljely, kalanjalostus). Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) valvonnan fyysinen painopistealue ja sitä seuraava työmäärä sijoittuu käytännössä kokonaan Saaristo- ja Selkämerelle. Hallinnollinen osaamistaso on hyvä ja Lounais- Suomi on ollut kalatalouden kehittämistyössä aloitteellinen ja luotettava kumppani mm. toimialan etujärjestöjen palautteen perusteella. Useimmat valtakunnallisesti tärkeät kehittämishankkeet on luotu ja toteutettu Lounais-Suomessa. Lounais-Suomessa on olemassa laajat ja toimivat yhteistyöverkostot mm. RKTL:n, Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun AMK:n, ammatti-instituutti LIVIA:n sekä Pyhäjärvi-Instituutin kanssa. Varsinais-Suomen ELY -keskukselle on jo asetuksessa määritelty valtakunnallinen rooli merenhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa, joka osaltaan tukee tätä näkemystä..4 TIEDOKSI KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KOSKIEN HANKKEEN PRODUKTION AV RESTAURERADE MUMIN-FILMER JATKORAHOITUSPÄÄTÖSTÄ Asia Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä ratkaissut Euroopan aluekehitysrahasto-hankkeen jatkorahoitusta koskevan kunnallisvalituksen..5 MATKARAPORTIT Asia koskee Produktion av restaurerade mumin-filmer - EAKR-hankkeen jatkorahoitusta, jota Paraisten kaupunki haki hankkeen toteuttamiseen Varsinais-Suomen liitto teki jatkorahoitushakemukseen kielteisen päätöksen eikä myöntänyt hankkeelle jatkorahoitusta. Päätöksen johdosta tehdyn oikaisuvaatimuksen maakuntahallitus hylkäsi tehdyllä päätöksellä. Paraisten kaupunki valitti asiasta hallinto-oikeuteen, joka antoi asiasta ratkaisun Paraisten kaupunki valitti asiasta edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Paraisten kaupungin valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 312/2/14 on nähtävillä kokouksessa. Alatalo, Antola, Heikkilä, Kattelus, Kiviranta, Kurvinen, Lehtinen, Maaskola, Myllymäki, Nieminen,Nummentalo, Pilpola, Saario, Vuola, Savo, Nuotio, Saarento, Palmunen, Lempinen, Högblom, Palhus Maakuntahallituksen neuvottelu- ja tutustumismatka Puolan Pommeriin ja Gdanskiin

34 20, MH :00 Sivu 34 Maakuntajohtajan ehdotus Päätös , Gdansk, Puola Klap Realizing the Bioeconomy in Baltic Sea Region - Workshop II , Berliini, Saksa Koskinen, Kurvinen, Savo, Nuotio CPMR:n (Euroopan perifeeristen merellisten alueiden komissio) 42. vuosikokous , Uumaja, Ruotsi Savo Third Meeting of the Scandinavian-Mediterranean Core Network Forum , Bryssel, Belgia Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi.

35 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti Savo Sivu 34

36 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti Savo Sivu 35

37 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti Savo Sivu 36

38 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti Savo Sivu 37

39 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti Savo Sivu 38

40 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti Savo Sivu 39

41 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti Savo Sivu 40

42 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti Savo Sivu 41

43 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti Savo Sivu 42

44 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti Savo Sivu 43

45 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti Savo Sivu 44

46 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti Savo Sivu 45

47 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti Savo Sivu 46

48 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti Savo Sivu 47

49 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Klap Sivu 48

50 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Klap Sivu 49

51 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Klap Sivu 50

52 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Klap Sivu 51

53 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Klap Sivu 52

54 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Klap Sivu 53

55 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Klap Sivu 54

56 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Gdansk Sivu 55

57 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Gdansk Sivu 56

58 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Gdansk Sivu 57

59 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Gdansk Sivu 58

60 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Gdansk Sivu 59

61 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Gdansk Sivu 60

62 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Gdansk Sivu 61

63 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Gdansk Sivu 62

64 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Gdansk Sivu 63

65 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Gdansk Sivu 64

66 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Nuotio Sivu 65

67 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Nuotio Sivu 66

68 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Nuotio Sivu 67

69 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Nuotio Sivu 68

70 20, MH :00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Nuotio Sivu 69