PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 4 / 2016 Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 4 / 2016 Kunnanvaltuusto Kokousaika Maanantai 20. kesäkuuta 2016 klo Kokouspaikka Kuntala, Valtuustosali 16 Kasiniemen ranta-asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen hyväksyminen Eron myöntäminen luottamustehtävästä/ Sirpa Venäläinen Jäsenen valitseminen sivistyslautakuntaan Vuoden 2015 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta

2 40 KASINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN Khall. 119 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa / Arto Remes on toimittanut Padasjoen kunnalle vireilletuloilmoituksen koskien rantaasemakaavan muutosta ja osittaista kumoamista Padasjoen kunnan Kasiniemen kylässä sijaitsevilla tiloilla (osa tiloista) Metsä- Ansio , Pelto-Ansio , Karhunsalmi ja Rimminmutka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on jaettu erillisenä liitteenä. Ranta-asemakaavamuutoksen vireilletulo edellyttää kunnalta MRL:ssa mainittuja toimenpiteitä, joista aiheutuvat suoranaiset kustannukset peritään maanomistajilta. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, , kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus 1. Merkitsee tiedokseen Kasiniemen ranta-asemakaavan muutoksen ja osittaisen kumoamisen vireilletulon selosteosassa mainituilla tiloilla, 2. hyväksyy kaavan laatijaksi Ympäristösuunnittelu Oy Pirkanmaa / Arto Remeksen ja 3. asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Ilkka Mertsalmi ilmoitti esteellisyydestään naapurina ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Khall. 177 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä Kaavaluonnos selosteineen on jaettu erillisenä liitteenä. Kaavaluonnosta koskevat lisätiedot: Ympäristösuunnittelu Oy Pirkanmaa / Arto Remes, puh Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, , kristiina.laakso@padasjoki.fi

3 41 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus asettaa Kasiniemen rantaasemakaavan muutosta ja osittaista kumoamista koskevan kaavaluonnoksen selosteineen yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää viranomaislausunnot. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Ilkka Mertsalmi ilmoitti esteellisyydestään rajanaapurina ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Khall 63 Kaavaluonnos pidettiin yleisesti nähtävillä Kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Kaavanlaatijan vastineet viranomaislausuntoihin ovat liitteenä 1. Kaavaehdotuskartta, joka on päivätty sekä siihen liittyvä, päivätty seloste, on jaettu erillisenä liitteenä. Kaavaehdotusta koskevat lisätiedot: Ympäristösuunnittelu Oy Pirkanmaa / Arto Remes, puh Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, , kristiina.laakso@padasjoki.fi Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy liitteen 1 mukaiset vastineet viranomaislausuntoihin, asettaa Kasiniemen rantaasemakaavan muutosta ja osittaista kumoamista koskevan kaavaehdotuksen selosteineen yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää viranomaislausunnot. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Khall. 82 Kaavaehdotus pidettiin yleisesti nähtävillä kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Kaavanlaatijan vastineet annettuihin viranomaislausuntoihin ovat liitteenä 5. Kaavaehdotuskartta, joka on päivätty sekä siihen liittyvä, päivätty seloste, on jaettu erillisenä liitteenä. Kaavaehdotusta koskevat lisätiedot: Ympäristösuunnittelu Oy Pirkanmaa / Arto Remes, puh

4 42 Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, , Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy liitteen 5 mukaiset vastineet viranomaislausuntoihin ja esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy Kasiniemen ranta-asemakaavan muutosta ja osittaista kumoamista koskevan kaavaehdotuksen päivätyn ehdotuksen mukaisena. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kvalt. 16 Kaavaehdotuskartta, joka on päivätty sekä siihen liittyvä, päivätty seloste, on jaettu erillisenä liitteenä. Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto hyväksyy Kasiniemen rantaasemakaavan muutosta ja osittaista kumoamista koskevan kaavaehdotuksen päivätyn ehdotuksen mukaisena. Päätös:

5 43 PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN HYVÄKSY- MINEN Khall Tausta ja valmistelu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän jäsenkunnat käynnistivät yhteisen valmistelun marraskuussa 2014 tavoitteena kaikkien kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokoaminen yhteen organisaatioon. Keväästä 2015 lähtien yhdeksän eri soteorganisaation edustajista muodostettua työryhmää pohti ja suunnitteli käytännön toteutusta. Kunnanvaltuustojen ja hallitusten puheenjohtajista koostuva ohjausryhmä päätti kokouksessaan lähettää uudistetun perussopimuksen kuntiin hyväksyttäväksi. Kunnista yhdeksän (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Nastola, Orimattila ja Padasjoki) hyväksyi perussopimuksen ja viisi (Hartola, Heinola, Iitti, Pukkila, Sysmä) hylkäsi sen. Koska perussopimus ei saanut 2/3 kannatusta, perussopimusesitys raukesi. Hollolan kunta kutsui Oiva-kuntien aloitteesta Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän jäsenkunnat keskustelemaan mahdollisuudesta käsitellä hyvinvointikuntayhtymän perustamista uudelleen. Tilaisuudessa oli paikalla 11 jäsenkunnan edustajaa, joista 9 ilmaisi myönteisen näkemyksen asian uudelleen käynnistämiseen tilaisuudessa seuraavien periaatteiden pohjalta: Otetaan huomioon Kuntaliiton lausunnolla oleva perussopimusmalli (uuden kuntalain edellytykset) Pohjana nykyinen valtuusto Vahva asiakaslähtöinen kuntarajariippumaton uudistaminen ja täytäntöönpano Nykyistä olennaisesti pienempi ja vahvempi hallitus selkein valtuuksin kokonaisuuden ohjaamiseen Hallituksen alainen jaosto korvataan yhteistoiminta-alueen kunkin kunnan edustajasta koostuvalla lautakunnalla Lisäksi samanaikaisesti tulee ottaa kantaa järjestämisoikeuden siirtoon (yhtymälle täydet valtuudet), määräaikaiseen muutosjohtajaan (ulkoa) sekä tiukkoihin määräaikoihin etenemiselle.

6 44 Uudistuksen periaatteet Lähtökohtana ja tavoitteena päijäthämäläiselle uudistukselle on, että yhteisellä maakunnallisella organisoitumisella pyritään maakunnan vahvempaan asemaan kansallisessa sote-uudistuksessa sekä varmistamaan, että Päijät-Häme muodostaa yhden valtakunnallisen SOTE-alueen, turvataan palvelujen saatavuus sekä työpaikat. Tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta hyötymällä järjestäjien integraatiosta sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä. Tällä on merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Esityksessä nojataan tulevaan valtakunnalliseen sote-malliin sekä soveltuen valtakunnallisesti yleistä tunnustusta saaneeseen Eksote-kuntayhtymän toimintamalliin. Käytännössä palveluiden integraatioprosessi tapahtuisi vaiheittain. Yhtymähallinnolla olisi selkeästi järjestäjän rooli, ja palvelutuotannon siirtyminen yhtymän puiteisiin ja sen organisointi yhtymässä määrittyisivät prosessin edetessä. Strategiset tavoitteet hyvinvointikuntayhtymälle Uusi hyvinvointiyhtymä perustuu alueella toimivaan horisontaaliseen ja vertikaaliseen integraatioon. Palvelut tuotetaan monituottajamalliin pohjautuen tasalaatuisina keskitetysti ohjatussa palveluverkossa. Palveluverkko perustuu lähipalveluihin ja yhteisiin palveluihin. Uusi hyvinvointiyhtymä on perustasovetoinen, uudelleenorganisoitu ja toimintakulttuuriltaan ennakkoluuloton, nopeasti reagoiva ja ratkaisukeskeinen. Keskeisinä periaatteina ovat peruspalveluiden vahvistaminen, väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sosiaali- ja terveydenpalvelujen riittävän ja yhdenvertaisen saatavuuden luominen toimivalla, eheällä, vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla palvelurakenteella sekä palvelukokonaisuuksien rakentaminen kansalaisen tarpeiden mukaisesti. Keskeinen ohjausasiakirja on hyvinvointikertomus. Onnistumisen peruselementtejä ovat yhteinen potilas/asiakastietojärjestelmä, henkilöstön sitouttaminen muutostyöskentelyyn, tavoitteellinen tiedolla johtaminen, laatuun, kustannustehokkuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvien mittareiden käyt-

7 45 töönotto (virtaustehokkuus/kokonaiskustannuksien seuraaminen ja ohjaus) ja niiden pohjalta muodostuvat kannustimet, kansalaisten omahoitoon kannustavat muutokset sekä innovatiiviset uudet toimintamallit sekä tietotekniikan ja digitalisaation hyödyntäminen. Ikääntymisen haasteeseen vastataan vanhenevan väestön fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella kuntoutuksella ja kunnon ylläpidolla, mitä tukee alueellinen kuntoutusjärjestelmä. Uuden hyvinvointiyhtymän johtamisessa korostuu tulosvastuullisuus. Johdon tehtävänä on etsiä keinot, joilla haastaviin tavoitteisiin päästään. Laadun varmistus ja asiakasvastuu toimii. Asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti ja kattavasti. Myös tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta mitataan. Tavoitepoikkeamiin reagoidaan. Uusi hyvinvointiyhtymä seuraa valtakunnallista uudistusta ja synkronoi toimintaansa linjauksien kanssa yhteensopivaksi. Rajapinnat pidetään avoimina tulevaa uudistusta ennakoiden. Valmistelu tehdään laajassa yhteistyössä. Strategiset tavoitteet : 1. Tehdään taloudellisesti kestävällä tavalla, jotta pitkäjänteinen toiminta kyetään takaamaan 2. Tehdään oikeita asioita, joilla on näkyviä vaikutuksia koko väestöön ja toimintaympäristöön 3. Tehdään asiakaslähtöisesti Muutokset nykyiseen perussopimukseen Sairaanhoitopiirin kunnat kokoavat kuntien ja nykyisen Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän palvelujen järjestämisvastuun hyvinvointikuntayhtymälle. Uudistettu kuntayhtymä vastaa siten kuntien, PHSOTEY:n, Oivan ja Aavan palvelujen järjestämisestä siltä osin, kun kunnat siirtävät järjestämisvastuutaan yhtymälle. Uudistusta varten ei perusteta uutta kuntayhtymää, vaan muutetaan PHSOTEY:n perussopimusta. Yhtymän toiminta, talous ja hallinto uudistetaan merkittävällä tavalla. Uudistuksen läpivientiin valitaan määräaikainen vetäjä. Uuden toimintamallin lähtökohtana on Päijät-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin (Kuntalaki 1 ) ja itsenäisen toimintakyvyn tukeminen sekä hoivan turvaaminen tarvitseville käytettävissä olevilla resursseilla. Uudistuksen tavoitteena on lisätä ihmisten kokemaa hyvin-

8 46 vointia sekä tehostaa ja optimoida palvelutuotantoa, jotta käytettävissä olevilla verovaroilla ja asiakasmaksuilla saadaan rahoitettua laadukas hoiva, välttämättömät kalliit hoidot sekä muut lakisääteiset peruspalvelut. Uudistetun kuntayhtymän ylimpänä päättävänä elimenä jatkaa yhtymävaltuusto. Yhtymävaltuustolle päätökset valmistelee yhtymähallitus, joka on palvelujen järjestämisvastuussa. Hallitukselle esitykset uudistamisesta tekee määräaikainen, hallituksen alainen muutosjohtaja siihen saakka, kunnes maakunnalliseen uudistukseen liittyvä muutosprosessi on toteutettu ja/tai sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen uudistus on astunut voimaan. Päätösvalta yhtymävaltuustossa perustuu kuntien peruspääoman pääomaosuuksiin. Yhden kunnan yksinkertaista päätösvaltaenemmistöä on rajoitettu edellyttämällä, että päätöstä kannattaa äänivaltaenemmistön lisäksi vähintään kolmasosa kunnista. 12 jäsenkunnan yhtymässä tämä tarkoittaa neljän kunnan tukea. Käsitellessään erikoissairaanhoitoon liittyviä asioita, äänivaltaa on kaikilla jäsenkunnilla. Muiden palvelujen osalta äänivaltaa on vain niillä kunnilla, ketkä ovat siirtäneet ko. palvelutuotannon järjestämisvastuun kuntayhtymälle. Hallituksessa on seitsemän jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Kolme (3) jäsenistä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä nimeää suurin omistajakunta. Poliittisissa neuvotteluissa on perusteltua ottaa huomioon yhtymän valtuuston poliittisen suhteellisuus koko valtuuston tasolla sekä puheenjohtajuuksien kierrätys omistajakuntien kesken. Marraskuussa 2015 tehtyyn perussopimusmalliluonnokseen on tehty kuntien yhteiskokoontumisessa päätetyt muutokset: Uuden Kuntalain edellyttämät tarkennukset, yhtymävaltuustomalli, hallituksen roolin ja päätösvallan jäsentäminen, järjestämisvastuun siirtäneiden kuntien yhteinen toimielin sekä eräitä täsmennyksiä. Omistajaohjaus Järjestämisvastuun siirron toteutuessa hyvinvointikuntayhtymän päätöksenteon alaista on keskimäärin lähes puolet kuntien tehtävistä ja käyttötaloudesta. Tähän liittyen on tärkeää, että uuden kuntalain mukaiseen omistajapolitiikkaan kiinnitetään erityistä huomiota henkilövalintojen ja keskeisten kysymysten osalta annettavan ohjeistuksen kautta. Myös kuntayhtymän johdon ja jäsenkuntien neuvottelumenettely on tärkeä osa ohjausta.

9 47 Työvaliokunnan tavoitteena on konsernijohdolle kuuluvan vastuun mukaisesti aktiivinen yhteisön toiminnan seuranta ja tuki sekä peruskuntien odotusten ja tavoitteiden sekä kunnan vastuulle jäävien tehtävien yhteensovittaminen sote-kokonaisuuden kanssa. Rahoitusmalli Kunnat rahoittavat yhtymän toimintaa pääsääntöisesti palvelujen käytön perusteella, mutta niiltä osin kuin käytön mukaiseen kohdentamiseen ei ole perusteita, käytetään asukasmääräpohjaista kustannustenjakoa, kuten hallinto. Yhtymävaltuusto päättää hinnoittelun periaatteista. Henkilöstö Henkilöstö siirtyy työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain liikkeenluovutusmääräysten mukaisesti. Liikkeenluovutuksessa henkilöstö siirtyy säilyttäen työsopimuksensa tai viranhoitomääräyksensä mukaiset palvelussuhteen ehdot. Henkilöstöllä ei ole oikeutta kieltäytyä siirtymästä. Kiinteistöt Uudistukseen ei liity kiinteistönomistusmuutoksia. Yhtymä tekee käytöstä vuokrasopimuksen kiinteistönomistajan kanssa. Yhteisellä valmistelulla tulee varmistaa yhteiset ja tasapuoliset vuokraperusteiden yhtymän kunnilta vuokraamien tilojen osalta. Järjestämisvastuun siirto Päättäessään perussopimuksesta kuntien tulee samalla ottaa kantaa järjestämisvastuun siirtoon perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen sekä ympäristöterveydenhuollon palvelujen osalta. Kuntalain 8 :n mukaisesti kunta voi järjestää sille laissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Tehtävien hoidosta järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä vastaa järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta; 2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä; 3) tuottamistavasta; 4) tuottamisen valvonnasta 5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Valmistelun eteneminen Mikäli kunnat päättävät perussopimuksen muuttamisesta (2/3 kunnista hyväksyy sen) ja järjestämisvastuun siirrosta, käynnistyy välittömästi muutosprosessi. Uusi hallitus muodostetaan perussopimuksessa sovitulla tavalla.

10 48 Hallituksen vaihtuminen on välttämätöntä, koska hallituksen jäsenmäärä muuttuu uuden perussopimuksen myötä. Toisaalta on tärkeää korostaa, että kysymys on uuden organisaation synnyttämisestä, mikä olennaisin osin poikkeaa nykyisestä; volyymi painottuu perustason terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtäviin, korostaen niiden tärkeyttä ja merkitystä. Väliaikainen, ulkopuolinen muutosjohtaja pyritään nimeämään välittömästi ja muutosjohtajan paikka laitetaan julkiseen hakuun. Muutosprosessi tukeutuu vahvasti osin edelleen käynnissä olleisiin ja uudelleen käynnistettäviin työryhmiin, joiden työtä ohjaa muutosjohtaja. Ensimmäisiä keskeisiä toimenpiteitä on määritellä henkilöstön ja kansalaisten laajan yhteisen valmistelun malli, aktiivinen tiedottaminen ja Master Plan suunnitelman valmistelu, missä on keskeiset suuntaviivat ja aikataulutus uudistustyölle. Sote-alueesta irtaantuvat kunnat Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän jäsenkunnista kaksi (Myrskylä ja Pukkila) on ilmaissut valtuustoissaan kannan siirtyä toiseen sote-alueeseen. Niiden kuntien osalta, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa siirtyä toiseen sote-alueeseen, annetaan prosessissa tuki, turvataan palvelut ja luodaan edellytykset onnistuneen siirtymisen toteuttamiselle. Perussopimusluonnos on liitteenä 1. Oheismateriaalina on jaettu Hollolan kunnanhallituksen PHSOTEY:n jäsenkunnille osoittama kirje. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se 1. hyväksyy liitteen 1 mukaisen hyvinvointikuntayhtymän perussopimusluonnoksen sekä 2. päättää siirtää Kuntalain 8 :n mukaisen järjestämisvastuun perussopimusluonnoksen 2 :n kohdan 1 ja 2 osalta eli sosiaali- ja perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon osalta Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle lukien. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

11 49 Kvalt. 17 Hyvinvointikuntayhtymän perussopimusluonnos on liitteenä 1. Oheismateriaalina on jaettu Hollolan kunnanhallituksen PHSOTEY:n jäsenkunnille osoittama kirje. Kunnanhallitus: Valtuusto 1. hyväksyy liitteen 1 mukaisen hyvinvointikuntayhtymän perussopimusluonnoksen sekä 2. päättää siirtää Kuntalain 8 :n mukaisen järjestämisvastuun perussopimusluonnoksen 2 :n kohdan 1 ja 2 osalta eli sosiaali- ja perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon osalta Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle lukien. Päätös:

12 50 ERON MYÖNTÄMINEN LUOTTAMUSMIESTEHTÄVÄSTÄ / SIRPA VENÄLÄINEN Khall. 76 Sirpa Venäläinen on osoittanut kunnanhallitukselle seuraavan, päivätyn kirjeen: Pyydän eroa kunnan kaikista luottamusmiestehtävistä. Peruste: Yrittäjänä minulla ei ole aikaa ja mahdollisuutta paneutua luottamustehtävien hoitoon sen vaatimalla tavalla. Kuntalaki 38 : Kieltäytyminen ja ero Luottamustoimesta on oikeus kieltäytyä, jos henkilö on täyttänyt 60 vuotta tai ollut samassa tai samaan toimielimeen kuuluvassa luottamustoimessa neljä lähinnä edellistä vuotta taikka ollut kunnallisessa luottamustoimessa yhteensä kahdeksan vuotta. Luottamustoimesta voi kieltäytyä myös muusta pätevästä syystä. Kieltäytymisen hyväksymisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuutetun ja varavaltuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuusto myöntää eron valtuutetulle ja varavaltuutetulle. Valtuusto on kokouksessaan valinnut Sirpa Venäläisen sivistyslautakunnan jäseneksi. Valtuuston tehtävänä on päättää, ovatko perusteet tehtävästä eroamiseen riittävät. Valtuusto on ja päättänyt olla myöntämättä Sirpa Venäläiselle eroa sivistyslautakunnan jäsenyydestä. Hänen esittämänsä perusteet olivat silloin toiset. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy Sirpa Venäläisen eroanomuksen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kvalt. 18 Kunnanhallitus: Valtuusto hyväksyy Sirpa Venäläisen eroanomuksen. Päätös:

13 51 JÄSENEN VALITSEMINEN SIVSTYSLAUTAKUNTAAN Khall. 95 Kunnanhallitus on päättänyt esittää kunnanvaltuustolle, että se myöntää Sirpa Venäläiselle eron sivistyslautakunnan jäsenyydestä. Mikäli valtuusto myöntää Venäläiselle eron, tulee sen valita uusi jäsen sivistyslautakuntaan. Kunnan hallintosäännön mukaan sivistyslautakuntaan kuuluu seitsemän jäsentä. Jäsenten joukosta valitaan puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja kuntalain 20 :n mukaisesti samassa vaalitoimituksessa. Kuntalain 18 :ssä puolestaan säädetään, että toimielinten jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet, joista on soveltuvin osin voimassa, mitä varsinaisista jäsenistä säädetään. Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan, kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Vaalikelpoinen valtuustoon ei kuntalain 34 :n mukaan ole: 1. valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä, 2. kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä, 3. kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa kohdassa 2 tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön eikä

14 52 4. kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa kohdassa 2 tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4 :n mukaisesti sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja, tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Sivistyslautakunnassa toimivat tällä hetkellä seuraavat, kunnanvaltuuston valitsemat jäsenet ja varajäsenet: jäsen Rouvila Esa, pj. Luukka Paavo, vpj. Ahokkanen Hilkka Hännikäinen Mervi Venäläinen Sirpa Laine Sanna-Maria Toivonen Heikki varajäsen Anttilainen Marissa Vall Mika Saarinen Anita Kärhä Esa Liikonen Kati Kukushkina Elena Sandholm Janne Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, tai kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Valtuusto päättää suorittaa sivistyslautakunnan jäsenen vaalin, mikäli se myöntää Sirpa Venäläiselle eron. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kvalt. 19 Kunnanhallitus: Valtuusto päättää suorittaa sivistyslautakunnan jäsenen vaalin, mikäli se myöntää Sirpa Venäläiselle eron. Päätös:

15 53 VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖN- TÄMINEN TILIVELVOLLISILLE Khall. 51 Kuntalaki 410/ Tilinpäätös Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. 114 Konsernitilinpäätös Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Kuntayhtymän tilinpäätös yhdistellään jäsenkunnan konsernitilinpäätökseen. Kunnan, jolla ei ole tytäryhteisöjä, mutta joka on jäsen kuntayhtymässä tai liikelaitoskuntayhtymässä, tulee sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöstä vastaavat tiedot. 115

16 54 Toimintakertomus Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Talousarvion sitovuustasona valtuustoon nähden ovat käyttötalouden osalta kunkin tulosalueen nettomenot. Nettomenojen ylitykset selityksineen käyvät ilmi toimintakertomuksesta. Investointien osalta valtuusto on hyväksynyt yli euron suuruiset hankkeet. Pienten talonrakennushankkeiden sekä muiden investointien osalta valtuusto on vahvistanut kokonaismäärärahat, jotka sitovat teknistä lautakuntaa. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , Johtamiensa toimialojen osalta lisätietoja antavat sivistystoimenjohtaja Juha Leppialho, puh ja tekninen johtaja Seppo Rantanen, puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää 1. esittää valtuustolle, että se hyväksyy toimintakertomuksessa esitetyt määrärahojen ylitykset. 2. esittää valtuustolle, että vuoden 2015 tilikauden tulos, ,67 euroa, käsitellään seuraavasti: Tilikauden tuloksesta vähennetään poistoeron lisäys, ,12 euroa ja lisätään rahastojen muutos, ,00 euroa. Edellä mainittujen kirjausten jälkeen muodostuu tilikauden ylijäämäksi ,55 euroa, joka siirretään taseen yli- / alijäämätilille. 3. allekirjoittaa vuoden 2015 tilinpäätöksen ja antaa sen tilintarkastajan tarkastettavaksi sekä

17 55 4. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi. Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että aiempina tilikausina syntynyt ylijäämä, ,30 euroa, huomioiden oli kunnan taseessa ylijäämää yhteensä ,85 euroa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallitus päätti, että ns. teknisluonteisia korjauksia voidaan toimintakertomukseen tehdä allekirjoituksen jälkeen. Kvalt. 20 Vuoden 2015 toimintakertomus on jaettu valtuutetuille erillisenä liitteenä. Tilintarkastuskertomus on jaettu liitteenä 2. Kunnanhallituksen ja tarkastuslautakunnan asiaa koskevat esitykset: Kunnanhallitus: Valtuusto 1. hyväksyy toimintakertomuksessa esitetyt määrärahojen ylitykset ja 2. päättää, että vuoden 2015 tilikauden tulos, ,67 euroa, käsitellään seuraavasti: Tilikauden tuloksesta vähennetään poistoeron lisäys, ,12 euroa ja lisätään rahastojen muutos, ,00 euroa. Edellä mainittujen kirjausten jälkeen muodostuu tilikauden ylijäämäksi ,55 euroa, joka siirretään taseen yli- / alijäämätilille. Päätös: Tarkastuslautakunta: Valtuusto käsittelee tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2015, hyväksyy tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden tilintarkastuskertomuksessa esitetyllä tavalla. Päätös:

18 Kunnanvaltuusto TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015 Tarkastusltk. 5 Tarkastuslautakunnan tehtävänä on Kuntalain 121 :n mukaan ar vioida ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Ehdotus: Tarkastuslautakunta päättää antaa kuntaa koskevan arviointikertomuksen valtuustolle vuodelta Päätös: Hyväksyttiin. Kvalt. 21 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2015 on jaettu valtuutetuille liitteenä 3. Tarkastuslautakunta: Kunnanvaltuusto käsittelee tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta Päätös: