Majahohkan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen sekä Pitkänsalonkeitaan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Parkano

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 150/2016/1 Dnro LSSAVI/6302/2014 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Majahohkan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen sekä Pitkänsalonkeitaan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Parkano HAKIJA Kari Kamppikoski kp Santaskyläntie Ala-Honkajoki HAKEMUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon saapunut hakemus koskee Parkanon kaupungin Korteskylässä sijaitsevan 29,4 ha:n Majahohkan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja turvetuotannon aloittamista 4,9 ha:n kokoisella Majahohkan laajennusalueella sekä turvetuotannon aloittamista Pitkänsalonkeitaan 7,4 ha:n kokoisella turvetuotantoalueella. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Majahohkan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 107/2004/4 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 107/2004/4 myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan, johon sisältyvät mm. seuraavat lupamääräykset: 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta noin 29 ha:n alueelta. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 PL 200, Vaasa

2 Toimenpiteet on ajoitettava ja suoritettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet ) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne ja niitä koskevat suunnitelmat on esitettävä ennen käyttöönottoa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on lisäksi tehostettava lohkon A kuivatusvesien käsittelyä rakentamalla mennessä 0,5 ha:n suuruinen kasvillisuuskenttä pintavalutuskentän viereen ) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutoksen eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on mitattava turvetuotannosta aiheutuva melutaso lähimmän asuintalon pihapiirissä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus vaikutustarkkailuohjelmaksi on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea ) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 200 euroa kalatalousmaksua Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kala- ja rapukannoille sekä kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. 2

3 3 Alueen kaavoitustilanne Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Hankealueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava, joka on vahvistettu valtioneuvostossa Noin 1 km:n päähän länteen Majahohkasta ja Pitkänsalonkeitaasta on kaavassa merkitty yksi turpeenottoalue (EO 029, Hirvikeidas). Ympäristöministeriön vahvistamassa turvetuotantoa koskevassa Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa Majahohkan ja Pitkänsalonkeitaan tuotantoalueet kuuluvat turvetuotannon kannalta tärkeälle vyöhykkeelle, EO/tu. Merkinnällä osoitetaan sellaisia maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on turvetuotantoa ja/tai tutkittuja turvevaroja. Majahohkan kohdalla kaavassa on merkintä EO, turpeenottoalue. Pitkänsalonkeidas on merkitty vaihemaakuntakaavaan kohdenumerolla EO- 11/35, uusi turpeenottoalue. Alueen kokonaispinta-alaksi on mainittu 116 ha ja tuotantopinta-alaksi 47 ha ja huomioitaviksi asioiksi luonto ja asutus. Kaavaselostuksen mukaan kohteessa on todettu Suomessa uhanalaiseksi luokiteltu luontotyyppi. Merkintään sisältyy suunnittelumääräys em1, jonka mukaan suon luonnontilainen osa tulee jättää tuotannon ulkopuolelle ja tuotannon suunnittelussa tulee pyrkiä siihen, että luonnontilainen osa voi säilyä. Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Majahohkan turvetuotanto on alkanut vuonna 2005 noin 29,4 ha alueella. Vuonna 2004 myönnetyn ympäristöluvan jälkeen Majahohkan turvetuotantoaluetta on laajennettu yhteensä 4,9 hehtaarilla siten, että lohkon 1 pintaalaa on kasvatettu 1,8 ha ja lohkon 2 alaa 3,1 ha. Majahohkan 34,3 ha:n kokoinen turvetuotantoalue koostuu auma-alueineen 25,1 ha:n lohkosta 1 ja 9,2 ha:n lohkosta 2. Lohkolle 1 on tarkoitus rakentaa 1,6 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä. Lohkon 2 pintavalutuskenttänä toimii 7,5 ha:n suuruinen umpeenkasvanut Kortesjärvi. Auma-alueet ovat alaltaan 0,6 ha ja 0,4 ha. Laskeutusallasalueet ovat yhteensä noin 1,0 ha. Lohkolla 2 sijaitseva tukikohta-alue on 0,2 ha. Majahohkan tuotantoalueen lohkolta 1 on matkaa Pitkänsalonkeitaan tuotantoalueelle noin 610 metriä. Pitkänsalonkeitaan turvetuotantoalue on uusi, eikä alueella ole suoritettu luontoselvitystä. Alueella on tehty alustavia kunnostustöitä ja ojituksia, mutta turvetuotantoa ei ole vielä aloitettu. Pitkänsalonkeitaan 6,8 ha:n turvetuotantoalue koostuu 2,9 ha:n lohkosta 1, 2 ha:n lohkosta 2 ja 1,9 ha:n lohkosta 3. Lohkon 1 pinta-ala sisältää noin 0,3 ha auma-aluetta, jonka turve on tarkoitus tuottaa. Sekä lohkolla 1 että lohkolla 3 on noin 0,3 ha:n suuruiset laskeutusallasalueet. Pitkänsalonkeitaan vesiensuojelurakenteet rakennetaan valmiiksi kaudella Lohkon 1 yhteydessä oleva lohkojen 1 3 yhteinen pintavalutuskenttä on kooltaan 0,6 ha.

4 4 Majahohkan ja Pitkänsalonkeitaan tukikohta sijaitsee osoitteessa Kirjaskyläntie 263, jossa suoritetaan koneiden huoltotyöt ja säilytetään polttoaineet. Majahohkalla lohkon 1 itäpäädyssä on lisäksi pieni tukikohta traktoreita ja tuotantokoneita varten. Hakijan arvion mukaan vuosittainen turpeen tuotantomäärä ja kuljetusmäärä Majahohkalla on noin m 3 ja Pitkänsalonkeitaalla noin m 3. Molemmilta tuotantoalueilta turve kuljetetaan auma-alueelta reittiä Kirjaskyläntie Korvaluomantie kohti käyttöpaikkoja. Turpeen toimituksia tehdään lähes ympärivuotisesti tasaiseen tahtiin. Majahohkalla turvetuotantoaikaa on jäljellä noin vuotta eli tuotannon arvioidaan päättyvän Majahohkalla tuotetaan pala- ja jyrsinturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja imuvaunulla. Pitkänsalonkeitaalla tuotetaan aluksi kuivike- ja kasvuturvetta imuvaunulla ja myöhemmin palaja jyrsinturvetta. Pitkänsalonkeitaan turvetuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Majahohkalla poistuu tuotannosta tuotantoalueen päistä noin 3 5 hehtaaria 5 7 vuoden kuluessa. Tuotannon päätyttyä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen tuotantokalustosta sekä muusta materiaalista ja jätteistä. Alustava uusiokäyttösuunnitelma tehdään 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Mahdollisia uusiokäyttömuotoja ovat metsä- tai maatalous, mutta lopullisen käyttömuodon päättävät alueen maanomistajat lähempänä turvetuotannon päättymistä. Majahohkan ja Pitkänsalonkeitaan kuivatusvedet johdetaan päisteputkilla ja lietesyvennyksillä varustettujen sarkaojien kautta kokoojaojiin ja laskeutusaltaisiin. Laskeutusaltaat on varustettu pintapuomilla sekä virtausta säätelevillä mittapadoilla. Altaat tyhjennetään vuosittain lietteestä mahdollisimman vähävetisenä aikana. Ympäristön valumavedet erotetaan tuotantoalueen vesistä ympärysojilla. Majahohkan kuivatusvedet johdetaan lohkolta 1 laskeutusaltaaseen, joka varustetaan ohitusjärjestelmällä puhdistustoimenpiteitä ja mitoitusvirtaamien ylityksiä varten. Laskeutusaltaasta kuivatusvedet johdetaan pumppaamalla ympärivuotisesti pintavalutuskentälle. Lohkon 1 kuivatusvesien käsittelemistä varten rakennettavan pintavalutuskentän koko on 1,6 ha eli noin 6,37 % sen valuma-alueesta. Kentällä kasvaa nuorta mänty- ja koivutaimikkoa. Pintavalutuskentältä kuivatusvedet laskevat metsäojastoa pitkin Myllykoskenojaan ja Kivijokeen. Majahohkan lohkolta 2 kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan ja virtaamansäätöpadon kautta metsäojastoa pitkin umpeen kasvaneeseen Kortesjärveen. Kortesjärvi toimii pintavalutuskenttänä, jonne kuivatusvedet johdetaan painovoimaisesti. Kortesjärven pinta-ala 7,5 ha on 81,5 % sen valumaalueesta. Kortesjärvestä kuivatusvedet laskevat metsäojastoa pitkin Myllykoskenojaan ja Kivijokeen.

5 5 Pitkänsalonkeitaan lohkon 3 kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan kautta putkistoa pitkin maantien alitse Pitkänsalonkeitaan lohkolle 2, josta ne johdetaan lohkon 2 kokoojaojaa pitkin putken kautta lohkolle 1. Lohkon 1 ja 2 väliin asennetaan laskuojan alapuolelle putkisto, jonka avulla lohkojen 2 ja 3 kuivatusvedet johdetaan lohkon 1 pohjoispuolella sijaitsevalle Pitkänsalonkeitaan pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan metsäojastoa pitkin Myllykoskenojaan ja Kivijokeen. Pintavalutuskenttä on pinta-alaltaan 0,6 ha ja siten noin 8,8 % sen valuma-alueesta. Tuotantoalueella ei varastoida suuria määriä poltto- ja voiteluaineita. Tuotannossa käytettävien traktoreiden yhteenlaskettu kevyen polttoaineen kulutus tuotantokauden aikana on litraa. Lisäksi alueilla käytetään voiteluöljyjä noin 65 litraa ja muita voiteluaineita 5 kg. Tuotantokauden aikana varastoalueen hallitiloissa on farmarisäiliö, jossa on valuma-allas. Tuotannossa syntyvät sekajätteet, ongelmajätteet ja jäteöljy kuljetetaan oman hallitilan säilytysastioihin. Polttoöljy varastoidaan irrallisessa ja siirrettävässä farmarisäiliössä varikkoalueen hallissa. Paikka on rakenteeltaan sellainen, että aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Tuotantoalueilla syntyy vuodessa moottori-, vaihteisto- ja voiteluöljyjätettä 40 litraa, kiinteää öljyjätettä alle 20 kg, paristoja ja akkuja alle 10 kg, metallijätteitä alle 20 kg, sekajätettä alle 1 m 3, öljysuodattimia 10 kappaletta ja voitelupatruunoita alle 20 kappaletta. Tuotantoalueiden kaivannaisjätedirektiivin mukaisen jätehuoltosuunnitelman mukaan tuotantoalueilla syntyvät pintamaat, kannot ja muu puuaines sekä laskeutusaltaiden lietteet käytetään energiana. Kivet upotetaan maahan ja ojien kaivuusta syntyvät mineraalimaat hyödynnetään pintavalutuskentän pengerrykseen. Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Majahohkan ja Pitkänsalonkeitaan turvetuotantoalueet sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella (35), Jämijärven valuma-alueen Kivijoen-Jämijoen valuma-alueella (35.544). Majahohkan ja Pitkänsalonkeitaan kuivatusvedet virtaavat Myllykosken kautta Kivijokeen ja lopulta Naurisjoen kautta Jämijärven länsiosaan. Kivijoen nimi muuttuu Naurisjoeksi Kivijoen-Jämijoen valuma-alueen eteläpuolella. Kivijoen-Jämijoen valuma-alueella sijaitsevat myös Hirvikeitaan turvetuotantoalue ja osa Jämiänkeitaan turvetuotantoalueesta, joiden kuivatusvedet johdetaan Kivijokeen, sekä Luodetkeitaan turvetuotantoalue. Kivijoen vedenlaadun havaintopaikoilla on vuosina havaittu kohtalaisia typpipitoisuuksia sekä runsaasti fosforia, rautaa ja happea kuluttavaa orgaanista ainesta. Vuosina Kivijoen (Prinkkikylä) veden kiintoainepitoisuus on 18 näytteen perusteella ollut keskimäärin 9,5 mg/l, kokonaistyppipitoisuus 960 µg/l, kokonaisfosforipitoisuus 74 µg/l ja COD Mn

6 41 mg/l. Korkeiden humus- ja rautapitoisuuksien takia vesi on hyvin tummaa. Majahohkan turvetuotantoalueeseen liittyvää vesistötarkkailua on suoritettu Kivijoesta vuodesta 2013 lähtien. Naurisjoen veden kokonaistyppipitoisuus on vuosina ollut 33 näytteen perusteella keskimäärin µg/l, kokonaisfosforipitoisuus 104 µg/l, kiintoainepitoisuus 12,5 mg/l ja COD Mn 31 mg/l. Vuonna 2013 Naurisjoen veden kokonaistyppipitoisuus on 3 näytteen perusteella ollut keskimäärin µg/l, kokonaisfosforipitoisuus 95 µg/l, kiintoainepitoisuus 9,5 mg/l ja COD Mn 26 mg/l. Naurisjoen kokonaisfosforipitoisuus on ollut hieman laskussa. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman mukaan turvetuotanto on paikallisesti merkittävä vesistöjen kuormittaja. Turvetuotanto näkyy erityisesti vesistöihin tulevassa kiintoainekuormituksessa ja kemiallisessa hapenkulutuksessa. Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Jämijärven tila on luokiteltu ekologiselta kokonaisluokalta tyydyttäväksi ja kemialliselta tilaltaan hyväksi. Jämijärven länsiosan tavoitetila on arvioitu saavutettavaksi nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä ja Jämijärven itäosan tavoitetila vuoteen 2015 mennessä. Kivijoelle ja Naurisjoelle ei ole määritelty tilaluokkaa. Toimenpideohjelman mukaan turvetuotanto ei estä hyvän tilan saavuttamista Pirkanmaan vesimuodostumissa, mikäli vesistöjä kuormittavat turvetuotantoalueet toimivat niille asetettujen lupaehtojen mukaisesti. Vuosien 2013 ja 2014 kuormitusnäytteiden perusteella lasketut Majahohkan nykyiset ja tulevat vuotuiset päästömäärät on esitetty alla olevassa taulukossa. Nykyinen vuosipäästö [kg] Tuleva vuosipäästö [kg] Brutto Netto Brutto Netto kokonaisfosfori kokonaistyppi kiintoaine COD Mn (O 2) Majahohkan päästötarkkailutulosten avulla arvioidut Pitkänsalonkeitaan tulevat vuosittaiset päästöt on esitetty alla olevassa taulukossa. Bruttopäästö [kg] Nettopäästö [kg] kokonaisfosfori 1 1 kokonaistyppi kiintoaine COD Mn (O 2) Vuosina 2013 ja 2014 otettujen kuormitusnäytteiden perusteella Majahohkan perustason vesiensuojelurakenteiden (laskeutusallas) puhdistusteho on ollut kokonaisfosforille -64 %, kokonaistypelle -4 %, kiintoaineelle 11 % ja kemialliselle hapenkulutukselle -2 %. Hakijan arvion mukaan Majahohkan 6

7 Pöly ja melu pintavalutuskenttien puhdistustehot tulevat olemaan kokonaisfosforille 45 %, kokonaistypelle 60 % ja kiintoaineelle 45 %. Hakijan arvion mukaan Pitkänsalonkeitaan pintavalutuskentän puhdistusteho tulee olemaan kokonaisfosforille 55 %, kokonaistypelle 40 %, kiintoaineelle 60 % ja kemialliselle hapenkulutukselle 12 %. Hakijan laskennallinen arvio Majahohkan päästöjen aiheuttamista brutto- ja nettopitoisuuslisäyksistä Kivijoessa keskivirtaamatilanteessa on esitetty seuraavassa taulukossa. Kok. P [µg/l] Kok. N [µg/l] kiintoaine [mg/l] COD Mn [O 2 mg/l] Brutto ,5 2 Netto ,4 1 Hakijan laskennallinen arvio Pitkänsalonkeitaan tulevien päästöjen aiheuttamista brutto- ja nettopitoisuuslisäyksistä Kivijoessa keskivirtaamatilanteessa on esitetty seuraavassa taulukossa. Arviot perustuvat Majahohkan kuormitustarkkailutuloksiin vuosilta 2013 ja Kok. P [µg/l] Kok. N [µg/l] kiintoaine [mg/l] COD Mn [O 2 mg/l] Brutto ,1 0 Netto 0 7 0,1 0 Kalataloudelliseen yhteistarkkailuun kuuluvassa Jämijärvessä kalasti vuonna 2012 arviolta 97 ruokakuntaa. Vuonna 2012 kalasaalis oli Jämijärven länsialtaassa keskimäärin 48 kg ja itäaltaassa 67 kg ruokakuntaa kohden, kun vuonna 2009 saalis oli länsialtaassa 146 kg ja itäaltaassa 70 kg ruokakuntaa kohden. Tärkeimmät saalislajit olivat hauki, kuha, lahna ja ahven. Jämijärvessä ravustettiin vain vähän ja rapusaalis oli pieni. Kalastuskyselyiden perusteella kohtalaista tai runsasta haittaa kalastukselle ja ravustukselle katsottiin aiheutuneen rapukannan heikkenemisestä, turvetuotannosta ja pyydysten likaantumisesta. Turvetuotannon kuormituksen arveltiin aiheuttaneen veden värin tummenemista, humuspitoisuuden kasvua, rapukannan heikentymistä ja pyydysten likaantumista. Hakijan arvion mukaan Majahohkan ja Pitkänsalonkeitaan päästöt eivät ole Kivi- ja Naurisjoessa niin merkittäviä, että niistä aiheutuisi haittaa kalastolle ja kalastukselle tai vesistön muulle käytölle. Majahohkan aiemmassa lupapäätöksessä ei ole määrätty kalatalousmaksua eikä kalataloudellista tarkkailua. Majahohkan turvetuotantoalue sijaitsee 350 metrin etäisyydellä lähimmästä vakituisesta asutuksesta. Tuotantoalueen lähiympäristö on suurelta osin maa- ja metsätalouskäytössä sekä turvetuotannossa, joten hakijan arvion mukaan lähiasutukselle ei todennäköisesti aiheudu suuria pölyhaittoja. 7

8 Muut vaikutukset Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 220 metrin etäisyydellä Pitkänsalonkeitaasta. Pitkänsalonkeitaan lähiympäristö on suurelta osin maa- ja metsätalouskäytössä, joten hakijan arvion mukaan lähiasutukselle ei voi aiheutua suuria pölyhaittoja. Metsäalueet pidättävät myös melun leviämistä lähialueille. Turvetuotannon ja kunnostuksen eri työvaiheet voivat aiheuttaa melun ohjearvojen ylityksiä tuotantoalueen lähellä sijaitsevilla asuinkiinteistöillä. Majahohkan turvetuotannosta aiheutuva melu ei ole kuitenkaan jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on keskimäärin vuodessa. Toimitusvaiheessa melua aiheuttavat rekat ja lastauskone. Turpeen toimituksia suoritetaan tasaiseen tahtiin lähes ympärivuotisesti. Meluhaittoja voidaan vähentää valitsemalla mahdollisimman kaukana asutuksesta oleva kuljetustiestö. Turvekuormien huolellinen peittäminen estää turvepölyn leviämistä kuljetuksen aikana. Aikaisemmassa lupapäätöksessä edellytettyjä melu- ja pölymittauksia ei ole suoritettu. Tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000-alueita tai muita luonnonsuojelualueita. Lähin suojelualue on Pitkänniemenkeitaan Natura 2000-alue, joka sijaitsee lähimmillään noin 1,5 km Majahohkan tuotantoalueesta luoteeseen. Pitkänsalonkeitaasta Natura 2000-alue sijaitsee lähimmillään noin 420 metrin etäisyydellä. Hakijan mukaan merkittävimmät melu- ja pölyvaikutukset eivät ulotu Natura-alueelle. Tuotantoalueelta lähtevät kuivatusvedet eivät kulkeudu Natura-alueelle. Pitkänniemenkeidas on useasta eri suosta koostuva keidassuokokonaisuus. Alueen suojelu kohdistuu humuspitoisiin järviin ja lampiin sekä keidassuot-luontotyyppiin. Hakijan arvion mukaan tuotannon jatkaminen Majahohkalla sekä tuotannon aloittaminen Pitkänsalonkeitaalla ei merkittävästi heikennä Natura verkostoon sisällytetyn Pitkänniemenkeitaan alueen niitä luonnonvaroja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Näin ollen hakijan käsityksen mukaan luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ei tarvitse suorittaa hankkeen yhteydessä. Pohjankankaan pohjavesialue (nro ) sijaitsee tuotantoalueen länsipuolella, noin 3,9 km:n etäisyydellä Majahohkan reunasta ja yli 4,0 km:n etäisyydellä Pitkänsalonkeitaan reunasta. Alue on osa soidensuojeluohjelmaan kuuluvaa Pohjankankaan saumamuodostumaa. Pohjankangas on lisäksi Natura alue. Pohjankankaan pohjavesialue luokitellaan vedenhankintaan soveltuvaksi alueeksi (luokka II). Sen muodostumisalueen pintaala on 9,09 km 3 ja arvioitu antoisuus on m 3 /d. Majahohkan tuotantoalueesta noin 400 m koilliseen ja Pitkänsalonkeitaasta noin 300 m koilliseen sijaitsee lähde. Lähin kaivo sijaitsee yli 500 m päässä Majahohkasta ja noin 280 m Pitkänsalonkeitaasta kaakkoon. 8

9 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan näkemyksen mukaan Majahohkan kuivatusvesien puhdistus täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason ottaen huomioon tuotantoalueen koon, jäljellä olevan tuotantoajan ja olosuhteet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien käytölle sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. Sama koskee myös Pitkänsalonkeitaan tuotantoaluetta ottamatta huomioon jäljellä olevaa tuotantoaikaa. Hakijan mukaan kaikissa turpeen tuottamiseen liittyvissä toiminnoissa noudatetaan pinta-alaolosuhteet huomioon ottaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Vahingot Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi Hakijan arvion mukaan Majahohkan ja Pitkänsalonkeitaan turvetuotantoalueiden mahdollinen kuormitus ei todennäköisesti muuta Kivijoen vesistön laatua, eikä Majahohkan ja Pitkänsalonkeitaan turvetuotannosta todennäköisesti aiheudu korvattavaa haittaa kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle eikä tonttien arvolle. Hankkeesta ei hakijan arvion mukaan aiheudu haittaa pohjaveden muodostumiselle eikä kaivojen vesitilanteelle. Majahohkan ja Pitkänsalonkeitaan turvetuotantoalueiden kuivatusvesien laatua ja määrää tullaan tarkkailemaan turvetuottajan toimesta. Majahohkan ja Pitkänsalonkeitaan turvetuotantoalueille päivitetään ajan tasalla oleva käyttö- ja päästötarkkailuohjelma vesiensuojelurakenteiden muuttumisen johdosta sekä tuotantoalueen koon kasvaessa. Käyttö- ja päästötarkkailu perustuu päiväkirjaan (tai vastaavaan), johon kirjataan tiedot tuotantoalueen ojituksista, kunnostuksista ja tuotannon etenemisestä, vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja niiden kunnon seurannasta, laskeutusaltaiden ja lietetaskujen tyhjennykset sekä muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta turvetuotantoalueelta purkautuvan veden määrään ja kuormitukseen. Käyttö- ja hoitotarkkailupäiväkirjojen tiedot toimitetaan tarvittaessa Pirkanmaan ELY-keskukselle ja turvetuotantoalueen velvoitetarkkailusta vastaavalle konsultille. Päästötarkkailulla pyritään selvittämään turvetuotantoalueella syntyvän kuormituksen laatu ja määrä, kuormituksen ajallinen vaihtelu sekä vesiensuojelurakenteiden toimivuus. Tuotantovaiheessa pintavalutuskenttien tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttiä ja niiden alapuolelta. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) vuosina ja Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämän ajan. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Niinä vuosina kun päästötarkkailua ei tehdä, mitataan virtaama kerran viikossa. Näytteistä määritetään ph ja kemiallinen hapenkulutus (COD Mn) sekä kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuudet.

10 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia pitoisuus- ja virtaamatietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina seuraavia luonnontilaisen suon pitoisuuksia; kokonaisfosfori 20 μg/l, kokonaistyppi 500 μg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa. Poikkeustilanteissa (esimerkiksi kovat sateet, kaivutyöt) päästötarkkailuvuosina tuottaja ottaa ylimääräisiä kuormitusnäytteitä. Näyte toimitetaan viipymättä laboratorioon, missä siitä määritetään ph ja kemiallinen hapenkulutus (CODMn) sekä kiintoaineen, kokonaisfosforin, fosfaattifosforin, kokonaistypen, ammoniumtypen (NH4-typpi) ja raudan pitoisuudet. Vesistötarkkailussa on kaksi Kivijoessa sijaitsevaa näyteasemaa KV1 ja KV2, jotka sijaitsevat turvetuotantoalueelta jokeen laskevan ojan ylä- ja alapuolella. Vesistönäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa kuormitustarkkailun yhteydessä, maalis-toukokuussa kesä-heinäkuussa, syys-lokakuussa ja joulu-helmikuussa vuosina ja Näytteistä määritetään ph ja kemiallinen hapenkulutus (COD Mn) sekä kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuudet, lämpötila, happi (pitoisuus ja kylläisyys-%), rauta, väri ja sameus. Majahohkan aiemmassa lupapäätöksessä ei ole määrätty kalataloudellista tarkkailua. Hakija esittää Majahohkan ja Pitkänsalonkeitaan vuotuiseksi kalatalousmaksuksi 300 euroa. Majahohkan ja Pitkänsalonkeitaan pölypäästöjä ja meluhaittoja tullaan tarkkailemaan tuotantoaikana tehtävillä mittauksilla lähimpien asuinkiinteistöjen läheisyydessä. Pöly- ja melutarkkailuohjelma hyväksytetään Pirkanmaan ELY-keskuksella lupapäätöksen saatua lainvoiman. Hakija on täydentänyt hakemustaan lupahakemuksen liitteillä, perusteluilla Majahohkan ja Pitkänsalonkeitaan teknisestä ja toiminnallisesta yhteydestä sekä tuotantoalueiden alapuolisia vesistöjä, vesistötarkkailua, menneitä ja tulevia päästöjä, päästöjen vaikutuksia, kalataloudellista tarkkailua ja sen tuloksia, pöly- ja meluhaittojen ehkäisemistä, lähimpien asuinkiinteistöjen sijaintia, tuotantoalueita sekä vesienkäsittelyä ja vesienjohtamista koskevilla tiedoilla. 10

11 11 Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on lisäksi täydentänyt hakemustaan Kivijoen vedenlaatua ja käyttöä, vesienhoitosuunnitelmaa, suoritettua päästötarkkailua, pintavalutuskenttiä, niiden omistussuhdetta ja tulevaa puhdistustehoa, Majahohkan pintavalutuskentän 2 toimintaa, Pitkänsalonkeitaan nykytilaa sekä tuotantoalueen ja asutuksen välistä maastoa koskevilla tiedoilla ja toimenpideohjelmaa sekä pintavalutuskenttien tulevaa puhdistustehoa koskevilla tiedoilla hakija on täydentänyt hakemustaan vielä esityksellä pöly- ja meluhaittojen vähentämiseksi asutuksen läheisyyden takia ja tarkennuksilla Majahohkan tuotantolohkojen entisestä ja nykyisestä koosta sekä pintavalutuskentästä. Tiedot on kuvattu tarkemmin Hakemuksen sisältö -osassa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Parkanon kaupungissa, Karvian kunnassa ja Kankaanpään kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Ylä-Satakunta -lehdessä ja Kankaanpään Seutu - lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueilta, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kalatalousviranomaisilta, Parkanon ja Kankaanpään kaupungilta sekä Karvian kunnalta, Parkanon ja Kankaanpään kaupunkien sekä Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta ja Parkanon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta. 1) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on huomauttanut, että Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavaan on uutena potentiaalisena turvetuotantoalueena merkitty Pitkänsalonkeidas (EO-11/35 emt), joka sopii varauksella turvetuotantoon esimerkiksi huomioiden tuotannon ajoitus siten, että kaikki kyseiselle valuma-alueelle suunnitellut tuotantoalueet eivät ole käytössä yhtä aikaa. Kaavan taustaselvitysten mukaan kyseisten tuotantoalueiden vesistövaikutukset ovat pieniä tai melko pieniä ja turvetuotanto ei uhkaa heikentää vesistön ekologista tilaluokitusta. Edelleen asiantuntija-arvion mukaan Pitkänsalonkeitaan vaikutus Kyrösjärven kokonaisfosforipitoisuuteen on marginaalinen ja suo on käyttökelpoinen turvetuotantoon vesistövaikutusten näkökulmasta. Kaavassa Pitkänsalonkeitaan turvetuotantoalueeseen liittyvän erityismääräyksen em1 mukaan suon luonnontilainen osa (Myllyharjun itäpuoli) tulee jättää tuotannon ulkopuolelle ja tuotannon suunnittelussa tulee pyrkiä siihen, että luonnontilainen osa voi säilyä. Suunniteltu Pitkänsalonkeitaan 7,4 ha:n hankealue on osa kaavatarkastelussa mukana ollutta aluetta, mutta hankealue tai sen vaikutukset eivät ulotu Pitkänsalonkeitaan luonnontilaiselle alueelle.

12 12 ELY-keskus on tehnyt tarkastukset Kari Kamppikosken Majahohkan turvetuotantoalueella , , ja Tuotantoalue siirtyi vuoden 2014 syksyllä Kari Kamppikosken kuolinpesän omistukseen. Tarkastuksilla ja havaittiin, että tuotantoalueen ympäristöluvassa edellytetyissä kuivatusvesien käsittelyssä, altaiden ja ojaston puhdistamisessa ja tarkkailujen suorittamisessa oli merkittäviä puutteita. Tarkastusten jälkeen ELY-keskus kehotti silloista toiminnanharjoittajaa ryhtymään viipymättä riittäviin toimenpiteisiin laillisen tilan palauttamiseksi. Tarkastuksella havaittiin, että edeltävissä tarkastuksissa todettuja vesienkäsittelyrakenteiden puutteita ei edelleenkään ollut korjattu ja ELYkeskus kehotti Kari Kamppikosken kuolinpesää korjaamaan laittoman tilanteen välittömästi. Toiminnanharjoittajan ELY-keskukselle toimittaman selvityksen mukaan vesienkäsittelyrakenteiden kunnostus on aloitettu ja töitä aiotaan jatkaa talven aikana. Toiminnanharjoittajan selvityksen mukaan Majahohkan lohkon 1 laskeutusallas on laajennettu kokoon 15x20x1,5 m eli altaan uusi pinta-ala on 300 m 2. Lohkon 2 laskeutusaltaat on laajennettu kokoihin 7x7x1,5 m ja 7x10x1,5 m eli altaiden pinta-ala on yhteensä 119 m 2. Laajennetut altaat ovat likimain ympäristölupahakemuksessa esitettyjen mitoitusten mukaiset ja ovat näin ollen mitoitusohjeiden ja ympäristöluvan mukaiset, mikäli tuotantoalueiden eristysojitus on kunnossa eli altaisiin ei tule merkittävästi ulkopuolisia vesiä. Altaat tulee varustaa pintapuomilla ja virtaamansäätöpadolla. Altaista puhdistettava liete tulee sijoittaa niin, ettei se pääse vesistöön. Majahohkan lohkolle 1 rakennettava pintavalutuskentän pinta-ala (1,36 ha) on 5,4 % yläpuolisesta valuma-alueesta (25,1 ha mikäli eristysojitus on kunnossa) eli kenttä täyttää ojitetun pintavalutuskentän mitoitussuosituksen. Alueella kasvaa nuorta mäntykoivutaimikkoa, kanervaa, puolukkaa, karhunsammalta, tupasvillaa ja rahkasammalia (ELY-keskuksen tarkastus ). Pintavalutuskentän turvepaksuutta, kaltevuutta tai turpeen maatuneisuustietoja ei ole hakemuksessa kerrottu. ELY-keskus katsoo, että Majahohkan ojitetulla pintavalutuskentällä on erittäin tärkeää estää oikovirtausten synty. Kentällä olevat ojat tulee tukkia huolellisesti ja vesi täytyy saada jakautumaan tasaisesti pintavalutuskentälle. Lisäksi veden viipymään kentällä tulee kiinnittää huomiota, että puhdistusprosessit toimivat. Majahohkan lohkon 2 kuivatusvedet menevät nykyiselläänkin Kortesjärveen pintavalutukseen. Vedet ohjataan Kortesjärveen järven lounaisosaan tehdyn padon avulla. Padon pysyvyydessä on ollut toistuvia ongelmia. Kortesjärvi on pinta-alaltaan ja ominaisuuksiltaan riittävä ratkaisu Majahohkan lohkon 2 vesienkäsittelyrakenteeksi. Luotettava päästö- ja kentän tehon tarkkailu on Kortesjärvellä kuitenkin haastavaa. Pitkäsalonkeitaalle suunniteltu pintavalutuskenttä täyttää mitoitussuosituksen. Kenttä täyttää myös kaltevuudelle, turpeen paksuudelle ja maatuneisuudelle asetetut suositukset. Hakemuksen mukaan kentän kasvillisuus on rahkarämettä ja ilmakuvan mukaan pintavalutuskentän alueelta on poistettu

13 puusto. Pintavalutuskentällä olevat vanhat ojat tulee tukkia huolellisesti ja oikovirtaukset estää. Hankealueen kuivatusvedet johdetaan Kivijokeen, Naurisjokeen ja edelleen Jämijärven länsiosaan. Jämijärven länsiosan ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi, Kivijoen ja Naurisjoen ekologista tilaa ei ole arvioitu. Hankealueen lähellä sijaitsevan Hirvikeitaan vesistötarkkailutulosten perusteella Kivijoen vedessä on vuosina ollut runsaasti fosforia, rautaa ja happea kuluttavaa orgaanisia ainesta, kohtalaisesti typpeä ja vesi on ollut tummaa. Hirvikeitaan ylä- ja alapuolisten havaintopaikkojen välillä ei ole merkittäviä eroja veden laadussa. Ottaen huomioon Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan taustaselvitykset ei hanke vaaranna vesienhoidon tavoitteita, mikäli Majahohkan ja Pitkänsalonkeitaan vesienkäsittelymenetelmät tehdään suunnitellusti ja suositusten mukaisesti. Vesienkäsittelyrakenteille tulee kuitenkin asettaa riittävät puhdistusteho- tai lähtevän veden pitoisuusvaatimukset, esimerkiksi seuraavat puhdistustehovaatimukset: kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Hakemusasiakirjojen mukaan lähimmät lähteet sijaitsevat noin 400 m koilliseen Majahohkan tuotantoalueesta ja noin 300 m koilliseen Pitkänsalonkeitaasta. Lähin kaivo sijaitsee Majahohkasta noin 580 m koilliseen ja Pitkäsalonkeitaasta noin 260 m kaakkoon. Hakemuksessa ei ole esitetty tietoa lähteiden luonnontilasta tai kaivojen tilasta. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hankkeella ei ole vaikutuksia lähteisiin. Hakemuksessa esitettyä tarkkailusuunnitelmaa tulee täydentää kaivotarkkailusuunnitelmalla. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavaa varten tehdyn luontoselvityksen mukaan Pitkäsalonkeitaan hankealueen kasvillisuus on pääosin rämemuuttumia ja turvekankaita. Selvityksessä ei tavattu luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaksi tai uhanalaiseksi säädettyjä kasvi- tai lintulajeja. Pitkäsalonkeitaalla ei todettu vesilain 2 luvun 11 :n mukaisia kohteita (luonnontilaiset pienvedet). Huomionarvoisista lintulajeista hankealueella tai sen läheisyydessä tavattiin pohjansirkku (Emberiza rustica). Pitkäsalonkeitaan hankkeella ei ole merkittäviä luontovaikutuksia. Majahohkan tuotantoalue sijaitsee 350 metrin etäisyydellä ja Pitkänsalonkeidas noin 220 metrin etäisyydellä lähimmästä vakituisesta asutuksesta. Alueilta tuotetaan sekä pala- että jyrsinturvetta ja palaturvetuotannon aiheuttama meluhaitta on jyrsinturvetuotantoa voimakkaampaa. Hakemuksen mukaan Majahohkan turvetuotannosta ei ole saapunut luvan hakijalle tai kuolinpesälle valituksia tai muistutuksia. Myöskään Pirkanmaan ELY-keskukselle ei ole tullut pöly- tai meluhaittaa koskevia yleisöilmoituksia. Majahohkan ympäristöluvassa määrättyä melutarkkailua ei ole tehty. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaan turvetuotantoalueen ja asutuksen välisen etäisyyden tulee uusilla alueilla olla vähintään 500 metriä. Vanhoilla tuotantoalueilla tuotantotoimintaa voidaan rajoittaa asutuksen läheisyydessä lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. Majahohkan pölyja meluvaikutuksia tulee rajoittaa jättämällä riittävästi suojapuustoa asutuk- 13

14 sen ja tuotantoalueen väliin ja tarvittaessa tuotantoaluetta tulee rajata kauemmaksi asutuksesta. Pitkänsalonkeitaan tuotantoalue tulee rajata riittävän kauaksi asutuksesta ja/tai tuotannon pöly- ja meluvaikutuksia tulee rajoittaa jättämällä riittävästi suojapuustoa asutuksen ja tuotantoalueen väliin, valitsemalla vähemmän haittoja aiheuttavat tuotantomenetelmät tai asettamalla tuotannolle tuulirajoitukset. Aumat tulee lisäksi sijoittaa riittävän kauaksi asutuksesta. Yhteenveto käyttötarkkailusta tulee toimittaa vuosittain Pirkanmaan ELYkeskukselle. Pintavalutuskenttien toiminta tulee varmistaa riittävän tiheän ympärivuotisen päästötarkkailun ja jatkuvatoimisen virtaamamittauksen avulla. Myöhemmin tarkkailua voi harventaa, mikäli kenttien toiminta ja tulokset vakiintuvat. Päästö- ja vesistötarkkailua tulee tehdä myös jälkihoitovaiheessa. Vesistötarkkailun voi toteuttaa hakijan esittämillä paikoilla niin, että tarkkailu tehdään vuosittain kolme kertaa vuodessa (maaliskuun puoliväli-toukokuun puoliväli, elokuu ja syys-lokakuu). Näytteet tulee ottaa 1 m:n syvyydestä tai sitä matalammalta, jos vesisyvyys ei riitä. Näytteistä tulee analysoida lämpötila, kiintoaine, sameus, ph, väri, COD Mn, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori (vain ajalla ), kokonaistyppi, NO 3-NO 2-typpi (vain ajalla ), NH 4-typpi (vain ajalla ), rauta ja sähkönjohtokyky. Pöly- ja melutarkkailun voi tehdä hakijan esityksen mukaisesti eli standardien mukaiset pöly- ja melumittaukset tulee tehdä vuonna 2016 ja jatkossa 2 vuoden välein sekä tarvittaessa muulloinkin ELY-keskuksen vaatimuksesta. Kaivotarkkailusta on lausuttu kappaleessa "Lähteet ja kaivot". Ympäristölupa voidaan myöntää, mikäli tuotantoalueen melu- ja pölyvaikutuksia pystytään rajoittamaan, ja mikäli muiltakin osin otetaan huomioon edellä lausuttu. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että hankealueen kuivatusvedet johdetaan ensin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen puolelle Kivijokeen, Naurisjokeen ja sen jälkeen Pirkanmaan ELYkeskuksen puolelle Kyrösjärveen ja edelleen Jämijärven länsiosaan. Hankealueen lähellä sijaitsevan Hirvikeitaan vesistötarkkailutulosten perusteella Kivijoen vedessä on vuosina ollut runsaasti fosforia, rautaa ja happea kuluttavaa orgaanista ainesta sekä kohtalaisesti typpeä ja vesi on ollut tummaa. Hirvikeitaan ylä- ja alapuolisten havaintopaikkojen välillä ei ole merkittäviä eroja veden laadussa. ELY -keskuksella ei ole huomautettavaa varsinaisiin vesienkäsittelyrakenteisiin, mutta korostaa, että niiden riittävän huolellisella toteuttamisella ja myöhemmin toteutettavalla päästötarkkailulla sekä vesienkäsittelyrakenteiden huoltamisella ja riittävän usein tapahtuvalla säännöllisellä puhdistamisella on olennainen merkitys järjestelmien parhaan mahdollisen toimivuuden ja puhdistustehon kannalta. 14

15 Turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyssä tulisi yleisesti tarkastella vesienkäsittelyrakenteiden kokonaistehoa eikä pelkästään tehostettujen rakenteiden, kuten pintavalutuskentän, kosteikkoaltaiden tai kasvillisuuskenttien tehoa. Turvetuotantoalueelta poistuvan veden mahdollisimman hyvä laatu on vesienkäsittelyn tärkein tavoite. 3) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen ei näe estettä Majahohkan turvetuotannon toiminnan jatkamiseen ja tuotannon käynnistämiseen Pitkänsalonkeitaan turvetuotantoalueella, mikäli vesistökuormitus saadaan minimoitua. Lupaan tulee sisällyttää seuraavat määräykset: Luvan saajan tulee osallistua alueella toteutettavaan kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Päivitetty tarkkailuohjelma tulee toimittaa Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY- keskuksiin hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa ELY-keskusten hyväksynnällä. Luvan saajan on vuodesta 2016 alkaen maksettava kalatalousmaksua 500 euroa vuodessa Varsinais-Suomen ELY-keskukselle käytettäväksi turvetuotannon aiheuttamien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen. Maksua voidaan käyttää haitta-alueella hoitotoimien suunnitteluun, istutuksiin, kalataloudellisiin kunnostuksiin sekä hoidon tuloksellisuuden seurantaan. Maksu on maksettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä. 4) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on ilmoittanut, että ei anna lausuntoa. 5) Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että osa Pirkanmaan ELY-keskuksen tekemistä tarkastuksista Majahohkan turvetuotantoalueelle on tehty yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Pirkanmaan ELY-keskuksen suorittamista tarkastuksista ja niiden tarkastuspöytäkirjoista on todennettavissa, että myönnetyn ympäristöluvan lupaehtoja on rikottu (lupamääräykset 2 ja 3) ja tarkastuspöytäkirjoissa annettuja ohjeita perusvedenkäsittelymenetelmien/-järjestelmien kuntoon saattamiseksi on laiminlyöty. Puutteita on lisäksi käyttö- ja vaikutustarkkailussa, eikä velvoitetarkkailuohjelmaa ole toimitettu Pirkanmaan ELY-keskukselle. Melu- ja pölymittauksia ei ole myöskään ole tehty. Näiden seikkojen valossa ei täysin voi yhtyä ympäristölupahakemuksen täydennyksen arvioon, että Majahohka ja Pitkänsalonkeidas täyttävät sijainniltaan ja vesiensuojelutasoltaan Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa asetetut tavoitteet. Hakemuksen tekstissä oli paljon yleistä informaatiota turvetuotannosta ja vesien suojelusuunnitelmista, jota oli haasteellista kohdistaa kyseiseen hakemukseen ja sen lukuisiin täydennysosiin. Parkanon kaupungin ympäristönsuojelun kantana on, että uudelle laajennusalueelle ei tule antaa aloituslupaa ennen kuin jo toiminnassa olevien alueiden vesienkäsittelyjärjestelmät ovat toiminnassa ja mitoitukseltaan riittävät. 15

16 16 Muistutukset ja mielipiteet Huomioitavaa on, että hakemuksen taulukon 8.18 mukaiset ulkomelun ohjearvot ovat muuttuneet Asumisterveysasetuksen (545/2015) tultua voimaan keväällä Merkittävin muutos on loma-asumiseen käytettävällä alueella yöllisen melun ohjearvon aleneminen 30 db:iin. 6) Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut on Parkanon kaupungin terveydensuojeluviranomaisena todennut, että lähin vakituiseen asumiseen käytetty kiinteistö sijaitsee ainoastaan 220 metrin päässä uudesta Pitkänsalonkeitaan turvetuotantoalueesta ja Majahohkan läheisyydessä on vakituista asutusta noin 350 metrin päässä. Turvetuotantoalueella työskenneltäessä, turvetta lastatessa ja varastoaumoja muokatessa tulee ottaa huomioon tuulen suunta ja nopeus lähellä olevalle vakituiselle ja vapaa-ajan asutukselle aiheutuvien pölyhaittojen vähentämiseksi. Varastoaumat tulee sijoittaa riittävän etäälle asutuksesta. Lähialueella on vakituista ja vapaa-ajan asutusta. Asumisterveyteen vaikuttava yöaikainen melu ei saa ylittää STM:n asetuksen 545/2015 raja-arvoja. Luvan hakijalla ei ole esittää edelliseltä lupakaudelta melumittaustuloksia. Melutarkkailua tulee tehdä säännöllisesti lähialueen kiinteistöillä tuotannon ollessa käynnissä. Lähellä olevilla kiinteistöillä on joitakin yksityisten käytössä olevia talousvesikaivoja. Turvetuotanto ei saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa yksityiselle talousveden saannille ja laadulle. Hakemuksessa esitetyistä yksityisten omistuksessa olevista talousvesikaivoista tulisi selvittää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 401/2001 mikrobiologiset laatuvaatimukset sekä veden korkeus kaivoissa, koska kaivojen pinnan korkeudet ja vedenlaadun alkutilanne ei ole tiedossa. Näin ollen mahdollisissa valitustapauksissa olisi vertailuaineistoa hankkeen alkuvaiheesta. Muilta osin hankkeelle ei ole terveydensuojelulain näkökohdasta estettä, mikäli alueen asukkaiden terveelliselle elinympäristölle ja alueen virkistyskäytölle ei aiheudu toiminnasta terveydellistä haittaa. 7) Karvian kunta on ilmoittanut, että sillä ei ole lausuttavaa hakemusasiasta. Kunnanhallitus näkee kuitenkin tärkeänä, että ympäristön kuormitusta seurataan säännöllisesti. 8) Rauno Pohjaspää (Ylijärvi RN:o 5-40, Parkano) on muistutuksessaan todennut, että Pitkänsalonkeidas tulisi jättää entiselleen luonnontilaiseksi alueeksi. Suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee noin 200 metrin päässä muistuttajan talolta, joten se tulisi aiheuttamaan melu- ja pölyhaittoja. Tuotanto voi aiheuttaa myös pohjavedenpinnan laskua ja veden laadun heikkenemistä. Turvetuotanto voi heikentää Kivijoen veden laatua ja aiheuttaa liettymistä.

17 9) Paula Collander (Ranchi , Kovesjoki) on muistutuksessaan todennut, että ympäristölupahakemuksessa ei ole huomioitu mahdollisia läjitysalueen haittavaikutuksia. Huomioimatta on jäänyt Ranchi-tilan ja läjitysalueen rajaseudulla oleva lähde. Tämä lähde on Ranchi-tilan ainoa juomaja talousveden saantipaikka. Todennäköistä on, että lähteen vesi pilaantuu/saastuu valumavesistä, jolloin tila jää ilman puhdasta juoma- ja talousvettä. Mikäli näin tapahtuu, vaadimme Kari Kamppikoski kp:n velvoitettavaksi ja korvaamaan tilalle uusi käyttökelpoinen juoma- ja talousvesi ja asettamaan vakuus/ympäristövakuutus kattamaan mahdollisen vahingon. Juoma- ja talousvedestä on otettava näyte ennen aloitusta ja lähteen vedenlaatua on tarkkailtava puolivuosittain. Äkillisten muutosten sattuessa näytteet on otettava heti ja toimitettava aluehallintovirastolle. Lähteen paikka on huomioitu maanmittaustoimituksen yhteydessä tehdyssä kartassa. 17 Hakijan vastine Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausuntoon hakija vastaa, että Majahohkan lohkon 1 pintavalutuskentällä olevat mahdolliset vanhat ojat tukitaan ja oikovirtaukset estetään. Pintavalutuskentälle jaetaan kuivatusvedet tasaisesti putkella tai kampaojalla. Majahohkan lohkon 2 pintavalutuskentän kuivatusvedet laskevat Kortesjärveen. Kortesjärven alueen osalta on tapahtunut muutoksia alueen omistajuudessa. Kortesjärvi omistus on muuttunut kokonaan Kari Kamppikoski kp:lle ja uusi tilatunnus on Eteläviita, joka sisältää Majahohkan tuotantoaluetta sekä umpeen kasvaneen Kortesjärven. Majahohkan ja Pitkänselonkeitaan osalta laaditaan uusi tarkkailusuunnitelma 3 kuukauden kuluessa lupapäätöksen saatua lain voiman. Tarkkailusuunnitelmaan sisällytetään kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailun lisäksi lähimpien kiinteistöjen osalta pöly- ja melumittaus. Lisäksi tehdään talousvesikaivojen vedenlaadun ja pinnankorkeuden määrittäminen heti lupapäätöksen saatua lainvoiman. Hakija sitoutuu noudattamaan lupapäätöksen mukaan annettuja määräyksiä ja ehtoja mm. Pirkanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoihin hakija vastaa, että hakijalla on tiedossa Majahohkan hankealueen osalta velvoitetarkkailujen laiminlyönti. Tarkkailujen osalta hakija antaa saman vastauksen kuin Pirkanmaan ELY-keskukselle. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi järjestetään siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei ylittä asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei ylittä 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 30 db (LAeq) klo Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen vaatima 500 suuruinen kalatalousmaksu on kohtuuttoman suuri pienelle toiminnanharjoittajalle. Hakija esittää 250 suuruista vuosittaista kalatalousmaksua.

18 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Paula Collanderin muistutukseen hakija vastaa, että Majahohkan turvetuotantoalueen kuivatusvedet eivät laske Ranchi-tilalla olevan kaivon läheltä/kautta. Tarkkailujen osalta hakija antaa saman vastauksen kuin Pirkanmaan ELY-keskukselle. Myös Ranchi-tilan lähteen veden laadun ja pinnan korkeuden määrittäminen suoritetaan heti lupapäätöksen saatua lainvoiman. Rauno Pohjaspään muistutukseen hakija vastaa, että Pitkänsalonkeitaan alue on valmisteltu alun perin maatalousmaaksi, josta on jo poistettu puusto ja alueelle on tehty ojitusta. Pitkänsalonkeitaan palauttaminen luonnontilaiseksi alueeksi ei käytännössä onnistu. Majahohkan ja Pitkänsalonkeitaan turvetuotantoalueet sijaitsevat etäällä noin 3,8 4,0 km etäisyydellä pohjavesialueesta. On hyvin todennäköistä, ettei kyseinen turvetuotanto vaikuta pohjavesialueeseen heikentävästi. Turvetuotantoalueiden vesiensuojelurakenteiden valmistuttua ne edustavat parasta BAT-tekniikka ja siten eivät todennäköisesti entisestään heikennä Kivijoen veden laatua. Pitkänsalonkeitaan hankealue sijaitsee tilalla Pohjaspää, joka on luvan hakijan omistuksessa. Kyseisen hankealueen ympärillä on metsäistä puustoa, joka tullaan säilyttämään koskemattomana. Puuston avulla ei merkittäviä pöly- ja meluhaittoja pääse syntymään ja kovan tuulen kohdistuessa tilan rakennusten suuntaan, työskentelyä Pitkänsalonkeitaalla rajoitetaan. Luvan hakijan mielestä olisi ensiarvoisen tärkeää saada tuottaa Majahohkan vanha tuotantoalue loppuun saakka ja turvata elinkeinomahdollisuus. Vesiensuojelurakenteet eivät ole olleet kunnossa, mutta hakemuksessa esitettyjen suunnitelmien mukaan tilanne paranisi huomattavasti. Riittävän tiheällä näytteenotolla voidaan seurata vesiensuojelurakenteiden toimivuutta. Aluehallintovirasto tarkistaa Majahohkan turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman ympäristölupapäätöksen nro 107/2004/4 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Majahohkan turvetuotantoalueen lupamääräysten tarkistamista koskevan alueen pinta-ala auma-alueineen on 29,4 ha. Aluehallintovirasto myöntää Kari Kamppikoski kp:lle ympäristöluvan Majahohkan laajennusalueiden turvetuotantoon Parkanon kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala on noin 4,9 ha. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen Pitkänsalonkeitaan 6,8 ha:n turvetuotantoalueen osalta. 18

19 19 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteinä 6 ja 20 olevien karttojen mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen kahden eri laskuojan kautta Myllykoskeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 6 olevan Majahohkan tuotantosuunnitelmapiirustuksen (mittakaava 1:10 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskenttien avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskentät on rakennettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttiä rakennettaessa ei saa tarpeettomasti vahingoittaa alueen kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä patoamalla ojat riittävän tiheästi soveltuvalla pintavalutuskentän ulkopuolelta tuodulla materiaalilla. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentälle on huolehdittava reikäputkilla tai vain pintakerrokseen kaivetuilla ojilla. Reikäputkien ja ojien yksityiskohtaisessa sijoittamisessa on hyödynnettävä alueelta mittauksin hankittavaa tarkkaa korkeustietoa. Reikäputkien ja ojien paikkoja on tarvittaessa muutettava. Ulkopuoliset kuivatusvedet on pyrittävä ohjaamaan pintavalutuskentän 2 (umpeenkasvanut Kortesjärvi) ohi. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskenttien puhdistustehon vuosikeskiarvona on oltava alkaen vähintään seuraava: Kiintoaine 50 % Kokonaisfosfori 40 % Kokonaistyppi 20 % Puhdistusteho lasketaan laskeutusaltaan jälkeen ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritettyjen pitoisuuksien vuosikeskiarvoista häiriötilanteet mukaan lukien.

20 Päästöt ilmaan ja melu Jos puhdistustehon raja-arvoja ei saavuteta, mutta pintavalutuskentältä lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus on yksittäisellä näytteenottokerralla ollut alle 40 µg/l, kokonaistyppipitoisuus alle 700 µg/l tai kiintoainepitoisuus alle 4 mg/l, voi luvan haltija jättää kyseisen parametrin näytteenottokerran tulokset pois puhdistustehon vuosikeskiarvoa laskettaessa. 4. Jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. 5. Tämän päätöksen mukaiset vesienkäsittelyrakenteet on otettava käyttöön mennessä. Niiden valmistumisesta on ilmoitettava ennen käyttöönottoa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 7. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Majahohkan tuotantolohkon 1 länsipuolella auma-alueen vieressä hakijan hallinnassa oleva puusto on säilytettävä suojapuustona. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty Majahohkan tuotantoalueen lohkon 1 pohjoisosassa päätöksen liitekarttaan merkityillä alueilla, kun tuulee lännen ja etelän väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. 20

21 21 Varastointi ja jätteet Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 8. Alueen, kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Majahohkan tuotantoalueen lohkojen 1 ja 2 pohjoisosissa päätöksen liitekarttaan merkityillä alueilla ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 10. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 11. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 12. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

22 22 Tarkkailut 13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailujen kattavuutta tai aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. 14. Vesistötarkkailu on toteutettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kalataloustarkkailu on tehtävä Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kalatalousviranomaisten hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Vesistö- ja kalataloustarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Tarkkailusuunnitelmia voidaan muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta tai aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueille sekä Parkanon kaupungin, Karvian kunnan ja Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava lisäksi Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisille sekä Jämijärven kalastusalueelle. Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun vuosiraportit sekä yhteenveto käyttötarkkailusta on toimitettava Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueille, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisille sekä Parkanon kaupungin, Karvian kunnan ja Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet

23 Kalatalousmaksu 15. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve on aiheutunut turvetuotannon päästöistä. 16. Luvan saajan on maksettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä 400 euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä ja erityisestä syystä kehottaa toimittamaan aluehallintoviraston hyväksyttäväksi toiminnan lopettamista koskeva suunnitelma. 23 Korvaukset Hankkeesta ei ole aiheutunut eikä ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 89 ja 93 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

24 24 RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen ja luvan myöntämisen perustelut Hakemuksen hylkäämisen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle Majahohkan turvetuotantoalueen 29 ha:n osalta on ratkaistu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä nro 107/2004/4. Majahohkan turvetuotantoalue on luvanvastaisesti rakennettu 4,9 ha suuremmaksi. Jatkossa toiminnasta aiheutuvat päästöt ovat kuitenkin pienemmät kuin aiemman luvan mukaisessa toiminnassa, sillä tuotantoalueen vesienkäsittelyä tehostetaan pintavalutuskentillä. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Tuotantoalueen vesienkäsittelyä tehostetaan. Lisäksi päätöksen mukaan vesienkäsittelyä on tehostettava, mikäli asetettuja vesienkäsittelyn puhdistustehon raja-arvoja ei saavuteta. Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Jämijärven tila on luokiteltu ekologiselta kokonaisluokalta tyydyttäväksi ja kemiallisesti hyväksi. Toimenpideohjelmassa vuoteen 2021 Jämijärven länsiosan tila on luokiteltu ekologiselta kokonaisluokalta tyydyttäväksi ja Jämijärven itäosa hyväksi. Jämijärven länsiosan hyvä tila on arvioitu saavutettavaksi nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. Kivijoelle ja Naurisjoelle ei ole määritelty tilaluokkaa. Toimenpideohjelman mukaan tavoitteena on, että kaikilla turvetuotantoalueilla on käytössä jokin tehostettu menetelmä, puhdistustehokkuus on hyvä ja rankkasateisiin on ennakolta varauduttu. Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittelyn tehostuminen huomioon ottaen tuotannosta aiheutuvat päästöt vesistöön eivät vaaranna vesienhoidossa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti turvetuotannosta ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pitkänsalonkeitaan turvetuotantoalueen lohkon 3 kaakkoispuolella noin 230 metrin etäisyydellä sijaitsee asuinrakennus, joka on vakituisessa käytössä. Tuotantoalueen ja asuinrakennuksen välissä on noin 70 metrin matkalla puustoa, joka on hakijan hallinnassa. Lohkosta 1 alle 300 metriä ete-

25 Lupamääräysten perustelut Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Tarkkailut lään ja lohkosta 3 noin 300 metriä lounaaseen sijaitsee vakituisessa käytössä oleva asuinrakennus. Tuotantoalueen ja asuinrakennuksen väliin jäävä puusto ei ole hakijan hallinnassa. Aluehallintovirasto katsoo, että asutukselle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. Hakijan hallinnassa olevan suojapuuston säilyttäminen lohkon 3 kaakkoispuolella ei ole riittävä estämään tuotannosta asutukselle aiheutuvaa pöly- ja meluhaittaa. Lohkon 1 eteläpuolella olevaa puustoa ei voida säilyttää suojapuustona, koska se ei ole hakijan hallinnassa. Pitkänsalon suunniteltu tuotantoalue sijoittuu kokonaisuudessaan alle 500 metrin päähän lähimmistä vakituisesti asutuista rakennuksista. Näin ollen aluehallintovirasto katsoo, etteivät luvan myöntämisen edellytykset täyty myöskään aluetta rajaamalla ja hakemus on hylättävä kokonaisuudessaan Pitkänsalonkeitaan turvetuotantoalueen osalta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä tässä tapauksessa on pintavalutuskenttä. Turvetuotantoalueilta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pintavalutuskentille määrätään kiintoaineen, fosforin ja typen puhdistustehovaatimukset. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että vesienkäsittely toimii odotetulla tavalla. Lähin asutus on noin 400 metrin etäisyydellä Majahohkan tuotantoalueesta. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen lupamääräyksen 7 mukaisesti rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana sekä määrätä säilytettäväksi hakijan omistuksessa oleva suojapuusto. Tuotannon keskeyttäminen yön ajaksi asutusta lähimmällä tuotantolohkolla on tarpeen lupamääräyksen 8 mukaisesti kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailun muuttaminen on tarpeen lupamääräyksen 13 mukaisesti, koska nykyisellä tarkkailulla ei ole riittävästi pystytty selvittämään tuotantoalueen päästöjä tai niiden vaikutusta alapuoliseen vesistöön. Luotettavan selvityksen saamiseksi päästötarkkailun nopea tehostaminen on tarpeen, minkä vuoksi tarkkailun muutos määrätään voimaan muutoksenhausta huolimatta. Pintavalutuskenttien puhdistustehoa on tarkkailtava 25

26 Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kentille asetetut puhdistustehovaatimukset. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksessä 15 määrätty kunnostus on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 16 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksistä sekä ratkaisun ja lupamääräysten perusteluista ilmenevästi. Aluehallintovirasto katsoo, että ottaen huomioon tuotantoalueiden pienen koon virtaaman mittaus näytteenoton yhteydessä riittää pintavalutuskenttien toiminnan varmistamiseen. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen lausuntoon aluehallintovirasto vastaa, että perustason vesienkäsittelyrakenteita koskevat turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mitoitusvaatimukset. Puhdistustehovaatimukset asetetaan koskemaan vain tehostettua vesienkäsittelyä, jonka mitoituksella ja laadulla vaikutetaan tuotantoalueelta lähtevän veden laatuun. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen, Parkanon kaupungin terveydensuojeluviranomaisen ja Karvian kunnan lausunto on otettu huomioon lupamääräyksistä sekä ratkaisun ja lupamääräysten perusteluista ilmenevästi. Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksistä sekä ratkaisun ja lupamääräysten perusteluista ilmenevästi. Turvetuotantoa koskevassa ympäristöluvassa sovelletaan Valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (993/1992). Rauno Pohjaspään muistutus on otettu huomioon ratkaisusta ja sen perusteluista ilmenevästi. Aluehallintovirasto ei myönnä ympäristölupaa Pitkänsalonkeitaan tuotantoalueelle. 26

27 27 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Paula Collanderin muistutus on otettu huomioon ratkaisusta ja sen perusteluista ilmenevästi. Aluehallintovirasto katsoo, ettei Majahohkan turvetuotantoalueella ole vaikutusta alueen lähteisiin tai kaivoihin. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. Käyttö- ja päästötarkkailumääräystä 13 on noudatettava muutoksenhausta huolimatta. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 70 :n 2 momentin mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 11, 12, 13, 48, 49, 51, 52, 53, 57, 58, 62, 64, 70, 83, 87, 94, 113, 114, 158, 198, 200 Jätelaki 8, 13 ja 29 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) liitteen maksutaulukon mukaan alle 50 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Käsittelymaksu olisi siten euroa. Maksu peritään kuitenkin maksutaulukon alaviitteen 2 perusteella 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana, sillä asian käsittelyn vaatima työmäärä on useiden täydennysten ja laajennusalueen vuoksi ollut normaalia lupamääräysten tarkistushakemusta suurempi. Käsittelymaksu on näin ollen euroa. Päätös Kari Kamppikoski kp Jäljennös päätöksestä sähköisesti

28 28 Ilmoitus päätöksestä Parkanon kaupunki Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Parkanon kaupungin terveydensuojeluviranomainen Karvian kunta Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kankaanpään kaupunki Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen Suomen ympäristökeskus Asianosaisille erillisen listan mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Parkanon kaupungin, Karvian kunnan ja Kankaanpään kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Ylä-Satakunta -lehdessä ja Kankaanpään Seutu -lehdessä.

29 29 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Sari Kantonen Jenni Vaara Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Sari Kantonen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jenni Vaara. JV/KSa

30 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: faksi: sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeuden-käyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

31 Tuotantoalueen kartta Liite 2 Tuotannon rajoitusalue (melu ja pöly) Suojapuuston säilyttäminen